Podcasts about maahanmuutto

Tarkoittaako parahdus ”Miksi mitään ei saa enää sanoa” nyt eri asiaa kuin viisi vuotta sitten? Miltä lauseen viljely tuntuu nyt, kun some-myllerrys on arkipäivää? Lähetys on äänitetty Hyvin sanottu -festivaaleilla Lahdessa 28.9.2024. Vieraina ovat kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok.), Ville Skinnari (sd.) ja Hilkka Kemppi (kesk.). Yleinen huomio on, että keskustelut ovat someaikana kärjistyneet, kun huomiota saa rajuilla kommenteilla. Toisaalta poliitikkojen voi olla vaikeaa puhua esimerkiksi syntyvyydestä. Ohjelmassa todetaan, että varovaisuus on voinut pahentaa ongelmia. Toimittajana on Antti Pilke.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitkä ovat Suomen talouden suurimmat ongelmat ja miten ongelmat voidaan korjata?Onko maahanmuutto Suomen taloudelle hyödyllistä vai haitallista ja miten asiaa voidaan tutkia taloustieteellisesti?Studiossa taloustieteen emeritusprofessori Matti Viren. Jakso on kuvattu 25.9.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Julkinen sektori (6:10) Rakennusluvat (11:31) Hyvinvointivaltio (13:40) Onnellisuuskyselyt (18:41) Amerikka ja markkinatalous (28:16) Vapaa-ajan arvostus (33:06) Talouskasvu (41:50) Mistä leikataan? (44:10) Koulutus ja tutkimus (51:42) EU:n tarkkailuluokka (56:28) Maahanmuutto (1:01:57) Tutkimukset (1:11:58) Pitääkö tehtaan olla Suomessa? (1:18:01) Tuottavuuden kasvu(1:27:27) Syntyvyys

Hallituksen esitys kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä maahanmuuttajille käynnisti kovan väännön työperäisestä maahanmuutosta. Toistaiseksi lukujen valossa Suomeen tullaan edelleen ulkomailta töihin, mutta lakiesityksen lausuntopalautteessa kolmen kuukauden työttömyysaika saa täystyrmäyksen. Mikä selittää työperäisen maahanmuuton määrän historiallisen kasvun 2020-luvun Suomessa? Tyrehtyykö työperäisen maahanmuuton virta Suomeen, jos kolmen kuukauden työttömyyssääntö menee läpi? Tuleeko laista poispotkimislaki? Onko Orpon hallituksen rasisimikohu holhinut Suomen mainetta maailmalla? Vieraana on työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Katri Niskanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki. 

✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Mitkä ovat suurimmat Eurooppaa koskevat turvallisuusuhat? Tuleeko Ukrainaa tukea tarvittaessa Unionin yhteisillä varoilla, mikäli jäsenmaiden oma tuki ei riitä? Miten EU:n turvapaikkapolitiikkaa tulee kehittää ensi kaudella? Studiossa KD:n ehdokas Aki Ruotsala ja RKP:n ehdokas Frida Sigfrids. Jakso on kuvattu 4.6.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Turvallisuusuhat (2:59) Ukrainan tuki (14:05) EU:n rakenne (17:48) Laitaoikeisto (20:48) Pakolaispolitiikka (34:32) Työvoiman tarveharkinta (35:55) Polarisaatio (42:38) Suomen etu

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Paltan kanssa. https://www.palta.fi/ Moni ulkomaille työn perässä muuttava, erityisesti osaavimmat, ovat asemassa valita mihin maahan he haluavat. Siinä puntaroinnissa Suomi kilpailee monien muiden hienojen maiden kanssa, joilla on hieno kulttuuri, upeat elinolosuhteet ja työnantajat. Maiden, joilla on hyvä maine. Mikä maine Suomella on? Miten sitä edes voi arvioida, ja mitä maine oikeastaan on? Näistä keskustelimme Paltan Milka Kortetin ja T-Median Harri Leinikan kanssa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Nämä eivät ole tavalliset presidentinvaalit, julistaa Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Syitä on monia: Toisen ehdokkaan kannattajista osa uhkailee väkivallalla. Ehdokas itse on yrittänyt jäädä valtaan hävittyään vaalit. Vastaehdokas on niin vanha, että hänen ajatuksenjuoksunsa pätkii. Asetelma on epänormaali, ja Yhdysvaltain vaalivuosi onkin alkanut latteissa tunnelmissa. Syksyllä on lähes varmasti edessä näytelmä, jonka harva haluaa nähdä: entinen presidentti Donald Trump vastaan istuva presidentti Joe Biden. Miksi pitäisi jaksaa kiinnostua? Jennyä ärsyttää, että asiat jäävät ehdokkaiden jalkoihin. Mitä Yhdysvalloissa asuvat ihmiset miettivät elämästään? Millaisesta tulevaisuudesta he haaveilevat? Mihin asioihin he toivovat presidentin puuttuvan? Maahanmuutto, turvallisuus, abortti, talous, Gaza, Iida listaa kuumia kysymyksiä. Olennaisinta on lopulta se, miten presidenttiehdokas tavoittaa kansan mielialan. Trump on viemässä tämän pelin, ellei Joe Biden paranna viestiään. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Onko Orpon hallituksen taluospolitiikka elvyttävää vai kiristävää? Millä keinoilla Suomen julkisen talouden tilaa voisi parantaa tehokkaimmin? Mikä on marginaaliveroaste ja mitä Lafferin käyrä kuvaa? Mikä merkitys marginaaliveroasteella on työn kannustavuuteen ja miksi verojen korottaminen ei aina tarkoita suurempaa verokertymää? Studiossa Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi. Jakso on kuvattu 2.11.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hallituksen talouspolitiikka (3:44) Velkojen korot (8:07) Vastasyklinen talouspolitiikka (13:46) EU-maiden vertailu (19:52) Julkistalouden löysät kohdat (23:32) Nollasumma-ajattelu (29:40) Klevenin tutkimus (35:26) Lafferin käyrä (38:40) Klevenin havainto (45:33) Lääkärit (50:03) Maahanmuutto (56:32) Alemmat tuloluokat (1:00:46) Eläkkeiden verotus

Talouskasvu tarvitsee työvoimaa ja tuottavuutta. Ensimmäisestä on ikääntyvässä Suomessa pulaa, ja jälkimmäisessäkin on paljon parantamisen varaa. Missä määrin maahanmuutto on vastaus Suomen kasvuongelmaan? Millä aloilla osaajapula käy kiivaimmillaan, ja vastaako viime vuosien ennätyksellinen maahanmuutto tarpeisiin? Huomisen talous -podcastin uusin jakso syventyy talouskasvun edellytyksiin työperäisen maahanmuuton, osaajapulan ja kohtaanto-ongelmien kautta. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan vieraina pitkän linjan talousvaikuttaja Vesa Vihriälä sekä työmarkkinoiden erityisasiantuntija Liisa Larja työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Pitäisikö työperäiset maahanmuuttajat pisteyttää? Tuleeko työperäisillä maahanmuuttajilla olla tulorajat ja tuleeko heillä olla sama sosiaaliturva kuin Suomen kansalaisilla? Onko Afrikassa käynnissä väestöräjähdys ja kuinka Eurooppa voi varautua Afrikan väestönkehitykseen? Tuleeko kehitysapua leikata tai kasvattaa ja miten markkinatalous voi edesauttaa Afrikan vaurastumista? Studiossa kansantaloustieteilijä ja vihreä poliitikko Osmo Soininvaara sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja Kamal Jafi. Jakso on kuvattu 19.9.2023. ℹ OIKAISUT Kymmenen suurimman yhdysvaltalaisen yrityksen joukossa on yksi yritys, Alphabet, jonka johdossa on intialainen toimitusjohtaja. Yhdysvaltain korkein oikeus on päättänyt vuoden 2023 kesäkuussa, että etnisyyteen perustuva positiivinen syrjintä yliopistojen oppilasvalinnoissa on laitonta. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pisteytys (4:52) Tulorajat (9:42) Marjanpoimijat (14:38) Tarveharkinta (20:17) Kulttuurierot (32:48) Työllistäminen (40:58) Kiintiöpakolaiset (43:18) Afrikan väestöräjähdys (44:29) YK:n pakolaissopimus (52:02) Kehitysapu (56:12) Siirtomaa-aika (1:02:42) Keskustelukulttuuri (1:06:58) Lieveilmiöt (1:12:26) Päivi Räsänen (1:17:04) Moskeijat

