Podcasts about ruotsia

Ykkösaamussa keskustellaan Turmpin Lähi-idän matkasta; mitä hän sillä tavoittelee ? Minkälainen kansanvälisen politiikan viikko on edessä - mitä voimme odottaa tältä viikolta Gazaan tai Venäjän hyökkäyssodan rauhansuunnitelmiin. Studiossa Hannu Juusola ja Charley Salonius-Pasternak. Lähetyksessä kuullaan myös aamun tiedot Keniasta, missä tasavallan presidentti Alexander Stubb on virallisella valtiovierailulla. Kello 8.36. puhutaan Suomen sähkönkulutuksesta; kulutus kasvaa - riittääkö sähköä kuluttajille, vihreään siirtymään ja datakeskuksille ? Lähetyksen päätteksi yhteys Sveitsin Baseliin, euroviisujen karsinnassa esiintyy tänään Ruotsia edustava KAJ.

Suomi starttaa mielenkiintoisista asemista viisuhuumaan! Tiistaina 13.5. on Euroviisujen ensimmäinen semifinaali, torstaina 15.5 toinen semifinaali ja lauantaina 17.5. finaali.Mielenkiintoiseksi viikon tekee sen, että periaatteessa Suomella on kaksi edustajaa viisuissa: Erika Vikman Suomen edustajana, sekä KAJ, joka edustaa puolestaan Ruotsia. Molemmat edustajat ovat herättäneet voimakasta kiinnostusta Euroopassa ja lukeutuvat vahvoihin voittajasuosikkeihin.Radio Voiman Kristoffer Ignatiuksen haastattelussa Suomen Euroviisuklubin varapuheenjohtaja Kati Wikström, joka iloitsee viisuhurmiosta:-Suomesta on tullut viisujen mahtimaa, jota muutkin maat seuraa. Fanit seuraavat meidän UMK:ta (Uuden Musiikin Kilpailu), mitä kaikkea siellä on tulossa. Suomi on siinä mielessä jännittävä maa - meiltä ei koskaan tiedä, mitä meiltä tulee! Kuuntele koko haastattelu!

Globenin jääkiekkokatsomo on loppuunmyyty ja meteli korviahuumaava, mutta Jarmo Myllys ei kuule sitä. Hän keskittyy pian alkavaan finaaliin, josta tulisi historiallinen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Suomen Leijonien ja Ruotsin Tre Kronorin saapuessa Globenin kaukaloon 7. toukokuuta 1995 katsomosta lähtevä meteli on korviahuumaava. Suomen maalivahti Jarmo Myllys ei kuule sitä: hän on täysin keskittynyt pian alkavaan finaalipeliin Ruotsia vastaan.Kun kiekko lähtee liikkeelle, Lea Leskinen on liimautunut tv-ruudun ääreen olohuoneessaan Etelä-Tukholmassa. Vannoutunut Leijonien kannattaja on toiveikas: jospa nyt – viimeinkin – olisi Suomen vuoro?VM 1995 och Jarmo Myllys – målvakten som stoppade SverigeGlobens läktare är fullsatta och närmare 14 000 åskådare är på plats för att se VM-finalen i ishockey. Det är söndagen den 7 maj 1995 – ett datum som kommer att gå till historieböckerna. De Finska Lejonen och Sveriges Tre Kronor kommer ut i rinken till ett öronbedövande jubel från publiken, men Finlands målvakt Jarmo Myllys hör inget: han är helt fokuserad på finalmatchen mot Sverige som snart ska starta.När matchen startar sitter den hängivna supportern Lea Leskinen fastklistrad vid tv-skärmen i sitt vardagsrum i södra Stockholm. Hon är hoppfull: kanske är det Finlands tur att äntligen få lyfta bucklan?Programmet är på finska.Haastateltavat/intervjupersoner: Jarmo Myllys, Lea Leskinen/fani/supporter, Kaj Kunnas/Urheilutoimittaja/sportjournalistOhjelman teki/programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.se Tuottaja/producent: Lotta Hoppu lotta.hoppu@sverigesradio.seKäsikirjoitus/manus: Tiina Laitila Kälvemark ja Maiju Ristkari Kertoja/berättarröst: Ramin Farzin   Loppumiksaus/slutmix: Björn NitzlerArkistomateriaali: SVT, Yle ja Sveriges Radio Ohjelma tehtiin keväällä 2025  Programmet gjordes under våren 2025.Maalivahti Jarmo MyllysJarmo Myllys on kotoisin Savonlinnasta, Itä-Suomesta. Hänestä tulee jääkiekkoammattilainen 18-vuotiaana. Parikymppisenä Myllys pelaa NHL:ssä useamman kauden. Vuonna 1994 hän siirtyy Ruotsiin, Luleå HF:ään. Kausia Luleå HF:ssä kertyy Myllykselle lopulta seitsemän, ja sinä aikana hän nousee niiden harvalukuisten maalivahtien joukkoon, jotka ovat laukoneet pelissä maalin. Ensin hän tekee sen vieraspelissä – ja sitten Luulajassa, kotiyleisön edessä.Myllyksen paita nostetaan Luulajssa kattoon vuonna 2011, kymmenen vuotta sen jälkeen, kun hän on siirtynyt Luleå HF:stä takaisin Suomeen.Jarmo Myllys on mukana Suomen maajoukkueessa lukemattomia kertoja, ja voittaa useita arvokisamitaleja. Jääkiekkouransa hän lopettaa vuonna 2005, 39-vuotiaana.MM95 – jääkiekon MM-kisat vuonna 1995Miesten jääkiekon MM-turnaus alkaa huhtikuussa 1995. Suomi on edellisvuosina alkanut päästä arvokisoissa mitalisijoille, ja nyt tavoitteena on ensimmäinen MM-kulta. Ruotsalainen valmentaja Curt ”Curre” Lindström on valanut pelaajiin uskoa: Leijonat kyllä pystyisivät siihen.Finaalissa vastakkain ovat rakkaat veriviholliset: Leijonat ja Tre Kronor. Ruotsi on voittanut maailmanmestaruuden jo kuusi kertaa aiemmin, ja tähtäimessä on kulta myös tällä kertaa.Vaikka Ruotsi pyörii kiivaasti Suomen päädyssä, pelin ensimmäisen maalin tekee Leijonat. Jännitysnäytelmä kestää kolmanteen erään saakka, ja lopulta ottelu päättyy luvuin 4–1. Suomi on voittanut ensimmäisen miesten jääkiekon maailmanmestaruuden!Kultajuhlia vietetään ensin Tukholmassa Sergelin torilla ja seuraavana päivänä Suomessa Kauppatorilla. Ihmismassat kerääntyvät hurraamaan Leijonille, Suomen liput liehuvat ja Den Glider In raikaa. Lamasta toipuva Suomi on mennyt sekaisin.

Sairaalaverkosta äänestetään tänään. Miksi yöpäivystyksestä muotoitui niin hankala poliittinen vyyhti? Studiossa keskustelemassa Markku Jokisipilä sekä toimitusjohtaja Karina Jutila E2-tutkimuksesta. Puolustusyhteistyötä tekevien JEF-maiden johtajat kokoontuvat Tallinnassa. Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos raportoi. Tämän vuoden Lucia-neito on saanut osakseen niin paljon rasistisia vihaviestejä. Miksei rasismia saada kitkettyä Suomesta? Keskustelemassa Robin Harms Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta sekä tutkija Shadia Rask. Ruotsia vaivaa poliisipula. Kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen raportoi. Ahdistuneisuushäiriöt ovat nousseet yleisimmäksi pidemmän sairauspoissaolon syyksi julkisella alalla, selviää Kevan tutkimuksessa. Haastateltavana Petra Sohlmann Kevasta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Ruotsinsuomalainen Kalle taistelee Ukrainan sodassa Venäjää vastaan. Hän pitää päiväkirjaa kokemuksistaan Kalle tietää, ettei välttämättä palaa kotiin hengissä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Kun Venäjä aloittaa täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan helmikuussa 2022, kolmikymppinen Kalle on töissä rakennustyömaalla jossain päin Ruotsia. Uutisen kuullessaan suomalaistaustainen Kalle ajattelee heti Suomen sotahistoriaa.”Että siis, nythän on Ukrainan talvisota. Historia on toistunut. On tehtävä jotain.” Ymmärrätkö, että voit menettää henkesi?Samaan aikaan kun ukrainalaiset pakolaiset jonottavat rajalla päästäkseen pois maastaan, Kalle ilmoittautuu vapaaehtoiseksi sotilaaksi Ukrainan armeijaan.”Siellä ne sitten kysyi, onko sotakokemusta joo tai ei. Ymmärrätkö, että täällä voi menettää hengen? Joo, ymmärrän. Okei, tervetuloa.”Sodassa Kalle kirjoittaa joka päivä kokemuksistaan päiväkirjaan. Tämä on hänen tarinansa.Kaksiosaisen dokumentin ensimmäinen osa. Toinen osa löytyy täältä.Kallen nimi on muutettu turvallisuussyistä. Myös ohjelmassa esiintyvän Oleksanderin nimi on oikeasti joku muu.Haastateltavat/intervjupersoner: Kalle/vapaaehtoinen sotilas Ukrainan armeijassa/frivillig soldat i den ukrainska armén, Ilmari Käihkö/sotatieteen dosentti Tukholman maanpuolustuskorkeakoulussa/docent i krigsvetenskap vid Försvarshögskolan i StockholmReportteri/reporter: Hanna SihlmanTuottajat/producenter: Lotta Hoppu & Tiina Laitila Kälvemark Loppumiksaus/Slutmix: Magnus KjellssonKertoja/Berättare: Tiina Laitila KälvemarkOhjelman arkistoklipit/arkivklipp: Sveriges Radio, Yle, BBC, New York Times.Ohjelma tehtiin keväällä 2024. Programmet gjordes våren 2024.Lisää Dokumentti-podcasteja löydät myös Sveriges Radio Play -apista, hakusana on Dokumentti. Fler Dokumentti-avsnitt hittar du också i vår app Sveriges Radio Play – sökordet är Dokumentti.

Ruotsalaiset ovat raivoissaan: miten tähän hommaan ei saada mitään tolkkua? Näin kuvaa ruotsalaisten tuntoja Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Ennennäkemättömään mittakaavaan ryöpsähtänyt jengiväkivalta puristaa Ruotsia ahtaalle. Lähes joka aamu uutisissa kerrotaan räjähdyksistä, ampumisista ja murhista. Jennyä kiinnostaa, miten väkivalta vaikuttaa ruotsalaisten arkeen. Pelottaako kaupunkilaisia? Tilanne ei ole enää poliisin hallinnassa, ja luottamus päättäjiin on pohjamudissa. Sekä tappajien että tapettujen joukossa on lapsia. Mikä jengeissä kiehtoo? Miksi lapset itse haluavat mukaan tekemään rikoksia? Pirjon mukaan syynä on näköalattomuus. Monet lähiönuoret eivät näe tulevaisuudessa mitään hyvää tai kiinnostavaa. Poliitikot, poliisi, opettaja ja sosiaalityöntekijät etsivät kilpaa keinoja väkivallan pysäyttämiseksi, mutta muutos on hidasta. Pirjo pohtii joutuvatko kaikki maahanmuuttajat syytetyksi, vaikka rikoksia tekee pieni äärimmäisen väkivaltainen ryhmä. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

1960-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Vain hetkeksi piti jäädä on Sveriges Radio Finskan sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista.Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin, Gävlen ja Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.– Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee, Taisto Ronkainen kertoo.Töitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa.– Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.– Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan, muistelee Maija Ronkainen.Maija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä.– Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia.– Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen.– Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää.– Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.– Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille, Erkki Parviainen kummastelee.Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin– Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi.– Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä.Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran-nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti – totta kai – myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.– Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Podissa on isänmaalliset tunnelmat - Ruotsia kohtaan! Juhlimme 500-vuotiasta Ruotsia puhumalla ruotsalaisista melko nätisti, haukkumalla tanskalaisia ja valmistautumalla viikonlopun suureen suoritukseen. Viittaako jakson nimi Miinan harkintaan siitä, hakeako Ruotsin kansalaisuutta vai ei? Kuuntele niin tiedät! Mukana myös ei-niin-soft-launch.

Taloudellista elintasoa voidaan mitata monella mittarilla, mutta yksi asia näille mittareille näyttää olevan yhteistä. Kun Suomi laitetaan kisaan esimerkiksi Saksaa ja Ruotsia vastaan, me tullaan yleensä viimeisinä maaliin. Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Laura Kukkonen.Lue lisää aiheesta:-> Käyrä paljastaa kuilun suomalaisen ja ruotsalaisen elintasossa, eikä etumatkaa ehkä saa enää kiinni https://www.hs.fi/talous/art-2000009335304.htmlLisäksi podcastissa: -> Nato-lait vahvistetaan-> Huuhkajat aloittaa karsintaurakanHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa ensi kertaa Olli Seuri. Väittelyä käydään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten Turkki-kiemuroista, kansanedustajien halusta/haluttomuudesta saada viinit ruokakauppoihin ja museokäyntien rahallistamisesta. Kaarina Hazard kutsuu saippuaoopperaksi Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. "Uusissa jaksoissa pääpahiksena on Turkki. Ihailen tapaa, jolla Turkki pelaa tätä peliä. Pitäisikö Suomen odottaa Ruotsia vai mennäänkö Ruotsista huolimatta?" Pekka Seppänen pohtii, nouseeko oppositio viinin voimalla valtaan. Ylen kyselyyn vastanneiden kansanedustajien enemmistö kannattaa alle 15%:n alkoholijuomien tuomista maitokauppoihin. Juha Itkonen kertoo Museoliiton kyselystä, jonka mukaan museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Näin arvioivat museokävijät siis itse. Pekka ei selvästikään pidä aineettomien asioiden rahallistamisesta, Kaarina pitää numeroita trollauksena. Juha Itkonen toimii Taiteen edistämiskeskuksessa Taideneuvoston puheenjohtajana, ja Pekka Seppänen Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana.

