Podcasts about kolmas

Tällä kertaa arvostelussa uusin Predator leffa Predator: Killer of Killers, joka tuli juuri Disney+Olen iso Predator fani. Eka osa, jota Arska tähditti oli mahtava elokuva. Toinen ei aivan niin hyvä olekaan. Kolmas taas varsin toimiva ja neljäs melko kaameaa. Sekä sitten pari AVP leffaa, jotka toimivat no jotenkuten. Kun Disney sai franchisen oikeudet ostettuaan Foxin niin oli selvää, että näitä alkaa tulemaan. Muutama vuotta sitten tullut Prey oli yksi parhaista Predator leffoista ja nyt sen ohjaaja Dan Trachtenberg ohjasi tämän uuden animaation, sekä loppuvuonna tulevan Predator: Badlands leffan. Mutta miten toimi ensimmäinen animaatio Predator? Entä haluaisinko nähdä näitä lisää? Tai miten tämä leffa muuten toimi? Näihin palataan arvostelussa. Odotatko tätä? Joko olet nähnyt? Entä mitä mieltä? Miten muuten Predator leffat toimii? 

Jeesus vastasi näin: »Eräs mies järjesti suuret pidot ja oli kutsunut paljon vieraita. Kun pitojen oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, kaikki on jo valmiina.' Mutta yksi toisensa jälkeen nämä alkoivat esittää verukkeita. 'Olen ostanut pellon', sanoi yksi, 'minun täytyy mennä katsomaan sitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.' 'Ostin viisi härkäparia', sanoi toinen, 'ja olen lähdössä kokeilemaan niitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.' Kolmas sanoi: 'Olen juuri mennyt naimisiin enkä siksi voi tulla.' »Palvelija palasi ja kertoi tämän herralleen. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalle: 'Mene kiireesti kaupungin kaduille ja toreille ja tuo tänne köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat.' Palvelija tuli sanomaan: 'Herra, olen tehnyt niin kuin käskit, mutta vielä on tilaa.' Silloin herra sanoi: 'Mene maanteille ja kylien kujille ja vaadi ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi. Ja siitä voitte olla varmat, että yksikään noista, jotka minä kutsuin, ei pääse minun pitopöytääni!'»Luuk. 14: 16-24Seurassasi on Kirsi Jokela

Vestlussaates "Räägime asjast" võtavad EKRE juhtpoliitikutest saatejuhid Martin Helme ja Mart Helme ette taas aktuaalsed teemad poliitikas.EKRE fraktsioon korraldas neljapäeval olulise tähtsusega riikliku küsimusena arutelu teemal "Tuuletööstuse pahupool". Tehakse ülevaade ettekannetest, mis käsitlesid sisukaid teemasid. Korratakse üle põhjused, miks ei või tuulikuid Eestisse teha ning veel kord saadi kinnitust, miks tuleb kõikvõimalike vahenditega takistada tuulikute püstitamist.Veel arutletakse põhjuste üle, miks president jättis välja kuulutamata kirikute ja koguduste seaduse. On siis Alar Karis "putinist", või olid kõik need süüdistused algusest peale naeruväärsed? Igatahes olid Karise argumendid kõik samad, mis EKRE seaduse menetluse käigus välja tõi. Samas, Karis ei ole varasemalt silma paistnud põhiseaduse käitsjana, miks ta siis seda seekord tegi.Kolmas teema on välispoliitika valdkonnast ning saatejuhid analüüsivad Trumpi Ukraina aitamise plaani ja seda, mis saab edasi. Vasakpoolsed teevad kõik endast oleneva, et Ukraina päästmise plaani põhja lasta.

Perjantaistudiossa keskustellaan kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä ja arvokysymyksistä. Vakiraatilaisista ovat mukana professori Laura Kolbe, kirjailija Jarkko Tontti ja elokuvatutkija Jari Sedergren. KORJAUS (7.4.2025 klo 8:40): Lähetyksessä keskusteltiin (kohdassa alkaen 33min:16) näyttelijä Gwyneth Paltrow'sta. Alustuksessaan Jarkko Tontti mainitsi Paltrow'n näytelleen Frendit-sarjassa Phoeben roolissa. Sarjassa Phoebea näytteli kuitenkin Lisa Kudrow. Paltrow tunnetaan mm. elokuvasta Shakespeare in love. Ensimmäisenä aiheena ovat jalkaväkimiinat ja Suomen mahdollinen irtautuminen Ottawan sopimuksesta. Keskustelu miinojen paluusta on herättänyt voimakkaita tunteita ja jakaa mielipiteitä. Onko miinakielto vain idealistista haihattelua nykymaailmassa, vai pitäisikö Suomen pyrkiä pitämään kiinni kansainvälisistä sopimuksista? Keskustelu siirtyy seuraavaksi koulutusmaksuihin. Sivistysala ry:n ehdotus toisen yliopistotutkinnon maksullisuudesta herättää kysymyksiä maksuttoman koulutuksen tulevaisuudesta Suomessa. Onko kyseessä Pandoran lipas, joka avaa tien maksulliselle korkeakoulujärjestelmälle? Vai onko aika ottaa "omaa vastuuta työmarkkinoilla", kuten järjestö esittää? Kolmas keskustelunaihe liittyy sananvapauteen ja sen rajoituksiin yliopistoissa. Trumpin hallinnon vaikutus tieteelliseen tutkimukseen, ja erityisesti Helsingin yliopiston Fulbright-stipendien tiedotteisiin kohdistunut sensuuri, herättää huolta. Miten sananvapauden rajoitukset Yhdysvalloissa vaikuttavat suomalaiseen tiedemaailmaan? Ja onko Trumpin hallinnon painostus vakavampi uhka kuin vasemmistolainen woke-ajattelu? Neljänneksi keskustellaan elokuvamaailman normeista. Gwyneth Paltrow'n kieltäytyminen intiimikoordinaattoreista elokuvatuotannossa nostaa esiin kysymyksen, ovatko kyseiset koordinaattorit ylilyönti vai tarpeellinen muutos. Elokuvatuotannon eettiset käytännöt ovat nousseet keskusteluun metoo-liikkeen myötä, mutta missä kulkee raja ammattitaidon ja suojelun välillä? Viimeiseksi keskustellaan Temun kaltaisten halpisnettikauppojen vaikutuksesta kulutukseen, niissä shoppailun oikeutukseen ja uuden designin syntyyn. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

✨ Kuntavaalit-podcast: vaalit@puhemedia.fi Studiossa sotahistorian dosentti Lasse Laaksonen. Jakso on kuvattu 25.2.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Rintamatilanne (3:12) Sodankäyntikyky (7:23) Globalismi (9:41) "Puskurivyöhyke" (11:31) Euroopan strategia (13:40) Politiikka (17:35) "Voittaminen" (24:14) Rauhanneuvottelut (28:24) Kasvojen menettäminen (30:21) Ydinaseet (31:33) Ranska (33:33) Zelenskyi (38:35) Trumpin viestintä (40:42) Tulitauko (42:29) Tulevaisuus (45:53) Suuret johtajat (47:34) Narratiivit (51:48) Kiina (53:57) Suomi (56:27) Kolmas maailmansota

