Podcasts about kreikan

Herman Raivio on kulttuurikriitikko, jonka ajattelussa heijastuu mannermainen filosofia ja yhteiskuntatieteet. Esseekokoelmassaan "Turvaton tila" hän nostaa esiin antiikin Kreikan käsitteen 'agon', joka tarkoittaa kamppailua, nykyään erityisesti poliittista kamppailua, joka ei aina pyri konsensukseen. Sen sijaan, että poliittinen vastustaja pyrittäisiin vaientamaan tai hyväksymään kuoliaaksi, kamppailu pitää sisällään myös ajatuksen vastustajan kunnioittamisesta.

Miten väkivallan uhan voi tunnistaa pari- ja lähisuhteissa ja miten hakea apua itselle tai lähipiirilleen? Vieraina Ylen oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen, kehittämispäällikkö Elisa Niklander THL:stä ja vastaava sosiaalityöntekijä Tommi Tolmunen Pääkaupungin turvakoti ry:stä. Kyproksen hallintaan liittyvä ikuisuuskiista on jälleen valokeilassa, kun maan johtajat tapaavat epävirallisesti YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa. Kreikan-toimittaja Sara Saureen raportti Ateenasta. Palkkatasa-arvo on tapetilla eduskunnassa, kun hallitus vastaa tiistaina opposition välikysymykseen, joka liittyy niin kutsuttuun palkankorotusten vientimalliin. Vieraina kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Pia Kauma (kok.) ja Nina Malm (sd.). Tasavallan presidentti Alexander Stubbin kolmipäiväinen valtiovierailu alkaa Norjassa. Mitä vierailulta voidaan odottaa? Politiikan toimittaja Pirjo Auvisen raportti Oslosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen. Tuottajana Matti Konttinen.

Jakson päätähtinä ovat antiikin ajan Kreikan jumalattaret eli naispuoliset myyttiset ja aikansa uskontoon tiiviisti kuuluvat hahmot. Minkälaisia jumalattaret olivat, mikä heidän roolinsa tai tehtävänsä oli? Mikä oli jumalatarten paikka antiikin ihmisten elämässä? Mitä voimme heiltä oppia? Pohdimme jaksossa myös, millä tavoin antiikin ajan uskomukselliset ilmiöt eroavat nykypäivästä ja esimerkiksi kristinuskosta. Jakson vieraana on tietokirjailija ja kreikan kielen väitöstutkija Liisa Kaski. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #112 Antiikin jumalattaria ja uskomuksellisia ilmiöitä →

Tämän viikon podcastissa Joona Aaltonen, Oskari Eronen, Rasmus Helaniemi ja Heini Pitkänen pohtivat sitä, onko Suomi europarlamenttiin siirtyvän Pekka Toverin (kok) sanoin sodassa itänaapurinsa Venäjän kanssa vai ei. Keskustelussa käydään läpi myös Yhdysvaltain presidentinvaalien viimeisimpiä käänteitä ja Joe Bidenin kehnoa vaalitenttisuoritusta. Lopuksi keskustellaan vielä työviikon pituudesta: pitäisikö siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon vai Kreikan malliin kuusipäiväiseen ahertamiseen?

Kuulijatoiveita on kuultu (vihdoin), sillä tässä jaksosarjassa päästään mielenkiintoiseen antiikin maailmaan ja sen suurimman sotapäällikön, Aleksanteri Suuren, ratsun matkassa halki Kreikan ja Lähi-Idän aina Intiaan asti. Ensimmäisessä osassa käydään läpi Aleksanterin valtaannousua ja varhaisvaiheita aina Gordionin solmun katkaisuun asti, jolloin Alkesanteri lunasti itselleen ikiaikaisen profetian, jonka mukaan solmun katkaisijasta tulisi Aasian kuningas. Jos haluat tukea podcastin tekoa ja lähettää jaksotoiveen, se onnistuu:https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoria

Globalisaatio, cutefikaatio, mitä seuraavaksi? Kasper ja Mikko istuutuvat Cadillacin takapenkille ja keskustelevat niskan resetoitumisesta, Kreikan fashion-kerjäläisistä ja Pärmiksen koirasta. Jaksossa juodaan viikon juoma.