Perjantaistudiossa keskustellaan ajan ilmiöistä ja kulttuurin ajankohtaisista asioista. Tässä jaksossa pohditaan, meneekö Suomi Natoon vaikka ilman Ruotsia. Jätetäänkö kaveri sittenkin? tekikö ulkoministeri Haavisto lapsuksen? Mikä taho saattaa olla koraanin polttamishankkeen takana? Ja kummallinen pandaraha-farssi on kummastuttanut koko kansakuntaa. Miten tästä siltarumpupoliittisesta Ähtärin panda-asiasta tuli koko valtakunnan visainen ulkopolittinen kysymys? Puhumme myös siitä, onko kuolema arkinen asia, josta pitää puhua jopa hauskaan sävyyn. Tätä yrittää vakuutusyhtiö. Helpottuuko kuoleman kohtaaminen näin ja pitääkö helpottua? Lisäksi tiukkaa pohdintaa Jokerien odysseiasta eli Jokerien sekavasta yrityksestä palata suomalaiseen jääkiekkosarjajärjestelmään Venäjän harharetkeltään. Raatilaisina ovat professori Helena Ranta, mainosmies Jussi Turhala ja toimittaja Matti Rämö. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella. Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko Släpp storebrorskomplex vi måste lära oss mer om Finland (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko Tack för Nato-hjälpen storebror Finland (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana. Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän. Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Ruotsalaisilla on taas ollut kestämistä, kun Marika ja Loviisa ovat panneet tuulemaan pitkin Tukholmaa. Tässä jaksossa ESP kertoo kootusti Ruotsi-aikojen mokiaan - välillä on vähän hävettänyt suomalaisena ja joskus jopa ihan koko Suomen kansan puolesta. Teemme myös kurkistuksen Ruotsia kuohuttaviin viihdeuutisiin ja luvassa on lisäksi runonlausuntaa sekä oppitunti käsimerkeistä.

Minkälaista oli aloittaa työt ensihoitajana Tukholman lähiössä? Minkälainen ympäristö Botkyrka on Lahteen verrattuna ja mikä yksittäinen asia aiheutti eniten ongelmia töissä Lahdessa? Onko ruotsalaisissa lähiöissä no-go zoneja eli alueita, jotka eivät ole viranomaisten hallussa? Kuinka avoimesti lähiöihin liittyvistä ongelmista voidaan keskustella ensihoitajien työyhteisön sisällä? Milloin jonkin alueen yhteydessä voi puhua rinnakkaisyhteiskunnasta ja ovatko ruotsalaiset lähiöt rinnakkaisyhteiskuntia? Mitkä ovat Ruotsin isoimmat katujengit ja minkälaisia ihmisiä näihin jengeihin kuuluu? Mitä lähiöissä asuvat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset ajattelevat ruotsalaisesta yhteiskunnasta? Mikä tilanne Ruotsissa on katuväkivallan suhteen ja voiko Ruotsia vielä kutsua kansankodiksi? Mikä yhteys huumekaupalla ja gangsta rap -kulttuurilla on katuväkivaltaan? Miksi gangsta rap -artisti Einar murhattiin? Mitä eroja ensihoitajien työoloissa on Suomen ja Ruotsin välillä? Mitkä asiat ovat Suomessa paremmin ja missä asioissa Suomessa olisi opittavaa Ruotsista? Minkälainen keskustelukulttuuri Ruotsissa yleisesti on ja mitä on ruotsalainen diskuteeraaminen? Onko ruotsalaisella keskustelukulttuurilla jokin yhteys ruotsalaisissa lähiöissä esiintyviin ongelmiin? Mitä Ruotsin katumellakoissa on tapahtunut ja miksi jengiampumiset eivät enää nouse otsikoihin? Studiossa vieraana ensihoitaja ja kirjailija Kari Hautamäki. Jakso on nauhoitettu 27.6.2022.

Naton huippukokoukseen Madridissa kohdistuu Suomen osalta poikkeuksellisen kovia intressejä. Pöydällä on kysymys Turkin takia jumiutuneista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksista. Purkautuuko Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusjumi Madridissa? Vaatiiko Turkki Nato-prosessin vastineeksi Suomea ja Ruotsia määrittelemään Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n syyrialaisen sisarpuolueen PYD:n terroristijärjestöksi? Mikä on Turkin minimitavoite? Miten Turkin iltalypsy Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksilla vaikuttaa Turkin asemaan Natossa, tai maan kansainväliseen asemaan ja ulkosuhteisiin laajemmin? Miten Turkin johto näkee Turkin aseman kansainvälisessä politiikassa? Naton Madridin huippukokousta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Huippukokouksen ennakkotunnelmista raportoi Madridista johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Älyradion 9. kauden finaalijakson vieraaksi saapui maksuliikennekonserni Nets Groupin maajohtaja Suvi Ruoppa. Keskustelimme Ruopan kanssa alan trendeistä ja disruptiosta sekä maksamisen tulevaisuudesta ja käteisen kohtalosta.  Tässä jaksossa opit:   mitä raha- ja maksuliikenteen rajapinnoilla tulee tapahtumaan tulevina vuosina skaalautumisen liiketoimintahyödyistä missä voimme kiriä Ruotsia kiinni.  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio.

Suurten muuttovuosien aikana ruotsalaisiin kouluihin ilmestyi valtava määrä lapsia, jotka eivät osanneet ruotsia. Jotkut lapsista eivät uskaltaneet edes puhua koulussa, ja vain istuivat pulpettien ääressä ja katselivat hiljaa seinille, kun toiset tekivät tehtäviä. Kesällä 1969 Risto Vikmanin vanhemmat pohtivat, mitä he voisivat tehdä. Perheeseen kuuluu kuusi lasta, eikä heidän pieni viljelymaansa riitä perheen elättämiseen. Vikmanin perheen sukulaisia on jo lähtenyt Pohjanlahden yli etsimään onnea, ja Riston äiti ja isä tekevät päätöksen: on aika muuttaa Ruotsiin.Ei kai ne muuta kuin vain muutama viikko ennen, että nyt muutetaan. Ei minulla ainakaan ollut muistikuvaa, että olisivat sitä ennen puhuneet että muutetaanko vai ei, sanoo Risto Vikman.Riston perhe pakkaa auton täyteen tavaroita ja lapsia, ja yhtenä kesäiltana he lähtevät. Laiva vie heidät Ruotsiin, ja uusi koti löytyy Köpingistä, mistä Riston isä on saanut töitä.Pari viikkoa muuton jälkeen 13-vuotias Risto aloittaa seitsemännen luokan ruotsalaisessa koulussa.Mitään ei ymmärtänyt, sitä oli vähän kuin pöllö, silmät suurena katteli."Risto ei osaa sanaakaan ruotsia. Koulussa on muitakin suomalaisia lapsia, eikä kukaan tiedä, miten heitä voisi auttaa. Tilanne on uusi myös opettajille, jotka eivät lukuvuoden alkaessa edes tiedä, ketkä luokassa istuvista lapsista eivät osaa ruotsia.Ei, se oli se ensimmäinen tunti... Sitten seuraavana päivänä hän muisti ja tiesi, että nämä eivät osanneet. Että ei meiltä kysytty mitään sen jälkeen, sanoo Risto.Moni lapsi on samassa tilanteessa: eri puolilla Ruotsia istuu pulpettien ääressä yhtäkkiä iso määrä suomalaisia lapsia, jotka eivät ymmärrä mitä opettajat tai ruotsalaiset koulukaverit sanovat.13-vuotias Tuulikki Pihl aloittaa ruotsalaisessa koulussa Tukholman seudulla."Se oli kamalaa, kun ei yhtään ymmärtänyt mitään. Ensi alkuun ne olisi voineet myydä minut, mä en olisi yhtään tiennyt mitä ne sanoo.Kuuntele, mitä monet suomalaislapset kokivat ruotsalaisessa koulussa suurten muuttovuosien aikana, ja miten heidän kokemuksensa edelleen vaikuttavat äidinkielen opetukseen Ruotsissa!Haastateltavat:Risto Vikman Tuulikki Pihl Hanna Snellman, kansantieteiden professori ja Helsingin yliopiston vararektori Tunde Puskas, professori Linköpingin yliopistossaToimittaja: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se Loppumiksaus: Girilal BaarsOhjelma on tehty vuonna 2022.

Vaatimukset Venäjän öljy- ja kaasuhanojen sulkemisesta Keski-Euroopassa lisääntyvät. Mutta kuka muu kuin ehkä välillisesti Ukraina hyötyy öljyboikotista? Ainakin Saudi-Arabia, USA ja muut öljyntuottajamaat, kun öljyn hinta vain nousee. Suomalaispoliitikot ramppaavat Ruotsissa taivuttamassa veljes- ja sisarpuolueitaan NATOn kannattajiksi. Ruotsalaiset ovat hämillään: Eivätkö he enää olekaan kuskin paikalla. Aiemmin suomalaiset NATOn kannattajat toistivat, että Suomen pitää peesata Ruotsia. Nyt samat NATOn kannattajat väheksyvät Ruotsin kannan merkitystä. Onko Ruotsin kannalla väliä Suomelle? Onhan Suomessa jopa Kimmo Kiljunen kääntynyt NATO-myönteiseksi. Hoitajat ja kohta opettajatkin ovat lakossa. Milloin on oikea hetki nostaa hoitajien palkkoja? Marinin hallituksen sotabudjetti on hankala luu oppositiolle. Viimeisimmän YLE-gallupin tulos on historiallisen kova kokoomukselle. Mutta ajat muuttuvat nyt nopeaan tahtiin. Säilyykö etumatka tasan vuoden päästä jörjestettäviin eduskuntavaaleihin asti?

Tämän viikon jaksossa palataan taas true crimen maailmaan ja Tiia kertoo vuonna 2015 Ruotsia kohahduttaneesta tapauksesta jossa arvostettu lääkäri sieppaa naisen bunkkeriin, koska haluaa tehdä tästä tyttöystävänsä. LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS:VLOG -KANAVA: https://youtube.com/channel/UC7ytAg4R4auJUeclb1MJLEAB-LUOKKA PODCAST:YOUTUBE: www.youtube.com/c/BLUOKKAPODCAST PODIMO: https://share.podimo.com/podcast/20adfa8e-1604-4120-be22-fb2c632b8deb?creatorId=e96e90e1-e80c-4745-9332-2b55516ce8ef&key=W8Gc2m2Jydln&source=ln&from=studio SPOTIFY: https://open.spotify.com/show/7LLzkQxgJCTHQZFwQqw7ef?si=8de63be112f14336 IG: https://www.instagram.com/bluokka_official/TIKTOK: https://vm.tiktok.com/ZM8G2tvd2/SÄHKÖPOSTI: bluokkapodcast@gmail.comDISCORD: https://discord.com/invite/jsaUV99a3g B-OSASTO: PODIMO: https://share.podimo.com/podcast/fb8cb899-803f-428d-a99b-06cb6fc943d4?creatorId=e96e90e1-e80c-4745-9332-2b55516ce8ef&key=wHjWJ0fJznln&source=ln&from=studio SPOTIFY: https://open.spotify.com/show/1c7GTZYm5KTM1iG6vpOZqi?si=06b8f6dd0ee4483a B-LUOKKA PELIT:YOUTUBE: https://www.youtube.com/c/BLUOKKAPELITTWITCH: https://www.twitch.tv/bluokka_pelitIG: https://www.instagram.com/bluokka_pelit/TIKTOK: https://vm.tiktok.com/ZM8AU9mWH/HANNA IG: www.instagram.com/hannamariakrisTIIA IG: www.instagram.com/tiialauk LÄHTEET: Bunkkerilääkärin vanki - Isabel Eriksson https://www.dailymail.co.uk/news/article-3410071/First-words-Sweden-s-Fritzl-victim-charming-doctor-Martin-Trenneborg-raped-secret-bunker-six-days.html https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2016022321162703 https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001116500.htmlhttps://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2016022321162703https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001116500.html Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Juha ja Marita olivat kaksi levotonta teiniä, kun he tapasivat Porissa 1980-luvun lopulla. He seikkailivat ympäri Ruotsia, Norjaa ja Tanskaa varastellen autoja ja tekemällä asuntomurtoja. Takapenkillä oli kaksi angorakania ja katkaistu haulikko. Juhan haaveena oli, että heistä tulisi samanlaisia pankkiryöstäjiä kuin legendaariset Bonnie ja Clyde. Ei mennyt pitkään, kun hän seurasi amerikkalaisen parivaljakon veristä esimerkkiä.  Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. Taustatutkimus: Emil HansenLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Arno RantanenOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

30. huhtikuuta 2009 15-vuotias Therese Johansson Rojo ja Tim rinnakkaisluokalta suutelivat bileissä Tukholman esikaupungissa. Viattomalta vaikuttanut ja vahingossa vaihdettu pusu saa dramaattiset seuraukset, ja 38 päivän päästä kaikki päättyy koko Ruotsia järkyttäneisiin tapahtumiin. Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi. Taustatutkimus: Emil HansenLukija: Heidi NaukkarinenKääntäjä: Anu SalminenMusiikki: Frej LevinTuotanto: Suomen PodcastmediaVastaava tuottaja: Joona HaaralaTuottaja: Kaisu KälviäinenEditointi: Samuli WelinOikoluku: Noora Kääriäinen ja Kaisu KälviäinenSee Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Jari Kinnusen Nostalgiapalat-podcast on edennyt jaksoon numero 21. Jaksossa muistellaan Suomen ensimmäistä salibandyn MM-kultaa vuodelta 1999. Salibandymuseon Nostalgiapalojen jaksossa 21 matkataan menneisyyteen 1990-luvulle. Aikaan, jolloin Suomen naisten maajoukkue ei ollut onnistunut kaatamaan Ruotsia kertaakaan. Ruotsi oli ollut tuohon saakka ylitsepääsemätön este. Mutta vuonna 1999 se sitten tapahtui ja mihin paikkaan – MM-välierään. Suomi kaatoi Ruotsin MM -välierässä Ruotsin kotitantereella Borlängessä. Finaalissa kaatui sitten Sveitsi ja Suomi saavutti historiallisen, kaikkien aikojen ensimmäisen maailmanmestaruuden salibandyssä. Miten tuo Borlängen ihme oli mahdollinen? Sitä nostalgisoidaan joukkueen pelaaja Arja Kilpeläisen (os. Joutsen) ja kultajoukkueen päävalmentaja Mika Muukkosen kanssa. Studioisäntänä toimii museoukko Jari Kinnunen. Pääkallon podcastit löytyy myös Spotifysta, Itunesista ja Acastista. Jakson sisältö: 00:00:00 – 00:54:50 Huikea MM-ryhmä Borlängessä – Arja Kilpeläinen - ”Arja Joutsen – pelaaja kuin unelma” - ”Me päätettiin voittaa – ja voitettiin” - ”Ruotsi oli punainen vaate” - ”Tämä on ruotsalaisten peli” - ”Olemme usein järjestäneet ruotsalaisille hienot kisat” - Norja-tappio herätti - ”Tehtiin ruotsalaisista tikkataulu” - ”Uskallettiin pitää palloa” - Onko Ruotsi helpompi voittaa välierässä kuin finaalissa? - ”Se oli se pyörähdys” - Mikä joukkueesta teki mestarijoukkueen? - ”Joukkueesta huokui vahva itseluottamus” - ”Naisten ja tyttöjen harrastamisen kynnystä tulee madaltaa” - Naisurheilun asema on viime aikoina parantunut - ”Salibandy on elämän korkeakoulu” 00:54:51 – 01:25:51 Temppu ja miten se tehtiin – Mika Muukkonen - Ruotsissa pelanneet pelaajat olivat ratkaisevia - Mikä teki joukkueesta henkisesti vahvan? - ”Suomi on seuraava maailmamestari” - ”Ruotsi olisi kyllä kaatunut finaalissakin” - ”Sveitsi pitikin voittaa” - ”Huonoja häviäjiä oltiin” - Valmennusryhmässä oli luovaa hulluutta - ”Kisaviikolla oli positiivista hulluttelua” - Puuhelmikisat ja kullanväriset hiukset - Mielenkiintoinen kisaturistimatka Riikaan 2001 - ”Viime vuosien kehitystä sanoisin pettymykseksi” - ”Suunnanmuutospeli” ja ”pelikontrolli”

