Podcasts about julkisen

Neuvotteluklubi keskusta tariffit metsä | Koskela Roininen | #neuvottelija 321. Donald Trumpin tariffien shokkivaikutuksen jälkeen tarvitaan oikeansuuntaista toimintaa. Sitä tarjoaa Petri Roininen ja Juha Koskela, molemmat keskustapuolueen ehdokkaita. Voisiko Suomi hyödyntää EU:n deregulaation metsä- ja jopa turvetaloudessa? Miten vaalitaistelu sujuu miinoja pelkäävän vasemmiston ja perussuomalaisten yläpuolella?00:00 Juha Koskela ja Petri Roininen 00:30 Saipa mestariksi Tapparan tiputtua? 01:40 Putin ei häirinnytkään Suomen MM kisoja Suora Broadcasting-aikana03:10 Trumpin hirmutullit, inflaatio ja Euroopan varustautuminen04:21 Deregulaation mahdollisuus ja EU-alueen sisäkauppa05:21 Turvevarannot Norjan öljyesimerkillä06:28 Taikaraja Suomen ja Ruotsin metsien hiilensidonnassa07:28 Kivihiilestä luopuminen Helsingissä09:07 Prosenttiliike Itä-Suomen kehittämisessä10:44 Sipilän insinöörimallin merkitys12:26 Helsingin keskustan liikenne ja punavihreät ideat13:30 Keskustan rooli pitkän Suomen puolueena15:08 Väestönkehitys kouluverkon haasteena16:49 Julkisen sektorin verotulojen merkitys18:19 Seutukaupunkien elinvoimaisuus Pohjanmaalla19:50 Talouskasvu ja yrittäjyyden merkitys20:20 Petri Roinisen ja Juha Koskelan vaalinumerot22:59 Markkinatalous vs julkinen tuotanto24:24 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ero25:58 Villapaitaekonomistit ja kulujen mittaaminen28:37 Japanin vakuutusmalli tehokkuuden esimerkkinä30:08 Sosiaali- ja terveysalan kustannusten vertailu31:37 Ranskan laitaoikeiston blokkaus ja politiikan dynamiikka33:23 Sipilän hallituksen rohkeat uudistukset34:29 Mannerlaattojen liikkuminen talouspolitiikassa35:55 Pakkolakien perintö ja sen vaikutus37:24 Omistajuus ja yrittäjyys talouden vetureinaTue Samia ja katso sisäpiirihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Neuvotteluklubi Pääoma | Sammallahti Lindgren Roininen | #neuvottelija 316. Neuvotteluklubi keskustee pääoman määritelmästä, villapaitaekonomisteista, julkisesta taloudesta sekä Suomen talouden rakenteellisista haasteista. Investointipankkitoiminta, yrittäjyys, verouudistukset ja Saksan 500 miljardin paketin perustuslaillisuus ja velkajarrut pääsevät neuvotteluklubin syyniin.00:00 - Petri Roininen, Jussi Lindgren, Tere Sammallahti ja Sami Miettinen ovat Neuvotteluklubi01:38 - Pääoman määritelmä ja villapaitaekonomistit04:35 - Investointivelka ja vääristyneet talouskäsitykset06:05 - Asumistulo ja sen vaikutukset talouden mittareihin08:31 - Englannin ja Ranskan kanaalitunneli: elinkaarikustannukset ja hyödyt10:00 - Helsingin keskustan elinvoima ja autoyhteydet11:36 - Kuntaomisteisten yhtiöiden yksityistäminen ja pääoman kierto14:17 - Omistajuuden ja yrittäjyyden rooli taloudessa15:47 - Solidiumin tuotot ja poliitikkojen hallinnoima omaisuus17:17 - Tilastokeskus ja eriarvoisuuden kasvu: mitä luvut oikeasti kertovat?18:56 - Suomen ja muiden Pohjoismaiden varallisuuserojen kehitys19:55 - Perintövero vs. kansainväliset käytännöt21:29 - Miljoonavarallisuus ja sen todellinen käyttömahdollisuus23:06 - Mediaanivarallisuuden lasku ja suomalaisten taloudellinen tilanne24:37 - Eläkejärjestelmän haasteet ja yrittäjien verotus26:16 - Yrityskaupat Suomessa: miksi kotimaiset ostajat puuttuvat?27:21 - YEL-maksujen epäoikeudenmukaisuus ja vaikutukset yrittäjiin28:52 - Verotus ja julkiset menot: mistä pitäisi leikata?30:26 - Yhteisöveron ja perintöveron uudistustarpeet31:58 - Villapaitaekonomistien vaikutus poliittiseen päätöksentekoon33:33 - Sitra ja sen rooli pääoman hallinnassa36:05 - Eläkerahastot ja niiden hajauttaminen yksilöille37:43 - Ruotsin osittain rahastoitu eläkemalli vaihtoehtona Suomelle39:22 - Eläkemaksujen raskaus nuorelle sukupolvelle41:05 - Työurien pidentäminen ja sen taloudelliset vaikutukset42:37 - Julkisen sektorin tehokkuus ja mahdolliset säästökohteet44:12 - Inflaatio, korkopolitiikka ja keskuspankkien rooli46:05 - Sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen Suomessa47:30 - Saksan velkajarru ja 500 miljardin velkapaketin perustuslaillisuus50:07 - Miten Suomi voisi houkutella lisää pääomia ja investointeja?52:30 - Yrittäjyyden kannustimet ja riskienhallinta56:30 - Neuvottelija Sisäpiirissä lisää villapaitaekonomisteistaKatso Sisäpiiri jossa lisää keskustelua villapaitaekonomistien ajattelusta!Tue Samia ja katso lisäsisällöt https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Brysselissä Naton puolustusministerikokous. Ylen Nato-erikoistoimittajan Maria Stenroosin raportti Brysselistä. Millaista tukea Ukrainalle luvataan? Keskustelemassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista ja Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija Emil Kastehelmi. Ratkaisevatko uudet lääkäripalvelut ja yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu sote-jonot? Haastateltavana potilaille maksuttoman etälääkäripalvelun perustanut toimitusjohtaja, lääkäri Petri Salo Turusta. Studiossa keskustelemassa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen sekä terveysoikeuden professori, HUS-yhtymän diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Satu Heikkilä ja tuottajana Marija Skara.

✨ Kuuntele Etumatkalla -podcast: https://open.spotify.com/show/4S5U2dspGAwlffBlBHh3p2?si=be894a1fc21a4f3a Miksi Suomen tuottavuus ei ole kehittynyt Ruotsin ja Tanskan tapaan edellisenä vuosikymmenenä? Odottaako Suomea pitkä taantuma vai talouskasvun aika? Studiossa Laboren johtaja ja taloustieteen professori Mika Maliranta. Jakso on kuvattu 14.11.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Suomen talous on hyvässä kunnossa" (4:43) Ulkoinen shokki (9:58) Nokian vaikutus (14:36) Yritysten elinkaari (24:28) Startupit (30:01) Rakenteellinen alijäämä (40:52) Pysyvät vauriot (46:33) Taloudellinen huoltosuhde (52:03) Tuottavuus Ruotsissa ja Tanskassa (57:00) Julkiset TKI-panostukset (1:02:34) Ulkomaiset omistajat (1:07:38) Julkisen talouden tasapaino (1:12:39) Verotuksen progressio (1:21:58) Työtuntien määrä (1:23:56) Laboren neutraalius (1:32:55) Verojen alentaminen (1:36:27) Onko julkinen sektori liian iso?

