Podcasts about kiinassa

Tommi Hakkari ja Johanna Kultalahti keskustelevat kristittyjen tilanteesta Kiinassa, joka on vuoden 2025 World Watch List -vainoraportin sijalla 15.   https://opendoors.fi/maa/kiina/  

Oliko Trumpin kauppasota tussahdus ja joko voi huokaista? Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä tuijotuskilpailussa näyttää siltä, että Trump taas jänisti. Yhdysvallat ja Kiina pääsivät 90 päivän tullivälirauhaan. Trumpin 145 % tullit laskivat 30 prosenttiin, mutta Kiinassa ei nähdä syytä juhlia.Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu on erikoistunut Kiinan talouteen, ja maaliskuussa hän vieraili taas Kiinassa tutustumassa tunnelmiin paikan päällä. Kuluttajien luottamus Kiinassa on heikkoa, työttömyys huolettaa ja asuntomarkkinoilla kupla on puhjennut.Samaan aikaan Kiinan valtio elvyttää jakamalla kuluttajille kuponkeja kodinkonekaupoille ja infrastruktuurin rakentamiseen on kaadettu elvytysrahaa jo liikaa.Studiossa toimittaja Elina Lappalainen ja vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Tunnetun sanonnan mukaan pilvi on vain jonkun toisen tietokone, mutta ääneen lausumatta jää se, että yleensä kyseinen tietokone on Yhdysvalloissa (tai toisinaan Kiinassa). Entä jos tahtoisin tietokoneen sijaitsevan vähän lähempänä, vaikkapa… Euroopassa? EuroStack on kunnianhimoinen konsepti, joka kattaa enemmänkin kuin pelkät AWS:n korvikkeet. Vikasietotilan kunnianarvoisa troikka löytää 300 miljardin euron suunnitelmasta monia puolia, joista kaikki eivät ole vain negatiivisia. Olemmehan positiiviisia veikkoja!Mikäli haluat kuulla Vikasietotilaa joka viikko, meillä on sinulle hyviä uutisia! Joka toinen viikko ilmestyvien ilmaisjaksojen lisäksi teemme väliviikkoina Pikasietotila-jaksoja, jotka ovat maksavien asiakkaiden lisäetu. Lisätietoja ja tilausohjeet löydät Supporting Cast -sivuiltamme. Maksulliset jaksot voi kuunnella millä tahansa soittimella – siis myös esimerkiksi Spotifystä –, mutta vaihtoehtoisesti voit tilata Vikasietotilan lisäjaksot myös suoraan Applen podcast-palvelusta.VinkitPanun vinkki on OllamaKarin lukuvinkki on Prepper DiskMateriaalitEuroStack (pdf)BBC R&D EXPLAINS: A public service internetIntroducing the EuroStack initiative: Could this turn the tide on hyperscale cloud in Europe?European tech industry coalition calls for ‘radical action' on digital sovereignty — starting with buying localEurope aims for digital independence with EuroStackThe New York Times and the Infrastructure of MeaningThe Public Service Media and Public Service Internet Manifesto

HUOM! Jakso on nauhoitettu Kiinan jälkeisenä maanantaina, jonka jälkeen on tullut virallinen vahvistus, että Yuki Tsunoda ja Liam Lawson vaihtavat ajopaikkoja keskenään Japanin osakilpailuun. Yuki Tsunoda nousee siis RedBullille ja Liam Lawson siirtyy takaisin Racing Bullsille. Aikaleimoja ei tällä kertaa eri editoijan vuoksi, tämä on kuitenkin edelleen Suomen F1 Podcast - tervetuloa mukaan! Otathan seurantaan myös:TikTok @suomenf1podInstagram, Threads & X @suomenf1podcast

Donald Trumpin presidenttikausi Yhdysvalloissa on alkanut vauhdikkaasti. Mihin asentoon suurvaltasuhteet ja maailmanjärjestys Trumpin aikana asettuvat? Keskustelemassa Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista. Lähetyksessä kuullaan myös Venäjän-kirjeenvaihtajalta Heikki Heiskaselta ja Aasian-kirjeenvaihtajalta Mika Hentuselta, miten Trumpin valtaannousu on otettu vastaan Venäjällä ja Kiinassa. Trump ilmoitti virkaanastujaispuheessaan Yhdysvaltojen lähtevän maailman terveysjärjestö WHO:sta. Mitä Trumpin päätös merkitsee WHO:lle? Puhelimessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Mika Salminen. Trump haluaa myös lähettää ihmisen Marsiin presidenttikautensa aikana. Kuinka realistinen Trumpin tavoite on? Keskustelemassa Aalto-yliopiston professori Jaan Praks ja Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Anna Lehmusvesi, tuottaja Annette Blencowe. Korjaus: toisin kuin lähetykssä sanotaan Jaan Praks on Aalto-yliopistossa professori, ei apulaisprofessori.

