Minna Pyykön maailma

Täydenkuun aikaan voi toisinaan päästä näkemään myös kuunpimennyksen. Miten se tapahtuu ja miten kuu vaikuttaa maapalloon? Entä voiko täysikuu vaikuttaa eläimiin? Minna Pyykkö jutteli aiheesta tietokirjailija Markus Hotakaisen ja professori Anna Kuparisen kanssa.

Kevään ajan Ylellä on ollut käynnissä kaikille avoin Sanoita linnunlaulu-linturunokilpailu. Minna Pyykön maailma- ohjelmassa käydään läpi tätä kilpailua kriitikko Vesa Rantaman ja kultturitoimittaja Minna Joenniemen kanssa. Runoilija tohtori Jenni Haukio valitsee Suomen luonnon päivänä kilpailun voittajarunot. Ohjelmassa hän kertoo, miksi juuri nämä runot tekivät häneen vaikutuksen. Ohjelman lopuksi otetaan yhteyttä voittajiin.

Ehtiikö huippusuunnistaja tarkkailla luontoa suunnistaessaan? Millaisia muistoja suunnistaja Minna Kaupilla on lapsuuden luontokesistä ja isän kanssa tehdyistä linturetkistä? Minna Pyykkö vieraili Heinolassa Kaupin perheen kesäkodissa Santarannassa juttelemassa luonnosta, linnuista ja linturunoista. Minna Kauppi on yhtenä linturunotuomarina lukenut Ylen Sanoita linnunlaulu- linturunokilpailuun tulleita runoja ja valinnut niistä omia suosikkejaan.

Lintujen syysmuutto on jo käynnissä. Voivatko sienet levitä uusille kasvupaikoille tässä kyydissä, lintujen höyhenpukuun takertuneina itiöinä? Tutkija Niko Johansson Luonnontieteellisestä keskusmuseosta on tutkinut väitöskirjassaan aihetta, ja Minna Pyykkö kävi juttelemassa aiheesta hänen työhuoneessaan Helsingin kaisaniemen kasvimuseossa.

Hyönteiskuvaaja Sami Karjalainen on viime vuoden perehtynyt hyönteisten muodonvaihdosten maailmaan, joka on hänen mukaansa ehkä ihmeellistä mitä luonnosta löytyy!  Ritariperhosen toukka on ollut tällä matkalla tärkeänä oppaana ja toisinaan muodonvaihdokset ovat vaikuttaneet uniinkin. Minna Pyykkö tapasi hänet hänen kuvausmaisemissaan Meikossa Kirkkonummella.

Sanotaan, että missä tahansa seisotkaan, olet luultavasti alle puolen metrin päässä hämähäkistä! Nyt kosteina kesäaamuina voi päästä näkemään, miten paljon hämähäkkejä kaikkialla ympärillä on. Minna Pyykkö tapasi hämähäkkiharrastaja, museo-opas Jaakko Kuurneen ja kävi katsomassa Hildan hämähäkkiakvarelleja Luonnontieteellisen keskusmuseon näyttelyssä Helsingissä.

Mitkä eläimet ja kasvit ovat olleet uutisten arvoisia 1800- luvulla Suomessa? Miten eri tavalla on aikanaan kirjoitettu supikoirista, hirvistä, susista, raakuista? Minkälaisia yllättäviä tarinoita kohtaamisista eläinten kanssa löytyi? Turkulaiset tutkijat ovat perehtyneet eläimistä ja kasveista kertoviin sanomalehtiuutisiin Suomessa. Minna Pyykkö tapasi hankkeessa mukana olevat tutkijat Otto Latvan ja Heta Lähdesmäen Turussa Aurajoen rannassa.

Oululainen kirjailija Jenni Räinä lähti isänsä kuoltua perehtymään lapsuuden kotijokensa Pohjois- Pohjanmaan Kuivajoen historiaan ja muutoksiin. Hanke laajeni Suomen laajuiseksi matkaksi lähteiltä puroille, koskille ja menneisyydenkin vesiin ja "Veden ajat"- kirjaksi. Minna Pyykkö tapasi Jenni Räinän hänen Helsingin vierailullaan.