Pontuksen kuuluminen: Miksi entistä idolia vastaan on niin helppo kääntyä? Ensimmäinen selitys on transferenssista eli tunteensiirrosta seuraava isänmurha. Omat fantasiat projisoidaan ihannoituun kohteeseen, mistä seuraa myöhemmin tarve tuhota isähahmo, jotta voisi itsenäistyä. Hieman jalostuneempi selitys voisi olla kiitollisuudenvelan sietämättömyys, joka on tyypillistä erityisesti miehille. Kolmas, laajempi selitys on kulttuurinen vaatimus esittää itsensä valmiina, osaavana ja itseriittoisena, ilman vaikutteita tai menneisyyden noloa haparointia. Veikan kuuluminen: Flunssatunnelissa kuukauden viettäneenä tulee kysyneeksi, palaanko enää toimintakykyiseksi. Samalla huomaa, miten hauras on ihmisen kokemus “normaalista” toimintakyvystä. Pystyvyyteen tottuneiden ihmisten olisikin välillä hyvä vähän sairastaa ja tarkastella yhteiskuntaa vaihtelevan toimintakyvyn näkökulmasta. Pontuksen vaiva: Berghain on mahdollisesti viimeinen millenniaaliutopia, eksklusiivinen tila, johon kuuluu lupaus kielletyistä nautinnoista ja itsensä kadottamisesta. Se on Elon Muskista vapaa vyöhyke, johon jonottamista on ehdotettu metaforaksi koko nykytaidemaailmalle. Berghainin legendaarisuus liittyy myös siihen, että paikasta on vain vähän visuaalista “todistusta”: maine perustuu suulliseen legendan heittämiseen. Mitä tämä kertoo haluistamme laajemmin? Entä mitä tapahtuu intensiteetin jälkeen? Veikan vaiva: Queen of Fucking Everything -sarjaa on ylistetty, mutta miten luokka esitetään sarjassa? Erottuu kaksi luokan valottamisen tapaa. Ensimmäinen on kliseinen ja ulkoisiin tunnusmerkkeihin ripustautuva, toinen taas kuvaa ihmisten jatkuvaa seilaamista yhteiskunnallisista asemista toiseen, palkkatyöstä velkaan, mielenterveysongelmiin, syrjäytymiseen, yrittämiseen ja harmaaseen talouteen. Suositukset/jaksossa mainitut asiat Petollinen valo - ja Unohduksen Epidemia https://www.tanssintalo.fi/ohjelma/liisa-pentti-petollinen-valo-ja-unohduksen-epidemia Sponsoroidussa suosituksessa tanssiteos, joka käsittelee jatkuvan näkyvänä olemisen problematiikkaa. Miten piiloutua ja löytää yhteyksiä, kun kaikkialla vallitsee banaali näkyvän “totuus”? Ko:mi & Minna Records https://www.minnarecords.com/ Feministisen levy-yhtiön julkaisema levy on osa Sanna Komin suden ja ihmisen kanssaeloa käsitteelvää väitöskirjaa, mutta myös kamarimusiikista vaikutteita saanutta nättiä indietä. Hereillä mutta mihin hintaan - Nykytaiteen millenniaaliantologia https://www.khaospublishing.com/publications/hereilla-mutta-mihin-hintaan-nykytaiteen-millenniaaliantologia Kevyt kirja, joka avaa läpileikkaavasti suomalaisen nykytaideskenen kokemusta maailmasta ja taiteesta Anna Jensenin Wauhaus-arvio https://mustekala.info/siirtymisen-hetkia/ HS-juttu nuorten naisten asenteista https://www.hs.fi/feature/art-2000010856527.html Tilaa yhteistyökumppanimme Kansan uutiset ja lue jaksossa mainittu Noora Kotilaisen haastattelu militarismista: https://ku.fi/tilaa Tilaa lisäjaksot Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa

Eesti rokkivamas poliitikasaates "Räägime asjast" räägivad asjast EKRE poliitikud Martin ja Mart Helme. Seekord on on avateemaks see, kuidas koalitsioonisaadikud edendavad teadlikult pedofiilset riigikorda, nüüd juba kahe eelnõuga, seejuures valetatakse juurde täiesti tuimalt, kuidas nii see ei ole.Saates räägitakse ka jätkuvast maksurallist, kuigi peaminister Kristen Michal jutustab maksurahust. Alkoholi aktsiis ei vähenda joomist, vaid laekumisi riigieelarvesse. Kütuseaktsiisi tõstmine teeb inimeste elu raskemaks.Kolmas teema käsitleb jaburaid välismissioone, milles Eesti osaleb, mis aga mitte midagi meie julgeolekule juurde ei anna.Poliitikasaade “Räägime asjast” on TRE Raadios ja Ring FM-is eetris pühapäeval kell 11 – 12 ja kordus samal õhtul kell 21 – 22. Samuti saab saadet kuulata Uute Uudiste portaalis ja taskuhäälingu-keskkondades (Spotify, Apple podcasts, Mixcloud).

Ugala teatri näitleja ja lavastaja Ringo Ramul teeb lavastajadebüüdi Vanemuises, tuues välja draama „Päevaraamat“. Lavastuse aluseks on Ungari kirjaniku Agota Kristofi romaanitriloogia „Kaustik. Katsumus. Kolmas vale“ esimene osa. Saates räägime põgusalt romaani autorist ning vihjamisi loo sisust.

Palaganibluusi ansambel Kaisa Ling Thing on avaldanud kolmanda albumi "Big Bäng", mis on pühendatud meestele.

Eesti koondise poolkaitsja Mattias Käit käis külas Õhtulehe taskuhäälingus „Kolmas poolaeg“, kus rääkis avameelselt enda vigastustest, karjääri planeerimisest, tehtud vigadest, ärajäänud üleminekutest, unistustest ja isadusega kaasnenud rõõmudest. Käit kirjeldas täpsemalt, milline trauma teda septembrikuistest koondisemängudest eemal ja kuidas ta vahetult koondiseakna eel oleks Bukaresti Rapidi kohtumise eel riietusruumis äärepealt minestanud. Ta pidanuks kuuluma Rapidi algkoosseisu ja soojendus oli juba tehtud. „Istusin riietusruumis, pea hakkas ringi käima ja ma ei saanud enam midagi aru. Olin näost valge ja tekkis tunne, et panen kohe pildi tasku,“ rääkis ta tekkinud allergilisest reaktsioonist. Nii jäigi kohtumine vahele. 26aastane poolkaitsja sõnas, et noore mängumehena esile kerkides unistas ta mõistagi kõrgemast lennust, aga esialgu rahuldub ka senisega. Siiski on tema suur eesmärk jõuda kunagi ühte Euroopa suurematest liigadest. „Iga jalgpalluri unistus on tippliigasse jõuda ja oleksin kindlasti pettunud, kui see ei õnnestuks. Töötan selle nimel iga päev, aga kui ei jõua, siis pole midagi teha. Ju siis nii on. Aga ma tõesti ja proovin ja tahan sinna jõuda.“ Tagantjärele targana tunnistas ta, et ta poleks omal ajal pidanud Fulhamist Sloveeniast Domžalesse siirduma. Tema üleminek sattus Brexiti perioodi ja nüüd on tal raskem Inglismaale tagasi murda. Sealne elu ja vutt talle aga meeldib. Lisaks räägib ta üleminekust, mis oleks ta viinud Šveitsi kõrgliigasse.

