Podcasts about ruotsissakin

Säädytön pukeutuminen merkitsi menneinä vuosisatoina kirjaimellisesti säädytöntä eli sitä, että pukeuduttiin oman säätyaseman vastaisesti. Ruotsissakin hovi sääteli tiukasti sitä. miten kunkin säädyn tuli pukeutua. Ruotsista säätyjen muotikäsitykset siirtyivät luonnollisesti myös Suomeen. Esimerkiksi peruukki kuului 1700-luvulla aatelismiesten jokapäiväiseen asuun. Jos alempisäätyinen piti peruukkia siitä seurasi pilkkaa tai jopa rangaistuksia. Talonpoikien piti myös pukeutua sääntynsä mukaan. Niinpä talonpojilta oli silkkiset ja samettiset asusteet suorastaan kielletty. Dosentti Arja Turunen on perehtynyt pukeutumisen historiaan ja eri aikakausien muotiin ja pukeutumissääntöihin. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Maria Sid valitsi alunperin näyttelijän ammatin siksi, että oli ujo. Toinen uravaihtoehto olisi ollut maatalon emäntä. Rempseä ja rohkea Maria työskentelee tätä nykyä sekä Suomessa että Ruotsissa. "Teen tieteellistä koetta, jolla haluan osoittaa, että on mahdollista olla samaan aikaan esiintyvä taiteilija ja äiti. Olen esimerkiksi auttanut lapsiani läksyissä Skypen kautta, kun olen tehnyt töitä Kiinassa." Marian suora ja konstailematon olemus valloittaa sekä teatteri-, elokuva- että tv-yleisön niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Häneltä luontuvat sekä vakavat roolit että sketsiviihde. Sarja "Livet i Fagervik" ja elokuva "Halå halå" ovat esimerkkejä tuotannoista, joihin ei haettu erityisesti suomalaistaustaista näyttelijää, vaan niihin haluttiin juuri Maria Sid. Roolihahmoille kirjoitettiin uudet, Suomeen sijoittuvat taustatarinat. Maria Sid ei ainoastaan näyttele vaan hän myös ohjaa. Tulevaisuudessa hän aikookin keskittyä entistä enemmän juuri ohjaamiseeen.  "Etsin aitoa tunnetta. En mieti, millainen olen, vaan olen oma itseni. Minua ei kasvatettu tytöksi tai pojaksi, vaan kannustettiin olemaan juuri sellainen kuin olen."  Haastattelija: Soili Huokuna.

Sanonnalla villakoiran ytimessä on kirjallisia kytkentöjä. Halitulijallaa esiintyy Upponallen runossa. Mukana kirjavassa Kielipuolessa ovat myös kirjailijat Martina Moliis Mellberg ja Heikki Kotka. - Lundissa asuvan suomenruotsalaisen kirjailijan Martina Moliis Mellbegin toinen teos on tulossa painosta. Edellinen sai hyvät arvostelut Ruotsissakin. - Ruotsinsuomalainen kirjailija Heikki Kotka mielii kirjoittaa novelleja runon sijaan kuuden runokirjan jälkeen. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selittävät muunmuassa sanat halitulijallaa, kapellimestari, höykäsen pöläys, plösö ja villakoiran ydin. - Suomen opettaja Pentti Salmenranta pakinoi tukisanoista kuten niinku,siis, sellai, jotenki ja ööö. - Viikon uudissana: somekansa. Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se

Kirkkoturva puhuttaa Suomen lisäksi myös Ruotsissa. Malmössä 30 poliisia ilmestyi yllättäen seurakunnan perheleirille ja kaikkiaan viisi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaperhettä otettiin kiinni. Aiemmin poliisi oli Ruotsissakin kunnioittanut "kirkkoturvaa". Myös Porissa, Teljän seurakunnassa on käyty sakottamassa turvapaikanhakijoita laittomasta maassa oleskelusta. Horisontti soitti pastori Per Kristianssonille Malmöhön ja kirkkoherra Kaisa Huhtalalle Poriin. Mitä kirkkoturvalle on tapahtumassa?

