Podcasts about poliittinen

Väliriihi onnistui | Kangasharju Kujanpää | #neuvottelija 327. Aki Kangasharju, ETLA:n toimistujohtaja ja Emmiliina Kujanpää EVA:n veroasiantuntija purkavat historiallisen oikeistolaista hallituksen puoliväliriihipakettia. Siinä on paljon herkkuja, kuten palkan progression lasku korkeintaan 52%-tasolle, 18% yhteisövero, perintö- ja lahjaveron uudistus, 25% veroaste eliittimamuille sekä paljon kasvua tukevia muutoksia yksittäisiin lakikokonaisuuksiin.00:00 Verotus kevenee! Emmiliina Kujanpää ja Aki Kangasharju00:34 Emmiliinan itävaltalainen koulukunta #neuvottelija 32401:11 Aki Kangaharjun Talouden ilmestyskirja #neuvottelija 22901:44 Villapaitaekonomistit ja ideologinen värikynä02:37 Tuloveron progression loiventaminen ja positiviiset vaikutukset03:42 Kansainväliset esimerkit Tanskasta ja Ruotsista04:49 Suomalaismielipiteet ansiotuloveron reiluudesta05:25 Median vasemmistovetoisuus vs. kansan realismi06:00 Hallitusohjelman ja väliriihen ristiriitaisuudet06:31 Risto Murron raportin rajaukset ja kritiikki07:00 Alaikäisten perintöveron helpotukset suunnitteilla07:57 Kansan toiveet ja veropäätösten kansanomaisuus08:29 Luovutusvoittoveron puuttuminen pettymyksenä09:00 Varallisuuserot Ruotsin ja Suomen välillä10:04 VATTin perintöveroanalyysin kapeus ja ongelmallisuus11:08 Sukupolvenvaihdosten esteet ja yrityskauppojen haasteet12:33 Yhteisöveron alennus ja sen kohdistusvaikutus15:09 Byrokratian esteet ja pk-yritysten realiteetit16:01 Veronkorotusriski ja luottamuspulan vaikutus16:54 Verokilpailukykyvertailut Suomi Viro ja Ruotsi18:00 Avainhenkilöveron alennus ja paluumuuttajien asema20:35 Eliittimamut ja verokannustimien tehot22:26 Paluumuuttajien urahaasteet ja verouudistus24:04 Pääomasijoittajat ja omistusrakenteiden pitkäjänteisyys25:37 Säätiöt ja rahastojen verokohtelun helpottaminen27:10 Asuntomarkkinoiden piristyminen ja noususkenaario28:39 Optiot, tulonmuunto ja pääomatulojen merkitys30:10 Osinkoverotus ja listamattomien yritysten tilanne31:41 Yhteisövero vs. osinkovero – dynamiikan säilyttäminen33:14 Poliittinen jatkuvuus ja osinkoveron tulevaisuus34:40 Kansainväliset veroprosenttivertailut ja media36:11 Dynaamisten vaikutusten vähättely ja tutkimusdata37:37 Koulutuspanostukset ja osaajapohjan laajennus39:10 Monipaikkaisuus, sivutyöt ja tuottavuuden kasvu40:48 Ay-jäsenmaksut ja verovähennysten logiikka42:17 Työnantajamaksut ja veropolitiikan tasapuolisuus43:47 Verojärjestöjen rajaukset ja lainsäädännön tarkkuus45:16 Optimismi Suomen suunnasta #neuvottelija Sisäpiiri kertoo mitä eroa on EVA:lla ja ETLA:llaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Aprillimedia oikeiston kimpussa | Sammallahti Rostila #neuvottelija 320. Onni Rostilan ja Tere Sammallahti täräyttävät aprillipäivänä mediakritiikkiä, oikeiston ajojahtia, aikuisten pyöräkouluja verorahoin, Stubbin ja Trumpin golf-diplomatiaa, Grönlantia ja villapaitaekonomistien perintöverovihaa. Ottawan sopimus saa kyytiä, Halosen kissa itkee.00:00 Onni Rostilan Ilves-Tappara tervehdys. Na naa naana naa!01:12 Aprillimediaa joka päivä02:24 Ylen vasemmistolainen vinouma 03:54 Suomalaisten masentava mediakeskustelu05:15 Puolueellisuus mediassa ja vaikutus suomalaisiin08:12 Perintövero luovutusvoittoverotukseksi vs. ilkeät villapaitaekonomistit10:30 Suomi himoverottaa verrattuna Euroopan maihin13:45 Persaukiset suomalaiset suhteessa ruotsalaisiin16:05 Suomalaisten asenteet perintöön ja omaisuuden siirtoon sukupolvilta toisille18:09 Poliittinen polarisaatio20:00 Le Pennin bännit Ranskan poliitiikassa21:58 Demokratian tila ja Ranskan raju protestikulttuuri24:01 Sananvapauden merkitys ja reilun demokratian periaatteet27:47 Poliittisen eristämisen strategian ongelmat ja seuraukset29:49 Venäjän vaikutus ja demokratian haasteet Euroopassa31:55 Euroopan demokratian kriisit ja niiden taustatekijät33:21 Saksan poliittinen tilanne ja sen vaikutukset EU:hun35:18 Suomen hallintouudistukset ja niiden tavoitteet tulevaisuuden kannalta37:26 Hallituksen toiminnan kritisointi ja poliittinen vastuu38:56 Teknologian hyödyntäminen versus perinteiset ratkaisut yhteiskunnan kehittämisessä40:59 Stubbin ja Trump golfdiplomatia43:01 Henkilökemiat kansainvälisissä suhteissa46:31 Realistisen politiikan ja pragmatismin merkitys nykymaailmassa48:28 Trumpin poliittisten päätösten vaikutukset Eurooppaan51:50 Yhdysvaltojen ja Euroopan turvallisuussuhteiden nykytila ja tulevaisuus55:56 Tekoäly rappaa veronmaksajien rahojen sikailut pois#neuvottelija Sisäpiiri keskustelee USA:n mahdollisista tavoitteista Lähi-IdässäTue Samia ja tilaa sisäpiirijaksot:https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join

Moldovalaisen teatterintekijä Nicoleta Esinencun suomeksi ilmestyvä näytelmä Edistyssinfonia luo rujon kuvan Euroopan eriarvoisuudesta itäeurooppalaisten siirtotyöläisten näkökulmasta. Eurooppalaisesta poliittisesta teatterista ovat Kulttuuriykkösessä keskustelemassa näytelmän suomentaja, toimittaja Tuukka Tuomasjukka, kriitikko Maria Säkö ja Kansallisteatteriin Jumalat-näytelmän ohjannut Juhana von Bagh. Myös Jumalat-näytelmä kysyy, miltä Eurooppa näyttää teatterilavalta käsin. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