Miksi kukat ovat niin eri muotoisia, miksi osa tuoksuu öisin, miksi jotkut kääntyvät aurinkoon ja toiset sulkeutuvat jo keskellä päivää? Minna Pyykkö jutteli tästä kaikesta kasvitieteilijä Seppo Vuokko kotipihalla Savitaipaleella. Leinon ja runouden päivän kunniaksi ohjelman lopussa kuultiin pari juhannuksena päättyneeseen linturunokilpailuun tullutta runoa.

Kirjailija Yrjö Kokon teoksissa on paljon luontotietoa ja lisäksi vähän sadun taikaa. Ne ovat edelleen tärkeitä monille suomalaisille. Kokon kirjoilla on myös ollut keskeinen merkitys Suomen laulujoutsenen pelastamisessa. Luontokirjailijan titteli on kuitenkin saattanut vähentää Kokon arvostusta kirjallisuustutkimuksen piirissä! Ainakin näihin päiviin asti, väitöskirjatutkija Katri Aholainen kertoo. Minna Pyykkö tapasi hänet kesäisessä Turussa. Ohjelman lopussa kuullaan muutamia Sanoita- linnunlaulu- kilpailuun tulleita linturunoja.

Miten käki onnistuu munimaan leppälinnun kolopesään? Millaisia ovat loispesinnän haasteet? Minna Pyykkö kävi Ruokolahdella käkitutkija Jarkko Rutilan ja lintuharrastaja käkikuvaaja Juha Haikolan kanssa juttelemassa käen ihmeellisestä elämästä. Ohjelman lopuksi kuultiin muutamia parhaillaan käynnissä olevaan Sanoita linnunlaulu-. linturunokilpailuun tulleista runoista.

Suomen luonnossa eletään nyt linnunpoikasten aikaa. Monet harjoittelevat jo ensilentojaan, toiset ova vielä pesän, emon tai munankuoren suojissa. Minna Pyykkö kävi juttelemassa tästä kaikesta Tuuloksessa lintuharrastaja Heikki Kolusen pihamaalla. Ohjelman lopulla kuullaan muutamia linnunpoikasrunoja parhaillaan käynnissä olevasta linturunokilpailusta.

Miten kiinnostus vesiperhosiin voi muuttaa koko elämän suunnan? Miltä tuntuu tutkia huonosti tunnettua Lapin hyönteislajistoa ja löytää Suomelle ja jopa tieteelle uusia lajeja? Entä miten hyönteistutkija Jukka Salmela törmäsi tänä keväänä elämänsä ihmeellisimpään löytöön, rollonsirvikkääseen, jonka löytymistä hän kuvaa elämänsä lottovoitoksi? Minna Pyykkö vieraili Rovaniemen Arktikumissa Lapin maakuntamuseon amanuenssi Jukka Salmelan työhuoneessa juttelemassa tästä kaikesta.

Tiesitkö että kimalaiset nukkuvat, osaavat suunnistaa pesäkololle kaukaa ja oppivat hämmästyttäviä asioita? Minna Pyykkö kävi Oulun yliopiston tutukija Olli Loukolan kanssa Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa kimalaisretkellä.

Tiesitkö että punarinnat käyvät usein kylvyssä, että ne viihtyvät yleensä yksin, ja että jotkut yksilöt ovat hämmästyttävän kekseliäitä? Tämä kaikki selvisi, kun Minna Pyykkö kävi Porissa retkellä tietokirjailija, lintuharrastaja Esa-Pekka Avelan kanssa juttelemassa hänen lempilinnustaan, punarinnasta.

Äitienpäivän ja kevään kunniaksi Minna Pyykkö vieraili Jyväskylän Haukanniemessä Suuressa linturetkipäivässä kuuntelemassa lasten lintutarinoita. Ohjelman loppupuolella hän jutteli kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen kanssa parhaillaan käynnissä olevasta linturunokilpailusta.

Linnunlaulujen aamu Lohjalla.