KalloCastin jaksossa numero 82 käydään läpi maajoukkueviikonlopun antia sekä miesten liigan Huhumaata. Jakson erikoisuutena on se, että tuottaja Tiiainen ei päässyt valitettavasti paikalle, joten tuotanto-tekniset asiat jäivät amatöörien käsiin. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Teknisenä tuottajana ja kolmantena juontajana toimii normaalisti Reeo Tiiainen. Löydät sen myös Acastista, Spotifysta ja Itunesista. 1. Erä - Maajoukkueviikonloppu 00:00-38:00 U19-naisille MM-kultaa Miesten maaottelut Ruotsia vastaan - Arviot otteluista - Ruotsin tilanteesta sana jos toinen - Suomen pelaajien tilanne MM-valintojen kannalta 2. Erä - Huhumaa 38:01-1:11:15 - Joukkueet 1-7 arvosanoineen (ei ranking) 3. Erä Huhumaa p. 2 1.11.16-1:38:40 - Joukkueet 8-14 arvosanoineen Jatkoaika 1:38:41-1:46:06 - Viikon posi ja nega

Laiturilupaus Jasin Assehnoun siirtyy FC Lahdesta Alankomaiden toiseksi korkeimmalla sarjatasolla pelaavaan FC Emmeniin. Kaudella 2018 FC Lahteen siirtynyt 22-vuotias Assehnoun iski tällä kaudella virallisissa otteluissa Lahdelle seitsemän osumaa. Yhteensä nuorukainen iski FC Lahdessa 16 liigaosumaa ja seitsemän maalia Suomen Cupissa. FC Lahti saa siirrosta korvauksen. Radio Voiman iltapäivässä soitettiin maajoukkueessa keväällä Ruotsia vastaan debytoineelle nuorukaiselle.

Rust n' Rage on vuonna 2010 perustettu porilainen hard rock -yhtye, joka on julkaissut kaksi omakustanteista pitkäsoittoa. Bändi solmi maailmanlaajuisen levytyssopimuksen italialaisen Frontiers Musicin kanssa alkuvuodesta 2021 ja äänittää parhaillaan uutta albumia joka julkaistaan keväällä 2022. Yhtye on kiertänyt niin Suomea kuin Englantia, Ruotsia, Latviaa ja Viroakin.

Ruotsia ja Suomea pidetään tasa-arvoisuuden huippumaina, mutta kotityöt kaatuvat yhä suurilta osin naisten niskaan. Miksi puolisoiden on niin vaikea päästä yhteysymmärrykseen kotitöiden jakamisesta? Vieraat:  Tommi Pajala, Suomessa asuva vanhempi Fanny Ambjörnsson, Tukholman yliopiston sukupuolitutkimuksen professori Johanna Närvi, Sosiaalipolitiikan erikoistutkija, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL  Kuvitus: Sanna Laakso Hanna Paimela Lindberg hanna.lindberg@sverigesradio.se  Hanna Sihlman hanna.sihlman@sverigesradio.se

Kuten koko Ruotsia, myös ESPiä puhuttavat tällä viikolla Melodifestivalenin jälkipöhinät ja muut kansankodin viihdekentän vanhat ja uudet puheenaiheet. Jaksossa kuullaan lisäksi ajatuksia ESP:n kollektiivisista esiintymisunelmista, ainakin yksi kielikömmellys ja tarina rappukäytäväkohtaamisesta. Seuraavalla viikolla vuorossa onkin Q&A, johon voitte lähettää kysymyksiä Instagramissa @eisaapeittaapodcast !

Vieraileva tähti! Tuore maahanmuuttaja, Helsingin Sanomien Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Jussi Sippola vierailee ESP:n siivouskomerossa ja kertoo jutun jos toisenkin elämästä keskellä pandemian runtelemaa Ruotsia. Minkälaista on raportoida Ruotsin koronakaaoksesta? Mitä kuningas vastasi haastattelupyyntöön? Minkä jutun Jussi haluaa ehdottomasti tehdä pestinsä aikana?

Donald Trumpin virkarikosoikeudenkäynti alkaa. Kirjeenvaihtaja Iida Tikka, Washington. Myanmarin oppostio ei hellitä. Miten Myanmar istuu Kaakkois-Aasian laajempaan kuvioon? Apulaisprofessori Marja-Leena Heikkilä-Horn, Mahidolin yliopisto, Bangkok. Talouskasvu koronan jälkeen. Pysyykö Suomi naapureiden tahdissa? Keskustelemassa Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo ja VM:n ylijohtaja Mikko Spolander.  Keski-Suomessa havitellaan Alvar Aallon rakennuksia Unescon maailmanperintölistalle, mutta mikä listan merkitys oikeastaan on? Pirkko Yliselä, puheenjohtaja, Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ja Stefan Wessman, erikoisasiantuntija, Museovirasto. Kolumni. Pekka Juntti: Vatulointi vie Ruotsia kohti laumasuojaa. Uusinta. Myanmarin oppostio ei hellitä. Miten Myanmar istuu Kaakkois-Aasian laajempaan kuvioon? Apulaisprofessori Marja-Leena Heikkilä-Horn, Mahidolin yliopisto, Bangkok. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Hanna Juuti, Carolus Manninen ja Atte Uusinoka. Tuottajana Tarja Oinonen.

Ruotsin koronavaikeudet eivät johdu strategiasta vaan käytännön toimien hitaudesta, sanoo koronan Ruotsissa sairastanut Pekka Juntti kolumnissaan

Kesäkuussa kirjeenvaihtaja Petja Pelli palasi asemapaikalleen Tukholmaan oltuaan Suomessa etätöissä koronan pahimman vaiheen ajan. Suomesta katsottuna näytti siltä kuin Ruotsi olisi hylännyt kansalaisensa ja antanut heikoimpien kuolla. Ruotsiin palattuaan Pelli tajusi kesän aikana, ettei tilanne ole niin yksinkertainen. Tekijät: Helsingin Sanomien Koronavuosi-podcast Käsikirjoitus ja tuotanto: Tuomas Kaseva, Esa Lilja, Jaakko Lyytinen ja Heidi Väärämäki Puhevalmennus: Kaisa Osola Äänisuunnittelu ja musiikki: Matias Harju

Kustaa Vaasa nousi valtaan silkalla raivolla ja hallitsi Ruotsia ja Österlandetia eli Suomea vuosina 1523-1560. Vaasa ajatteli olevansa uusi Mooses, joka johdattaa kansansa luvattuun maahan ja hän kuvaili taistelevansa kuin Daavid Goljatia vastaan. Tämä Ruotsin perinnöllisen kuninkuuden perustaja oli häikäilemätön vallananastaja ja vallankäyttäjä, omien sankaritekojensa sepittäjä ja hyvyytensä ylistäjä. "Valtakunta, se olen minä" kuvaa hyvin Kustaan ajattelutapaa, kertoo toimittaja tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Mitkä ovat suomalaisten yritysten tyypillisimmät haasteet viennin suhteen? Puuttuuko meiltä myynti- ja markkinointiosaamista vai onko kyse lopulta vain rohkeudesta? Vesa Puttosen kanssa aiheesta keskustelevat markkinoinnin professori Sanna-Katriina Asikainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä suklaabrändi Goodio USA:n toimitusjohtaja Jussi Salonen. Goodion suklaata löytyy nykyään muun muassa kirjakauppaketju Barnes & Noblen ja luomukauppa Whole Foodsin hyllyiltä, mutta mitä kaikkea siihen vaadittiin?Tästä podcastista on olemassa saavutettava tekstiversio tämän linkin takana:https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2020-10/Puttonen%20%26%20Vilkkumaa%2C%20jakso%2017%20PDF-A.pdf

Suomen meritoituneimpiin salibandytoimijiin kuuluva Jari Kinnunen on aloittanut uuden #Nostalgiapaloja-podcastin Salibandymuseon alla. Avausjaksossa sukelletaan syvälle lajihistoriaan. Suomen Salibandyliitto täyttää 23.9.2020 35 vuotta. Tuota samaista päivää voidaan pitää myös suomalaisen salibandyn syntymäpäivänä, sillä silloin syntyi salibandy. Ennen tuota päivää, lajia kutsuttiin Suomessa sählyksi. 35-vuotisen historiataipaleen kunniaksi Suomen Salibandymuseo julkaisee kahden viikon välein salibandyn nostalgiapaloja vuosien varrelta. Itseoikeutetusti podcast-sarja aloitetaan jaksolla, jossa muistellaan ”miten salibandysta tuli salibandy”. Tuota vuoden 1985 historiallista hetkeä museoukko Jari Kinnusen kanssa muistelee salibandy-sanan isä, liiton ensimmäinen puheenjohtaja ja salibandyn Hall of Fame numero 1 Pekka Mukkala. Ensimmäisen jakson jälkipeleissä kerätään tarinat talteen ja muistellaan Kettusen veljesten kanssa Joensuun Josban syntyä vuonna 1988. Pääkallo.fi julkaisee podcastia myös Pääkallon podcastit-tilin alta. Jakson sisältö: 00:00 – 37:51 ”Miten salibandysta tuli salibandy?” - Miten salibandyn nimeksi valikoitui ”salibandy” - oliko muita vaihtoehtoja? - Miten kuntopeli sähly jalostui kilpaurheiluksi ja salibandyksi? - Rakkaalla lapsella on monta nimeä. - Mitkä tahot olivat Salibandyliittoa perustamassa? - Ensimmäinen maaottelu Ruotsia vastaan pelattiin hetimiten. Miten joukkue kasattiin? - Ruotsalaisten peli – ruotsalaisten säännöt? Miten pelissä kävi? - Sähly vai salibandy? 37:52 – 53:54 Jälkipelit: ”Jospa Josba – miksikäs ei?” - Miten Joensuun Josba syntyi? - Mikä on Joensuulaisen salibandyn nykytila ja tulevaisuus? - ”Voittajaksi kasvaminen” – mikä se on? - Millä tavoitteilla Tsekki lähtee MM2020 -kisoihin?

Marko Anttila pääsi nostamaan keväällä 2019 Bratislavassa jääkiekon maailmanmestaruuspokaalia tehtyään itse voittomaalin finaalissa Kanadaa vastaan. Anttila löi sisään kolme muutakin ratkaisevaa osumaa pudotuspeleissä Ruotsia, Venäjää ja Kanadaa vastaan – pelattuaan turnauksen seitsemän aiempaa peliä tehopisteillä 0+0. Miten Anttila omasta mielestään päätyi Leijonien odottamattomaksi sankariksi? Entä millä tavalla kisojen myötä roihahtanut Mörkö-mania muutti Anttilan elämää? Anttila käy läpi myös koronapandemian vaikutuksia Jokerien kesken jääneeseen edelliseen sekä syyskuun alussa alkavaan tulevaan KHL-kauteen. Miten joukkueen harjoittelu on edennyt ja mitä Anttila itse tuumii koronan aiheuttamasta epävarmuudesta uuden lätkäkauden alla? Väittelyissä liigakiekkoa, Andrea Pirlo ja MM-lätkää Valko-Venäjällä

Kansankodissa kuohuu! Tällä kertaa ESP syventyy koko Ruotsia vavisuttaneisiin mediakohuihin. Kuka jäi kiinni seksin ostosta? Mikä skandaali ravisutti Nobel-kerman sisäpiiriä? Miksi ruotsalaiset rakentavat paniikkihuoneita? Miten turskat liittyvät tähän kaikkeen?