Presidentinvaaleihin tasan puoli vuotta - mitkä ovat asetelmat? Missä ehdokkaat viipyvät? Keskustelemassa politiikan toimittajat Lauri Nurmi, Iltalehti ja Hannu Tikkanen, Yle sekä johtaja Juho Rahkonen, E2 Tutkimus. Kreikan maastopalojen jälkihoito. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Matkailun eettisyys puhuttaa Suomessa. Viestintäpäällikkö Mari Kanerva, Aurinkomatkat.  Ukrainan hyökkäyksessä on alkanut uusi vaihe, sanovat amerikkalaislähteet. Studiossa John Helin, Ukrainan sotaa seuraava asiantuntija. Kiovassa toimittaja Maxim Fedorov. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Ville Kilpeläinen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Kreikan maastopalojen tilanne. Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen, Ródos. Suomen metsäteollisuuden tila ja tulevaisuus. Stora Enso ja UPM ilmoittivat tulosromahduksista. Myös Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre kertoo aloittavansa muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista Joutsenon sellutehtaalla. Keskustelemassa metsäalan liiketaloustieteen apulaisprofessori Mirja Mikkilä Helsingin yliopistosta ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Paula Horne. Estonian keularamppi tuotiin Viroon. Mitä sen tutkimuksilla voidaan selvittää uppoamisesta? Toimittaja Rain Kooli. Sosiaaliturvaministeri Sanni-Grahn-Laasonen haastattelussa. Millaiseksi toimeentulotuki ja asumistuki muovataan? Juontajana Aki Laine. Toimittajina Akseli Innanen ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Espanjan vaalitulos. Toimittaja Maija Salmi. Espanjan tulos yllätti. Miten sen valossa voi arvioida Euroopassa viime aikoina puhututtanutta oikeistosuuntausta?  Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija, Helsingin yliopisto ja Timo Miettinen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto. Kreikan palot ja evakuoinnit. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Konkurssit tulivat Suomeenkin. Ruotsin konkurssiaalto puhutti alkuvuodesta ja nyt Suomessakin konkursseja tehdään erityisesti rakennus- ja ravintola-aloilla. Pekka Pulkamo, konkurssiasiamiehen sijainen, OM ja Reijo Heiskanen, pääekonomisti, OP. Jalkapallo ja raha. Miten paljon raha määrittää naisten jalkapalloa ja käynnissä olevaa MM-turnausta? Studiossa Heidi Pihlaja, Palloliiton naisten jalkapallon kehityspäällikkö, Yle Urheilun asiantuntija. Juontajana Aki Laine, toimittajina Ville Kilpeläinen, Seppo Kivimäki ja Roosa Kajander. Tuottaja Tarja Oinonen.

Mielenosoituksia ja adresseja - kansalaisia kiinnostaa politiikkaa muulloinkin kuin vaalien aikaan. Politiikasta ja kansalaisaktivismista keskustelemassa professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta sekä yliopettaja, YTT Pia Lundbom Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Venäjä on jatkanut iskujaan Odessan satamakaupunkiin. Maxim Fedorov raportoi Ukrainasta?  Kuumuus kurittaa Kreikan matkailua. Kuinka Kreikan lomakohteet pärjäävät kun helle korventaa niin ympäristöä kuin matkailijoitakin. Toimittaja Sara Saure raportoi.  Minne suuntaa suomalainen lomanviettäjä? Keskustelemassa toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen matkailualan liitosta sekä matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen Itä-Suomen yliopistosta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki.Tuottajana Marija Skara. 

Kesäisessä jaksossa Mamma Mia! -musikaalielokuva vie meidät Kreikan saaren helteiseen suhdesoppaan, jossa Sophie selvittää isänsä henkilöllisyyttä Abban hittibiisien tahtiin. Kuka kolmesta isäehdokkaasta olisi paras Sophielle? Onko pakko valita jompikumpi, avioliitto tai seikkailu? Tarjoilemme myös juoruja elokuvan kuvauksista. Miksi Mamma Mian kakkososan kuvauksissa on voinut olla vaivaannusta ilmassa?

Sergey on käynyt lomalla Rodoksella ja jakaa parhaat vinkkinsä Kreikan auringon alle halajaville. Sergey myös paljastaa, että paljon puhuttu Ranskanperuna tehnyt paluun hänen elämäänsä, uhka vai mahdollisuus? Sinin muotiuutisissa kuullaan katsaus kuumimpiin trendeihin, mitä muodin edelläkävijät pukevat nyt päälleen?

Uusi eduskunta on järjestäytynyt, mitä se saa pian pöydälleen? Puhemies- ja valiokuntapaikat jaossa. Vieraina kansanedustajat Suna Kymäläinen (sd), Timo Heinonen (kok) ja Sara Seppänen (ps). Vieraana EU:n antirasismikoordinaattori Michaela Moua. Israel ja Lähi-idän epävakaa tilanne. Studiossa vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti.  Kreikan äärioikeisto uudessa nosteessa vaalien kynnyksellä. Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontaja Marjo Näkki, toimittajat Anna Lehmusvesi, Anna Nevalainen ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Aristoteleen kantapää työntää kädet multaan ja kaivautuu kasvinimistön juurille. Viherkasvien nimet ovat saaneet innoitusta niin Kreikan mytologiasta kun saduista, kertoo Kasvimuseon yli-intendentti Henry Väre. Ohjelmassa selviää myös miksi historian lehdet havisevat. Toimittaja on Pasi Heikura.

Kiinalaisten mietteet ilmapallogatesta. Pekingistä raportoi Kirsi Crowley. Uhkaako pallovakoilu maailmanjärjestystä? Keskustelemassa erikoistutkija Veli-Pekka Kivimäki, Suojelupoliisi ja tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali, Jyväskylän yliopisto. Naton puolustusministerikokous käynnistyy, Brysselistä raportoi Nato-erikoistoimittaja Mika Hentunen. Ukrainaa autetaan pääsemään jaloilleen ja kitkemään korruptiota. Vieraana EU:n Ukraina-operaation päällikkö Antti Hartikainen. Kreikan apu Turkin järistysalueelle, Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Marjo Näkki. Tuottaja Hanna Juuti. 

Ikivanhat luomiskertomukset ja vedenpaisumustarinat kertovat siitä, miten tärkeää vesi on ollut aina ihmiskunnalle. Vedellä on puhdistava ja ravitseva ulottuvuutensa, mutta myös tuhoava voimansa. Mytologioissa, profetioissa ja ennustuksissa vedellä on tärkeä roolinsa. Veteen on monissa kulttuureissa liitetty pyhiä ominaisuuksia; onhan vesi kaiken elämän edellytys. Esimerkiksi Raamatussa vedestä kerrotaan heti toisessa lauseessa. Veden myyttistä alkuperää ja luonnetta käsitellään kolmen varhaisen korkeakulttuurin valossa: Mesopotamian eli Kaksoisvirtainmaan, Israelin ja Juudan sekä antiikin Kreikan. Haastateltavat: Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori Saana Svärd sekä Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen. Toimittaja: Riikka Suikkari.