Feminismiä talouteen! -podcastin toisessa jaksossa Heini Kinnunen ja Emma Lamberg keskustelevat taloutta koskevasta yhteiskunnallisesta keskustelusta. Talous ulottuu kaikkien elämään, mutta siitä käytävä keskustelu on usein vaikeaselkoista ja ulossulkevaa. Miten feministiset näkökulmat voivat monipuolistaa taloudesta käytävää keskustelua? Entä mikä on talouskeskustelun isoäitisääntö ja miten se voi lisätä taloudesta käytävän demokraattisen keskustelun saavutettavuutta? Julkisen talouden kestävyysvajeesta puhutaan paljon, mutta miksi hoivavajeesta ja ekologisen kestävyyden vajeesta puhutaan vähemmän? Feminismiä talouteen! -podcastia ovat tehneet yhdessä Koneen Säätiön rahoittama FEMTIE-tutkimushanke sekä Politiikasta-verkkojulkaisu. Lue myös: https://politiikasta.fi/podcast-feminismia-talouteen/ Tuottaja: Inna Perheentupa Tekninen tuottaja: Timo Uotinen Jakson ilmestymispäivämäärä: 28.8.2024

Norjalaiset ovat Pohjolan onnenpekkoja. Valtion öljyrahaston turvin yhteiskunnan rattaat on voideltu toimimaan liukkaasti. Julkisen sektorin psykologikin voi elää herroiksi, kaikilla on teslat ja pizzat maksavat 20 euroa. Onko norjalaisten hyvinvointi vain rahan tuomaa vai voisimmeko oppia heiltä jotain muutakin hyödyllistä? Tänään kadehdimme norjalaisia luvan kanssa ja koitamme ottaa opiksi.

Vauhdikkaasti kasvanut Gofore tunnetaan julkisen puolen asiakkaisiin erikoistuneena it-palveluyhtiönä. Karon Grilli lähti Tampereelle selvittämään, millä keinoilla Gofore kykenee takomaan selvästi kaksinumeroista kannattavuutta myös näinä vaikeina aikoina, joina sen listatut verrokit kärsivät kannattavuusongelmista. Usein toistellun sanonnan mukaan valtion leipä on pitkä mutta kapea. Goforen toimitusjohtaja Mikael Nylund myöntää julkisen leivän pituuden – raamisopimuksien kestot ovat tyypillisesti 4–7 vuoden mittaisia –, mutta väitettä leivän kapeudesta hän ei niele. Selitys sille, että Gofore saa pitkän ohella paksua leipää, tuntuisi olevan ennustettavuudessa ja sen tuomassa tehokkuudessa, teollisuuskielellä ilmaistuna kapasiteetin käyttöasteessa ja siinä, että koneet ovat juuri niille ominaisimmassa käytössä. ”Julkisen sektorin toimijat ovat toimintatavoiltaan pitkäjänteisiä. Tiedämme aika kivasti vuosi eteenpäin, mitä on tarkoitus tehdä ja kuinka paljon se vaatii meidän asiantuntemustamme. Pystymme sitomaan henkilöt projekteihin ja tekemään suunnitelmallisesti, mikä on tehokkaampaa taloudellisessa mielessä kuin lyhyttempoinen 'pieniä projektia paljon peräkkäin'”, Nylynd kertoo. Julkisen puolen kilpailutuksiin pääsee helposti mukaan jättämällä tarjouksen, joten alhaisesta käyttöasteesta kärsivät kilpailijat ovat ilmestyneet entistä hanakammin kisaamaan julkisista hankkeista. Kilpailun kiristyminen näkyy siinä, että Gofore ei ole voittanut kilpailuja yhtä usein kuin parhaimpina aikoina. ”On lyhyt tie lähteä tinkimään omasta myyntikatteesta”, Nylund sanoo – ja ehkä samalla varoittaa kilpailijoita. ”Meillä voi olla seitsemän vuoden sopimuksia. Jos sinne menee nollakatteisella, niin – niin!” Marinadi-osiossa katsotaan puolen vuoden päähän Yhdysvaltain presidentinvaaleihin, joista media ja finanssiteollisuus tekevät suuren spektaakkelin. Mutta onko sijoittajille niin suurta väliä, tuleeko Yhdysvaltain presidentiksi demokraatti vai republikaani? S-Pankin päästrategi Lippo Suominen muistuttaa, että oli presidentti sitten demokraatti tai republikaani, hän haluaa, että taloudella menee hyvin, koska silloin äänestäjillä menee hyvin – ja he äänestävät häntä tai hänen puoluettaan myös seuraavissa vaaleissa. ”Yleisesti kaikki toimialat keskimäärin hyötyvät”, Suominen huomauttaa. Goforen sijoittajasivut: https://gofore.com/sijoita/ Grillauksen livetaltiointi Tampereen sijoitusmessuilla: Ajaton Idea Oy I www.ajaton.fi Yhteistyössä: Gofore Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki

Kyberturvallisuus eurovaalien alla. Helsingin kaupunki kertoi vappupäivänä, että sen tietojärjestelmiin on mahdollisesti tehty tietomurto ja että järjestelmissä on havaittu epäilyttävää liikennettä Venäjältä. Eurovaalit ovat kuukauden päässä, miten valmiita olemme mahdollisiin häiriöihin? Studiossa Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Mikko Kiviharju. Perjantaina vietetään kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Euroopassa käydään sotaa ja tiukka taloustilanne haastaa myös mediaa? Miten lehdistö suhtautuu kriiseihin ja ajautuuko se noudattelemaan hallitusten tarjoamia perusteluja poliittisiin ratkaisuihin? Studiossa mediatutkija Anu Koivunen Turun yliopistosta ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen. Gazan tulitaukoneuvottelujen tulos. Israelin ja Hamasin välinen sota on jatkunut yli puoli vuotta ja humanitaarinen tilanne Gazan alueella on katastrofaalinen. Tilannetta avaa Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola. Kiinan presidentti Xi Jinping matkustaa Eurooppaan ensi viikolla. Vierailun ohjelmassa on ainakin tapaamisia esimerkiksi Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa. Vierailusta raportoi Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Juontajana Justus Laitinen. Toimittajat Anssi Väisänen ja Mira Stenström. Tuottaja Jaakko Parkkinen.