Kesäkuussa vuonna 2015 tapahtui murha, joka kohahdutti koko Ruotsia. Nimittäin 17-vuotiaan Lisa Holmin murha. Hänen tarkoituksenaan oli lähteä skootterilla kesätöistä takaisin kotiin, mutta mies jonka nimi on Nerijus esti häntä.Lähteet: Https://en.wikipedia.org/wiki/Murder_of_Lisa_Holm, Https://www.thelocal.se/20151117/swedish-court-to-rule-in-lisa-holm-murder-trial, Https://www.expressen.se/gt/qs/lisa-holm-kom-aldrig-hem--och-inget-blev-nagonsin-sig-likt-igen/, Https://www.expressen.se/gt/helene-om-tomheten-nar-hon-hittade-lisa-holm-17/, Https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/17-vuotiaan-lisa-holmin-murhaaja-siirretaan-kotimaahansa-liettuaan-miesta-pahoinpidelty-vankilassa-ruotsissa/6547940#gs.6p3xh7, Https://rattegang-se.webnode.se/lisa-holm-blomberg/, Https://www.expressen.se/gt/polisen-bekraftar-har-hittades-lisa-holm/, Https://www.skovdenyheter.se/artikel/fallet-lisa-holm-i-korthet, Https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=97&artikel=6285912, Https://www.expressen.se/gt/sa-mordades-lisa-holm--har-ar-bevisen/, Https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/advokat-sexuellt-motiv-bakom-mordet, Https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=493&artikel=6285899, Https://nyheter24.se/lisa-holm, Https://www.gp.se/nyheter/sverige/sju-g%C3%A5tor-i-fallet-lisa-holm-1.11254, Mordpodden, Skyldig?, True Crime Sweden Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kymenlaakson indiekenttä ei turhia ketään kumartele – herkimmilläänkin huhtikuun yhtyeemme laittavat kuuntelijan tanssimaan hirsipuutanssia... Rock rulaa Laaksossa, joten vauhtia piisaa! Tähtivieraanamme tässä kuussa PelastaBandi.com- ja Pliide.fi-sivustojen mastermind Riikka Koksu. Lisäksi saimme etäyhteyden päähän myös pari artistivierasta; Bad Mankeysin Tarmon sekä The Gallows Dance-yhtyeen Antin. Kaikkien kolmen haastattelut kokonaisuudessaan myös katseltavissa ja kuunneltavissa Episodeissa VI-VIII. Jakson ajastus lopussa. 01. Choo Choo Juggernaut (Kouvola, garagerock) Alkujaan Jani Orpanan DIY-sooloprojekti tylsyyttä ja apatiaa vastaan. Ensimmäinen albumi CHOO CHOO JUGGERNAUT (2017) ja toinen TUNES FROM THE WAYSIDE (2019), lisäksi kahden biisin singlelevy THEN YOU CAME AROUND/SIDEWAYS (2018).  Ensimmäinen live-keikka ja kokoonpano ilmoitetaan myöhemmin.  LINKIT: Facebook + Spotify ja Youtube Terveiset: Tulkaa keikkakuntoa tarkastamaan, kunhan näistä karanteeneista päästään!   02. Bad Mankeys (Kouvola, rock) Bad Mankeys on sähisevä Hard Rock bändi Kouvolasta. Teemme nyt kolmatta levyämme kaikessa rauhassa, sillä kiire ei tunnu kyllä olevan tässä ajassa mihinkään.  Ensimmäisen ja toisen levyn teon aikana Kiersimme myös Suomea,Ruotsia ja Viroa. Oikeastaan niin kauan kuin rahat ja pää kesti krapulaa. Nyt päätimme jättää nuo pienimmät tunnelmanurkat kiertämättä levynteon ajaksi, joitakin tilaushommia lukuunottamatta.  No, rokin soittaminen on hiton hauskaa ja sitä kautta me yhdyttiinkin yhtyeeksi. Tekeminen halutaan pitää lähellä rytmin ja improvisaation ydintä, jonka ainakin allekirjoittanut on huomannut usein. Bändin laulajana olen monasti kotona pyöritellyt ja hinkannut mitä kummallisimpia sointukiertoja vain ymmärtääkseni, ettei porukalla jammatessa toimi.  Rytmiä, räminää, huutoa, iloa.  Sitä on Rock.   03. HItto (Kotka, Rhythm & Blues) Hitto perustettiin kevättalvella 2011, ja yhtye on sen jälkeen heittänyt kymmenkunta keikkaa vuodessa. Toimintalue on rajoittunut Kymenlaaksoon.  Soitamme suomenkielistä rytmibluesia, jossa paino sanalla blues.  Muusikot: Mikko Bly basso, Risto Ahola kitara, Markku Jämsen rummut ja taustalaulu, Matti Tieaho, laulu, kitara ja huuliharppu.  Julkaisimme ensimmäisen cd-albumimme Kovaa seksiä vuonna 2014. Toinen albumi Aina mielessä julkaistiin 2019. Molemmat albumit löytyvät myös tärkeimmistä striimauspalveluista. Kuten niistä kuuluu, asialla ovat kaiken kokeneet pelimiehet, jotka puhuvat pääosin fyysisestä rakkaudesta. Yhteiskunnalliset jollotukset jätämme nuorempien haltuun.  Olemme jo setämiehiä, sillä olemme soitelleet erilaisissa kotkalaisyhtyeissä jo 1970-luvulla. Tieaho ja Jämsen soittivat 1980-luvulla legendaarisessa Peipposet-orkesterissa, joka teki lyhyen kiertueen Neuvostoliitossa ja julkaisi singlen Kotkan Kerttu (Bluelight Records). Iästä huolimatta olemme vaarallinen lavabändi, varsinkin Tieahon välispiikit voivat satuttaa ja nolostuttaa. Myötähäpeä on keikoillamme aina vahvasti läsnä.  Keikat koronan takia jäissä. Kolmas albumi ilmestynee sen vuoksi jo mahdollisesti vuonna 2021.  LINKIT:Juha Metson ohjaama musiikkivideo Aina mielessä (julkaistu helmikuussa 2020) Albumit löytyvät kaikista striimauspalveluista. (Kovaa seksiä, Aina mielessä) Hiton kotisivut  Hiton sähköposti: hittorb@gmail.com  Hitto Twitterissä: hitto@Hitto_soikoon  Hitto Instagramissa: hitto-soikoon PARASTA KOTIKULMILLA: Ravintola Kairo on keikkapaikka, jossa menneisyys lyö tulevaisuutta kasvoille:)  Pub Albert Kotkankadulla on intiimi kulttuurikapakka, jossa yleisö on kriittistä mutta myös palkitsevaa.    04. Riikka Koksu (PelastaBandi.com & Pliide.fi) LINKIT:PelastaBandi.comPliide.fi   05. The Gallows Dance (Kouvola, murhafolk) Murhaballadeita, okkultistista folkia, henkiinherätettyjä Amerikan kansanlauluja kouvolalaiseen melankoliaan hukutettuna, tummasävyisiä duettoja ja pikimustaa huumoria. The Gallows Dance on Kouvolassa 2017 perustettu puoliakustinen hautajaissaattue, joka esittää tanssimusiikkia perkeleenpalvojille. Hiipunutta tarinankerronnan perinnettä elvyttävä monttubilebändi lapioi yleisölleen tarinoita surmista ja surullisista ihmiskohtaloista iloinen pilke silmäkulmassa kiiluen. Kettingit kolisee, banjot soi, kitarat vinkuu ja kuulijan saappaat tamppaa takuuvarmasti lattiaa. Taivaallisen heleistä demonisen tummiin sävyihin yltävä naissolisti saa hetkittäin seurakseen matalalla resonoivan mieslaulun.  Hyvään keikkatahtiin ehtinyt yhtye on lukuisten suomalaisten kaupunkien lisäksi ehtinyt soittaa Saksassa, ja lämmitellä niin Jayke Orvista, Autiomaata kuin Lasten Hautausmaatakin. Alkuvuodesta 2019 julkaistu ensi-EP on saamassa jatkoa täyspitkästä albumista.  The Gallows Dance on: Neme – laulu, kettinki Carlos – kitara, laulu, huuliharppu, bassoRiina – kitara, banjo Antti – perkussiot  Yhteystiedot: thegallowsdance@gmail.com Puh 045 636 2691 / Riina Laihomäki  LINKIT:KotisivuSpotifyFacebookInstagramYoutube PARASTA KOTIKULMILLA:Anjalassa sijaitseva Wreden hautausmaa, jossa biisissämmekin mainittu itse Mathilda Wreden kummitus näyttäytyi meille promokuvia otettaessa. Vanhan paikallislegendan mukaan kummitus tulee esiin, kun kappelin kiertää keskiyöllä 12 kertaa ja istuu kappelin eteen penkille. Paras meno/ruoka/keikkapaikka kotipaikkakunnallamme: Papulaari, mainio asialleen omistautunut kahvila, jossa on välillä myös intiimeitä ja lämpimän olohuonehenkisiä keikkoja.  TUE!:Tulkaa todistamaan keikoille sitten kun sellaisia saa taas soittaa, ja sitä odotellessa ottakaa biisit haltuun Spotifysta!   06. The Souls (Kouvola, rock'n'roll) The Souls perustettiin vuonna 2008 Kouvolassa Orpanan veljesten (Jani & Toni) ja Antti Takalon kesken. Yhtye julkaisi debyyttialbuminsa THE GRAND CONFUSION (2009) ja ensimmäinen keikka oli Kulttuuritalolla Danko Jonesin lämppärinä. Levy sai hyvän vastaanoton ja Souls kiersi kotimaan lisäksi Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa ja Latviassa. Yhtye lämmitteli myös useita muita ulkomaanakteja kuten mm. Monster Magnet, Eagles Of Death Metal, Wilko Johnson, Juliette Lewis.  Vuonna 2013 Antti Takalo siirtyi toisiin operaatioihin ja tilalle pestattiin Kouvolan bassohirmu Tsöötz Kettula (ex-Peer Gunt).  Yhtye julkaisi toisen albuminsa SUPERHEROES (2016) ja on tällä hetkellä työstämässä kolmatta albumiaan.  LINKIT:Facebook + spotify ja youtube    Ajastus  00:00 Intro  01:24 Choo Choo Juggernaut – Tight Chain (garagerock, Kouvola)  06:24 Bad Mankeys – Limousine & Tambourine (rock, Kouvola)  09:20 Haastattelussa Tarmo (Bad Mankeys)  17:54 Bad Mankeys – Honey Dripper (rock, Kouvola)  20:54 Hitto – Aina mielessä (rhythm & blues, Kotka)  26:13 Haastattelussa Riikka Koksu (PelastaBandi.com ja pliide.fi)  33:13 The Gallows Dance – Gallows Pole (murhafolk, Kouvola)  36:56 Haastattelussa Antti (The Gallows Dance)  43:17 The Gallows Dance – Song for the Godless (murhafolk, Kouvola)  48:25 The Souls – Suicide (rock, Kouvola)  52:24 Outro

KalloCastin jakso numero 34 sisältää tymäkän paketin erinäistä salibandyasiaa. Vaikka miesten liiga on ollut tauolla niin kaikenlaista on ehtinyt tapahtua viimeisen viikon aikana. KalloCastin isäntinä toimivat Pääkallo.fi:n Joel Siltanen ja Toni "Ylijohtava" Lötjönen. Jakson teknisenä toteuttajana toimi Reeo Tiiainen. Löydät sen Acastista, Spotifysta ja Itunesista. 1. Erä: Ajankohtaiset asiat 00-21.03 OLS:in salatut miljoonat Naisten MM-kisojen kohumainos MM-kotikisojen lippujen hinnat - Ovatko hinnat tarpeeksi korkeat - Tuliko lippujen hinnat - Suomi kisajärjestäjänä - Hartwallin vuokran hinnat 2. Erä: EFT:n läpiperkaus 21:04-53.52 - Turnauksen järjestelyt, yleisömäärät yms. - U19-ikäluokan määritelmä - Suomen otteet Tshekkiä, Sveitsiä ja Ruotsia vastaan - Pelaajien esitykset - Nykyn kommenteista 3. Erä: Loppuvuoden liigakatsaus 53:53-1.15.23 - Millä joukkueilla on eniten parannettavaa loppuvuodesta - Mitkä joukkueet tulevat parantamaan lopuvuoden aikana - Pelaajanostoja ja loukkaantuneiden tilanteesta - Tärkeiden otteluiden nostoja Jatkoaika: 1:15:24-1.26.39 - KalloCastin brandytyöryhmä - Viikon posi ja nega - Viikon ottelunostot

Hilla Ja Inari Podcast #53. Rakkaus & Tuho Tämän kertaisessa jaksossa käsittelemme yhden yön juttujen vaikeutta, vaaleja ja ruotsalaista keskustelukulttuuria. Mitä yhteistä on kahdella Ruotsia puhuttaneella dokumentilla? Käsittelyssä sekä Michael Jackson, että Josefin Nilsson. Miten rakkaus ja tuho kietoutuvat toisiinsa? Miksi rakkaus satuttaa? Lisäksi vaadimme Suomeen feminististä seksikauppaa ja annamme suositukset täydelliseen päivään Tukholmassa. https://onequartmagazine.com/life/04/2019/hilla-ja-inari-podcast-rakkaus-and-tuho/ Illustration by Kai Nordfors www.facebook.com/Hilla-ja-Inari-1575618086072460/ www.instagram.com/hillajainari/

Pudasjärven kaupunki pullisteli väkeä vielä 50-luvulla. Lapsia syntyi ja uusia kyliä rakennettiin. Kymmentä vuotta myöhemmin naulattiin lautoja ikkunoihin. Väki oli lähdössä kohti Ruotsia. Poismuuttajat sarjan ensimmäisessä osassa Lähtö mietitään, miksi niin moni pudasjärveläinen päätti lähteä. Katri Nisula katri.nisula@sverigesradio.se

Ruotsia oikeesti osaavat, nyt kannattaa joko nauraa vaan mukana tai pahimmassa tapauksessa skipata jakso. Idag Papupata är PÅ SVENSKA!!! See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Pohjoiset maat alkoivat jo 1600-luvulta lähtien suuntautua Atlantin kautta Amerikkaan, Afrikkaan ja muille kaukaisille alueille. Tämä varhainen globalisaatio syntyi siirtolaisuuden, kaupankäynnin ja myös tieteellisten tutkimusmatkojen kautta. Sen vaikutus oli merkittävä. Kaupan ja siirtolaisuuden mukana tuli uutta tietoa, uusia kulutustottumuksia ja myös uusia aatteita. Hollanti tuli 1600-luvulla mukaan siirtomaiden valloitukseen aiempien merimahtien, Portugalin ja Englannin rinnalle. Tämä innoitti myös Pohjoismaita, Ruotsia ja Tanskaa mukaan merentakaiseen kaupankäyntiin. Myös Ruotsi yritti luo itsestään siirtomaavaltaa. Se perusti Delawareen siirtokunnan ja nykyisen Ghanan rannikolle orjakaupan tukikohdan. Filosofian tohtori Lauri Tähtinen on tutkinut globalisaation aatehistoriaa ja Pohjoismaiden varhaisten suhteiden syntymistä kaukomaihin. Hän on Kalle Haatasen vieraana.

Jännitys tihenee. Mitä tapahtuu Miinan lomasaarella? Miten Lotta selviää kuumuudesta? Miksi Trump aloitti sodan Ruotsia vastaan? Miinan äitikroppa täytti kolme vuotta ja pohdimme myös onnellisuutta, koska Lotalla on asiasta TUTKIMUStietoa...

Feministinen ulkopolitiikka on aiheuttanut nikottelua Ruotsissa ja maailmalla, mutta kyse ei ole sen enempää tai vähempää muusta kuin ihmisoikeusperustaisesta lähestymistavasta. Studiossa vieraana diplomaatti Katja Ahlfors, joka työskentelee vanhempana neuvonantajana konfliktinratkaisujärjestö CMI:ssä. Lisäksi vieraana Maria Ristimäki CMI:n Women in Peacemaking -tiimistä. Jakson juontaa Veera Honkanen.