Politiikkaradio punnitsee tuoreita uutisia ja kysyy, löytävätkö lännen ulkopuoliset maat toisensa. Uutiset kertovat, että Pohjois-Korea lähettää tuhansia sotilaita Venäjän avuksi Ukrainaa vastaan. Venäjä ja Kiina taas haluavat vastavoiman länsivalloille laajentamalla Brics-maiden järjestöä, joka kokousti hiljattain. Kiinassa juuri vieraillut Suomen presidentti Alexander Stubb korosti, että Kiina on rakentava, ja Venäjä tuhoisa voima. Millaiseen huoleen länsimaissa on syytä? Aiheesta puhuu Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on parhaillaan valtiovierailulla Kiinassa. Stubb tapaa tiistaina Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Mitä Stubb tavoittelee vierailulta? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin virkaatekevä johtaja Mikael Mattlin ja Business Finlandin vanhempi neuvonantaja Sari Arho Havrèn. Lähetyksessä kuullaan myös Stubbin matkaa seuraavan Aasian-kirjeenvaihtajan Mika Hentusen raportti Pekingistä. Millä tolalla on hyvinvointialueiden talous? Toimittaja Pietu Heiskanen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin tuloksista. Miten luonnon terveyshyödyistä saataisiin enemmän irti? Keskustelemassa johtava tutkija Jaana Halonen THL:stä ja tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta. Millaista on työvoiman tarve palvelualoilla? Puhelimessa Palvelualojen työnantajat Paltan pääekonomisti Martti Pykäri. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Rasmus Montonen, Seija Vaaherkumpu ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

Päivittelyä ravintola-alan tilanteesta Helsingin Sanomien artikkelin kautta. Kentsu kertoo myös Shanghain kuumimmat cocktailvinkit ja miten Aasian skene eroaa meidän vastaavasta!

Jaakko Rahja ja Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Kiinassa, joka on vuoden 2024 World Watch List -vainoraportin sijalla 19. https://opendoors.fi/maa/kiina/  

Venäjän presidentti Vladimir Putin vierailee Kiinassa. Kiinan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Mikä on Kiinan merkitys Venäjälle? Entä kuinka Kiina hyötyy Venäjästä. Keskustelemassa Pami Aalto ja vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista. Uhkaako alkoholilain muutos suomalaisten terveyttä? Terveyden ja alkoholin saatavuuden yhteyksistä ovat keskustelemassa tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä ja toiminnanjohtaja Juha Mikkonen EHYT ry:stä. Kuulemme myös kuinka Pienpanimoliitto suhtautuu alkoholiuudistukseen, haastateltavana puheenjohtaja Jyri Ojaluoma. Ulkomaanlehtikatsaus tulee Virosta, jossa lehtiä on lukenut toimittaja Rain Kooli. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Anssi Väisänen.Tuottajana Marija Skara.

Open Doorsin paikalliset yhteistyökumppanit Kiinassa kohtaavat usein tilanteita, joissa uskova perheenjäsen on joutunut vankilaan. Silloin tarvitaan läsnäolon palvelutyötä, jossa kuljetaan vangin perheen rinnalla.

Sosiaalityön työvoimapula. Hallitus päätti kehysriihessä 100 miljoonan euron säästöistä sosiaalialalle ja samalla laskea sosiaalityöntekijöiden sijaisten pätevyysvaatimuksia. Pystytäänkö tällä paikkamaan työvoimapulaa vai kärsivätkö palvelut? Millä muilla tavoilla työvoimapulaa voitaisiin helpottaa? Studiossa Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Minna Kivipelto ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelualuejohtaja Mari Ahlström Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta. Puhelimessa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio. Nordean julkaisee tuoreen talousennusteensa. Mihin suuntaan Suomen talous on menossa? Puhelimessa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen. Ihmisoikeudet Suomessa. Amnesty International julkaisee vuosiraporttinsa keskiviikkona. Suomessa on käyty kiivasta keskustelua perustuslain ja kansainvälisten sopimusten antamasta turvasta ja toisaalta kansallisen turvallisuuden takaamisesta. Miten ihmisoikeudet toteutuvat ja voidaanko niistä joustaa? Studiossa Amnesty Internationalin Suomen-osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vierailee Kiinassa. Suurvallat ovat olleet nihkeissä väleissä ja tätäkin vierailua värittävät jännitteiset suhteet. Pekingistä raportoi kirjeenvaihtajamme Mika Hentunen. Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Satu Heikkilä ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Keskustelemassa salkunhoitaja Juuso Kenkkilä Aktiasta ja analyytikko Olli Koponen Inderesiltä. Toimittajana Mikko Jylhä. Nvidian osavuosikatsaus huipensi tuloskauden, ja yhtiöltä saatiin jäätävän kovat luvut, pohjustaa Juuso Kenkkilä. Nvidian liikevaihto ja liiketulos kasvoivat satoja prosentteja, ja Q1-ohjeistus ylitti odotukset. Tesla on tippumassa pois Magnificent Sevenistä, ja Kenkkilän mielestä sen tilalle voisi nousta lääkeyhtiö Eli Lilly. Mag 7 -yhtiöihin liittyy Kiina-riskejä, ja viimeisimmällä neljänneksellä Applen liikevaihto laski Kiinassa 13 prosenttia, kertoo Olli Koponen. Helsingissä tuloskausi on jäänyt hieman Inderesin odotuksista. Koposen mukaan liikevaihdot laskivat noin kolme prosenttia, ja mediaani tuloskasvu oli viisi prosenttia, joten marginaalit kuitenkin paranivat. 00:53 Nvidian nousukiito jatkuu 13:24 Tesla tippumassa pois Mag 7:stä 18:34 Muut Magnificent Seven -yhtiöt 35:28 S&P 500 kokonaisuutena 45:07 Tuloskausi Helsingissä 58:45 Helsinki – näkymät ja arvostukset 1:05:20 Lehto nurin, rakennusyhtiöt 1:15:14 Koronlaskuodotukset, lopuksi

