Podcasts about tulevaisuudessa

TrailPodder podcast jakson 125 luontolenkillä vieraana maastopyöräilijä, lintubongari ja tanssija Tom Nylund. Helsingin keskuspuistossa havainnoimme pari kanahaukkaa ja käpytikan. Tom kertoi tanssin hyödyistä polkujuoksijalle.Tanssin ja polkujuoksun yhdistäminen tarjoaa polkujuoksijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää sekä fyysistä että henkistä suorituskykyä. Tanssiharrastuksesta saatavat edut ulottuvat lihasvoiman ja liikkuvuuden parantamisesta kognitiivisten kykyjen ja stressinhallinnan vahvistamiseen, mikä täydentää polkujuoksun vaatimuksia monella merkittävällä tavalla. Tutkimusten mukaan tanssin monipuoliset liikkeet parantavat tasapainoa ja koordinaatiota, kun taas sen luova ulottuvuus aktivoi aivojen eri alueita, mikä voi parantaa navigointikykyä vaativissa polkuolosuhteissa. Tanssista saatava yhteisöllisyys ja ilon kokemus toimivat tehokkaana motivaattorina pitkäkestoisen harjoittelun tukena.Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tanssijoiden kehonhallintaan liittyvät aivomuutokset voivat parantaa motorista oppimisnopeutta muissakin liikuntalajeissa. Tämä avaa mahdollisuuksia täsmällisemmille harjoitusmetodeille, joissa tanssin neuroplastisia vaikutuksia hyödynnetään polkujuoksutekniikan opettamisessa. Erityisesti virtuaalitodellisuusteknologian yhdistäminen tanssiin ja polkujuoksun simulointiin voi tulevaisuudessa tarjota innovatiivisia harjoitteluvälineitä.Tanssin ja polkujuoksun yhdistäminen ei ole pelkkä harjoitusvariatio, vaan kokonaisvaltainen filosofia, joka korostaa kehon ja mielen monipuolista kehittämistä. Tämän lähestymistavan avulla polkujuoksijat voivat rakentaa kestävän pohjan huippusuorituksille samalla, kun he parantavat elämänlaatuaan laajemmin. Tulevaisuudessa lajien välinen koulutus tulee todennäköisesti olemaan keskeinen osa huippu-urheilun valmennusmetodeja, ja tanssilla on siinä keskeinen rooli motoristen ja kognitiivisten taitojen integroijana.Lue blogi Tanssiharrastuksen hyödyt polkujuoksijalle https://trailpodder.blogspot.com/2025/02/tanssiharrastuksen-hyodyt.htmlKuuntele TrailPodder podcast jakso 125 Spotify, Apple Podcasts tai https://poddtoppen.se/podcast/1573605878/trailpodder

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Ylentäkäämme mielemme ja ajatelkaamme kansakuntaa, kehottaa Anu Koivunen tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Meillä on paljon rituaaleja, jotka liittyvät itsenäisyyden juhlintaan. Linnan juhlien lisäksi pidetään paraateja, puheita ja mielenosoituksiakin, joissa kamppaillaan kansakunnan kertomuksesta. Mikä on Suomen kertomus, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne menemme? Millainen kansakuntakertomus elähdyttää teitä? Petja Kopperoinen nostaa keskusteluun uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi viime viikolla. Suositukset synnyttivät leikkeleraivoksi kutsutun kohun mediassa ja varsinkin somessa. Uudet suositukset kehottavat käyttämään prosessoitua punaista lihaa mahdollisimman vähän - ja ylipäätään punaistakin lihaa enintään 350 grammaa viikossa. Miksi lihankulutuksesta on tullut pyhään verrattava asia suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä siinä on, ettei suomalaisten suureen lihankulutukseen saa puuttua? Mika Pantzar kertoo amerikkalaisten suuryritysten rekrytointien yhteydessä esiintyvästä ongelmasta. Työnhakijat lähettävät hirveän hyviä kuvauksia omasta osaamisestaan, tiedoista ja taidoista. Nämä työhakemukset ovat tekoälyn tuottamia. Jos tekoäly pystyy tuottamaan ei autenttista kuvausta ihmisten osaamisesta, mistä kaikesta muusta se pystyykään tekemään keinotekoista? Tulevaisuudessa kun kaikkea on tekoälyllä helppo tehdä, niin esim. vaivannäöstä voi tulla arvokas asia. Käsin kirjoitettu, omin sanoin tehty, itse piirretty - kaikki tällainen on arvokasta. Yleensä trendeille ja hypetyksille syntyy vastavoimia. Mika kysyy ritareilta, onko mahdollista, että tekoälylle syntyisi vastavoima?

Studiossa kaikkien aikojen vieras, nimittäin Suomen nokkelin ekonomisti aka Jukka Appelqvist! Jukka tietää kertoa vastaukset moniin meidän ja teidän mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin talouden nykytilasta ja tulevaisuusnäkymistä. Missä rahojaan kannattaa pitää nyt, kun korkotaso on korkea? Mikä on Suomen talousennuste at the moment? Mitä työmarkkinatilanteelle Suomessa kuuluu ja mitä sille pitäisi tehdä? Ja minkä vuoksi vallitsevaa tilannetta ei kannata synkistellä liikaa? Paljon painavaa asiaa, mutta mukavassa muodossa. Paina play ja opi hauskasti uutta! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Donald Trump valittiin presidentiksi, ja Yhdysvaltain pörssit riemuitsevat. Tulevaisuudessa muhii kuitenkin riskejä, joista yksi isoimmista on Donald Trump ja Fedin pääjohtajan Jerome Powellin törmäyskurssi. Edessä voi olla kahden suurpäättäjän yhteenotto, kun Trump nousee tammikuussa valtaan.studiossa Alex af Heurlin Ja Elina Lappalainen.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