Keväällä luonto herää, ruoho tunkee maasta ja yhtäkkiä lehtipuut tupsahtavat hiirenkorville. Hiirenkorva, hassu ilmaus. Onko sitä muissa kielissä? Ruotsia puhuva ystäväni Kjell vastaa myöntävästi: ”Sama sana, mössöron. Esimerkiksi björkarna har fått mössöron. Toimii ainakin suomenruotsiksi!” Ja ainakin verkkotietosanakirjan artikkeli suomenruotsista kertoo, että mössöronin vastine riikinruotsissa on nyutsprungna björklöv eli vasta puhjenneet koivunlehdet. Lehtipuiden ja hiirten kuuloelinten rinnastus vaikuttaa siis vahvasti suomalaiselta innovaatiolta. Suomessa lehdet paitsi kasvavat puissa, niitä myös luetaan aamiaispöydissä. Ruotsissakin puiden lehdet ovat bladeja ja uutisväline voi olla vaikkapa Dagblad. Myös saksalaisten blatt voi olla puussa tai tagblatt lehtikioskilla. Kolmas germaaninen kieli englanti taas erottaa puun lehden (a leaf) ja luettavan lehden (a newspaper), mutta toisaalta meidän paperiarkkimme on briteille taas se a leaf. Venäjässä, ranskassa, italiassa ja monessa muussa kielessä lehti on lehti ja sanomalehti jokin sanaan gazette pohjautuva mukaelma. Se ei tule c-kasetista vaan alun perin gazzetta oli venetsialainen kolikon nimi. Venetsialaisten ensimmäiset lehtien irtonumerot 1500-luvulla maksoivat tuo kolikon verran, joten niitä alettiin nimittää gazzettoiksi. Nimitys on sittemmin levinnyt moniin kieliin. Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, että suomensukuisten kielten ja germaanikielten lehdillä on samat juuret indoeurooppalaisessa kantakielessä. Mutta millaisia juuria on suomen lehtipuiden nimillä? Mistä tulevat koivu, leppä ja haapa? Sanaston asiantuntija Kirsti Aapala Kotuksesta kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Suomenruotsin murteita puhutaan Ruotsissakin, läntisessä Mälarin laaksossa pohjalaisittain. - Kielipuoli on tavannut Leif Träskbölen, Bror Söderlundin ja Ronny Broddin Torshällasta. Heillä kaikilla on juuret Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla, joiden murre on kulkeutunut miesten mukana Ruotsiin.  - Uddevallassa pakolaisille suunnatussa kielikahvilassa voi oppia suomea ruotsin ohella, sillä toimintaa johtaa suomenkielinen diakoni Kaarina Danskain.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muun muassa hullunkurinen-sanan merkityksiä. - Manja Lehto pakinoi ajoista, jolloin asui Rovaniemellä ja Kiirunassa ja kuuli puhetta h:n päältä. Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa ilmaveivit lähtevät yleensä jo oman maalin takaa. Sählystä salibändyksi. Miten puolapuiden alla pelatusta puuhastelusta tuli käypää huippu-urheilua? Vieraana suomalainen salibandylegenda Tero Tiitu. Salibandy on lyhyen historiansa aikana kasvanut harrastajamäärältään maamme toiseksi suosituimmaksi joukkuepeliksi. Kuinka vakaalle pohjalle laji ja sen liigat miehissä ja naisissa on rakennettu? Entäpä onko maajoukkeillamme mahdollisuutta nousta lajin kärkimaan Ruotsin ohi vai pitääkö pelätä, että muut maat saavuttavat meidät? Muun muassa näistä aiheista keskustelmassa ammatikseen niin Suomessa kuin Ruotsissakin pelannut SS

Ripustinsilmukka, lenkki tai raksi on hämäläisittäin verkilö. - Suomessa murteet ovat väistymässä yleiskielen tieltä, vaikka ne tukevatkin vahvasti paikallista identiteettiä, kertoo Suomen Kotimaisten kielten keskuksen, Kotuksen, johtaja Pirkko Nuolijärvi Kirsi Blombergin haastattelussa. -  Ruotsissakin moni suomalaisperäinen koettaa pysyä mukana suomen kielen muutoksissa ja käyttää huoliteltua yleiskieltä, mutta kauan täällä asuneilla monet murresanat ovat saattaneet säilyä kauemmin kun Suomen yleiskielen vaikutus ei ole niihin purrut. Tarinankertoja ja kirjoittaja Aulis Kytömäki on asunut Ruotsissa 65 vuotta, mutta osaa vielä hyvin vanhaa kortesjärveläistä murretta, jota vain harvat kortesjärveläiset enää taitavat. - Kielenhuoltajien vastauslaatikossa uusvanha vastine ruotsin fredagsmysille on perjantaihyssy, ei tosin kielenhuoltajien Henna Leskelän ja Hannele Ennabin virallinen suositus vaan henkilökohtainen valinta, jota voi koettaa vakiinnuttaa kieleen. - Viikon uudissana: sääviha. Keneen se kohdistuu?- Fil tri Manja Lehto tekee pakinassaan Tikusta asiaa.Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Tukholmalainen Olli Salomäki muistelee kuinka häntä kiellettiin puhumasta suomea työssään Tukholman kaupungin palveluksessa. Sisuradion ohjelmissa on tällä viikolla teemana suomen kieli työelämässä. Ruotsissakin hyvin tunnettu näyttelijä Jarmo Mäkinen kertoo miksi hän esiintyy usein konnan roolissa ja miksi häntä pidetään juron suomalaismiehen symbolina. Ruotsinsuomalaisista valtiopäiväehdokkaista tänään on esittelyvuorossa Ympäristöpuolueen Annika Hirvonen Sundbybergistä. Aamun kolmituntisen juontaa Hannu Laitinen Eskilstunasta.