Mitä seuraa hallituksen riihessä tekemistä terveydenhuollon päätöksistä. Haastattelussa THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen, Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja ja HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Hallitus päätti laskea vanhusten hoidon hoitajamitoitusta. Yöpäivystykset lakkautetaan viidessä sairaalassa. Hoitotakuuta pidennetään kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Yksityisiin terveyspalveluihin panostetaan 500 miljoonaa euroa Kela-korvausten kautta. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat samaan aikaan nousemassa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja keskustelee kirjansa Talouden ilmestyskirjan teemoista ja Suomen talouden madonluvuista. 00:00 Aki Kangasharjun Talouden ilmestyskirja — Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja. Matti H. Virtanen 01:35 Sami tunnustaa olevansa rahapoliittinen radikaali. Heterodoksisuus 02:27 Miksi Suomen talous on rikki bruttokansantuotteen näkökulmasta. Ei kasvua, ei edes hyvä kurjuuden mittari 03:42 Julkisen sektorin bkt ei ole pitkään aikaan perustunut vain julkisiin kulutusmenoihin. Tuotosmittareiden mittausongelmat kustannusten noustessa, laatu 05:15 Tuotekehityspanostusten uudelleenluokituksen vaikutus Irlannin bkt:hen. Julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin julkistaminen on lopetettu. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen 07:25 Yksityisen sektorin bkt:n ongelmat. Yrityksien arvonlisäketjujen mittaaminen palkkojen ja voittojen kautta. Rahoitussektorin ja asiantuntijapalkkioiden arvonlisää on vaikea mitata 09:40 Suomi on tytäryhtiötalous jossa on vähän suomalaista omistusta ja vain 5 miljardia yksityishenkilöiden osinkoja. Vaihtotase mittaa tytäryhtiötalouden tasoa 11:10 Kotitalouksien arvonlisään lisätään mm. hallusinoitu omistusasujien asuntotulo eli ”itsellensä maksama vuokra”. Jos se poistetaan yksityinenkään arvonlisä ei ole Suomessa kasvanut 12:35 Maatalousyrittäjien ja toiminimien suuri vaikutus kotitaloussektorin työtunteihin 14:35 Suomen surkeuden juurisyy on surkistunut yrityssektori. Absoluuttinen alamäki 2008-2015 ja pieni toipuminen 2015-2022. Paras toimiala on tietotekniikkapalvelut 16:52 Suomen vaihtotase on aneeminen 17:50 Reaalinen vs. nominaalinen bkt. Suomen velkaantuminen on holtitonta. Haastattelun jälkeen velkaantuminen 2023 nousi -11,5mrd€ tasosta -14,4mrd€ tasolle! 19:35 Suomen veroasteet ovat maailman huippuluokkaa, niiden nosto vain kiihdyttäisi tuhoa 21:20 Suomen julkinen sektori valtaa yksityishyödykkeiden markkinoita ilman strategiaa. Yksityiset tuottajat halutaan sysätä pois mm. kuntien hankintayhtiöillä 22:50 Kirjan analyysi - julkinen sektori on tehottomampi kuin yksityinen 24:45 Viranhaltijat palvelun tarjoajana ovat ongelmallisia. Politiikka ja tehottomuus ovat tappava yhdistelmä tuottavuudelle 26:42 Talousnobelisti Bengt Holmströmin onnellisuuskritiikki 28:58 Suomen kokonaisveroaste 43,0% on maailman 4. korkein mutta se ei ole hyvä mittari. Verottomat ja verolliset tulonsiirrot 30:09 Työn jyrkkä veroprogressio on suuri ongelma. Useat tutkimukset tukevat korkeimman rajaveron laskua 33:50 Lafferin käyrä ei toimi kokonaisverotasolla Kiinteistöveroissa olisi vielä korottamisen varaa, työn ja pääoman veroissa ei niinkään 37:10 Rakenneuudistukset lisäävät työnpanosta ja tuottavuutta. Osa-aikatyön määrä on noussut. Suurin arvolisä tulisi kuitenkin hyvätuloisten lisätyömäärästä rajaveroa laskemalla 40:15 Työpanoksen lisäämisen näkökulmasta veroaste ei ole alimmassa tuloluokassa ongelma vaan tulonsiirrot ja työn vastaanottamisen marginaalivero 42:00 Nettotuloissa ja yhteiskunnallisen liikkuvuuden suhteen Suomi on maailman tasapäisimpiä maita 44:53 ETLA:n medianäkyvyys on noussut, mutta media on aina kuvitellun pienemmän puolella, jopa silloin kun yrityssektori voi huonosti kuten nyt. 47:15 Porvarit vai talousoikeistolaiset. Faktoja ja tutkimusta löytyy tästä näkökulmasta 48:40 Onko eurojärjestelmä radikaali rahakokeilu? Euron ottaminen pois ei ratkaisisi EU:n rakenteellisia ongelmia 52:11 Pitkällä aikavälillä liittovaltio ja euron hajoaminen mahdollisia, lyhyellä aikavälillä eurojärjestelmää on korjattu merkittävästi 53:35 Miksi MMT ei toimi? Liikepankkien korvaaminen keskuspankilla ei ole hyvä idea. QE ei ollut MMT:n mukaista 56:46 Rakennemuutosten puutosvertailua ei tehdä Suomessa muihin maihin. Työkyvyttömien tukien poisto ei ole hyvä idea. Saavutetuista eduista ei luovuta 58:35 Yksilötason liberalismi puuttuu Suomesta 01:01:20 Pörssiklubin joululounas Aki Kangasharju #neuvottelija Sisäpiiri 36

Uusi jakso Podimossa joka keskiviikko. Lokakuussa 1993 löydetään 44-vuotiaan Rudi Hertzbergin ruumis. Hänen elämänsä päättyi kahdeksaan veitseniskuun. Tekijä: hänen oma vaimonsa, Miranda. Julkisen syyttäjän yllättävästä pyynnöstä valamiehistö antaa lievän tuomion. Tuomio, jossa otetaan huomioon Mirandan elämä, jota leimasivat mustasukkaisuus ja perheväkivalta.See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Ravintolateknologia on Suomessa maailman parhaimmalla tasolla. Avainasemassa siinä on kehittynyt ammattikeittiöiden omavalvontaohjelmisto, johon on usein kytketty laaja määrä sensoreita. Fredman Group Oyn hallituksen jäsen Sami Miettinen haastattelee sen Chefstein - liiketoiminnan johtajaa Arto Mustikkaniemeä. 00:00 Kaupallinen tiedote: Suosakki-podcast. Tilaa Suosakki Spotify:ssä https://open.spotify.com/show/15dn4uYhJA3kxykEV4GqnW?si=f7061794f79f463e Suomen Podcastmedian tuotantoa 01:05 Arto Mustikkaniemi, Fredman Groupin Chefstein-liiketoiminnan johtaja. Sami Miettinen Fredman Groupin hallituksen rivijäsen 02:00 Arton ura – TeliaSonera, Ruutu, Tekes Kiina, SK Telekom Korea 05:20 Kiina on eri maata – Kai Seikun kaltaisia kokemuksia ulkomaalaisten juottamisesta ja sisäpiiristä. Wuhan 08:35 Ravintoloiden omavalvonta – ammattikeittiöiden viranomaisvaatimukset. Suomalainen keittiö on 10:35 Suomalainen ravintolateknologia on maailman parhaimpiin kuuluvia. Tanskalaiset luovuttivat? 11:10 Omavalvonnan kolme askelta – 1) kynästä ja paperista digitalisaatioon, 2) tehtävien automatisointi ja 3) Älykkyys 13:30 Ravintolatyöntekijöiden näkökulma. Työviihtyvyys on kilpailuetu. Sami pohtii onko parta hyvä tapa välttää babyface-look 14:56 Chefstein on Suomen markkinajohtaja. Pitkä kehityspolku suomalaisen sensorivalmistajan kanssa. Keskittyminen ravintolapalveluihin 16:20 Oma kehitystyö on luonut huippupalvelun, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakkaat voivat valita useista sensoreista tai antureista 18:52 Ohjelmistokehitys miljoonilla euroilla on tehnyt Chefsteinistä erittäin hyvän alustan. Futurice-yhteistyö 21:009 Ravintoloitsijat haluavat vain yhden ohjelmiston – konsolidaatio jatkuu. USA:n Crunchtime vs. Chefstein 23:02 Manuaaliset kirjaukset omavalvonnassa katoavat väistämättä, varsinkin ketjuissa. Henri Alenin pakastimen hälytyscase -esimerkki 24:41 Tuomas Malisen korona-ajan ravintolakapina. Koronan vaikutus ravintolatoimialaan 26:58 Chefsteinin isojen asiakkaiden toiminta: ISS, Restel, Kotipizza, Compass, St1 27:31 Kaupallinen tiedote: Katso Valokuitu valloittaa Suomen Heikki Kaunisto #neuvottelija 216: https://youtu.be/oC90Tf_EwyI?si=X6UEVF8fRvAn8mTE 29:33 Oma CTO Jari Rantala kehittämässä omalla kehitystiimillä maailman parasta omavalvonta-ohjelmistoa. Samin ChatGPT-sarja voisi jatkua Futuricella 33:40 Asiakkaat mm. Kotipizza osa The European Pizza Company, Restel kehityskumppaneina. Tekoäly on mahdollisuus 37:30 Rajapinnat muihin ravintolateknologioihin kuten reseptiikka (CGI Aromi, Matilda Footech ym), kassanhallintaan, ESG-mittarointiin ym. Datan hyödyntäminen 40:58 One ring to rule them all - omavalvonnasta yhteen laajaan ohjelmistoon 41:50 Ammattikeittiöstä kotikeittiöihin ja wolttaukseen? Kylmä ja lämmin ruoka. Julkisen sektorin asiakkaat 45:50 Plug and play, Chefsteinin asentaminen on helppoa. TIlaus onnistuu myös https://www.chefstein.ai:n kautta. SaaS 49:55 Arto Mustikkaniemi Samsung Pohjois-Koreassa ym. Sonera-ajat.

