Minna Pyykön maailma

Tiesitkö että punarinnat käyvät usein kylvyssä, että ne viihtyvät yleensä yksin, ja että jotkut yksilöt ovat hämmästyttävän kekseliäitä? Tämä kaikki selvisi, kun Minna Pyykkö kävi Porissa retkellä tietokirjailija, lintuharrastaja Esa-Pekka Avelan kanssa juttelemassa hänen lempilinnustaan, punarinnasta.

Äitienpäivän ja kevään kunniaksi Minna Pyykkö vieraili Jyväskylän Haukanniemessä Suuressa linturetkipäivässä kuuntelemassa lasten lintutarinoita. Ohjelman loppupuolella hän jutteli kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen kanssa parhaillaan käynnissä olevasta linturunokilpailusta.

Linnunlaulujen aamu Lohjalla.

Mitä kaikkea käärmeiden keväässä tapahtuu? Miten luontokartoittaja Terhi Suutari innostui matelijoiden ja sammakkoeläinten maailmasta? ja miksi vaskitsa on hänen toteemieläimensä? Minna Pyykkö oli keväisellä käärmeretkellä Porissa käärme- sammakkoharrastajaTerhi Suutarin kanssa.

Luontoillan isä on luontotoimittaja Veikko Neuvonen. Minna Pyykkö kävi tapaamassa häntä Helsingin Kumpulassa ja juttelemassa siitä, miten ohjelma sai alkunsa.

Miten vanhaksi puut voivat elää? Miksi lumme sulkee kukkansa jo iltapäivällä? Kuinka sinivuokko leviää? Miksi irrotettu tuohi käpertyy ulospäin? Seppo Vuokko vastasi näihin ja tuhansiin muihin kasvikysymyksiin Luontoillassa yli 30 vuoden aikansa. Minna Pyykkö kävi hänen luonaan Savitaipaleella juttelemassa kevättunnelmista ja luontoiltamuistoista.

Luontoilta täyttää huhtikuussa 50 vuotta! Minna Pyykkö käy juhlan kunniaksi tapaamassa ohjelman alkuperäisiä tekijöitä Seppo Vuolantoa, Seppo Vuokkoa ja Veikko Neuvosta. Lintuasiantuntija Seppo Vuolanto ehti vastata yli 30 vuoden aikana tuhansiin lintukysymyksiin. hän käy edelleen aktiivisesti linturetkillä, ja Minna Pyykkö tapasi hänet Helsingin Katajanokan rannassa aurinkoisena kevätpäivänä.

Entisajan suomalaisille kevään saapumisen on täytynyt tuntua pakahduttavalta pitkän talven jälkeen. Onko tämä tunne tallentunut kansanperinteen luontotietoihin? Minna Pyykkö kävi juttelemassa tästä Helsingissä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkistossa arkistotutkija Juha Nirkon kanssa.

Tänä keväänä seurataan satelliittilähetttimillä selkälokkien kevätmuuttoa Victorianjärveltä Suomeen. Minna pyykkö jutteli tutkija Patrik Byholmin kanssa siitä, mistä hankkeessa on kysymys. Selkälokin matkaa voi seurata päivittyvässä artikkelissa osoitteessa yle.fi/luonto

Fossiililöydöissä hampaat ovat erityisen arvokkaita. Ne kertovat paljon menneiden aikojen eläimistä ja niiden ruokavaliosta. Mutta niistä voi lukea toisinaan myös menneiden aikojen sademääriä! Minna Pyykkö jutteli tästä paleontologi professori Mikael Forteliuksen kanssa hänen kotonaan Porvoossa.

Minna Pyykkö oli jääretkellä Helsingin Karhusaaressa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapalan kanssa. He juttelivat jäiden liikkeistä, äänistä, menneistä ja nykyisistä tutkimusretkistä arktisille jäille. Jari Haapala kertoi viisi vuotta sitten järjestetystä kansainvälisestä MOSAiC- hankkeesta, jonka aikana hän vietti kaamosaikaan kolme kuukautta Jäämerellä jäiden keskellä. Ohjelmassa kuultuja jäiden ääniä olivat äänittäneet luontotoimittaja Asko Hauta- aho ja Polana Itkin Norjan Polaaritutkimuslaitokselta.