Inflaatio jatkaa hidastumistaan sekä euroalueella että USA:ssa, mutta talouskasvunäkymät eroavat voimakkaasti. Euroopan talous polkee paikallaan, kun USA:n talous porskuttaa eteenpäin osittain elvytyksen vetämänä – ja samaan keinoon on tartuttu nyt myös Kiinassa. Spekulaatiot keskuspankkien korkojen laskun ajankohdasta käyvät kuumina, mutta voiko laskujen osalta tulla vielä mutkia matkaan? Muun muassa näistä aiheista keskustelemassa Tuuli Koivu, Jan von Gerich ja Juho Kostiainen. Disclaimer: All opinions and estimates in this podcast are, regardless of source, given in good faith, and may only be valid as of the stated publication date and are subject to change without notice. The podcast is intended only to provide general and preliminary information to investors and shall not be construed as the basis for any investment decision. This publication or report has been prepared by Nordea Markets as general information for private use of investors to whom the publication or report has been distributed, but it is not intended as a personal recommendation of particular financial instruments or strategies and thus it does not provide individually tailored investment advice, and does not take into account the individual investor's particular financial situation, existing holdings or liabilities, investment knowledge and experience, investment objective and horizon or risk profile and preferences. The investor must particularly ensure the suitability of an investment as regards his/her financial and fiscal situation and investment objectives. The investor bears the risk of losses in connection with an investment. Before acting on any information in this publication or report, it is recommendable to consult one's financial advisor.

Ensimmäinen sana, jonka tutkija Tiina Airaksinen aikoinaan oppi kiinaksi, oli 'suhteet'. Sanan painoarvo kertoo verkostojen merkityksestä Kiinassa. Airaksinen on Aasian tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori, ja hän on tutkinut kiinalaisia identiteettejä ja naisten toimijuutta 1990-luvulta lähtien. Millaisiin verkostoihin naiset esimerkiksi kuuluvat ja mistä naisten asemaan ja oikeuksiin liittyvistä kysymyksistä Kiinassa keskustellaan juuri nyt? Entä miten Kiinan sensuurikoneisto vaikuttaa suomalaisen Kiinan-tutkijan työhön? Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, joka puhuu tieteestä tunteella.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset kirjailija Tiina Raevaaran, KAVIn elokuvatutkija Jari Sedergrenin ja mainosmies Jussi Turhalan ajankohtaisten kulttuuriaiheiden ja median ilmiöiden äärelle. Suomalaisen elokuvaohjaajan Lauri Törhösen väitöskirja Lapin yliopistossa on vastuussa kuluvan viikon somemyrskystä. Väikkärin puutteiden listaa on lueteltu mediassa ja somessa: ei sisällysluetteloa, ei lähdeviittauksia, anekdoottimainen sisältö, miksei ennakkotarkastus puuttunut sisältöön, omituinen väitöstilaisuus, vastaväittäjän kysymyksiin vastaamattomuus jne. Mitä tohtorit Raevaara ja Sedergren päättelevät Lapin yliopiston tieteellisen prosessin lahjomattomuudesta ja mitä seurauksia uusimmalla Törhös-kohulla on yliopiston ja taiteen tutkimuksen maineelle? Yle tarjosi paljon huolipuhetta TikTokin koukuttavuudesta ja tietoturvariskeistä tällä viikolla. On meneillään suuri ihmiskoe länsimaiden nuorisolla, kun taas aivotoimintaan vaikuttava sovellus on kotimaassaan Kiinassa kielletty. Onko tämä taas keski-ikäisten normaalia huolipuhetta jolle nauretaan 10 vuoden kuluttua? Vai aidosti vaarallinen ilmiö? Nelosen/Ruudun tuoreen Lahti 2001 -sarja nostaa esiin jälleen dopingskandaalin. Sitä on kutsuttu kansalliseksi tragediaksi ja traumaksi. Näyttääkö se todella siltä vielä näin 22 vuoden jälkeen? Mikä siinä oli niin traumaattista? Vieläkö traumatisoituisimme samalla tavalla, jos nuoremmat hiihtäjät toistaisivat tempun, vai onko yhtenäiskulttuuri pirstaloitunut tässäkin kohtaa? Tutkija Sedergrenin työpaikka muuttaa. Nyt hän miettii mitä tehdä työhuoneen VHS-nauhoille ja dvd:ille. Auttaako konmaritus? Mikä merkitys esineillä on persoonallisuudelle? The Beatles julkaisi eilen uuden kappaleen – yli 50 vuotta bändin hajoamisen jälkeen. Uusi kappale on nimeltään Now and then ja se on bändin edesmenneen jäsenen John Lennonin käsialaa. Onko biisi vanhan Beatlesin tasoa ja miten tekoäly onnsitui entisöimään Lennonin demon? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

”Rikoin lakia vain syntymällä.” Enemmän kuin yksi lapsi (Into, 2023, suom. Rauno Sainio) on Shen Yangin muistelmateos hänen omista kokemuksistaan ylimääräisenä lapsena. Kiinalaisnainen syntyi 1980-luvulla Kiinan yhden lapsen politiikan julmimpien vuosien aikaan. Hän eli sukulaistensa luona, väärän nimen turvin, ja kasvoi kovapintaiseksi selviytyjäksi. Yang on tehnyt kokemuksistaan myös kauniisti kuvitettuja lastenkirjoja, joissa hän kuvaa onnellisia päiviään isovanhempiensa hoteissa, kunnes he joutuivat luovuttamaan pikkutytön kaukaisempien sukulaisten hoidettavaksi iän alkaessa painaa. Mitkä ovat olleet yhden lapsen politiikan seuraukset Yangille ja kaltaisilleen, entä koko Kiinan valtiolle? Millainen on naisen asema nyky-Kiinassa? Miksi yhä useampi kiinalaisnainen haluaa saada lapsen ilman miestä? Haastateltavana ovat Enemmän kuin yksi lapsi -kirjan kirjoittaja Shen Yang, Ylen Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen ja oikeustieteen tohtori Pia Eskelinen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kiinassa digitaalinen kontrolli on voimakkaampaa kuin koskaan. Mutta eräs kristitty seuraa Jeesusta, vaikka hinta on kova.

