Podcasts about heill

Osa teknologiateollisuuden ylemmistä toimihenkilöistä on tänään lakossa. Heillä on siihen hyvä ja painava syy. Työnantaja ei valmis tarjoamaan ylemmille toimihenkilöille läheskään samaa, mitä kaksi muuta henkilöstöryhmää on jo saanut. Ongelmat kiteytyvät yleiskorotukseen. Työnantaja tarjoaa osalle ylempiä mopen osaa, selvää heikennystä reaalipalkkaan. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Korjaus lähetyksessä kerrottuun uutiseen saamelaiskäräjävaaleista: Kerroimme virheellisesti, että äänestys alkoi maanantaina. Oikea tieto on, että vaaliasiakirjat postitettiin äänioikeutetuille maanantaina. Heillä on aikaa äänestää eli palauttaa asiakirjat niin, että ne ovat perillä Inarissa viimeistään heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Korjaus lähetyksessä kerrottuun uutiseen saamelaiskäräjävaaleista: Kerroimme virheellisesti, että äänestys alkoi maanantaina. Oikea tieto on, että vaaliasiakirjat postitettiin äänioikeutetuille maanantaina. Heillä on aikaa äänestää eli palauttaa asiakirjat niin, että ne ovat perillä Inarissa viimeistään heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Korjaus lähetyksessä kerrottuun uutiseen saamelaiskäräjävaaleista: Kerroimme virheellisesti, että äänestys alkoi maanantaina. Oikea tieto on, että vaaliasiakirjat postitettiin äänioikeutetuille maanantaina. Heillä on aikaa äänestää eli palauttaa asiakirjat niin, että ne ovat perillä Inarissa viimeistään heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Korjaus lähetyksessä kerrottuun uutiseen saamelaiskäräjävaaleista: Kerroimme virheellisesti, että äänestys alkoi maanantaina. Oikea tieto on, että vaaliasiakirjat postitettiin äänioikeutetuille maanantaina. Heillä on aikaa äänestää eli palauttaa asiakirjat niin, että ne ovat perillä Inarissa viimeistään heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Korjaus lähetyksessä kerrottuun uutiseen saamelaiskäräjävaaleista: Kerroimme virheellisesti, että äänestys alkoi maanantaina. Oikea tieto on, että vaaliasiakirjat postitettiin äänioikeutetuille maanantaina. Heillä on aikaa äänestää eli palauttaa asiakirjat niin, että ne ovat perillä Inarissa viimeistään heinäkuun ensimmäisenä päivänä.

Í tilefni þess að 80 ár eru liðin í ár frá stofnun lýðveldis á Íslandi efndu Safn Jóns Sigurðssonar á Hrafnseyri og Þjóðgarðurinn á Þingvöllum til verkefnisins Heill heimur af börnum - börn setja mark sitt á Íslandskortið. Hugmyndin að því var að hvetja börn til að miðla því sem þeim finnst mikilvægt og áhrifaríkt í lífi sínu og umhverfi á sjónrænan hátt og koma því til skila á nýju gagnvirku Íslandskorti sem er í mótun. Kristín R. Vilhjálmsdóttir, kennari og menningarmiðlari var á línunni og sagði okkur betur frá þessu verkefni í þættinum í dag. Líknarmeðferð er hugtak sem margir tengja við yfirvofandi lífslok einstaklinga með illkynja sjúkdóma, þegar „ekkert er lengur hægt að gera.“ Staðreyndin er að líknarmeðferð er mun meira en meðferð við lok lífs og margt er hægt að gera til að bæta líðan og efla lífsgæði. Líknardeildin í Kópavogi sinnir einstaklingum 18 ára og eldri og fjölskyldum þeirra og þar starfar þverfaglegur hópur starfsfólks, meðal annars læknar, hjúkrunarfræðingar, sjúkraliðar, sjúkraþjálfi, sálfræðingur, prestur og sérhæft starfsfólk. Líknardeildin átti 25 ára afmæli í apríl og af því tilefni fengum við þær Ólöfu Ásdís Ólafsdóttur og Örnu Dögg Einarsdóttur til að koma í þáttinn fyrr í vor og við heyrðum það viðtal aftur í dag. Jónatan Garðarsson kom svo til okkar í dag og hélt áfram að fræða okkur um íslenskt tónlistarfólk. Í dag sagði hann okkur frá tónlistarmanninum Rúnari Gunnarssyni, sem setti heldur betur mark sitt á íslenska tónlistarsögu þrátt fyrir að hafa látist langt fyrir aldur fram. Hann var auðvitað í hljómsveitinni Dátum, spilaði meðal annars með Sextett Ólafs Gauks og samdi nokkur lög sem urðu gríðarlega vinsæl og lifa góðu lífi enn í dag og við heyrðum þrjú þeirra auk þess sem Jónatan fræddi okkur um líf Rúnars. Tónlist í þættinum í dag: Þá það / María Magnúsdóttir (Karl Olgeirsson, texti Bragi Valdimar Skúlason) Glugginn / Flowers (Rúnar Gunnarsson, texti Þorsteinn Eggertsson) Gvendur á Eyrinni / Dátar (Rúnar Gunnarsson, texti Þorsteinn Eggertsson) Undarlegt með unga menn / Sextett Ólafs Gauks (Rúnar Gunnarsson, texti Ólafur Gaukur Þórhallsson) UMSJÓN GUNNAR HANSSON OG GUÐRÚN GUNNARSDÓTTIR

Heill hellingur af góðri músík var leikinn í þættinum sem var að þessi sinni alveg fram að hádegisfréttum. Eldgosavaktin kallaði. Meðal þeirra sem hlutu náð fyrir eyrum umsjónarmanns voru Karl heitinn Wallinger, Cornershop, Geislar og systurnar Pointers.

Tämän viikon jaksossa aiheina Venäjän hyökkäyksen kaksivuotispäivä ja ympärillä leijuva surumielisyys ja synkkyys, maahanmuuttajien huonot työllisyysluvut ja kielivaikeudet, ja miesten ja naisten poliittisten asenteiden merkittävä eriytyminen toisistaan nuoressa Z-sukupolvessa. Studiossa Tuomas Peltomäki, Anna-Sofia Berner ja Anni Keski-Heikkilä. Jakson leikkasi Mikko Peura. Jaksoon liittyviä linkkejä: UkrainApu-yhdistys kerää lahjoituksia vietäväksi Ukrainaan ja kerää tempauksilla rahaa Ukrainan avuksi. Heillä on keräyslupa RA/2024/93 ja muutenkin asiat kunnossa. Jos haluat auttaa Tuomasta lahjoittamaan Ukrainaan, se onnistuu mobilepay-maksulla lippaaseen 3744BP. Lippaan nimi on #FreeTuomas–Ukrainapu. Tässä twiitistä kaikki sai alkunsa: https://twitter.com/tuomaspeltomaki/status/1750560815495651608. HS:n juttu maahanmuuttajien työllistymisestä: https://www.hs.fi/talous/art-2000010227863.html Tässä twiitissä ilmaislinkki Financial Timesin juttuun Z-sukupolven poliittisten asenteiden eroista: https://twitter.com/jburnmurdoch/status/1750849189834022932. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/uutisraporttipod. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit. Voit tukea tämän podcastin tekemistä ottamalla HS:n ilmaisen näytetilauksen. Sen voit tehdä osoitteessa hs.fi/parempaakuunneltavaa.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Turkissa, joka on WWL23-vainoraportin sijalla 41.     Turkin oikeusjärjestelmä puolustaa uskonnonvapautta nimellisesti. Kristityt eivät kuitenkaan elä sitä todeksi. Uskonnollinen nationalismi on voimakasta ja aiheuttaa kristityille lisääntyviä paineita. Kansallismielisyys ja islam ovat olennainen osa toinen toistaan. Ketä tahansa ei-muslimia ja erityisesti toista uskontoa avoimesti harjoittavaa pidetään epälojaalina turkkilaisena. Kristittyjä ei sen vuoksi pidetä turkkilaisen yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Heillä on vain rajallinen pääsy valtion töihin, mutta myös yksityiset työnantajat syrjivät heitä, varsinkin jos niillä on siteitä maan hallintoon. Koska uskontokunta merkitään edelleen henkilökortteihin – nykyään elektronisen sirun avulla –, kristittyjä työnhakijoita on helppo syrjiä. Viime vuosina Turkin hallitus on kieltänyt ulkomaalaisia kristittyjä turkkilaisine puolisoineen ja lapsineen asettumasta maahan asumaan.   https://opendoors.fi/maa/turkki/  

Halleluja! Laulakaa Herralle uusi laulu, kokoontukaa ja ylistäkää häntä, te Herran omat! Iloitkoon Israel Luojastaan, riemuitkoot Siionin asukkaat kuninkaastaan, ylistäkööt tanssien hänen nimeään, soittakoot hänen kiitostaan rummuin ja harpuin! (Ps.149:1-3)Herra rakastaa kansaansa, hän auttaa heikkoja ja nostaa heidät kunniaan. Iloitkoot Herran palvelijat hänen kunniastaan, riemuitkoot silloinkin, kun on yölevon aika! Heillä on huulillaan Jumalan ylistys, heillä on kädessään kaksiteräinen miekka… (Ps.149:4-6)Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. (Hepr.4:12) Seurassasi on Juha Vihriälä.

Tunsiko Bitte Westerlund omaa aviomiestään Jörn Donneria? Donnerin kuoltua vaimo lukee miehensä sähköpostia josta paljastuu rakkaussuhde. Kirjaa J&B Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta varten Philip Teir on haastatellut Bitte Westerlundia, sukulaisia ja lähipiiriä. Jörn Donner oli kolme kertaa naimisissa ensimmäinen avioliitto oli kirjailija Inga-Britt Wiikin kanssa, liitosta syntyi kaksi lasta, toinen oli ruotsalaisen Jeanette Bonnierin kanssa ja kolmas nuoren Bitte Westerlundin kanssa. Heillä on kaksi yhteistä poikaa. Kirjassa Teir kuvailee näitä kolmea avioliittoa, millaisia ne olivat? Sitten on nämä lukuisat sivusuhteet, joita Bitte Westerlund on jäljittänyt avioliiton aikana ja vielä miehensä kuolemankin jälkeen. Hän on tavannut viimeksi itävaltalaisen Monica Fisherin ja australialaisen Pennyn. Millaisia nämä rakkaussuhteet olivat? Aivan loppumetreillä, Donnerin kuolinvuoteella käy hänen pitkäaikaisin rakastettunsa Ruotsista. Sitten paljastuu tämä 50-vuotta kestänyt suhde H-nimiseen naiseen. Miten tämän suhteen laatu sitten paljastuu Bittelle? Millaisen prosessin tämä synnyttää hänessä? Philip Teirin kirja ei tuomitse ketään silti kirja on avoin ja yllättävän rohkea kuvaus kulttuuripariskunnan elämästä. Ohjelman vieraana on kirjailija Philip Teir. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Jaakko Rahja ja Open Doorsin Miika Auvinen keskustelevat kristittyjen tilanteesta Malissa, joka on WWL-vainoraportin sijalla 17.   Noin kymmenen vuotta sitten islamistiset ääriliikkeet ottivat vallan Pohjois-Malissa. Ne polttivat kirkot ja pakottivat kristityn väestön poistumaan. Sen jälkeen kristitty yhteisö ei ole koskaan täysin toipunut, ja väkivaltaiset hyökkäykset uhkaavat alueen kristittyjä edelleen, etenkin jos he levittävät evankeliumia. Mali on Afrikan köyhimpiä maita, ja noina aikoina monet kristityt menettivät kaiken omaisuutensa. Heidän kotinsa, yrityksensä ja omaisuutensa ovat edelleen hyökkäysten kohteina, mikä pitää monet köyhyydessä. Kristityt lähetystyöntekijät ja järjestöt eivät voi toimia Malin pohjoisosissa turvallisesti. Heillä on todellinen vaara joutua ääriliikkeiden hyökkäysten tai sieppauksen kohteeksi. https://opendoors.fi/mali/    

On olemassa kaksi Ranskaa: virallinen värisokea Ranska ja toinen todellisuus, joka on jotakin ihan muuta. Näin summaa monen ranskalaisen ajatuksia Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä. Ranskan lähiöissä puhkesi kesällä rajuja mellakoita. Ne saivat alkunsa, kun poliisi ampui 17-vuotiaan pojan. Suuttumuksen taustalla oli lähiöissä pitkään kytenyt epäluulo viranomaisia kohtaan. Moni ranskalainen kokee esimerkiksi, että poliisi kohtelee rasistisesti ihmisiä, joiden perheillä on juuret Afrikassa. Annastiinan mukaan monet ranskalaiset tuntevat olevansa kakkosluokan kansalaisia. Heillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia, mutta virallisesti tämä pyritään kiistämään. Ranskan kaduilla on nähty viime vuosina myös muita valtavia protesteja. Yhdistääkö niitä kaikkia samanlainen kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta – vaikka Ranskan piti olla vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

”Synkkyys hätkähdyttää: esimerkiksi kategorinen päätös olla hankkimatta lapsia toistuu niin monessa tekstissä, ettei se voi olla sattumaa”, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan sensori Elina Jokinen.