Mahtuvatko perussuomalaiset ja rkp samaan hallitukseen? Mitä nuorisojärjestöjen puheenjohtajat ajattelevat kesän poliittisista kohuista ja miten he näkevät hallituksen tulevaisuuden?Millaista talouspolitiikkaa Suomessa tulisi harjoittaa pitkällä aikavälillä ja mitkä ovat suurimpia tulevaisuuden haasteita hyvinvointivaltion kannalta? Studiossa Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen ja RKP-nuorten puheenjohtaja Julia Ståhle. Jakso on kuvattu 11.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hallituksen toimintakyky (4:32) Rasismikeskustelu (10:38) Maahanmuutto (19:28) Pakolaiskiintiö (21:47) Turvallisuus (28:33) Talous (34:02) Sosiaaliturva (39:48) Tulevaisuuden Suomi (40:25) Syntyvyyskriisi (49:07) Ilmastonmuutos

Miksi Paavo Väyrynen tavoittelee tasavallan presidentin virkaa 2024 vaaleissa? Mitä Väyrynen ajattelee Suomen viime vuosien ulkopoliittisesta linjasta ja mitä Väyrynen tekisi toisin, jos tulisi valituksi presidentiksi? Studiossa presidenttiehdokas Paavo Väyrynen. Jakso on kuvattu 6.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kannattajakortit (1:35) Keskusta (5:35) Alkiolaisuus (8:25) Globalisaatio (13:10) Sotilaallisuus (19:33) Kehitysyhteistyö (22:06) Uusi kylmä sota (27:06) Nato (31:18) Venäjä-suhteet (35:27) Ukrainan sota (37:38) Energiariippuvuus (43:40) "EU oli virhe" (52:21) Rasismikeskustelu (58:12) Sisäpolitiikka (1:01:07) Maahanmuutto (1:04:25) Median moniäänisyys

Oliko kesällä 2023 nähty poliittinen kuohunta pelkkää teatteria? Arvioidaanko kaikkia puolueita samoilla kriteereillä? Onko teoilla ja sanoilla eroa ja ovatko sanat myös tekoja?Onko kaikilla suomalaisilla yhteinen käsitys siitä, mitä rasismi tarkoittaa? Onko sisäpoliittisilla kohuilla merkitystä Suomen kansainvälisen maineen kannalta? Studiossa Helsingin Sanomien toimittaja Tuomas Peltomäki ja politiikan kommentaattori, perussuomalainen Riku Leppänen. Jakso on nauhoitettu 5.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hesari vs hallitus (10:19) Nettihuumori (16:52) Journalistinen valta (20:25) Näkkäläjärvi (24:02) Riikka Purra (27:59) Rasismi (31:18) Scripta (36:48) Sananvapaus (41:40) Politiikka (46:56) Mitä rasismi on? (51:18) Rasistiset tilastot (54:49) Yksi totuus (1:01:15) Maahanmuutto (1:06:30) Etnonationalismi (1:17:22) "Ruotsin tie" (1:20:10) Lieveilmiöt (1:22:38) Halla-aho (1:33:12) Ulkomaan lehdistö

Miltä hallitusohjelma näyttää ilmastopolitiikan, talouden ja maahanmuuton osalta? Tuleeko Suomen priorisoida ilmastotoimia vai työllisyyttä ja talouskasvua lisääviä toimia, jos nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa? Studiossa sosialidemokraattien kansanedustaja Joona Räsänen ja perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius. Jakso on kuvattu 30.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Bensan hinta (6:43) Velkaantuminen (15:04) Ilmastopolitiikka (17:37) Jakeluvelvoite (22:02) Hallitusohjelma (23:20) Yritystuet (26:57) Tuulivoima (32:35) Kuka hyötyy? (37:46) Solidaarisuusvero (44:12) Pienituloiset (49:33) Maahanmuutto (58:08) Tulorajat (1:05:17) Veroaste (1:14:25) Työmarkkinoiden eriytyminen (1:19:07) Ruotsi (1:23:41) Turvapaikkaralli

Voiko poliitikko myöntää olleensa väärässä? Kuinka pitkään Yhdysvallat voivat velkaantua ja onko Yhdysvaltain keskuspankin rahan painaminen kestävällä pohjalla? Miten Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota heijastuu Eurooppaan ja valuuko keskuspankkien painama raha ainoastaan osakkeiden hintoihin? Tulisiko Suomen työmarkkinoita uudistaa ja olisiko Suomella opittavaa Tanskasta ja Ruotsista? Millä keinoilla työpaikkoja olisi mahdollista luoda enemmän ja onko velkaantuminen riski Suomen valtiontaloudelle? Studiossa kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja sosialidemokraattien kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Jakso on kuvattu 23.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fennovoima (2:44) Nato-jäsenyys (9:09) Väärässä oleminen (10:39) Tilastot (17:08) Keynesiläinen koulukunta (18:21) Itävaltalainen koulukunta (20:04) Yhdysvallat (23:37) Rahan painaminen (28:04) Kiina (31:04) Protektionismi (34:21) Osakemarkkinat (39:36) Harmaa talous (48:28) Maahanmuutto (52:28) Yrittäjät (53:47) Työmarkkinat (58:04) Paikallinen sopiminen (1:01:32) Irtisanomissuoja (1:02:40) Yhteiskuntasopimus (1:06:22) Oppivelvollisuus (1:07:41) Tanska ja Ruotsi (1:10:10) Lakot (1:11:35) Hyvinvointi (1:13:13) Porvarihallitus (1:15:45) Demokratia (1:17:52) Poliittiset lakot (1:22:07) Velkaantuminen (1:25:21) Eläkerahastot (1:28:03) Yhteenveto

Miksi Keskustan kannatus on romahtanut? Miten Keskustan talouspolitiikka on kehittynyt Esko Ahon hallituksesta nykypäivään? Mikä on Keskustan rooli suomalaisessa politiikassa suhteessa muihin suuriin puolueisiin ja oliko Keskustalta virhe jättäytyä oppositioon 2023 eduskuntavaalien jälkeen? Studiossa valtiopäiväneuvos ja pitkäaikainen Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Jakso on kuvattu 14.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Keskustalaisuus (4:57) Esko Ahon talouspolitiikka (9:57) Keskustan rooli (12:02) EU ja euro (21:09) Keskusta ja populismi (24:10) Keskustan ydin (30:02) Hallitukseen meno (33:04) Keskustan kannatus (39:21) Ilmastopolitiikka (46:22) Maahanmuutto (48:27) Sipilän hallitus (53:23) Viestintä (55:18) Jakolinjat puolueissa