Hyvinvointialueilla suunnitellaan säästöjä. Millaista hoitoa karsitaan? Löytyykö tehostamisen paikkoja? Sote-säästöistä keskustelemassa johtajaylillääkäri Markku Mäkijärvi, HUS, hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola, Pirkanmaan hyvinvointialue, sekä hyvinvointialueen johtaja Kirsi Varhila Satakunnasta. Syyrian presidentti Bashar al-Assad vierailulla Kiinassa. Mitä Syyria Kiinasta hakee? Kiinan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Rakoileeko läntisten maiden tuki Ukrainalle? Entä millaista liittoumaa Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea muodostavat? Kenen kelkkaan Brics-maat lähtevät? Millaisia puolia maat valitsevat? Keskustelemassa maailman politiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta sekä tutkimusjohtaja Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Espanjassa asuntojen hinnat karkaavat taivaisiin. Asuntotilanteesta raportoi toimittaja Maija Salmi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Veera Sinervo ja Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Haloo haloo, kuuleeko Kiina, täällä Japani! Jenny on Japanissa juttukeikalla ja soittaa Pekingiin kirjeenvaihtaja Mika Hentuselle. Aluksi Mika saa selittää, miksi Kiinassa puhutaan säteilevistä japanilaiskaloista. Kyse on Fukushiman ydinvoimalan jätevesistä – ja ennen kaikkea politiikasta. Kiinan johdolle sopii, että tavalliset kiinalaiset ovat kiukkuisia Japanille. Kiinaa yksinvaltaisesti johtavalla kommunistisella puolueella on tarve kääntää kansan katse pois kotimaan ongelmista. Nuorilla ei ole töitä, asuntokauppa on kriisissä ja ministereitä katoaa. Jotain on meneillään, mutta salailevan suurvallan todellisesta tilasta on vaikea saada selkoa. Mika muistuttaa, että edes Kiinan puolustusbudjetin oikeaa kokoa ei tiedetä. Varustelu käy silti kuumana. Japani ja Etelä-Korea ovat sementoineet puolensa Yhdysvaltain rinnalla. Tämä saa Jennyn pohtimaan, onko suursotaväitteissä perää. Kuinka todennäköistä on, että Tyynellämerellä syttyisi konflikti? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Millaista apua Marokon maanjäristysalueille tarvitaan? Puhelimessa kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski, SPR. Lahdessa alkaa tänään suuren terrorismirikosvyyhdin oikeuskäsittely. Puhelimessa rikosoikeuden prof. Matti Tolvanen, Itä-Suomen yliopisto. Äärioikeistoterrorismi Suomessa ja sen yhteydet maailmalle. Vieraana Tarja Mankkinen, sisäministeriön lähettämä asiantuntija EU:hun, radikalisoitumisen ehkäisyn yksikkö ja etäyhteydellä tutkija, tietokirjailija Yannick Lahti. Kiinassa halutaan rajoittaa lasten kännykänkäyttöä sen haitallisten seurausten vuoksi. Pekingistä raportoi Mika Hentunen. Tapaavatko Putin ja Kim asekauppojen merkeissä? Pohjois-Korean ja Venäjän välisistä suhteista keskustelemassa tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti ja meet-yhteydellä maailmanpolitiikan emeritusprof. Pekka Korhonen, Jyväskylän yliopisto. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Atte Uusinoka ja Elina Sonkajärvi. Tuottaja Hanna Juuti.

Joka vuosi Open Doors tavoittaa monia Kiinassa olevia pohjoiskorealaisia pakolaisia. Menetettyään perheenjäsenensä ja omaisuutensa he ovat usein epätoivoisia. Voimme tarjota heille vain toivon, joka löytyy ainoastaan Raamatusta.

Mikä maailmantalouden tilanne on tällä hetkellä? Onko 2023 ollut taantuman vuosi ja miltä kehitys näyttää Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa? Mitkä ovat tärkeimmät raaka-aineet globaalissa taloudessa ja kaupassa? Miten kansantalouden vaihtotase on yhteydessä raaka-ainemarkkinoihin?Studiossa Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen. Jakso on kuvattu 22.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Taloustilanne (3:59) Kiina (7:47) Yhdysvallat (11:08) Eurooppa (12:21) Suomalainen kuluttaja (15:18) Raaka-aineet (21:24) Kansantalouden vaihtotase (27:22) Euro (28:54) Venäjä (35:48) OPEC-maat (39:09) Uraani

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Kiinassa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 16.   Kiristyvät rajoitukset ja lisääntyvä valvonta lisäävät Kiinan kristittyjen painostusta. Kommunistinen puolue pyrkii estämään kaiken, mikä uhkaa sen valtaa. Kiinan tarkkailumenetelmät ovat maailman älykkäimpiä ja ahdistavimpia. Seurakuntien johtajat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä heillä on vaara joutua vankilaan tai joissain tapauksessa jopa siepatuiksi. https://opendoors.fi/kiina/    