Sadan jakson välein on ollut tapana istua alas ja miettiä, että mistä tässä elämässä oikein on kyse. Aikaisemmissa jaksoissa on viitattu viisauksiin antiikin Kreikasta, mutta tässä jaksossa suunnataan katse tähän päivään ja tulevaan aikaan. Vieraan kanssa pohditaan mm. miksi niin monesta tuntuu nykyään, että elämä ei ole juuri nyt hirveän hyvää? Onko hyvä elämä yksilökeskeistä, yhteisökeskeistä vai jotain muuta? Miten lisätä itsetuntemusta ja oppia sukkuloimaan iäti kiihtyvässä maailmassa? Onko moderni maailma yksinkertaisesti liian monimutkainen ihmiselle hoidettavaksi? Millaisia arvoja jakson vieras pitää keskeisinä pyrkimyksessä kohti merkityksellistä ja hyvää elämää? Miten löytää omannäköinen elämä? Näitä ja muita hyvän elämän kysymyksiä pohdin yhdessä yrittäjä ja algoritmi vaikuttamisen asiantuntija Mikko Alasaarelan kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Mikko Alasaarela - Linkedin: https://www.linkedin.com/in/alasaarela/ - Threads: https://www.threads.net/@alasaarela - X: https://twitter.com/alasaarela - Verkkosivu: https://inbot.io/ - Verkkosivu: https://equelsocial.com/

Johtamisesta ja sen tulevaisuudesta Liftcast-studiossa keskustelemassa Taneli Rantalan seurassa maailmalla tunnustettu ajattelija ja innovaation, muotoilun & johtamisen professori Alf Rehn. Alf on tunnettu raikkaasta näkemyksellisyydestään sekä kärkkäistä lausahduksistaan - näistä pääsemme nauttimaan myös tällä kertaa! Yleistä johtamiskeskustelua Alf rikastaa näkemyksillään armollisuudesta, yksinäisyydestä ja nyöryydestä. Alf myös toteaa suoraan, että johtajat eivät ole valmiita tulevaisuuteen. Onneksi hän myös kertoo, kuinka johtajat voivat tulevaisuuteen valmistautua. Jaksossa pääsemme keskustelemaan myös tekoälyn vaikutuksesta johtamiseen tulevaisuudessa.Jakso auttaa sinua laajentamaan näkökulmaasi johtajuuteen nyt ja tulevaisuudessa. Kun johtaminen ja sen kehittäminen kiinnostaa, voimme suositella tämän jakson kuuntelua.Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/Liftcast-jaksot: https://lifted.fi/podcast/Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Tekoäly kehittyy nyt hengästyttävää tahtia. Tulevaisuudessa siintää jo mahdollisuus, että ihminen ei välttämättä olekaan enää maailman älykkäin olio. Ratkaisevan tärkeää olisi hallita tekoälyn kehitystä, jotta syntyisi ihmiskuntaa palveleva eikä sitä orjuuttava järjestelmä. EU on etunenässä kehittämässä sääntelyä. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arvio, kuinka kattava EU:n tekoälyasetuksesta on tulossa. Lisäksi kysytään, millaiset mahdollisuudet EU:lla on viedä sääntelyä tekoälyn kehityksen keskiöön, Yhdysvaltoihin Piilaaksoon. Suomalaisasiantuntija puolestaan katsoo, että ihmiskunnalle tekoäly on internetiä suurempi mullistus ja on vain yksi mahdollisuus hoitaa se oikein. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Satu Helin, Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Autoradiossa puhutaan tällä viikolla käyttövoimasta. Mikä autojamme tulevaisuudessa liikuttaa ja vieläkö dieselillä on myyntiä? Entä miten bensan hinnanalennukset näkyvät autoilijoiden kukkaroilla lähitulevaisuudessa? Autotoimittaja Arttu Toivosen vieraana studiossa Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Eu hakee suuntaansa. Unionista halutaan selviytymiskykyisempi ja vauraampi. Millainen strateginen ohjelma EU:lle on työn alla? Keskustelmassa akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta sekä europarlamentaarikot Sirpa Pietinkäinen (kok) ja Eero Heinäluoma (sd.).  Saksassa äänestetään osavaltiovaaleissa. Äärioikeistolaisen AfD-puolueen asema pohdituttaa. Anna Karismo raportoi Saksasta.  Rauha ei ole vain sitä, että aseet hiljenevät. Rauhan Nobel jaetaan tänään - miten rauha rakennetaan tänä päivänä? Keskustelemassa Sadankomitean pääsihteeri Jarmo Pykälä sekä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation ohjelmajohtaja CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationille Brummer. Keniaan odotetaan hyvää maissisatoa. Afrikka kirjeenvaihtaja Pasi Toivonen raportoi Keniasta.  Juontajana Mikko Haapanen. Toimittajina Mira Stenström ja Matti Konttinen. Tuottajana Marija Skara. 

Kaakkois-Suomen riistapäällikkönä elokuussa 2023 aloittanut Ohto Salo hoitelee alueellisten tehtäviensä lisäksi myös valtakunnallisia poikkeuslupia. Hänen mielestään karhunkaato on Suomessa edelleen asiaankuuluvaa riistanhoitoa, johon lainsäädännöstä löytyy pätevät perusteet. Itävallassakin aikanaan ammattimetsästäjänä toiminut Salo pitää suomalaista metsästyskulttuuria hyvänä, joskin ukkoutuminen ja maapalstojen pirstaloituminen luovat uhkaa kulttuurin jatkumiselle tulevaisuudessa. Äänite taltioitiin Mikkelissä 8.9.2023.

Mikä on Kirjavälityksen rooli digitalisoituvassa kirjamarkkinassa? Mihin painettu kirja voisi seuraavaksi kehittyä? Vieraana Kirjavälityksen toimitusjohtaja Jaakko Haapakangas.

