Podcasts about taloustieteen

Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia (suom. Saana Rusi ja Maarit Tillman-Leino, Into 2024) piirtää kuvan 1980-luvulla alkaneesta puoluepolitiikan murroksesta, jossa perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on menettänyt merkityksensä ja tulonjakopolitiikan sijaan harjoitetaan identiteettipolitiikkaa. Tämä muutos synnytti myös kansallismieliset liikkeet, kirjoittaa ranskalaisekonomisti. Taloustieteen rocktähdeksikin titleerattu vuonna 1971 syntynyt Piketty esittää talousjärjestelmän uudistamiseen radikaalin toimintasuunnitelman, jossa omistamisesta tulee väliaikaista ja kapitalismi käytännössä verotetaan hengiltä. Järkälemäisen teoksen teesejä ja maailmankuvaa avaavat ja tarkastelevat studiossa kirjan käännöstyötä johtanut taloustieteen professori Markus Jäntti, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Uuden talousajattelun keskuksen asiantuntija Antti Alaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Taloustieteen kansainvälisen supertähden Thomas Pikettyn uusi teos Pääoma ja ideologia pureutuu eriarvoisuutta ylläpitäviin talouden rakenteisiin sekä ideologioihin sääty-yhteiskunnista nykypäivään. Teoksessa Piketty kuvaa nykyistä talousjärjestelmää hyperkapitalistiseksi ja ennustaa, että edessä on romahdus, jos talousjärjestelmää ei muuteta tasa-arvoisemmaksi. – Jos emme onnistu muuttamaan nykyistä talousjärjestelmää perusteellisesti oikeudenmukaisemmaksi, kestävämmäksi ja tasa-arvoisemmaksi, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, muukalaisvihamielinen ”populismi” ja sen mahdollinen vaalimenestys voi nopeastikin johtaa vuosien 1990–2020 hyperkapitalistisen, digitalisoituneen globalisaatiokehityksen rajuun romahdukseen, kirjoittaa Piketty. Onko Pikettyn teos taloustieteellinen tutkimus vai romahdusta ennustava poliittinen pamfletti? Nousevatko Pikettyn johtopäätökset tutkimustuloksista ja talousfaktoista, vai poliittisesta näkemyksestä? Keskittyvätkö varallisuus, perinnöt ja pääomatulot nykymaailmassa yhtä eriarvoisesti kuin yli 100 vuotta sitten? Palataanko 2000-luvulla aikaan, jolloin palkkatyöllä vaurastuminen ei ollut mahdollista? Vieraana on Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia -teoksen suomentamisprojektista vastannut Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Taloustieteen dosentti ja teologi Esa Mangeloja keskustelee Miikka Niirasen kanssa taloudesta ja teologiasta.

Suomeen on perustettu uusi poliittiseen talouteen ja talouspolitiikkaan keskittyvä ajatushautomo. Uuden talousajattelun keskus (Utak) on ajatushautomo, jota ovat lähteneet vetämään Antti Alaja ja Lauri Holappa. Tämän viikon jaksossa Jussi kysyy Holapalta ja Alajalta, mistä heidän uudessa hankkeessaan on kysymys, ja millä tavoilla he lähtevät haastamaan valtavirtataloustiedettä.Talouspolitiikkaan ja poliittiseen talouteen keskittyvä ajatushautomo rantautui Suomeen – ”Tehtävä on laajentaa asiantuntijapuhetta ja tuoda uusia näkökulmia”Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Henna on  VATT:n Datahuone-yksikön johtaja. Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Puhuimme Hennan kanssa mm. datasta ja tiedolla johtamisesta. 

Mistä Suomen tuottavuuskasvun hyytyminen johtuu ja kuinka tuottavuuskehitys saadaan kestävälle kasvu-uralle? Taloustieteen professori tarkastelee luennollaan tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä selityksiä tuottavuuskasvun hidastumiselle peilaa niitä Suomen yrityssektoria käsittelevässä tuoreessa tutkimushankkeessa saatuihin empiirisiin tuloksiin. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022

Taloustieteen peruskurssi 54 minuutissa. Taloustieteen neljä tärkeintä termiä, nykytaloustieteen terminologiaa ja talousteorian taustoja. Taloustieteen saloihin johdattaa makrotaloustieteen professori Niku Määttänen. Toimittaja on Juho-Pekka Rantala.