✨ Kuntavaalit-podcast: https://www.youtube.com/@vaalipodi Miltä Trumpin toisen kauden alku näyttää? Studiossa historioitsija ja LCC International Universityn professori Markku Ruotsila. Jakso on kuvattu 4.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Vakavasti, ei kirjaimellisesti" (2:58) Kanada (7:13) Ymmärtäminen vs hyväksyminen (13:00) Tutkimustieto (17:28) Kiire (21:24) Kannatus (27:10) Narratiivit (34:25) Tulevaisuuden historia (40:02) Zelenskyi (45:43) Ukrainan raunanneuvottelut (51:35) Neuvottelutyyli (57:14) Venäjä 1:10:18) NATO (1:17:32) "Kremlin agentti" (1:22:16) Epäluottamus (1:25:11) Mielistely (1:29:03) Oman edun ajaminen (1:34:57) Poliittinen teatteri (1:37:01) Sotalaina (1:42:42) Sodan lopettaminen (1:45:46) Venäjän käsittely (1:48:14) Ydinaseet (1:53:40) Egoismi (1:55:07) Musk (1:59:18) DOGE (2:04:52) Korkein oikeus (2:08:28) Armahdukset (2:14:10) "Tuomarishoppailu" (2:16:07) Syytesuoja (2:22:39) USAID (2:33:10) Byrokraatit (2:37:04) Opetusministeriö (2:41:49) Demokraatit (2:44:05) Sananvapaus ja media (2:58:06) Tariffit (3:08:04) Trumpin viestintä (3:11:24) Amerikkalainen unelma (3:15:03) Demokraattien tulevaisuus (3:22:03) Euroopan puolustus

✨ Juha Järä: https://youtu.be/3V8CtAIZkeIStudiossa julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen. Jakso on kuvattu 8.1.2024.⌚ AIKALEIMAT (0:00) "3-4 Miljardia" (3:38) Digihankkeet (6:31) Budjentointi (10:17) Hankkeet (14:19) "Löysä raha" (15:47) Säästökuuri (17:25) Osaamisongelma (20:37) Poliittinen lobbaaminen (24:00) Valmisohjelmistot (25:51) Käyttäjien unohtaminen (29:01) Muutovastarinta (34:11) "Käärmettä pyssyyn" (35:40) Konsulttiyritykset (39:46) Budjettien paisuminen (42:23) Apotti (48:51) Toimittajalukko (53:13) Kanta (56:30) SpaceX (1:01:56) Tarjouskilpailut (1:04:34) Julkinen rahankäyttö (1:06:45) Palveluiden käyttö (1:09:17) Kohderyhmä (1:11:31) Poliitikkojen vastuu (1:16:19) Kela (1:19:00) "Pyöröovi"

MIllaiset ovat politiikan asetelmat eduskunnan aloittaessa kevätkautensa? Puhelimessa yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on iskenyt silmänsä Grönlannin ja Ukrainan luonnonvaroihin. Millainen poliittinen ase luonnonvaroista on tulossa? Vieraana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistolta. Puhelimessa johtaja Hannu Lahtinen GTK:sta. Lähetyksessä kuullaan myös Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskijin raportti. Viro ja muut Baltian maat irtautuvat viikonloppuna Venäjän ja Valko-Venäjän sähköverkosta. Virossa oleva toimittaja Rain Kooli ja Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen kertovat, kuinka isosta operaatiosta on kyse. EK esittää, että hallituksen pitäisi tehdä selvitykset Turusta Tukholmaan rakennettavasta tunnelista ja sillasta, Helsingistä Tallinnaan rakennettavasta tunnelista ja Vaasasta Uumajaan rakennettavasta tunnelista tai sillasta. Millaisia vaatimuksia huoltovarmuus asettaa Suomessa liikenteen infrastruktuurille? Keskustelemassa johtava asiantuntja Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitosta, väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta ja logistiikkajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Justus Laitinen, tuottajana Annette Blencowe.

✨ Kuntavaalit -podcast: vaalit@puhemedia.fi Miltä bitcoinin tilanne näyttää vuoden 2025 alkaessa? Miten bitcoiniin sijoittavat ETF-rahastot vaikuttavat markkinaan ja mikä rooli bitcoinilla voi olla tulevaisuuden taloudessa? Studiossa Thomas Brand Coinmotionilta. Jakso on kuvattu 30.12.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Bitcoinin vuosi 2024 (4:43) Ulkoinen shokki (9:58) Bitcoin ETF-rahastot (33:39) MicroStrategy (38:05) Bitcoinin hajautuneisuus (1:04:57) Bitcoinin kysyntä (1:12:57) Onko inflaatio vääryyttä? (1:16:53) Bitcoinin syntyminen (1:20:17) Poliittinen talous (1:32:40) Tulevaisuus (1:34:30) Teknologia (1:41:46) Verkostovaikutukset (1:47:43) Aikapreferenssi (2:00:01) Fiat-rahan lieveilmiöt

Rovasti Hannu Nymanin 2010 keväällä luennoimia opetuksia. Luennot on äänittänyt jounikontulainen@gmail.com

Toivo on parhaillaan taistelevan työväenliikkeen ansiosta vapaalla. Jussin vieraana on demaritaustainen hallitusammattilainen, konsultti Esa Suominen. Esa kertoo, miksi Petteri Orpon hallituksella ei tällä hetkellä hätää ole ja miksi moni toimittaja oli viime eduskuntavaalien alla vähän hölmö. Toimittajat kun uskoivat Orpon höpinät velkaantumisen vähentämisestä. Jaksossa selviää myös, miksi Orpo on matkalla kokoomuksen kaikkien aikojen merkittävämmäksi puheenjohtajaksi.Jussi ja Esa ottavat katseen myös kohti ensi kevättä ja siihen, miten vasemmisto voi haastaa Antti Lindtmanin johtaman ”keirstarmerlaisen” SDP:n.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat Suomen talouspoliittisesta tilanteesta sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitusyhteistyöstä. Lisäksi pohditaan, millaisia leikkauksia EU:n uusittu taloussäännöstö Suomelta mahdollisesti edellyttää. Tämä on Poliittinen talous -podcastin viimeinen jakso. Timo ja Lauri paketoivat podcastin muistelemalla Poliittinen talous -podcastin syntyhistoriaa ja miettimällä, miten politiikan maisema ja voimasuhteet ovat podcastin elinkaaren aikana muuttunut. Lämpimät kiitokset kaikille podcastin kuuntelijoille!