Onko suomalainen media puolueellinen vai puolueeton? Kestääkö Orpon hallitus? Onko perussuomalaiset rasistinen puolue ja mistä perussuomalaisiin liittyvissä kuohuissa on kyse? Jakso on nauhoitettu 21.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Mielenosoitukset (3:42) Mediakenttä (7:17) Elokapina ja Convoy (12:10) Junnila ja Purra (16:05) Arvopohja 2017 (19:10) Scripta (20:27) RKP ja Kokoomus (24:13) Keskusta (27:47) Median tasapuolisuus (31:05) Toimittajat (33:36) Hallituskelpoisuus (36:07) Vanhat somekirjoitukset (38:04) Rasismi (39:06) Väestö (44:18) Maahanmuutto (48:30) Kulttuuri ja uskonto(54:18) Anteeksipyyntö (59:59) Irtisaunoutuminen (1:03:11) Politiikka (1:05:10) Polarisaatio (1:10:30) Perussuomalaiset (1:18:53) Sanna Marin (1:24:51) "Politiikka on teatteria"

Jatkuvaa ja tunnepitoista. Sellaista on maahanmuuttokeskustelu myös Suomen ulkopuolella. Näin sanovat EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu ja Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka, joille Jenny soittaa juuri ennen kuin keskustelu kotimaassa alkaa todenteolla kuohua. Jennyä kiinnostaa, onko Suomi ainoa maa, missä maahanmuutosta puhutaan taas näin paljon. Ei todellakaan, sanoo Riku. Maahanmuutto on teema, joka voisi ratkaista vaalit koska vaan missä tahansa Euroopan maassa. Euroopassa siirtolaisuuden polttopiste on Välimeri, kun taas Yhdysvalloissa se on Meksikon vastainen raja. Molemmissa paikoissa ihmiset pyrkivät pois ahdingosta kohti parempaa elämää. Iida muistuttaa, että Yhdysvaltain talous nojaa vahvasti siirtolaisten varaan. Floridassa maahantulijoita koskevia lakeja on tiukennettu, ja nyt työntekijöistä on huutava pula. Miten maahanmuutto pitäisi järjestää laillisesti ja järkevästi? Kenellä on vastuu rajan yli tulevista siirtolaisista? Kiistelyä käydään molemmilla puolilla Atlanttia. Iida ja Riku sen sijaan ovat yhtä mieltä muun muassa siitä, että keskustelu kannattaisi tuoda ihmisten tasolle. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai. Tämä jakso on tallennettu heinäkuun alussa.

Mitä ovat suomalaisten startup-yritysten suurimmat kasvun esteet? Mitä pullonkauloja työperäiseen maahanmuuttoon ja huippuosaajien rekrytointiin liittyy? Miten pullonkaulat korjataan ilman, että samalla lisätään maahanmuuton haitallisia lieveilmiöitä? Studiossa Startup-yhteisön toimitusjohtaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sekä perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila. Jakso on nauhoitettu 4.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Startup-yhteisö (4:33) Hallitusohjelma (7:14) 3kk oleskelulupa (12:27) Yhden luukun järjestelmä (14:26) Maahanmuuton kategoriat (19:28) Tulorajat (26:37) Palkkauksen kustannus (31:55) Lieveilmiöt (33:13) Englannin kieli (41:51) Korkeakoulut (45:49) Koodarit

Miltä Suomen hallitusohjelma vaikuttaa taloustieteilijän sekä yritysjohtajan näkökulmasta? Millä keinoilla uusi hallitus pyrkii vähentämään velkaantumista sekä lisäämään työllisyyttä ja talouskasvua? Millä hallituksen suunnittelemilla toimenpiteillä on myönteinen vaikutus Suomen talouskehitykseen ja miltä osin uutta hallitusohjelmaa voi kritisoida? Studiossa Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sekä Investors Housen toimitusjohtaja ja keskustan jäsen Petri Roininen. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kasvun kaava (3:02) Velkaantuminen (7:51) Verotus (17:45) Asuminen (25:59) Työmarkkinauudistukset (36:11) Bensan hinta (39:02) Sote (44:22) Maahanmuutto (48:49) Raidehankkeet (51:37) Uudistukset (53:40) Suhdanteet (55:55) Pienituloisuus

Miksi startup-yritykset hyötyvät ulkomaisista huippuosaajista? Millä keinoilla sekä yritykset että valtio voivat houkutella Suomeen korkeasti koulutettua työvoimaa? Mitkä tekijät hidastavat ja vaikeuttavat osaajien rekrytointia? Minkälaisia huolia startup-yrityksillä on maahanmuuttopolitiikkaan ja perussuomalaisiin liittyen? Mitä vetovoimatekijöitä ja vahvuuksia Suomen startup-ekosysteemillä on ja mitä opittavaa Suomella olisi Piilaaksosta ja muista startup-keskittymistä? Studiossa Supermetricsin perustaja Mikael Thuneberg. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Supermetrics (2:41) Huippuosaajat (5:07) Koulutus (6:54) Ulkomainen työvoima (9:26) Suomi (14:28) Rekrytointi (18:28) Suomeen asettuminen (22:11) Suomen kieli (26:26) Yrityskulttuuri (33:51) Suomen maakuva (36:07) Maahanmuuttopolitiikka (37:28) Oleskelulupa (47:46) Kielikoe ja tuloraja (53:52) Integraatio (59:04) Perussuomalaiset (1:02:14) Pohjoismaat (1:07:24) Ulkomaalaiset (1:11:34) Startup-yritykset (1:21:35) Piilaakso (1:26:36) Tallinna

Talouspolitiikka, sotu ja sote (0:32) Maahanmuutto ja ympäristö (35:48) Ministerivalinnat (46:21)