Mitä kaikkea käärmeiden keväässä tapahtuu? Miten luontokartoittaja Terhi Suutari innostui matelijoiden ja sammakkoeläinten maailmasta? ja miksi vaskitsa on hänen toteemieläimensä? Minna Pyykkö oli keväisellä käärmeretkellä Porissa käärme- sammakkoharrastajaTerhi Suutarin kanssa.

Luontoillan isä on luontotoimittaja Veikko Neuvonen. Minna Pyykkö kävi tapaamassa häntä Helsingin Kumpulassa ja juttelemassa siitä, miten ohjelma sai alkunsa.

Miten vanhaksi puut voivat elää? Miksi lumme sulkee kukkansa jo iltapäivällä? Kuinka sinivuokko leviää? Miksi irrotettu tuohi käpertyy ulospäin? Seppo Vuokko vastasi näihin ja tuhansiin muihin kasvikysymyksiin Luontoillassa yli 30 vuoden aikansa. Minna Pyykkö kävi hänen luonaan Savitaipaleella juttelemassa kevättunnelmista ja luontoiltamuistoista.

Luontoilta täyttää huhtikuussa 50 vuotta! Minna Pyykkö käy juhlan kunniaksi tapaamassa ohjelman alkuperäisiä tekijöitä Seppo Vuolantoa, Seppo Vuokkoa ja Veikko Neuvosta. Lintuasiantuntija Seppo Vuolanto ehti vastata yli 30 vuoden aikana tuhansiin lintukysymyksiin. hän käy edelleen aktiivisesti linturetkillä, ja Minna Pyykkö tapasi hänet Helsingin Katajanokan rannassa aurinkoisena kevätpäivänä.

Entisajan suomalaisille kevään saapumisen on täytynyt tuntua pakahduttavalta pitkän talven jälkeen. Onko tämä tunne tallentunut kansanperinteen luontotietoihin? Minna Pyykkö kävi juttelemassa tästä Helsingissä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa arkistotutkija Juha Nirkon kanssa.

Tänä keväänä seurataan satelliittilähetttimillä selkälokkien kevätmuuttoa Victorianjärveltä Suomeen. Minna pyykkö jutteli tutkija Patrik Byholmin kanssa siitä, mistä hankkeessa on kysymys. Selkälokin matkaa voi seurata päivittyvässä artikkelissa osoitteessa yle.fi/luonto

Fossiililöydöissä hampaat ovat erityisen arvokkaita. Ne kertovat paljon menneiden aikojen eläimistä ja niiden ruokavaliosta. Mutta niistä voi lukea toisinaan myös menneiden aikojen sademääriä! Minna Pyykkö jutteli tästä paleontologi professori Mikael Forteliuksen kanssa hänen kotonaan Porvoossa.

Minna Pyykkö oli jääretkellä Helsingin Karhusaaressa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapalan kanssa. He juttelivat jäiden liikkeistä, äänistä, menneistä ja nykyisistä tutkimusretkistä arktisille jäille. Jari Haapala kertoi viisi vuotta sitten järjestetystä kansainvälisestä MOSAiC- hankkeesta, jonka aikana hän vietti kaamosaikaan kolme kuukautta Jäämerellä jäiden keskellä. Ohjelmassa kuultuja jäiden ääniä olivat äänittäneet luontotoimittaja Asko Hauta- aho ja Polana Itkin Norjan Polaaritutkimuslaitokselta.

Miten lintujen kauneus vaikuttaa niiden suojeluun, ja voidaanko niitä auttaa selvittämällä ihmisten suosikkilajeja? Minna Pyykkö tapasi Helsingin Töölönlahdella lintututkija Anna Haukan. Ohjelman lopppupuolella Kentin yliopiston professori Zoe Davies kertoi siitä, miten lintujen värit, laulu ja muu luonnon monimuotoisuus vaikuttavat tutkimusten perusteella ihmisten hyvinvointiin.

Miksi virtavedet ovat olleet tärkeitä täällä asuneille ihmisille jo jääkaudesta lähtien? Entä millaisia merkkejä jokien ja purojen rannoilla asuneista jää historiaan? Vastikään ilmestyi Museoviraston julkaisema ensimmäinen valtakunnallinen katsaus virtavesien kulttuurihistoriaan Suomessa. Minna Pyykkö tapasi hankkeen projektipäällikön arkeologi Teemu Mökkösen Haaganpurolla Helsingin Pirkkolassa. Hetimiten kävi ilmi, että tähän kohtaan puroa sisältyy yllätys.