UUTTA! Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan verkkokurssi 10 %:n alennuksella koodilla ABC 13.11.2022 saakka kurssin nettisivuilta. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Kiitos Asuntosalkunrakentaja.fi, Peab, Suomen Vuokranantajat, Flatco, If ja Huutokaupat.com. Anette Vaherto on kulkenut muun muassa Arizonan, Kreikan ja Uuden Seelannin kautta Suomen Lappiin ja Yllästunturin kotikaupunkiin Kolariin, josta lopulta löytyi paikka, johon Anette ja Matteo halusivat pysähtyä. Tässä Osassa 2 jatkettiin juttelua Lapissa asumisesta ja toimimisesta: Miten ajatella, jos käyttää omaa kotia vakuutena? Miten rahoitus onnistui Kolarin kohteissa? Saiko remonteilla nostettua vakuusarvoja? Miten verotus toimii, kun kohde on juuri hankittu? Osassa 1 juteltiin muun muassa: Tarinaa, miten Anette ja Matteo päätyivät ostamaan talon Kolarista? Miten "vesi kannetaan ämpärillä" -tyylinen pihavaja ja Airbnb toimivat keskenään? Miten pihavajan jälkeen ajatus ensimmäisestä sijoitusmökistä toteutui? Kaupungistumisen negatrendistä kiinnostuneet ja mistä päin tahansa Suomea pihavajan tai mökin vuokranantajan hommista kiinnostuneet voivat saada Anetten ja Matteon tarinasta inspiraatiota. Asuntosijoittajan veroilmoitus ja verojen laskeminen 2022 – Blogi #300 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sähköpostilistan koko ylitti 40 000 rajan – miten kaikki alkoi? Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Kuka tahansa voi olla vuokranantaja – kuka tahansa voi asua vuokralla. Asuntosijoittajan tai sellaiseksi aikovan mielessä liikkuu monia kysymyksiä. Miten tunnistaa hyvä sijoituskohde? Miten onnistua vuokralaisvalinnassa? Mitä vuokrasopimukseen tulee kirjata? Mistä apua ongelmatilanteisiin? Tietoa tarjoaa Suomen Vuokranantajat – hyvien vuokranantajien yhteisö, jonka jäsenenä vuokranantaminen on palkitsevampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Liity joukkoon: vuokranantajat.fi. Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta.

UUTTA! Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan verkkokurssi 10 %:n alennuksella koodilla ABC 13.11.2022 saakka kurssin nettisivuilta. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Kiitos OVV, Peab, Vuokraovi, Flatco, If ja Huutokaupat.com. Anette Vaherto on kulkenut muun muassa Arizonan, Kreikan ja Uuden Seelannin kautta Suomen Lappiin ja Yllästunturin kotikaupunkiin Kolariin, josta lopulta löytyi paikka, johon Anette ja Matteo halusivat pysähtyä. Tässä jaksossa puidaan muun muassa: Tarinaa, miten Anette ja Matteo päätyivät ostamaan talon Kolarista? Miten "vesi kannetaan ämpärillä" -tyylinen pihavaja ja Airbnb toimivat keskenään? Miten pihavajan jälkeen ajatus ensimmäisestä sijoitusmökistä toteutui? Kaupungistumisen negatrendistä kiinnostuneet ja mistä päin tahansa Suomea pihavajan tai mökin vuokranantajan hommista kiinnostuneet voivat saada Anetten ja Matteon tarinasta inspiraatiota. Ostin sitten 10 omakotitaloa vuodessa Osa 1 Jesse Huhtala – Ostan Asuntoja Podcast #199 Outi Lahden milkit ja massit Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #224 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:     Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalvelu on sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava ”avaimet käteen” -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalvelu on oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Vuokraovi on suosituin vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa helposti. Vuokraovi.com. Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Etsitkö löytöjä asuntoflippaukseen? Haetko tuottavia kohteita osta ja pidä salkkuusi? Meitä asuntosijoittajia kiinnostava kauppapaikka on Huutokaupat.com. Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta.

Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Venäjä hyökkää nyt rajusti eri puolilla Ukrainaa. Vieraina vieraileva tutkija Ilmari Käihkö Aleksanteri-instituutista ja sotilasprofessori, everstiluutnantti Marko Palokangas Maanpuolustuskorkeakoulusta Presidentti Niinistö Norjassa, millaisia eväitä matkalta on tullut? Pirjo Auvinen raportoi.  Korona on nostanut päätään syyslomien kynnyksellä. Vieraana ylilääkäri Tuija Leino, THL. Kreikan terveydenhuoltouudistus koronatoimien jälkeen vie kohti omalääkäriyttä. Ateenasta raportoi Sara Saure.  Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Mikko Haapanen ja Matti Konttinen. Tuottaja Hanna Juuti. 