Yhä useampi suomalainen vaihtaa työuransa aikana kokonaan toiselle alalle - osa useammankin kerran. Tutkimusten (mm. Duunitori) mukaan jopa 32,8 prosenttia suomalaisista harkitsee alan vaihtoa tai on jo vaihtanut uuteen ammattiin - toisin sanoen vaihtaminen on jo nyt uusi normaali. Rookiessa harjoittelua tekevä Tiina Rantala ehti tehdä 30 vuoden uran kokkina ja opiskelee nyt media-alaa. Bronxcastissa juttelimme Tiina kanssa muun muassa, miksi hän ratkaisuun päätyi, kuinka uusi ura valikoitui, onko opiskelumotivaatiota pitänyt kaivaa kovinkin syvältä, pelottaako muutos ja voisiko hän suositella vastaavaa peliliikettä muillekin asiaa pähkäileville? https://www.rookiecom.fi/bronxcast-188-joka-kolmas-suomalainen-miettii-alanvaihtoa-tai-on-vaihtanut-jo-millainen-projekti-alanvaihto-on-siita-kertoo-tiina-rantala/

Patrik Kristali, Tony Varjundi ja paljud teised Eesti järgmise põlvkonna suurimad talendid üles kasvatanud Taavi Viik on üks perspektiivikamaid noori treenereid. Nüüdseks FC Flora esindusmeeskonna pingile istunud treener käis külas Õhtulehe taskuhäälingus „Kolmas poolaeg“. Põhimõttekindel Viik tunnistas, et tema usaldust on lihtne kuritarvitada, aga raske tagasi võita. Nii austab tema mängijaid, aga eeldab põhimõttekindla inimesena sama ka vastu. Tal on olemas helesinine unistus, millest ta kõva häälega ei räägi. Üldiselt ta oma karjääri pikalt ette ei planeeri, vaid liigub sammu kaupa. Kui ta on FC Flora esindusmeeskonda välja jõudnud, siis on järgmine samm olla seal edukas. Juuli alguses Flora seniselt peatreenerilt Norbert Hurdalt üle võtnud Viik sõnas, et muudatuste tegemine on hooaja keskel raske, aga ta püüab. Eeskätt on ta muutnud treeninguid intensiivsemaks. „Suhtlesime Norbertiga ka varasemalt, sest ta tegeles spordidirektorina duublite ja värbamisega. Jalgpallis oli meil maailmavaateliselt sarnasusi, aga ka erinevusi. Me oleme inimestena kaunis erinevad ja sealt hakkab pihta ka jalgpalliline poolt. Minu jaoks on alati treening kõige tähtsam. Kui treening pole intensiivne, siis seda ei saa ka mängus nõuda. Ma ei saa öelda, et Norberti trennid polnud intensiivsed, aga minu maitse jaoks mitte piisavalt,“ ütles ta. Kuivõrd suure osa oma karjäärist on Viik töötanud noortega, siis rääkisime ka noortetöö võlust ja valust. Ta tunnistas, et ühes asjas pole ta traditsiooniline treener – noorteklassis ei taha ta iga hinna eest võita. Näiteks Kristal, Varjund & co mängisid Eesti meistrivõistlustel endast pidevalt aasta või mitu vanematega ning pole kunagi tulnud meistriks. Ometi on nad jõudnud kaugemale kui enamik eakaaslaseid. „Kui sa kaotad väga palju, siis on midagi valesti ja sa mängid ilmselt vales liigas. Ja kui sa võidad väga-väga palju, siis on samamoodi midagi valesti. See on põhjus, miks me 2006. aasta pundiga mängisime kogu aeg 2005. aasta liigat – me ei jõudnud kunagi esiliigasse, vaid olime kogu aeg teises liigas,“ selgitas Viik.

Kooliaasta alguse puhul ilmus kolmandat korda ukrainakeelne Täheke.

Viis korda Eesti jalgpallikoondist esindanud 21aastane Kevor Palumets on tänavu üks kahest eestlasest, kes mängib eurosarja alagrupiturniiril. Suvel Soome tippklubi HJKga siirdunud on seal koheselt põhimeeste sekka tõusnud ja nimetati ka kuu mängijaks. Kõigest sellest ja paljust muust rääkis Palumets lähemalt Õhtulehe taskuhäälingus „Kolmas poolaeg“. Palumetsa aasta esimene pool oli kohutav. Waregemi Zulte poolkaitsja soovis juba talvel klubi vahetada. Variante oli näiteks nii Leedust (Panevežys) kui Šveitsist (Schaffhausen), aga kas ei sobinud pakkumine talle endale või ei jõudnud klubid omavahel kokkuleppele. Nii tuli tal end kuidagi pool aastat töös hoida, kuni tuli päästev pakkumine Soomest. Ka HJK ja Zulte läbirääkimised ei kulgenud lihtsalt ja kestsid ligemale kuu aega, aga lõpuks said need tehtud. „Eelmisel aastal oli Belgias selline raidumine, et üldse naeratada, aga nüüd valiti mind meeskonna kõige positiivsemaks vennaks. Tunnen ise ka, et mentaalselt olen vabanenud,“ rõõmustas Palumets. Kuigi alguses läks eestlasel ka Helsingis aega, et end käima saada, siis nüüd on ta tõusnud kõige olulisemate lülide sekka. Äsja teatas HJK, et fännid valisid ta kuu mängijaks ning ta mängib suurimaid minuteid. "Soomlased vaatavad ikka läbi nalja eestlastele alla, et mis Eesti, sinna lähme ju ainult alkoholi järele. Aga ma olen suhtumisega, et löön siin läbi. Juba sellepärast, et ma ei taha Belgiasse tagasi minna, on mul vaja läbi lüüa!“ kuulutas ta. Nüüd on Palumetsa eesmärk mängida end HJKs nii oluliseks, et klubi kasutaks detsembris ostuvõimalust. Tabasalu kasvandiku abiga pääses HJK UEFA konverentsiliiga alagruppi. Näiteks Montenegro klubist FK Dečićist saadi jagu alles penaltiseeria abil ja otsustava löögi kõmmutas sisse just Palumets. Vaatamata oma noorele eale on ta löönud palju otsustavaid penalteid ja nende anatoomiast tuleb saates ka pikemalt juttu. Kümne aasta perspektiivis soovib Palumets karolmetsalikult järkjärgult end aina kõrgemale tasemele mängida ning lõpuks näiteks Bundesligasse jõuda.