Verkkoalustat tarjoavat poliittiselle ääriajattelulle tehokkaita leviämiskanavia. Tuoreessa tapauksessa Iso-Britanniassa riehuneita Southportin mellakoita lietsottiin Suomen lisäksi monista maista käsin. Mistä kaikkialta eri maissa vellovaa ääriajattelua johdetaan? Poliittiseen radikalismiin liittyvää verkkovaikuttamista analysoivat Helsingin yliopiston tutkija Niko Pyrhönen sekä Yleisradion tutkivan toimituksen MOT:n toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvalloissa sulatellaan viime viikonvaihteen entiseen presidenttiin Donald Trumpiin kohdistunutta salamurhayritystä. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan Yhdysvaltain kuohuntaa ja poliittisen väkivallan perintöä. Yhdysvallat on polarisoitunut, mutta ampuminen järkytti ihmisiä yli mielipide- ja vakaumusrajojen. Paula Vilén kävi jututtamassa Washingtonin asukkaita ampumista seuraavana päivänä. Milwaukseessa republikaanien puoluekokouksessa Donald Trump asetettiin virallisesti ehdokkaasti. Yhteenkuuluvuuden yksi, uusi merkki oii korvalla pidetty laastari. Jyri von Bonsdorff seurasi kokousväen tunnelmia Wisconsinissa. Poliittisella väkivallalla on Yhdysvalloissa pitkät perinteet. Neljä presidenttiä on ammuttu ja murhayrityksiä on ollut vuosikymmenten mittaan useita. Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson avaa poliittisen väkivallan yhteyttä historiaan orjuudesta alkuperäiskansojen kohtaloon, siihen kuka viime kädessä voi ja saa olla amerikkalainen. Emeritusprofessori Henrikssonin mukaan Milwaukeen ampuminen sähköisti osaltaan presidentinvaalikamppailua ja vankisti Donald Trumpin suosiota. Venäjällä Yhdysvaltain kuohuntaa seurataan Kremlissä tarkoin, Maan johto ei kuitenkaan ota suoraan kantaa siihen, kuka olisi heidän suosikkinsa Valkoisen talon seuraavaksi asukkaaksi. Kirjeenvaihtajamme Heikki Heiskanen raportoi Moskovasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Heikki Heiskanen, Paula Vilén ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Poliittinen päätöksenteko on suoraan yhteydessä siihen, mihin meidän rahat menee. Kuka ja miten päätökset tehdään? Tämän prosessin meille selventää kuntapoliitikko Anniina Iskanius.Studiossa Susan Orfinskij ja Nina Hirvensalo.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Taloustieteen kansainvälisen supertähden Thomas Pikettyn uusi teos Pääoma ja ideologia pureutuu eriarvoisuutta ylläpitäviin talouden rakenteisiin sekä ideologioihin sääty-yhteiskunnista nykypäivään. Teoksessa Piketty kuvaa nykyistä talousjärjestelmää hyperkapitalistiseksi ja ennustaa, että edessä on romahdus, jos talousjärjestelmää ei muuteta tasa-arvoisemmaksi. – Jos emme onnistu muuttamaan nykyistä talousjärjestelmää perusteellisesti oikeudenmukaisemmaksi, kestävämmäksi ja tasa-arvoisemmaksi, niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, muukalaisvihamielinen ”populismi” ja sen mahdollinen vaalimenestys voi nopeastikin johtaa vuosien 1990–2020 hyperkapitalistisen, digitalisoituneen globalisaatiokehityksen rajuun romahdukseen, kirjoittaa Piketty. Onko Pikettyn teos taloustieteellinen tutkimus vai romahdusta ennustava poliittinen pamfletti? Nousevatko Pikettyn johtopäätökset tutkimustuloksista ja talousfaktoista, vai poliittisesta näkemyksestä? Keskittyvätkö varallisuus, perinnöt ja pääomatulot nykymaailmassa yhtä eriarvoisesti kuin yli 100 vuotta sitten? Palataanko 2000-luvulla aikaan, jolloin palkkatyöllä vaurastuminen ei ollut mahdollista? Vieraana on Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia -teoksen suomentamisprojektista vastannut Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan kiihtyvästä työmarkkinariidasta sekä talouden isosta suhdannekuvasta. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on Bios-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Miksi hallitus edistää työmarkkinareformejaan kustannuksista piittaamatta? Entä millainen ajattelu luonnehtii hallituksen finanssi- ja suhdannepoliittista linjaa? Jaksossa tarkastellaan kotimaisen taloustilanteen ohella Euroopan ja Yhdysvaltojen taloussuhdannetta. Miltä finanssi- ja rahapolitiikan askelmerkit näyttävät? Onko Euroopan keskuspankki EKP keventämässä rahapolitiikkaansa, vai varjeleeko se - koronapandemian ja tarjontashokkien lietsoman inflaation traumatisoimana - omaa uskottavuuttaan työllisyyden kustannuksella? Entä mitä raha- ja finanssipolitiikan koordinaatio-ongelmat kertovat talousteorian oppien ajantasaisuudesta?

Frank Herbertin tieteiskirjaklassikosta Dyyni julkaistiin Dennis Villeneuven ohjaama jatko-osaelokuva, joka päättää ensimmäisen kirjan seikkailun aavikkoplaneetta Arrakisilla. Kyseessä on yksi vuoden 2024 odotetuimpia elokuvatapauksia. Miten Villeneuve onnistuu eepoksessaan ja aikaisemmin lähes mahdottomalta tuntuneessa filmatisoinnissa, joka jäi kesken Alejandro Jodorowskylta ja puolitiehen David Lynchiltä? Miten Dyyni: Osa 2 -elokuva vertautuu kuuden Oscar-palkinnon pokanneeseen ensiosaan, ja miten elokuva onnistuu lunastamaan korkeat odotukset? Dyyni-kirjasarjan maailmasta, Dyyni: Osa 2:sta ja muista leffasovituksista sekä Herbertin universumin vaikutuksista populaarikulttuuriin keskustellaan runoilija Aura Nurmen, tieteis- ja fantasiakirjatapahtuma Finnconin Sari Polvisen sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Poliittinen satiiri on demokratian turva: Politiikassa päätetään isoista yhteisistä asioista, mutta myös jokapäiväisestä toimeentulosta. Ja taistellaan ylimmästä vallasta. Äänestäminen on paras keino kommentoida vallanpitäjien toimia, mutta onko poliittinen satiiri toiseksi paras? Miksi huumori on niin tärkeää ja miten poliittinen satiiri toimii ääriliikkeiden kohdalla? Helsingin Sanomien Oki Räisänen piirsi pilakuvia 30-luvulla kun IKL ja Lapuan liike ukasivat nuorta demokratiaa. Entä miten oman aikamme poliittisia ääriliikkeitä voi käsitellä huumorin kautta? Vai onko huumoria sittenkin helpompi löytää keskiharmaasta demarista ja kepusta kuin poliittisen värikartan reunoilta? Vieraina käsikirjoittaja ja juontaja Jukka Lindström, pilapiirtäjä Ville Ranta sekä tutkija Janne Ridanpää Merkki-museosta. Toimittajana Liisa Vihmanen

Poliittinen talous -podcast käy läpi presidentinvaalin toisen kierroksen ja analysoi kevään työmarkkinakonfliktia. Miksi Alex Stubb oli kompastua loppumetreillä, ja oliko Stubbin kampanja lopulta heikko? Mitä tulos kertoo suomalaisesta blokkipolitiikasta? Jakson vieraana on poliittisen historian tutkija, yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä Turun yliopistosta. Kärrylä pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa lakkokevättä, työnantajajärjestöjen muuttuvia vaikuttamisstrategioita, pohjoismaisen yhteiskuntamallin muutoksia sekä perussuomalaista poliittista mielenmaisemaa.