Miten lintujen kauneus vaikuttaa niiden suojeluun, ja voidaanko niitä auttaa selvittämällä ihmisten suosikkilajeja? Minna Pyykkö tapasi Helsingin Töölönlahdella lintututkija Anna Haukan. Ohjelman lopppupuolella Kentin yliopiston professori Zoe Davies kertoi siitä, miten lintujen värit, laulu ja muu luonnon monimuotoisuus vaikuttavat tutkimusten perusteella ihmisten hyvinvointiin.

Miksi virtavedet ovat olleet tärkeitä täällä asuneille ihmisille jo jääkaudesta lähtien? Entä millaisia merkkejä jokien ja purojen rannoilla asuneista jää historiaan? Vastikään ilmestyi Museoviraston julkaisema ensimmäinen valtakunnallinen katsaus virtavesien kulttuurihistoriaan Suomessa. Minna Pyykkö tapasi hankkeen projektipäällikön arkeologi Teemu Mökkösen Haaganpurolla Helsingin Pirkkolassa. Hetimiten kävi ilmi, että tähän kohtaan puroa sisältyy yllätys.

Kalataiteilija Sakke Yrjölä on ollut kiinnostunut kaloista jo pikkupojasta lähtien. Hän on maalannut Suomen kalalajeja moniin näyttelyihin ja kalakirjoihin. Viimeisen kolmen vuoden aikana hän on laajentanut retkiään Norjan rannikolle syvien vesien äärelle. Minna Pyykkö tapasi hänet Luonnontieteellisen keskusmuseon tiloissa Helsingissä hänen kalanäyttelyssään. He juttelivat kalojen väreistä, erikoisista muodoista ja kauneudesta.

Usein ei tule ajatelleeksi sitä, miten eri näköisiä, eri muotoisia ja kokoisia kaloja Suomen vesissä elää. Vakituisesti täällä eläviä kalalajeja on noin 70, mutta samakin laji voi näyttää ja käyttäytyä eri vesistöissä hyvin eri tavoin. Miksi tällaisen lajinsisäisen muuntelun tunteminen on tärkeää? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Muuramessa Päijänteen rannalla Jyväskylän yliopiston professori matemaatikko Anna Kuparisen ja vapaa-ajankalastajan, jo 70- luvulta Kolkkujärvellä kalastelleen Jouni Huikarin kanssa.

Varsin pian ensimmäiset pöllöt alkavat jo huhuilla talviyössä, ja pöllöjen kevät käynnistyy. Suomi on loistava pöllömaa. Meillä pesii parhaimmillaan 10 eri pöllölajia. Suurin niistä on erittäin uhanalainen huuhkaja, joka on valittu tämän alkaneen vuoden linnuksi. Minna Pyykkö on Limingassa luontokuvaaja Jari Peltomäen kanssa huuhkajapiilokojussa odottelemassa yön ja pöllön saapumista ja juttelemassa Jarin matkasta pöllöjen maailmaan.

Parikkalalainen luontokuvaaja ja keihäänheittäjä Hannu Siitonen on kuvannut luontoa vuosikymmenten ajan. Metsäretket alkoivat ja pikkupoikana ja ovat jatkuneet läpi elämän. Erityisen usein kuvauskohteena on ollut kuukkeli. Vastikään hänelle myönnettiin Suomen luonnonsuojeluliiton elämäntyöpalkinnon työstään Suomen luonnon hyväksi. Minna Pyykkö tapasi Hannu Siitosen pakkaspäivänä.

Talvinen luonto voi vaikuttaa hiljaiselta, mutta silti monet linnut pärjäävät täällä talven yli. Niitä pääsee näkemään jokien sulapaikoilla tai linturuokinnoilla. Minna Pyykkö on Tuuloksesssa lintuharrastaja Heikki Kolusen pihapiirissä juttelemassa jouluajan linnuista ja tiaisten talvesta.