Vuonna 1977 yli sata vammaista mielenosoittajaa valtasi rakennuksen San Franciscossa. Heillä oli vain yksi vaatimus: "Sign 504, unchanged!" Mielenosoittajat eivät suostuneet poistumaan rakennuksesta lähes kuukauteen, vaikka hallitus ja FBI yrittivät kuinka häätää heidät. Heitä eivät horjuttaneet uhkaukset, pidätyksen vaara, lämpimän veden puute tai puhelinlankojen katkaiseminen. Mielenosoittajat eivät myöskään jääneet yksin, vaan heitä tukivat niin Mustat pantterit kuin ammattiliitotkin. Istumalakko, joka sai nimekseen 504 Sit-in, jäi historiaan Yhdysvaltain pisimpänä valtion rakennuksen väkivallattomana valtauksena. Mutta mikä oli pykälä 504, jonka puolesta aktivistit olivat valmiita taistelemaan? Entä keitä olivat mielenosoittajat, joille pykälä oli niin tärkeä, että sen vuoksi kannatti kestää monta viikkoa ruumiillisesti raskasta mielenosoitusta? Tässä Mustetahran jaksossa kerron teille Kitty Conesta ja Judith "Judy" Heumannista, kahdesta valtauksen tärkeästä suunnittelijasta ja toimeenpanijasta. Heidän elämänsä olivat täynnä kynnyksiä ja suljettuja ovia, joten he taistelivat sellaisen tulevaisuuden vuoksi, jossa niitä ei enää olisi. * Jaksossa mainittuja linkkejä Isojen puolueiden vastauksia kysymyksiin liittyen vammaisoikeuksiin: https://cp-liitto.fi/etusivu/cp-lehti/juttuarkisto/valmiina-eduskuntavaaleihin/ Vammaisoikeuksia ajavia tahoja ja hyödyllistä tietoa: https://kynnys.fi/ https://lihastautiliitto.fi/ https://cp-liitto.fi/ https://www.tukiliitto.fi/ https://www.tukiliitto.fi/harvinaiskeskusnorio/ https://www.kuuloliitto.fi/ https://www.aivoliitto.fi/ https://autismiliitto.fi/ https://www.invalidiliitto.fi/ https://neuroliitto.fi/ Muita jakson kannalta kiinnostavia linkkejä: Judy Heumannin TED-puheenvuoro vuonna 2018: https://www.youtube.com/watch?v=uJr4wGcLNsA Kitty Conen voitonpuhe 504 Sit-inin jälkeen: https://soundcloud.com/timesawastin/kitty-cone-504-sit-in-victory-speech-april-1977 Crip Camp: A Disability Revolution Netflixin Youtube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=OFS8SpwioZ4&t=14s Litteroitu haastattelu Kitty Conen elämästä: https://oac.cdlib.org/view?docId=kt1w1001mt&brand=oac4&doc.view=entire_text

Eva Halldóra Guðmundsdóttir rýnir í jólafrumsýningu Þjóðleikhússins. Ellen B. er nýtt verk eftir þýska leikskáldið Marius von Mayenburg í leikstjórn Benedicts Andrews. Um er að ræða heimsfrumsýningu á fyrsta verkinu í þríleik, sem fjallar um samskipti nútímafólks, ástina og valdið. Einnig verður rifjuð upp umfjöllun frá upphafi árs, en myndlistarárið hófst með stórglæsilegri yfirlitssýningu á verkum Birgis Andréssonar. Eins langt og augað eygir kallaðist þessa umfangsmikla sýning sem tók yfir nær alla Kjarvalstaði. Heill þáttur var lagður undir sýninguna í febrúar, þar sem rætt var við aðstandendur sýningarinnar, og fundið til efni tengt Birgi úr safni Ríkisútvarpsins. VIð flytjum hluta úr umfjölluninni í þætti dagsins.

Eva Halldóra Guðmundsdóttir rýnir í jólafrumsýningu Þjóðleikhússins. Ellen B. er nýtt verk eftir þýska leikskáldið Marius von Mayenburg í leikstjórn Benedicts Andrews. Um er að ræða heimsfrumsýningu á fyrsta verkinu í þríleik, sem fjallar um samskipti nútímafólks, ástina og valdið. Einnig verður rifjuð upp umfjöllun frá upphafi árs, en myndlistarárið hófst með stórglæsilegri yfirlitssýningu á verkum Birgis Andréssonar. Eins langt og augað eygir kallaðist þessa umfangsmikla sýning sem tók yfir nær alla Kjarvalstaði. Heill þáttur var lagður undir sýninguna í febrúar, þar sem rætt var við aðstandendur sýningarinnar, og fundið til efni tengt Birgi úr safni Ríkisútvarpsins. VIð flytjum hluta úr umfjölluninni í þætti dagsins.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui Toni Malminen. Hän on asianajaja, oikeustieteen tohtori ja Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen työelämäprofessori, Professor of Practice. Malminen on harvinainen esimerkki teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhdistämisestä. Hän tutkinut oikeushistoriaa ja oikeusfilosofiaa, mutta toiminut myös liikejuridiikan parissa asianajotehtävissä. Malminen tunnetaan lisäksi aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana, joka ei arkaile ottaa osaa julkiseen keskusteluun myös omaa erikoisalaa laajemmin. Keskustelimme suomalaisesta oikeuskulttuurista Malmisen väitöskirjan aiheen, amerikkalaisen oikeusrealismin, näkökulmasta. Suomessa vallitsee legalismi, luja usko lain kirjaimeen ja juridiikan objektiivisuuteen yleensä. Amerikkalainen oikeusrealismi sen sijaan kiinnitti huomion viranomaisten ja tuomioistuinten ratkaisuihin (law in action). Lainsäädäntö (law in books) on vain todellisen oikeuden raaka-ainetta. Suomalaisissa keskusteluissa ei ole pohdittu esimerkiksi sitä, miten juristien henkilökohtaiset poliittiset kannat ja arvomaailma heijastuvat heidän laintulkintoihinsa. Onko juridiikka vain savuverho vallankäytölle, jota esimerkiksi perusoikeusjuristit harjoittavat ajaen omia päämääriään? Entä koko suomalainen perusoikeuskoneisto? Tuskin missään muualla on vastaavaa järjestelmää, jossa kansanedustajat päättävät perustuslakivaliokunnassa itse säätämiensä lakien perustuslainmukaisuudesta. Järjestelmä siirtää myös huomattavaa valtaa perustuslakiasiantuntijoille, jotka antava lausuntoja lakien perustuslainmukaisuudesta. Heillä on valtaa ilman vastuuta. Olisiko perustuslakituomioistuin ratkaisu? Lopuksi pääsimme oikeasti tärkeisiin asioihin eli kirjoihin ja Marvel-sarjakuviin. Jarkko ja Toni ovat molemmat löytäneet nuoruutensa ja lapsuutensa sarjakuvat uudestaan. Hämmentävä yhteensattuma! https://jarkkotontti.net/

I denna Hankkijas Tillväxtprograms podcast fokuseras på potatis: De senaste förändringarna i potatisens kemiskt växtskydd och användning av bladgödsel och biostimulanter.Mikael Lindroos från Hankkija, Erik Lindroos från Nordisk Alkali, Stefan Dahlvik från Yara och Arto Markkula från Syngenta diskuterar.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Tässä Hankkijan Kasvuohjelma-podcastissa keskustellaan talvehtineille syyskasveille tehtävistä tarpeellisista toimenpiteistä lumen sulattua. Keskustelemassa ovat Hankkijalta Katri Haavikko, Syngentalta Antti Jaakkola, Yaralta Taija Saari sekä Cortevalta Aki Niemelä.Syyskasvien kevätkasveja merkittävästi korkeampi satopotentiaali on järkevää hyödyntää, mikäli syyskasvikasvusto on selvinnyt talvesta hyvin. Jaksossa käsitellään syysviljat sekä syysöljykasvit niiden toimenpiteiden osalta, jotka tehdään ruiskulla. Lannoittamisesta keskustellaan erillisessä podcast-jaksossa: Syysviljojen lannoitus | Kausi 2 • Jakso 6- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Kevät lähestyy ja syysviljapelloilla kevään lannoitus lähestyy. Tässä jaksossa Hankkijan tuoteryhmäpäällikkö Timo Särmälä keskustelee syysviljojen lannoituksesta Yaran asiakkuuspäälliköiden Taija Saaren ja Stefan Dahlvikin kanssa.Syksyllä kylvettiin ennätysmäärä syysviljoja. Lumien sulattua pelloilta on aika tarkistaa kasvuston kasvukunto sekä suunnitella ensimmäiset lannoitustoimenpiteet.Milloin on oikea aika tehdä kevätlannoitus?Miten määritetään riittävä typpilannoitusmäärä?Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon kun suunnitellaan lannoitusstrategiaa?Mitä hyötyä on 0- ja ylilannoitusruuduista?Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksen tässä podcast-jaksossa.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Tässä Hankkijan Kasvuohjelma-podcast jaksossa pureudutaan Suomen valkuaisomavaraisuuden tasoon ja pohditaan mitä toimia tarvitsisimme, jotta voisimme tuntea ruoantuotannon tulevaisuutemme paremmin turvatuksi.Keskustelemassa mukana viljan ulkomaankaupan toimeenpanopäällikkö Jouko Korkeamäki sekä vilja- ja nurmisiementen tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Tässä Hankkijan Kasvuohjelma-podcast jaksossa keskustellaan nurmisiementen ja -seosten vaikutuksesta säilörehun laatuun. Äänessä ovat Hankkijalta siementen tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo ja Borealilta kasvinjalostaja Mika Isolahti. Nurmisiemenvalinnoilla ja seossuhteilla voidaan vaikuttaa huomattavasti säilörehun laatuun ja määrään. Oikein valitut seokset tilan korjuustrategian perusteella takaa mahdollisimman hyvän laadun ja turvaa hyvän sadon haasteellisissakin olosuhteissa.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Tässä Hankkijan Kasvuohjelma-podcastin jaksossa tarkastellaan viime kasvukauden erityispiirteitä ja koetuloksia sekä käännetään katseet tulevaan kasvukauteen. Kasvukauden aikaiset sääolosuhteet ovat merkittävässä roolissa kasvintuotannossa. Miten säätä ja sen vaikutuksia mitataan? Minkälaisia johtopäätöksiä näistä mittauksista voidaan tehdä? Mitkä olivat tärkeimmät koetulokset ja mielenkiintoisimmat viljalajikkeet? Näihin kysymyksiin vastauksia pohtii tutkimusmestari Juho Lassi ja siementen tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Tässä podcast-jaksossa avataan kuuntelijoille upouutta ja ainutlaatuista konseptia Hankkijan Älykäs maatila. Se kokoaa yhteen asiantuntemuksen ja ratkaisuja Hankkijan eri liiketoiminnoista. Uudet teknologiat ja älykkäät ratkaisut auttavat kehittämään maatilojen arjen ja kasvukauden aikaisia rutiineja. Mielenkiintoisesta aiheesta keskustelevat Älykkään viljelyn tuoteryhmäpäällikkö Samu Vuorela, täsmäviljelyn tuoteryhmäpäällikkö Teemu Helkala sekä nautarehujen kehityspäällikkö Anna Lehtinen.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

KM Ruutukisa oli Käytännön Maamiehen järjestelmä kilpailu, mikä toteutettiin kesällä 2021 joukkuekilpailuna koeruuduilla Hauhon koetilalla. Kasvina kisassa oli kevätvehnä. Kisaan osallistui yhteensä 12 joukkuetta, jotka kilpailivat sato- ja talouskisassa.Tässä jaksossa Hankkijan joukkue keskustelee millaisella kilpailustrategialla kisaan lähdetiin ja miten suunnitelmaa toteutettiin kasvukauden aikana haasteellisissa kasvuolosuhteissa. Miksi joukkueen lajikkeeksi valittiin Leijona-kevätvehnä sekä millaisia oppeja joukkue sai kisasta jatkoa varten? Miten joukkue pärjäsi uudella Leijonalla sato- ja talouskisassa?Aiheesta keskustelevat joukkueen jäsenet Tuomas Uusitalo ja Juho Lassi Hankkijalta sekä Antti Jaakkola Syngentalta ja Aki Niemelä Corteva Agrisciensilta.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Andrea ja Rusty Sneiderman ovat urakeskeisiä ja järjestelmällisiä ihmisiä. Heillä on kaksi lasta, suuri talo ja rahaa tilillä. Kun murha tapahtuu, myllätään kaikki auki. Esiin nousee niin pariskuntaa kohdanneita erikoisia sattumuksia kuin laulava baaritarjoilijakin. Instagram: instagram.com/murhakertomuksia Musiikki: Gioele Fazzeri "Warriors from another time", https://pixabay.com/fi/music/paaotsikko-warriors-from-another-time-free-epic-soundtrack-2562/ Lähteet: The Generation Why Podcast- jakso 443 Rusty Sneiderman True Murder: The Most Shocking Killers-podcast. Jakso: Crazy for you- Michael Fleeman. Let´s Go To Court-podcast. Jakso 68: The Day Care Shooter & Misery at Taco Bell Beyond Contempt True Crime-podcast. Jakso 48: Rusty Sneiderman https://fi.wikipedia.org/wiki/Olivia_Newton-John Widow on trial: Inside the day care murder - CNN Case file: 6 must-read documents in day care slaying - CNN Widow barred from courtroom in trial of her former boss who 'shot dead her husband at preschool and claimed Olivia Newton-John made him do it' | Daily Mail Online Jewish Widow Andrea Sneiderman Gets 4 Years for Lying About Hubby's Murder – The Forward Dunwoody Day Care Trial: Widow 'Didn't Have a Tear in Her Eye,' Witness Says - ABC News (go.com) Video oikeudenkäynnistä: Andrea Sneiderman Trial - Day 1 - Part 1 (Opening Statements) - YouTube - Andrea Sneiderman's parole ends years after husband's murder trial – WSB-TV Channel 2 - Atlanta (wsbtv.com) http://jimfishertruecrime.blogspot.com/2012/03/hemy-neuman-murder-case.html Erotomania – Wikipedia Prosecutors suggest new theory in Andrea Sneiderman case - Reporter Newspapers & Atlanta Intown Andrea Sneiderman Trial: Victim's Wife Accused of Lying About Affair With Killer - ABC News (go.com) High court upholds conviction, sentence in day care killing | AP News USA TODAY 2020 YIR: Hemy Neuman Murder Trial Resurfaces - Atlanta Jewish Times Dunwoody Murderer Loses His Latest Appeal - Atlanta Jewish Times