Tarkastelussa Adrian Pereran runokirja White Monkey ja JP Koskisen Kalevan poikien kronikka. Kurkistamme myös patsaan taakse. Sieltä löytyy monta päätöstä. Sänds även på lördag kl. 10.04 och onsdag veckan därpå kl. 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Koukussa tällä kertaa Kulttuurikeskustelu Koukku kävi seminaarissa opiskelemassa julkisen taiteen ostoperiaatteita. Jokaisen hankinnan takana on monta päätöstä, ja ainakin kaksi poliitikkoa, kertoo Stockholm Konst-organisaation projektipäällikkö Päivi Ernkvist. Adrian Perera sai ruotsinkielisen Ylen kirjallisuuspalkinnon ja kiertää Ruotsia esitellen kirjaansa White monkey. Lukupiiri on saanut purtavakseen JP Koskisen Kalevan pojat, joka nauratti vielä jälkeenkin päin. Koukun tuotti, kokosi ja miksasi Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio-se

Göteborgin Angeredin kaupunginosan suurimpiin kieliin kuuluvat suomi, ruotsi ja arabia. Yliopistossa työskentelevä Monica von Martens asuu itsekin Angeredissa. Hän on kiinnostunut kielten erilaisuuksista ja samanlaisuuksista. - Göteborgin yliopiston ruotsin kielen laitoksella työskentelevä Monica von Martensia haastattelee Anna-Lotta Hirvonen Nyström. - Suomessa nimet kuten Tyrsky ja Riemu ovat muodissa. Nimenhuoltajat  Leila Mattfolk ja Björn Lundqvist kertovat nimitrendeistä Suomessa ja Ruotsissa Tytti Jussilan haastattelussa. - Salme Smura ehdotti sanaa fiksata vuoden 2017 ruotsinsuomalaiseksi sanaksi. Toinen sana, jota hän jatkuvasti käyttää on ruukata. -  Opettajien keskusliitto - Lärarnas Riksförbund katsoo, että opettajapula estää kansallisten vähemmistökielten opetuksen lisäämisen kolmeen tuntiin viikossa. Liitto esittää kahta tuntia. Liina Johansson haastattelee Katariina Trevilleä Opettajien keskusliitosta. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muun muassa sitä, miksi Ruotsissa sanotaan delfiinin poikasia vasikoiksi. - Viikon uudissana on helikopterivanhemmat. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Kissat kuuntelevat nimeään ja viestittävät keskenään ja ihmisten kanssa. Kuulijoilla ja pakinoija Henriikka Leppäniemellä on monia ajatuksia nimistä. - Monet kuulijat ovat valinneet lastensa nimet niin, että sopivat sekä suomalaisen että ruotsalaisen suuhun. Toiset ovat antaneet lapsilleen ruotsalaisia nimiä, jotka kuitenkin kirjoitetaan suomalaisittain, vaikka Karoliina tai Kaarina Karolinan ja Karinan sijaan. - Henriikka Leppäniemen etu- kuin sukunimestä on väännetty monia eri muotoja: Henrietta Läppäneimi, Henrikka Leppainen, Henriika Lappalainen. - Miten kissat kommunikoivat, sitä tutkii foneetikko Susanne Schötz, joka kiertää eri puolilla Ruotsia äänittämässä kissojen ääniä. - Kielitieteilijä Boglárka Straszer on ollut mukana kirjoittamassa Kouluvirastolle opasta monikielisten oppilaiden opettamisesta. Hän sanoo, että kouluissa ollaan muuttamassa asennetta monikielisyyteen. Kaikki kielet nähdään resurssina oppimisessa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa sanoja takaraivo ja hepokatti. - Viikon uudissana on mobiiliajokortti, ajokortti, jonka voi ladata kännykkäänsä, sellaista kokeillaan nyt Suomessa. Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se

Lavastus tai meikkaus mainitaan elokuvan lopputeksteissä. Niillä on suurempi merkitys kuin saattaa arvatakaan. Kolme suomalaista elokuvaa lähtee kiertämään Ruotsia ja TV-draama lähenee elokuvaa. Lavastaja ja meikkaaja ovat osa kuvaa Koukuttaja ja dokumenttielokuvaaja Manolo Diaz Rämö, lavastaja Elina Aho ja meikkaaja Tuija Valén kokoontuvat Elinan olohuoneeseen keskustelemaan elokuvatyöstä ja meikkaajan ja lavastajan asemasta tiimissä. Pohdittavana sekä plussat että miinukset. Minulle tulee aika nopeasti semmoinen fiilis, että jotenkin tämän oloinen maailma kuvastuu aivoihin. Elina Aho Dokumenttielokuvassa todellisuus on lavastus. Manolo Diaz Rämö On hauskinta työskennellä ohjaajien kanssa, jotka välittää yksityiskohdista. Tuija Valén Lisää elokuvaa Koukussa Tukholman Suomen instituutti näyttää kevään aikana Ruotsissa, yhteistyössä Folkets Bion kanssa kolme elokuvaa: Yösyöttö, Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset ja Perkele 2. Suomen instituutin elokuvavastaava Julia Radliff kertoo toimittajallemme Riitta Huikolle milloin ja mitä. Los Angelesissa asuva suomalaistoimittaja Kirpi Uimonen on Hollywood Foreign Press Associationin toiseksi ainoa suomalaisjäsen. Kyseinen yhdistys päättää, keille maailman tunnetuimpiin elokuva- ja tv-alan palkintoihin kuuluvat Golden Globet menevät - Toimittajamme Lotta Hoppu tapasi Kirpi Uimosen Göteborgin elokuvafestivaaleilla ja Uimosen mukaan TV-draama elää uutta kulta-aikaa. Myös kaikki ohjelman kappaleet ovat olleet mukana jossakin elokuvassa. Koukun tuotti ja miksasi: Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio

Onko Ruotsi kotimaa jos asuu Ruotsissa? BBC on aloittanut lähetykset afrikkalaisilla kielillä muun muassa Ghanaan. Ghanassa on yhteensä noin 200 kieltä. - Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä esittävät miten voi kiertää sanan kotimaa silloin kun sitä ei ole hyvä käyttää. Kaikki Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset ihmiset eivät esimerkiksi pidä Ruotsia kotimaanaan. - Toimittaja Marja Siekkinen ja opettaja Pirjo Shur ovat tehneet satukirjan kasviksista ruotsinsuomalaisille lapsille suomensuomeksi. - BBC on aloittanut lähetyksiä afrikkalaisilla kielillä saavuttaakseen uusia yleisöjä, kielten joukossa on läntisen Afrikan pidgin, joka on aiemmin ollut halveksittu kieli, mutta kasvattanut arvostustaan viime aikoina. - BBC:n lähetykset suunnataan mm. Ghanaan, jossa Ensi Ukkola Dafeamekpor asuu. Hän kertoo, että Ghanassa on yhteensä noin 200 eri kieltä, radio ja televisiokin lähettävät kuudella kielellä. Ensi itse opiskelee twi-kieltä, jota melkein kaikki ghanalaiset osaavat. - Andreas Jonasson pakinoi pienten kielten arvosta. - Juontajana Merja Laitinen.

Kielipuoli kävi eskilstunalaisten pakolaisnuorten ruotsintunnilla. Kaikki näistä lukiolaisista puhuivat useampaa kuin kahta kieltä, vaikka heidän ruotsinkielen taitonsa onkin vielä puutteellinen. - Eskilstunalaisen Rekarnen lukion perehdyttämisohjelman - introduktionsprgrammet - oppilaat Ali, Abiel, Belul, Fitsum ja Abdullah osaavat yhteensä tigrinjaa, amharaa, daria, persian kieltä, arabiaa, somaliaa, englantia ja ruotsia. Ruotsin kieltä he opettelevat opettaja Tarja Latva-Karjanmaan kanssa, joka ei itse puhu nuorten äidinkieliä. Kaikki oppilaat taitavat vähintään kolmea kieltä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittelevät muunmuassa sitä miksi puukko ja veitsi kuittautuvat ruotsin kielessä yhdellä sanalla kniv. Ja sitä mikä on tupenrapinat.   - Viikon uudissana on sukupuolineutraali pelastaja. - Yliopisto-opettaja Henriikka Leppäniemi miettii pakinassaan sitä, että oppivatko suomalaiset kieliä helpommin kuin ruotsalaiset. - Juontajana Merja Laitinen.

Teatteri Pendelin ensi-iltaa (2.9.) edelsi satojen kilometrien matkat harjoituksiin. Klovni Raimondo esiintyy yhtä aikaa kolmella kielellä ja Eikka Alatalo voidaan ajaa pois kesken esityksen. Tarinat tarinoiden takaa Jokaisen näyttämöllä nähdyn esityksen takana on monta tarinaa. Katutaiteilija Eikka Alatalo tekee vaarallisen näköisiä temppuja Kungsträdgårdenissa, kun vartija tulee sanomaan, ettei juuri siinä kohti saa olla. Taitelija kertoo tuntojaan keskeytetyn esityksen jälkeen. Klovni Raimondolle, eli Raimo Juntuselle on kehon kieli yhtä tärkeää kuin ruotsi ja suomi, kun hän tekee esityksiään lapsille ja vanhuksille.  Teatteri Pendelin Mummon saappaassa soi fox -esityksen takana on pitkät matkat harjoituksiin. Esiintyjät ovat eri puolilta Ruotsia ja ohjaajan päivätyö on Tikkurilan teatterissa. Ohjaus Carita Välitalo, Tarmo/ Kaj Mara. Moonika/ Anita Bemerstam, opettaja Lepokorpi/ Esko Vuonokari, poliisi/ Tapio Tamminen, Veini/ Pertti Koistinen, Janita/ Amanda Moilanen. (Haastattelun yhteydessä kuultu musiikki ei ole näytelmästä) Ohjelman tuotti, toimitti ja miksasi: Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Ikuista kutinaa tarinoita maanteiltä ja kulissien takaa. Näin on Tapio ristinyt elämänsä monologin. Kutina on esiintymistarve, joka alkoi kutkuttaa Tapiota jo pikkupoikana, kun hän pääsi näyttämölle. Tapsan tie on kulkenut sinne minne keikat vievät: ristiin rastiin Suomea, ympäri ämpäri Ruotsia. Jokaiselle näyttelijälle tule jossain vaiheessa se, että voi -kele, kun tähän ammattiin lähin! Kiinnitys Riksteaterin suomalaiseen toimintaan kiinnitti miehen Tukholmaan lähemmäs 30 vuotta sitten. Perheeseen kuuluu vaimo Hannele ja kolme aikuista lasta. Tapio Aarre-Ahtion ura alkoi jo pikkupoikana Lahden Kaupunginteatterissa ja ympyrä sulkeutui, kun hän palasi sinne viideksi vuodeksi ennen eläkeikää. Eikä nykyinen eläkeläinen laakereillaan lepää. Tapio palasi Ruotsiin ja täkäläisille näyttämöille, nyt ohjaajan roolissa. Loppusyksystä nähdään Södertäljessä Tapion ohjaama ja kirjoittama Suomen 100-vuotisjuhlaan liittyvä esitys. Se on harrastajateatteri Tuikun tuotantoa. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Tanskalainen äiti kertoo, miksi tytär valitsee ruotsin kielen, vaikka osaakin tanskaa. Lundin kaupunki tukee kaikkien lasten monikielisyyttä poistamalla äidinkielenopettajat esikouluista. Hauskoja haasteita kielenhuoltajille, kuten "killgissa", "ättestupa" ja "holistinen". Surukirja on viikon uudissana. Kissa, joka osaa lukea, laskea ja puhua jos et usko, niin kuuntele Manja Lehdon pakinaa! Juontaja: Anna-Lotta Hirvonen Nyström kielipuoli@sverigesradio.se

Suomalaistanssit ovat saaneet uutta nostetta Månskensorkesterin ansiosta, ja Darya Pakarinen orkestereineen on opettanut myös ruotsalaisen yleisön rakastamaan suomalaista tangoa. Vaari soitti suomalaista tangoa, kun olin kesälapsena Pohjanmaalla. Tango on minulle kaipuumusiikkia. Pohdin, säilyykö yhteyteni Suomeen sitten, kun vanhat sukulaiset ovat poissa. Darya Pakarinen on syntynyt Tukholmassa. Hänen äitinsä on suomalainen, isä on kotoisin Iranista. Darya itse viihtyy hyvin Aasian maissa ja erityisesti Japanissa. Månskensorkester keikkailee ahkerasti ympäri Ruotsia, Pohjolaa ja kauempanakin. Daryan koti ja sielunrauhan paikka on tätä nykyä Smoolannissa. Siellä hän vetää kumisaappaat jalkaansa ja rentoutuu luonnon helmassa. Tai hyppää moottoripyörän selkään! Uuden levyn laulut ovat syntyneet niistä tarinoista, mitä Månskensorkesterin keikoille tulleet ihmiset ovat kertoneet meille. Månskensorkester julkaisi toukokuussa kolmannen pitkäsoittolevynsä Det nya Atlantis. Ohjelmassa kuullaan  kolme kappaletta uudelta levyltä. Poddversiossa kappaleet ovat lyhytversioina tekijänoikeussyistä. Haastattelija: Soili Huokuna. soili.huokuna@sverigesradio.se

Kajauksen suvussa Eskilstunassa puhutaan suomea ja ruotsia neljässä sukupolvessa. Nuorimmilla ruotsi voittaa. Kantaisä Heikki puhuu mieluiten suomea. Heikki Kajaus ja tyttärensä Nina Lindbom ovat mukana kertomassa siitä, miten heidän suvussaan käytetään ruotsia ja suomea. Uutistoimittaja Anniina Tourunen haastoi itsensä opettelemaan hiihdon sanat. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä pohtivat radiokieltä ja sanoja uuma sekä hainota. Annika Lantto Tornionlaaksosta pakinoi. Viikon uudissana: pukukoppipuhe. Juontajana Merja Laitinen.

Kuplettilaulaja Tuula Sirjonen on kiertänyt Ruotsia jo 40 vuotta esittäen milloin räväkkää Hallstan Hiltaa, milloin hienostuneempaa Madame la Plumeta. Roolihahmojen takaa löytyy herkkä, lämmin Tuula. Tuula Sirjonen syntyi 1943 köyhään kotiin Merikarvialla, Länsi-Suomessa. Isä palasi sodasta hengissä, mutta muuttuneena miehenä. Lapsia oli perheessä 11. Talous oli tiukka ja paljosta  oli puutetta. Tuula oli jo pienestä pitäen innostunut esiintymisestä ja laulamisesta. Inspiraatiota löytyi lähipiiristä. Arkielämä kylässä oli hänen mielestään kuin teatteria.Naapuritalon renkiä ja piikaa Tuula tarkkaili erityisesti. Piian nimi oli Hilta, ja kun Tuula muutti Ruotsiin, Hallstahammariin, hän kehitti itselleen roolihahmon, jolla oli piian piirteitä. Näin syntyi Hallstan Hilta, ruotsinsuomalaisten oma viihdyttäjä, joka sanoo suorat sanat ja esittää raikuvat pilkkalaulut.Tuula Sirjosen tuotantoon kuuluu myös neljä lastenlaulua, joihin hän on tehnyt sekä sanat että sävelet. Hän on myös johtanut Hallstahammarin suomiseuran lapsikuoroa kuuden vuoden ajan.Tuula Sirjosen lukuisiin roolihahmoihin Halstan Hiltan lisäksi kuuluvat myös Madame la Plume, sekä Eläkeläisten iltakurssi-esitykseen sisältyneet Nauru-Leena ja Aino."Murheen kantaa yksinkin, mutta iloon tarvitaan kaks.Tuula Sirjonen kertoo ohjelmassa myös tehdastyöstä Hallstahammarissa. Hän työskenteli ensimmäiset kuusi vuotta ompelimossa, ja sen jälkeen hän teki pitkän uran pulttitehtaalla pakkaajana, sorvaajana ja tarkastajana.Haastattelija: Soili Huokuna.