”STOP Nyt!” raikui Senaatintorilla. ”Painava syy” luki banderolleissa. Miksi työntekijät päiväkodeissa, ruokakaupoissa, teollisuudessa ja kuljetusalalla ovat poliittisessa lakossa? Miksi lakkoväki marssi Senaatintorille? Vastasiko valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) lakkokansan huutoon? Käänsivätkö Senaatintorille kokoontuneet mielenosoittajat pääministeri Petteri Orpon (kok.) ja työministeri Arto Satosen (kok.) suunnan kohti neuvottelupöytää? Minkälaisia faktoja perussuomalaisten tiktok-hahmo lateli lakkokansalle? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Kuten tämän podcastin kuluessa on huomattu, digitaaliset alustat käyttävät merkittävää valtaa monilla yhteiskunnan ja talouden osa-alueilla. Mutta millainen vallankäyttäjä digijättiyhtiö oikein on? Pitäisikö esimerkiksi kaupankäyntiä ja omia työmarkkinoitaan hallinnoivia yhtiötä tarkastella ennemminkin valtioina? Entä millaista on tekoälylaskennan globaali politiikka? Matti Ylösen kanssa digijättien pilvilinnojen portteja kolkuttelee Oxfordin yliopiston taloussosiologian ja digitaalisen yhteiskuntatutkimuksen professori Vili Lehdonvirta. Keskustelu kulkee läpi koko alustayhtiöiden vallan historian aina utopististen hakkeriyhteisöjen unelmista nykymaailman alustojen itsesääntelyyn ja kyberdiplomatiaan. Jaksossa selviää myös miksi Vilin entiset opiskelijat ovat pyytäneet professorilta ohjekirjaa valtion johtamiseen. Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittaa Helsingin sanomain säätiö. Toimittaja: Matti Ylönen Tuottaja: Toivo Hursti Musiikki: Pasi Savonranta ja Pietu Korhonen Matin kirja Yhtiövalta alustatalouden aikakaudella (2021) nyt myös äänikirjana! ⁠⁠Kustantajan sivuilla⁠⁠ ⁠⁠Bookbeatissa⁠⁠ ⁠⁠Storytelissä⁠⁠ ja muissa yleisimmissä äänikirjapalveluissa Jakson lukemisto (viittausjärjestyksessä): Lehdonvirta, V. (2020). Cloud Empires – How Digital Platforms Are Overtaking the State and How We Can Regain Control. MIT Press. Rintamäki, J. (2024). Alustataloutta kesyttämässä. Poliittinen talous 12(1). Ylönen, M. (2021). Yhtiövalta alustalouden aikaudella – evolutionaarinen taloustiede & yhtiöt yhteiskunnallisina toimijoina. Vastapaino. Skarbek, D. (2014). The Social Order of the Underworld: How Prison Gangs Govern the American Penal System. Oxford University Press. Marx, K. (1867/1887). Capital : A Critique of Political Economy Volume I Book One: the Process of Production of Capital. (käänt. S. Moore & E. Aveling). Progress Publishers. Smith, A. (1776/1869). An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations. (toim. J. E. Thorold). Clarendon Press. Rand, A. (2007). Atlas shrugged. Penguin Books. Common European Project on Cloud Infrastructure and Services. Tekstivastine yliopiston sivuilla. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/alustojen-valta/message

Presidentinvaaleihin valmistuvassa Yhdysvalloissa äänestäjien luottamus poliittisiin instituutioihin on pohjamudissa. Vaalien jyrkentämässä ilmapiirissä republikaanipuolueen ehdokkuudesta kamppaileva Donald Trump on vihjaillut jopa poliittisesta vallankumouksesta. Kestääkö amerikkalainen demokratia repivän presidentinvaalivuoden? Yhdysvaltain poliittisen järjestelmän kriisistä keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Linden sekä tutkijatohtori Oscar Winberg Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitkä tekijät selittävät presidentinvaalikeskustelun onttoutta? Entä millainen oppirakennelma on suomalaista ulkopoliittista ajattelua hallitseva uhmakas transatlanttinen uusidealismi? Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi ruotivat Poliittinen talous -podcastin tuoreessa jaksossa ulkopoliittisen linjakeskustelun vaikeutta sekä vaalijournalismin katvealueita. Jakson toisessa osiossa pohditaan talouskuripolitiikan paluuta. Onko talouskuri elävä kuollut, zombi-idea, joka vaeltaa kerta toisensa jälkeen talouspolitiikan näyttämölle? Jaksossa hahmotellaan talouskuripolitiikan alakategorioita, tulkitaan vyönkiristyslinjan resilienssiä ainutlaatuisen kolmiomallin kautta ja pohditaan riittävän elvytyspolitiikan takaavien budjettisääntöjen mahdollisuutta.

Miksi ja miten Suomesta tuli hyvinvointivaltio? Millaisten vaiheiden jälkeen pienviljelijäyhteiskunta muuttui kehittyneeksi palkkatyöyhteiskunnaksi? Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa filosofian tohtori, historioitsija ja pitkän linjan ay-aktiivi Päivi Uljas keskustelee Timo Harjuniemen kanssa hyvinvointivaltion läpimurrosta. Uljas avaa muun muassa sitä, millainen oli 1900-luvun alun "pienviljelijähegemonia" ja miten vuoden 1956 yleislakko vaikutti hyvinvointivaltion syntyyn? Millaisia kamppailuja valtion koosta käytiin 1950-luvulla? Entä millainen merkitys vuoden 1958 eduskuntavaaleilla ja vasemmistojytkyllä oli hyvinvointivaltiokehityksen kannalta? Päivi Uljaksen väitöskirja Hyvinvointivaltion läpimurto: https://helda.helsinki.fi/items/e5897cf2-1074-4713-b9bd-ea14294fdc29 Kuva: Kansan arkisto/Yrjö Lintunen