Paide linnameeskonna jalgpalliklubi spordidirektor Gert Kams avas Õhtulehe jalgpallipodcastis „Kolmas poolaeg“ telgitaguseid, mida ses ametis teha tuleb ning kuivõrd erineb tema igapäevatöö välismaa ametivendade omast. Mängijana 60 korda Eesti jalgpallikoondist esindanud ning seejärel – ehk viimased viis aastat – Paide meeskonna spordidirektorina tegutsenud Kams tõmbas taskuhäälingus võrdlusjoone: „Meist suuremate välismaa klubide spordidirektorid käivad ringi lipsu ja ülikonnaga, mul tuleb aegajalt näiteks väljakut kasta. Meie siin Eesti jalgpallis peame kõike tegema, et asjad toimiks.“ Kui treeneritelt, arstidelt ja füsioterapeutidelt nõutakse erialaseid kutseoskusi ja neile korraldatakse koolitusi, siis spordidirektor saab põhimõtteliselt ametisse ühe telefonikõnega. „Ma täpselt ei tea, kas mujal kehtivad mingid nõuded või mitte. Näeme, et spordidirektoriks saavad sageli endised mängijad. Nõustun, et see on huvitav teema püstitus. Omalt poolt saan lisada, et olen alaliidu presidendile öelnud: kui avaneb võimalus end täiendada, olen sellest väga huvitatud.“ Eelmise hooajal keskel palkas Paide (ehk spordidirektor Kams) esindusmeeskonna peatreeneriks Ivan Stojkovici. Liigas jäädi medalita, neljandal kohal asutakse ka hetkeseisuga. Karikafinaali pääsemisega lunastati europääse, kus sel suvel korrati klubi ajaloo parimat tulemust. „Näeme maailma jalgpallis, kuidas treenereid vahetatakse nagu sokke. Minu jaoks on see lausa uskumatu. Meie oleme alati kõikidele oma treeneritele andnud aega ja olnud kannatlikud. Nii on ka Ivaniga,“ rääkis Kams. Serblase emotsionaalsuse kohta, mis väljendunud ka hoolealuste avalikkuse ees tümitamisega, lausus Kams: „Ivan on noor treener ja teeb alles esimesi samme. Teadsime teda palgates seda. Kooliraha tuleb kuskil maksta. Minu ja Veiko (Paide klubi president Veiko Veskimäe – toim) ülesanne on juhtida teda õigele teele. Ma ei ütle, et meil on sellega probleeme olnud, küll aga, et ma olen temaga neil teemadel rääkinud. Ta on tagasisidele väga vastuvõtlik treener ja suudab muutusi ka ellu viia.“ Anname hinnangu ka Paide tänavusele euroteekonnale, aga ka sellele, kuidas on spordidirektor Kams õnnestunud ning räägime, kuidas meeskonda üldse komplekteeritakse. „Arvan, et olen mängijate värbamisega teinud vigu suhteliselt vähe,“ sõnas Kams. Kui jutuks tuleb Patrik Kristali talvine Levadiast Paidesse ja hooaja järel Paidest Saksamaale Kölni kolimine, ütleb Kams: „Ma ei ole küll näinud Ragnar Klavanit või Konstantin Vassiljevit sellises vanuses mängimas, aga minu arvates pole Eesti jalgpallil sellist talenti nagu Patrik varem olnud. Juuni alguses oli mul telefon täiesti punane.“ Samuti vaatame otsa Eesti (klubi)jalgpalli olukorrale laiemalt, paljuräägitud välismaalaste reeglile ning Thomas Häberli – Jürgen Henn vangerdusele. Head kuulamist!

Eesti koondise ja Tallinna FCI Levadia jalgpallur Mihkel Ainsalu on karjääri jooksul üle elanud nii mõndagi. „Kui ma pärast poolt hooaega Ukrainast lahkusin, tuli väga-väga tugev mõõn,“ meenutab Mihkel Ainsalu Õhtulehe jalgpallisaates „Kolmas poolaeg“ nelja aasta tagusele Lvivi-käigule järgnenut. „Oli raskusi ka väljaspool jalgpalli. Mõtted, et jalgpalliga lõpparve teha, olid väga tugevad. Olin sügavas mustas augus. Elu mängis nii kõvasti vingerpussi, et jalgpall ei olnud mu jaoks kindlasti esikohal. Minus valitses tunne, et olen kõigest ilma jäänud. Sattusin seisu, kus pidin otsustama, kas surun edasi või lasen käed alla. Mis siis täpselt peas toimub, seda on sõnadega võimatu edasi anda. Seda peab ise kogema.“ Ent ta töötas end uuesti üles ning sai „elu pakkumise“ Harkivi klubist. Paraku juhtus nii, et Ukrainasse lepingut allkirjastama läinud Ainsalut ootas hoopis sama kiire koju naasmine. Ta meenutab toimunut ning peas keerelnud mõtete virrvarri ja ütleb: „See päev on meeles nagu eilne.“ Samas lisab jalgpallur: „Pakkumised Ukrainast on siiani laual. Aga ema ütles: kui sa sinna lähed, siis ma enam sinuga ei suhtle. Olen seni valinud pere. Kuid pakkumisi on ka mujalt. Pall on Levadia käes – nende otsustada, kas lasevad mul minna või mitte.“ Ainsalu pajatab ka ränkrasketest treeningutest välismaal ning ühe treeneri teatest talle: selliste võimetega pead jõudma Bundesligasse! Ta teab, mida tähendab klubijalgpall välismaal ja oskab seda võrrelda kodusega. Millised on erinevused ja sarnasused? „Mujal on mängijad palju näljasemad. Meie liiga leegionäride piirang aitab sellele ainult kaasa. Sarnasused... Väga raske midagi välja tuua. Võib-olla ainult see, et mäng on sama,“ vastas kolmes välisriigis (Ukraina, Taani, Holland) mänginud poolkaitsja. „Eesti jalgpall on arenenud, aga muu maailm liigub lihtsalt palju kiiremini eest ära. Eriti näiteks infra – see on täiesti teine maailm!“ Ta meenutab ka nelja aasta tagust Florast lahkumist, kelle ridades on võitnud oma kolm ainsat meistritiitlit. „Ma olen Florale tänulik. Aga samamoodi tean liiga hästi, mis üleminekud katki jäid...“ meenutas Ainsalu. „Floras olid väga head treenerid, kui ma seal olin. Aga olid ka teatud persoonid, kellega mul päris nii hästi ei klappinud – aga see on jalgpalli osa. Tänaseks on see meeskond väga palju muutunud. Inimesed, kellega mul oli väga hea läbisaamine – Henn, Indermitte, Miller – ja kellega koos sai asju tehtud, on sealt lahkunud. Kui varem elasin nende pärast Florale mingil määral kaasa, siis nüüd on see etapp läbi saanud.“

"Hommikumaa vägevate" VIII hooaeg on mässajate ja ülestõusude päralt. Kolmas saade viib meid 19. sajandi Indiasse, kus inglaste jaoks näiliselt tühisest Ida-India kompanii sõjaväe relvastuse muutmisest puhkes ülestõus, mis ähvardas inglased sootuks Indiast minema ajada.