Suomi 100 vuotta -juhlinta uudistaa vanhentunutta Suomi-kuvaa. Kun Suomea esitellään Ruotsissa, ei kyseessä tarvitse olla pelkästään PR-kiertue, arvioi vuoden ensimmäinen Koukku-paneeli. Suomi 100 vuotta -juhlinta näkyy monin tavoin myös Ruotsissa. Kulttuurikeskustelu Koukussa mukana taidepedagogi Nina Kerola Huddingen kunnasta, Suomen Tukholman instituuttin johtaja Anders Eriksson sekä Hilla Tuominen, joka työskentelee kulttuurituottajana Suomen instituutissa.Koukuttajana Kirsi Blomberg. Ohjelma on nauhoitettu Huddingessa Fullersta Gårdissa, jossa on parhaillaan käynnissä Suomen nykytaiteen näyttely.(Suomen) Instituutin tapahtumat ovat 15 paikkakunnalla ympäri Ruotsia. Meidän tavoite on näyttää Suomea. Minkälainen se tänä päivänä on.Anders ErikssonPyrimme pitämään juhlinnan avoimena kaikille ja nostamaan esiin myös monikulttuurista Suomea.Hilla TuominenYritämme järjestää toimintaa suomalaistaustaisille. Jokaisella luokalla Huddingessa on 4 5 lasta, joilla on suomalaistausta.Nina KerolaVoisiko rohkeus olla yhteinen teema juhlinnalle?Kirsi BlombergTulossa on muun muassa nykysirkusta, Tom of Finland -elokuva, oma osasto Göteborgin kirjamessuilla, suomenkielisiä opastuksia ja näyttelyitä, suurtapahtuma Tukholman Kungsträdgårdenissa ja juhlakonsertti.Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Romaniorkesteri Terno Drom polkaistiin aikoinaan käyntiin muutamassa päivässä. Laulaessa ja soittaessa on kertynyt yhteisiä kokemuksia niin lavalla kuin sen takanakin. Terno Drom keskustelee Orkesterissa juttu luistaa, kun yhteisiä kokemuksia puidaan lavan takana. Lavalla ollaankin sitten töissä. Töissä, jotka eivät kuitenkaan elätä, vaan kaikki tekevät muutakin työtä. Kulttuurikeskustelun aiheena on muusikon tähtihetket ja arki. Keskustelijoina Kyösti Lindberg ja Jani Ruuskanen sekä viikon koukuttaja Tanja Hagert. Ohjelma on nauhoitettu Tanja Hagertin kotona. Kulttuurikeskustelu Koukussa myös Finnjävlar Kristian Borgin kokoamassa Finnjävlar-antologiassa on 16 kirjoittajaa, joista 15 on toisenpolven ruotsinsuomalaisia. He kertovat kokemastaan syrjinnästä, häpestä, itsetunnosta, mutta myös suomalaisuudesta, ylpeydestä ja sosiaalisesta noususta. Toimittaja Riitta Niemi. Parasta ennen Ilmari Saarelainen kiertää Ruotsia 8.11. asti monologinäytelmällä Parasta ennen. Hän on lavalla yksin, mutta kiertuetiimissä on neljä muutakin tekijää: kiertuevastaava Heidi Wennberg, näyttämömestari-teknikko Tim Grundtman, kuiskaaja-järjestäjä Anna Haavisto sekä valoista ja äänistä vastaava Eetu Pöysti.  Erpo Heinolainen osui paikalle, kun kiertuetiimi piti ensimmäisen viikon jälkeistä arviointipalaveria västeråsilaisen hotellin ravintolassa. Studiossa ja tuottajana: Kirsi Blomberg.  kulttuuri@sr.se

Kirjailija Kjell Westö sanoo, että suomalaisten on joskus vaikea ymmärtää, että suomenruotsalainen voi rakastaa suomea yhtä palavasti kuin suomea äidinkielenään puhuva. - Kjell Westö Pirjo Hamiltonin haastattelussa kielestä. - Derice Shumilov Susoho on ruotsalais-suomalais-venäläis-gambialainen ja hänen kielensä ovat ruotsi, suomi ja englanti. Hän tahtoo lisäksi oppia portugalia, josta on hyötyä Dericen suosikkimaassa Brasialiassa. Isän kieli, fula, on Dericen mielestä vaikeaa. - Viikon uudissana: nyrkkitervehdys ei sovi joka tilanteeseen.- Suomen kielen pitkät sanat ovat kielenhuoltajien Riina Heikkilän ja Henna Leskelän syynissä. - Manja Lehto on kesän aikana synnyinseudullaan Nakkilassa oppinut erikoisen tavan sanoa näkemiin. Juontajana Merja Laitinen.  Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

Lasse paljastaa suomalaisten egoa hivelevän uutisen. Tiia onnistuu paljastamaan, että Lasse on kovan linjan valittajaänkyrä.

Kielikahvilat yleistyvät ympäri Ruotsia. Eskilstunassa avataan nyt jo toinen kielikahvila, tällä kertaa Fröslundan kaupunginosaan. - Eskilstunan kielikahvilan toiminnasta vastaavan Ruotsin kirkon diakonin Hannu Lounelan mielestä kielikahvilassa voi harjoitella kieltä, mutta sen tehtävänä on myös luoda maahanmuuttajille uskoa tulevaisuuteen.- Länsi-Ruotsissa kahdeksan naista on kirjoittanut ja keskustellut teksteistä yhdessä, päivittäen samalla omaa suomen kieltään. Teksteistä pusertui kirja Ihanat naiset kynänvarressa! - Pentti Salmenranta pakinoi käännöskoneiden teksteistä.- Suomen kieltä huoltavat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ottavat esille sanat lusmuilla, kernaasti ja rattoisa.- Viikon uudissana on hortoilla.Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se

100-vuotiasta Suomea pohditaan ensi vuonna myös Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto RSKL:n jättihankkeen lopputuloksena on näytelmä, jota kirjoitetaan parhaillaan eri puolilla Ruotsia. Yhdessä tekeminen yhtä tärkeää kuin lopputulos Ruotsin suomalaisten keskusliitto RSKL satsaa Suomi 100-vuotta juhlintaan tekemällä Yhdessä-näytelmän. Kulttuurikeskustelu Koukku tarttuu projektia sarvista ja tarkoituksena on myös selvittää, mitä juhlitaan ja miksi. Ohjelma on nauhoitettu Axevallan kesän oluteltassa, jossa oli samaan aikaan käynnissä oluenjuonti ja monta muutakin keskustelua. Kulttuurikeskustelu Koukussa keskustelijoina  RSKL:n Silvo Karjalainen, Pirkko Karjalainen, hallintoaluekoordinaattori Anoo Niskanen Naing. Koukuttajana Kirsi Blomberg. Minä en oo koskaan kokenu niin vakavaa haavan vakavuutta kuin mitä on kirjotettu tässä porukassa.Silvo Karjalainen Vaikka se (teksti) ei niin jouhevaa ollu, niin me vaan oltiin hiljaa, mutta nyt on päästy sen kynnyksen yli.Pirkko Karjalainen Ruotsinsuomalainen on periksiantamaton henkilö, joka on tosi kansaivälinen nykyään.Anoo Niskanen Naing Onko siellä taas mukana ne kaksi humalaista kaverusta, jotka hoilaa kaulakkain?Kirsi BlombergKirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Meeri Bodelid on monen lajin pioneeri ja mestari. Hän on ainoa urheilija, jolla on Ruotsin mestaruus sekä hiihdossa, pyöräilyssä että maratonjuoksussa. Elämän alkuvaiheen vaikeudet kasvattivat sisua! Meeri Bodelid syntyi Suomen Tornionlaaksossa 1943. Isä oli sodassa, nuorella äidillä viisi tytärtä ja olot olivat niukat. Lapsuudestaan Meeri muistaa sen, että aina oli vilu ja nälkä. Sairauksista ja pienestä koosta huolimatta Meeri alkoi urheilla jo lapsena. Hän uhmasi tuulia, tuiskuja ja pitkiä välimatkoja päästääkseen  yleisurheilukilpailuihin. 19-vuotiaana hän muutti Ruotsiin ja on urheillut Ruotsin väreissä siitä saakka. Meeri on ottanut omakseen urheilulajin toisensa jälkeen. Hiihto, pyöräily, juoksu ja triathlon ovat ne lajit, joissa hän on kilpaillut eniten ja menestynyt parhaiten. Hän oli muun muassa 1971 ensimmäinen nainen kautta aikojen, joka edusti Ruotsia pyöräilyn MM-kisoissa ja hän oli Vaasa-hiihdon naisten ykkönen sekä 1981 että 1982."Parasta yrittää olla hyvä siinä mitä osaa"Hän on osallistunut noin 700 hiihtokilpailuun ja noin 250 kilpapyöräilyyn. Maratoneja ja muita juoksukilpailuita on kertynyt niitäkin lähemmäs 700. Triathlon, duathlon, suunnistus ja muut lajit kun lasketaan tähän päälle, niin kaiken kaikkiaan urheilukilpailuita, joihin Meeri Bodelid on osallistunut, on yli 1700. Palkintoja on kertynyt suuret määrät, ja pelkästään mitaleita Meerillä on oman painonsa verran. Vaikka Meeri on edustanut Ruotsia ja tuonut maajoukkueelle kunniaa, ei hänen aktiiviurheiluaikansa tuottanut eläkepisteitä. Hän ei kuitenkaan ole katkera - hän valitsisi edelleen urheilun, jos saisi aloittaa alusta. "Jos olisin istunut vankilassa ne kymmenen vuotta, jotka urheilin maajoukkuetasolla, olisin saanut  paremman eläkkeen." Haastattelija: Soili Huokuna.

Haaveiden maasta tuli 1987 hitti, joka edelleen soi sekä Suomessa että Ruotsissa ja Helenan konserteissa se on alati toivottu kappale. "En koskaan kyllästy esittämään sitä", sanoo Helena Salo. Helena Salo syntyi 1965 Örebrossa. Viisi vuotta myöhemmin hän seisoi Örebron stadsparkenin lavalla ja hurmasi yleisön kajauttamalla ilmoille hittikappaleen "Mitt sommarlov". Lapsitähti oli syttynyt. Siitä seurasi kiertueita ympäri Ruotsia, tv-esiintymisiä ja levytyksiä. "En koskaan jännitä. Esiintyminen ei jännittänyt edes lapsena. Keskityn, eikä kanssani kannata tulla puhumaan ennen esitystä, mutta että jännittäisin - ei." Haaveiden maa julkaistiin 1987, siitä tuli Helenan läpimurtolevy. Toinen tärkeä virstanpylväs uralla on TV4:n kykyjenetsintäkilpailu Talang, jossa Helena pääsi finaaliin asti 2010. Soilin seurassa Helena kertoo perheestään ja äitinsä kuolemasta, joka kosketti häntä syvästi. Helena muistelee musiikkimaailman legendoja, joita on tavannut uransa varrella, ja hän kertoo myös mitä mieltä on ruotsalaisesta dansband-musiikista.Haastattelija: Soili Huokuna.

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja Saarikko Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa. Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien. En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa. En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua. Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa. Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja. Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle. Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan. Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen. Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen. Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

60-luvulla ei ollut huolen häivää kielitaidosta. Ruotsia ei tarvinnut osata. Aina löytyi joku, joka osasi tulkata. Muuttoliikenne Suomesta Ruotsiin kävi vilkkaasti 1960-luvulla, ja tahti kiivastui vuosikymmenen loppua kohden. Vuosina 1969 ja -70 Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Suurin syy oli Suomessa vallitseva työttömyys. Työt löytyivät tehtaista Tukholman, Göteborgin, Eskilstunan, Västeråsin, Boråsin ja Gävlen, Södertäljen seuduilta ja lukuisilta muilta teollisuuspaikkakunnilta. "Lähdetäänpä pojat Ruotsiin"Kuusamolainen Taisto Ronkainen oli päässyt armeijasta ja oli poikien kanssa viettämässä iltaa. Yhtäkkiä joku vain tokaisi, että mitäpä jos lähdettäisiin Ruotsiin.Pakkasin pari vaatekertaa ja kengät jenkkikassiin, mitä sitä kesällä muuta tarvitsee.Taisto RonkainenTöitä ei Ruotsissa tarvinnut etsiä, tehtaisiin pääsi suoralta kädeltä. Ja jos työpaikka tuntui kurjalta, aina löytyi uusi paikka jostain muualta. Taisto Ronkainen kiersi monet rautatehtaat 1960-luvun alussa. Siinä se nuoruus meni mukavasti.Ruotsiakaan ei tarvinnut osata, sillä työmaalla oli aina joku, joka pystyi auttamaan.Rakkaus syttyi tansseissaMaija Ronkainen muutti Porista veljensä houkuttelemana Ruotsiin ja sai töitä AKA:n televisiotehtaalta.Istuin hihnalla ja perjantaisin harmitti, kun ruotsalaisrouvat tekivät kiusaa hihnan loppupäässä. He halusivat aikaisin kotiin viikonlopun viettoon ja lopettaa työt kesken urakan.Maija RonkainenMaija Ronkainen ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen muuttopäätökseensä. Aina oli kamala koti-ikävä, ja olisin halunnut lähteä takaisin kotiin joka päivä.Maija sai kuitenkin koti-ikäväänsä parasta mahdollista lääkettä. Hän tapasi Taiston lentopalloharrastuksessa ja lempi roihahti Gävlen tansseissa. Pariskunta meni naimisiin ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1967. Perhe asui useilla eri paikkakunnilla, ja Maija Ronkainen päivittelee yhä ruotsalaisasuntojen heikkoa standardia. Ulkovessa ja keittiössä vain kylmää vettä vielä 60-luvun lopussa!Ruotsi oli kuin kultakaivosErkki Parviainen oli vasta kuusitoistavuotias lähtiessään vuonna 1964 Pylkönmäeltä, Keski-Suomesta Torshällaan, Eskilstunan kupeeseen. Lentokoneella tultiin, ei laivalla!Torshällassa asui jo Erkin veli, ja hänen luokseen Erkki muuttikin aluksi. Asuntoa oli muutenkin hankala löytää. Usea Erkin ikäinen tai hieman vanhempi poikamies asui alivuokralaisena. Parakkiasumista Erkki halusi välttää. Ne olivat hurjia paikkoja. Siellä ryypättiin ja rällästettiin. Kerrankin näin, kuinka mies tuli raamit kaulassa ikkunasta ulos.Ruotsi ja Torshällakin tuntuivat nuoresta miehestä ennen kokemattoman suurilta, mutta samalla ahtailta.Oli aivan käsittämätöntä, kuinka täällä asuttiin melkein päällekkäin, ihmiset oli tungettu yhteen kuin rumpuun. Kaduillakaan ei tervehditty kulkijaa, ja jos kylään halusi mennä, piti tilata aika kuin lääkärille.Erkki Parviainen Erkki Parviainen pääsi töihin Nybybrukin tehtaalle. Hän oli vuorotöissä, mutta ei nuoresta iästään johtuen saanut tehdä yövuoroja. Palkkaansa hän oli kuitenkin tyytyväinen, eikä Suomessa olisi päässyt samoihin tienesteihin Ruotsihan oli kuin kultakaivos, rahaa sai vaikka kuinka paljon.Erkki Parviainen kiersi ahkerasti lähiseudun suomalaistansseissa, ja näin kului nuoren miehen aika mainiosti uudessa maassa. Kesäillat Tukholman huumassa16-vuotiaalla Tarja Saarikolla oli kattava jäähyväissaattue Turun laivasatamassa, kun hän lähti Ruotsiin kesätöihin. Yhtäkkiä joukon seassa ollut kaveripoika sai päähänsä lähteä matkaseuraksi. Hänellä ei ollut tarpeeksi rahaa laivalippuun, ja niin päätin myydä vakosamettihousuni siskolleni. Näin saimme rahat matkalippuun.Tarja oli kesätöissä Tukholman keskustan Birkastanissa sijaitsevassa konditoriassa ja leipoi täytekakkuja ja pikkuleipiä. Hän asui konditorian omistajan perheen luona Upplands Väsbyssä. Kesäillat Tarja vietti Tukholman keskustassa Fyran -nimisessä purkutalossa, jossa kävi myös moni myöhempien aikojen julkkiksista. Vuoden 1966 kesää siivitti - totta kai - myös romanssi. Ruotsi tuntui myös kovin modernilta turkulaistytön silmissä.Hämmästelin, kuinka naapurin mies Upplands Väsbyssä leikki hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Sellaista en ollut Suomessa nähnyt.Tarja SaarikkoSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se 