Kalataiteilija Sakke Yrjölä on ollut kiinnostunut kaloista jo pikkupojasta lähtien. Hän on maalannut Suomen kalalajeja moniin näyttelyihin ja kalakirjoihin. Viimeisen kolmen vuoden aikana hän on laajentanut retkiään Norjan rannikolle syvien vesien äärelle. Minna Pyykkö tapasi hänet Luonnontieteellisen keskusmuseon tiloissa Helsingissä hänen kalanäyttelyssään. He juttelivat kalojen väreistä, erikoisista muodoista ja kauneudesta.

Usein ei tule ajatelleeksi sitä, miten eri näköisiä, eri muotoisia ja kokoisia kaloja Suomen vesissä elää. Vakituisesti täällä eläviä kalalajeja on noin 70, mutta samakin laji voi näyttää ja käyttäytyä eri vesistöissä hyvin eri tavoin. Miksi tällaisen lajinsisäisen muuntelun tunteminen on tärkeää? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Muuramessa Päijänteen rannalla Jyväskylän yliopiston professori matemaatikko Anna Kuparisen ja vapaa-ajankalastajan, jo 70- luvulta Kolkkujärvellä kalastelleen Jouni Huikarin kanssa.

Varsin pian ensimmäiset pöllöt alkavat jo huhuilla talviyössä, ja pöllöjen kevät käynnistyy. Suomi on loistava pöllömaa. Meillä pesii parhaimmillaan 10 eri pöllölajia. Suurin niistä on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka on valittu tämän alkaneen vuoden linnuksi. Minna Pyykkö on Limingassa luontokuvaaja Jari Peltomäen kanssa huuhkajapiilokojussa odottelemassa yön ja pöllön saapumista ja juttelemassa Jarin matkasta pöllöjen maailmaan.

Parikkalalainen luontokuvaaja ja keihäänheittäjä Hannu Siitonen on kuvannut luontoa vuosikymmenten ajan. Metsäretket alkoivat ja pikkupoikana ja ovat jatkuneet läpi elämän. Erityisen usein kuvauskohteena on ollut kuukkeli. Vastikään hänelle myönnettiin Suomen luonnonsuojeluliiton elämäntyöpalkinnon työstään Suomen luonnon hyväksi. Minna Pyykkö tapasi Hannu Siitosen pakkaspäivänä.

Talvinen luonto voi vaikuttaa hiljaiselta, mutta silti monet linnut pärjäävät täällä talven yli. Niitä pääsee näkemään jokien sulapaikoilla tai linturuokinnoilla. Minna Pyykkö on Tuuloksesssa lintuharrastaja Heikki Kolusen pihapiirissä juttelemassa jouluajan linnuista ja tiaisten talvesta.

Suomalainen paleontologi Björn Kurten oli aikanaan maailmankuulu tutkija ja kirjailija. Hänen satavuotissyntymäpäivänään pari viikkoa sitten joukko suomalaisia ja kansainvälisiä paleontologeja, muita tutkijoita ja paleotaiteilijoita kokoontui juhlaseminaariin Helsinkiin juttelemaan hänen vaikutuksestaan ja perinnöstään. Minna Pyykkö kävi tapahtumassa kuulemassa muistoja Björn Kurtenista. Tarinoita kertoivat professorit Mikael Fortelius, Lars Werdelin, Heikki Henttonen ja Milton Nunez, paleotaiteilija Maija Karala ja Howie Firth.

Pohjois- Suomessa eletään parhaillaan suurten muutosten keskellä. Ilmasto, luonto, asukkaat ja työmahdollisuudet muuttuvat. Ihmisten mielenmaisema muuttuu kuitenkin paljon hitaammin kuin ympäröivä maailma, ja se näkyy heidän arvostuksissaan, unelmissaan ja peloissaan. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Jokinen on perehtynyt Ylä- Lapissa asuvien luontosuhteeseen ja siihen miten se heijastuu myös luontokonflikteihin. Minna Pyykkö tapasi hänet Kolarissa Muoniojoen rannassa.