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaset tietokirjailija Tiina Raevaaran, päätoimittaja Jouni Kemppaisen ja elokuvatutkija Jari Sedergrenin ajankohtaisten kulttuuri-ilmiöiden äärelle. Kokiko Käärijä ja Suomi oikeusmurhan vai onko itse asiassa parempi olla moraalinen voittaja kuin teknisen ja plastisen viihdeteollisuuden edustaja, jolle ammattiraadit epädemokraattisesti, laskelmoidusti ja musiikin kaupallista odotusarvoa tukien voiton suhmuroivat? Kielitetieilijä Janne Saarikivi kritisoi Ylen kolumnissaan sitä, että professoriksi pääsee Suomeen ilman kielitaitoa kun taas työväenluokka ei pääse. “Pakolaiset ja kouluja käymättömät pannaan TE-keskuksen pakolliselle kielikurssille ennen kuin pääsevät hakemaan siivoojaksi.” Raatilaiset eivät aivan nielaise Saarikiven maalaamaa uhkakuvaa. Mutta mitä mieltä he ovat maahanmuuttokysymyksestä hallitusneuvotteluissa. Suuri osa suomalaista on rapakunnossa. Liikkumattomuus nousi otsikoihin alkuvuodesta, mutta nyt asia on ilmeisesti ollut esillä myös hallitusneuvotteluissa. Onko raatilaisilla ratkaisuehdotuksia - ja mitä tuleva hallitus voisi asialle tehdä? Erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta kirjoitti "elävä kulttuuriperintö kuuluu kaikille". Aineettoman kulttuuriperinnön hanketta vipuna käyttäen hän laajentaa kulttuurin käsitettä, niin että osallistumalla moniin arjen toimintoihin hän kannattelee elävää kulttuuriperintöä. Näin kulttuuri ei ole vain teatteria, oopperaa tai taidenäyttelyä vaan leipomista, neulomista saunomista ja sienestämistä. Tämä ei ole tuloista tai asuinpaikasta riippuvaista. Mitä mieltä raati onkaan tämmöisestä kulttuurin käsitteen laajennuksesta? Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Millä keinoilla Suomeen saadaan lisää työperäistä maahanmuuttoa? Haastattelussa ovat työ- ja elinkeinoministeriön johtavat asiantuntijat Mira Sinkkonen, jonka erikoisalaa on kotoutuminen ja Katri Niskanen, joka on erikoistunut kansainväliseen osaamiseen ja työvoimaan. Suomessa on perustettu Sanna Marinin hallituksen aikana uusi viranomainen, jonka tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa. Käytännössä TEM:n alaiset viranomaiset pyrkivät parantamaan Suomen näkyvyyttä ja houkuttelevuutta, sujuvoittamaan lupamenettelyä ja edistämään kotoutumista. Erityisesti Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista houkutellaan ihmisiä töihin Suomeen. Niskanen toivoo, että ministeriö voi jatkaa tätä työtä, jolla edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Poliittisesti tilanne on hankala. Hallitusneuvotteluja käyvistä puolueista kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit haluavat edistää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kriittisesti matalapalkka-aloille tuleviin EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan. Niskanen arvioi, että siivousalalla, palvelualoilla ja sote-alalla voisi olla vaikeuksia löytää työntekijöitä, jos työperäisen maahanmuuton kriteeriksi tulisi tuloraja. Sinkkosen mukaan kotoutumispalveluihin kannattaa seuraavankin hallituksen panostaa, koska ne voivat tulla taloudellisestikin kannattaviksi. Kotoutumisella voidaan ennaltaehkäistä kuluja, joita muuten voisi tulla maahan muuttaneelle myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi soten ja lastensuojelun palveluista. Mitä toimia nyt tarvitaan, jotta työperäinen maahanmuuttoa saataisiin riittävästi? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi työperäinen maahanmuutto on keskeinen kysymys kansantalouden sopeuttamisen ja pitkän tähtäimen kestävyyden kannalta? Tästä keskustelemme ETLA:n toimitusjohtajan Aki Kangasharjun kanssa. Ja mitä tapahtuu Säätytalolla? Kerromme salaisuuksia, joita et muualta kuule. Och glad Europadag - på många språk!

Millä tavalla tuleva hallitus voisi tiukentaa humanitääristä maahanmuuttoa? Haastattelussa Sisäministeriön maahanmuutto-osaston päällikkö Minna Hulkkonen ja humanitaaristä maahanmuuttoa tutkinut Erna Bodström Helsingin yliopistosta. Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus ja hallitusneuvotteluissa toiseksi suurin puolue perussuomalaiset ovat ennen vaaleja vaatineet tiukennuksia maahanmuuttoon. Perussuomalaiset haluaisi lopettaa humanitäärisen maahanmuuton kokonaan. Hulkkonen ja Bodström muistuttavat, että Suomea sitoo kansainväliset sopimukset, ja Suomen hallitus neuvottelee maahanmuuttolinjoista osana EU:ta. Suomen hallitus ei voi yksin sanella, miten EU tai YK linjaa pakolaisuuteen liittyvistä sopimuksista. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten ulkomaalaishallinto ‘muukalaistaa' myös siirtolaisen suomalaiset perheenjäsenet prosessissa maahanmuutosta kansalaisuuteen? Tutkija Mervi Leppäkorpi havainnollistaa tätä autoetnografisella kuvailulla kumppaninsa kansalaisuuspäätöstä seuranneen vuorokauden kokemuksista. Hän kuvaa, miten rajoittavat käytännöt vaikuttavat koko perheen arjessa.

Millaisin eväin hallitustunnusteluista edetään hallitusneuvotteluihin? Keskustelemassa kansanedustajat Eva Biaudet (r.), Ben Zyskowicz (kok.) ja Oras Tynkkynen (vihr.). Hallitusneuvotteluja johtava kokoomus tarvitsee kumppaniksi joko perussuomalaiset tai SDP:n, sekä pienempiä puolueita kuten RKP:n ja vihreät. Biaudet näkee, että RKP:n ainoa vaihtoehto olisi muodostaa hallitus kokoomuksen ja SDP:n kanssa. Hän näkee, että koko Suomen brändi maailmassa romahtaisi, jos perussuomalaiset olisi hallituksessa. Tynkkysen mukaan sinipunahallitus näyttää käytännössä ainoalta mahdolliselta koalitiolta, jossa vihreät voisi olla mukana. Zyskowicz kertoo, että vuoden 2035 ilmastotavoite on edelleen kokoomukselle kynnyskysymys ja toinen tärkeä kysymys on työperäinen maahanmuutto. Molemmista näistä kysymyksistä kokoomus ja perussuomalaiset ovat eri linjoilla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kuinka merkittävä ongelma jengiytyminen on suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä vaikutus nuorten miesten syrjäytymisellä ja maahanmuutolla on katujengien syntyyn ja millä tavoin jengiytymistä voisi ehkäistä? Studiossa SDP:n eduskuntavaaliehdokas Helena Marttila ja PS:n eduskuntavaaliehdokas Onni Rostila. Jakso on nauhoitettu 16.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Katujengit (2:50) Oikeudenkäynnit (5:50) Miesten syrjäytyminen (10:33) Maahanmuutto (12:26) Suomalaisuus (15:35) Perhe (18:22) Syntyvyys (20:00) Nuoret miehet (23:40) Koulutus (28:20) Poliisi (30:25) Sosiaalityö (34:33) Rinnakkaisyhteiskunnat (37:50) Segregaatio (40:00) Ruotsi (41:18) Road man -kulttuuri (42:25) Huumeet (48:17) Mielenterveyskriisi (50:37) Islam (51:45) Turvapaikanhakijat (56:30) Sosiaaliturva (1:00:10) Rangaistuspolitiikka (1:02:43) Seksuaalirikolliset

Mikä pitäisi olla Suomen linja EU:n elvytysrahastoihin? Mikä vaikutus EU:n maataloustuilla on suomalaiseen maatalouteen ja kuinka omavaraista on suomalainen ruuantuotanto? Tulisiko EU:n yhteisvastuuta ja -velkaa lisätä vai vähentää? Onko liittovaltiokehitys Suomen kannalta hyvä vai huono asia ja onko työperäinen maahanmuutto ratkaisu suomalaisen väestön ikääntymiseen? Studiossa kokoomuksen ehdokas Heikki Pursiainen ja perussuomalaisten ehdokas Teemu Keskisarja. Jakso on nauhoitettu 8.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Elvytysrahasto (5:45) Metsät (8:39) Brysselin byrokratia (11:28) Taloudellinen vapaus (15:44) Maatalous (23:25) Omavaraisuus (30:50) Tuotantoketjut (36:01) Velkaantuminen (41:07) Federalismi (45:06) Pakolaiset (50:50) Globaali köyhyys (55:55) Kansainvälinen liikkuvuus (58:04) Työperäinen maahanmuutto (1:03:24) Väestön vanheneminen (1:08:52) Pääsykoetehtävä Arkadianmäelle

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Joakim on uunituore Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja. Tampereen lapsinatsiksi tituleerattu Joakim edustaa Perussuomalaisten ehdotonta kärkeä, joka on muutamassa vuodessa luonut ympärilleen vankkaa kannattajakuntaa. Joakim haluaa poistaa 2000-luvun alussa syntynyttä mielikuvaa Tony Halmeen edustamasta Persuista, ja vahvistaa puolueen imagoa potentiaalisena vaihtoehtona suurten puolueiden lisäksi. Kunta- ja aluevaaleissa heittämällä läpi mennyt Joakim on ehdolla ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntaan kevään 2023 vaaleissa. Jos aikaisempien vaalien trendit antavat yhtään osviittaa tulevaisuudesta, istuu Joakim Arkadianmäellä seuraavat neljä vuotta.