Toivo on palannut lomalta akut ladattuina. Tällä kertaa podcastissamme keskustellaan äärioikeistolaisesta poliittisesta väkivallasta ja sen uhasta Suomessa, tuoreesta puoluebarometrista ja puolueiden mielikuvista. Lisäksi jaksossa vastataan kuulijapalautteeseen!Kaikki Uusiksi -podcastissa juhlitaan tänään myös Meppenin Maradonan synttäreitä. Oivallista.Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Mikä heteroita vaivaa? Jaksossa kerrotaan, mitä tyypillinen heteromies ja heteronainen haluavat ja miksi halut ovat solmussa. Yhteiskunnallisena sommitelmana heteroseksuaalisuus on jumittunut pessimistiseksi asemasodaksi, jossa yhdellä puolella “men are trash” ja toisella puolella katkeroituvat incelit. Sopassa mukana ovat huorat ja äidit, vauvat, urat ja hermeneuttinen työ. Podcastaajia auttamaan saapuu keskiaikaiselta ritarilta näyttävä ihmissuhdeasiantuntija Johannes Ekholm, joka diagnosoi heterosuhteiden kaksi sudenkuoppaa ja yllättäen myös ratkaisee ne. Tästä päästään kysymykseen siitä, mitä miehille kuuluu. Miehillä on edelleen merkittäviä valta-asemia, jotka hyödyttävät miehiä myös ryhmänä. Suunta on kuitenkin selvä: yhä useampi mies pärjää naisia huonommin. Ongelma pitäisi ratkaista aivan muulla kuin nollasumma-ajattelulla. Muissa kuulumisissa Veikka on alkanut pukeutua hameeseen ja tajunnut, että marraskuussa kaikilla muilla on housut. Pontus näkee ympärillä pelkkiä pääkalloja ja ihmettelee, miten Israel on ehtinyt tappaa Gazassa enemmän lapsia kuukaudessa kuin Venäjä Ukrainassa vajaassa kahdessa vuodessa. Vallitsee yleinen epärehellisyys ja tuhoavan käytöksen kieltäminen, mutta MMV callouttaa mädännäisyyden. Jaksossa mainittuja asioita: Alkuperäinen heteropessimismi-essee https://thenewinquiry.com/on-heteropessimism/ Poliittinen talous -podcastin jakso Israelista https://soundcloud.com/poliittinentalous/jakso-62-israelin-valtion-synty-asuttajakolonialismi-ja-innovaatiotalous Ylen juttu itsensä syrjityiksi tuntevista keski-ikäisistä miehistä https://yle.fi/a/3-11837616 Eetu Viren: Esseitä (Tutkijaliitto) MMV-Patreon https://www.patreon.com/mikameitavaivaa

Poliittinen ilmapiiri ja puolueiden voimasuhteet kesän kohujen ja budjetin laineiden jälkeen. Vieraina johtaja Juho Rahkonen, E2 Tutkimus ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Studiossa myös Ylen politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta.  Alkavan epävirallisen EU-huippukokouksen odotukset, Espanjan Granadasta raportoi kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.  Mihin suuntaan Vuoristo-Karabahin alueen tilanne on menossa? Keillä kaikilla siellä on sormensa pelissä? Vieraina tutkijatohtori Kristiina Silvan, Ulkopoliittinen instituutti ja tutkija Johanna Ketola, Turun yliopisto. Intian ja Kanadan suhteet ovat kiristyneet. Intiasta raportoi Mikko Leppänen. Ulkomaanlehtikatsaus Ateenasta, toimittajana Sara Saure. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Mikko Haapanen. Tuottaja Hanna Juuti.

Tuloerot kasvussa, pitääkö lapsilisää maksaa kaikille perheille? Vieraina kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Krista Kiuru (sd), Päivi Räsänen (kd) ja Mia Laiho (kok).  Venäjällä suuri ydinsotaharjoitus. Moskovasta raportoi Heikki Heiskanen. Heikkeneekö Ukrainan auttamishalu ja aseapu? Vieraina valtio-opin yliopisto-opettaja Heino Nyyssönen, Turun yliopisto ja vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, Ulkopoliittinen instituutti. Euroalueen talouden suunta. Puhelimessa ennustepäällikkö Päivi Puonti, Etla. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Anna Lehmusvesi. Tuottaja Hanna Juuti.

Tue meitä Patreonissa: https://patreon.com/mikameitavaivaa Veikka pohtii aloitetta eläinten perusoikeuksista poliittisen voiman näkökulmasta. Mitä tarvitaan, jotta on mahdollista saavuttaa poliittinen tavoite? Entä millaisia vastavoimia tavoitteen eteen asettuu? Veikka tarkastelee myös lain ja moraalin korostamisen vinoumaa poliittisen voiman analyysissa. Pontus laajentaa näkökulmaa poliittisen voiman kasvattamiseen, elinvoimaan ja luovuuteen. Poliittista voimaa latistetaan esimerkiksi tuhoa huutavilla ja passiivisuuteen ohjaavilla uutisjutuilla. Pontus myös listaa tapoja, joilla poliittista voimaa voidaan kasvattaa omista käsitteistä rahoitukseen, lehdistä lobbaukseen ja asiantuntijatiedosta katutoimintaan. Jakso pursuilee elokuvia, tällä kertaa Rakkautta ja Anarkiaa -analyyseja. Tutustu valikoimaan ja osta liput osoittessa https://hiff.fi Jaksossa mainittuja asioita: R&A-elokuvat: Apolonia, Apolonia; Natura, The Invisible Fight, Polite Society, White Plastic Sky, Samsara, Art College 1994, And the King Said, What a Fantastic Machine; Trenque Lauquen I&II, Human Flowers of Flesh Saraleena Aarnitaival: Toimeentuleminen muuttuvalla planeetalla https://vasemmistofoorumi.fi/uusi/wp-content/uploads/2023/09/aarni-netti2.pdf Eurooppa kieltäytyy työstä: kirja https://www.khaospublishing.com/shop/p/eurooppa-kieltaytyy-tyosta & näyttely https://www.tyovaenmuseo.fi/nayttelyt/eurooppa-kieltaytyy-tyosta/ Kaikki paskaksi & ystävät -podcast https://open.spotify.com/show/5470AIJe4eXwQg06Y0hl3n?si=9Kk2xajlTqKvPeu-vYCNaw Some1hastodoit-podcast https://open.spotify.com/show/38lapIn9rKv2o6FU2HLws5?si=loRSBqBITTCwGGnSSi4TUg Kasvata mua -podcast https://open.spotify.com/show/5UY6vv7FAo6hYInSWTSUNT?si=Vl-9W1AtTrqj0bnQSzEWeg

MIETI VÄHÄ! jatkaa leppymättä nykyhetkeä ylittävän ymmärryksen saavuttamista siitä mitä on meneillään ja kuka on oletettavasti vastuussa. Millaiset parisuhdedynamiikat kuvaavat parhaiten nykyisen hallituksen toimintaa? Ja voiko hesaritodellisuudessa edes kuvitella julkista vuokra-asumista olematta kateellinen? Julkista idiotismia ja anteeksi pyytämistä ja antamista mukana miettimässä erityinen vieras, Poliittinen talous -podcastista tuttu viestinnän tutkija Timo Harjuniemi. Tsekatkaa Poliittinen talous -podcast osoitteessa https://soundcloud.com/poliittinentalous !