Suomalainen paleontologi Björn Kurten oli aikanaan maailmankuulu tutkija ja kirjailija. Hänen satavuotissyntymäpäivänään pari viikkoa sitten joukko suomalaisia ja kansainvälisiä paleontologeja, muita tutkijoita ja paleotaiteilijoita kokoontui juhlaseminaariin Helsinkiin juttelemaan hänen vaikutuksestaan ja perinnöstään. Minna Pyykkö kävi tapahtumassa kuulemassa muistoja Björn Kurtenista. Tarinoita kertoivat professorit Mikael Fortelius, Lars Werdelin, Heikki Henttonen ja Milton Nunez, paleotaiteilija Maija Karala ja Howie Firth.

Pohjois- Suomessa eletään parhaillaan suurten muutosten keskellä. Ilmasto, luonto, asukkaat ja työmahdollisuudet muuttuvat. Ihmisten mielenmaisema muuttuu kuitenkin paljon hitaammin kuin ympäröivä maailma, ja se näkyy heidän arvostuksissaan, unelmissaan ja peloissaan. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mikko Jokinen on perehtynyt Ylä- Lapissa asuvien luontosuhteeseen ja siihen miten se heijastuu myös luontokonflikteihin. Minna Pyykkö tapasi hänet Kolarissa Muoniojoen rannassa.

Maaperän marraskuu- sarjan kolmannessa osassa puhuttiin siitä, miksi maaperän mikrobien ihmissilmin näkymätön maailma on niin kiehtova ja tärkeä. Haastateltavina ranskalainen sienitutkija Marc-Andre Selosse ja Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Marja Roslund. * Maaperän marraskuu 3/3

Ihmiset tuntevat maaperän pikkueläimistä todennäköisimmin nallekarkin näköisen karhukaisen. Jyväskylän yliopiston tutkija Sara Calhim on viime vuosina paneutunut tutkimusryhmineen karhukaisten elämään. Minna Pyykkö käy Jyväskylässä tapaamassa häntä. Ohjelmassa kuullaan myös Hennariikka Mäenpään.ajatuksia tutkijan maastopäivistä ja karhukaisten suosion syistä.

Isänpäivän luontoretkellä metsissä saattaa tuntua hiljaiselta, mutta maassa jalkojen alla on kuitenkin paljon elämää. Osa maaperän miljoonista asukkaista on vaivoin nähtävissä paljain silmin, mutta niiden merkitys on kuitenkin keskeinen koko maapallon elämälle. Minna Pyykkö kävi Jyväskylässä maaperäretkellä dosentti Jari Haimin ja tohtori Saana Kataja-ahon kanssa.

Luontokadon pysäyttämisellä on kiire, ja työssä tarvitaan monenlaisia paikallisia ja kansainvälisiä toimijoita: tutkijoita, virkamiehiä, kansalaisia, kansalaisjärjestöjä- ja valistuneita päättäjiä. Nyt Kolumbiassa pidetyn YKn luontokokouksen jälkimainingeissa Minna Pyykkö kävi retkellä pitkän linjan kansanedustajan Pertti Salolaisen kanssa. Aurinkoisena syyspäivänä Viikissä he juttelivat Salolaisen luontoharrastuksesta, luonnonsuojelun merkityksestä hänelle ja siitä, miten hän ajattelee luonnon pärjäävän nykymaailmassa.

Hämähäkin seitti on hämmästyttävää ainetta. Tutkijat ovat yrittäneetkin vuosisatojen ajan selvittää sen ominaisuuksia ja valmistaa vastaavaa materiaalia. Minna Pyykkö vieraili Espoossa Aalto- yliopistossa juttelemassa professori Markus Linderin ja apulaisprofessori Sesilja Arangon kanssa siitä, voidaanko tätä ihmeainetta valmistaa jo keinotekoisesti. Jakso on jälkimmäinen osa viime viikolla alkaneesta minisarjasta, joka käsittelee luonnosta saatuja keksintöjä.