Mikäli ei ole asunut kulunutta puolta vuotta perunakellarissa, ei ole voinut välttyä tekoäly keskustelulta: Mikä se on? Miten se toimii? Miten se tulee muuttamaan maailmaa? Tässä jaksossa teemme lupauksemme mukaan kahden vuoden jälkeen uusinta istunnon pureskelemalla tekoälyn ihmeellistä maailmaa. Miten tekoäly voi tuke kuntoilua ja parempaa jaksamista arjessa tai auttaa yksilöitä saavuttamaan omia hyvinvointitavoitteitaan? Miten tekoäly voi olla tukena kuntosaliharjoittelun aloittamisessa ja millaisia älylaitteita ja sovelluksia meillä on jo nyt käytössä? Millaisia etuja ja haasteita tekoälystä löytyy ruokavalion suunnitteluun? Entä miten se voi olla avuksi stressinhallinnassa ja mielen hyvinvoinnin edistämisessä? Entä unen laatu ja määrä ja motivaation ylläpito? Näitä ja muita supermielenkiintoisia kysymyksiä pureskelemme tässä jaksossa yrittäjä ja tekoälyvalmentaja Antti Merilehdon kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Antti Merilehto - Kotisivu: https://www.merilehto.com/ - ChatGPT: https://openai.com/blog/chatgpt - Antti Akonniemen ruokavaliovideo: https://www.youtube.com/watch?v=9j73xEOXYas - HS-artikkeli: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009570877.html

Jakson sisältö: Autokaupan keskittymistä eli konsolidaatiota käsittelevän haastattelusarjan kolmannessa osassa haastattelussa on Veho Groupin toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen. Veho tekee toisin eli keskittyy vain yhteen merkkiin eli omanlaista keskittymistä sekin, mutta ei sitä, mistä nyt paljon puhumme, kun automerkit keskittyvät yhden konsernin alle, kuten Bassadonen tapauksessa. Suosittelen kuuntelemaan myös osan yksi. Siinä Antti Ruhanen, Bassadone-konsernin toimitusjohtaja, kertoo, miksi konserni hankki lisää merkkejä omaan taloon. Aiemmin Bassadonessa oli mm. Hyundai, Renault, Suzuki, Peugeot ja Citroen ja nyt uutena tuleva Opel, Jeep, Fiat ja Alfa Romeo. Osassa kaksi haastattelussa on huhtikuun alussa 2023 Autoalan keskusliiton toimitusjohtajana aloittanut Tero Lausala. Keskustelemme konsolidaatiosta, sähköautoista ja Teslan myyntimallista, jossa jälleenmyyjäporras on tippunut pois. Nyt siis vuorossa sarjan kolmas osa ja Vehon Juha Ruotsalainen. Käymme lävitse muun muassa seuraavia kysymyksiä: Veho keskittyy yhteen merkkiin, eli Mercedes-Benziin, ja tekee sen menestyksellä. Mitä yhteen merkkiin keskittyminen tarkoittaa vuonna 2023? Entä tulevaisuudessa? Minkälainen on automaahantuonnin tulevaisuus? Entä autokaupan? Mitä mieltä olet sähköautoista? kaaratvpodcast #veho #juharuotsalainen This podcast is powered by Pinecast.

Taina Niiranen, Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja johdattelee teemaan.

PwC:n veropartneri Juha Laitinen keskustelee Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntijan Tomi Viitalan, SAK:n veropoliittisen asiantuntijan Niko Pankkan, Ajatushautomo EVA:n johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään ja EK:n verojohtajan Anita Isomaan kanssa vaalituloksesta ja seuraavan hallituskauden polttavista verokysymyksistä: mikä on todennäköinen hallituskokoonpano, miten veroasioissa päästään hallituksessa sopuun ja mihin veroihin asiantuntijat uskovat tulevan muutoksia hallituskauden aikana?

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wilenius kertoo miten hän yrittää suodattaa omia kokemuksiaan sekä näkemyksiään ihmisille ymmärrettäväksi tulevaisuutta varten. Tämän lisäksi Wilenius pohtii, mitkä hän kokee olevan johtajien tärkeimmät vastuut Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta Avainsanat: tulevaisuus, ennakointi, muutos, missiot, arvot, sitouttaminen, mentorointi, dialogisuus, empatiakyky

Sähkön hinnan määrittää erityisesti neljä tekijää. Tässä jaksossa käydään läpi, mitkä ne ovat, miten ne vaikuttavat ja mitä sähkö oikein tulevaisuudessa maksaa.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Anni Lassila.Tämä podcast julkaistiin 4.3.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Marraskuun lopussa 2022 OpenAI-säätiö julkaisi uuden tekoälyyn pohjautuvan chatin, Chat GPT:n, joka osaa vastata käyttäjiensä kysymyksiin. Asiantuntijoiden mukaan tekoälyn myötä lähinnä työn luonne muuttuu, mutta kokonaisia ammattikuntia sen vuoksi tuskin katoaa.Kirjoittaja: Tinja HokkanenLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/chat-gpt-kykenee-tuottamaan-taysien-pisteiden-tenttivastauksia-vieko-se-tulevaisuudessa-tyopaikkoja Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Hämähäkit ovat luonnon mestarikehrääjiä ja suoranaisia huippuinsinöörejä. Ne osaavat kehrätä peräti seitsemän erilaista silkkiä eri tarkoituksiin. Seitti on niin vahvaa ja joustavaa, että sitä voi verrata teräkseen ja nyloniin. Hämähäkkisilkin mekaaniset ominaisuudet ovat niin erityiset, että ihminen on halunnut ottaa siitä mallia ammoisista ajoista lähtien. Laboratoriossa osataan jo tehdä hämähäkkisilkin kaltaista niin sanottua biomateriaalia, josta voidaan valmistaa luotiliivejä tai auton osia. Biohajoava materiaali voisi tulevaisuudessa korvata myös muovin. Kuinka keinotekoista hämähäkkisilkkiä valmistetaan? Mitä haasteita siihen liittyy? Millainen kehruukoneisto hämähäkin sisältä löytyy? Entä mitä muita luonnon fiksuja taitoja tutkijat parhaillaan yrittävät valjastaa ihmisen käyttöön? Haastateltavina ovat tutkija Sesilja Aranko Aalto yliopiston biomateriaalien ja -tekniikan laitokselta sekä hämähäkkiharrastaja, matemaatikko Samuli Siltanen. Toimittaja on Minna Korhonen.