Euroopan unionin ulkoministerit sekä EU-ministerit kokoustavat. Nouseeko agendalla muuta kuin Venäjä? Rikhard Husu seuraa kokousta Luxemburgissa.  Millaisia vaikutuksia Venäjän kapina-yrityksellä on Valko-Venäjälle? Miksi presidentti Aljaksandr Lukašenka toimi välittäjänä kapinallisten ja Venäjän johdon välissä? Keskustelemassa pääkirjoitustoimittaja Jussi Niemeläinen Helsingin Sanomista sekä tietokirjailija Toni Stenström.  Kiinassa kokousta maailman talousfoorumi. Uskaltautuvatko länsiyritykset takaisin Kiinaan kiristyneiden turvallisuuslakien jäljiltä? Kiinan kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi.  Perusopetuksen vähimmäistuntimäärän nosto ja kännykät pois luokista. Millaisia uudistuksia uusi hallitus suunnittelee koulumaailmaan? Haastateltavana opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Seija Vaaherkumpu ja Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Ukraina tilanne kiristyy, kun taistelut kiihtyvät rintamalla ja tiistaina uutisoitiin Kahovkan padon räjäytyksestä. Onko vastahyökkäys nyt jo käynnissä vai onko kyse vielä valmistelusta? Millaiset seuraukset tuhoilla Hersonin alueella voi olla? Studiossa entinen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg (kok.). Suorassa Ylen toimittajat Heikki Heiskanen Moskovasta ja Maxim Fedorov Kiovasta.  Kahovkan padon tuhoaminen tekee merkittävää tuhoa myös Ukrainan maataloudelle. Puhelimessa MTK:n vilja-asiamies Max Schulman, joka osallistuu Brysselissä Euroopan tuottajien etujärjestön ja EU:n vilja- ja kasviteollisuuden etujärjestön kokouksiin. Kiinassa edessä on gaokai eli Suomen ylioppilaskirjoituksia vastaava koe opiskelijoille. Suorassa Pekingistä toimittaja Mika Hentunen. Vihreiden puheenjohtajavaali käydään tulevana viikonloppuna. Puolue romahti eduskuntavaaleissa ja hakee nyt uutta suuntaa. Studiossa puheenjohtajaehdokkaat Sofia Virta ja Saara Hyrkkö.

Yhdysvalloissa ja muissakin maissa on käynnissä useita kliinisiä kokeita, joissa tutkitaan CRISPR-Cas 9 -geenimuokkaustyökalun toimivuutta sairauksien hoidossa. Kliinisiä kokeita on menossa muun muassa sirppisolutautiin, syöpiin, perinnölliseen sokeuteen, diabetekseen, hyperkolesterolemiaan, HIV-infektioon ja jopa yleiseen vaivaan, virtsatieinfektioon. Sirppisolutaudin ja leukemian hoidossa on saatu jo positiivisia tuloksia. CRISPR-tekniikan avulla muunnos voidaan tehdä tarkasti halutussa kohdassa geeniä. Menetelmän kehittäjät ranskalainen Emmanuelle Charpentier ja yhdysvaltalainen Jennifer Doudna palkittiin kemian Nobelilla vuonna 2020. CRISPR-menetelmä herättää myös epäilyksiä ja pelkoja, koska se tarjoaa keinot muokata perimää lähes mielin määrin. Vuonna 2018 Kiinassa syntyneet CRISPR-vauvat, joiden perimään kiinalainen tutkija oli tutkijayhteisön tietämättä tehnyt geenimuunnoksen, nostivat esiin muuntelua koskevat tärkeät eettiset ja yhteiskunnalliset kysymykset. Haastateltavana on perinnöllisyyslääkäri, dosentti Kirmo Wartiovaara Helsingin yliopistosta. Tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopistosta muistelee menetelmän alkuhistoriaa haastattelussa, joka on vuodelta 2019. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Keskustelemassa ekonomisti Tero Eerikäinen Fastmarketsilta ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä. Toimittajana Mikko Jylhä. Sekä UPM, Stora Enso että Metsä Board antoivat keväällä negatiivisen tulosvaroituksen. Heikentynyt markkinatilanne on johtanut varastojen purkamiseen ja sellun hinnan merkittävään laskuun. Esimerkiksi lyhytkuituisen sellun hinta on laskenut Euroopassa neljänneksellä vuoden alusta, Kiinassa vielä enemmän. 01:00 Kevään tulosvaroitukset ja Q1 07:46 Varastojen purkaminen 15:35 Globaalit sellumarkkinat, hintakehitys 25:16 Koneiden sulkemiset 35:34 Norske Skog investoi pakkauspapereihin 43:52 Syklin kääntyminen ja investoinnit 56:03 Ilmastonmuutoksen ja sääntelyn riskit 1:07:15 Antin sektorisuosikkina UPM 1:11:08 Koskisen ja rakentamisen äkkijarrutus 1:17:50 Lopuksi

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vieraili Kiinassa kuun alussa ja aiheutti Euroopassa arvosteluryöpyn. Kriitikoiden mukaan Macron pelasi Pekingin pussiin ja teki hallaa paitsi Euroopalle myös transatlanttisille suhteille Kiinaa myötäilevillä lausunnoillaan. Kiinassa Macron saikin paikoin rock-tähden vastaanoton, mutta matkaa on kritikoitu myös kotimaassa Ranskassa. Ohjelmassa kuullaan, mikä Macronin Kiinan-matkassa meni pieleen ja mikä on Macronin hellimä ajatus Euroopan strategisesta autonomiasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

Millaiset lähtökohdat puolueiden vastaukset hallitustunnustelijan kysymyspatteriin antavat hallitusneuvotteluihin? Studiossa kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri. Kauppasuhteet Kiinaan repivät Euroopan suurvaltoja. Äskettäin Kiinassa vieraillut Ranskan presidentti Emmanuel Macron sai kritiikkiä paitsi lausunnoistaan matkan jälkeen, myös kauppasuhteiden suosimisesta ohi Ukrainan tilanteen. Miten riippuvainen Eurooppa on Kiinasta ja miten paljon Ranskan ja Saksan kaltaiset eurooppalaiset suurvallat kilpailevat suhteista kaukoitään? Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajana Marja Juonala. Tuottaja Jaakko Parkkinen.