Hiiumaal algab homme kolmas, seekord kunstihõnguline kirjandusfestival.

Loihde ei ole yhtiönä valmis, ja juuri se tekee siitä sijoittajan kannalta kiinnostavan: mahdollisuuksia kannattavuuden parantamiseen luulisi olevan. Toimitusjohtaja Samu Konttisen listalla onkin useita keinoja, joilla kannattavuustaso pyritään kaksinkertaistamaan. Jonkin verran tehostettavaa on ehkä saatavilla yhtiöryppään nitomisesta yhdeksi. ”On vielä ulosmitattavaa, tämä ei ole valmis, mutta ollaan paljon paremmassa tilanteessa kuin puolitoista vuotta sitten”, Konttinen sanoo. Toiseksi it-palvelumarkkina on nyt matalasuhdanteessa. Erityisesti projekteja yritysasiakkaille tekevät it-palveluyhtiöt kautta linjan ovat kärsineet kannattavuusongelmista. Kun asiakastyötä tekevien konsulttien käyttöasteet saadaan nousemaan ja huoltosuhde eli laskutusta tuovien ja tukitoiminnoissa olevien henkilöiden suhde paremmaksi, kannattavuus kohoaa. Kolmas, joskin Konttisen listalla ensimmäinen, on jatkuvien palveluiden osuuden kasvattaminen. Loihde pyrkii nostamaan sijoittajien suosimien jatkuvien palveluiden osuuden 30 prosenttiin liikevaihdostaan. Mutta mitä ihmettä Loihde edes tekee? Onko se lukkoseppä vai it-konsultti? "Olemme it-palveluyhtiö, jossa turvallisuus on isolla painotuksella”, Samu Konttinen muotoilee. Marinadi-osiossa käsitellään Private Equityä eli sijoittamista pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin. Miksi se on tuottanut pörssisijoituksia paremmin, ja millaisia tuottoja listaamattomalta puolelta saadaan? Asiantuntijavieraana S-Pankin Private Equity -rahastojen salkunhoitaja Annika Henriksson. Loihteen sijoittajasivut: https://www.loihde.com/sijoittajille/ Yhteistyössä: Loihde Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Äänessä eläköitynyt oikeushammaslääkäri Helena Ranta, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala sekä eläköitynyt elouvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa. Venäjän vaikuttamistoimet, disinformaatio ja propaganda ovat olleet mediassa pinnalla eurovaalien kynnyksellä. Huomio kiinnittyy siihen, että vihreiden ex-kansanedustaja Cronberg osallistui Venäjällä pidettyyn seminaariin, joka linkittyy Kremlin vaikuttamisoperaatioihin. Lisäksi keskustelijat ottavat esiin Ylen raportit Venäjän mahdollisista sabotaaseista Suomessa ja Euroopassa. Tekoäly mahdollistaa uskottavan audiovisuaalisen sisällön luomisen nettiin ja kohta on vaikeaa erottaa oikeaa tietoa feikistä. Raati pohtii myös, valmistellaanko suomalaisia Nato-maan kansalaisen rooliin vastapropagandalla. Perjantaistudion toinen aihe käsittelee Euroviisujen politisoitumista, erityisesti Israelin osallistumisen vuoksi. Raati pohtii boikotoinnin vaikutusta ja merkitystä. Onko boikotti unohdettu asia jo viisujen jälkeisenä maanantaina. Milloin boikotti tehoaa ja vaikuttaa? Kolmas aihe avaa keskustelun Suomen matkailun haasteista ja mahdollisuuksista. Suomi on menettänyt matkailutuloja koronan ja Ukraina sodan yhteistsunamin takia. Kansainvälinen matkailu on kasvanut enemmän naapurimaissa. Keskustelijat etsivät keinoja tehdä Suomesta vetovoimaisemman matkailukohteen, pohtien markkinointistrategioita ja uniikkeja vetovoimatekijöitä, joita voisivat olla kylmyys, puhdas vesi ja… alkoholi! Klassisen musiikin tulevaisuus mietityttää. Esa-Pekka Salonen aikoo lopettaa San Francisco Symphony -orkesterissa, koska rahoitus vähenee. Myös Suomessa kulttuuria leikataan. Silti uusia huippukapellimestareita tulee maastamme. Klassinen musiikki on marginalisoitumassa Spotifyssa ja yleisö on kovin iäkästä. Mitä jos nuorempi sukupolvi kääntää klasarille selkänsä? Viimeisenä aiheena keskustellaan uushenkisyyden noususta ja sen mahdollisista huonoja vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen. Aivotutkija Katri Saarikivi on kirjoittanut aiheesta, pohdiskellen uushenkisyyden mahdollista roolia ahdistuksen lisääntymisessä. Uushenkisyys johtaa usein vaaralliseen minäkeskeisyyteen ja masennukseen. Raati ihmettelee huuhaan menestystä ja antaa useita viisaita elämänohjeita.

Ragnar Klavan teeb ja jõuab: Kalevi jalgpalliklubi juhib ta presidendina ja aitab mängijana väljakul, värskelt lisandus roll alaliidu juhatuses, igapäevaselt tuleb täita isakohustusi. Kõigest sellest – eriti aga Klavani mõtetest, mida Eesti jalgpall arenguks vajab – tuleb juttu Õhtulehe taskuhäälingus „Kolmas poolaeg“. Klavan ütleb muuhulgas: „Ma ei taha teha kriitikat inimeste suhtes, kes Eesti jalgpalli panustavad. Aga kui vaatame, kuidas mõni väike riik ükspuha millisel elualal on edu saavutanud, siis näeme: esimene eeldus on ühtsus. Minu selge tunnetus on, et meil kehtib see vana eestlaste ütlus: kõige parem toit on teine eestlane. Ma soovin, et saaksime sellest kompleksist ja suhtumisest vabaks ning mõistaksime, et ühtsetena oleme suutelised väga suurteks tegudeks. Nagu tegi näiteks Island, muutes kogu oma süsteemi üheaegselt. Kui meil seda ühtsust ei ole, siis ongi väga raske.“ Räägime ka Konstantin Vassiljevi juhtumist, Eesti jalgpalli juhtimismudelist ning mõistagi Klavani juba tehtust, teoksil olevast ja tulevast. Head kuulamist!