Politiikassa puhutaan usein teistä, poluista, reiteistä, väylistä – tai tiekartoista. Sekä liikkeestä ja matkoista. Esimerkiksi Suomen suunnasta on puhuttu vuosia. On puhuttu Kreikan tiestä, Saksan tiestä, Ruotsin tiestä, jopa Pohjois-Korean tiestä. Italian vaalituloskin kirvoitti kirjoituksia Italian tiestä. Missä politiikan tiet, polut, reitit ja väylät risteävät? Ovatko eduskuntapuheet päättymätön matka kohti muutosta? Onko politiikka pysyvästi tienhaarassa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Thank God It´s Tiistai ja voittomahdollisuudet lippuihin Iskelmän Synttäreille. Ne saalisti Niina. Tommikin soitteli, hänellä oli painavaa sanottavaa juontajien lomista. Sukupuolten taistelussa kohtasivat toista voittoa tavoitteleva Minna ja Kreikan tuulahduksen tuova Antero torilta.

Milloin Turkin tasavalta sai alkunsa ja onko nykypäivän Turkki Osmanien valtakunnan jatke? Millä lailla turkkilaiset ovat historian saatossa nähneet itsensä suhteessa länteen? Miten ensimmäisen maailmasodan aikaiset tapahtumat, erityisesti Sèvresin rauhansopimus vuodelta 1923, ovat heijastuneet turkkilaiseen mentaliteettiin? Kuinka Mustafa Kemal Atatürkistä tuli Turkin ensimmäinen presidentti ja keitä olivat kemalistit? Mikä oli Anatolian vastarintaliike ja mitä tahoja vastaan se soti ja kävi valtakamppailua? Miksi monimutkainen suhde länsimaihin on Turkin valtion strategisen kulttuurin ytimessä ja miten Turkin ja Neuvostoliiton välisen suhteet saivat alkunsa? Mikä merkitys islamilla on turkkilaisessa kulttuurissa ja mikä on ollut islamin ja valtion välinen suhde Turkin historiassa? Miksi Mustafa Kemal Atatürk suhtautui islamiin kriittisesti? Miksi 1950-luvulla monipuoluejärjestelmään siirtymisen myötä islam teki paluun turkkilaisessa yhteiskunnassa ja miksi aleviitti-vähemmistö vastustanut tätä kehitystä? Mitä islamille Turkissa on tapahtunut presidentti Erdoğanin noustua valtaan? Minkälaiset ovat Turkin ja Kreikan väliset suhteet ja miksi Kypros on Turkin ja Kreikan välinen kiistankapula? Mikä merkitys Iso-Britannialla ja EU:lla on ollut Kyproksen kysymyksessä ja mikä johti Turkin sotilaalliseen interventioon Kyprokselle vuonna 1974? Miltä Kyproksen tulevaisuus näyttää? Onko presidentti Erdoğan yksinvaltias ja voiko valta vielä vaihtua Turkissa demokraattisesti? Mitkä tahot tukevat Erdoğania ja miksi? Minkälainen henkilö Erdoğan on, minkälainen tausta Erdoğaninilla on ja kuinka hän nousi valtaan? Ketkä ovat Erdoğanin vastustajia? Minkälainen asema kurdeilla on ollut Turkissa? Miten PKK eli Kurdistanin työväenpuolue syntyi ja mitä poliittisia päämääriä PKK on ajanut? Keihin kaikkiin PKK on kohdistanut väkivaltaa? Mikä on PKK:n perustajan ja pitkäaikaisen johtajan Abdullah Öcalanin asema PKK:ssa nykypäivänä? Miten Öcalanin poliittinen ajattelu on muuttunut vuosien myötä? Mikä on Syyrian PYD:n eli Kansanvaltaisen liittopuolueen suhde Kurdistanin työväenpuolueeseen ja mitä poliittisia päämääriä PYD ajaa? Miten länsimaat suhtautuvat Kurdistanin työväenpuolueeseen ja Kansanvaltaiseen liittopuolueeseen ja miksi kummatkin järjestöt liittyvät Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukseen? Miksi PYD on saanut aseellista tukea länsimailta? Millä keinoilla Turkki pyrkii vaikuttamaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen avulla Yhdysvaltoihin ja mikä on Turkin tavoite? Minkälaiset suhteet Turkilla ja Venäjällä ovat? Millä perusteilla Turkki ja Venäjä ovat käyneet Syyriassa proxy-sotaa eli sijaissotaa? Mitä yhteisiä intressejä Turkilla ja Venäjällä on, miksi kummatkin valtiot kannattavat moninapaista maailmaa ja minkälaiset maailmanjärjestyksen Turkki haluaisi? Mikä merkitys Turkilla on ollut Ukrainan sodassa ja kenen puolella Turkki on? Studiossa vieraana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Jakso on nauhoitettu 22.6.2022.

Putinin terveys ja muu tiedustelutieto. Mitä tiedämme Venäjän hallinnosta? Martti J. Kari, yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto ja tutkijatohtori Veera Laine, Ulkopoliittinen instituutti.  Liettuan kokemukset rajojen pitävyydestä. Ulkomaantoimittaja Erja Tuomaala. Kreikan ja Turkin suhteet ovat aallonpohjassa. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen. Aiheina tapahtuma-alan odotukset ja toiveet, kulttuurialan Venäjä-boikotti ja yliopistojen opiskelijavalinnat. Britannian konservatiivipuolue ja pääministeri Boris Johnsonin suosio. Toimittaja Auli Valpola, Lontoo. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Veera Sinervo, Katariina Lahtonen ja Tarja Oinonen. Tuottajana Marija Skara.