Kevät etenee, mikä on tilanne Ukrainan rintamilla? Toimittaja Maxim Fedorov raportoi. Kuinka hallitusta lähdetään muodostamaan? Miten kompromisseja hallitusneuvotteluissa löydetään? Hallitustunnusteluista ja hallitusneuvotteluista keskustelemassa poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta sekä yliopistotutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.  Onko maailmanjärjestys todella muuttumassa? Valtioiden pääjohtajat tapaavat toisiaan, Kiinassa vierailee tällä viikolla Brasilian presidentti. Millaisia suhteita poliittisesti ja taloudellisesti nyt tavoitellaan? Keskustelemassa  poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg, Helsingin yliopistosta.  Kuinka pääsiäinen on sujunut Jerusalemissa, jossa jännitteet kiristyivät jo ennen pääsiäistä. Haastateltavana Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen.  Juontajana Aki Laine. Toimittajina Marjo Näkki ja Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara. 

Paljonko puolustusmenot nousevat? Ketkä Suomesta lähtevät Nato-toimistolle töihin ja kuinka paljon upseereja tarvitaan Nato-yhteistyöhön? Keskustelmassa  turvallisuustutkija, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen sekä Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita. Donald Trumpin syytteet. Millainen merkitys on entisen presidentin syytteillä? Juri von Bonsdorf raportoi.  EU-johtajat vierailevat Kiinassa. Millaiseksi Euroopan unionin ja Kiinan suhteita halutaan muokata? Kauppaa käydään, mutta riippuvuutta halutaan vähentää. Keskustelemassa Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.  Energiakriisi ajoi Saksan ristiriitaiseen tilanteeseen, vihreä siirtymä etenee, mutta hiilikaivosta laajennetaan. Haastateltavana Saksan energiatilanteesta Ulkolinja-dokumentin tehnyt toimittaja Minna Pye.  Juontajana Marjo Näkki. Toimittajina Jaakko Parkkinen ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. 

Kööpenhaminan muotiviikoilla esiteltiin uusimmat trendit pukeutumisen saralla. Miksi läpinäkyvät vaatteet ja voimakkaat huomiovärit ovat nyt tulossa katukuvaan? Millä tavalla rohkeimmat muotiluomukset eroavat yleisemmästä pintamuodista? Mistä Pantonen vuoden väri Viva Magenta kertoo? Vaatetus herättää keskustelua entistä useammin mediassa. Viimeksi Emma-gaalassa Erika Vikmanin paljastava sukkamainen asu ja Robin Packalenin camo-värinen vaate. Onko muodista tullut poliittista? Millä tavalla muotia luodaan Kiinassa ja millainen on suomalaisten muotisuunnittelijoiden tulevaisuus kansainvälisillä markkinoilla? Ohjelman vieraina ovat muotisuunnittelija Sofia Järnefelt ja muotitoimittaja Sami Sykkö. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Miten Kiinan erittäin tiukka koronalinja vaikutti maan kristittyihin ja muihin asukkaisiin? Tässä kuulet kiinalaisen kristityn ja Open Doorsin paikallisen kumppanin kokemuksista viime syksyn ajalta, kun maassa vielä noudatettiin erittäin tiukkaa koronapolitiikkaa.   https://opendoors.fi/kirje-vainotulta-nollatoleranssi-aiheuttanut-karsimysta-kiinassa/  

Venäjä hyökkää rajusti Ukrainassa ja syyttää länttä sekaantumisesta sotaan. Vieraina sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pekka Turunen, Maanpuolustuskorkeakoulu ja väistöskirjatutkija Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti. Millaisissa tunnelmissa Trumpin vaalikampanja käynnistyy? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Pandapolitiikan muutokset ja reaktiot Kiinassa. Pekingistä raportoi Kirsi Crowley. Panssaripäätös jätti jäljen Saksan sisäpolitiikkaan. Vieraana vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku, Ulkopoliittinen instituutti. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti. 

Mikä Kiinan talouden tilanne on tällä hetkellä? Miten Kiinan kireän koronapolitiikan loppumisen ennustetaan vaikuttavan talouteen Kiinassa ja globoaalisti? Minkälaista Kiinan rahapolitiikka on ja miten Kiinan rahapolitiikka eroaa euroalueen rahapolitiikasta? Studiossa vieraana Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Jakso on nauhoitettu 17.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Väestö vähenee (3:12) Maahanmuutto Kiinassa (5:08) Onko Kiina köyhä? (6:33) Kaupungistuminen (9:40) Hukou-järjestelmä (11:17) Palkkataso Kiinassa (15:54) Suunnitelmatalous (18:33) Zero-Covid (23:40) Inflaatio (25:35) Hintadynamiikka (28:20) Kiinan rahapolitiikka (37:21) Kestävyysvaje (38:45) Evergrande ja kiinteistömarkkina (43:50) Ulkomaiset sijoitukset (46:48) Kiina Afrikassa (49:19) Tekoäly Kiinassa

Yhdysvaltain ja Turkin ulkoministeritapaamisen anti. Washingtonista raportoi Ylen Nato-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Venäjän seuraavat otteet hyökkäyssodassa. Vieraina sotataidon laitoksen pääopettaja Jarmo Mattila, MPKK ja tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro, Aleksanteri-instituutti. Missä menee palkkojen perälauta? Vieraina ennustepäällikkö Meri Obstbaum, Suomen Pankki ja ekonomisti Tom-Henrik Sirviö, STTK. Turismi piristyy jälleen Kiinassa. Dalin turistikaupungista Lounais-Kiinasta raportoi Kirsi Crowley.  Ulkomaanlehtikatsaus. Jari Mäkinen, Bordeaux. Juontaja Mira Stenström, toimittaja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Joulukuu oli jälleen heikko kuukausi markkinoilla, ja koko vuosi 2022 jäi historiankirjoihin ennätyksellisen heikkona joukkolainojen osalta. Vuoden loppua kohden nähtiin kuitenkin myös valonpilkahduksia etenkin Euroopassa ja Kiinassa. Mitä tämä kaikki tarkoittaa tulevien sijoitustuottojen osalta? Miten sijoittajan pitäisi tähän kaikkeen suhtautua? Strategimme Hertta Alava, Ville Korhonen ja Antti Saari keskustelevat mm. näistä teemoista.