 Kauniita sanoja ja helmiä Kannatko kortesi kekoon? Miksi kaikki olisi turhuutta Isien hyvää tarkoittavat neuvot Liitto yhdistää Raamattuavaimet kuunneltavissa nyt myös omassa podcastissaan esimerkiksi Apple Podcastissa ja Spotifyssa. Tulevaisuudessa löydät Kansanlähetyksen media sisällön aivan uusilta sivuilta.

Antti Buri on ajanut kilpaa Formula Fordeilla ja koppiautoilla kilpaa yli kymmenen vuotta. Matkalla on tarttunut mukaan useampi Suomen mestaruus, UK mestaruus, Nordschleifen 24h osakilpailun luokkavoitto, Saksan mestaruus ja Italian mestaruus. Jakson alkuosan Leiska jutteli Antin kanssa lapsuudesta, nuoruudesta ja matkasta kilpa-auton rattiin ja urasta tähän mennessä.(46:27) Jakson toisella puolella keskusteltiin Antin ja tiimin mielenkiintoisesta kilpurista, jonka rakentaminen on aloitettu. Kyseessä on TCR:n luokan Audi RS3-kilpuri, jonka tiimi muuttaa takavetoiseksi ja muokkaa sen muutenkin DMEC sääntöjen mukaiseksi driftingkilpuriksi.Äänessä: Arto "Leiska" Leinonen ja Antti BuriJakson linkkivinkit:https://www.youtube.com/@LMSxAnttiBurihttps://www.instagram.com/anttiburiYhteistyössä:Cartec Shop - koodilla #liikennepodiisi 10% alennus - https://cartecshop.fi/FPDA - Suomen laadukkainta driftingiä - https://fpda.infoOsta LIIKENNEPODIISI-kahvikupit - https://leiska.fiPodcastin nettisivut - https://leiska.fi/#podcastLiikennepodiisi Facebookissa - www.facebook.com/LIIKENNEPODIISILeiska Facebook - https://www.facebook.com/Leiska.fiLeiska Instagram - https://www.instagram.com/leiskafi/Leiska TikTok - https://www.tiktok.com/@leiskafiLeiska Twitter - https://twitter.com/LeiskaFiPodcastin graafinen ilme - Wiisas Crew  - https://wiisas.fi/Support the show

Englantilainen luontoelokuvien tekijä, biologi Tom Mustill vietti 4 vuotta perehtyen valaiden ääniin, niiden tutkijoihin ja uusiin tekoälyä käyttäviin hankkeisiin, joissa yritetään selvittää valaiden kieltä. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan aiheesta.

Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka pohti Radio Voimalla Rapala VMC -yhtiön jäljellä olevan tuotantotoiminnan siirtymistä Vääksyssä Viron Pärnuun. Yt-neuvottelut asiasta alkoivat lokakuun alussa ja päättyneiden neuvottelujen myötä 53:n työsuhde irtisanotaan. - Aihe on keskusteluttanut, olemme olleet huolissamme ja käyneet keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Ikola-Norrbackalla ei ole selvää tietoa siitä, mitä tyhjäksi jääneille tiloille tapahtuu, mutta keskustelua toimitilan omistajien kanssa on käyty. - Jos tulee toimijoita, joilla on tarvetta toimitiloille, niin voimme ohjata neuvottelemaan asiasta omistajien kanssaan. Asikkalan kunnanjohtajan mielestä tärkein toimija yt-neuvottelujen myötä irtisanottujen kannalta on TE-toimisto ja kunnan työllisyyspalvelut. - Ne yrittävät olla tukena, etsimässä ja kartoittamassa työpaikkamahdollisuuksia Asikkalan kunnan alueelta ja totta kai myös maakunnan alueelta. Myös uudelleenkoulutusta on Ikola-Norrbackan mielestä tärkeää miettiä. - Miten nyt kenenkin tarpeet tulevat esille, niin yritämme olla kaikessa aktiivisesti myös kuntana mukana. Asikkalan näkökulmasta tilanne on kunnanjohtajan mukaan kaksijakoinen. - Olemme iloisia siitä, että tämä osaamiskeskus kuitenkin jää ja sitä yritetään vahvistaa. Se on toki hieno asia. Toisaalta nämä irtisanomiset on ikävä uutinen ja työntekijän näkökulmasta aina henkilökohtainen tragedia. Asikkalassa myös suunnitellaan parhaillaan toimenpiteitä sille, miten kuntaan saataisiin lisää uusia toimijoita. - Pohdinnat ovat vielä hyvin alkuvaiheessa, kun ei ole ollut tietoa neuvotteluiden lopputulemasta. Elinvoiman kasvattaminen ja uusien työpaikkojen saaminen tänne on joka tapauksessa kunnan perustehtävää. Totta kai toivomme tästä vipuvartta valtion taholta, jos saisimme resursseja elinvoimatyöhön uusien avauksien mietintään ja tänne tuomiseen. Asikkalan lähitulevaisuuteen kunnanjohtaja suhtautuu positiivisesti. - Talous on kunnossa ja pystymme tekemään asioita. Tulevaisuudessa täytyy vain tarkkaan harkita, mitä meidän kuntalaiset priorisoivat. Ikävistä uutisista huolimatta on tärkeää pitää uskoa ja toivoa yllä. Asumme hyvässä kunnassa, maakunnassa ja valtiossa. Tulevaisuus on meidän näköinen. Yritetään yhdessä. Kuuntele haastattelu. Kuva: Rinna Ikola-Norrbacka