Keskustelun aiheina mm. Presidentti Zeleskyin viestintätaidot, sosiaaliset kuppikunnat, antiikin Kreikan retoriikka sekä poliitikkojen ja toimittajien välinen kommunikointi. Muisteloja myös Ilkka Kanervasta.

Kuinka nopeasti Kreikan velkaisuus on kutistumassa ja missä tilassa sen talous muuten on? Ja miten vakaa on nyt Kreikan poliittinen tilanne? Ja miten Kreikan historia näkyy sen nykyisessä suhtautumisessa EU:hun? Haastateltavana on Suomen Kreikan suurlähettiläs Jari Gustafsson ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tässä jaksossa haastattelen suomenopettajakollegaani Jaanaa, joka asuu Kreikassa. Olin niin innoissani Jaanan kanssa juttelusta, että unohdin kertoa, kuka olen. Lisäksi unohdin puhua vähän hitaammin kuin tavallisesti. :) Kysyin Jaanalta mm. nämä kysymykset: 1. Kuka olet mitä ja teet? 2. Miten päädyit Kreikkaan? 3. Miten opit kreikan kielen? 4. Mitkä ovat suurimmat erot Suomen ja Kreikan välillä? 5. Mitä teet ensimmäisenä, kun saavut Suomeen? 6. Mitä kaipaat Kreikasta, kun olet poissa? 7. Mistä suomen kielen oppikirjasta tykkäät erityisen paljon?

Kreikan Robin Hood, Koskematon, Vuorien sankari - Vassilis Palaiokostas tuntee monia nimiä. Kreikan varmasti tunnetuin pankkiryöstäjä sai kansan puolelleen lahjoittamalla ryöstösaaliinsa köyhille, mutta poliisille mies oli painajainen. Edes vankila ei pysäyttänyt miestä, sillä hän pakeni sieltä - kolme kertaa. Lähteet: https://www.greece.com/destinations/https://freedompress.org.uk/product/a-normal-life/Central_Greece/Trikala/Village/Moschofyto.html https://www.bbc.co.uk/news/special/2014/newsspec_8700/index.html https://freedomnews.org.uk/2021/05/25/the-kidnap-of-alexander-haitoglou/ http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/757https://freedompress.org.uk/product/a-normal-life/4753.stm https://www.protothema.gr/greece/article/1168425/apofulakizetai-o-nikos-palaiokostas-auto-einai-to-skeptiko-tis-apofasis/ https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006296657.html

Bysantti, Itä-Rooma, on meille ehkä tuntemattomampi kuin antiikin Rooma ja Kreikka ja läntisen Euroopan keskiaika. Silti, juuri Bysantti oli se, joka vei antiikkia enteenpäin, kun Länsi-Rooma 400-luvulla hajosi. Bysantissa syntyi ainutlaatuinen, Kreikan ja Rooman perintöä ja ortodoksista kristinuskoa yhdistävä kulttuuri. Bysantin valtakunta kesti yli tuhat vuotta ja oli suurimmillaan valtava. Bysanttia hallitsi täydellistä itsevaltaa harjoittava keisari. Valtakunnan pääkaupunki oli Bosporin salmen rannalla sijaitseva Konstantinopoli, jonka palatsit ja kirkot hohtivat kultaa. Bysantin elämästä ei draamaa puuttunut. Vallanvaihdot olivat usein verisiä, vastustajia tapettiin ja kastroitiin, heidän neniään leikattiin. Hoviseremoniat ja kulkueet olivat näyttäviä. Valtakunta säilyi dynaamisena osin siksi, että sosiaalinen nousu oli mahdollista. Hämmästyttävin esimerkki siitä on nousu tallirengistä keisariksi. Uskonnolliset kiistat olivat kiihkeitä ja tärkeitä. Ikonoklasmin, eli kuvainraaston, aikana uskonnollisia kuvia tuhottiin, niiden puolesta kuoltiin ja tapettiin. Tiedeykkösessä käydään Bysantin historiaa läpi Konstantinopolin perustamisesta vuonna 330, kohtalokkaan neljännen ristiretken kautta, aina Bysantin luhistumiseen osmaneiden valloitukseen vuonna 1453. Haastateltavina ovat Bysantti - Tuhat draaman vuotta -kirjan kirjoittaja, filosofian tohtori Paavo Hohti, ja filosofian tohtori, taidehistorian tutkija Hanna-Riitta Toivanen-Kola. Ohjelman toimittaa Ilona Ikonen.

Björn Weckströmin näyttely Ihminen, kone ja koru juhlistaa taiteilijan pitkää uraa. Esillä on Weckströmin veistoksia ja koruja 1960-luvulta tähän päivään: antiikin Kreikan mytologiasta inspiraationsa saaneita pronssiveistoksia, akryyliveistosten kokonaisuus ja korunäyttely. ​Weckströmin teoksissa antiikin myytit kohtaavat aikamme tieteelliset saavutukset ja fantasiat – avaruuden valloituksen, geenimanipulaation ja koneiden vallankumouksen. Näyttelyn 1980- ja 90-lukujen pronssiveistokset, koneihmiset vievät tulevaisuuteen. Millä tavalla taiteilija itse katsoo tulevaisuutta? Mitä hän ajattelee koneälystä ja estetiikasta? Näyttelyssä on esillä myös purjekankaille öljyvärein tehtyjä väripintamaalauksia, jotka yhdistävät kuvataiteen purjehtimiseen, joka on taiteiljan intohimo. ​Korunäyttelyssä nähdään 86 korua Weckströmin uran varrelta, kansainvälisen läpimurron tuonut Kukkiva muuri 1960-luvun puolivälistä sekä taiteilijan tunnetuimpiin koruihin lukeutuva ensimmäisessä Tähtien sota -elokuvassa nähty Planetaariset laaksot -kaulakoru. Björn Weckström ja Didrichsenin taidemuseon intendentti Otto Selén ovat ohjelman vieraina. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Kuva: Antti Haanpää/Yle