Virhearvio nosti sähkön siirtohintoja. Turkistarhoilla on vaikeaa. Moni on lopettanut tupakoinnin koronan takia. Taloustieteen palkinto annettiin huutokaupan kehittämisestä. Sääennuste.

Taloustieteen professori Jouko Vilmunen piti 17.1.2018 professoriluentonsa otsikolla Rahoitustekijät ja talouden syvät taantumat: makrotaloustiede murroksessa. Vilmusen keskeisiä tutkimusaiheita ovat suhdannevaihtelut, talouskasvu, rahoitusmarkkinat ja makrotalous sekä raha- ja finanssipolitiikka.

Feministinen taloustiede kyseenalaistaa perinteisen taloustieteen metodeja ja arvopohjaa. Taloustieteen pitäsi olla nykyistä monialaisempaa, jotta talouden kaikki osatekijät tulisivat näkyviksi. Esimerkiksi palkaton koti- tai hoivatyö ei näy missään talouden mittareissa, vaikka sillä on hyvin suuri merkitys kansantaloudelle. Näkymätön palkaton työ vääristää kuvaa julkisen sektorin kustannuksista. Vaikka palkaton työ olennainen osa yhteiskuntaa, se ei näy esimerkiksi bruttokansantuotteessa. Bruttokansantuote on ohjaa kuitenkin merkittävästi talouden kehitystä ja päätöksentekoa. Feministisen taloustieteijät kritisoivat myös sitä, että nykytalous tuottaa hoivavajetta. Julkisen talouden menot nähdään pelkästään ongelmallisina kustannuksina. Tämä ajattelu johtaa niin suuriin hoivapalvelujen leikkauksiin, että hoivan taso kärsii ja vajetta pitää paikata vapaaehtoistyöllä ja omaishoidolla. Kustannuksiksi pitäisi laskea myös inhimilliset kustannukset. koska nekin vaikuttavat kansantalouteen. .Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat tutkijatohtorit Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo.

Joulukuussa tuhanteen sattumanvaraisesti valittuun suomalaiskotiin jaettiin virsikirjan kokoinen teos nimeltä Sampo - ohjekirja vapauteen. Teos lupaa selvittää maailmantalouden, demokratian ja ympäristön ongelmat ja lähtee liikkeelle hyvin pompöösillä toteamuksella: -Jos kirjan näkemys toteutuu, voimme luopua tuloverosta, velasta, korosta ja monista muista kahleistamme. -Luottamusyhteiskunnassa hyvistä teoista palkitaan rahallisesti ja huonoista sakotetaan. Toive on, että näin ihmiskunta löytää nopeasti sellaisen kestävän ja yhteisöllisen tavan elää, joka hyödyttää kaikkia. Ei kannattaisi olla kusipää, siitä sakotettaisiin. Sakko on esimerkiksi huono maine, visioi Sampo-teoksen anonyymi kirjoittaja. -Toki mainejärjestelmä vaatisi jonkin verran moderointia. Taloustieteen professori Sixten Korkman arvioi Sampo-talousjärjestelmää ja muita talousutopioita. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

Miten tiedettä voisi tuoda lähemmäs poliittista päätöksentekoa? Tulisiko tutkijan olla vahva auktoriteetti? Tällä kertaa Nollahypoteesissa perehdytään tieteen ja politiikan rajapintaan maahanmuuton näkökulmasta. Vieraana VATT:n kansantaloustieteen johtava tutkija Matti Sarvimäki sekä helsinkiläinen kunnallisvaltuutettu ja kirjailija Lilja Tamminen. Kohti metamodernia maahanmuuttopolitiikkaa Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Dealing with the Refugee Crisis: Policy Lessons from Economics and Political Science

Syntyykö huipputaloustiedettä hallituksen toimin? Entä miten käy tuloerojen? Lisäksi puheenaiheina sukupuolineutraalit nimekkeet sekä Pekka Haaviston kampanja-avaus.

Taloustieteen professori Hannu Laurila Tampereen Yliopistosta keskustelee Kreikan talouden ja talouspolitiikan suhteesta EU:n talouteen ja talouspolitiikkaan. Professori Hannu Laurila on johtamansa työryhmän kanssa kääntänyt viime kesänä suomeksi ilmestyneen Kreikan uuden valtiovarainministerin Yanis Varoufakisin tekeman kirjan Maailmantalouden minotaurus. Ohjelmassa puhutaan myös siitä, minkälaisia ovat tuossa kirjassa esitetyt talouspoliittiset ajatukset. Toimittaja on Maija Elonheimo