Kiina peesaa Venäjää jopa tilanteessa, jossa Venäjä hyökkää Ukrainaa, kertoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio. Kiina on antanut ymmärrystä Venäjälle, että sodan syttymisen syynä on Naton itälaajeneminen. Kallion mukaan Kiina pelkää, että Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta, jopa Naton toiminta, laajenisi Aasiaan. Kiina ei kuitenkaan ole antanut selkeää tukeaan Venäjälle, vaan tasapainottelee tilanteessa, jotta säilyttää kauppasuhteet länteen. Kiina on kuitenkin käyttänyt tilaisuutta hyväkseen, jotta se saa edullisia öljykauppoja, kun kukaan muukaan ei tee kauppaa Venäjän kanssa. Kiina haluaisi Kallion mukaan esiintyä Yhdysvaltojen veroisena maailmanpoliittisena toimijana. "Mikään ei olisi Kiinalle mieluisampaa kuin, että maailman asioista päättäisivät yhdessä Yhdysvaltojen johtaja ja Kiinan johtaja", Kallio sanoo. Kun tämä ei ole onnistunut Xi Jingping on "ikään kuin kostona" esiintynyt Vladimir Putinin ystävänä. Kuitenkaan todellisesta ystävyydestä Kiinan ja Venäjän kanssa ei voi hänen mukaansa puhua. Kallio korostaa, että sotatilanteen eskaloituminen ei ole Kiinan kannalta hyvä asia. Kiina saattaa saada hyötyjä siitä, että Ukrainan sota on aiheuttanut ruoka- ja energiakriisin. "Pitkällä aikavälillä sota on Kiinan intressien vastainen. En usko, että Kiinassa ajatellaan niin lyhytnäköisesti, että tämä sota on hyvä asia. Ei edes poliittisesti, vaikka näyttää olevan syntymässä Venäjän ja Kiinan kova leiri Yhdysvaltoja ja Natoa vastaan", Kallio toteaa. Erityisesti Yhdysvallat antaa kuvaa siitä, että on muodostumassa uusi kylmän sodan aika, jossa Kiina on Yhdysvaltojen päävastustaja. Siihen ei kannattaisi Euroopassa Kallion mielestä lähteä mukaan. Kallio ihmettelee spekulaatioita ja uhkakuvia, joita Suomen mediassa on viime aikoina esitetty siitä, että jos Kiina ja Eurooppa ajautuisivat poliittisesti eri linjoilla, ja Kiina kostoksi laittaisi kauppasuhteita poikki Eurooppaan. Hänen mielestään tämä on kaukaa haettua, koska Kiina on myös riippuvainen Euroopasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kiinan poliittinen riski ja heikko talouskasvu huolestuttavat asiantuntijoita. Uhkana on globaalin talousverkoston pirstaloituminen.Kirjoittaja: Salla Rajala Lukija: Evita Lestinen Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu vieraili meillä melkein tasan kaksi vuotta sitten, koronapandemian alussa, kun elimme epävarmoja taloudellisia aikoja. Kaksi vuotta myöhemmin voi todeta, että elämme vielä epävarmempia taloudellisia aikoja juuri nyt. Inflaatio on nousussa kutakuinkin kaikkialla paitsi Kiinassa, jonka asuntomarkkinat ja pankkisektori taas ovat aivan ennennäkemättömän suurten ongelmien edessä. Eurooppaa tulee koettelemaan vaikea talvi, ja pitkällä aikavälillä väestön lasku ja ilmastonmuutos herättää suuria kysymysmerkkejä. Onneksi fiksut tyypit kuten Tuuli ajattelee näitä asioita. Tervetuloa kuuntelemaan. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kun valkosipulin myynti lähti Kiinassa nopeaan kasvuun vuoden 2020 alussa, alkoivat tutkijat epäillä pahinta. Pandemian ensiaskelet huomattiin, mutta sitä ei voinut enää pysäyttää. Mitä opimme koronapandemiasta ja tulevien pandemioiden ennusmerkeistä? Ihmisen elimistön immuunipuolustuksella eli vastustuskyvyllä on tärkeä rooli taistelussa tappavia viruksia vastaan. Miten immuunipuolustuksen ominaisuudet voidaan valjastaa tauteja vastaan? Entä voisiko kehomme immuunipuolustuksen toimintatavasta ottaa oppia, jos kehitämme koko maapallon kattavaa varoitusjärjestelmää? Tällainen "planetaarinen immuunipuolustus" seuraavan tappavan viruksen varalta on kehitteillä, myös Suomessa. Haastateltavina ovat Turun yliopiston immunologian professori Sirpa Jalkanen, Helsingin yliopiston immunologian professori Seppo Meri sekä Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Toimittajana on Niina Melanen.