Ihmiset ovat kautta aikojen katselleet luontoa: seurailleet syksyisin muuttolintujen lähtöä, kasvien siemenien levittäytymistä lenninsiivin ja kapultein, toukkien taivallusta lehdellä. Mutta miten paljon luonnosta on saatu ideoita ihmisten keksintöihin? Minna Pyykkö kävi Tampereella juttelemassa aiheesta apulaisprofessori Veikko Sariolan ja professori Minna Kellomäen kanssa.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on havahduttu viime vuosina Suomessakin. Tuoreimman uhanalaisarvion mukaan joka yhdeksäs laji on meillä uhanalainen, linnuista peräti joka kolmas, ja monet niistä ovat nyt syysmuutolla matkaavia muuttolintuja. Suomen monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että tämä kehitys pysäytetään pikimmiten eli jo vuoteen 2030 mennessä. Minna Pyykkö tapasi ympäristöoikeuden professori Kai Kokon ja jutteli siitä, miten laki voi auttaa tässä monimuotoisuuden suojelussa.

Lastenkirjailija Reetta Niemelä on kirjoittanut pienille lapsille kirjoja jo parinkymmenen vuoden ajan. Lähes kaikissa niissä luonto ja eläimet ovat keskeisessä roolissa. Miten hän itse kiinnostui luonnosta, ja ovatko lapset hänen mielestään edelleen kiinnostuneita eläimistä. Minna Pyykkö tapasi raisiolaisen lastenkirjailijan Helsingissä Lauttasaaren kirjastossa.

Luontokuvaaja Eero Murtomäki kaiversi 15-vuotiaana puukon kahvaan linnut, joihin aikoi keskittyä tulevalla luontokuvaajan urallaan. Miten kävi? Ja miksi kaarne eli korppi on hänen sielulintunsa? Eero Murtomäki on suomalaisen luontokuvauksen pioneeri ja ensimmäinen, joka työskenteli päätoimisesti luonnonkuvaajana jo 60-luvun alussa. Minna Pyykkö kävi hänen luonaan Mustasaaressa Vaasan lähistöllä juttelemassa luontokuvauksen vuosikymmenistä.

Tarhamehiläisten elämän seuraaminen on kiehtovaa. Samalla voi oppia havainnoimaan myös muuta ympäröivää luontoa, säiden vaihteluita ja kasvien kukinta-aikoja. Nyt tuoreessa Euroopan laajuisessa Insignia-bee- hankkeessa mehiläiset valjastettiin toimimaan ympäristön tutkijoiden apureina. Minna Pyykkö käy Juupajoella juttelemassa tarhamehiläisten elämästä ja tuoreesta tutkimuksesta Suomen mehiläishoitajaliiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkalan ja mehiläistarhaaja Seija Halmeen kanssa.

Millaista oli sukeltaa oravien maailmaan vuosiksi? Minkälainen on mäyränpentujen ensimmäinen kesä? Miltä hirvikärpänen näyttää lähikuvissa? Jari Salonen on kuvannut Suomen luonnon erikokoisia eläimiä vuosikymmenten ajan. Minna Pyykkö kävi hänen kanssaan Tampereen kupeessa Kaupin metsässä juttelemassa Suomen luonnosta ja erityisesti parhaillaan käynnissä olevasta syksyn jemmaussesongista.

Miksi yöperhoset tulevat valolle? Miten niiden määrät ovat Suomessa muuttuneet viimeisen 30 vuoden aikana ja mitä se kertoo luonnon muutoksista? Minna Pyykkö kävi Nuuksiossa perhosretkellä suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyryn kanssa.

Hämeenlinnan taidemuseossa on ainutlaatuinen maalaus "Ilta metsässä". Sen on maalannut yli 130 vuotta sitten taiteilija Berndt Lindholm. Minna Pyykkö kävi museossa katselemassa maalausta taidehistorioitsija Teppo Jokisen ja amanuenssi Tanja Pääskysen kanssa. He juttelivat siitä, miksi taiteilija maalasi niin usein metsiä, joihin johtaa pieni polku, ja miksi aikanaan kuuluisan taiteilijan nimi ei välttämättä sano mitään nykyilmiselle. Tämä on samalla vähän salapoliisitarina.

Miten luonto vaikuttaa ihmismieleen? Voiko luonnosta olla apua terapiatyössä? Entä miten voidaan huomioida samalla myös luonnon hyvinvointi? Minna Pyykkö jutteli tästä kaikesta ja Luonnostaan toimiva- hankkeesta Tampereella sorsapuistossa tutkijatohtori, psykoterapeutti Kirsi Salosen kanssa.