Leena Suurpää oli pitkään nuorisotutkija, kunnes hän siirtyi Punaisen Ristin nuorten turvatalotoiminnan johtoon. Tässä podcastissä puhumme Leenan kanssa siitä, minkälaista on olla nuori, eli kasvaa aikuiseksi nykymaailmassa ja nyky-Suomessa. Digi- ja globalisaation lapset elävät loputtomien mahdollisuuksien labyrintissa. Heillä on tietoa ja resursseja enemmän kuin koskaan, mutta kun itsestäänselviä elämänpolkuja ja suuria edistyskertomuksia ei enää ole, mahdollisuudet kääntyvät helposti epävarmuudeksi ja krooniseksi riittämättömyyden tunteeksi. Kun lisäksi ero fyysisen ja digitaalisen maailman välillä on miltei kadonnut, hämmennys on välillä suurta. Luottamukselliset lähisuhteet heikkenevät ja mielenterveysongelmat laukkaavat. Mitä nuoret sitten kaikkein eniten kaiken tämän keskellä haluavat? Leenan mukaan kiireetöntä aikaa perheen kanssa. Kiireettömiä kuunteluhetkiä.

Yöradio seuranasi on Lauri Salovaara ja hänellä on puhelinhaastattelussa kirjailija Tommy Hellsten. Heillä tulee puhuttua vapaudesta ja rakkaudesta, sekä niiden merkityksestä. Lauri kertoo myös kokemuksestaan, miten paljon äänet vaikuttavat meihin.

Hundrað ár eru liðin frá því lög sem bönnuðu áfengi tóku gildi í Bandaríkjunum. Ætlunin var að draga úr drykkju, glæpum og félagslegum hörmungum. Það mistókst – illilega.

Hundrað ár eru liðin frá því lög sem bönnuðu áfengi tóku gildi í Bandaríkjunum. Ætlunin var að draga úr drykkju, glæpum og félagslegum hörmungum. Það mistókst – illilega.

Älykkyys on psykologian vanhimpia tutkimusalueita, mutta älykkyyden määritelmästä ei ole päästy yksimielisyyteen. Älyä eli kognitiivistä kyvykkyyttä mittaamaan on kehitetty erilaisia testejä, joita käytetään esimerkiksi työnhakijoiden testauksessa tai vaikka armeijan sisääntulotarkastuksessa. Älystä puhuminen herättää ihmisissä ristiriitaisia tunteita. Miltä kuulostaa esimerkiksi tällainen tutkimustulos: ihmiset, joilla on korkea älykkyysosamäärä menestyvät elämässään paremmin, heillä on korkeampi koulutus, parempi työpaikka ja korkeammat tulot. Heillä näyttäisi olevan myös parempi terveys. Mistä tässä on kyse? Määrittävätkö älynlahjat elämäämme näin paljon? Helsingin Yliopiston neuropsykologian dosentti ja akatemiatutkija Eero Vuoksimaa kertoo millaisia älykkyystestit ovat ja mitä älykkyyden osa-alueita niillä mitataan. Psykologian professori Markus Jokela on tutkinut älykkyystason yhteyksiä muun muassa mielenterveyteen ja kroonisiin sairauksiin. Intuitiivisestä älykkyydestä väitellyt taiteen tohtori Asta Raami kertoo miten keksijöiden, nobelistien, visionäärien ja muiden nerojen ajatuksen juoksu eroaa tavallisesta ajattelusta. Ohjelman on toimittanut Niina Melanen.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 1.8.2021  10. sunnuntai helluntaista: Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessaLuuk. 12:42-48Shtisel – kaunista ja ahdistavaa, uskonnon läpäisemää arkeaYksi tämän kesän kulttuurielämyksistäni on ollut televisiosarja Shtisel Netflixiltä. Upea sarja kertoo ortodoksijuutalaisesta Shtiselin perheestä Jerusalemissa. Se avaa kiehtovan näköalan elämäntapaan, joka maallistuneessa Suomessa tuntuu aika vieraalta. Miehillä on ohimoilla hiuskiehkurat, naisen ajokortti on harhaoppisuuden rajoilla ja aina ovesta sisään astuttaessa kosketetaan ovea ja lausutaan siunaus.Shtisel kertoo kulttuurista, jossa uskonto läpäisee arjen. Näen tuossa elämäntavassa jotain kaunista. Elämä pyritään pitämään yksinkertaisena ja monet perinteet rikastuttavat arkea. Samalla tuossa elämäntavassa on jotain ahdistavaa. Äärimmilleen viety, pikkutarkka sääntöjen noudattaminen ajaa ihmiset ahtaalle ihmissuhteissaan. Se tukahduttaa monet lahjat ja murskaa monet unelmat.Myös päivän evankeliumi puhuu omalla tavallaan arjen ja uskon vuorovaikutuksesta. Jeesus kysyy evankeliumissa: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan?” Mistä löytäisimme viisauden elää arkeamme? Miten usko voisi luoda arkeemme kauneutta ja syvyyttä?Tehtävä arjessaEnsimmäinen huomio arjen ja uskon suhteesta on, että kukaan meistä ei voi väistää arkea. Jeesus sanoo: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.” Jokaiselle meistä on annettu elämän lahja ja samalla vastuu omasta elämästämme. Eikä elämä ole helppoa. Vaikka olisimme kuinka hurskaita, joudumme kamppailemaan selviytyäksemme monenlaisten vaatimusten keskellä. Niiden paineessa meidän täytyy löytää keinot selviytyä uuteen huomiseen. Tämä pätee myös heidän elämässään, jotka ovat valinneet erityisen uskonnollisen ammatin. En tarkoita tällä vain pappeja, vaan myös luostareiden nunnia ja munkkeja. Heilläkin on työvuorot, joilla arki tehdään sujuvaksi.Yksi luterilaisuuden keskeisiä löytöjä on ollut se, että Jumalaa voi palvella arjen keskellä. Arki ei ole jotain, jota täytyisi paeta. Uskoa voi elää todeksi arjessa. Tämän ajattelun viisaus on siinä, että voimme nähdä arjen tehtävänä. Voimme löytää kutsumuksen, tehtävän johon Jumala meitä arjessamme kutsuu. Kun tyynnytän vauvaa sylissäni, kun rohkaisen pettynyttä ystävää, kun avaan vessan viemäriä, voin palvella Jumalaa.Jeesus sanoo: ”Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan.” Jumala ei ole välinpitämätön. Ei ole sama, miten elämäämme elämme. Jumala tarvitsee meitä. Hän tarvitsee rakentajia ja suunnittelijoita. Hän tarvitsee hoivaajia ja kuuntelijoita. Hän tarvitsee kaupan kassoja ja filosofeja. Hän tarvitsee muusikkoja ja naapurin mummoja. Hän tarvitsee meitä.Kun näemme arjen tehtävänä, kutsumuksena, siihen virtaa mielekkyyttä. Elämä ei ole tarkoitettu elettäväksi vain itseä varten. Jumala luo meidät elämään yhdessä. Tarkoituksen löytäminen vie meitä pois itsekeskeisyydestämme kohti lähimmäistä.Samalla tyhjyys sisälläni voi täyttyä. Kun ymmärrän, että en elä vain itseäni varten, voin löytää elämääni suunnan ja mielen.Arjen ylittävä uskoJeesus kysyy: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja?”  Viisautta on löytää arjen kutsumus ja tarkoitus. Ja samalla tarvitsemme hetkiä, jotka ylittävät arjen. Psykologian tutkija Abraham Maslow määritteli kaksi erilaista sisäistä suuntaa, jotka ohjaavat meitä. Toinen suunta on tekemisen suunta, vastuun suunta, selviytymisen suunta. Toinen on olemisen ja vastaanottamisen suunta.Nykyinen, maailmanlaajuisen talouden määrittelemä elämäntapamme perustuu usein suorituksiin ja tehokkuuteen. Norjalainen tutkija Thomas Hylland Eriksen on kirjoittanut, miten elämästämme tulee helposti ylikuumentunutta. Tehokkuuden paine ylikuumentaa mieltämme, yhteiskuntaamme ja planeettaamme. Siksi tarvitsemme olemisen suunnan vahvistumista.Jeesus kutsuu meidät olemaan viisaita taloudenhoitajia. Meidän ajassamme viisautta on, että osaamme päästää irti tehokkuuden vaatimuksista. Jumala ei ole luonut meitä koneiksi. Hän on luonut meidät ihmisiksi: tunteviksi, särkyviksi ja rakkautta tarvitseviksi olennoiksi. Palaamalla yhä uudelleen olemisen viisauteen pysymme ihmisinä.Syvimmiltään elämä on ihme. Usko on elämän ihmeen vastaanottamista. Se on antautumista ja avautumista ihmeelle. Elämä on lahja, jonka Jumala antaa meille. Elämän huikaiseva syvyys, kirkkaus ja lämpö löytyvät, kun antaudun ja avaudun ihmeelle.Kristinuskossa olemista vahvistava kaunis rituaali on kaste. Siinä juhlitaan elämän ihmettä. Kaste ei perustu ihmisen tekoihin, vaan Jumalan lupauksiin ja uskollisuuteen. Jumala ei rakasta meitä meidän saavutustemme vuoksi. Hän välittää meistä sen vuoksi, että olemme olemassa. Hän koskettaa meitä sisintämme myöten. Jokaisessa solussamme virtaa Jumalan uskollisuus. Kasteessa Jumala piirtää meihin uskollisuutensa koko elämän ajaksi ja jokaisen päivän voimaksi.Lopuksi: Jumala on antanut meille jokaiselle arjen kutsumuksen. Jokainen päivä on meille kutsu seurata Kristusta ja rakastaa lähimmäistä. Samalla jokaisessa päivässä on kutsu pysähtyä vain olemaan: olemaan Jumalan, toistemme ja itsemme lähellä.Paradoksaalista on, että olemisen viisauden löytämisessä auttaa harjoittelu. Tässä muu luomakunta voi auttaa meitä. Hengelliset harjoituksen luomakunnan keskellä palauttavat meidät olemisen kauneuteen. Kesän lämpimässä kalliossa ja puiden suhinassa lehvistössä voin tuntea olemisen viisauden ja Jumalan uskollisuuden. Tänä kesänä olen kokenut tuota viisautta myös kelluessani meressä ja järvessä. Kelluessani voin vain päästää irti ja antaa veden kannatella.Kelluminen on kaunis kuva armosta. Viisautta on päästää irti ja antaa uskollisen Jumalan kantaa.Saarnan virikkeenä Shtisel-sarjan lisäksi Robert Bellahin kirja Religion in Human Evolution

Pertti Salovaara ja Julius Sorjonen puhuvat Yöradion studiossa pyöräilyn hyödyistä ja vaaroista. Heillä on myös puhelimessa Marko Mäkelä kertomassa Rynkeby-tiimistä ja sen tarkoituksesta. Pertti myös tunnustaa olevansa rakastunut, mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä?

Lauri Salovaara etsii yöradiossa yön parasta reittiä! Onko kuuntelijoiden mielestä hienoin reitti Puumalan rannoilla vai kutsuuko moottoritie enemmän? Sen lisäksi hänellä on puhelimen päässä maailman purjehtien kiertänyt Tuomo Meretniemi. Heillä tulee juteltua ikimuistoisimmasta tilanteista ja asioista, joita Meretniemen lapset oppivat heidän palattuaan Suomeen viime vuonna.

Lauri Salovaara on yöradion studiossa ja yön äänenä hänellä on Valmet Automotiven tuotantojohtaja Pasi Rannus. Heillä tulee juteltua työn vaikutuksista ympäristöön. Sen lisäksi selviää minkälaiset tehtävät odottavat Valmet Automotiven tehtaalla tekijäänsä. Työasioiden lisäksi mietitään lähetyksessä, koska on oikea aika vaihtaa kesärenkaat ja miten renkaiden kunto vaikuttaa ajomukavuuteen.