Miten RARE Media sai alkunsa ja mitä tavoitteita RARE Medialla on? Studiossa RARE Median perustajat Orna Ben Lulu ja Vilma Rimpelä. Jakso on kuvattu 7.11.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Julkisen sanan neuvosto (3:50) Some ja journalismi (7:48) Vaikuttajat (13:55) Raren perustaminen (19:50) Kantaaottavuus (29:04) Toimitusprosessi (32:25) Lasten hankkiminen (40:36) Otsikointi (42:21) Some-kanavat (47:30) Mielenterveys (51:15) Luontokato (1:00:10) Arktinen tutkimus -elokuva

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Kokoomuksen kansanedustaja VIlle Valkonen keskustelee Peteri Orpon hallitusohjelman talousohjelmasta erityisesti asuntomarkkinakulmalla. Tuore Alexander Stubbin nimitys kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi myös puntarissa. Suomen talous ja Toinen kylmä sota Ville Valkonen #neuvottelija 208 (00:00) Ville Valkonen, kansanedustaja 3. kerran vieraana (00:35) Kansa halusi muutosta oikealle, Orpon hallitus tuo muutosta mm. työehtolainsäädäntöön (02:10) Muutokset kiinteistömarkkinoilla. Katariina Komulaisen ja Petri Roinisen huolet (02:59) Hallituksen asuntopolitiikka on markkinalähtöistä. Asumisoikeusasuminen (05:01) Kuntien minimikiinteistöverot osana talouden tasapainottamista. Työn veroja kevennetään (06:44) Hirvittääkö juuri nyt olla asuntosijoittaja tai asunnon omistaja? (07:35) Soininvaaran väite: asumistuki ei nosta vuokratasoja testissä kun asumistukia lasketaan (08:35) Asuntosijoittaminen on yhä suhteellisen vähäriskistä toimintaa. Velkavipu ja vuokralaiset (11:31) Hallitus vähentää byrokraattista tauhkaa. Kaavoituksen liberalisointi ja tontinhaltijan oikeudet (13:54) Talouspolitiikan iso kuva. Suomalaiset eläneet yli varojensa, velkaa 152 miljardia euroa (16:35) Sami taas Suomen korkean 43,2% veroasteen kimpussa. Palkan verotus on Suomessa korkea. Parannus hallitusohjelmassa (19:05) Muutoksia mm. työmarkkinoihin, sosiaaliturvaan ja rakenteisiin (21:55) Yrittäjien huolet. Voiko YEL-rahastointia yhä korjata? (24:35) Omistusohjaus markkinaehtoisemmaksi. Strategisista intresseistä ei luovuta. Uniper-moka (26:06) Kasvun ja työllisyyden parantaminen. Laiton lakko ei ole ihmisoikeus (27:34) Julkisen talouden tasapainottaminen. Posketon velkaralli poikki kasvutoimilla ja kulusäästöillä (29:01) Veropolitiikka tukee työtä ja lapsiperheitä (31:45) Miksi Suomi joutuu nyt tekemään isoja rakennemuutoksia. Ikääntyminen ja väestörakenne. (33:25) Maahanmuuttopolitiikka. Suomalaisten mahdollisuudet tehdä töitä (37:04) Samin räntti suomalaisten matalasta varallisuudesta suhteessa muihin pohjoismaihin. Vaihtuuko perintövero pohjoismaiseksi luovutusvoittoveroksi? (39:45) X/Twitterin kaksisuuntaisuus auttaa oikeistonäkemyksiä. Samin räntti Lafferin käyrästä (43:08) Alexander Stubb olisi hyvä presidentti muutoksen keskellä. Karo Hämäläisen kirja Alex (46:01) Olisiko #neuvottelija -jakso Alex Stubbin hallintarekisteriuudistuksesta hyvä idea. Suomalaiset halusivat ylläpitää Euroclearin monopolia vääristä syistä. Mitään ei ole opittu (48:56) Maailma on astunut toiseen kylmään. Autoritääriset maat haluavat muuttaa maailmanjärjestyksen (52:44) Suomen rooli. Kiina-analyysille tilausta (54:10) #neuvottelija Sisäpiiri-jakson runsaudenpula: Namibia, Taekwondo ja Mensan jäsenyys. Liity kanavan tukijaksi ja katso lisäsisällöt #neuvottelija #neuvottelijat #orpo #stubb #talouspolitiikka #asuntopolitiikka #kokoomus

Koraanin polttaminen ja sananvapaus. Eero Hyvönen, puheenjohtaja, Julkisen sanan neuvosto ja Kimmo Nuotio, rikosoikeuden professori, Helsingin yliopisto. Virolaiset kunnat vaikeuksissa hylättyjen kerrostalojen takia. Toimittaja Rain Kooli. Venäjän sisäinen ja sotilaallinen tila. Simo Pesu, Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti, MPKK ja Markku Kangaspuro, johtaja, Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto. Pekingissä ennätykselliset rankkasateet ja tulvat. Lehdistövirkamies Timo Sysiö, Suomen Pekingin lähetystö. Juontajana Olli Seuri, toimittajina Elina Sonkajärvi ja Roosa Kajander. Tuottaja Tarja Oinonen.