Tuusulanjärven rannalla sijaitseva Suviranta on ollut Eero Järnefeltin taiteilijakoti. Minna Pyykkö tapasi siellä taiteilijan lapsenlapsen Juhani Kolehmaisen, joka on nykyään talon isäntä. Hän on asunut talossa koko ikänsä ja ollut myös koko ikänsä kiinnostunut luonnosta. He juttelivat järvestä,sammakoista, rentukoista, silkkiuikuista, vanhoista puista, luontoaiheista Järnefeltin maalauksissa ja Juhani Kolehmaisen omista luontomuistoista Tuusulanjärven rannassa.

Kansanperinteen tutkija ja retkeilijä Mikko Europaeus on ollut jo vuosikymmeniä kiinnostunut Hiitolanjoen muinaisesta asutuksesta ja jokireittien merkityksestä entisaikojen ihmisille. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan joen historiasta Kangaskosken alajuoksulla aivan Venäjän rajan tuntumassa.

Lentävien päiväperhosten valokuvaaminen on melko hankalaa. Siipien asento, sää, valot ja varjot- kaikki vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. Jyväskyläläinen luontokuvaaja Jussi Murtosaari on kuvannut perhosia jo pitkään ja oppinut kantapään kautta monenlaista. Minna Pyykkö jutteli Jussi Murtosaaren kanssa hänen perhoskuvausnikseistään ja uudesta päiväperhoskirjastaan.

Jokihelmisimpukka eli raakku on uhanalainen, pitkäikäinen ja ainutlaatuinen eläin. Sen eteläisin esiintymä Suomessa löytyy Mustionjoesta Uudeltamaalta. Joen raakkumäärät ovat kuitenkin vähenemässä, ja siksi niiden suojelutoimilla on kiire. Minna Pyykkö oli seuraamassa raakkujen kartoitusta Mustionjoella ja pääsi näkemään, miten raakkuja palautettiin kotijokeen kahden vuoden hoitojakson jälkeen. Ohjelmassa jututettavina olivat Anu Suonpää- Espinola, Joonas Tammivuori, Jari Ilmonen ja Jouni Taskinen.

Merten ja järvien elämän perusta on ihmissilmin näkymätön. Se koostuu mikroskooppisen pienistä kasvi- ja eläinplanktoneista. Niitä ei tule useinmiten ajatelleeksi muulloin kuin kesäisten sinileväkukintojen aikaan. Sonja Repettikään ei ollut ajatellut kasviplanktonia ennenkuin kurkisti mikroskooppiin ja lumoutui näkemästään. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan hänen kasviplanktontutkimuksistaan ja ensi viikolla Suomenlinnassa avautuvasta planktonien elämää esittelevästä näyttelystään.

Miten lintujen laulu vaikuttaa ihmismieleen? Voiko lintujen ja luonnon äänien avulla auttaa ihmisiä rentoutumaan ja vähentämään stressiä? Ja miten tätä kaikkea voidaan tutkia? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Tampereella tutkija Yasushi Sukon kanssa.

Miten Suomen pölyttäjillä menee? Sitä selvitetään nyt parhaillaan, ja avuksi toivotaan kaikkia pölyttäjistä kiinnostuneita. Minna Pyykkö lähti seuraamaan tutkija Ida- Maria Huikkosen pölyttäjäkartoituspäivää Mäntsälään. Päivä oli lämmin, ja niitty oli täynnä pientä elämää.

Osaavatko linnut arvioida lukumääriä? Entä hahmottavatko ne geometrisia kuvioita? Näin erikoisiin kysymyksiin törmäsi Jyväskylän yliopiston professori Mikko Mönkkönen aikanaan ryhtyessään tutkimaan kirjosieppojen ja muiden muuttolintujen pesäpaikan valintaa. Kokeissa kävi myös ilmi, että linnut voivat seurata tarkastikin toistensa puuhia. Minna Pyykkö tapasi Mikko Mönkkösen Viikissä hänen Helsingin vierailunsa aikana.