Tässä jaksossa keskitytään erityisesti nurmiseos- ja lajikeasioihin, sekä lietelannan täydennykseen. Nurmiseokset ovat olleet mukana Luke Maaningan koeaseman kokeissa, jossa Hankkijalla on yhteistyötä Luken kanssa. Lisäksi Siikajoella tehtävissä kokeissa on lietelannan täydennys ollut vahvasti mukana. Aiheesta keskustelevat Tuomo Savolainen ja Juha Salopelto Hankkijalta sekä Mika Isolahti Boreal kasvinjalostukselta.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Tässä uskon askeleita ohjelmasarjan jaksossa Rosa Nyman kertoo musiikin tekemisestä, luovuudesta, joka on kulkenut osana häntä pienestä pitäen sekä siitä mitä on ollut opiskella luovaa alaa ja olla yrittäjänä tuolla haastavalla alalla. Rosa ja Matias Nyman kertovat kohtaamisestaan Vivamon Raamattukylässä Lohjalla, avioliitostaan ja ruuhkavuosien mukanaan tuomista haasteista. Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, josta ensimmäisessä Rosa kertoo, miksi hänen äänensä on tuttu Radio Deistä. Hän on tehnyt spiikkejä mainoksiin ja laulanut deikauppa.fi tunnarin. Hänen laulujaan on myös kuultu dei taajuuksilla ja niitä kuultiin myös tässä ohjelmassa. Rosa on ollut mukana ihan pienestä pitäen Lohjalla sijaitsevan Vivamon Raamattukylän toiminnassa, näytellyt, laulanut ja oloutunut osaksi porukkaa. Luovuus on ollut osa häntä pienestä pitäen. Raamattukylässä hän kohtasi Matiaksen, josta tuli hänen aviomiehensä. Nykyisin Matias ohjaa Raamattukylän näytelmät, Rosa harjoittaa musiikkeja, on apuohjaaja ja myös näyttelee. Ohjelman toisessa osuudessa Rosa kertoo siitä miten lapsesta asti mukana kulkenut luovuus, runojen ja laulujen tekeminen sekä Jumalan johdatus veivät häntä luovalle alalle. Hän on opiskellut musiikkiteatteria, tanssia. laulua ja pedagogiikkaa sekä monia muitakin asioita. Nyt hän on tuon alan yrittäjä. Moni ei ehkä ymmärrä miten kovaa työtä luova-ala on. Ei ole tyypillisiä työpäiviä. Täytyy osata monipuolisesti asioita, pitää itsensä kunnossa ja markkinoida sitä mitä tekee. Tämän kaiken Rosa kokee Jumalan antamana kutsumuksena, jonka toteuttamisessa hän haluaa olla uskollinen. Jumala on luova, hänen kuvikseen luotuina meistä jokainen on omalla tavallaan luova. Luovuutta on monenlaista. Rosa kannustaa kuulijaa löytämään oman tapansa olla luova. Ohjelman kolmannessa osuudessa kuullaan Rosan ja Matias Nymanin kertovan, miten he kohtasivat toisensa Vivamon Raamattukylässä, Lohjalla. Nyt he ovat olleet naimisissa jo 10 vuotta. Heillä on kaksi poikaa, josta he ovat hyvin iloisia. Luovien ja epäsäännöllisten töiden sovittaminen arkeen, joka on täynnä elämän ruuhkavuosien haasteita, on välillä haastavaa. Tämä vaatii kalenterointia, omaa aikaa, tilaa luovuudelle ja siihen liittyvälle kovalle työlle. Puhetta on myös ahdingosta, toivosta ja kestävyydestä. Kolhujen ja haasteiden keskellä oppii elämästä eniten. Kolhuja kokenut ja niistä selvinnyt ei enää pelkää elämän haasteita samalla tavalla, kuin se, joka ei niitä vielä ole kokenut. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Pertti Salovaaran kaverina tänä yönä on Jani Nivala. Heillä syntyy puhetta tulevaisuuden autoratkaisuista. Pertti myös hullaantuu huutokauppa.com:in autotarjonnasta Janin houkutellessa häntä avantoon. Yön äänenä kuullaan H24-hinausautonkuljettaja Pekka Myyryläistä, myös tavallisesti studiossa istuva Julius Sorjonen tavoitetaan tien päältä

Tässä jaksossa aiheena on kasvinsuojelu täsmäviljelyn näkökulmasta. Viljanviljelyssä täsmäviljelyä voidaan tiloilla tehdä monella eri tapaa mm. ennakoimalla sekä  työkoneiden teknologiaa hyödyntämällä, mikä helpottaa viljelijän arkea. Aiheesta keskustelevat tuoteryhmäpäälliköt Teemu Helkala ja Katri Haavikko sekä Antti Jaakkola Syngentalta.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Pertti Salovaaran apukuskina toimii Jani Nivala. Heillä juttua riittää liikenteen lisäksi myöskin musiikin tuomista muistoista. Mitkä laulut tuo hymyn Pertin huulille ja miksi? Studioon tuleva puhelu saa Pertin myös palaamaan vuosien taakse. Millaisia yhteisiä muistoja soittajalla on Pertin kanssa?

Tässä jaksossa aiheina ovat on Nurmen Kasvuohjelman koetoiminta sekä tulokset ja opit menneeltä kaudelta sekä mitä asioita nurmenviljelyssä on hyvä ottaa huomioon tulevaisuudessa. Käymme ensin yleiskeskustelua nurmen tuotannosta ja sen jälkeen keskitymme tässä jaksossa erityisesti kesän 2020 Mäntsälän Kasvuohjelma-kokeen tuloksiin. Aiheesta keskustelevat Hankkijalta tuoteryhmäpäällikkö Tuomo Savolainen ja tutkimuspäällikkö Juha Salopelto.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Tässä jaksossa aiheina ovat viljalajikkeet, siementuotanto sekä opit menneeltä kasvukaudelta. Kylvösiemen on kasvintuotannon perusta. Kylvösiemeneen liittyy lukuisia valintoja, joita viljelijän pitää tehdä vuosittain. Mitä lajia kylvän? Minkä lajikkeen valitsen? Hankinko sertifioitua siementä? Miksi kannattaa kylvää uudella lajikkeella? Muun muassa näihin kysymyksiin, sekä viime kasvukauden ominaispiirteisiin paneudutaan tässä Kasvuohjelma Podcast -jaksossa. Aiheesta keskustelevat Hankkijalta Tuomas Uusitalo, siementen tuoteryhmäpäällikkö ja Juho Lassi, tutkimusmestari.- - - - -Kasvuohjelma Podcast -sarja paneutuu laajasti suomalaiseen kasvintuotantoon tuotantopanosten sekä täsmäviljelyyn palveluiden näkökulmasta. Tässä podcast-sarjassa ääneen pääsevät Hankkijan tutkimustoiminnassa sekä panoskaupassa työskentelevät henkilöt. Heillä on usean vuoden kokemus maatalouden tuotantopanoskaupassa ja useat heistä toimivat myös maanviljelijöinä.

Romanian köyhimpien romanien arki on hyvin ankeaa. Kylämustalaiset asuvat pääasiassa omissa kylissään muun asutuksen ulkopuolella. Heidän asunnoissaan on tyypillisesti maalattia, vuotava katto ja harvat seinät. Vesihuoltojärjestelmää ei ole – käyttövesi on kannettava kaivosta usein pitkänkin matkan takaa. Näiden vähäosaisten romanien keskuudessa työtä tekevä Pastori Klaus Korhonen kertoo, että kyseiset ihmiset kokevat suurta arvottomuuden tunnetta, joka ajaa heidät esimerkiksi kerjäämään Länsi-Euroopan suuriin kaupunkeihin. "Heillä ei ole uskoa omaan osaamiseensa ja omaan arvoonsa. Ihminen, jolla ei ole uskoa omaan arvoonsa, ei ole mitään menetettävää", Klaus Korhonen toteaa. Korhonen kuitenkin kertoo, että moni romanilapsi ja –perhe on hyötynyt avustustyöstä, jota suomalaiset tekevät Itä-Euroopassa yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa. "On palkitsevaa, kun pystyy auttamaan vähäosaisia ja näkee heidän elämässään tapahtuvan muutoksen", Korhonen kertoo. Klaus Korhosta haastattelee Jaakko Laakso.

Johtaminen, valta-asetelmat, tittelit ja hierarkiat. Näiden termien ympärillä käydään paljon keskustelua ja hyvä niin. Todella moni työympäristöön liittyvä asia, niin hyvässä kuin pahassa, korreloi lopulta tavalla tai toisella johtamiseen. Siihen, miksi johtavassa asemassa olevat eivät ole hyviä johtajia, on lähtökohtaisesti lukemattomia syitä. Yksi iso ongelma on se, että meillä on yksinkertaisesti liikaa vääriä ihmisiä esimiestehtävissä. Tähän taas löytyy useita selittäviä tekijöitä alkaen oman yrityksen kasvattamisesta ehkä siihen suurimpaan syylliseen, eli perinteiseen urapolkuun. Esimies- tai johtamisvastuuta on aina käsitelty liikaa palkitsemiskeinona, ja usein ainoana mahdollisuutena edetä urallaan. Esimiestehtäviin nostettaessa pitäisi aina ymmärtää henkilön motivaatiotekijöitä ja johtamisosaamista, sekä mahdollistaa riittävä koulutus ja tukea henkilön oppimista. On myös äärimmäisen tärkeä ymmärtää, että kaikista ei tule hyviä johtajia edes kouluttamalla. Hyvän johtamisen edellytykset pohjautuvat vahvasti nimittäin myös persoonallisuustekijöihin. Haluaako vain olla esimiesasemassa vai näkeekö siinä myös oikeasti sen vastuun ja velvollisuuden. Eikä pelkästään ylöspäin vaan oleellisesti myös johdettavilleen. Hyvä johtaja loistaa kun tiimi loistaa. Käytännössä se meinaa sitä, että hyvä johtaja on aidosti kiinnostunut johdettavien hyvinvoinnista, edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Heillä on aito halu luoda kaiken pohjalla toimivan luottamuksen ja avoimuuden ilmapiirin. Hyvän johtajan ei tarvitse, eikä pidä olla yrityksen substanssin tai johdettavan osa-alueen paras osaaja. Hyvän johtamisen ja hyvän johtajan yksi tärkeimpiä piirteitä on tunnistaa missä ollaan hyviä ja mihin tarvitaan apua. Oleellista on myös ymmärtää, että johdettavien pitää mahdollistaa ja tukea johtamista. Ajoittain tuntuu, että itseohjautuvuus- ja hierarkiakeskusteluissa pompataan veneen toiselta laidalta suoraan toiselle laidalle. Unohdetaan, että se balanssi löytyy jostain keskeltä. Avoimuuden, vapauden ja itseohjautuvuuden lisääminen ei poista johtamisen tärkeyttä. Itseasiassa monellakin tavoin se mahdollistava ja tukeva johtaminen on entistäkin tärkeämmässä roolissa. Ihan samaan tapaan titteleiden ja hierarkian ei tarvitse merkitä valta-asemaa, valtapeliä, mikromanageerausta tai muuta pönötystä. Mutta siihen liittyy oleellisesti esimerkiksi vastuut ja velvoitteet, niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Se on äärimmäisen tärkeää nimenomaan tuon mahdollistamisen, tuen ja turvankin kannalta.

Lusikallinen hunajaa pitää pöpöt poissa, kun nisät vilkkuu linnassa niin miksei naamat näy maskien läpi, banaanien tarroituksesta, mielenosoituksista ja fiksuista istumapaikoista, jätteiden takia suihkuun, valittajat jättää veneetkin roskalaatikon viereen, jätekuljetukset ja kansalaisten tasa-arvo, erinäisiä tarinoita postinkulusta, laintulkintoja kalastuksesta ja yksityisteiden käytöstä, kaksisuuntaisen mielialahäiriön hyvät ja huonot puolet. Toimittajina Airi Saastamoinen ja Petri Rinne. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai jätä WhatsApp-ääniviesti 044 55 154 64!

Raskaana oleva, varjelethan synnytyskuplaasi ja mietit tarkkaan, onko tämä jakso juuri sinua varten tällä hetkellä. Kun esikoinen oli vuoden, huomasivat Nina ja hänen kumppaninsa, että toivottu kuopus oli tulossa. Niskapoimu-ultrassa todettiin, että sikiöllä ei ollut kaikki kunnossa. Sikiön vatsanpeitteet eivät olleet sulkeutuneet, mutta ultraaja totesi, että ne voivat sulkeutua myös myöhemmin. Nina meni puolisonsa kanssa sikiötutkimusyksikön perinnöllisyyslääkärille raskausviikolla 15, jolloin vauvalle diagnosoitiin omfaloseele sekä napatyrä. Heillä oli keskustelu kirurgin kanssa raskausviikolla 16 ja helpotus: näillä diagnooseilla ⅔ vauvasta selviytyy. Raskausviikon 22 sydänultrassa he saivat myös hyviä uutisia, sydän on rakenteellisesti kunnossa! Samana päivänä heillä oli kuitenkin kontrolliultra sikiötutkimusyksikköön, jossa huomattiin, että kohtuvauvalla ei ole välttämättä peräaukkoa. Kirurgi lohdutti kuitenkin tässäkin asiassa kertomalla, että sellainen voidaan tehdä kirurgisesti. Noin raskausviikolla 30 Nina sai kuulla, että kookkaan omfaloseelen takia vauva tulee syntymään sektiolla. Raskausviikolla 35+3 Nina huomasi, ettei ollut tuntenut vauvan liikkeitä ja valmistautui jo kohtukuolemauutisiin. Vauvan sykkeet olivat kuitenkin kunnossa, mutta liikkeitä ei tullut. Muutaman tunnin seurannan jälkeen päädyttiin kiireelliseen sektioon. Vauva lähti sektiosalista suoraan Lastenklinikan teho-osastolle niin että Nina näki hänestä vain vilauksen. Vauva ei ollut hengittänyt itse ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin ja ensimmäiset hetket olivat olleet kriittiset. Valton tila parani jo hivenen kolmantena päivänä, mutta viidentenä elinpäivänä se romahti. Vanhemmat ehtivät pitää Valtolle ristiäiset, jonka jälkeen siirryttiin saattohoitoon. Valto kuoli vanhempiensa syliin viiden vuorokauden ikäisenä.