Kolmas osa vaagib küsimust, kas spordiennustuseta sureks Eesti sport.Kus on sport, sinna on end murdnud ka spordiennustus ehk mängutulemuste peale päris raha panustamine. Murdnud end spordimaailmast välja – inimesteni, kes ehk muidu sporti ei jälgigi. Meil on spordiennustuskire tõttu ametist taandunud minister. Kui mullu kevadel arutas valitsus hasartmängude reklaamikeeldu, karjuti sponsorluslepingute kaotamise hirmus surma vaat et kogu Eesti spordile. Selle valdkonnaga seostuvad isiklikud tragöödiad ja kollektiivne paanika."Kuidas spordiennustus Eesti vallutas" räägib spordiennustusportaalidest ja nende kasvavast mõjust. Me ei jäta ühtki kivi ümber pööramata. 

Õhtulehe jalgpallisaates „Kolmas poolaeg“ külas käinud Konstantin Vassiljev rääkis seal muuhulgas ka eelmise aasta alguses aset leidnud pildiskandaalist, kus Eestit jalgpallilegendid olid samas õllelauas Venemaa koondise peatreeneri Valeri Karpiniga. Pildi paiskas eetrisse Andrei Stepanov ning seal olid lisaks Vassiljevile, Karpinile ja Stepanovile ka praegune koondise mängija Sergei Zenjov, toonane abitreener Andres Oper ning veel ka endised koondislsaed Igor Morozov, Sergei Pareiko, Dmitri Kruglov, Aleksandr Dmitrijev ja Artur Kotenko. Pärast pildi avaldamist esinesid Vassiljev, Zenjov ja Oper ühisavaldusega, kus öeldi, et sõjale pole õigustust, aga ei valitud pooli.

Kolmas puolivälieräkamppailu päättyi Pelicans-juhliin, kun Lars Bryggman iski kiekon lahtelaisten riemuksi IFK-reppuun ensimmäisessä jatkoerässä. Selostus: Arttu Hämäläinen Kuva: Mirja Hussain/ESS

Kolmas kilpailu kaudella tarjosi jännitystä ja draamaa F1-faneille ympäri maailmaa. Kilpailun kärjessä käytiin kova taistelu eri tallien välillä, kun Verstappenin ja Hamiltonin välinen kilpailu jatkui. Rataolosuhteet ja renkaankestävyys vaikuttivat kisan kulkuun, luoden strategisia haasteita tiimeille. Lopulta kauden kolmannessa kilpailussa nähtiin uusi voittaja, kun nuori kuljettaja nousi kärkeen yllättäen. Tämä kilpailu jätti jälleen jännitystä ja odotuksia tuleville kisoille, osoittaen Formula 1 -sarjan vauhdin ja draaman ainutlaatuisuuden.

Karl Jakob Hein (21) on alles verinoor väravavaht, kuid jõudnud kuue Londoni Arsenalis veedetud aastaga nuusutada absoluutsel kõrgtasemel jalgpalli ja tõusnud Eesti koondise vaieldamatuks esikindaks. Nüüd on ta leping Arsenaliga lõppemas ja õige pea selgub, millise suuna Heina karjäär võtab. Mõistagi räägime Heinaga Õhtulehe jalgpalli-podcast'is „Kolmas poolaeg“ Eesti koondisest ning ka neljapäevaõhtusest suurest lahingust Varssavis. Aga keskendume ta teekonnale ja tulevikule Arsenalis. Heina intervjueerib Andres Vaher.

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Premium liiga avanädalavahetuse kuumimaks meheks kerkinud Nõmme Kalju ründaja Alex Matthias Tamm on jalgpallur, kellest on juba aastaid oodetud ja loodetud. Kas nüüd on tema läbimurdehooaeg käes? 16aastaselt Premium liigas debüteerinud Tamm on tänaseks saanud 22aastaseks. Korra on ta proovinud kanda kinnitada Šveitsis Grasshopperis ehk samas klubis, kus praegu mängib Maksim Paskotši, aga tulutult. Tamm käis külas Õhtulehe jalgpalli-podcastis „Kolmas poolaeg“, kus rääkis avameelselt oma tegmistest ja mõtetest ja unistustest. Muuhulgas saime teada, et ta pole sugugi üllatunud või pettunud, et tema roll koondises on seni olnud võrdlemisi väike. „Ma lõin [eelmisel hooajal] terve hooaja peale mänguliselt kolm väravat, kui penaltid välja jätta. See on väga vähe. See tekitas minu sees viha, sest ma vedasin isennast alt. Siis tekibki küsimus treenerites, et kui ma Eesti liigas löön kolm, siis Rootsi ja [Victor] Lindelöfi vastu löön viis? Ei löö ju.“ Kuidas jäi ta rahule Plzeni Viktoria testimisega? Mida arvab ta Nõmme Kalju skandaalidest? Või KTM-reeglist? Kui kaua on Tamm veel Eestis mängiv jalgpallur? Millest ta unistab? „Kolmas poolaeg“ jõuab eetrisse kaks korda kuus.

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Ensimmäinen hallituksen työmarkkinauudistuksista, lakkojen rajoittaminen, etenee eduskuntaan. Eduskunta alkaa puida myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkauksia. Kolmas ay-liikkeen vastustama paketti, eli paikallisen sopimisen laajentaminen, lähti puolestaan lausuntokierrokselle. Tuoreita uutisia on myös se, että pääministeri Petteri Orpo tapaa työmarkkinaosapuolet perjantaina. Millainen vaihe nyt on alkamassa? Mitä pitäisi ajatella hallituksen aikeiden viime hetken muutoksista? Aiheesta keskustelevat eduskunnan työelämävaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), perussuomalaisten valiokuntavastaava Jorma Piisinen ja SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Kodune jalgpallihooaeg on ukse ees ja Õhtulehe jalgpallipodcast „Kolmas poolaeg“ pärast puhkust tagasi eetris. Seisusele kohaselt saab esimese sõna õiguse tiitlikaitsja FC Flora uus-vana peatreener Norbert Hurt. Viimati kaheksa aasta eest Florat tüürinud ning seejärel spordidirektori ja abitreeneri rolle täitnud Hurt avab saates tagamaid, kuidas suhtub nii personaalsesse kui klubile osaks saanud kriitikasse, mõtestab lahti võitmise kultuuri ning kuivõrd on peatreenerile vajalik usalduskrediit. Pikemalt peatume Hurda kui treeneri kasvamisel ja muutumisel. Samuti avab ta täpsemalt, mil moel on teda mõjutanud Arno Pijpers („Temast sai mulle eeskuju.“) ja Aivar Pohlak („Ta on inimene, kelle sügavus on niivõrd suur.“) ning kas ta näeb end tulevikus pigem treeneri või näiteks jalgpalliliidu presidendina. „Kolmas poolaeg“ jõuab edaspidi eetrisse kaks korda kuus. Käesoleva osa saatejuht on Andres Vaher. Head kuulamist!