Miten työperäistä maahanmuuttoa on edistetty kuluneella hallituskaudella ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Tulisiko työperäisille maahanmuuttajille asettaa minimiansioraja ja tulisiko perheenyhdistämistä helpottaa vai vaikeuttaa? Studiossa vieraina perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Joonas Kiviranta ja vihreiden kansanedustaja Noora Koponen. Jakso on nauhoitettu 17.1.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Hallistuskausi (4:26) Minimiraja: 3000 € / kk (10:27) Hoitolan työvoimapula (18:23) Väestön vanheneminen (21:07) Suomen houkuttelevuus (26:26) Suomen kieli (29:58) Ruotsin kieli (32:03) Kieli tekniikan alalla (35:42) Ukrainalaiset (37:16) Perheiden yhdistäminen (42:40) Maahanmuuttajanaiset (44:24) Ruotsin tie (47:20) Ansiotaso (55:48) Saatavuusharkinta (1:02:29) Syrjäytyminen (1:03:51) Julkiset menot (1:08:43) Korkeakoulut

Miksi poikien oppimistulokset ovat laskeneet ja miksi pojat pärjäävät kouluissa tyttöjä heikommin? Onko kouluissa tilaa perinteiselle maskuliinisuudelle? Millä tavalla digilaitteiden käyttö ja isot ryhmäkoot vaikuttavat opetukseen? Onko maahanmuutolla ja oppilaiden lisääntyneellä monimuotoisuudella yhteys Suomen heikentyneisiin Pisa-tuloksiin? Studiossa vieraana akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro. Jakso on nauhoitettu 29.9.2022 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Pojat putoavat (4:22) Maskuliinisuus ja feminiinisyys (5:51) Koulujen eriytyminen (13:26) Sukupuolijakauma lukioissa (16:25) Digitalisaatio (20:39) Numeroarvostelu (25:28) Vahvuuksien tunnistaminen (27:57) Digilaitteet opetuksessa (29:42) Pisa-tulokset (31:29) Maahanmuutto ja monimuotoisuus (33:52) Luokkakoot ja tasoryhmät (37:04) Opettajien jaksaminen (38:18) Syrjäytyminen (39:56) Oppivelvollisuuden pidentäminen (41:44) Korkeakoulujen pääsykokeet

Mitä ongelmia väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen tulevat aiheuttamaan Suomelle? Miten eläkejärjestelmä on valmistautunut tähän ja mitä haasteita tämä tulee aiheuttamaan hoitoalalle? Miksi Suomessa syntyy vähemmän lapsia? Miten miesten syrjäytyminen ja alhainen syntyvyys liittyvät toisiinsa? Voiko maahanmuutto auttaa tasaamaan väestöpyramidia ja mitä kysymyksiä maahanmuuttoon liittyy? Studiossa vieraana työeläkeyhtiön Varman toimitusojohtaja Risto Murto. Jakso on nauhoitettu 19.12.2022 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Eläkejärjestelmän kestävyys (3:45) Väestöpyramidi (7:36) Eläkejärjestelmän riskit (9:12) Tanska ja Ruotsi (12:34) Lapsettomuus historiallisesti (15:03) Miesten syrjäytyminen (17:23) Asevelvollisuus (18:28) Miehet kaupungeissa ja maaseudulla (21:49) Koulutus ja oppivelvollisuus (25:08) Maahanmuutto (29:13) Ukrainalaiset Suomessa (33:13) Perheiden yhdistäminen (36:07) Työperäinen maahanmuutto (40:30) Terveydenhuollon kriisi (44:10) Työn automatisointi (45:33) Pohjoismainen hyvinvointimalli

Onko Suomessa katujengejä ja onko Suomi "Ruotsin tiellä"? Millä keinoilla nuorten syrjäytymistä, nuorisoväkivaltaa ja nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä? Minkälaisia trendejä huumekauppaan ja huumeiden käyttöön liittyy? Studiossa vieraana kirjailija ja entinen huumepoliisi Kalevi Puonti. Jakso on nauhoitettu 10.11.2022. (0:00) Poliisiura (2:40) Katujengit (4:22) Katuväkivalta (6:44) Huumekauppa (8:38) Katujengien synty (10:21) Maahanmuutto (13:14) Ennaltaehkäisy (16:05) Ruotsi (17:18) Väkivaltarikollisuus (23:11) No-Go -alueet (25:34) Maahanmuuttajien integroituminen (28:36) Huumekauppa (34:06) Katukauppa (38:06) Dekriminalisointi (45:51) Laillistaminen (50:48) Kokaiini, Subutex ja Oxycontin (54:39) Lapset ja nuoret (55:58) Käyttöhuoneet (58:36) Viranomaiset yhteistyö (1:00:19) Nuorten kohtaaminen Vieras Kalevi Puonti @dekkaristikalepuonti

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Onko Suomen valtion budjetin menopuoli kasvanut liian isoksi? Mistä kaikesta voisi leikata? Mitä on markkinatalousmyönteisyys ja miten se näkyy Liberaalipuolueen arvovalinnoissa?Studiossa vieraana Liberaalipuolueen puoluesihteeri Aarne Leinonen. Jakso on nauhoitettu 23.8.2022. (00:00) Intro (01:36) Liberaalipuolue ja pienpuolueet (06:48) Oikeistopuolueen tunnusmerkit (08:07) Markkinat ja elinkeinovapaus (10:10) Julkishyödykkeet (11:55) Monopolit (15:11) Markkinat ja yleinen etu (16:30) Leikattavaa löytyy (20:20) Yritystuet (22:49) Business Finland (25:13) Perustulo ja yrittäjät (26:39) Ruotsinlaivojen tuet (31:09) Aluetuet (35:08) Yhdistysten tuet (41:03) Yle (43:56) Kirkko ja hautaustoimi (46:49) Muut julkiset tuet (48:51) Yritystuet ja globaali kilpailu (51:05) Verotus, kilpailu ja zombie-talous (52:24) Perustulo 600 € (54:55) Maahanmuutto (55:23) Alueiden ja kuntien verotusoikeus (57:18) Haittaverot (58:53) Enemmän rahaa ihmisille (59:24) Eturyhmäpolitiikka (1:00:52) Byrokratia ja sääntely (1:01:47) Valtion tehtävät (1:03:28) Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus

Erityisesti viimeisen 10-15 vuoden aikana pakolais- ja siirtolaisaktivismin kentällä on entistä voimakkaammin tuotu esille valtionrajojen ja rajateknologioiden vahingollista ja syrjivää perusluonnetta. Myös monet tutkijat ovat liittyneet mukaan vaatimuksiin näiden rajojen kaatamisesta.

Maahanmuuttajien integraatiosta käydään yhä äänekkäämpää julkista keskustelua Suomessa. Integraatiokeskustelussa maahanmuuttajilta odotetaan täydellisen kansalaisen suoritusta, jota mitataan vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta käsin. Muslimimaahanmuuttajanaisten haastatteluista käy ilmi naisten monikerroksinen näkökulma integraatioon ja sukupuolen merkitys kotoutumiselle.