Muutoksen tiellä podcastsarjan kahdeksannessa jaksossa vieraana on Stella Björkholm. Hän työskentelee johtavana nuorisotyöntekijänä Espoonlahden seurakunnassa. He ovat yhdessä opetelleet uusia toimintatapoja hyödyntävät mm. WhatsAppia kertoakseen toisille työntekijöille palveluiden uusista ominaisuuksista ja onnistumista. Espoonlahdessa on pohdittu miten tavoittaa alakoululaisia sekä kerhoikäisiä. Heillä on käytössä perinteisten somekanavien lisäksi Microsoft Teams. Esimerkiksi nuorteniltoja on järjestetty sen kautta, sekä isoskoulutusta ja myös rippikouluja on käynnistetty Teamsissä. Stella kertoo podcastissa myös miten heillä on hoidettu muutosjohtamista ja miten he ovat siirtäneet tutun ja turvallisen toiminnan verkkoon. Jakso on nauhoitettu 31.3.2020  

Seitsemännessä Muutoksen tiellä -podcastissa päästään kuulemaan miten Turun Tyttöjen Talolla on siirretty toimintaa mm Instagramiin ja WhatsAppiin. Haastateltava on johtaja Nina Pietikäinen. Toimintaa edelleen kehitetään entistä monipuolisemmaksi. Suunnitelmissa on järjestää mm. joogaa verkossa. Nina painottaa asiakastyön lisäksi työntekijöistä ja heidän jaksamisesta huolehtimista. Heillä on käytössä esimerkiksi virtuaalikahvit työyhteisön kesken.  

Natalie Minnevik kertoo kirjoittamansa tarinan luokkatovereista Ville ja Valter. Heillä alkaa talviloma ja he aikovat tehdä jotakin tosi jännää yhdessä. Ville och Valters sportlov. En berättelse av och med Natalie Minnevik.

Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Matti Mäkinen jututtaa Kairosmajalla pidetyn nuorten aikuisten Kairos-leirille osallistunutta Kristiania. He puhuvat yhteisöllisyydestä, rukouksesta sekä omien lahjojen käyttämisestä yhteiseksi hyväksi. Esiin tulee myös se, että kairosleirillä pidettiin hyviä alustuksia, rukoiltiin, ulkoiltiin ja vietettiin hauskoja hetkiä yhdessä. Kairosmaja sijaitsee Revontulikappeleineen Pyhä tunturin kainalossa. Siellä pidetään monia hengellisiä tapahtumia ja leirejä. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa palautellaan myös mieliin edellisen jakson ajatuksia. Masa Anttila kertoi, miten Lappeenrannassa Lauritsalan seurakunnassa on edetty Jeesuksen Luukkaan evankeliumin 10 luvusta löytyvän elämäntavan (L10T) kanssa. Hannu Perälä kertoi uskoon tulostaan sellutehtaan yövuorossa ja siitä miten ratkaiseva rooli työtoverilla tässä oli. Jyväskylässä asuva, opiskeleva ja kristillistä opiskelijatyötä tekevä Ella Nuutinen kertoi matkastaan ja seikkailuistaan Jeesuksen kanssa eri puolilla maailmaa sekä kutsumuksestaan. Ohjelman toisessa osuudessa kuullaan Kristiina Nordmanin tekemä haastattelu Heidi Gowerin kanssa. Heidi asuu englannissa ja on naimisissa englannin kirkon pastorin kanssa. Heillä on kaksi lasta. Heidi kertoi raskausajan ultran vieneen heidät ilosta ahdistukseen. Ultrassa selvisi, että syntymättömällä lapsella oli selkäranka halkio. Lapsi päätettiin leikata äitinsä kohdussa. Sitten kohtu laitettiin kiinni. Sitten Adaliina syntyi. Hän saa lääkitystä, on lääkärin ja fysioterapeutin säännöllisessä hoidossa. Adaliina on nyt noin 10 kuukautinen aurinkoinen tyttö. Gowerien arki on erilaista, kuin odotettiin, mutta sitä eletään sen enempää asioita miettimättä. Arkea eletään perheen, ystävien ja Jumalan kanssa sellaisena kuin se on eli ihan hyvänä. Ohjelman kolmannessa osuudessa Jyväskylässä asuva Markus kertoi Mikko Matikaiselle Vapaakirkon kokouksen jälkeen siitä, miten hän rukoili työpaikkansa ja esimiestensä puolesta aivan nimeltä. Tämän seurauksena entuudestaan hänelle kohtuullisen tuntematon mies tuli juttelemaan hänen kanssaan ja kertoi huolistaan. Tästä alkoi yhdessä pelaaminen ja elämän jakaminen. Markus kutsuttiin myös ystävän juhliin, joissa avautui hyviä keskusteluja. Ohjelmassa tulee esiin se, että jokaisella on oma paikkansa. Jumalan sallimukset elämäämme herättävät ihmetystä, mutta Jumala on aina mukana arjessamme tukemassa meitä. Salasiunaaminen näyttää aina kannattavan, avaavan uutta salasiunaajassa ja muuttavan olosuhteita. Jokaisella Jeesuksen kohdanneella on tarina, jonka voi toiselle kertoa. Tällaisilla tarinoilla on suuri merkitys. Kaikissa uskon askeleita ohjelmissa on näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä sekä näkökulmia arkiseen elämään kristittynä. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Ohjelman toimittaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Doc, Mike og Stjáni fóru yfir málin.

Tässä jaksossa vieraillaan Nuori 2020 tapahtumassa Tampereella ja saimme kunnian haastatella Talous ja nuoret TAT:ista Elisa Koivumaata ja Riikka Lehtistä. TAT on valtakunnallinen vaikuttaja, joka auttaa nuoria kehittämään talous- ja työelämätaitoja. Heillä on siis sama missio kuin meillä. Mitä TAT tarjoaa ja millainen tilanne kentällä on tänään? TAT:iin voi tutustua https://www.tat.fi/info/ sivuilla josta löydät materiaalia ja tietoa toiminnasta.

Jæja kæru kastarar hér kemur jólagjöfin okkar til ykkar. Heill þáttur með engum öðrum en Verði Marel Einarssyni. Við þökkum ykkur kærlega fyrir stuðninginn og hlustunina á árinu sem er að líða. Vonandi hafið þið jafn gaman að þessum þætti og við höfðum að gera hann. Jóla- og áramóta kveðja til ykkar kastara frá okkur Flugucösturum. Sjúbbí dú

Heill hellingur af alls konar jólatónlist. Meðal tónlistarflytjenda eru: Stóri Björn, Eric Idle, Böddi Reynis og Any Trouble.

Heill hellingur af alls konar jólatónlist. Meðal tónlistarflytjenda eru: Stóri Björn, Eric Idle, Böddi Reynis og Any Trouble.

Heill hellingur af alls konar jólatónlist. Meðal tónlistarflytjenda eru: Stóri Björn, Eric Idle, Böddi Reynis og Any Trouble.

Muista tilata kanava: https://youtube.com/loyalistic (video), https://anchor.fm/loyalistic (audio) tai https://blog.loyalistic.com/fi/ (blogi ja uutiskirje) ----------------------------------------- Kun kasvutavoitteet ovat suuria, tarvitaan huipulle pääsemiseen juuri oikea reitti, eli myyntimalli. Valitettavasti suomalaisilla kasvuhaluisilla yrityksillä valittu malli osoittautuu matkalla aivan liian usein vääräksi. Alku on lupaava, jopa helppo, mutta sitten seinä nousee vastaan, kasvuvauhti tyrehtyy ja niin saattaa tyrehdyä myös rahoitushanat. Lupaava alku voi muuttua vuosien korpivaellukseksi, tai viedä yrityksen ennenaikaisesti hautaan. Pääomasijoittajat eli VC:t joutuvat ammatikseen arvioimaan lukemattoman määrän kasvuhaluisia yrityksiä ja valitsemaan niistä ne, joiden uskovat voivan saavuttaa ison tavoitteen, ja tuoda siten omistajille ison tilipäivän exitin yhteydessä. Heillä on aiheesta ehkä eniten tietoa ja erityisesti sisäpiirin tietoa. Kun puhutaan B2B:stä, SaaS-ohjelmistot ovat B2B:n mestarien liiga ja Formula 1:nen. Sarja, josta osaaminen ja teknologia valuu aikanaan myös "tavallisten" B2B-yritysten hyödynnettäviksi. Kun aiheena on B2B ja SaaS, ei episodiin olisi voinut toivoa kovempia suomalaisnimiä, sillä nämä herrat tuntevat sen parhaiten. Podcastin isäntänä toimii Loyalisticin perustaja Antti Pietilä, joka vetää myös Ohjelmisto- ja E-business ry:n SaaS-klubia, ja vieraana pääomasijoittaja Sakari Pihlava, Vendep Capitalilta. Vendep on erikoistunut SaaS-yritysten kasvurahoitukseen ja Sakari tuntee siis erinomaisesti millä malleilla pankki ns. räjäytetään. Vaikka keskustelussa painottuu SaaS-yritykset, on periaatteet suurelta osin sovellettavissa myös muihin B2B-yrityksiin, erityisesti jos haaveissa on kansainvälinen menestys. Käytännössä 100 miljoonan euron liikevaihtoon voi päästä viidellä orgaanisen kasvun myyntimallilla. Ja ne ovatkin tämän episodin ytimessä. ----------------------------------------- Jos mietit orgaanisen sijaan yritysostoihin perustuvaa kasvumallia, löydät edellisestä episodista Jussi Niemelän pelikirjan, jolla hän on ollut luotsaamassa kahta yritystä 100 M€ liikevaihtoon. Episodissa mainitsemme mm. Christoph Janzin ns. eläinmallin. Alkuperäisen löydät tästä: http://christophjanz.blogspot.com/2014/10/five-ways-to-build-100-million-business.html Ja päivitetyn tästä: http://christophjanz.blogspot.com/2019/04/five-years-later-five-ways-to-build-100.html Sakari Pihlavaa voit seurata Twitterissä: https://twitter.com/spihlava Antti Pietilää voit seurata Twitterissä: https://twitter.com/anttipietila ----------------------------------------- Tarvitsetko apua oikean myyntimallin rakentamisessa? Voit varata ilmaisen konsultaatiopuhelun Antti Pietilän kanssa tästä: https://calendly.com/antti-pietila/30-min-zoom