Poliittinen talous -podcastin jakson tämänkertaisessa jaksossa vastataan politiikan syyskauden kuumimpiin kysymyksiin. Miksi velkaralli jatkuu? Mistä löytyisi uusi kasvumalli kroonisesti velkaantuvalle Suomelle? Entä mitä on Riikka Purran fiskaalikonservatismi, ja pureeko se suomalaisiin? Keskustelemassa tuttuun tyyliin Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa.

Kulttuuriykkönen ruotii taas Perjantaistudion voimin viikon puhuttavimpia ajankohtaisaiheita. Suomessa presidenttiehdokkuuteen pitää liittää aimo annos nöyryyttä: Mika Aaltolaa rakastettiin, kunnes hän selvästi alkoi haluta liikaa tehtävään. Nuori Antti Häkkänenkin teki virheen, sillä hän ilmoitti itse haluavansa ehdokkaaksi, mutta hänet palautettiin pikaisesti ruotuun. Miksi presidenttiehdokkaiden pitää leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa, kysyy kirjailija Tiina Raevaara. Poliittinen satiiri on terveen demokratian merkki, mutta sen ei tarvitse olla tasapuolista, sanoo Kari Enqvist. Puolueista perussuomalaiset kertovat olevansa median ajojahdin kohteena, mutta millaista satiiria mahtaa syntyä tuoreen hallituspuolueen trumpimaisesta uhripuheesta? Pakastimesta löytyvät Ilveksen tassut narauttavat salametsästäjän. Pohjois-Savon keväällä paljastunut salametsästysjupakka paisuu, ja kiinniotettuina ja tutkintavankeudessa on kahdeksan ja epäiltynä 20. Joukossa on metsästysseurojen johtohenkilöitä. Saaliiksi ryhmä on saanut rauhoitettuja haukkoja, joutsenia, ahmoja, ilveksiä ja myös pantasusi. Kiinnijäämisen riski on verraten pieni ja siksi salametsästys rehottaa. Miten sen saisi kuriin, kysyy markkinoinnin ja mainonnan suunnittelija Jussi Turhala? Keskustelemme myös uuden pandemian kohtaamisesta, ruokajuttujen siloitellusta ja elitistisestä kuvastosta, Helsingin yliopiston putoamisesta Shanghain yliopistovertailulistan sadan parhaan joukosta ja Finnairin päätöksestä asustaa lentoemäntänsä jatkossa virallisesti tennistossuihin korkokenkien sijaan. Keskustelemassa ovat kosmologi Kari Enqvist, kirjailija Tiina Raevaara ja mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Poliittinen talous -podcastissa mässäillään Petteri Orpon kattaman politiikkabuffetin tarjoiluilla. Mitä uuden hallitusohjelman kirjaukset merkitsevät suomalaisen yhteiskunnan ja työmarkkinamallin kannalta? Timo Harjuniemi keskustelee hallitusohjelman radikaaleista linjauksista yhdessä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksen tutkijatohtorin Ilkka Kärrylän kanssa. Kärrylä ja Harjuniemi pohtivat työmarkkinakysymysten lisäksi muun muassa sitä, miksi koronapandemian ja Ukrainan sodan aikainen politiikan paradigmanmuutos näyttää jäävän lyhytaikaiseksi, miksi suomalainen uusliberalismi lupaa vain selviytymiskamppailuja ja tuskaa ja miksi vasemmisto ei pysty tarjoamaan omaa tulkintaansa aikamme poliittisista ristiriidoista.

Pehr Evind (P. E.) SvinhufvudSyntyi 15.12.1861 Sääksmäellä,moni lapsi olisi luovuttanut vähemmällä.Pojan ollessa 2-vuotiassä isä hukkui,ja tuonen käki uudestaan kukkui,kun poikaa huoltanut isoisä ampui itsensä,äiti elätti Helsingissä konttoristina perheensä.Svinhufvud kovasti isänmaallisena tunnettiin,ja joutui usein venäläisten hampaisiin.Oikeuden tuomarinaajoi suomalaisten etuja.Venäläiset hänet erottivat,vaan Svinhufvud ei suostunut eroamaan,joten hänet Siperiaan karkotetaan.Siellä metsästeli, kalasti ja kirjoitti,mitä lienee suunnittelija vaimo kävi miestään katsomassa kolmekertaa,oli Ellenilläkin rohkeutta sen vertaa.Kun Venäjän vallankumous toteutettiin,Svinhufvud luonnollisesti vapautettiin.Tai oikeastaan,meni Svinhufvud vangitsijoilleen ilmoittamaan:”Minä lähden nyt kotiin!”.Helsingin rautatieasemallahäntä juhlittiin sankarina.Senaatin johtajanahän antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen,4.12 1917,ja 6.12 eduskunta hyväksyi sen.Svinhufvud lähti Venäjältä tunnustusta itsenäisyydelle hakemaan,ja sen jälkeen itsenäisyyden hyväksyivät muutkin maat.Hänkin valmistui filosofian kanditaatiksi,ja myöhemmin myös maisteriksi.Pääaine oli kuitenkin lakiopinnoissa.Kaksi sortokautta hän näki,samoin sen, kuinka veljeään vastaan nousi väki.Joutui Svinhufvud jäänmurtaja Tarmolla pakenemaan,sisällissotaa, kohti Tallinnaa.Pariinkin otteeseenkerrotaan hänen sotavankeja armahtaneen.Kansa tunsi hänet Ukko-Pekkana,Svinhufvud esiintyi kansalle myhäilevänä ikämiesampujana,vaikka olikin politiikassa suora ja jyrkkä.Tätä ominaisuutta tarvittiin,kun Mäntsälän kapina tukahdutettiin.Walt Street pörssiromahduksen aikanaoli täälläkin työttömyys vaivana.Myös kumosi hän kieltolain,tämänkin hänestä lukea sain.Poliittinen kulmakivi oli Pohjoismaiden yhteistyön vahvistaminen,vaikka ulkopolitiikan hoitamisen jättikin ministereilleen.Yhtään virallista valtiovierailua hän ei tehnyt,mutta suhteita varsinkin Ruotsiin ja Viroon hän on ylläpitänyt.Svinhufvud sai läksiäislahjakseen auton,ja kun oli kortiton,hän ilmoittautui Lappeenrannan autokouluun.luokkansa vanhimpana oppilaana,75-vuotiaana.Ukko-Pekka kuoli kotonaan,ja siunattiin Luumäen kirkossa.Ellen oli myös tuomarija senaattori.Kuusi lasta synnytti,miehensä Siperian karkotuksen ajaksi kotinsa täysihoitolaksi muutti.Kävi miestään Siperiassa katsomassa,hoiti Kotkaniemessä puutarhaansa,kasvatti kanoja ja lampaita,ilman sarvia ja hampaita,montako tuntia hänen vuorokaudessaan oli?Presidentin linnassahän tarjoili kakkua mantelipohjaista,ja kreemistä kahvin makuista.Vaikka hän ei kakkua valmistanutkaan,se hänen nimellään tunnetaan.Ellen kuoli sodan jälkeen, vasta 50-luvulla,Luumäellä, Kotkaniemessä.Ulla-Maija Mantere