Ukraina ja Venäjä ovat sopineet viljakuljetuksista Mustallamerellä. Ukraina sanoo, että Venäjä on tehnyt iskun Odessan satamaan. Monet suomalaiset saavat liikaa kofeiinia. Kiinassa kesä on ollut kuumempi kuin tavallisesti. Suomessa sää poutaantuu.

Marraskuussa 2018 Kiinassa syntyneet tyttökaksoset, Lulu ja Nana, ovat maailman ensimmäiset geenimuokatut ihmiset. Kiinalaistutkija He Jiankui muokkasi heidän perimäänsä alkiovaiheessa siten, että he ovat vastustuskykyisiä HI-virukselle. Hän teki sen ilman lupaa. Joulukuussa 2019 Kiinassa syntyi puolestaan kaksi porsasta, joissa oli apinan soluja. Laboratoriossa on yhdistetty myös ihmisen ja apinan soluja. Miksi näitä kimeereitä eli kahden eri lajin sekoituksia tutkitaan ja kehitetään? Eläimiä jo kloonataan, mutta tullaanko tulevaisuudessa kloonaamaan myös ihmisiä? Vaikka nykytekniikoilla voitaisiin periaatteessa muokata mitä tahansa geeniä, ihmisalkioiden muokkaamista ei yleisesti hyväksytä eikä se ole sallittua. Sen sijaan tulevaisuudessa geenimuokkausta todennäköisesti käytetään enenevissä määrin aikuisten ja lasten vaikeiden perinnöllisten sairauksien sekä syöpien hoidossa. Tällaisia hoitoja on jo käytössä. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston dosentti, tutkija ja perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara sekä Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Saxen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Tänään minulla on vieraana kollegani Raisa Haikala, joka asuu Ruotsissa. Juttelemme muun muassa Raisan elämästä ja kieltenopiskelusta. Löydätkö vastaukset seuraaviin kysymyksiin? (Järjestys voi olla vähän eri.) 1. Mikä on Gimara? 2. Mitä Raisa tekee työkseen? 3. Miksi hän on asunut Kiinassa ja Englannissa? 4. Millaisen kurssin Raisa järjestää ensi kesänä? 5. Miten Raisa on opiskellut kiinaa? 6. Millaiset tilanteet ovat kaikkein vaikempia vieraalla kielellä? 7. Mitä haasteita Raisalla oli McDonaldsilla? 8. Miten Raisa kehittää ruotsin kielen osaamistaan? Raisa järjestää suomen kielen kurssin Lahdessa 20.-22.6. Voit lukea kurssista lisää täältä: https://gimara.fi/suomilive/

Pekingin olympialaisissa Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping toivat julki yhteisen näkemyksen kansainvälisestä turvallisuudesta. Yhteisjulistuksessa ennen Venäjän hyökkäystä, Kiina antoi ymmärrystä Venäjän näkemyksille Euroopan turvallisuuden uudelleenjärjestämiseksi. Onko Kiinan intresseissä tukea Venäjän sotaa Ukrainassa? Vai annettiinko Kiinalle harhaanjohtavaa tietoa, mitä Ukrainassa todella on edessä? Kumpaa Kiinassa mietitään: miten tukea Venäjää vai miten irtautua Venäjän tukemisesta? Kiinan ja Venäjän välisiä suhteita analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sekä Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.

Jaksossa keskustellaan Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen kanssa Kiinan kiristyvän politiikan vaikutuksista maailmankauppaan. Miten Kiina kiristyvät koronavirusrajoitukset vaikuttavat suomalaisten yritysten toimintaan Kiinassa? Mikä on Euroopan unionin rooli Liettuan ja Kiinan välisessä kiistassa? Miten politisoituva kansainvälinen kauppa ja kiristyvät suurvaltasuhteet vaikuttavat suomalaisyritysten toimintaympäristöön? Toimittaja: Hannamiina Tanninen, editointi: Joonas Tuominen

Urheilun arvokisojen katsominen on kuin söisi kauheasti lihaa. Näin kuvailee ulkomaantoimittaja Satu Helin, jolle olympialaisten seuraaminen on nykyisin lähes salainen pahe. Talviolympialaiset alkavat helmikuussa Pekingissä. Kiinassa ihmisoikeustilanne on koko ajan huolestuttavampi, ja myös kisoihin lähteviä urheilijoita valvotaan. Samalla eri maat pohtivat, kannattaako Pekingiin lähettää valtion edustajia. Yhdysvallat on päättänyt boikotoida kisoja diplomaattisesti mutta suomalaisministeri pakkaa jo laukkujaan. Kisoihin matkustavan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen mielestä kyse on vain urheilusta – Suomen Kiina-politiikka ei hänelle kuulu. Esimerkiksi Tanska ja Ruotsi eivät ole lähettämässä valtion edustajia Pekingiin. Voiko tänä päivänä kukaan tosissaan väittää, että urheilun ja politiikan voi erottaa toisistaan? Ei, uskovat Jenny ja Satu, ja lataavat jakson täydeltä todisteita. Välillä käväistään Pekingissä, missä Aasian-kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley odottaa, mitä olympialaisissa lopulta tapahtuu. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Sunnuntaibrunssin vieraana Perttu Sirviö. Esko ja Perttu keskustelevat mm. julkisuudesta, Remonttipiiskuri ja tehtävä Kiinassa ohjelmasta, sekä Pertun remontti hommista. Miten Perttu aikoinaan päätyi Big Brotheriin ja miten hänellä on pysynyt jalat maassa julkisuuden myötä? Minkä uuden keksinnön Perttu on keksinyt?

Koe yhteisö, keskustelut ja jaksot vieläkin huikeampana ja liity nyt Kempen Podcastin uuteen sisäpiiriin