Kyberturvallisuuspuhe on usein turvattomuuspuhetta. Tulevaisuudessa digitaalinen turvallisuus on yhteiskunnan toimimisen ehto. Voiko kyberturvallisuuden kehittäminen nostaa teknologian hyödyntämisen uudelle tasolle? Viimeisessä jaksossa kuulemme myös kvanttitietokoneiden potentiaalista lisätä tietoturvaa. Entä milloin maailmassa on avaruushissejä, keinokohtuja ja kyborgien urheilukisoja? Vieraina kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Aalto-yliopistosta sekä VTT:n ennakointitiimin päällikkö Antti-Jussi Tahvanainen. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Miksi leikkauskipu pitkittyy? Miksi kivun lääkehoito ei kaikilla potilailla toimi niin kuin toivoisimme? Leikkauksen jälkeinen kivunhoito tukeutui pitkään varsin voimakkaasti lääkehoitoon. Anestesiologian ja tehohoidon professori kertoo luennollaan, miten viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet kivunhoidon olevan lopulta paljon muuta kuin lääkehoitoa. Tulevaisuudessa kivunhoito mitä todennäköisemmin perustuu lukuisien kroonista kipua ennustavien riskitekijöiden kartoittamiseen, ja hoidon yksilöllisempään suunnitteluun. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

Millaisia muutoksia kehittyvä terveysteknologia tuo terveydenhoitoon tulevaisuudessa? Kiertääkö elimistössämme nanobotteja, jotka mittaavat terveydentilaamme? Onko sairaaloita vielä olemassa vai hoidetaanko akuutteja vaivojamme liikuteltavissa konteissa? Millaisia ratkaisuja pitää tehdä nyt, jotta laadukas terveydenhuolto on kaikkien ulottuvilla 80 vuoden kuluttua? Vieraina tutkimuspäällikkö Shadia Rask Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä tutkimustiimin päällikkö Teemu Ahmaniemi VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Viljelykelpoinen maa-ala hupenee, ja globaalit ruokaketjut ovat haavoittuvia. Millaisiin toimiin pitäisi nyt ryhtyä, jotta tulevaisuuden ihmiselläkin riittää syötävää? Mistä ruoka silloin tulee? Vieläkö ruokailu ja yhdessä syöminen ovat nautinto vuonna 2102? Kokkaako kukaan enää omassa kodissaan vai nautimmeko ravintotahnoja ja mikrobiruokaa? Vieraina ruokakriisin ratkojat, biotekniikan tohtori Lauri Reuter Nordic Foodtech VC:ltä ja tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund VTT:ltä. Juontajina VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen.

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja vaikuttavuudesta vastaava vararehtori Mika Hannula. Hänen kanssaan keskustellaan erityisesti yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Lisäksi puhutaan Turun yliopiston vaikuttavuudesta sekä pohditaan tulevaisuuden vaikuttavuustrendejä. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

Marsiin muuttamisen mahdollisuutta on kaavailtu yllättävän yksityiskohtaisesti. On laadittu suunnitelmia siitä, minne siirtokunnat kannattaa Marsissa sijoittaa, millaisen alumiinikupolin alla elettäisiin sekä miten ihmisten arjen pyöritys Marsin pinnalla toteuttaisiin. Marsilla on varmasti tärkeä osa ihmiskunnan tulevaisuudessa, koska sen jälkeen kun ihminen on käynyt siellä tutkimusmatkalla, tulemme palaamaan sinne todennäköisesti pysyvästi. Tulevaisuudessa siitä mitä todennäköisimmin tulee ihmiskunnan toinen kotiplaneetta. Punainen naapuriplaneettamme on ainoa jotakuinkin ihmiseloon sopiva taivaankappale koko aurinkokunnassamme. Vaikka emme pysty hengittämään siellä, voisi sen pinnalla kävellä kevyessä avaruuspuvussa ja ihailla auringonlaskua (joka punaisella planeetalla on muuten sininen). Tiedeykkösessä tutustutaan Mars-planeettaan parhaan mahdollisen oppaan kanssa: Kaliforniassa Nasan Jet Propulsion Laboratoryssä työskentelevä Richard Zurek on Mars Reconnaissanse Orbiter -luotaimen tiedejohtaja, joka on seurannut Marsin tutkimusta aitiopaikalta 50 vuoden ajan. Toimittajana on Jari Mäkinen.

Maailmassa on melkein 8 miljardia ihmistä ja ilmaston lämpeneminen kuivattaa nykyisiä viljelysmaita aroiksi ja aavikoiksi, joten kasvavan väestön ruokkiminen voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Tehomaatalous ei ole enää kovin tehokasta, koska se vaatii kalliita lannoitteita, koneita, polttoainetta yms tuotantopanoksia niin paljon, että nykyisellä hintatasolla homma ei enää kannata. Vaihtoehtoja valitessa on hyvä muistaa, että mikään yksittäinen keino ei ratkaise kaikkia ongelmia. Hyvin erilaisen ratkaisut toimivat erilaisissa oloissa ja maissa. Mitä ovat regeneratiivinen viljely, hiiliviljely ja soluviljely kasvatustankeissa, ja löytyykö niistä ratkaisu? Esimerkiksi apilanurmi imuroi typpeä ja hiilidioksidia ilmasta, ja tuottaa bioenergiaa sekä syötäviä proteiineja ja sokereita. Entä miten käy suomalaisten ruokaturvan, jos monet maatilat lopettavat kannattamattomina? Kaisaniemen kasvitieteellisessäpuutarhassa tulevaisuutta pohtivat agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Ruralia Instituutista ja kestävyystieteen apulaisprof. Hanna Tuomisto Helsingin yliopistosta ja Luononvarakeskus LUKE:sta. Toimittaja on Leena Mattila.