Petri Roininen, Korjausliikkeen puheenjohtaja, on huolissaan Suomen uppoamisesta kolmen ongelman Bermudan kolmioon: korkea veroaste, länsimaiden matalimpiin kuuluva suomalaisten varallisuus ja 15 vuotta kansantalouden nollakasvua. 00:00 Intro Politiikka liikkuu, Suomi upetetaan Bermudan kolmioon 00:26 Petri Roinisen esittely, Suomen historian ensimmäinen toimitusjohtaja puoluejohtajana 01:50 Sinisistä Korjausliikkeeksi ja Helsingin vaalipiirin kilpailu 03:50 Miksi Korjausliike ei löydy gallupeista? 04:30 Neljä vuotta lisää Rinne/Marinia? Mitä voidaan tehdä ensi vaalikaudella? 06:00 Suomi verottaa maailman 5. eniten ja marginaaliverot ovat maailman 2. korkeimmat 07:14 Bermudan kolmio: huippukorkea verotus, ei kasvua ja matala yksityinen varallisuus 08:30 Alijäämä 3% nostaa Suomen maailman 1. verottajaksi. Tuloveron ongelmat 10:40 Suomi kerää väähän pääomaveroja, koska meillä on vähän pääomia. Osinkoverouudistus 13:10 Julkisen sektorin palkkaneuvottelurakenne on epäonnistunut 14:55 Tuleva hallitus on erittäin vaikeassa paikassa 17:35 Kansalaiset haluavat muutosta tuhlaukseen. Mistä löytyy tasapaino 20:05 Suomalaiset ovat yhtä köyhiä kuin kreikkalaiset ja portugalilaiset. Rahaa tänne! 21:10 Yhteisverotus perheille? 23:40 Miksi korkea verotus on ongelma? Viiden veron kiila ja asumisen kalleus 26:45 Suomalaiset ovat tolkun ihmisiä, ekonomistit ovat edunvalvojia 27:50 Korjausliikkeen rooli blokkivaaleissa 29:15 Muut puolueet ovat vasemmistuneet 31:50 Korjausliikkeen arvot ja ehdokkaita 34:50 Pienpuoluetentti 35:55 Politiikka tarvitsee ratkaisuja, rakenteelliset muutokset työelämässä 41:35 YEL on harkintaverotusta. Eläkeuudistuvaihtoehtoja #neuvottelijat #neuvottelija #omistaminen #varallisuus #markkintalous #korjausliike #velkaantuminen Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Tietosuojamakasiini kertaa vuoden 2023 Tietosuojapäivän ja etkojen tapahtumia sekä keskeistä antia. Digi- ja väestötietovirastossa toimivan Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) järjestämästä "Tietosuojapäivän etkot"-webinaarista löytyy tallenne YouTubesta. Voit seurata Tietosuojamakasiinia Twitterissä tunnuksella @TSMakasiini. Voit myös lähettää palautetta osoitteella tietosuojamakasiini@use.startmail.com Jakson kuva: Ride Laine.

SDP julkisti juuri talousohjelmansa, kokoomus pari päivää aiemmin. Talouspolitiikan arviointineuvosto puolestaan vaatii tuoreessa raportissaan, että seuraavalta hallitukselta tarvitaan heti suunnitelma julkisen talouden sopeuttamiseksi. Aihetta ruotivat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja kansanedustaja Matias Marttinen, joka veti kokoomuksen talouspoliittisen ohjelman valmistelua. Toimittajana on Antti Pilke.

Ukrainasta raportoi toimittaja Maxim Fedorov. Suomen valtion velka on suuri. Kannattaako velkataakkaa verrata muihin maihin? Entä onko velka rahatuottoisaa. Julkisen talouden rahoista keskustelemassa STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá sekä Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.  Millainen on Nato taival? Studiossa haastateltavana johtava tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Ylen Nato-chätissä asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin. Arktinen politiikka sodan varjossa. Tromasassa kokoontuu arktinen neuvottelukunta. Millaisia muutoksia arktisessa yhteistyössä on turvallisuuspoliittisen tilanteet kiristyttyä? Haastateltavana Suomen arktinen lähettiläs Petteri Vuorimäki.  Juontajana Marjo Näkki. Lähetystä ovat valmistelleen Atte Uusinoka, Veera Sinervo, Mikko Haapanen ja Marija Skara. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Ukrainan sodassa arvioidaan kuolleen noin 30.000 kummallakin puolen rintamalinjaa. Mutta myös kylmyys ja energiakriisi tappaa, samoin kuin Portugalissa kuolee talviviikkoisin 36% enemmän kuin kesällä, Suomessa vain 13%. Myös sähkönhinnan hurja nousu menneisyydessäkin näkyy noin jopa 12% kasvulla kuolleisuudessa. Suomalaisten pitäisi myydä lämmöneristämisen osaamistaan muualle Eurooppaan. Suomen bruttokansantuote ei ole noussut kymmeneen vuoteen. Julkisen sektorin osuus on noussut voimakkaasti 45 prosentista 75 prosenttiin.Samaan aikaan työmarkkinoilta poistuu sata ja tilalle tulee vain 50. Suomeen uutta työvoimaa haikaillaan Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Yhteistä on: halpatyövoiman. Pitäisikö Suomesta tulla EU:n Bangladesh? Suomessa äärettömän monimutkainen puoluerahoituksen lainsäädäntö. Maassamme on sata erilaista puoluesäätiötä, joista puolueiden 12 lähiyhteisöä. Niistä voi lapata rahaa puolueelle rajattomasti. Toisin oli ennen. Vanhaan hyvään aikaan CIA rahoitti demareita ja KGB kommunisteja.

Velkaantumisesta huolestunut valtiovarainministeriö vaatii tiukempia rajoituksia tulevien hallitusten velanottoon. Politiikkaradiossa kysytään, millainen velanotto käy SDP:lle, millainen kokoomukselle. Ohjelmassa kohtaavat SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen. Mäkynen sanoo, että seuraavan hallituskauden tavoite on saada julkinen talous tasapainoon. Valtosta Mäkysen puheet eivät vakuuta. Sopisivatko kokoomus ja SDP samaan hallitukseen? Toimittajana on Antti Pilke.

Julkisen talouden tasapainottamisesta ja velkakestävyydestä on tulossa kevään eduskuntavaalien keskeinen teema. Asettaako velkaantumisesta huolestunut valtiovarainministeriö agendan? Toistuuko vuoden 2015 vaaleja edeltänyt tilanne? Mitkä puolueet asetelmasta hyötyvät? Entä millaista loppuvaalikautta Ylen tuore puolueiden kannatusmittaus lupaa? Studiossa yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Onko Suomen valtion budjetin menopuoli kasvanut liian isoksi? Mistä kaikesta voisi leikata? Mitä on markkinatalousmyönteisyys ja miten se näkyy Liberaalipuolueen arvovalinnoissa?Studiossa vieraana Liberaalipuolueen puoluesihteeri Aarne Leinonen. Jakso on nauhoitettu 23.8.2022. (00:00) Intro (01:36) Liberaalipuolue ja pienpuolueet (06:48) Oikeistopuolueen tunnusmerkit (08:07) Markkinat ja elinkeinovapaus (10:10) Julkishyödykkeet (11:55) Monopolit (15:11) Markkinat ja yleinen etu (16:30) Leikattavaa löytyy (20:20) Yritystuet (22:49) Business Finland (25:13) Perustulo ja yrittäjät (26:39) Ruotsinlaivojen tuet (31:09) Aluetuet (35:08) Yhdistysten tuet (41:03) Yle (43:56) Kirkko ja hautaustoimi (46:49) Muut julkiset tuet (48:51) Yritystuet ja globaali kilpailu (51:05) Verotus, kilpailu ja zombie-talous (52:24) Perustulo 600 € (54:55) Maahanmuutto (55:23) Alueiden ja kuntien verotusoikeus (57:18) Haittaverot (58:53) Enemmän rahaa ihmisille (59:24) Eturyhmäpolitiikka (1:00:52) Byrokratia ja sääntely (1:01:47) Valtion tehtävät (1:03:28) Hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus

Voiko suomalaiseen mediaan luottaa? Vieraana Eero Hyvönen, Julkisen sanan neuvosto Menestystä etsimässä on hyvä ymmärtää kuinka asiat toimivat. Tässä episodissa perehdytään median itsesääntelyyn. Näinä aikoina median luotettavuus ei ole itsestäänselvää. Voiko siis suomalaiseen mediaan luottaa? Entä kuinka varmistetaan, että siihen voi luottaa nyt ja tulevaisuudessa? Kun media on yhteiskunnan vahtikoira, on Julkisen sanan neuvosto (JSN) vahtikoiran vahtikoira ja neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen juuri oikea henkilö Antti Pietilän kanssa aiheesta keskustelemaan. JSN:n kantelumäärät ovat jatkuvasti kasvussa. Kertooko se kasvavista ongelmista journalismin laadussa ja luotettavuudessa, vai onko yleisö entistä valveutuneempaa? Yksityisyyden suoja ja sen luokkaukset nousevat usein JSN:n pöydälle ja otsikoihin. Mikä on oikeutettua ja mikä taas loukkaa yksityisyyden suojaa? Kurkistamme myös siihen miten Julkisen sanan neuvosto toimii kulissien takana. Tärkeää on myös kysyä, voiko JSN:nään ja median itsesääntelyyn luottaa. Siihenkin saadaan vastaus. Voiko siis suomalaiseen mediaan luottaa? Ja kuinka varmistetaan, että näin on myös jatkossa? Se selviää kuuntelemalla episodi. Menestystä Etsimässä -podcastia voit seurata myös suosituissa Podcast-sovelluksissa. Katso lista https://anchor.fm/loyalistic tai hae Loyalistic -hakusanalla podcast-sovelluksessasi. Seuraa meitä: Eero Hyvönen https://twitter.com/eerohyvonen Julkisen sanan neuvosto https://www.jsn.fi/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic tuote Https://loyalistic.com/fi/ Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi. Katso lisää https://loyalistic.com/fi/studio/

#rahapodi is back! Jakson 252 aiheena ovat päättyneen hellekesän tärkeimmät uutiset, tapahtumat ja ilmiöt. Miikka ja Martin listaavat kumpikin kolme mielestään oleellisinta aihetta podibattle-muodossa. Battlessa pulpetin uumenista nostetaan pöytään muun muassa...

Olotila – julkisen taiteen äärellä -sarja on omistettu tilallisen ajattelun tutkimiseen. Tässä jaksossa Hanna ja Viveka käyvät pintaraapaisuna keskustelua julkisen taiteen teemoista ja yleisimmistä termeistä. Mitä julkinen taide on? miten sitä rahoitetaan ja tehdään? ja missä julkista taidetta voi kokea ja nähdä?  Tämä jakso toimii myös avausjakso sarjakokonaisuudelle, jossa tulevissa jaksoissa julkista taidetta lähestytään tarinallisten teemojen kautta.

Jakso on toteutettu yhteistyössä EMMA – Espoon modernin taiteen museon kanssa. Annin haastattelussa Henna Paunu, EMMAn intendentti sekä Tuomas Laulainen, EMMAn amanuenssi. Molemmat työskentelevät erityisesti kokoelmien parissa. Mitä julkinen taide on, millaisista materiaaleista se on tehty, kenelle ja missä se näkyy? Jaksossa esitellään lyhyesti mitä julkinen taide ylipäätään on ja mikä esimerkiksi EMMAn rooli on Espoon julkiseen taiteeseen liittyen. Julkisen taiteen reitit löytyvät Urban Espoo -sivustolta urbanespoo.fi. Urban Espoo on Espoon kaupungin tuottama digitaalinen kulttuuritalo.  Jakso on äänitetty etänä videokeskustelussa.

Mitä vaikuttavuus merkitsee julkisen ja yksityisen sektorin välisessä yhteistyössä? Vieraana Kaisla Lahdensuo, Mehiläinen.

Tosi-tv:n tähti on kovan kapitalismin pelinappula. Ylen MOT paljasti suomalaisen tosi-tv:n todellisuuden. Tutkijatohtori Pauliina Tuomi kertoo oman näkemyksensä tämän genren etiikasta. Kenelle valkoisen suomalaisen räppärin pitää olla kiitollinen? Mihin tiedostava woke-kulttuuri pyrkii? Toimittaja, kulttuurikriitikko Oskari Onninen analysoi oikeaa ja väärää tietoisuutta. Ulkomaalaistaustainen? Milloin etnisen ryhmän mainitseminen on aiheellista rikosuutisissa? Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen avaa journalistin ohjeet.

Suomi on tänä päivänä harmaantuva ja BKT:ltään kitukasvuinen maa, jonka parhaat ajat näyttävät jääneen Nokian ja telekommunikaatioalan kukoistusvuosien mukana historiaan. Koronan jälkeen on aika pohtia, miten saadaan Suomi uuteen nousuun. Reittejä on monia, eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen – rusinat voi poimia esimerkiksi muiden EU-maiden pullista. On myös aika luoda uusia ministerisalkkuja, joilla saadaan potkittua vauhtia kaikkein kriittisimpiin hankkeisiin. #rahapodi esittelee 10 tarkasti rajattua uutta ministeripestiä, jotka toimisivat katalyytteinä Suomen nostamiseksi suosta uudelleen kasvuun kiinni.

TietosuojaPod sukeltaa julkisen sektorin tietosuojamaailmaan tämän jakson vieraan, Tampereen kaupungin tietosuojavastaava Ari Andreassonin rauhoittavan äänen mukana. "Kohujuristit" Milla, Heikki ja Panu yrittävät kysyä vaikeita kysymyksiä, joista Ari selviää leikiten. Jaksossa käsitellään muun muassa: - Voiko julkisen hallinnon toimija käyttää esimerkiksi yhdysvaltalaisia pilvipalvelutoimittajia enää? Entäpä kun pitää säilyttää salassapidettäviä tietoja? - Millä tasolla tietosuoja on julkisissa toimijoissa tällä hetkellä? - Miten voidaan laatia ohjeistusta, joka kattaa esimerkiksi koko kunnan toiminnan terveydenhuollosta liikuntatoimeen?  Haastattelussa mainittu Samu Ahvenjärven Gradu: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72737/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202011236724.pdf Arin ylläpitämät Opi tietosuojaa verkkosivut: https://opitietosuojaa.fi/fi/ Jonneille, jotka ei tiedä: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/tietosuoja/ Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Instagramissa olemme nimellä @privacypod, stooreista löytyy huikeaa behind the scenes -materiaalia!  

Melkein koko maassa alkoi sulkutila. Myös ravintolat sulkevat ovet ensi yönä. Julkisen liikenteen matkustajamäärää rajoitetaan Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Päivän koronaluvut. Kuntavaalien siirtämisestä on tehty useita kanteluja. Yle on tehnyt dokumenttisarjan Suomen koronavuodesta.