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa. Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien. En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa. En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua. Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa. Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja. Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle. Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan. Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen. Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen. Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Kielipuolen yleisöltä on tullut koko joukko hauskoja muunnelmia Ruotsin paikannimistä eri puolilta Ruotsia. Kielenhuoltajien kanssa käytiin keskustelua Ruotsin paikannimistä ja yleisöltä tuli etenkin sosiaalisessa mediassa koko joukko kivoja nimityksiä Ruotsin paikkakunnille. Iso kiitos niistä!Västeråsin suomenkielisen kunnallisen luokan tulevaisuudessa pilkottaa valo, uusi opettaja on saatu ja tiloja korjataan. Helsingin yli-opistossa alkaa tutkintoon johtava somalin kielen koulutus. Somalin opettajista on Suomessa pulaa. Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä ovat tällä kertaa tarttuneet virveliin ja Henna paljastaa, että häntä nimitetään joskus nipottajaksi.Viikon uudissana on liikennekaari.Andreas Ali Jonasson pakinoi oudosta kielestä Pohjolassa, onko suomen kieli sittenkin sukua turkille?Juontajana Merja Laitinen.

Keväällä luonto herää, ruoho tunkee maasta ja yhtäkkiä lehtipuut tupsahtavat hiirenkorville. Hiirenkorva, hassu ilmaus. Onko sitä muissa kielissä? Ruotsia puhuva ystäväni Kjell vastaa myöntävästi: ”Sama sana, mössöron. Esimerkiksi björkarna har fått mössöron. Toimii ainakin suomenruotsiksi!” Ja ainakin verkkotietosanakirjan artikkeli suomenruotsista kertoo, että mössöronin vastine riikinruotsissa on nyutsprungna björklöv eli vasta puhjenneet koivunlehdet. Lehtipuiden ja hiirten kuuloelinten rinnastus vaikuttaa siis vahvasti suomalaiselta innovaatiolta. Suomessa lehdet paitsi kasvavat puissa, niitä myös luetaan aamiaispöydissä. Ruotsissakin puiden lehdet ovat bladeja ja uutisväline voi olla vaikkapa Dagblad. Myös saksalaisten blatt voi olla puussa tai tagblatt lehtikioskilla. Kolmas germaaninen kieli englanti taas erottaa puun lehden (a leaf) ja luettavan lehden (a newspaper), mutta toisaalta meidän paperiarkkimme on briteille taas se a leaf. Venäjässä, ranskassa, italiassa ja monessa muussa kielessä lehti on lehti ja sanomalehti jokin sanaan gazette pohjautuva mukaelma. Se ei tule c-kasetista vaan alun perin gazzetta oli venetsialainen kolikon nimi. Venetsialaisten ensimmäiset lehtien irtonumerot 1500-luvulla maksoivat tuo kolikon verran, joten niitä alettiin nimittää gazzettoiksi. Nimitys on sittemmin levinnyt moniin kieliin. Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, että suomensukuisten kielten ja germaanikielten lehdillä on samat juuret indoeurooppalaisessa kantakielessä. Mutta millaisia juuria on suomen lehtipuiden nimillä? Mistä tulevat koivu, leppä ja haapa? Sanaston asiantuntija Kirsti Aapala Kotuksesta kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Eija on vauhtimimmi. Musiikki ja matkustelu täyttävät hänen elämänsä - ja tietenkin myös työ yksityisyrittäjänä. Eija Källi kouluttaa suurten firmojen työntekijöitä ajan- ja stressinhallinnassa. Soilin seurassa tapaat joka viikko uuden vieraan, josta tuleekin sinulle tuttu. Vieras on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä biisejä ohjelmassa soitetaan. Eijan toivelistalla on Dannyn ja Harpon musiikkia. Haastattelija: Soili Huokuna.Eija Källi kertoo itsestään näin:Yksityisyrittäjä (tai yrittäjänainen) koulutuskonsulttina ja luennoitsijana suurissa yrityksissä pitkin Ruotsia. Auttaa työntekijöitä ja johtajia hallitsemaan omaa aikaansa, työskentelemään tehokkaammin ja vähentämään stressiä.Kahden aikuisen tyttären äiti joka rakastaa aurinkoa, lämpöä, etelä-Eurooppaa ja varsinkin Italiaa jossa käy usein.Syntyi 31/8-61 Pohjanmaalla Seinäjoella iltatähtenä; kaksi isoa veljeä; 9 ja 12 v vanhempia.Isä oli veturinkuljettaja ja äiti enimmäkseen kotiäiti.Onnellinen lapsuus kaikin puolin.Tykkäsin laulaa, ja hävisin kotoa jonkin kerran noin 5-vuotiaana samassa rapussa asuvien eläkeläisten luo. Soitin ovikelloa ja kysyin saako tulla laulamaan, ja sain. Siitä alkoi esiintymistarpeeni. (Abba, Tina Turner, Lady Gaga etc.)Ensimmäinen iskelmä-kokemus oli myös 5-vuotiaana kun olimme kesämökillämme joka sijaitsi meidän omassa saaressa Sydänmaalla. Radiosta tuli Dannyn Vähän ennen kyyneleitä, ja se meni aivan suoraan pieneen sydämeeni, jolloinka muka pyörryin ja kaaduin lattialle, koska se oli niin ihana!Noin 9-vuotiaana pääsin Seinäjoen Tyttökuoroon jossa olin monta vuotta. Voitimme Suomen mestaruuden, teimme levyjä ja olimme eri tilaisuuksissa esiintymässä.Perheessäni oli aina musiikkia; radio oli aina auki, ja sekä äiti että isä olivat hyvin musikaalisia, samaten veljeni.Nuorempi veljeni Kari soittaa vieläkin kitaraa omissa bändeissään ja tekee omaa musiikkia. Isäni joka on tänäpäivänä 87 v laulaa vieläkin kuorossa.Nuoruusvuosina kävin paljon tanssimassa parhaan ystäväni Irenen kanssa. Kaikki kesät menimme linja-autolla Seinäjoelta Alavuden Aulavalle, ja linja-autossa soi aina Harpon Moviestar jonka sain myös lempinimekseni. Talvisin kierreltiin tanssipaikoilla pitkin maakuntaa Irenen isän volkkarilla, ja elämä maistui!1980 maaliskuussa yo-kirjoitusten jälkeen lähdin Tukholmaan kesätöihin. Suuri käännekohta. Olin käynyt Tukholmassa pari kertaa Irenen kanssa ja olimme aivan ihastuneita.Olin Stora Sköndalin vanhusten sairaalassa töissä, ja kävin toukokuussa sitten lakkiaisissa Seinäjoella.Tein töitä vanhusten hoito-alalla parisen vuotta kunnes aloin opiskelemaan Tukholman yliopistossa. Ensin pohjoismaista kirjallisuutta ja sitten venäjää josta tuli mun pääaine yli kahdeksi vuodeksi. Olin lukenut 3 v venäjää lukiossa. Luin myös jonkin verran taloustiedettä ja juridiikkaa.1985 olin matkanjohtajana vuoden sen aikaisessa Neuvostoliitossa Fritidsresor-matkatoimistossa. Kiersin turistiryhmieni kanssa melkein koko maan, mikä oli uskomattoman mahtavaa.Marraskuussa -85 tapasin tukholmalaisen ex-mieheni yliopistolla ja jouluna -85 menimme kihloihin. Suuri käännekohta.Olin monta vuotta Sparbankenissa töissä.1987 syntyi esikoiseni Nathalie.1990 muutimme Vaasaan ja olin Vaasan läänin taxiautoilijoiden toiminnanjohtaja. Sopeutuminen Vaasaan ei ollut helppoa.1991 syntyi toinen tyttäreni Emelie Kristiinankaupungissa.1992 muutimme takasin Tukholmaan koska en viihtynyt Vaasassa.Helmikuussa 1994 kuoli äitini 64-vuotiaana mikä oli tosi kova paikka ja mitä surin vuosikausia. Samaan aikaan aloitin uuden työn koulutuskonsulttina ja samaan aikaan tuli avioeroni voimaan, ja minusta tuli yksinhuoltaja kahdelle tyttärelle.Asuimme luonnon kauniissa Ekerön kunnassa, Mälarenin saarilla melkein 20 v.2001 starttasin oman koulutusyritykseni Concrescon.Suuri käännekohta oli myös jättää Ekerö kaikkien vuosien jälkeen 2010 ja muuttaa yksin kaupunkiin. Hankin uuden kissan.2001 starttasin oman koulutusyritykseni Concrescon.Tyttäret muuttivat ulkomaille vuodeksi, molemmat 2 kertaa Australiaan eri vuosina mikä oli raskasta mulle.Vanhin tytär asuu Sardiniassa ja nuorin reissaa yksin tällä hetkellä pitkin Väli-Amerikkaa.Talvet on hankalia pimeydestä ja kylmyydestä johtuen enkä voi hyvin. Tarkoituksena on hankkia pieni asunto Italiasta jossa voin olla paljon talvisin, ja tehdä myös etätyötä sieltä päin.Kaipaan Suomea ja Seinäjokea enemmän ja enemmän mitä vanhemmaksi tulen, ja haluan myös viettää sielä enemmän aikaani. 

Sauli Naantalista soitti Luonnonkukkien loistetta -lähetykseen viikko sitten. Eipä tiennyt Blomis puhelinkanavan liukusäädintä avatessaan millainen mediarumba seuraavasta neljästä minuutista kehkeytyisikään. Yht'äkkiä kaikki tuntuivat olevan kiinnostuneita asiasta aina Ruotsia, Amerikkaa ja jopa Australiaa myöten. Valtavan hienoa sanoisin ma. Sillä luonto, jos mikä on ihmeellinen asia. Sitä voi pohdiskella mielessään Saulin tavoin nähdessään ranta-alpin ja mesiangervon vierekkäin syömässä samaa multaa ja juomassa samaa vettä, että miten niistä voikin tulla niin erilaisia. Samalla tavalla kuin meistä ihmisistä. Nimittäin, moni meistä pallontallaajista tänäänkin syö lihapullansa, riisiannoksensa, sushilautasensa tai kasviskeittonsa eli ruokansa ja juo päälle vaikkapa sitä vettä. Ja silti me kaikki näytämme ihan erilaisilta, ajattelemme eri tavalla, pukeudumme eri tyyliin ja puhumme jopa eri kieliä. Sisäisesti olemme kaikki kuitenkin ajattelevia ihmisiä. Suurimmalta osin. En tosin joidenkin ajatuksia täysin ymmärrä, mutta annan niidenkin rikkaruohojen elää valkolehdokkien, sinikellojen, mustien sarviorvokkien ja punaisten ruusujen keskellä miettimättä glyfosaatin käyttöä. Glyfosaatti muuten, on se kuuluisa aine, joka todellakin tappaa talossa ja puutarhassa. Ajatelkaas rakkaat ystävät hetki. Jos kaikki maailman ihmiset pohtisivat mieluummin mukavia asioita, kuten kukkasia tai mehiläisiä niin miten paljon mukavampaa meillä olisikaan. Päivän uutisvirtakin olisi ihan toisenkaltainen. (uutistunnari tähän!) “Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Naantalista on löytänyt tänään uuden kukkalajin Karjalohjalta. Niinistö otti välittömästi yhteyden Venäjän presidentti Vladimir Putiniin Siperiaan, jossa KGB eli Kreml Generalissimus Birding -yhdistys on ollut viikon ajan bongaamassa harvinaista amerikankuikkaa. Putin onnitteli Niinistöä löydöksen johdosta ja kutsui samalla Angela Merkelin ja Barack Obaman yhteiselle luontoretkelle.” (lopputunnari) Luonnontarkkailu, kasvien kuvaaminen, metsissä samoilu ja bongaus ja ennenkaikkea luontoasioista puhuminen toisille ihmisille vapauttavat energiamme ihan toisille tasoille. Sen sijaan, että kun nykyisin kadulla kulkiessamme bongaamme erinäköisiä ihmisiä samalla miettien kuinka heitä voisikaan kotoa käsin anonyymisti loukata sosiaalisessa mediassa, pysäyttäisimme sen “erinäköisen” kanssakulkijan, aloittaisimme keskustelun - sen paljon puhutun ja peräänkuulutetun dialogin - ja kertoisimme viimeisimmän hyönteishavaintomme puiston nurkalta tai lokinpoikasen piipityksen aikaansaaman ilahtumisen tunteen. Eikö olisikin ihmeellistä ja vapauttavaa. No luonto on. Tiedän ja suorastaan näen nyt monen radiovastaanottimen äärellä otsasuonien pullistuvan ja kuulen verenpaineen kohinan. “Ideologista hönöilyä ja monikulttuurista vapaa-ajattelua ja propagandaa Blomis siellä taas syöttää MINUN verovaroillani” Aivan, sitäpä juuri. Koska se on mun luonto.