Mikä yhteys yksinäisyydellä ja halulla kuulua joukkoon on nuorisojengien muodostumiseen? Miten Netflix-sarjat ja TikTok vaikuttavat nuorten asenteisiin, sosiaalisiin suhteisiin ja keskittymiskykyyn? Mistä Roadman-kulttuurissa ja drill-musiikissa on kyse miksi nuoret rahoittavat designer-vaatteiden ostamista huumekaupalla? Kuinka rajua katuväkivalta on ja miten nuoret pääsevät käsiksi aseisiin ja veitsiin? Vaikuttaako rasismi maahanmuuttajataustaisten ihmisten työmahdollisuuksiin Suomessa? Miten Kelan tuet heijastuvat nuorten oma-aloitteisuuteen sekä intoon hakea töitä ja minkälaisia elämänhallintaan liittyvien taitojen opetusta nuoret kaipaisivat kouluissa? Studiossa vieraina Amir Jedidi ja Fabian Epah. Jakso on nauhoitettu 18.1.2022.

Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi', ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.

Kokoomus haluaa kiristää maahanmuuttolinjaa, mutta lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Miten yhtälö onnistuu? Keskustelemassa kansanedustajat Pia Kauma (kok), Jussi Halla-aho (ps) ja Paavo Arhinmäki (vas). Lehtikatsaus. Mikä Tunisian tilanteessa kytee? Vieraina Uppsalan yliopiston Afrikka-insituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso ja sosiaaliantropologian yliopistonlehtori Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta.   Ulkomaanlehtikatsaus Ateenasta, toimittajana Sara Saure.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Carolus Manninen ja Marija Skara, tuottaja Hanna Juuti.

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Onko työperäinen maahanmuutto, uhka, mahdollisuus vai peräti välttämättömyys? Siitä keskustelemme Liberan ohjelmaohtajan Tero Lundstedtin kanssa. Kyselytunnilla perussuomalaiset kävivät yksinpuhelua aamiaisista mutta veroista toki puhuivat kaikki. Hieman eri ajatuksella. Och har du redan röstat? Om inte, så kipinkapin!

Korona on riepotellut monia aloja kovalla kädellä. Musiikintekijät ovat olleet myrskyn silmässä. Tästä keskustelemme Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtajan Aku Toivosen kanssa. Työperäinen maahanmuutto keskusteluttaa mutta toki riihen jälkipelitkin saavat tunteet pintaan. Och Saara-Sofia har fått ett pris!

Kuinka monta seksuaalirikosta vaaditaan kriisiin? Kriisit ovat aina määrittelykysymyksiä ja kriisipuhe poliittisten ja taloudellisten motiivien värittämää. Kriisipuhe hyödyttää usein esittäjäänsä, mutta tilanteen kuvaaminen kriisinä voi olla arvokasta myös laajempien yhteiskunnallisten epäkohtien paljastamisessa.

Kokoomuksen/Mykkäsen talousavaus (0:00) Suomi, Pohjoismaiden Sedula (12:45) Keskustalainen vaihtoehto työlle: etätyö (27:01)

Minkälaista on ollut kasvaa Vantaan Koivukylässä 2000-luvun alkupuolella? Kuinka vahvasti huumeet, jengit, väkivalta, hiphop-kulttuuri ja rap-musiikki kuuluvat lähiöissä asuvien nuorten arkeen ja mistä nuoret haaveilevat? Aiheesta kertoo Amir Jedidi. Juontajina Leevi Leivo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 9.10.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Ministereitä on jäänyt kiinni selkeistä valheista - nyt on eroamisien aika. Poliisin politisoitumiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota, jonka osoittaa hyvin case Jari Taponen. Maahanmuuttajien naisiin kohdistama väkivalta puhuttaa uutisissa. Al-Holista päästetään ihmisiä vapaaehtoisesti pois. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan Youtubesta.

Nyt vaaditaan kansanäänestystä Sanna Marinin neuvottelemasta tukipaketista. 50 000 nimeä kerääntyi jo 4 päivässä. Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta nostavat päätään. Mikä ratkaisuksi? PS-Nuoriso tuli ryminällä nuorisopolitiikkaan sisään. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan poliitikkosivulta Facebookista sekä Youtubesta.

PVL ja KKO:n päätös - hyvä päätös oli se!(0:00) Komission esitys maahanmuuttoon liittyvästä vastuunjaosta EU:n jäsenmaiden kesken (8:39) Rahapelit, järjestöjen tuet ja blokeeraus (18:14) Kansalaisaloitteilla menee lujaa! (32:59) Keskustan hetu-sekoilu (40:37)

2. tuotantokauden avausjakso. Ruotsi alkaa olla sellaisessa tilassa, että tutkija varoittaa Suomea samasta kehityksestä. Keskusta valitsi paniikissa itselleen punavihreän puheenjohtajan. Susialoite keräsi yli 50 000 allekirjoitusta vain kuudessa päivässä ja etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Charlie Hebdon oikeudenkäynti alkoi. Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan videona myös Youtubesta.

Kuinkas sitten kävikään, hallitus. Koulut avattiin 11 päiväksi ennen kesälomia, sillä lapset eivät voineet toimia tartuttajina - mutta pitääkö tämä paikkansa? Mitä ulkomaalaislain höllentämisellä todellisuudessa ajetaan? Mitkä ovat journalistien suosikkipuolueet? Tämä kaikki ja paljon muuta Viikon kuumimmat aiheet -jaksossa, joka on tallenne livelähetyksestä, jonka pystyy katsomaan poliitikkosivulta Facebookista sekä Youtubesta.

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia nimeltä Scripta -kirjoituksia uppoavasta lännestä.

Paperittomista siirtolaisista ja ulkomaalaisvalvonnasta on tullut keskeinen poliittinen kysymys Euroopassa ja Suomessa. Paperittomuus tarjoaa peilin tarkastella turvallisuuspolitiikassa olevia ristiriitaisuuksia ja jännitteitä, jotka koskevat niin paperittomien kuin Suomen kansalaisten asemaa Suomessa.

Työperäinen maahanmuutto, asiantuntija Mikko Räsänen, EK ja apulaisprofessori Matti Sarvimäki, Aalto-yliopisto. Puhelu: Turkki ja Syyria, toimittaja Ayla Albayrak, Istanbul. Oppositio: kannatus ja yhteistyön mahdollisuus, eduskuntaryhmien puheenjohtajat Ville Tavio, ps. ja Kai Mykkänen, kok. Ulkomaanlehtikatsaus, Jenna Vehviläinen, Rooma. Suomen vanha autokanta, toimitusjohtaja Pekka Rissa, Autoalan Keskusliitto. Kolumni: Emmi Nuorgam: Nousuhumala saa syntyvyyden kasvuun, ei huoltosuhdetta kuvaava pylväsdiagrammi. Uusinta: Työperäinen maahanmuutto, asiantuntija Mikko Räsänen, EK ja apulaisprofessori Matti Sarvimäki, Aalto-yliopisto. Juontajana Tom Kankkonen, toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Tarja Oinonen.

Mihin suuntaan Suomi pyrkii ohjaamaan EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa? Tätä kysymystä pohditaan tässä jaksossa. Laura Myllymäen vieraina studiossa ovat turvapaikka- ja muuttoliikekysymyksiin erikoistunut toimittaja-kirjailija Anna-Kaisa Hiltunen sekä Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg.