Maaperän marraskuu- sarjan kolmannessa osassa puhuttiin siitä, miksi maaperän mikrobien ihmissilmin näkymätön maailma on niin kiehtova ja tärkeä. Haastateltavina ranskalainen sienitutkija Marc-Andre Selosse ja Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Marja Roslund. * Maaperän marraskuu 3/3

Ihmiset tuntevat maaperän pikkueläimistä todennäköisimmin nallekarkin näköisen karhukaisen. Jyväskylän yliopiston tutkija Sara Calhim on viime vuosina paneutunut tutkimusryhmineen karhukaisten elämään. Minna Pyykkö käy Jyväskylässä tapaamassa häntä. Ohjelmassa kuullaan myös Hennariikka Mäenpään.ajatuksia tutkijan maastopäivistä ja karhukaisten suosion syistä.

Isänpäivän luontoretkellä metsissä saattaa tuntua hiljaiselta, mutta maassa jalkojen alla on kuitenkin paljon elämää. Osa maaperän miljoonista asukkaista on vaivoin nähtävissä paljain silmin, mutta niiden merkitys on kuitenkin keskeinen koko maapallon elämälle. Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä maaperäretkellä dosentti Jari Haimin ja tohtori Saana Kataja-ahon kanssa.

Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, ja työssä tarvitaan monenlaisia paikallisia ja kansainvälisiä toimijoita: tutkijoita, virkamiehiä, kansalaisia, kansalaisjärjestöjä- ja valistuneita päättäjiä. Nyt Kolumbiassa pidetyn YKn luontokokouksen jälkimainingeissa Minna Pyykkö kävi retkellä pitkän linjan kansanedustajan Pertti Salolaisen kanssa. Aurinkoisena syyspäivänä Viikissä he juttelivat Salolaisen luontoharrastuksesta, luonnonsuojelun merkityksestä hänelle ja siitä, miten hän ajattelee luonnon pärjäävän nykymaailmassa.

Hämähäkin seitti on hämmästyttävää ainetta. Tutkijat ovat yrittäneetkin vuosisatojen ajan selvittää sen ominaisuuksia ja valmistaa vastaavaa materiaalia. Minna Pyykkö vieraili Espoossa Aalto- yliopistossa juttelemassa professori Markus Linderin ja apulaisprofessori Sesilja Arangon kanssa siitä, voidaanko tätä ihmeainetta valmistaa jo keinotekoisesti. Jakso on jälkimmäinen osa viime viikolla alkaneesta minisarjasta, joka käsittelee luonnosta saatuja keksintöjä.

Ihmiset ovat kautta aikojen katselleet luontoa: seurailleet syksyisin muuttolintujen lähtöä, kasvien siemenien levittäytymistä lenninsiivin ja kapultein, toukkien taivallusta lehdellä. Mutta miten paljon luonnosta on saatu ideoita ihmisten keksintöihin? Minna Pyykkö kävi Tampereella juttelemassa aiheesta apulaisprofessori Veikko Sariolan ja professori Minna Kellomäen kanssa.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on havahduttu viime vuosina Suomessakin. Tuoreimman uhanalaisarvion mukaan joka yhdeksäs laji on meillä uhanalainen, linnuista peräti joka kolmas, ja monet niistä ovat nyt syysmuutolla matkaavia muuttolintuja. Suomen monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että tämä kehitys pysäytetään pikimmiten eli jo vuoteen 2030 mennessä. Minna Pyykkö tapasi ympäristöoikeuden professori Kai Kokon ja jutteli siitä, miten laki voi auttaa tässä monimuotoisuuden suojelussa.

Lastenkirjailija Reetta Niemelä on kirjoittanut pienille lapsille kirjoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Lähes kaikissa niissä luonto ja eläimet ovat keskeisessä roolissa. Miten hän itse kiinnostui luonnosta, ja ovatko lapset hänen mielestään edelleen kiinnostuneita eläimistä. Minna Pyykkö tapasi raisiolaisen lastenkirjailijan Helsingissä Lauttasaaren kirjastossa.