Koe yhteisö, keskustelut ja jaksot vieläkin huikeampana ja liity nyt Kempen Podcastin uuteen sisäpiiriin

7.34 Politiikan ja puolueiden näkymiä arvioivat Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä sekä kansanedustajat Kristiina Salonen SDP ja Jani Mäkelä PS. 7.50 Kreikan lehdissä puhuttaa Ranskan kanssa tehty puolustussopimus ja pelko rikollisen Kultaisen aamunkoiton uudesta noususta, toimittajana Ateenassa  Sara Saure. 8.10 Maatalouden ilmastotoimet ja miten tukipolitiikka niihin vaikuttaa. Keskustelemassa ympäristöjohtaja Liisa Pietola  MTK, maatalouspolitiikan tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus ja maanviljelijä, agronomi Juuso Joona. 8.34 Ranskan katolisessa kirkossa laaja lasten ja nuorten hyväksikäyttöskandaali, miksi nämä toistuvat ja miksi juurisyihin ei puututa? Vastaamassa tutkija Jyri Komulainen Kirkon tutkimuskeskuksesta ja toimittaja Annastiina Heikkilä, joka on Ranskassa seurannut tapahtumia. 8.45 Kolumnisti Julia Thurén iloitsee, että lasten syntymäpäivillä on päästy krääsälahjoista eroon.  8.50 Uusinta. Politiikkakeskustelu. Eduskuntatutkimuskeskuksen johtaja Markku Jokisipilä, kansanedustajat Kristiina Salonen SDP ja Jani Mäkelä PS. Ykkösaamun juontajana Mira Stenström, toimittajina Päivi Dahl, Jaana Kangas, Carolus Manninen, tuottaja Marja Ala-Kokko.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk).  Puhelu. Kreikan maastopalojen tilanne. Sara Saure, Ateena.  Koronapassi, rokotteet ja oikeudenmukaisuus. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta ja Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.  Öljyn hinta kipuaa. Energia-analyytikko Vesa Ahoniemi, Fortum.  Kolumni. Robert Sundman: Petteri Orpo kehotti ”plaraamaan” vähemmän Twitteriä, mutta neuvoa voi olla vaikea noudattaa. Uusinta. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk). Juontaja Marja Ala-Kokko, toimittajat Atte Uusinoka, Jukka Vanninen ja Antti Kurra, tuottaja Hanna Juuti. 

NBA (03:10) – NBA:n finaalit: Suns - Bucks Game 3 reaktiot ja pelin analyysi finaalisarjan jatkon kannalta – Täytyykö Bookerin onnistua, jotta Suns voittaa? – Kannattaisiko Bucksin unohtaa kolmoset kokonaan ja jatkaa mörssäämistä ”Muskeliviisikolla”? – Miksi Bucksin Middleton on yhä ongelma? – Psykologian virrat: Miksi Bucks oli ensin lunastuspaineet selässä, mutta yhdessä hetkessä ne siirtyivät Sunsille? – Kirjoittaako kaksinkertainen runkosarjan MVP Giannis Antetokounmpo itsestään jo huippuvoittajan tarinaa näissä finaaleissa? – Voisiko Giannis näillä 40+ pisteen mörkötehoilla voittaa Finaalien MVP-palkinnon vaikka Bucks häviäisi?

#rahapodi sai alkunsa lähes kuusi vuotta sitten, kun Martinin ja Miikan oli tarkoitus kokeilla siipiään podcast-markkinalla kymmenen jakson ajan ja lopettaa, kun joku vetää piuhat irti seinästä. Ensimmäisessä jaksossa käsiteltiin mm. Kiinan tilannetta, Fedin korkopäätöksiä ja Kreikan vaalien vaikutusta EKP:n päätöksentekoon. Nyt – 249 jaksoa myöhemmin – ollaan samojen asioiden äärellä, mutta eri syistä. Zombieyrityksistä ja tuottavuuden kasvun hyytymisestä huolimatta pörssit takovat määrällisen elvytyksen ja kansallisten elvytyspakettien siivittämänä uusia ATH-lukemia lähes jatkuvalla syötöllä. Samalla riskien hinnoittelu on päässyt markkinoilta unohtumaan, mistä hyvänä osoituksena on Kreikan 5-vuotisen valtionlainan koron valahtaminen miinusmerkkiseksi. Myös osakeindeksien reaaliset tuotto-odotukset ovat pahimmillaan pakkasen puolella, mutta sentimenttikyselyt indikoivat ennätyksellistä optimismia. Vaaranmerkkien lista on pelottavan pitkä, mutta tarvitseeko sijoittajan olla huolissaan? Oliko Martinin arvaus vuoden pielessä ja syksyllä nähdään pörssiromahdus – vai vieläkö tulikuumalla markkinalla riittää bensaa poltettavaksi? Kuuntele #rahapodi 250! Vaaran merkeiksi markkinalla #rahapodi-kaksikko luettelee mm. seuraavat: ⚠️ Globaalit Bull/Bear -kyselyt osoittavat ennätyksellistä optimismia ⚠️ Tuloskasvuennusteet indeksitasolla yli 10 % per vuosi 2021, 2022 ja 2023 ⚠️ Reaalinen tuotto-odotus jopa miinusmerkkinen osakeindekseissä (!) ⚠️ VIX-indeksi lähellä monivuotisia pohjalukemia ⚠️ Ammattimaisten sijoittajien käteispainot selvästi alle keskimääräisen tason ⚠️ Sisäpiirin osakemyynnit Yhdysvalloissa suhteella 143:1 myyntien puolella ⚠️ Sijoituslainalla sijoittaminen on kasvanut vuoden aikana enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla ⚠️ Rahastoihin virtaavien pääomien määrä on räjähdysmäisessä kasvussa ⚠️ IPOjen määrä ja suuruus yli 2x it-huuman kuumimmat hetket ⚠️ Yrityskauppa-aktiviteetti, SPACit ja velkavetoiset järjestelyt yleistyneet ja kiihtyneet ⚠️ Meemiosakkeet ja (entinen) aikuisviihteen ammattilainen anelemassa somessa rukouksia Nokian osakkeen puolesta ⚠️ Länsipörssien markkina-arvo/bkt (Buffett-indikaattori) ennätyskorkeuksissa ⚠️ Tuloskasvun kestävyys valtioiden velkaantumisen ja keskuspankkipolitiikan valossa? Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Tässä jaksossa Meretniemet kohtaavat ukkosmyrskyjä, alastomia purjehtijoita sekä ensimmäisen delfiiniparven. Vajaa kuukausi Kreikan saaristossa tulee päätepisteeseen ja on aika valita seuraava kohde.