Oletko varma, että puhut tuotteistasi niin, että ihmiset ajattelevat; MINÄ HALUAN SEN. Silloin myyt ihan sukkana sitä, mitä sinulla on. Jos asiakkaat nyökkälevät hyväksyvästi, mutta kertovat jonkun selityksen, etteivät he voi nyt ostaa, höristä korviasi, niin tiedät miksi niin käy. Lähes jokaisen tulee pudottaa painoa ja he tarvitsevat ohjelma, tuotteita ja kuntoilua. Mutta kuinka moni haluaa sitä? Heillä on tarve, mutta ei halua. Heillä voi olla halua, mutta ei tarvetta. Heillä voi olla molemmat ja silti he eivät osta sitä, mikä olisi heille hyväksi. Tiedätkö miksi? Myyjä ei ole herättänyt heidän syvimpää tarvetta MIKSI ostaa. Myytkö hyvinvointiin liittyviä tuotteita? Tiedätkö MIKÄ on suurin virhe, mitä jälleenmyyjä voi tehdä kertoessaan tuotteistaan? Kirjoita minulle sirpa@muuviis.com, niin pääset postituslistalle, jossa kerron mm. niistä virheistä, mihin suurin osa myyjistä sortuu, melkein jokainen. Minä opin asian kantapään kautta. Voit hyödyntään minun 25 vuoden kokemukseni verkostomarkkinoinnissa ja nopeuttaa oppimiskäyrääsi hurjasti, jos kamppailet tuotemyynin parissa. Tai jos kamppailet verkoston tiiminrakentajien löytämisessä ja heidän kouluttamisessa. Oletko onnistunut monistamaan heille systeemin, jota kuka tahansa tiimisi jäsen voi oppia ja soveltaa käytännössä, saadakseen AINA tuloksia, ilman, että heidän tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen, ilman että heidän tulisin tehdä koko ajan töitä, löytääkseen uusia asiakkaita, joille puhua busineksesta ja tuotteista? Tsekkaa lisää täältä : https://muuviis.com/verkkostrategia_pienyrittajille Verkkokurssillani sinunkaltaiset verkostomarkkinoijat oppivat niitä salaisuuksia, joita alamme huiput käyttävät sulassa hiljaisuudessa, noustessaan yrityksensä uraportailla hurjaa vauhtia, vaikka heillä ei ole pitkää kontaktilistaa tai suurta kokemusta alasta. Heillä on tieto, miten asiat toimivat TÄNÄÄN. He eivät käytä perinteisiä keinoja, vaan ovat ottaneet käyttöönsä vähän tunnetun, joskin luodinkestävän online strategian. Näytän sinulle MITEN sinäkin voit käyttää samaa systeemiä ja alkaa menestyä yrityksessäsi, hukkaamatta aikaa ja energiaa sellaisten ihmisten kanssa toimimiseen, jotka eivät ole unelma-asiakkaitasi tai innokkaita verkoston rakentajia. Sen sijaan, heillä on sisäinen halu menestyä. Oletko valmis tekemään sen, mitä se vaatii? Onko sinulla unelmia? Onko sinulla tiimi, jonka ihmisiä rakastat ja joita haluat auttaa? Oletko aloittelija, mutta haluat ansaita sellaisen tulon, jonka turvin voit jäädä kotiin ja lopettaa 9-17 työn? Mikä sai sinut liittymään mukaan yritykseesi ja ryhtymään rakentamaan asiakaskuntaa? Kerro siitä minulle sirpa@muuviis.com ja kerro myös siitä, mitkä 3 asiaa ovat vaikeimpia sinulle, kun yrität löytää asiakkaita, ansaita ja rakentaa tiimiä. Verkkokurssillani en vain valmenna miten on viisasta toimia, vaan myös vastaan kurssilaisteni kysymyksiin, sillä miksi opettaisin sitä, minkä kaikki jo osaavat, tai mikä ei ole haaste? Viestisi otan mielelläni myös 2-3 minuutin mittaisena videona tai jätä minulle ääniviesti tähän podcastiin, vastaten ylläolevaan kysymykseen. Viestisi on luottamuksellinen ja vastaan sinulle henkilökohtaisesti. Tsemppiä päivääsi ja tee tänään parhaasi, niin voit nauttia työsi hedelmistä pian! --- Send in a voice message: https://anchor.fm/sirpayarvensivu/message

Doc, Mike og Höfðinginn fóru yfir boltann

Ohjelman ensimmäisessä osassa Kansanlähetyksen Raamattukouluttaja Ilkka Rytilahti kertoo omasta matkastaan. Kemijärven seurakunnan rippileiri merkitsi hänelle Jeesuksen kohtaamista. Seurakunta antoi uskon löytäneille nuorille erinomaista Raamattuopetusta ja työntekijöiden kodit olivat avoimia. Tämä sekä kokeneempien kristittyjen antama tuki valoivat vahvan pohjan uskoa ja elämää varten. Ilkka koki, että Jumala johdatti hänet teologian pariin. Matkassa on monia mielenkiitointoisia vaiheita. Ohjelman toisessa osuudessa ohjelman toimittaja Mikko Matikainen juttelee Ilkka Rytilahden kanssa L10T jutuista sekä sen avaamasta elämätavasta. Ilkka on nähnyt Mikon vetävän koulutuksia ja tietää niiden vaikuttavan ihmisten elämään. Ilkka kertoo myös kohtaamisestaan erään liftarin kanssa. Jumala kehotti ottamaan kyytiin ja avasi erittäin mielenkiintoiset keskustelut tämän kanssa. Mikko availee myös näköaloja siihen, ettei Jeesusta seuraavien elämä aina ole helppoa. Itseasiassa monet heistä, joita Jumala vahvasti käyttää tai on käyttänyt ovat aika ahtaalla elämänsä kanssa. Heillä on kuitenkin toivo, joka on ahdistuksia suurempi. Ohjelman kolmannessa osuudessa puhutaan lohdutuksesta ja siitä, miten ahdinkojen keskellä voimme saamamme lohdutuksen voimalla lohduttaa myös muita. Kristuspäivä pidettiin 2.12.2017 Turussa. Silloin rukoiltiin Suomen ja sen paikkakuntien puolesta. Tuo päivä on poikinut jatkotapaamisia. Nyt on tulossa Pekka Simojoen uusien ylistyslaulujen tiimoilta pidettävä Häikäisevän kirkas konsertti kiertue. Sinne voi hyvin kutsua uskosta vielä osattomia ystäviä kuulolle. Konsertteja ennen pidetään tilaisuuksia, jossa pidetään esillä yhteisö näkyä ja L10T elämäntapaa. Tästä kouluttajamme Virpi Nyman keskustelee Kansan Raamattuseuran johtokaksikon Ulla Saunaluoman ja Kalle Virran kanssa. Ohjelma sisältää näihin aiheisiin liittyviä näkökulmia Raamatusta ja rukousta esiinnousseiden aiheiden äärellä. Siinä on myös pieni kertaus edellisestä jaksosta ja rohkaisevia näkökulmia arkiseen elämään. Ohjelman lopussa annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ohjelman käsikirjoittaa, toimittaa ja koostaa Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. Haastatteluja työstää käyttöä varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Meitä kaikkia välillä vituttaa, joitain useammin ja joitain harvemmin. Myös Jannea ja Valtteria vituttaa joskus, kuten kyseisen jakson nauhotuksissa. Miehet kertovat ärsyttävistä asioista ja tilanteista, joihin moni voi varmasti samaistua. Heillä, kuten kaikilla meistä on myös omia ärsytyksen kohteita, jotka saavat heidän tunteet pintaan, mutta joita muut eivät välttämättä ole tulleet edes ajatelleeksi.

Fanney Björk Friðriksdóttir er 26 ára Vopnfirðingur sem er alin upp við sjávarútveg, faðir hennar er sjómaður og afi hennar var það einnig, en hún segist þó alls ekki hafa stefnt að því að fara sömu eða svipaða leið. Í dag er hún þó sjávarútvegsfræðingur að mennt og starfar sem gæðastjóri hjá HB Granda á Vopnafirði. Hún segir að sjávarútvegurinn sé að þróast frá því að vera jafn mikill karlageiri og hann hefur verið. Við hringdum í Fanneyju í þættinum . Meðvirkni, orsakir og afleiðingar, birtingarmyndir í daglegu lífi, s.s. brotin sjálfsmynd, erfiðleikar með að setja sjálfum sér og öðrum heilbrigð mörk, spenna og erfiðleikar í samböndum og samskiptum o.fl. Heill heimur er rágjafarfyrirtæki sem býður uppá námskeið og fyrirlestra á sviði meðvikrni og núvitunar. Gyða Dröfn Tryggvadóttir, lýðheilsufræðingur, sérfræðingur í áfalla og uppeldisfræðum Piu Mellody og dáleiðslutæknir, komi í þáttinn. Gríðarlegar framfarir hafa orðið í glákuskurðlækningum undanfarin misseri og nú er farið að gera aðgerðir hér á landi þar sem íhlutur á stærð við mannshár er græddur í augað til að koma í veg fyrir blindu. Íhluturinn er minnsta ígræði sem sett hefur verið í mannslíkamann. María Soffía Gottfreðsdóttir er eini glákuskurðlæknirinn hér á landi. Bergljót Baldursdóttir ræðir við hana á Heilsuvaktinni. UMSJÓN: GUNNAR HANSSON OG GUÐRÚN GUNNARSDÓTTIR

Manun äiti sairastaa Alzheimerin tautia ja asuu nyt yksin, kun hänen miehensä on kuollut ja skitsofreniaa sairastava Manun veli on muuttanut pois kotoa. Äiti on ensimmäistä kertaa vastuussa vain itsestään. Kaikki alkoi siitä, kun Manun vanhemmat muuttivat takaisin Suomeen asuttuaan vuosikymmeniä Ruotsissa. Pojista vanhin muutti myös, koska tämä ei pystynyt asumaan kaukana vanhemmistaan. Vuodet vierivät ja äiti hoiti syöpäsairasta miestään ja skitsofreniaa sairastavaa poikaansa. Halusin pelastaa äitini ja järjestin isälle paikan hoitokodista ja oman asunnon veljelleni, Manu kertoo. Kaoottinen arki Manu oli teini-iässä, kun veli sairastui ja poliisi haki tämän. Sen jälkeen muut sisarukset elivät veljen sairauden varjossa. Arki oli kaoottista ja jääkaappi oli usein tyhjä. "Asuimme saman katon alla, mutta jouduimme kuitenkin selviytymään itse." Monen vuoden ajan Manu oli katkera siitä, että hänet unohdettiin lapsuudessa. Hän ja vanhemmat eivät juuri pitäneet yhteyttä. Vasta aikuisena hän ja äiti löysivät jälleen yhteyden. Se tapahtui matkalla New Yorkiin matkalla, jonka Manu oli antanut äidilleen syntymäpäivälahjaksi. Meillä oli tosi hauskaa! Minä ja tämä vanha rouva opimme tuntemaan toisemme ihan uudella tavalla. Nykyään Manu vierailee äitinsä luona joka kuukausi. Heillä on monta yhteistä kiinnostuksenkohdetta ja he soittelevat lähes päivittäin. Manun mielestä sillä, että äiti oli hänen mielestään huono äiti, ei ole merkitystä. Minua ei olisi ilman häntä, niin se vain on ja nyt minä pidän vuorostani huolta hänestä. Puhelu äidille on sarja, joka käsittelee äitisuhteita. Tämä on sarjan kolmas osa. Jaksossa kuultu kappale: Mary Lattimore The Quiet Night Julia Wiræus julia.wiraeus@sverigesradio.se

Uutta jaksoa taas ulkona ja nyt spotlightin täksi viikoksi saa meidän uusin vieras - Vincit, jota edusti none other than Jere Ketonen. Vincitistä ollaan kuultu paljon, sillä Vincit on saanut lukuisia palkintoja olemalla Suomen paras työpaikka sekä Euroopan kolmanneksi paras työpaikka. Tällaisia palkintoja ja voittoja ei saada tyhjästä - eli Vincit tekee selvästikkin monia asioita oikein. Heillä ei mm. ole hierarkiaa ja suurin osa työntekijöistä onkin täysin itseohjautuvia. Heillä on palvelu nimeltä LaaS (Leadership as a Service), jonka avulla tuetaan työntekijöitä. Tarkemmin kuulette siitäkin tässä jaksossa. Lisätietoja Vincitistä löydät täältä: https://www.vincit.fi/

Osa koirien omistajista haluaa välttää kaikkia (mahdollisia) lisäaineita koiransa ruokinnassa. Osalla kyse on jopa niin vahvasta kammosta, että pitäisi puhua jo fobiasta. En tiedä onko tuollaista fobiaa nimetty. Kun puhutaan nimenomaan lisäaineista, niin ehkä sellainen voisi olla nutrafobia, koska pelätään hyödyllisiäkin, kuten D-vitamiinia. Kaikki pitää saada ruuasta, ja silloin ei enää kiinnosta, että onko se ylipäätään mahdollista. Tai se voi olla vaikkapa ksenileksifobia, koska ehkä syynä ei olekaan varsinainen lisäaineiden pelko, vaan säikytään vieraita sanoja, joita ei tunneta eikä varsinkaan osata lausua. Kuulostaahan divetyoksidi aika vaaralliselta, eikä pantotenaattihappo onnistu änkkäämättä. Greyhoundeissa määrätyssä piirissä aikoinaan naureskeltiin, että ainoa tapa saada pennut myytyä helposti on käyttää sellaista isäurosta, jonka eräs perämetsien henkilö kykeni lausumaan. Kyllä, ihan off topikkia nyt. Aidosti uskon, että kyse on eräästä oikeasti olevasta ja nimetystä fobiasta: panfobia. Se on kaiken pelkoa. Tästä pelosta kärsivä ihminen kokee, että häntä seuraa jokin paha kaikkialle. Elämä on kokonaisvaltaista pelkoa päivästä toiseen, tunnista toiseen, minuutista toiseen. Seuratkaapa hetken aikaa lisäaineita ja E-koodeja säikkyviä. Heillä on uhkia ja vaaroja joka puolella, enemmän kuin muilla. Ehkä kyse onkin vain vanhasta ja tutusta vainoharhasta. Podcastissä kiukutellaan kiinankanasta ja rusinoista, olkoonkin, että tuoteväärennöksiä on. Kaipa vielä Savu-koira muistetaan. Osansa saavat myös lääkärit, insinöörit ja opettajat (anteeksi). Eikä lisäainepelkoa voida käsitellä ilman, että käsitellään aiheita kiinalaiset ja kusetus, mustalaiset ja hevoset sekä juutalaiset ja raha. Lisäainekammo on aivan yhtä perustelematonta kuin rasistiset stereotypiatkin. Lisäaineet parantavat ja täydentävät ruokaa. Aivan samoin kuin jos vitamiinit tai mineraalit lisätään raakaruokaan. Ja säilöntäaineet estävät ruokamyrkytyksiä, vaikka BHA/BHT:tä pelätään - samaan syssyyn kerrataan, että myös E-vitamiini kuuluu kuivamuonissa ja useimmissa lisäravinteissa sarjaan synteettiset antioksidantit. Kyllä. Olen tuskastunut koko aiheeseen, jossa täytyy selittää, että E-koodi ei ole sen kummallisempi asia kuin kirjaston luokitus, että kirja löytyisi oikeasta hyllystä. Muuten, se alun esimerkkinä käytetty koira kanakierteiden kanssa ei kuollut. Kiihkossani ja kiimassani aivot ylidramatisoivat. Koira meinasi kuolla suolistotukokseen ja pelastui, koska eläinlääkäri teki sitä työtä mihin hänet on koulutettu.