Vili Huovinen on Wulf&Supply -brändin taustalla toimiva yrittäjä, jolla on tavoitteena valmistaa suomalaisista materiaaleista, suomalaisin voimin muodikkaita vaatteita kohtuuhintaan. Voiko olla parempaa syytä jututtaa herraa? Voimmeko auttaa häntä missiossaan? Olemme pitkään Pappakahveissa kaiholla seuranneet kaupunkien keskustojen näivettymistä ja suomalaisten valmisteiden katoamista elinympäristöstämme. Nyt jos koskaan voidaan hieman pureutua siihen voiko Suomessa valmistaa esimerkiksi vaatteita. Olisimmeko me valmiita jo pikkuhiljaa siirtymään laadukkaaseen, kestävään kulutukseen, jonka osana suomalaiset tuotteet voisivat nousta jälleen uuteen arvoon? Vilin kanssa juteltiin muun muassa seuraavia - Wulf&Supplyn tarina - Aasialaisen tuotannon hinta - Kestävä design - Voiko suomalainen tuotanto olla sijoituskohde? - Kellä on varaa suomalaisiin brändeihin?? - Designin henkinen merkitys - Kiertotalous filosofisena kehyksenä - Voiko hyvällä brändäyksellä pestä halpatyövoiman ongelmat? - Julkisen vallan mahdollisuudet vaikuttaa suomalaiseen tuotantoon Käykää seuraamassa Wulf&Supplyta eri some-kanavissa!

Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan Marinin hallituksen sote-uudistuksessa piilee julkisen talouteen liittyviä riskejä. Arviointineuvoston mukaan uudistuksen kokonaisvaikutuksista julkiseen talouteen on vaikea saada selkoa. Myös valtion sote-rahoituksen riskit julkisten menojen kasvulle tulisi arvioida tarkemmin. Lisäksi Uudenmaan ja Helsingin eritysratkaisu voi vaikeuttaa sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Miltä Marinin hallituksen sote-uudistus näyttää hyvän lainsäädännön periaatteiden valossa? Vieraana on lainsäädännön arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten pilvipalvelut muuttavat finanssialaa? Mitä hyötyä julkisen pilven hyödyntämisestä on OP:lle? Miten pankkimaailman regulaatiot vaikuttavat pilvipalveluiden käyttöön? Entä millainen työpaikka OP on juuri nyt pilvipalveluista kiinnostuneelle kehittäjälle? Kuuntele OP Tech -podcastin kymmenes jakso! Tässä jaksossa Kristian Luoman haastattelussa on Kehittäminen ja teknologiat -yksikössä Enterprise Architectina työskentelevä Timo Tervo.

Miten pilvipalvelut muuttavat finanssialaa? Mitä hyötyä julkisen pilven hyödyntämisestä on OP:lle? Miten pankkimaailman regulaatiot vaikuttavat pilvipalveluiden käyttöön? Entä millainen työpaikka OP on juuri nyt pilvipalveluista kiinnostuneelle kehittäjälle? Kuuntele OP Tech -podcastin kymmenes jakso! Tässä jaksossa Kristian Luoman haastattelussa on Kehittäminen ja teknologiat -yksikössä Enterprise Architectina työskentelevä Timo Tervo.

Tapamme viestitellä on lyhyessä ajassa muuttunut perinpohjaisesti. Joidenkin mielestä netti on tuonut kansalaisille ennennäkemättömän paljon sananvapautta. Toisten mielestä anonyymi ja estoton viestittely kaventaa sananvapautta, koska kaikki eivät halua altistua vihapuheelle tai maalittamiselle. Mitä sanavapaudelle ja keskustelukulttuurillemme ja on tapahtumassa? Miten nykymaailmassa pitäisi määritellä sananvapauden rajat? Roman Schatzin vieraina ovat Julkisen sanan neuvoston valittu tuleva puheenjohtaja Eero Hyvönen ja Suomen Uutiset -verkkolehden päätoimittaja Matias Turkkila.

Viikkoraadissa on tällä kertaa kaksi aihetta. Kuulemme Meri Lantelan kokemuksia pakettiautoasumisesta, miten kesä sujui ja mitkä olivat suurimmat ongelmat? Heräsikö Meri joka aamu kauneimmassa mahdollisessa maisemassa? Toisena aiheena Saamelaiset ja sananvapaus. Julkisen sanan neuvosto ja Lapin Kansa järjesti paneelin aiheesta. Leikkasimme keskustelun parhaat palat Viikkoraatiin. Tarvitaanko erilliset ohjeet siitä miten alkuperäiskansoista uutisoidaan? Korostaako journalismi liikaa saamelaisten konflikteja? Onko saamelaisista uutisointi tarpeeksi monipuolista ja millä perusteilla sitä tehdään? Vastauksia etsivät JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström, Lapin Kansan päätoimittaja Antti Kokkonen, saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola Oulun yliopistosta, saamelaisasiantuntija Pirita Näkkäläjärvi ja sosiologian professori Jarno Valkonen Lapin yliopistosta. Keskustelun juontaa JSN:n jäsen, tutkija Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. Viikkoraati on Lapin Kansan viikottainen uutispodcast. Viikkoraatia tuottaa Eero Leppänen.

Jaksossa kanssani kauneuskäsityksistä, tv-työstä ja alaan liittyvistä paineista juttelemassa Anni Hautala. Kun on jatkuvasti toisten meikkatavana ja esillä, kiinnostaako purkit ja meikit enää vapaa-ajalla?

Mitä sinut on luotu tekemään? Mitä ilman et voi elää? Onko se nykyinen työsi, josta saat rahaa vai jotain ihan muuta? Tästä jaksosta löydät kertomuksen siitä, kuinka minusta tuli katukuvaaja ja ajatuksia flow-tilan kunnioittamisesta, leimoista irtautumisesta ja tietenkin, intuitiosta. Jakson runko 00:50 Kuuntelijakysymys: Miten podcastista saa rahaa? 05:18 Jakso podcastin tekemisestä 05:50 Johdanto päivän aiheeseen 07:30 Tarina siitä, kun Nani rakastui Skåneen ja katukuvaukseen 11:15 Flow-tilaan vaipuminen ja siitä käsin luominen 13:30 Mitä et voi jättää tekemättä? 14:10 Flow-tilan merkitys Nanille 14:30 Nanin suhde kirjoittamiseen 16:50 Luovasta työstä haaveileminen 18:15 Rahan vuoksi tekemisessä ei ole mitään vikaa 19:50 Kysy nämä kysymykset itseltäsi ennen päätöksentekoa 21:30 Katukuvauksen eteenpäin vieminen & tehdyt virheet 24:00 Prosessiin hyppääminen 26:30 Profiloituminen ja leimatuksi tuleminen 27:40 Leima tulee itsen ja intuition väliin 28:25 Vivian Maierin tarina 29:25 Julkisen tunnustuksen tarve ja tarpeettomuus 30:40 Intuitioon luottaminen 34:20 Näyttelykierrokset & kutsu iltateelle Liity podcastin FB-ryhmään: facebook.com/groups/luovia Liity Luovia-verkostoon: naniannette.com/luovia-verkosto

Kuinka suuri ongelma julkisen sektorin velkaantuminen on? Miten julkisen sektorin velkaantuminen eroaa valtion velkaantumisesta? Tarvitaanko nykytilanteeseen korjausta ja minkälaisia korjaustoimia tulisi harkita? Näitä asioita pohtivat SAK pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Feministinen taloustiede kyseenalaistaa perinteisen taloustieteen metodeja ja arvopohjaa. Taloustieteen pitäsi olla nykyistä monialaisempaa, jotta talouden kaikki osatekijät tulisivat näkyviksi. Esimerkiksi palkaton koti- tai hoivatyö ei näy missään talouden mittareissa, vaikka sillä on hyvin suuri merkitys kansantaloudelle. Näkymätön palkaton työ vääristää kuvaa julkisen sektorin kustannuksista. Vaikka palkaton työ olennainen osa yhteiskuntaa, se ei näy esimerkiksi bruttokansantuotteessa. Bruttokansantuote on ohjaa kuitenkin merkittävästi talouden kehitystä ja päätöksentekoa. Feministisen taloustieteijät kritisoivat myös sitä, että nykytalous tuottaa hoivavajetta. Julkisen talouden menot nähdään pelkästään ongelmallisina kustannuksina. Tämä ajattelu johtaa niin suuriin hoivapalvelujen leikkauksiin, että hoivan taso kärsii ja vajetta pitää paikata vapaaehtoistyöllä ja omaishoidolla. Kustannuksiksi pitäisi laskea myös inhimilliset kustannukset. koska nekin vaikuttavat kansantalouteen. .Juho-Pekka Rantalan vieraina ovat tutkijatohtorit Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo.