Alkaa olla jo epäilyttävää, miten paljon perjantaiseksiä muistellaan Radio Cityn Aamussa. Koronaa on helpompi tuoda rajan yli kuin viiniä. Ja kohta voi tuumia Kreikan reissua. Samuel ja Jere kertoivat omista luottomiehistään ja poukkoilivat elintarvikehuijausten maailmassa. Miksi Kim Jong-unin sisko on kuin ilkikurinen kakara alakoulun välitunnilla? Mukana myös kitaristien mestaruussarjan ensimmäisen vaiheen yhteenveto!

NBA lähestyy kliimaksiaan. Jäljellä on enää kourallinen joukkueita, kun idän ja lännen finaalit lähestyvät. Isoin yllätys tähän asti on suosikki Milwaukeen tippuminen peleistä Miamin käsittelyssä. Lännessä pelit on kuumia, mutta hyvin odotettavaa on, että konferenssifinaalissa vastakkain asettuvat jo tässäkin podissa ennen kauden alkua (joskus ikuisuus sitten) kaavaillut Los Angelesin joukkueet. Uudessa jaksossa tarjolla reilu puolitoista tuntia paatosta pudotuspeleistä. Podissa käydään läpi kaikki neljä otteluparia aloittaen lännestä (1:32). Denver kerää sympatiat, mutta jatkoon ei mennä sympatialla. Clippers on liian kova ja liian syvä, vaikka hieman ylimielinen onkin. Jokicin sankariteot ei vie yksin Denveriä jatkoon, kun vastassa joukko tähtiä, joista päällimmäisenä kliininen ja robottimainen Kawhi Leonard. Ihmisliha ei nimittäin pärjää terminaattorille. Lakers - Houston -sarjassa (26:15) Lakers hävisi ekan, mutta hoiteli kaksi seuraavaa ja epäilys on, että ensimmäinen tappio oli se odotettu ja tarvittava herätys, joka saa Lakersin vihdoin pelaamaan. Toinen, mikä on saanut Lakersin pelaamaan monipuolisemmin ja paremmin on vanha kunnon playoff-Rondo eli Rajon Rondo, joka tuo Lakersin takamiesosastolle visiota ja vaihtoehtoja. Houston on pelannut kunnioitettavasti omaa, pieneen viisikkoon perustuvaa peliään, mutta matka taitaa tyssätä tähän sarjaan. Juhani ennakoi tästä pitkää sarjaa, kun Panu veikkaa Lakersin vievän homman piakkoin maaliin. Idässä Miami lähetti Milwaukeen syyslomalle (44:47) ja sarja herättää kysymyksiä Milwaukeen tulevaisuudesta ja pelitavasta. Onko Giannisin puskemiseen perustuva raide se ainoa vaihtoehto Milwaukeelle vai pitäisikö keksiä muutakin? Ja kuinka hyviä oikeasti ovat Giannisia tukevat pelaajat? Kreikan mörkö voitti oikeutetusti MVP-palkinnon runkosarjaotteiden ansiosta, mutta ovat tukevat pelaajat Chris Middletonista, Eric Bledsoen ja George Hillin kautta Brooke Lopeziin oikeasti hyviä pelaajia vai ainoastaan heijastus Giannisin mahtavuudesta. Ehkä sarjassa kunnia kuuluu kuitenkin Miamin hyvyydellä, eikä Milwaukee huonoudelle. Jimmy Butler, Bam Adebayo, Goran Dragic ja kumppanit ovat jo kauden yllättäjiä ja nähtäväksi jää, miten pitkälle pudotuspelejä varten erinomaisesti rakennetulla joukkueella kantti kestää. Yllättävin, sekavin ja herkullisin sarja jätettiin viimeiseksi (1:10:51). Toronto ei suostu taipumaan Bostonille ja viikonloppuna on tiedossa herkkupala, kun kovaan puolustukseen luottavat joukkueet ottavat yhteen seiskamatsissa, josta voittaja etenee konferenssifinaaliin Miamia vastaan. Boston on ollut selvästi parempi, mutta Toronto on osoittanut sisua ja vääntöä taistellessaan äärimmäisen tiukoilla marginaaleilla kolme matsia itselleen. Viimeisin vaati hienoista apua tuomareilta ja kaksi jatkoaikaa, kakkosmatsissa puolestaan uskomaton kori aikalisältä, jonka jälkeen aikaa oli vain puoli sekuntia. Seiskamatseissa tiivistyy se, minkä takia näitä matseja katsotaan ja niin vain tämäkin ennalta tylsähkö sarja on noussut superkiinnostavaksi. Seuraa Tulilla-podcastia: Facebook Twitter