Punakulma käy läpi hallitusneuvottelujen tilanteen. Poliittinen taloustiede ja dynaamiset vaikutukset ovat tulleet keskusteluun, ja säätytalon takalukkoa auttaa jos osan menoista voikin määritellä tuloiksi. Mutta onko tälle valtiovarainministeriön lupa? Lisäksi keskustelussa bensan hintasubventio, yksityisen sosiaalialan sopimus ja Applen virtuaalilasit.

Poliittinen talous -podcast syventyy yleispoliittisen tilanneanalyysin äärelle. Politiikan tutkija Hanna Wass ja arkistotutkija Riku Luostari keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa meneillään olevista hallitusneuvotteluista, perussuomalaisten työmarkkinapolitiikasta, tulevan hallitustaipaleen mahdollisista kompastuskivistä sekä RKP:n pimeämmästä puolesta. Natoa, bensan hintaa, geoekonomiaa ja valtiovarainministeriötä unohtamatta.

Recep Tayyip Erdoğan yrittää aidosti kukistaa terrorismin Turkissa, se on selvää. Samaan aikaan Turkista on kuitenkin kehkeytynyt viime vuosina yksi maailman pahimmista mafiavaltioista, tiivistää Yhdysvaltain ja EU:n rahoittama ajatushautomon raportti. Järjestäytyneen rikollisuuden laajuutta ja sen asemaa mittaava Global Organized Crime Index 2021 pisteyttää Turkin Euroopan valtioista alimmaksi, kirjoittaa Suomen Kuvalehti. Miehestä joka kuunteli kansaa on tainnut tulla mies, jota kansa kuuntelee. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mainetta rasittavat esille nousseet väitteet hänen läheisistä kytköksistä puolisotilaalliseen asejärjestö Sadatiin. Tämän niin sanotun sotilaskonsulttiyrityksen johto koostuu entisistä armeijan upseereista, jotka todistivat uskollisuutensa Erdoğanille auttamalla Erdogania kukistamaan vuoden 2016 vallankaappausyrityksen. Turkin Tasavaltalaisen kansanpuolueen väitteen mukaan Sadatin riveissä taistelee myös hajalle lyödyn terroristijärjestö Isisin entisiä taistelijoita. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Erdoğan pelaa suurvaltasuhteilla kuin kauppias basaarilla, ja että kaikkia hänen toimiaan leimaa vallanhimo. Tulevien vaalien voiton varmistamisessa Erdoğanin käytössä ovat vanhat keinot: vastustajien musertaminen ja lakitekninen kikkailu. Asiantuntijana toimittaja-tietokirjailija Hannu Pesonen. Toimittajana Raimo Tyykiluoto.

Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijytkyssä käydään läpi kaikki oleellinen vuoden 2023 eduskuntavaaleista. Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa keskustelevat mm. seuraavista aiheista: Suomen ideologinen ympäristö vuonna 2023 Vasemmiston kyvyttömyys koota laajoja kansanliikkeitä taakseen Perussuomalaiset duunaripuolueena Talouspoliittisen keskustelun hegemonia Seuraavan hallituksen maailmantaloudellinen toimintaympäristö Asuntolainojen korkojen poliittinen talous EU-politiikka seuraavalla hallituskaudella

Mitä ääriajattelu on? Mikä erottaa ja yhdistää äärivasemmistoa, jihadismia ja äärioikeistoa? Mikä saa ihmisen radikalisoitumaan ja miten radikalisoitumista voidaan ehkäistä? Studiossa historiantutkija ja vihreiden eduskuntavaaliehdokas Oula Silvennoinen sekä kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntavaaliehdokas Atte Kaleva. Jakso on nauhoitettu 13.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Taustat (1:47) Ääriajattelu (4:33) Ääriryhmät (7:01) Radikalisoituminen (10:33) Äärioikeisto (17:08) Akselerationismi (18:19) Jihadismi (22:39) Äärivasemmisto (26:30) Parlamentarismi (29:35) Vasemmistoranarkismi (32:41) Elokapina (36:48) Ekofasismi (42:44) Poliittinen väkivalta (46:05) Kansalaistottelemattomuus (58:26) Joukkovoima (1:05:27) Trump ja Capitol (1:17:57) Yhdysvallat (1:19:02) Instituutiot ja korruptio (1:23:45) Natsi-Saksa (1:27:27) Putin ja Venäjä (1:31:22) Merkityksellisyyden puute (1:39:14) Ennaltaehkäisy