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 128. jaksossa keskustelen kirjailija Tommi Melenderin kanssa unkarilaissyntyisestä mutta ranskaksi kirjoittaneesta kirjailijasta Ágota Kristófista, jonka kuuluisa trilogia sisältää osat Iso Vihko, Todiste ja Kolmas valhe. Kaksi jälkimmäistä osaa on pitkän odotuksen jälkeen suomennettu. Kuka oli Ágota Kristóf? Mistä  trilogia kertoo? Millainen oli Kristófin kerronnan etiikka? Mihin Kristófin ilmaisuvoima perustuu? Miksi kielellä on keskeinen rooli trilogiassa? Mitä totalitarismi tekee kielelle? Miksi trilogia on edelleen ajankohtainen? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Lähde Radioraamattupiirin matkaan tutkimaan Kolmatta Mooseksen kirjaa. Radio Deissä tiistaisin klo 18.30 ja uusinta sunnuntaisin klo 12:04. Voit kuunnella ohjelman myös Spotifysta!

Korkojen nousu on ajankohtainen aihe, joka herättää paljon keskustelua ja huolta. Tässä jaksossa käymme läpi erilaisia tapoja kompensoida korkojen nousua ja helpottaa taloudellista tilannetta. Yksi tapa kompensoida korkojen nousua on ottaa lyhennysvapaata. Lyhennysvapaan aikana maksat ainoastaan korkoja, jolloin lainanmaksuerä pienenee väliaikaisesti. Tämä voi olla hyödyllistä esimerkiksi tilanteissa, joissa tulot laskevat työttömyyden tai äitiysvapaan takia. On kuitenkin tärkeää huomata, että lyhennysvapaan aikana lainanmaksuaika pitenee. Toinen vaihtoehto on laina-ajan pidennys. Tämä tarkoittaa sitä, että pyydät pankilta pidempää laina-aikaa, jolloin lainan kuukausierä pienenee. Tämä voi helpottaa taloudellista tilannetta, mutta samalla lainaa maksetaan viisi vuotta pidempään. On kuitenkin huomattava, että pankki voi olla haluton myöntämään pitkää laina-aikaa, erityisesti jos olet vasta ottanut lainan tai olet jo iäkkäämpi. Kolmas tapa kompensoida korkojen nousua on kilpailuttaa lainan marginaali. Marginaalin kilpailuttaminen voi johtaa pienempään marginaaliin, mikä puolestaan pienentää lainan korkoja. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun pankit saavat myös korkoa lainoistaan. Lisäksi kannattaa harkita vaihtamista toiseen pankkiin, jos nykyinen pankkitilanne ei ole tyydyttävä. Kokonaisuudessaan korkojen nousu vaikuttaa asuntolainoihin ja sijoitusasuntolainoihin. On tärkeää löytää tapoja kompensoida korkojen nousua ja helpottaa taloudellista tilannetta. Lyhennysvapaa, laina-ajan pidennys ja marginaalin kilpailuttaminen ovat hyviä keinoja tämän saavuttamiseksi. On kuitenkin tärkeää huomioida, että nämä ovat väliaikaisia ratkaisuja eivätkä pysyviä. [00:01:18] Korot asuntolainoissa. [00:04:31] Korkosuoja ja lainan kilpailuttaminen. [00:10:05] Lainojen maksaminen pois. [00:13:06] Korkosijoitusmaailma ja sen logiikka. [00:17:22] Uudiskohteiden ostaminen käteisellä. [00:22:40] Veronpalautukset ja talousvalmentajan vinkki. [00:27:19] Uudiskohteiden vaikea myyntitilanne. [00:29:09] Laina-ajan neuvotteleminen taloyhtiölainalle. [00:32:59] Suositut jakelukanavamme. #korkojennousu, #taloudellinentilanne, #lyhennysvapaa, #lainaajanpidennys, #marginaalinkilpailutus, #asuntolainat, #sijoitusasuntolainat, #korkosuoja, #lainankilpailutus, #lainojenmaksaminen, #korkosijoitus, #uudiskohteet, #veronpalautukset, #talousvalmentaja, #myyntitilanne, #taloyhtiölaina, #jakelukanavat Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Kui palju püstoleid ja püsse on enesekaitseks paras? Riigi ja relvaomanike vaated lähevad lahku. Autor: Lennart RuudaAudiolugu loeb: Lennart Ruuda

"Gnoosises näib olevat mingi ülitugev alge või printsiip, mis teatud regulaarsusega naaseb. Kindlasti mitte säärase usundina, nagu ta oli 1. või 2. sajandi Aleksandrias. Pigem mingi igatsusena. [Kingsnorthi](https://teejuhid.postimees.ee/7587055/intervjuu-hardo-pajula-intervjuu-paul-kingsnorthiga-stsientism-ja-seks) tegelased igatsevad samuti jumaliku naispoolust, kes hoiab, päästab, toetab ja lohutab. „Alexandria“ jumalanna ei mõista kohut. Siin on oluline erinevus," ütles Tähenduse teejuhtide 27. numbrile antud intervjuus kirjanik [Tiit Aleksejev](https://teejuhid.postimees.ee/7695769/intervjuu-hardo-pajula-intervjuu-tiit-aleksejeviga-rist-ja-masin). "Meie praegune epistemoloogia on võrdlemisi piiratud. Põhiprobleemi on kõige lihtsam selgitada vast püha Bonaventura kolme silma kujundi abil. Bonaventura sõnul on meil meelte silm, analüütiline silm ja kontemplatiivne silm. Viimast nimetatakse lääne traditsioonis ka gnoosiseks, see mängib võtmerolli surmalähedastes ja mitmesugustes müstilistes kogemustes," sekundeeris talle lehe 31. numbris intervjueeritud [SMN-i](https://scientificandmedical.net/) direktor [David Lorimer](https://www.youtube.com/watch?v=OGBk0FlgR6Y&t=1s). Tänases saates räägime gnostitsismist – hilisantiigis ristiusuga rööpselt levinud, idamaiste usundite, Kreeka ja Rooma müstiliste õpetuste sugemeid sisaldavate usuvoolude mitmekesisest kogumist – Tiit Aleksejevi ja kõnealust teemat põhjalikult uurinud teoloog [Jaan Lahega](https://www.osta.ee/gnoosis-ja-algkristlus-jaan-lahe-157292989.html). Peatse kohtumiseni! H.