Lähes joka toinen suomalainen rajoittaisi julkisen sektorin palkankorotukset korkeintaan yksityisen puolen korotuksen tasolle. Uutissuomalaisen USU .. Lisää >> http://ift.tt/2numqer

Työmarkkinoilla on kovat piipussa loppuviikolla. Perjantain mielenilmaus ja aktiivimalli ovat leimanneet julkisuutta, mutta kuunvaihteessa on päätt .. Lisää >> http://ift.tt/2npAYNl

"Julkisen paikan käsitteen ilmeneminen liittyy nimenomaan vallankäyttöön." Katuvalot, katukivetys ja uudenlaiset vapaa-ajan viettopaikat ilmestyvät Suomeen Ruotsin vallan ajan lopulla. Millaisia käsityksiä sopivasta kaupunkielämästä nämä uudet palvelut ilmensivät? Vieraana historiantutkija ja arkkitehti Panu Savolainen, joka myös avaa historiantutkimuksen sovellettavuutta monitieteisestä näkökulmasta.

Vastedes lupaamme pilkata vain heitä, jotka sen todella ansaitsevat. Joten olkaahan Sami Hedbergin fanit kuulolla.

Suosittu radiojuontaja Jussi Heikelän palo media-alaa kohtaan syttyi jo 13-vuotiaana, kun hän sai näytellä vaihtuvia pahiksen rooleja omissa elokuvissaan. "Kaikista mediasekoiluistani radio oli se, joka vei mennessään. Sitä olisi voinut tehdä vaikka kuinka pitkään, mutta meillä on vain yksi elämä. Olin utelias pikkupoika, joka seisoi laiturin nokassa haaveillen jostain uudesta", sanoo Heikelä. Radiouransa jälkeen Jussi Heikelä perusti nettiin muistopaikan, jossa voi sytyttää virtuaalisen kynttilän kuolleen läheisen muistolle. Miksi ihmisillä on tarve tulla muistetuksi kuoleman jälkeen? Miten virtuaalinen muistopaikka välttyy trollaajien hyökkäyksiltä? Miten Ali haluaisi tulla muistetuksi? Ali ja Heikelä väänsivät myös kättä sananvapaudesta. Saako aamujuontaja nauraa ja ilkkua toisille? Mitä huomautuksia Julkisen sanan neuvosto jakeli Heikelälle? Katuuko Jussi Heikelä sanomisiaan? Kesän kuumin talk-show on Ali Show! Stand-up koomikko Ali Jahangiri paahtaa vieraitaan kilpaa auringon kanssa Yle Puheen kesässä.

Lastensairaalan kohutun Kalajuttu-teoksen valitsija Marjatta Levanto sai ryöpyn vihapostia asian saaman julkisuuden jälkeen. Jos julkisen taiteen valitsijat saavat yhä enemmän henkilökohtaista vihapostia, niin mikä vaikutus sillä voi olla päätöksentekoon. Keskustelemassa ovat Valtion kuvataidetoimikunnan jäsen, mediataiteilija Merja Puustinen ja intendentti Liisa Lindgren. Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm laittoi perustuslain tulkinnan testiin ja kieltäytyi irtisanomasta alaisiaan, koska ne saattavat olla perustuslain vastaisia. Miten monella eri tavalla kyseistä lakia voi tulkita? Vastaamassa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Uusi kirja valottaa Suomen suurimman taideväärennyskandaalin taustoja. Kuvataiteilija Jyrki Siukonen ja kriitikko Otso Kantokorpi palaavat seitsemän vuoden takaisiin tapahtumiin, kun Wäinö Aaltosen museossa Turussa oli esillä väärennettyä taidetta. Juontajana Anu Heikkinen. Kulttuurin kiinnostavimmat havainnot Yle Puheen perjantai-iltapäivissä. Tuotanto: Yle Kulttuuri

Miltä näyttää journalismin tulevaisuus? Vääristeleekö valtamedia faktoja? Onko media kriisissä? Vieraana journalismin tutkija, toimittaja Johanna Vehkoo. Hän on JSN:n eli Julkisen sanan neuvoston uusi jäsen. Vehkoo keskusteli Ihan pihalla -ohjelmassa toimittaja Olga Ketosen kanssa 10.12.2015. Tallenteesta on poistettu musiikki.

Tänään juhlistamme viime vuoden lokakuussa alkanutta Virkakielikampanjaa, joka on nyt kestänyt vuoden ja päättyy vuodenvaihteessa. Kampanjassa ovat olleet mukana Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen lisäksi valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, selkokeskus ja kuntaliitto. Virkakieli ja virkamiehet ovat meille kaikille tuttuja, mutta mistä sana virka tulee? Kaisa Häkkisen Etymologinen sanakirja kertoo, että nykykäsityksen mukaan suomessa on tunnettu kaksi virka –sanaa. Tointa ja ammattia merkitsevä virka on todennäköisesti germaaninen laina, joka kuuluu yhteen muinaisen ruotsin työtä merkitsevän virke-sanan kanssa. Muinaissaksissa on teonsana werkjan, ’tehdä työtä’ ja giwirki, ’työ’. Sanalla on murteissamme ollut kuitenkin myös sellaisia merkityksiä kuin ’jono’, ’rivi’, ’pyydysjono’ ja ’ansapolku’. ’Virkakoira’ on ollut metsästyskoira. Karjalassa ja lyydissä virka on merkinnyt myös ’puuhun veistettyä piirtoa’, jälkimmäisessä sanalla on ollut lisäksi merkitys ’paha tapa’. Häkkisen mukaan tämä virka on todennäköisesti balttilainen laina. Sana virkamies oli käytössä jo Agricolalla, hänellä se tosin merkitsi käsityöläistä tai ammatinharjoittajaa yleensä. Jos jokin oli 1700-luvulla virallinen, hänellä oli virka eli työ. Modernin virallisuuden merkityksen ylös merkitsi vasta Elias Lönnrot sanakirjassaan 1846. Julkisen sektorin kasvu ja suomen kielen käyttö virallisissa yhteyksissä aiheuttivat sen, että 1880-luvulla kehiteltiin uudissana viranomainen. Noina aikoina meillä osasi lukea ja kirjoittaa vain ani harva. Nykyään kaikki osaavat nuo tärkeät taidot. Mihin virkakielikampanjaa siis tarvitaan, Kotimaisten kielten keskuksen johtaja professori Pirkko Nuolijärvi? Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.