Voiko rasistiksi leimaaminen rajoittaa yhteiskunnallista keskustelua? Rajaako ihmisen oma viiteryhmä sitä, mistä hän voi puhua? Mihin suuntaan turvapaikkapolitiikkaa ja kotouttamista tulisi kehittää? Näistä aiheista keskustelevat Vihreiden kuntapoliitikko Eva Tawasoli ja Lähi-idän asiantuntija Seida Sohrabi. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Tässä sarjassa mä kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia nimeltä Scripta -kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja tänään käsitellään sitä, onko maahanmuutto ihmisoikeus. Argumentit 1. Ihmisoikeus on rajoittamaton ja universaali perusoikeus, eikä rajoittamattomia oikeuksia voida järjestää rajallisilla resursseilla. 2. Niin kauan kun meillä on ollut valtioita niin maahantulo on ollut etuoikeus, eikä ihmisoikeus. 3. Katastrofaalisesta työttömyydestä kärsivällä Euroopalla ei ole mitään mahdollisuuksia työllistää ja sopeuttaa kouluttamattomia, kielitaidottomia ja usein myös konservatiivisessa islamilaisessa kulttuureissa kasvaneita ihmisiä. LÄHTEET http://www.halla-aho.com/scripta/rikkautta_jolla_on_arvoa.html

Tässä sarjassa kommentoin ja kopioin Jussi Halla-ahon blogia Scripta -kirjoituksia uppoavasta lännestä, ja tänään pohditaan työvoimapulaa ja erityisesti sitä, että miksi maahanmuutto ei ratkaise sitä. Argumentit 1. Maassa voi olla samaan aikaa sekä korkea työvoimapula, että korkea työttömyys. Tällöin työvoiman kysyntä on vähäisempää kuin sen tarjonta tai työvoima on laadultaan sellaista, ettei se sovellu modernien työmarkkinoiden tarpeisiin eli väestö ei ole esimerkiksi tarpeeksi korkeakoulutettua tarjolla oleviin työtehtäviin. 2. Vähän väliä joku ehdottaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, koska väestö ikääntyy. Tää kuulostaa oudolta ratkaisulta meidän ongelmiin, kun ajattelee, että Suomen työttömien määrä on joidenkin arvioiden mukaan jo yli puolimiljoonaa, ja jo maassa olevien ulkomaalaisten työllisyysaste on vain 50%, ja joissain humanitaarisin perustein saapuneissa ryhmissä työllisyysaste on ollut jopa 10%. Näitä ennusteita tehdään siis juurikin sillä oletuksella, että jokainen somali, afgaani ja irakilainen työllistyy. 3. Ja sellainen ajatus, että kielitaidoton, työhistoriaton ja kouluttamaton maahanmuuttaja vastaisi Suomen kaltaisen maan työmarkkinoiden tarpeisiin paremmin kuin kotimainen ja kielitaitoinen työtön, on yksiselitteisesti ajatusvinouma, joka on helppo todistaa valheelliseksi tarkastelemalla maahanmuuttajien surkeita työllisyyslukuja. LÄHTEET http://www.halla-aho.com/scripta/hirvea_tyovoimapula.html

#rahapodi-vieraana Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Kuuntele, miten Halla-aho johtaa joukkonsa vaalivoittoon ja hallitsee Suomi-neidon kirstua tulevana valtionvarainministerinä. Mitä valtiontaloudesta pitäisi leikata rajusti ja mihin aiotaan panostaa? Maksaako maahanmuutto Suomelle, vai saako Suomi sittenkin sijoituksensa takaisin korkoineen? Miten Suomen kestävyysvaje tilkitään ja pitääkö alhaisesta syntyvyydestä huolestua? Mikä on Perussuomalaisten suhde kansankapitalismiin ja saako osakesäästötili Halla-ahon varauksettoman tuen? Entä sijoittaako Halla-aho itse tikittävän eläkepommin varalle? 00:43 Eduskuntavaalit 2019. Perussuomalaiset kirivät Vihreiden ja Keskustan ohi? 14:18 Maahanmuutto: uhka vai mahdollisuus? 47:55 Veikkauksen rooli 56:28 Osakesäästötili 57:05 Kuulijakysymyksiä Jakso nauhoitettu 21.2.2019 ja julkaistu 22.2.2019. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: https://www.nordnet.fi Nordnet Blogi: https://blogi.nordnet.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: https://www.twitter.com/nordnetfi Youtube: https://www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: https://www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: https://www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

"Suurin osa maahanmuuttajista on liikkeellä taloudellisten syiden takia" "Saksan mielenosoitukset johtuvat hallitsemattomasta maahanmuutosta" "Päättäjien pitää ottaa huomioon suomalaisten pelot" Pääministeri Juha Sipilän kommentit maahanmuutosta saivat Mahadura & Özberkanin pohtimaan, millä tavalla poliitikot puhuvat maahanmuutosta, maahanmuuttajista ja suomalaisuudesta. Keskustelussa otetaan selvää, millä tavalla narratiivia maahanmuuttajista rakennetaan Suomessa. Minkälaista retoriikkaa käytetään, kun puhutaan maahanmuuttajista? Mitä tekemistä on populismilla ja maahanmuuttokeskustelulla? Onko rasismista tullut salonkikelpoista vai heilutteleeko media turhaan ja liian usein rasismikorttia? Millä tavoin poliitikkojen puheet maahanmuuttajista vaikuttavat kansalaisiin? Studiossa vieraina tutkijatohtori Jouni Tilli Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista, dosentti, yliopistotutkija Tuija Saresma Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta sekä feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem-R:n puheenjohtaja Nitin Sood.

Emma Bonino yksi Italian suosituimmista poliittisista johtajista. Radikaalien keulahahmo jättää uusimpien mielipidemittausten mukaan kansansuosiossa taakseen niin entiset pääministerit Matteo Renzin kuin Silvio Berlusconin. Euroopan unionin suosio on Italiassa viime aikoina alentunut jyrkästi. Syynä ovat Välimeren siirtolaistulvan epäonnistunut vastuunjako ja EU:n tiukka talouskuri. 69-vuotias veteraanipoliitikko Emma Bonino on kuitenkin toisilla linjoilla. Maaliskuun 4. päivän parlamenttivaaleihin Bonino on tuonut Euroopan tiiviimpää yhdentymistä kannattavan "Lisää Europpaa" - ehdokaslistan. Maahanmuutto on noussut Italian vaalitaistelun keskiöön. Samaan aikaan Italiassa esiintyy maailman maista eniten maahanmuuttoon liittyvää tietämättömyyttä. Boninon mukaan populismin puristuksessa toimivien vastuullisten poliitikkojen on otettava riskejä ja puhuttava ihmisille järkeä. Tämän Moniääninen Eurooppa -ohjelmasarjan jakson on Roomassa toimittanut Jenni Meronen.

Miten tiedettä voisi tuoda lähemmäs poliittista päätöksentekoa? Tulisiko tutkijan olla vahva auktoriteetti? Tällä kertaa Nollahypoteesissa perehdytään tieteen ja politiikan rajapintaan maahanmuuton näkökulmasta. Vieraana VATT:n kansantaloustieteen johtava tutkija Matti Sarvimäki sekä helsinkiläinen kunnallisvaltuutettu ja kirjailija Lilja Tamminen. Kohti metamodernia maahanmuuttopolitiikkaa Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Dealing with the Refugee Crisis: Policy Lessons from Economics and Political Science

Vieraana Li Andersson. Keskustelua pakolaisista, humanitaarisesta avusta, poliittisesta korrektiudesta sekä tasa-arvosta. Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Susanna Turusen vieraana on Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö pohtii podcastissa Euroopan haasteita yhtenäisyyden repeilystä terrorismin uhkaan. Mutta kuka eurooppalainen on tehnyt Niinistöön vaikutuksen? Tai minne Euroopassa hän matkustaisi, jossa saisi oman mielensä mukaan tehdä irtioton virkatehtävistään?