Tiistain aiheita: - Aamun vieras on karlstadilainen hanuristi ja musiikinopettaja Pasi Pasanen, joka osallistui äskettäin Tukholmassa pidettyyn accordeon- eli harmonikkafestivaaliin - Lundissa on viime viikkoina käyty kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa hevosen paskasta kaupungin kaduilla - Spice-huumeen epäillään syksyn aikana myrkyttäneen useita henkilöitä ympäri Ruotsia. Spicea on monta eri sorttia,  joista osaa ei ole kielletty laissa - Marraskuisen metsän adventtiaarteita on etsimässä toimittajamme Pirjo Hamilton Bessie-koiransa kanssa. Paikka on Uppsalan tuntumassa pienen salaisen karpalosuon reunamilla - Yksi Tanskan suurimmista ongelma-asuntoalueista eteläisessä Kööpenhaminassa on rauhoittunut kaupunkiviljelyn avulla. Ilkivalta alueelta saatiin loppumaan muutama vuosi sitten alkaneen  kaupunkiviljelyhankkeen avulla. Tanskansuomalainen puutarhuri Jann Kuusisaari on mukana hankkeessa - Länsigötanmaan aluehallinnon alainen kansallisten vähemmistöjen järjestötuki jatkuu seuraavat neljä vuotta.  Jaossa on rahaa samalla tavalla kuin ennenkin, mutta uuttakin on järjestötukeen ujutettu - Uumajassa eletään kulttuurivuoden viimeisiä kuukausia. Ja niinpä ne ovatkin tapahtumia täynnä. Viikonvaihteessa oli sekä viimeisen saamelaisen vuodenajan, syystalven elin tjakttjadalvvien ja uuden kulttuuritalon avajaiset - Aamun visa. Tiistaiaamussa on Jorma Ikäheimo.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on SSAB Europe -ryhmän toimitusjohtaja Olavi Huhtala. SSAB:n suurimmat tehtaat Ruotsissa ovat Oxelösund (2 200 työntekijää), Borlänge (2 100 työntekijää) ja Luulaja (1 100 työntekijää) - Tällä viikolla vietetään ( 42) kuuloviikkoa, jonka aikana ihmisiä kehotetaan testaamaan omaa kuuloansa - Sekä Uppsala että Visby ovat Hannu Niklanderille pyhiä kaupunkeja. Hänen vastailmestyneessä kirjassaan: Luon katseen luoteeseen, käsitellään historiaa matkakirjeen muodossa ja nähdään meillekin tuttuja paikkoja osana suurempia kokonaisuuksia - Huovisen erikoiset -teatteriesitys kiertää paraikaa Ruotsia. Yhden miehen show on koominen ja taidokas esitys, joka pohjautuu Veikko Huovisen (1927-200)) lukuisiin humoristisiin teksteihin, little-juttuhin. Ilkka Heiskanen on tunnettu suomalaisnäyttelijä, joka nyt kiertää myös täällä Ruotsissa Huovisen teksteihin perustavan esityksen kera. Entä mitä kirjailija itse kertoi tuotannostaan Sisuradiolle vuonna 2001? - Göteborgin Marian kirkossa pidetään tulevana sunnuntaina popmessu, jonka toivotaan houkuttelevan messuun myös sellaista kuulijakuntaa, jota ei normaali virrenveisaus sävähdytä - Burleski elää uutta nousukautta. Alkuperäinen esiintymismuoto on 1800-luvulta, ja on käynyt läpi monta muodonmuutosta -Aamun visa. Perjantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Kun Suomessa tuskaillaan kestävyysvajeen ja leikkausten kanssa niin Ruotsissa valtiontalous on ylijäämäinen. Nykyisistä talouskriiseistä Ruotsi on selvinnyt paljon Suomea paremmin. OECD kutsuu Ruotsia talouden Peppi Pitkätossuksi. Miksi Ruotsissa on toisin, siitä keskustelemassa ovat VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen ja Ruotsissa kymmenen vuotta bisnestä tehnyt Finpron johtaja Kimmo Pekari. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Maanantain aiheita: - Siskokset Kristiina Kulluvaara ja Katja Kulluvaara Östman asuvat Sundsvallin lähellä Matforsissa. Kieli vanhempien ja tyttöjen välillä on aina ollut pääasiassa suomi. Mauri Junes kävi kyselemässä miten siskokset ovat ratkaisseet kieliasiat omissa perheissään, puolisot kun ovat ummikkoja - Joka vuosi Tukholmaan tulee opiskelemaan nuoria, jotka etsivät kuumeisesti asuntoa. Tukholman asuntojono ei ole pituudestaan huolimatta toivoton yhteistyökumppani, vakuuttaa Tukholman asuntovälityksen ryhmänjohtaja Eva Annala - Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä ympäri Ruotsia. Tapaamme heitä pitkin vuotta ja puhumme asioista, jotka ovat heille tärkeitä näin vaalivuonna. Tasa-arvo ihon väriin ja varakkuuteen katsomatta on tärkeä asia Koivisto-Nymanin perheessä Eskilstunassa - Maanantain urheilukatsaus - Aamun visa. Huomenta Ruotsin juontaa Jorma Ikäheimo. 

Perjantain aiheita: - Miltä näyttää tulevaisuuden sairaala? Aamun vieraana on arkkitehti ja arkkitehtuurin professori Teemu Kurkela. Hän on ollut suunnittelemassa uutta sairaalaa Keski-Suomeen, Jyväskylään. - Göteborgissa kuvatun Ettor & Nollor-rikosrarjan toinen ja viimeinen osa näytetään tulevana sunnuntaina SVT 1 -kanavalla. Yhteiskuntakritiikkiä sisältävä väkivaltainen rikossarja on saanut arvostelijoilta sekä ruusuja että risuja. Rikossarjassa venäläistä gangsteri Ivania näyttelee Sisuradion kuuntelijoille muun muassa Jammuna tutuksi tullut näyttämötaiteilija Timo Nieminen ja hän kertoo millaisena sarja esittelee Göteborgin - Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä ympäri Ruotsia. Tapaamme heitä pitkin vuotta ja seuraamme heidän arkeaan ja jututamme asioista, jotka ovat heille tärkeitä näin vaalivuonna. Norlannissa  seuraamme 18-vuotiasta Annina Hannua luuulajasta ja hänen perhettä. Olimme mukana kun Annina palasi kotikylään  Luppioon Matarengin lähellä  jossa äiti ja isä asuu edelleen - Tämän viikon kulttuurisunnuntaissa on luvassa  vuoden ensimmäinen kirjasunnuntai ja siitä makupalana  muutama keväinen kirjavihje Suomen Tukholman instituutin kirjastosta - Aamun visa. Perjantaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Lausuntokierroksella olevassa selvityksessä esitetään hätänumeron 112 uudistamista. Selvittäjä haluaa keskittää numeron käytön hätätapauksiin, jotka vaativat yhteiskunnan pelastusresurssien kiireellistä asiaan puuttumista. Tämä merkitsee muunmuassa sitä, ettei päivystävää pappia enää tavoittaisi hätänumeron kautta. Ruotsin kirkon toissa vuoden tilastojen mukaan päivystävälle papille tuli 69000 puhelua. Joka yö palveluun soittaa viidestä kuuteen itsemurha-aikeissa olevaa. Strängnäsin hiippakunnassa päivystävän papin toiminnan organisoi hiippakuntapappi Eeva-Liisa Kettunen, joka on Huomenta Ruotsin aamun vieraana. Sotshin talviolympialaisissa päästään tositoimiin. Sisuradion urheilutoimitus raportoi viikonlopun tärkeimmistä tapahtumista. Näin vaalivuonna Sisuradio seuraa kuutta erilaista ja eri puolilla Ruotsia asuvaa perhettä. Tänä aamuna esittelyvuorossa on Tukholmassa asuvan Lars Monosen yhden miehen perhe. Lähetyksen juontaa Hannu Laitinen Eskilstunasta.

Tiistain aiheita: - Silmälääkärillä saattaa olla kiire tauolla, mutta silmää leikatessaan hänellä ei ole kiirettä. Silmäleikkauksiin erikoistunut Aamun vieras, tohtori Annemari Koivula pitää jokaista silmää yksilönä, johon hän keskittyy antamatta minkään ulkopuolisen tekijän häiritä työtään - Ruotsin akatemian kalenteriin hyväksymää Ruotsinsuomalaisten päivää vietetään ensi kertaa virallisesti tänä vuonna helmikuun 24. päivänä. Tuolloin myös Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta julkistaa perinteisesti, mikä kunta saa vuoden parhaan ruotsinsuomalaisen kunnan tittelin. Koska tittelin sai edellisvuonna Boråsin kunta, tapahtuu julkistaminen tällä kertaa Boråsissa - Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä ympäri Ruotsia. Tast-Lahden insinööri-eläinlääkäri perhe on vaaliperheemme Uppsalassa - Tukholmassa maaliskuun loppussa pidettäviin Tarinakilpailuihin etsitään lisää osallistujia - Pajalan Muodoslompolon kylä on monta kymmentä vuotta kärsinyt poismuutosta - Aamun visa Tiistaiaamun juontaa Jorma Ikäheimo.

Näyttelijä Maria Sid on ajankohtainen elokuvassa Hallåhallå, missä hän näyttelee pääroolia, sairaanhoitajaa nimeltään Disa. Marialla onkin yllättäen paljon yhteistä hahmon kanssa. Haastattelun aikana selviää myös miten hän päätyi näyttelemään eronnutta suomenruotsalaista sairaanhoitajaa Taalainmaalle ja miten oma murre on vaikuttanut elokuvaan. Sen lisäksi udellaan minkälaista on ohjata musikaalia Kiinassa, sillä senkin Maria Sid on tehnyt. PÅ SVENSKA: Skådespelaren Maria Sid, aktuell med huvudrollen i Maria Bloms film Hallåhallå, besöker Finska Pinnar. Perjantaipaneeli Perjantaipaneelissa arvioidaan Raappanan ja Asan uusi yhteisbiisi, ihmetellään Venäjän talviolympialaisten monia mutkia, suremme näyttelijä Philip Seymour Hoffmanin kuolemaa, katsomme norjalaisen Blind-elokuvan trailerin, onnittelemme Ruotsia uudesta Formula 1-kuljettajasta ja pohdimme paperilehden tulevaisuutta. Paneelissa mukana Tony from Sweden, Janne Westerlund ja Anni Heikka. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter.

Perjantain aiheita: - Aamun vieraana on Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backman. Hänellä on mittava kokemus varustamotoiminnasta: hän tuli parikymmentä vuotta sitten Siljan palvelukseen ja oli sen jälkeen pitkälti toistakymmentä vuotta Yhdysvalloissa Royal Caribbean Cruise Linen leivissä. Aamun vieras kertoo haastattelussa käsityksiään muun muassa alan tulevaisuudesta ja siitä, kuinka hän haluaa siivota Itämeren risteilykulttuuria. Backman arvioi myös Amorella-aluksen viimevuotisen karilleajon vaikutusta yhtiön toimintaan - Northlandin kaivos Kaunisvaarassa voi vaikuttaa luontoon luultua enemmän - Sisuradio seuraa syksyn valtiopäivävaaleihin asti kuutta eri perhettä eri puolilla Ruotsia. Tapaamme heitä pitkin vuotta ja seuraamme heidän arkeaan ja jututamme asioista, jotka ovat heille tärkeitä näin vaalivuonna - Mervi Karttunen Tjörniltä on Ruotsin Olympiakomitean (SOK) hallituksen jäsen ja hän lähtee Sotšiin edustamaan Ruotsia. Hän on järkyttynyt siitä, miten olympialaisten kisajärjestäjät ovat kohdelleet työntekijöitä, kuinka valtavasti kisat maksavat ja miten kisapaikkojen rakentaminen on tuhonnut luonnonsuojelualueita ja rakennusjätteen dumppaaminen myrkyttänyt ympäristöä - Perjantain kolumnistina on Janne Westerlund - Aamun visa Perjantaiaamussa juontajana on Jorma Ikäheimo.

Muusikkopariskunta Elina Söderström ja Esa Rautiainen pitää majataloa Torniossa. He ilahduttavat asiakkaitaan soitolla ja laululla, ja he esiintyvät ympäri Ruotsia esittämässä pohjoisen sankarista Iisakki Mustaparrasta kertovia viisuja ja muita laulelmia. Nyt heidät on palkittu rajoja ylittävästä musisoinnistaan ja työstään Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön epävirallisina lähettiläina - Pohjola Norden-yhdistys on valinnut heidät Vuoden Nordisteiksi. Soili Huokuna tapasi Elinan ja Esan:

Näyttelijä Maria Heiskasen ensimmäinen elokuvarooli oli Jan Troellin elokuvassa Il Capitano (1991) ja sen sen jälkeen hän päätti muuttaa Ruotsiin, vaikka ei osannut kieltä. - Elokuvan jälkeen tunsin että pitää ottaa tilaisuudesta kiinni. Halusin jatkaa, tulla näyttelijäksi ja tehdä töitä ruotsiksi. Muutin tänne ja tein töitä tiskaajana, siivoojana ja kaikkea muuta koska en osannut kieltä. Kesti noin kolme vuotta ennen kuin uskalsin kokeilla näyttelemistä kunnolla, Maria kertoo. Finska Pinnar-vierailun yhteydessä Ruotsin ensi-illassa oli Dom Över Död Man, missä Maria näyttelee neljättä kertaa Troellin ohjaamassa elokuvassa.  Maria Heiskanen tunnetaan ehkä parhaiten pääroolistaan elokuvassa Maria Larssons Eviga Ögonblick (2008), mistä hän voitti Guldbagge-palkinnon. PÅ SVENSKA: Skådespelaren Maria Heiskanen besöker studion och berättar hur hon en gång i tiden halkade in i svensk film. Perjnataipaneeli Perjantaipaneelissa mukana Marika Pietilä, Jenny Hiltunen ja Joona Suni. Aiheina olivat mm. Tukholman lumimyräkät, Tuntematon Sotilas-elokuvan näytösajan siirtyminen Suomessa, World War Z-elokuvan traileri ym. Juontajina Kike Bertell ja Andrea Reuter. 

Kun Ruotsissa järjestetään jopa kolme nörttikulttuuriin liittyvää suurtapahtumaa saman viikonlopun aikana niin paikalle hankitaan totta kai asiantuntijoita. Finska Pinnarin mukana tällä kertaa Enköpingin nörttieliitti, eli Sanna Valapuro (myös tunnettu nimellä Miss Deliana) sekä Peter Ahonen, molemmat hyvin aktiivisia Ruotsin nörttikentällä. Ohjelman juontaa Kike Bertell ja Andrea Reuter, ja juuri ennen ohjelmaa he löysivät listan tämän hetken trendeistä eri nörttitapahtumissa. Sanna ja Peter saavat mm. kommentoida jos nämä trendit koskevat myös Ruotsia. Jos et satu tietämään mikä "brony" on, niin sekin selviää ohjelman aikana. PÅ SVENSKA: Finska Pinnar fördjupade sig i Nörd-Sverige med hjälp av Sanna Valapuro och Peter Ahonen, som är väl insatta och aktiva på sina håll.