Efni Lestarinnar í dag: Um helgina var frumsýnd á Sundance-kvikmyndahátíðinni ný heimildamynd um morðið á Dag Hammarskjöld, framkvæmdastjóra Sameinuðu þjóðanna, í Ródesíu árið 1961. Á meðal þess sem fram kemur í myndinni er að dauðasveit frá Suður-Afríku hafi vísvitandi dreift HIV-smiti í sunnanverðri Afríku á níunda og tíunda áratugnum, þetta fullyrðir fyrrverandi yfirmaður í sveitinni. Heill her rannsóknarblaðamanna hefur undanfarin sex ár unnið að myndinni undir forystu danska leikstjórans Mads Brügger og sænska rannsóknarblaðamannsins Göran Björkdahl. Í Lestinni í dag verður rætt við Viðar Hákon Gíslason, hljóðmann, sem vann að gerð þessarar athyglisverðu myndar. „Mesti óvinur mannkyns, hórsótt eða eyðni?" er yfirskrift fyrirlesturs Ástu Kristínar Benediktsdóttur íslenskufræðings og Hafdísar Erlu Hafsteinsdóttur sagnfræðings. Í Lestinni í dag ræða þær hvernig orðræða um kynvillu eða samkynhneigð sem smitandi, erlenda úrkynjun, birtist í umræðum um HIV og eyðni og hvernig hún mótaði baráttu samkynhneigðra og hinsegin fólks fyrir lagalegu og félagslegu jafnrétti. Í pistli sínum í dag veltir Tómas Ævar Ólafsson fyrir sér fortíðarþrá og Stjörnustríði. Væntingar aðdáenda til nýrra stjörnustríðsmynda byggja á ljúfsárri fortíðarþrá og þar af leiðandi er nánast ómögulegt að koma til móts við þær. Bankað verður uppá hjá danska heimspekingnum Søren Kierkegaard í viðleitni til að skilja þetta tilfinningaþrungna ástand Stjörnustríðs-sagnaheimsins. Og Halldór Armand Ásgeirsson rithöfundur flytur pistil í Lestinni á þriðjudegi og fjallar í dag um landamæri. Umsjón: Anna Marsibil Clausen og Eiríkur Guðmundsson

Oletko sinä kokenut joskus jotain selittämätöntä? Hengen läsnäoloa, tavaroiden liikkumista tai vaikkapa kirkkaan valopallon jota orbiksi kutsutaan? Tällaista tapahtumaa voidaan kutsua paranormaaliksi ilmiöksi, jolla tarkoitetaan luonnontieteellistä selitystä vailla olevia outoja ilmiöitä. Tässä podcastissa vieraana Aavedata -Youtube kanavaa ylläpitävät Jupe ja Marko. Heillä on vuosien kokemus paranormaalien ilmiöiden tai "aktiivisten" paikkojen tutkimisesta ja näistä löytyy kattavaa videomateriaalia Aavedata -Youtube kanavalta. Vieras: Jupe & Marko / Aavedata Youtube: Aavedata Eeddcast on eeddspeaksin hostaama podcast jossa käsitellään erilaisia aiheita erilaisten vieraiden kanssa.

Peppi ja sisarukset Katarina ja Kostas leikkivät joka päivä koko kesäloman ajan. Heillä on tosi hauskaa, mutta pian on syksy ja koulu alkaa taas. Magiska skrinet 2018: Pippi i Rinkeby, del 3 av 5.

Kevytyrittäjyys-podcastin uudessa jaksossa vieraana on yrittäjä ja yksi Suomen parhaista työpäiväsuunnittelijoista, Aku Varamäki. Akulla ja hänen kollegallaan, Paula Helteellä on yritys nimeltä Workday Designers. Heidän työtään on käyttää muotoilun työkaluja ja suunnitella työpäivät työntekijöiden tarpeita vastaaviksi. Heillä on myös oma podcast, Future Proof, jonka jaksoissa pohditaan työelämän murrosta ja jututetaan asiantuntijoita. ”Omat unelmat pitää toteuttaa; se on helppoa Suomessa, jossa meillä on perusturva. Ulkopuolisten toiveiden täytyy olla linjassa sisäisten toiveiden kanssa.” Podcastin juontaja Olli Kopakkala ja vieras Aku Varamäki keskustelevat työpäivien ja -urien yksilöllistämisestä, omien unelmien toteuttamisesta ja työn murroksesta. Kuuntele Kevytyrittäjyys-podcastin uusin jakso saadaksesi vastauksen ainakin seuraaviin kysymyksiin: Mitä on työpäivämuotoilu? Mitä on uramuotoilu? Mitä tavoitteita työpäivämuotoilulla on? Onko työn murrosta havaittavissa? Onko työntekijöillä varaa nykyään sanella omia ehtojaan? Keitä ovat sulauttajat ja keitä eriyttäjät? Mitkä ovat Aku Varamäen vinkit uusille yrittäjille?

Millaista on buddhalaisuus Suomessa? Mitä buddhalaisuudesta putoaa pois, kun se tulee kaukomailta tänne protestanttiseen Pohjolaan? Keskustelemassa ovat Lé Tan Linh, Erja Varis ja Mitra Härkönen. Heillä kullakin on oma näkökulmansa buddhalaisuuteen. Toimittajina ovat Anna Patronen ja Samuli Suonpää.

Heitä fanitetaan. Heitä kuunnellaan. Heillä on vaikutusvaltaa. He ovat somevaikuttajia ja he tienaavat rahaa olemassaolollaan sekä mielipiteillään. Temptation Islandista tuttu ja "influenceriksi" eli vaikuttajaksi itseään tituleeraava Eveliina sai julkaisemallaan videolla somemylläkän aikaan, sillä hän käytti rasistista slurria markkinoidessaan rusketusvoidetta. Videon julkaisemisesta seurasi kaupallisen yhteistyön päättyminen kyseisen yrityksen kanssa, Eveliinan julkisen Instagram-profiilin muuttaminen yksityiseksi ja somemylläkkä. Mahadura & Özberkan syventyvät somevaikuttamisen maailmaan. Keitä somevaikuttajat ovat ja miten he vaikuttavat? Millä tavalla kehopositiivisuudesta bloggaava xs-koon fitness-malli oikeasti vaikuttaa? Mikä on somevaikuttajan vastuu? Ovatko seuraukset somessa tehdyille virheille liian ankarat? Vieraina studiossa fitnessmalli ja somevaikuttaja Erna Husko, somekonsultti Fatima Hussein sekä mediatutkija Janne Matikainen.

Lífið er dásamlegt sagði einu sinni sögupersóna í bíómynd og fetti sig og bretti í takt við melódramatíska músík í hæsta gæðaflokki. Nokkrum áratugum fyrr samdi rússinn Nikolai Myaskovsky sellósónötu sem Stalín var ánægður með. Sellóið er næst mannsröddinni og hittir því beint í hjartastað í allskonar músík. Sumt af henni heyrist í þessum Hátalara. Arnljótur Sigurðsson ruglar okkur í landafræðinni af sínu alkunna innsæi. Nýtt sushi uppgötvað í Brasilíu? Nei hættu nú! Og japanska músíkin leiðir okkur á vit lækninga við sjóriðu eftir ferðalag um haf ástarinnar. Allt þetta í einum útvarpsþætti. Jahérna!

Lífið er dásamlegt sagði einu sinni sögupersóna í bíómynd og fetti sig og bretti í takt við melódramatíska músík í hæsta gæðaflokki. Nokkrum áratugum fyrr samdi rússinn Nikolai Myaskovsky sellósónötu sem Stalín var ánægður með. Sellóið er næst mannsröddinni og hittir því beint í hjartastað í allskonar músík. Sumt af henni heyrist í þessum Hátalara. Arnljótur Sigurðsson ruglar okkur í landafræðinni af sínu alkunna innsæi. Nýtt sushi uppgötvað í Brasilíu? Nei hættu nú! Og japanska músíkin leiðir okkur á vit lækninga við sjóriðu eftir ferðalag um haf ástarinnar. Allt þetta í einum útvarpsþætti. Jahérna!

Tukholmalainen Olli Berg on vuodesta 2006 lähtien käynyt Unkarissa keskimäärin joka kolmas kuukausi viemässä sekä hengellistä että humanitääristä apua kurjuudessa eläville romaneille. "On helppo rakastaa kaukaa, mutta on tärkeää osoittaa rakkautta niitä kohtaan, jotka ovat lähellä ja tarvitsevat apua."Olli Berg syntyi Savossa, Karttulassa 1961. Kahdeksanlapsinen perhe muutti Lahteen -68 ja  sieltä Göteborgiin 70-luvun alussa. Välillä Olli vanhempineen asui uudelleen Suomessa, ja vuonna -82 hän muutti Tukholmaan, missä asuu edelleen vaimonsa Riittan kanssa. Heillä on kaksi poikaa, joista nuorempi asuu vielä kotona.Olli on työskennellyt romanikielen opettajana. Hän puhuu sekä Suomen romanien kieltä että kansainvälistä romanikieltä. 80-luvulla Olli tuli uskoon ja aloitti lähetystyön, aluksi silloisessa Neuvostoliitossa suomensukuisten romanien parissa, ja sen jälkeen Keski-Euroopassa.Hän matkustaa useita kertoja vuodessa Unkariin, missä hän on muun muassa mukana vetämässä romanilasten kesäleiriä. Ollin matkat suuntautuvat myös Romaniaan ja Tsekkiin. Matkoja on kertynyt jo satakunta tähän mennessä. Romanikansan hätä on suuri, sanoo Olli. Tarvitaan niin korkean tason poliittisia päätöksiä kuin ruohonjuuritason käytännön työtä kurjuudessa elävien romanien auttamiseksi, hän toteaa. Kuuntele Olli Bergin elämäntarina sekä hänen kokemuksiaan köyhyydessä elävien Unkarin ja Romanian romanien parista.Soilin seurassa- ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.soili.huokuna@sverigesradio.se

Moni haluaa, että tuhkat ripotellaan aikanaan metsään. Kansanedustaja haluaisi ripotella metsään jo nyt - ja vielä elossa olevia ihmisiä! Kotimaassa on jo monta päivää ihasteltu kansanedustaja Susanna Kosken reseptiä nuorten miestemme toimettomuuteen. Kansanedustaja tiesi, että metsässä on paljon tekemätöntä työtä, ei tarvitse kuin junan ikkunasta katsoa. Siitä tekemään. Nuoret ovat valitettavasti fiksuja. He tietävät, että motivaatio on piilossa puun ja kuoren välissä. Samassa paikassa on myös nila, puun pehmeä solukko, johon motivaatio ajan saatossa liukenee. Kaikessa tässä hepulissa unohtuu, että kyse on vakavasta asiasta. Miten Suomen huoltosuhde saadaan paremmaksi, verotuloja kassaan ja miten saadaan se iso joukko kotiin jääneitä nuoria miehiä ymmärtämään jotain yhteiskunnallisen ansaintalogiikan päälle. Pitäisikö nuoret miehet päästää metsään? Poliittinen broileri ei siellä selviytyisi, mutta hieman villimpi otus saattaisi. Ainakin työn pitäisi olla tuottavaa. Risusavotta on enemmän vapaa-ajalle kuuluvaa toimintaa, johon vanhemmat vielä täysi-ikäisenkin pakottavat. Varmasti kansanedustajakin tarkoitti kunnon tukkien kaatamista ja luonnollista karsintaa. Ja joku pilaa aina kaiken! Ammattilaiset eivät tietenkään kouluttamattomia julleja metsään päästäisi. Yksityismetsätalouden työnantajien puheenjohtaja Antti Teivaala sanoo metsätöiden olevan nykyään ammattilaisten itsenäistä työtä ilman valvovia esimiehiä. Ammattitaidoton saa lyhyessä ajassa paljon tuhoa aikaan. Puuliiton mies säestää Husqvarnalla. Muutenkin metsurien keski-ikä on noussut. Juuri valmistuneet nuoret metsurit ovat alalla vain muutaman vuoden, koska työ on kuulemma henkisesti ja fyysisesti rankkaa ja yksinäistä. Poliitikoilta tulee niin vähän laadukasta mahlaa, kuin rikkinäisestä pipetistä, että vielä en teilaisi kokoomuslaisen nuoren kansanedustajan neronleimausta. Kansallinen kokeilu voisi tulla kyseeseen. Kaikki nuoret miehet, joilla opinnot jäävät kesken ja energiajuoma kasvaa käteen, kuljetettaisiin määräajaksi metsään. Ehdotan puolta vuotta, mutta nokkela kansanedustaja näkee isomman kuvan kuin minä ja näkisi mielellään varmaan kollit havujen siimeksessä ainakin pari vuotta. Tai siis olisi näkemättä. Nimittäin maailmalla, meilläkin, joutilaat parikymppiset miehet ovat se kallein aines. Heillä on tuskastumisgeneraattorin kehittämää voimaa ja konepellin alla luontainen kuohunta. He saattavat ajaa liian kovaa ja lyödä vastaantulijaa. Jos nämä saataisiin metsään, olisivat poissa muusta pahanteosta. Osa poimisi kansanedustajan liisteisessä unessa poroille jäkälää ja brittiläinen lihava turisti saisi Jouluna ratsastaa pullealla porolla. Toiset tallentaisivat kännykameroilla viimeisiä aarniometsiämme tulevien sukupolvien iloksi. En tiedä miten ruumiillinen työ saa tulevaisuudessa nuoret julperomme innostumaan. Hiki ja luonto ovat monelle kännykän kasvatille luonnottoman tuntuisia asioita. Maallamme on edessään ihania haasteita. Meidän täytyy olla realisteja ja kehittää yhteiskunnan kannalta ihan uudet tuottavuus- ja ansaintamallit. Mielikuvitusta ei ole enää varaa kahlita. Puiden sijasta pitää nähdä seuraavat jatkojalosteet. Siksi tervehdinkin suurella ilolla uutista, jonka mukaan tulevana Jouluna meidän kinkkurasvamme saavat uuden elämän biodieselinä ja mäski vieläpä lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tunnen lähipiirissäni veijareita, jotka paistavat jo nyt kaksi joulukinkkua. Nyt he paistavat varmasti kolmannen ja syövät itsensä lähelle kuolemaa. Ja nauttivat ajatuksesta, että kaikella tällä sulaneella laardilla Suomi lähtee väkisinkin nousuun! Lisää ideoita tarvitaan. Kyyneleet voidaan pullottaa, niin kuin nais-kisu laulussa jo suosittaa. Työtehoseuran entinen aktiivi oli ehdottanut siemennesteen keräämistä tapettiliisteriksi, mutta hieno idea kuulemma torpattiin viime hetkellä tasa-arvon vastaisena. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kiusaajat on kusipäitä. Heillä on akuutti ureakefalos. Olemme kansankuntana liukuneet melko nopeasti kusipäiden aikakauteen.