Marraskuussa 2018 Kiinassa syntyneet tyttökaksoset, Lulu ja Nana, ovat maailman ensimmäiset geenimuokatut ihmiset. Kiinalaistutkija He Jiankui muokkasi heidän perimäänsä alkiovaiheessa siten, että he ovat vastustuskykyisiä HI-virukselle. Hän teki sen ilman lupaa. Joulukuussa 2019 Kiinassa syntyi puolestaan kaksi porsasta, joissa oli apinan soluja. Laboratoriossa on yhdistetty myös ihmisen ja apinan soluja. Miksi näitä kimeereitä eli kahden eri lajin sekoituksia tutkitaan ja kehitetään? Eläimiä jo kloonataan, mutta tullaanko tulevaisuudessa kloonaamaan myös ihmisiä? Vaikka nykytekniikoilla voitaisiin periaatteessa muokata mitä tahansa geeniä, ihmisalkioiden muokkaamista ei yleisesti hyväksytä eikä se ole sallittua. Sen sijaan tulevaisuudessa geenimuokkausta todennäköisesti käytetään enenevissä määrin aikuisten ja lasten vaikeiden perinnöllisten sairauksien sekä syöpien hoidossa. Tällaisia hoitoja on jo käytössä. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston dosentti, tutkija ja perinnöllisyyslääkäri Kirmo Wartiovaara sekä Tampereen yliopiston bioetiikan tutkija Heikki Saxen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Moni arvostaa sitä, että “kirkko auttaa” ja viittaa tällöin diakoniatyöhön. Kirkon auttamistyöstä löydetään jopa tarpeeksi suuria syitä olla kirkon jäsen, jos esimerkiksi julistus ja teologia tuntuvatkin itselle vieraammilta. Diakonia liittyy kiinteästi myös kirkon kokonaisvaltaiseen missioon pitäessään esillä köyhien ja sorrettujen ensisijaisuutta, ihmisten välistä solidaarisuutta, lähimmäisenrakkautta ja oikeudenmukaisuutta. Mutta tarkoittaako tämä samalla sitä, että diakoniatyö tulisi ymmärtää kutsuna johonkin suurempaan kuin ruokakassien jakamiseen ja toimeentulotukihakemusten täyttämisessä auttamiseen? Kirkon diakonian 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Horisontissa kysellään, löytyykö toiminnan ytimestä kutsu kapinahenkeen ja sortavien valtarakenteiden purkamiseen? Entä miten kutsu barrikadeille sopii yhteen monin tavoin varsin keskiluokkaistuneen ja pitkään yhteiskunnallisen vallan kabineteissa viihtyneen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa? Riittääkö nälkäisten ruokkiminen tänään vai pitäisikö katse kääntää myös voimakkaasti kohti tulevaisuutta: olisiko diakoniatyön tavoitteena varmistaa, että huomenna kukaan ei enää jäisi nälkäiseksi? Keskustelemassa ovat ”Diakonia. Nyt. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön” -uutuusteoksen toinen toimittaja, Diakoniatyöntekijöiden liiton puheenjohtaja Saara Huhanantti sekä Kirkon tutkimus- ja koulutusyksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Olisiko syytä jo miettiä ruuan tuotantoa EU-alueella sillä kärjellä, miten täysin riippuvaista se on yhtä aikaa monista asioista, kuten esimerkiksi maan mikrobeista, pölyttäjistä, ravinteiden saatavuudesta ja maanviljelijöiden ja elintarviketyöntekijöiden työpanoksesta. Ja miten EU:n maatalouspolitiikka voisi edesauttaa sitä, että ruuan tuottaminen ei haittaa ympäristöä, vaan lisää sen hyvinvointia esimerkiksi hiilensidonnalla. Ja onko tilanne se, että ei juuri kannata odottaa, että EU herää lähiaikoina virallisten prosessien kautta isosti säätelemään maatalouspolitiikkaansa sillä kärjellä, että maatalouden ympäristöön ja alalla työskentelevien ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat kokonaisvaikutukset otetaan paremmin huomioon. Vai onko niin, että vain EU-kansalaisten mielipiteiden aiheuttama ulkoinen paine voi aiheuttaa sen, että tapa harjoittaa maataloutta muuttuu EU-alueellakin? Ja minkälainen se paine nyt on? Haastateltavana on agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta. Toimittaja on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella Twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tuntuu siltä, että sekä fiktiossa että erilaisissa tulevaisuusskenaarioissa dystopiat ovat voitolla. Älykkäät koneet kääntyvät ihmistä vastaan, ja ihminen on vain biomassaa. VTT Mikael Wahlström tutkii tulevaisuutta toisenlaisella otteella. Koneiden avulla voimme hallita logistiikkaa ja tehokkuutta yhä paremmin. Kaiken tämän hyvän kehityksen taustalla on kuitenkin reunaehto: älyteknologiaa tulee kehittää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mikael Wahlström on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Mitkä toimijat aiheuttavat kyberuhkia EU-alueella? Miten Ukrainan sota on toiminut harjoituskenttänä kyberuhkien aiheuttamisessa ja torjunnassa? Ja jos liittyy vapaaehtoisiin kansainvälisiin hakkeriryhmiin esim. toimiakseen Venäjää vastaan ja tukeakseen Ukrainaa, niin miksi asian oikeudellista puolta kannatta miettiä tarkkaan ennakolta? Miksi nykyinen sosiaalinen media altistaa meidät tehokkaammin vihamielisellekin vaikuttamiselle, kuin aiempi perinteinen valtioiden harjoittama propaganda? Ja mikä ongelma siitä EU-kansalaisille syntyy siitä, kun nykyään monien suosittujen somealustojen kotipaikat sijaitsevat Yhdysvalloissa eikä EU-alueella? Haastateltavana on Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell ja toimittajana Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselikone.

Kontrollerin arvovaltuuton jäsenistö kokoontui käpistelemään Markuksen SteamDeckiä sekä keskustelemaan tulevaisuuden pelaamisesta. Löytyykö pelaajien sydämistä tilaa enää koko olohuoneen kokoisille konsoleille, vai onko one size fits most-käsikonsolit se juttu? Äänitetty 2.6.2022 ja äänessä jälleen Markus, Pasi, Konsta sekä Julius.