"Maassa maan tavalla. Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan", lausui Tasavallan presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan. Ohjelmassa "maassa maan tavalla" - sanonnasta mielipiteensa kertovat myös Lenita Airisto, Pekka Haavisto sekä Suomen Sisu. Mutta mitä vanha suomalainen sanonta "maassa maan tavalla" oikeastaan tarkoittaa? Mitä ovat ne suomalaiset tavat, jotka maahanmuuttajien pitäisi omaksua? Onko suomalaisuus ja pohjoismainen arvomaailma vaarassa? Mahadura&Özberkanissa käydään kiivasta keskustelua mm. huivin käytöstä, uskonnon vapaudesta ja kunniaväkivallasta ja etsitään vastausta siihen, pitääkö omasta kulttuurista luopua sopeutuakseen Suomeen. Vieraana studiossa somalialaissyntyiset Mahbuba Musse sekä Uyuni Ahmed ja kantasuomalainen Maiju Abrougui, joka on kääntynyt muslimiksi.

Warda Ahmediin kertoo, ettei samaa keskustelua jaksa käydä sellaisen osapuolen kanssa läpi, joka ei opi edellisestä kerrasta mitään. Kasvatustieteen opiskelija, äiti, sarjakuvataiteilija, antirasistinen feministiaktivisti, eri järjestöjen hallistusten jäsen... Warda Ahmedista on moneksi.Nelivuotiaana Somaliasta Järvenpäähän tullut, nykyinen vantaalainen testaa joskus kysyjää, joka kysyy "Mistä olet kotoisin?" Usein sanon, että olen Järvenpäästä. Se ei kuitenkaan ole se, mitä ihmiset haluavat kuulla, vaan jatkavat kysyen "Mistä olet oikeasti kotoisin" tai "Mistä vanhempasi ovat kotoisin", Ahmed kertoo.Ennakkoluulot hankaloittavat elämääMun ei tarvitse korostaa erilaisuuttani, sillä muut tekevät sen puolestani.Sarjakuvataiteilija Wanda AhmedIhmisten jatkuva kysyminen syntyperästä ja muista yksityisasioista syö Ahmedin mukaan energiaa, ja hän toivoisi sen loppuvan. Ihmiset olettavat paljon toisten ulkonäöstä taustan määrittäjänä, ja se on väärin. Koen etnistä profilointia - virastoista arkisiin kanssakäymisiin. Viime vuonna aika usein joku on tullut haukkumaan tai käskemään pois. Pahimpina jaksoina pyrin välttelemään esimerkiksi ratikoita, koska tilanteesta ei pääse pois, Ahmed toteaa. Kerran pankissa epäröitiin kansalaisuuttani, vaikka virkailija oli juuri nähnyt Suomen passini.Maahanmuutto jo vanha ilmiöKun mediassa keskustellaan maahanmuuttajista, ikään kuin kuvitellaan, etteivät maahanmuuttajataustaiset ole osana yleisöä. He kuitenkin ovat ja kommentoivat keskustelua, josta usein yllätytään. Maahanmuutto ja turvapaikanhakijat eivät ole uusi ilmiö.Olen tullut Suomeen 25 vuotta sitten. Kuitenkin edelleen jollekin on shokki, että rajan yli voi tulla ja turvapaikkaa voi hakea.Sarjakuvataiteilija Wanda AhmedAhmed näkee rasismin rakenteellisena, joka kohdistuu rodullistettuihin, Suomessa asuviin ihmisiin. Tämä tulee esiin monella tavalla ennakkoluuloisuutena. Yksi esimerkki on koulussa kannustaminen. Somalityttönä minulle ei sanottu, että "sinusta voi tulla mitä vaan", ja sillä on seurauksensa, Ahmed kertoo.Suomi muuttuu - mutta mihin suuntaan?Suomi on muuttunut, mutta kysymys kuuluukin, ketkä sitä muuttavat ja mihin suuntaan. Maata on ollut muuttamassa todella vähän kaltaisiani ihmisiä. Joten se ei ehkä mene siihen suuntaan, johon minä haluaisin sen menevän, Ahmed miettii. Haluan, että suomalaisuutta määritellään uudelleen. Ongelmana nykyisin on se, että samassa sanassa yhdistyvät identiteetti, kansalaisuus ja kansallisuus. Tämä tekee määrittelystä kapean, valkoisen ja kristillisen.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Sadat suomalaiset eläkeläiset viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja globalisaatio on saavuttanut myös suomalaiset eläkeläiset. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoisesta maailmanjärjestyksestä. Maahanmuutto köyhistä maista rikkaampiin on teema, josta käydään paljon keskustelua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota myös toisenlaiseen maahanmuuttoon. Niin sanotut elämäntapamuuttajat ovat vauraiden teollisuusmaiden kansalaisia, jotka muuttavat pois kotimaastaan rennomman elämän perässä. The post Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa appeared first on AntroBlogi.

Ajatuspaja Liberan historian toisessa podcastissa puhutaan maahanmuutosta. Toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen johdattaa keskustelua "suvakkien" kesken maahanmuutosta, koulutuksesta, työelämästä ja väestömuutoksesta. Keskustelussa mukana väestötutkija Jussi Pyykkönen, HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen ja kansanedustaja Osan Yanar.

Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet. The post Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin appeared first on AntroBlogi.

Kielenhuoltaja Henna Leskelä kertoo suomen kielen uusista sanoista, jotka liittyvät maahanmuuttoon. - Maahanmuutto on jättänyt jälkensä myös kielenkäyttöön Suomessa. Muunmuassa suvakki ja mokuttaja ovat maahanmuuttoon liittyviä sanoja. - Turkkilais-suomalainen lapsiperhe joutuu monien kielivalintojen eteen. Tapaamme malmöläisen Hanna Okurin perheen, jossa Hanna puhuu suomea, hänen miehensä turkkia ja 4-vuotias tytär osaa molempia kieliä, mutta turkki on suomea vahvempi. Vanhemmat puhuvat bad english keskenään ja lisäksi kaikki tietenkin käyttävät ruotsia.- Markku Huovila muistelee pakinassaan Palmen murhaa 30 vuotta sitten ja sitä seurannutta poliisityötä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Henna Leskelä puivat sanaa pirkka ja kreikan sekä suomen kielen mahdollisia yhtäläisyyksiä.

Maahanmuutto ja muukalaisvastaisuus puhuttaa muuallakin kuin Suomessa. Millaista porukkaa ovat Ruotsin uusnatsit ja millaiset yhteydet heillä on Suomeen? Ovatko virolaiset rasisteja? Miksi maahanmuuttokeskustelu on selkeämpää Ranskassa kuin Suomessa? Ohjelma käy myös maailman pohjoisimmassa moskeijassa Norjan Tromssassa. Kuva: Lehtikuva

Toisella tunnilla on vuorossa todellinen politiikan veteraani, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Hän on toiminut ulkopolitiikan parissa vuosikymmenen ajan maailmassa jossa tapahtunut suuri murros. Maahanmuutto vai maastamuutto, onko aivo- ja pääomavuoto ulkomaille suurempi haaste? Talouden haasteet ovat moninaiset, onko ratkaisu pk-yrityksissä? Entä millainen on Suomen turvallisuus tilanne, niin sisäinen kuin ulkoinen?

Miten eteenee maahanmuuttokeskustelu europarlamentissa ja EU:ssa. Aiheesta keskustelee europarlamentaarikko Jussi Halla-aho. Toimittajana on Maija Elonheimo.