"Gnoosises näib olevat mingi ülitugev alge või printsiip, mis teatud regulaarsusega naaseb. Kindlasti mitte säärase usundina, nagu ta oli 1. või 2. sajandi Aleksandrias. Pigem mingi igatsusena. Kingsnorthi [1] tegelased igatsevad samuti jumaliku naispoolust, kes hoiab, päästab, toetab ja lohutab. „Alexandria“ jumalanna ei mõista kohut. Siin on oluline erinevus," ütles Tähenduse teejuhtide 27. numbrile antud intervjuus kirjanik Tiit Aleksejev [2]."Meie praegune epistemoloogia on võrdlemisi piiratud. Põhiprobleemi on kõige lihtsam selgitada vast püha Bonaventura kolme silma kujundi abil. Bonaventura sõnul on meil meelte silm, analüütiline silm ja kontemplatiivne silm. Viimast nimetatakse lääne traditsioonis ka gnoosiseks, see mängib võtmerolli surmalähedastes ja mitmesugustes müstilistes kogemustes," sekundeeris talle lehe 31. numbris intervjueeritud SMN-i [3] direktor David Lorimer [4].Tänases saates räägime gnostitsismist – hilisantiigis ristiusuga rööpselt levinud, idamaiste usundite, Kreeka ja Rooma müstiliste õpetuste sugemeid sisaldavate usuvoolude mitmekesisest kogumist – Tiit Aleksejevi ja kõnealust teemat põhjalikult uurinud teoloog Jaan Lahega [5].Peatse kohtumiseni!H.—————————————[1] https://teejuhid.postimees.ee/7587055...[2] https://teejuhid.postimees.ee/7695769...[3] https://scientificandmedical.net[4] • David Lorimer: "K... [5] https://www.osta.ee/gnoosis-ja-algkri... Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kolmas sooloalbum "Playscapes" tähistab akordionisti ja helilooja Tuulikki Bartosiki jaoks murrangulist helimuutust ning kasutades akustiliste helide töötlemisel pedaale ja elektroonilisi elemente, loob ta akordionile uue territooriumi.

Miksi sukat eivät kestä? Miksi Mikko ei ole nyt kolmeen viikkoon ottanut valokuvaakaan? Kuka mitä ja häh? Normaalit sekoilut alkuun ja sitten päästään asiaan, puhumme valokuvista ja luemme lukijakirjeen ääneen!

Saatekülalised Robert Jürjendal ja (:)kivisildnik. Saatejuht Hardo Pajula. See saade pidi toimuma juba paar kuud tagasi. Ühe osalise haigestumise tõttu olime sunnitud selle siis edasi lükkama. Meil oli tookord plaanis arutada [Charles Eisensteini](https://www.youtube.com/playlist?list=PLhpEK-_b7mfGJFfLfvlPYpEo9lx-pzh5e) artiklit "[Pööblimoraal ja mittevaksitud](http://www.burke.ee/2022/04/20/charles-eisenstein-pooblimoraal-ja-mittevaksitud/)". Vahepeal on palju muutunud. Täna on meil juba uued probleemid näiteks: 1) kuhu kadus koroona? 2) mis see üldse oli? ja 3) mis vormis ja millal see uuesti välja ilmub? Nendele küsimustele me täna vastust otsimegi.

Saatekülalised Kaarel Ots ja Toomas Trapido. Saatejuht Hardo Pajula. Saate juhatab sisse Charles Eisenstein'i artikkel “Karnevali surm”. Eelmise aasta märtsi viimased päevad oli päris sünge aeg. Telekast ja raadiost anti paanikale hoogu takka [1] ja tulevik paistis tume. Selleks ajaks oli mulle eelnevate aastate kogemuste põhjal selge, et ametlikud kanalid (praegu nimetatakse neid peavoolumeediaks [2]) on väga ühekülgsed ja jätavad palju rääkimata. Kogu see ühehäälne mantra sotsiaalsest distantseerumisest ja maskide kandmisest vaid kinnitas seda arvamust. Seetõttu oli mulle tollal täiesti tundmatu Charles Eisensteini intervjuu David Fulleriga [3] nagu esimene sahmakas värsket õhku. 13. aprillil lõikasin ma sellest kaheminutilise klipi "Charles Eisenstein: "Üheski meie vastuses koroonaviirusele ei ole midagi uut" [4]. Suvel õnnestus mul Charlesiga tuttavaks saada ja ma tegin temaga Tähenduse teejuhtide teise numbri jaoks intervjuu "Üksi pole võimalik terve olla" [5]. Sel kevadel asutas Estonian Business School meie initsiatiivil kursusesarja "Looduse tagasitulek", mille eesmärgiks on tutvustada alternatiivseid elu- ja ühiskonnakäsitlusi. Charlesil oli ilmunud 2018. aastal raamat "Kliima — uus lugu" [6] ja ma ehitasin sarja esimese kursuse sellele teosele. Charles pidas kõnealusel kursusel külalisloengu [7]. Suvel avaldas Charles kolmeosalise artiklisarja, mis tõukub Prantsuse filosoofi René Girardi ideestikust. Tänu Toomas Rosinale on need kõik nüüd eesti keele ümber pandud. Kaks esimest — "Karnevali surm" [8] ning "Fašism ja antikarneval" [9] — on seltsi kodulehel juba väljas. Kolmas [10] ootab oma järge. Tähenduse teejuhtide 93. vestluses "Kevadine kroonimine" [11] rääkisime Henri Laupmaa ja Toomas Trapidoga Charlesi koroonakevadel ilmunud artiklist "Kroonimine" [12]. Täna on Toomas stuudios koos Kaarel Otsaga ja jutuks tuleb suvel ilmunud Girardi sari. Head päeva! H. / [1] https://www.youtube.com/watch?v=s1XYO9-9ets&list=PLhpEK-_b7mfHBFSgRIwNOgPtZNzjHZmFx&index=7 [2] https://www.youtube.com/watch?v=9v4KXoInWa4&list=PLhpEK-_b7mfFl8nyyY3yK1ML4wu0ot8H4&index=11 [3] https://www.youtube.com/watch?v=NK8C_rCz1yw&t=352s [4] https://www.youtube.com/watch?v=5VCBxtrS0_Y&list=PLhpEK-_b7mfHBFSgRIwNOgPtZNzjHZmFx&index=1 [5] https://teejuhid.postimees.ee/7092425/charles-eisenstein-uksi-pole-voimalik-terve-olla [6] https://www.amazon.com/Climate-New-Story-Charles-Eisenstein-ebook/dp/B075HY5TN8/ref=tmm_kin_swatch_0?_encoding=UTF8&qid=1634015763&sr=8-1 [7] https://www.youtube.com/watch?v=MHd4mZhWBOY&list=PLhpEK-_b7mfGJFfLfvlPYpEo9lx-pzh5e&index=6 [8] http://www.burke.ee/2021/10/04/charles-eisenstein-karnevali-surm/ [9] http://www.burke.ee/2021/10/11/charles-eisenstein-fasism-ja-antikarneval/ [10] https://charleseisenstein.substack.com/p/mob-morality-and-the-unvaxxed [11] https://www.youtube.com/watch?v=px4N74053jw&list=PLhpEK-_b7mfHDxAx9Oncmkc556IRanB9n&index=93 [12] http://www.burke.ee/2020/09/08/charles-eisenstein-kroonimine/