Paluu tulevaisuuteen -elokuvan vuonna 1989 ilmestyneessä osassa päädyttiin tulevaisuuteen, vuoteen 2015. Silloin autot huristelivat taivaalla ja skeittilaudat lensivät. Nyt tiedämme, ettei tuo visio täysin toteutunut, mutta lentoautoja ja -lautoja on jo testikäytössä. Koska ne ovat osa liikennettämme? Ohjelmassa keskustellaan tulevaisuuden liikenteestä maalla, merellä ja ilmassa. Sähköistyminen ja automaatio ovat megatrendejä, jotka vaikuttavat kaikkialla. Monille tärkeän omistusauton asema saattaa horjua, kun autojen itseohjautuvuus lisääntyy. Kehitteillä on myös jänniä joukkoliikenteen ratkaisuja, kuten putkissa kulkevat magneettiseen levitaatioon perustuvat hyperloop-junat. Asiantuntijoina ovat uudistuvan liikenteen professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopiston liikenteentutkimuskeskuksesta sekä väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Lyhyen matkan lentämisestä on tulossa täysin päästötöntä jo 20 vuoden päästä. Mannertenvälisille matkoille tarvitaan kuitenkin vielä jotain muuta. Tulevaisuuden visioissa Lapissa lennetään pienillä sähkökäyttöisillä matkustajakoneilla ja Kanarialle suihkitaan vetyä käyttävällä lentokoneella. Sähkölentokoneella pääsee lentämään jo maailman ympäri, mutta milloin tavallinen turisti pääsee sähkölentokoneen kyytiin? Entä kuinka myös pitkän matkan lentämisestä saadaan päästöntä? Pääset myös maailman ainoan kaupalliseen käyttöön hyväksytyn sähkölentokoneen kyytiin kuulemaan, kuinka hiljaista lentäminen tulevaisuudessa on. Haastateltavina: sähkölentokoneella maailman ympäri lentänyt André Borschberg, Rolls-Royce Electricin johtaja Olaf Otto, Pipistrelin perustaja Ivo Boscarol sekä koelentäjä Martin Vadnu, Diamond Aircraftin Reinhard Schwaiger, Voltaeron Geoffrey Evans ja Airbusin Glenn Lewellyn sekä Mathias Andriamisaina. Lentoyhtiön realiteeteista muistuttaa Finnairin ympäristöjohtaja Tuomo Karppinen. Tämän massivisen katsauksen lentämisen tulevaisuuteen on toimittanut Jari Mäkinen.

Tasavallan presidentti Niinistön Yhdysvaltain matkan saldo. Washingtonista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Millaisiksi Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat muotoutumassa? Vieraina maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto ja toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä Nordic West Office. Itämeren turvallisuus muuttuneessa tilanteessa. Vieraina kansainvälisten asioiden johtaja Rasmus Hindrén, Hybridiosaamiskeskus ja kansainvälisten yhteyksien yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos. Ulkolinja dokumentoi trilogiassaan Ukrainan sodan ensihetket ja seuraukset. Vieraana toimittaja Minna Pye. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Matti Konttinen ja Päivi Dahl. Tuottaja Hanna Juuti 

"Jukka Lindströmin sivuhistoria" on uusi satiirisarja Yle Areenassa ja TV1:llä. Sarja esittelee tulevaisuudessa toteutuvia absurdeja yhteiskunnallisia ilmiöitä, joiden ituja näemme arjessamme jo nyt: vanhukset tungetaan pieniin varastokoppeihin, oma lapsi korvataan yhteiskäyttölapsilla ja reality-tv:ssä väkivaltaisesti kidutetaan julkkiksia. Toimittaja ja stand up -koomikko Jukka Lindströmiin henkilöityi aiemmin sarja "Noin viikon uutiset", jossa loihdittiin tuoreista politiikan tapahtumista onelinereita. Uusi sarja laajentaa näköpiiriä ja suoltaa mustaa huumoria paitsi kotimaisesta politiikasta myös innovaatioista ja keski-ikäisistä miehistä. Kulttuuriykkösessä vieraina toimittaja ja teatteriohjaaja Susanna Kuparinen sekä Jukka Lindström. Jakke Holvas juontaa.

Miltä tulevaisuuden työmarkkinoilla näyttää? Onko robottien ja automatisoitumisen myötä meillä enää töitä tulevaisuudessa? Jakson piti olla siis pohdintaa tulevaisuudesta, mutta Emil vähä innostui ja meinikin melkoisesti tekniikan alan puolelle. Mielenkiintoisia aiheita!

Mitä yhteistä on insinööreillä ja käsikirurgeilla? No ainakin se, että molemmilla on mahdollisuus käyttää työssään matemaattista mallintamista. Insinööreille se on ollut arkipäivää vuosikymmeniä, mutta kasvuyritys Disior tekee kliinisen lääketieteen alalla mallintamisen pioneerityötä CSC:n Elmerin avustamana. Tulevaisuudessa tätä teknologiaa käyttävät kaikki lääkärit, ennustaa Disiorin Sakari Soini. Jo nyt luunmurtumien hoitoja muuttavasta teknologiasta keskustelee Sakarin kanssa podcastin hostina toimiva Teemu Roos ja CSC:n Dan Still.