Pankkikriisi Silicon Valley Bankissa vaihe vaiheelta Jyri Engeströmin kertomana. Tekoäly.  00:34 Intro Jyri Engeström Yes VC toista kertaa vieraana 00:58 Jyri Engeströmin vuoristorataviikko Silicon Valley Bankin romahtaessa 8.3-15.3.2023 04:16 Miksi SVB ei ollut tavonomainen pankkipako, miten pankkiriski muodostuu. Signature bank kaatuu, 06:15 Miten Jyrin kauhujen viikko jatkui 3:n capital callin (pääomakutsun) myötä 11:51 Talletussuojan katon (tai sen poiston!) $250,000 ongelmallisuus 13:00 Mitä jos kriisi olisi tapahtunut Suomessa? Nordea vs. SVB. 15:36 Arvaamattomat tallettajat systeemiriskinä. Kalifornian viinitkin meinasivat mennä! 17:19 Dinosauruspankit JPM, Citibank ym. SVB:n haaskalla 22:24 Onko SVB bail outin jälkeen taas hyvä pankki, uusi johto ja VC:iden tuki. Myydäänkö SVB 26:31 Nopea koronnousu juurisyynä. Riskinoton insentiivit rikottu  29:09 Venture debtin rakenne, riskit ja hyödyt 31:24 Palkkapäivä kriisin keskellä. Irtisanomiset olisivat alkaneet jos ratkaisua ei olisi tehty 34:57 Poliittinen syyttely alkoi - Trumpin Dodd-Frank sääntelyn purku vs. Tucker Carlsonin wokenomics 36:54 Pankin johdon osakemyynnit, rikosvastuu 40:28 Rahajärjestelmän systeemikriisi - talletusrahan vaihtoehtoina kryptot tai keskuspankkien digitaalinen raha 43:20 Ihmiset haluavat turvallista rahaa, pitääkö kaikista tulla bondiasiantuntijoita. Rahasysteemin koko on jättimäinen - euroopassa yli 20,000 mrd € (edited)  44:34 Korko-odotusten lasku sivuseuraksena. Paluu lähtöpisteeseen 46:34 GPT-4:n aikaansaama tekoälyvallankumous. Yes VC:n sijoitus Adeptiin, jolla työn tuottavuus ohjelmistojen käytössä voi räjähtää (edited)  55:39 Jyrin ja Samin hullut visiot neurolinkkiohjatuista tekoälyistä (edited)  57:30 Onko GPT ja tekoäly luova vai verkkosisältöä extrapoloiva algoritmi 58:56 Luovuttavatko ihmiset elämänsä tai ainakin kopioita elämistään tekoälylle? 01:01:43 "Kahnemanin mehu", tiedollisen kitkan poisto. Jatkuva flow vai tekoälydystopia? 01:03:25 Outro   #neuvottelija #neuvottelijat #pankkikriisi #svb #siliconvalleybank #sijoittajat #vc Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Miksi koronapandemiaa voi kutsua poliittiseksi pandemiaksi? Mitä tutkimustietoa koronarajoituksista ja maskeista on kertynyt kolme vuotta pandemian alkamisen jälkeen? Miten poliitikot ovat painostaneet asiantuntijoita pandemian aikana ja miksi painostusta on tapahtunut? Mikä rooli medialla on ollut poliittiseen päätöksentekoon? Johtiko pandemia ylikuolleisuuteen Suomessa? Mitä virheitä koronapandemian aikana on tehty ja mitä virheistä pitäisi oppia? Studiossa Husin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen. Jakso on nauhoitettu 8.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Poliittinen pandemia(3:47) Koronarajoitukset (5:03) Maskit (13:10) Koronapassi (18:12) Poliitikot ja asiantuntijat (23:27) WHO (25:39) THL, STM ja HUS (30:17) Karanteenit (31:55) Tartunnanjäljitys (33:46) Krista Kiuru (35:22) Konsensus (36:31) Media (38:49) Ruotsi (45:01) Nuoret ja syrjäytyminen (46:42) Ylikuolleisuus (53:07) Rokotteet (57:37) Julkinen keskustelu (1:03:03) Luottamus instituutioihin (1:09:26) Avoin viestintä (1:12:35) Lab leak (1:15:32) Tulevaisuus (1:19:55) Yhteistyö

Poliittinen sähkösota sähähti eduskunnassa. Monien yllätykseksi SDP vetäisi hihastaan sähkön hintakattoesityksen. SDP esittää sähkölle määräaikaista hintakattoa, joka olisi alle 20 senttiä kilowattitunnilta. Miksi pääministeripuolue tekee näin painavan poliittisen avauksen kesken eduskunnan budjettikeskustelun? Pakkaskelitkö käänsivät hallituksen katseet kohti hintakattoja? Miksi markkinoiden suitsiminen yhtäkkiä viehättääkin poliitikkoja laidasta laitaan? Mikä on perushyödykkeiden painoarvo politiikassa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Poliittinen satiiri pilkkaa valtaapitäviä, nauraa tekopyhyydelle ja raivaa tilaa monipuoliselle yhteiskunnalliselle ajattelulle. Välillä huumori ylittää kansainvälisen uutiskynnyksen, kun autoritääriset valtiojohtajat suuttuvat pilapiirtäjille ja pilkalle, joka valtiojohtoon kohdistuu. Vieraina pilapiirtäjä, sarjakuvataiteilija Ville Ranta ja käsikirjoittaja, tutkija Janne Zareff. Juontajina Sofia Blanco Sequeiros ja Annastina Haapasaari.

Suomen ja NL:n suhteet hoidettiin kahta kautta: muodollisesti diplomaattiyhteyksien kautta, mutta myös verhojen takana NKP:n ja KGB:n kanavia pitkin. Valt. tri Alpo Rusi tutkii suomettumisen aikaa 1980-luvulla, jolloin edelleen NL:n tavoite oli pitää Suomi erossa lännen taloudellisista blokeista ja sotilaallisista rakenteista. Alpo Rusi on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Historia on vaikea ja laaja-alainen tiede, jonka metodeja ja tutkimuksia on pyritty mm. populismin ja nationalismin nimissä apinoimaan. Siksi historiassa täytyy aina muistaa lähdekritiikki. Juuri nyt, kun Venäjä hourii ikiaikaista myyttistä menneisyyttään ja julistaa toisia kansakuntia olemattomaksi, historian poliittinen käyttö on erityisen näkyvää ja irvokasta. Kulttuurihistorian dos. Reima Välimäki on tutkinut laajasti sepitehistoriaa oikean historian marginaaleissa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja pyytää kommentteja tietoon, että 72% eurooppalaisista haluaisi äänestää älypuhelimellaan ja 50%:n mielestä poliitikot voisi korvata algoritmilla. Kyselystä kertoo The Center for the Governance of Change (CGC). Helsingin Convoy-tapahtumaa on seurattu viime viikosta lähtien. – Mannerheimintiellä ollut kosolti väkeä, mutta mitä siellä tapahtui ja ketä siellä oli​, siitä oltu eri mieltä, sanoo Kaarina Hazard. ​Huumoria ei​ hänestä saa kieltää. Juha Itkonen boikotoi olympialähetyksiä eli ei katso niitä ollenkaan. Hän ei ole yksin! Ja Tujusen mielestä olympialaisten instituutio ei ylipäätään kuulu enää nykyaikaan. Bensiinin nousevasta hinnasta tullut poliittinen kysymys, ja puolueet ovat lupailleet, että asialle voi tehdä jotain. Taru Tujunen kysyy, nouseeko bensan hinnan vuoksi Suomessa Ranskan keltaliivien tapainen yhteiskunnallinen voima?

#MeToo ja #BlackLivesMatter ovat esimerkkejä siitä, miten sosiaalisen median liikehdintä voi laajeta somealustojen ulkopuolelle ja muuttaa yhteiskuntaa. Samaan aikaan sosiaalinen media muuttaa myös vaikuttamisen muotoja: visuaalisuudesta on tullut entistä tärkeämpi keino saada oma viesti perille. Jos haluamme ymmärtää, mihin demokratia on menossa, meidän on ymmärrettävä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja visuaalista politisointia, sanoo sosiologi Taina Meriluoto. Hän on erikoistunut selfieihin ja tietää, miksi Instagram-selfie itkevästä ihmisestä on poliittinen ja miksi TikTokin merkitystä yhteiskunnallisen vaikuttamisen paikkana ei ole varaa väheksyä. Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.