Kun delfiinit uivat, ajatuksetkin lipuvat syvään päähän. Sieltä on äyskäröitävä helmet, kuinka suhtautua eläimiin ja niiden oikeuksiin. Maahanmuuttajia on alettu vihdoin kohdella niin kuin pitää. Sillä lailla, että joku huolehtii kaikesta ja varmistaa, kulkee mukana uuteen maahan, putkikassissaan muuttajien tutut lelut. Onnellisin maahanmuuttotarina vuosikausiin koettiin juuri Suomesta Kreikkaan, Tampereelta Ateenaan. Veera, Leevi, Eevertti ja Delfi muuttivat. Nyt niiden hyvinvointia ja kotoutumista seurataan sekä suomalaisten että kreikkalaisten huippuammattilaisten toimesta. Saako ihminen olla kateellinen? Tarvittiin tamperelaiset delfiinit. Se mikä lähtee Tampereelta pysyvästi, herättää aina tunteita. Tarvittiin eläimistä älykkäimmät, vaikka kyllä ne muutkin saattavat olla viisaampia kuin me. Eläinten oikeudet olivat jotenkin unohtuneet. Se, että niin tärkeä aihe unohtuu ja jää ajattelematta, johtuu todennäköisesti ähkystä. Syömme niin paljon ja olemme koko ajan kylläisiä, kaukana normaalista näläntunteesta, että ei siinä ajatus lennä. Verenkierto on siellä minne olemme sen halunneet. Suomalainen syö 80 kiloa luullista lihaa vuodessa. Määrä on nelinkertaistunut lyhyessä ajassa. Se on pastapuhetta, että lihasta olisi tulossa meille joku pittoreski ylellisyystuote ja eksoottinen maistelunöppönen. Lihanhimomme on valtava. Itse voisin syödä heti aamusta frisbeenkokoisen verisen pihvin, jos rehellisiä himojani oikein kuulostelen. Vielä muutama vuosi sitten tämmöistä poltetta ei ollut. Kiitän mainontaa, kauppaketjuja, lapsellisen halpaa lihaa - ja olen ähkyssä. Etsin turhaan ajatusta. Tamperelaiset delfiinit, puolenkymmentä, pyydystettiin lastemme iloksi Meksikonlahdelta 80-luvun puolivälissä. Silloin ei puhuttu paljoakaan eläinten oikeuksista, saati kärsimyksistä. Ihminenhän oli aina hyväksikäyttänyt löytämiään eläimiä omiin tarkoitusperiinsä. Jos maatilalla joku eläin näytti kärsivän, se lopetettiin ääntä nopeammin. Ennen tosin lihaa syötiin ihmistä kohden paljon vähemmän kuin nykyään. Oikein todella hankalaan ähkyyn saattoi päästä lihalla vain Jouluna. Silloin oli lupa maata ja olla ajattelematta mitään. Nyt moni on koko ajan joulukunnossa. Ihminen on viisaimmillaan lapsena. Sitten se alkaa tyhmentyä. Vauhti kiihtyy keski-iässä äärimmilleen. Siksi ehkä lapset ajattelevat niin viisaasti. Heille eläinten oikeudet ovat itsestäänselvyys. Jokainen eläin, elollinen ihmeellinen olento, on ansainnut parhaan mahdollisen kohtelun, hoivan ja välittämisen. Lapset eivät ajattele ensimmäisenä rahaa, eivätkä toisenakaan. Heillä on korkeammat motiivit, korkeammat ajatukset. Voisi melkein sanoa, että synnynnäinen taito ajatella vaistomaisesti koko maapalloa ja sen hyvää. Mikä voisi olla tärkeämpää? Aika usein tunnen itseni tyhmäksi. Tyhmemmäksi kuin ennen. Olen väsyneempi, aloitekyvyttömämpi ja nälkäisempi kuin koskaan. Mitä enemmän syön, lihaa(sitä menee paljon!) ja lisukkeita, sitä vähemmän jaksan ajatella. Paino on jo noussut. Mitä tänään kattelin kävelykadulle, niin monilla muillakin oli! Jos ihminen tyhmenee tätä vauhtia, me olemme ihan kohta nisäkkäistä tyhmimpiä. Silloin viimeistään eläinten oikeuksista pitää tempaista joku popup-seminaari, johon tulevat tosimielellä muutkin kuin 19-vuotiaat yliopistotytöt. Esimerkiksi delfiini pystyy ratkomaan pulmia, käyttämään työkaluja ja ymmärtämään käsitteitä. Itseltä mikään näistä ei luonnistu enää kovin hyvin. Onko maamme hallitus hyvä ratkomaan pulmia? Meillä on taloyhtiössä rima-aita rakentamatta, kun kukaan ei osaa käyttää vasaraa ja nauloja. Käsitteet aiheuttavat kyllästetylle nykyihmiselle, konttorialtistetulle, jo sanana ihottuman kaltaista hermostoperäistä kutkaa. Kehitys on kuitenkin vääjäämätön. Tulee se päivä, että meidän on hetkeksi lakattava miettimästä omaa riittämätöntä elintasoamme. Sitten otetaan kuuriluontoisesti porkkanat. Sitten voisi ajatella niitä eläimiä - eläviä eläimiä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Muoti! Akkojen hömpötystä eikä koske minua! Vaan ei auta pullikointi, kyllä koskee. Vaikka jalassa olisi vaan ne pieruverkkarit tai kulahtaneet kalsarit. Suomessa muotiteollisuutta ei kuitenkaan arvosteta, sanoo Kaikki kotona -ohjelman vieras Annamari Vänskä, Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti. Syytä olisi, sillä muotiteollisuus muodostaa neljä prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Annamari Vänskä kertoo mielikuvamme muodista olevan aika yksipuolisen. - Usein miellämme muodin koskemaan pelkästään huippumuotia, pukeutumisen arkista puolta ei pidetä muodin osa-alueena. Muoti on toisaalta huippumuotia, toisessa mielessä se on myös pysyvä rakenne, jonka läpi vaate kulkeutuu. Vaate on tiettynä aikana hyvinkin muodikas ja trendikäs, mutta aikanaan se kulkeutuu "muotiputken" läpi, ja tulee toisesta päästä ulos, jolloin se ei ole enää muodikas. Mutta sama vaate saattaa tulla vielä takaisin muotiin, tai muuttua peräti klassikoksi. Ruotsalaiset hoitavat muotiasiatkin meitä paremmin, heitä sopii kadehtia siitäkin. Miksi Suomessa muotibisnes ei kukoista kuten naapurimaassa? Annamari Vänskän mukaan muotiteollisuutemme on kehittynyt eri tavalla kuin Ruotsissa. - Ruotsin muodilla on pidempi historia kuin meillä. Toiminta on ollut kansainvälistä jo 1900-luvun alkupuolelta, jolloin yhteydet Ranskaan olivat tiiviit. Ruotsissa valtio myös panostaa muotiin enemmän kuin meillä. Heillä on valtiollisia elimiä, jotka tekevät taustalla työtä muotiteollisuuden edistämiseksi. Suomen muotiteollisuus on paljon nuorempaa, syntynyt vasta 50- ja 60 -luvuilla. Meidän vaateteollisuutemme oli pitkään sidoksissa idänkauppaan, jolloin suurin markkina-alueemme oli Neuvostoliitto. Neuvostokaupan hyytymisen jälkeen muotiteollisuuteemme on pikku hiljaa päässyt jaloilleen 2000-luvulla. Ruotsissa muotia ei ole pidetty kulttuurisesti marginaalissa, toisin kuin meillä. Suomea on pidetty enemmän arkkitehtuurin ja designin maana. Muotiala työllistää yksistään EU:n alueella yli puolitoista miljoonaa ihmistä, eikö tällaiseen miljardibisnekseen kannattaisi iskeä kiinni ja yrittää pysyä edes jollain lailla mukana kehityksessä? Turun yliopiston muodintutkimuksen dosentti Annamari Vänskä kertoo suunnittelijakoulutuksemme olevan kansainvälisesti ihan huippuluokkaa, mutta kaikki muu muodin infrastruktuuri puuttuu. - Koulutus on tässäkin asiassa kaikkein tärkeintä. Vaikka suomalaiset vaatesuunnittelijat ovat kansainvälisesti menestyneitä ja muotisuunnitteluakin on voinut opiskella jo vuosia, teoreettista muodintutkimusta ei vieläkään ole meillä mahdollista opiskella. Muualla maailmassa se on akateemisen maailman nouseva trendi. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 12.4.2016. Toimittajina Sanna Pirkkalainen ja Paula Jokimies.

Suomenruotsin murteita puhutaan Ruotsissakin, läntisessä Mälarin laaksossa pohjalaisittain. - Kielipuoli on tavannut Leif Träskbölen, Bror Söderlundin ja Ronny Broddin Torshällasta. Heillä kaikilla on juuret Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisillä seuduilla, joiden murre on kulkeutunut miesten mukana Ruotsiin.  - Uddevallassa pakolaisille suunnatussa kielikahvilassa voi oppia suomea ruotsin ohella, sillä toimintaa johtaa suomenkielinen diakoni Kaarina Danskain.- Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä selvittävät muun muassa hullunkurinen-sanan merkityksiä. - Manja Lehto pakinoi ajoista, jolloin asui Rovaniemellä ja Kiirunassa ja kuuli puhetta h:n päältä. Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se 

Kauneus on katsojan silmässä, tietää vanha suomalainen kansanviisaus. Vaan harvoin on katsoja näkyyn tyytyväinen, jos sattuu peilin edessä seisomaan. Liian pienet tissit, liian iso takamus. Tai liian ohut tukka ja liian rasvainen iho. Kaikkea on joko liikaa tai liian vähän. Kauneudesta ja sen vaalimisesta puhuttiin meikkitaiteen mestarin Raili Hulkkosen kanssa tiistaina 13.10.2015 Kaikki kotona -lähetyksessä. Raili Hulkkosella on pitkä kokemus kauneusalalta, ura alkoi jo 60-luvulla. Hän kertoo seuranneensa mielenkiinnolla nuorten tyttöjen touhua. Heillä on vahva pyrkimys täydellisyyteen ulkonäön suhteen. - Kaikki näyttävät nykyään samasta muotista tulleilta. Pitkät hiukset pitää olla ja vaatteetkin ovat niin saman tyyppisiä. Ehkäpä äitien tulisi kannustaa tyttäriään vahvemmin korostamaan omaa persoonallisuuttaan. Suomalaisen meikkitaiteen grand old lady Hulkkonen rohkaisee suomalaisia naisia hoitamaan ihoaan pitkäjänteisemmin. -Purkkeja ei niin paljon tarvitse olla, mutta säännöllisyys hoitamisessa on tärkeää. Kosmetologin hellää huomaa ja tehokkaampia hoitoja voisimme ahkerammin käyttää. Kauneuden käsitteeseen palattiin vielä keskustelun lopuksi. Hulkkonen tähdentää, että kyse ei ole pelkästä ulkonäöstä. - Kaunis ihminen on tasapainoinen ja hänellä on positiivinen asenne elämään. Jokaisesta päivästä löytyy jotain hyvää ja iloakin, jota on myös mukava tuottaa toisille. Kaikki tämä näkyy myös kasvoissamme. Haastattelijana Sanna Pirkkalainen.