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraaksi saimme modernin työelämän kehittäjän, etäjohtamisen ja monipaikkaisen työn asiantuntija Ulla Vilkmanin. Timanttia consulting -yrityksestä. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Tyypillisiä ensimmäisiä kysymyksiä etäjohtamisessa on, että voiko luottaa, että ihmiset tekevät töitä etänä. Myöhemmin, kun on totuttu toimimaan hajautetussa organisaatiossa, haasteet ovat erilaiset. Silloin saattaa mietityttää, miten pystytään seuraamaan ihmisten kuormittumista ja stressin määrää. Etä- ja hybridityössä tarvitaan vahvaa luottamusta siihen, että ihmiset ottavat vastuuta omasta työstä ja osaavat päättää milloin on toimistolla tai etänä. Johtajan kannattaisi tiedostaa, että luottamus on aina päätös. Me voimme päättää luottaa ihmisiin ja siihen, että he tekevät työnsä hyvin. Luottamus ei kuitenkaan tarkoita rajattomuutta, vaan sen pariksi tarvitaan hyvää johtamista ja selkeitä, kommunikoituja tavoitteita. Esihenkilö voi tukea erilaisilla toimintatavoilla henkilöstöä. Tärkeä on olla läsnä ja kuunnella, mutta esihenkilöiden ei tarvitse olla tavoitettavissa ja läsnä koko aikaa. Valmentavan johtamisen keinoin voi opettaa yksilöjä tekemään itse ratkaisuja tulevaisuudessa ja näin vahvistaa itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuuden kehittämisessä oleellista on, että raamit ja suunta on olemassa ja sitten annetaan vastuuta ja vapautta toimia niiden puitteissa. Esimerkiksi tällaisia toimintatapoja voisi ottaa käyttöön: - Kun käytävillä ei voi huikata, niin tartu puhelimeen, soita tai lähetä whatsapp-viesti tai teamsviesti ja huikkaa asia sinne. - Esihenkilö varaa kalenteriin aikaa esihenkilötyölle ja pitää siitä kiinni. Viestintä henkilöstölle, että voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä. - Järjestä säännöllisesti kahdenkeskisiä keskusteluita, agenda antaa näille rakennetta. - Pitäkää päivittäisiä starttipalavereita (15 minuuttia): mitä saatiin eilen tehtyä ja mitä tehdään tänään. - Tehkää lista: missä asioissa pitää tulla kysymään esihenkilöltä varmistusta ja missä voi itse päättää. Tulevaisuudessa hybridityöskentelymalli oletettavasti lisääntyy. Ei ole olemassa erikseen lähi- tai etäjohtamista, vaan johtamisessa johdetaan työtä ja tiimiä kokonaisuudessa. Ihmisiä johdetaan samalla lailla riippumatta ovatko he toimistolla vai muualla. Johtamisessa korostuu suunnitelmallisuus, systemaattisuus ja ennakoitavuus, mutta on myös huolehdittava, että on kaikilla on hyvä fiilis tehdä töitä ja yhteenkuuluvuus säilyy. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Tämä on Kaikki Pelaa podcast. Asia ohjelma peli ja viidemaailmasta. Joskus todella paljon asian vierestä. Meitä voi kuunnella kaikilla podcast alustoilla sekä täällä YouTubessa. Hei kaikki. Tervetuloa Kaikki Pelaa podcastin vuodelle 3 tänään puhutaan tulevista vuoden 2022 peleistä. Tuttuun tapaan mukana Loyali, Turtza ja Vladi. Nyt lähdetään Kunnon settiä. Tulevaisuudessa noin tunnin mittaisia jaksoja. -Loyali Meidän Sosiaaliset mediat löytää tämän linkin takaa: https://linktr.ee/KaikkiPelaa​ ​​Discord linkki: https://discord.gg/yETgQAEhA5 - Jos linkki ei toimi, niin kertokaa meille kommenteissa! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/kaikki-pelaa/message

Hunajacast-Show kurkistaa laajalla läpileikkauksella Turun Palloseuran junioritoiminnan ytimeen, arkeen sekä merkityksellisyyteen. Mitä kaikkea TPS Juniorijääkiekko Ry:n suunnitelmat pitävät sisällään? Juniorikokonaisuutta avaamassa toiminnanjohtaja Kalle Lahti. Lahden lisäksi otimme sateliittipuhelinyhteyden rapakon taakse hyökkääjä Lauri Pajuniemeen, joka totuttelee AHL:n arkeen maalinälkäisenä hyökkääjänä. Mitä on lupa odottaa "Pajulta", kun kausi etenee? Ja milloin NHL:n ovet aukeavat?

Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa. Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät. Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES. Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.

Jaksossa keskustelemme toiminta-alueen johtaja ja professori Pekka Abrahamssonin kanssa StartupLabista ja heidän seuraavasta suuresta tutkimusmatkastaan kohti Marssia. ----- AamukahvIT on Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnan oma podcast. Podcastissa murretaan myyttejä IT-alalla opiskelusta sekä ratkotaan opiskelijoiden päivän polttavia pulmia hyvässä seurassa kahvikupin äärellä. IT-tiedekunnan löydät: jyu.fi/it www.instagram.com/jyu.it/ www.facebook.com/jyu.it/ Jakso tekstitettynä: https://www.jyu.fi/it/fi/hae-opiskelemaan/opiskelijalahettilaat/aamukahvit-podcast/2020/matkustetaanko-tulevaisuudessa-startuplabin-kanssa-marsiin-jyvaskylan-yliopiston-pihalta

Ennen pandemiaa totuimme siihen, että voimme matkustaa kaikkialle. Ilmastokriisi pakottaa ajattelemaan uusiksi, millaisia matkakohteita pidämme näkemisen ja kokemisen arvoisina, sanoo Kati Kelola kolumnissaan.

Vuonna 2011 perustettu Snowek Oy (nyk. Trombia Technologies) on kulkuväylien kunnossapidon kehittäjä. Yhtiö suunnittelee, valmistaa ja markkinoi työlaitteita kiinteistönhoitokoneisiin, pyöräkuormaajiin, traktoreihin sekä kaivinkoneisiin. Kuopiolaisen katujen kunnossapidon teknologiakehittäjän Trombia Technologies Oy:n uusi laite on maailman ensimmäinen autonominen ja sähkökäyttöinen lakaisukone. Se liikkuu hiljaisesti ja ilman päästöjä itsekseen aivan kuin robottiruohonleikkuri. Tämä lakaisurobotti voi mullistaa tavan, miten teitä siivotaan tulevaisuudessa. Savon Aalloilla aiheesta tarkemmin keskusteli yrityksen toimitusjohtaja Antti Nikkanen.

Radio Cityn Aamu linjasi häiden tärkeimmän asian mihin kannattaa panostaa. Samuel ei ymmärrä vakionopeudensäätimen hyötyjä ja Jeren avain on kai alligaattorin mahassa? Tulevaisuudessa teinit todennäköisesti pyörivät pillurallia ympäri vanhempiensa kanssa. Nyt sen sijaan on se aika vuodesta, kun herkut lentävät roskiin. Mukana myös Haalandin sinivalolasit ja lottokansan mersut!