Sami Miettinen pohtii #neuvottelija -kanavan alkua täysin amatöörimäisestä growth hack kokeilusta tilanteeseen, jossa esimerkiksi Tuomas Malinen Black Swan 2 jakso tulee rikkomaan 10,000 katselua ja tilaajaamäärät ovat jo arvostetun Futucastin yläpuolella. Tartuin katsoja- ja kuulijapalautteen ykkösongelmaan eli epätasaiseen äänenlaatuun kovalla kädellä. Pete Lipposen ja kuulijoiden suosituksista on poimittu dynaamiset headsetit tilaukseen kaiun ja heikon äänen vähentämiseksi. #puheenaihe kutsui Samin kolmannen kerran vierailijaksi, tällä kertaa pohtimaan "Hajoaako #euro" perussuomalaisen talouspoliittisen asiantuntijan, Juhani Huopaisen kanssa. Jaksossa pohditaan euroalueen annus horribilis-vuotta, jossa Italia saattaa päätyä Kreikan kaltaisiin pääomakontrolleihin. Jakso ennakoi Merkelin ja Macronin €500 miljardin velkaa, arvioin että EU:n €160 miljardin euron budjettia vastaan juuri 0,5 teraeuroa on järkevä maksimi. Euromaiden ei tulisi taata enää EVM:n ja ERVV:n lisäksi uutta budjetitonta yhteisvelkaa, jättäen mielummin EKP:n taseen velkaleikkauksen toteutuspaikaksi. Lisäksi Sami sopi #puheenaihe -kanavan kanssa että #neuvottelija -jaksoja voi kommentoida heidän Discord-serverillään. Jaksossa mietitään tulevien haastateltavien putkea, johon kuuluu alustavasti Sami Torstila, Vesa Kanniainen, Teemu Arina, Asko Kauppinen, Tero Nummenpää sekä Matti Keloharju. Englanninkieliseen haastatteluputkeen sovitellaan ExAnten toimitusjohtaja Jens Nordvigia (ECU2) sekä Midaxon perustajaa Kalle Kilpeä (globaali SaaS-malli). Sami on Midaxon vieraana puhumassa M&A-transaktioiden toteuttamisesta virtuaaliaikana. Coffee is for closers! https://info.midaxo.com/webinar-signup-closing-deals-in-a-virtual-world Kiitoksia kommenteista, ja liittykää myös #neuvottelijat - Facebook yhteisöön! #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Dosentti Miina Öhman on tutkinut geeniperimää, elintapasairauksia ja erityisesti 2-tyypin diabetesta. Samalla hän on myös perehtynyt pitkää ikää ennustaviin tekijöihin. Mitä me voisimme oppia näiltä "Blue Zone" , yli 100-vuotiailta ihmisiltä, joita elää eniten Okinawan saarella, Sardiniassa sekä Kreikan pienillä saarilla.- Keskustelemme tässä jaksossa Miinan kanssa ihmiskuntaamme uhkaavista terveysongelmista: ylipainosta, passiivisuudesta, jatkuvasta "online" elämästä stressin ja kiireen keskellä. Ja ruuasta: kuinka sokeri on hiipinyt kaikkiin ruokiin mukaan ja kuinka pienilläkin muutoksilla voisi saada isoja tuloksia hyvinvointiin ja painonhallintaan.Viikon päästä jatkamme keskustelua liiallisesta urheilusta ja fyysisestä kuormituksesta, luonnon rauhoittavasta voimasta ja koronasta. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Osa koronavirustestien tuloksista voi olla virheellisiä. Ensimmäiset pakolaislapset saapuvat Kreikan leireiltä Suomeen loppukeväällä. Kela alkaa maksaa epidemiatukea lasten vanhemmille. Suurin osa suomalista selviää asumismenoista korona-aikana. Nyt on vieraslajien torjunnan aika.

Korona eri puolilla maata. Toimittaja Annu Passoja, Yle Rovaniemi, päivätuottaja Petra Ristola, Yle Turku ja toimittaja Kati Rantala Savonlinnassa, Yle Mikkeli. EU houkuttelee rahalla pakolaisia lähtemään jonnekin pois Kreikan saarilta. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Koronapäivitys. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta. Poikkeusaikojen viestinnän hankaluudet. Tutkija Elina Melgin, Viestinnän ammattilaiset Procom ry:n toimitusjohtaja. Opioidien ongelmakäyttö. Johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki, A-klinikka Oy ja THL:n erityisasiantuntija, yksi opioiditutkimuksen tekijöistä Sanna Rönkä. Kolumni Leena Vilkka. Eläimen tärkein oikeus on oikeus elämään. Viikon luontoäänenä merikotka. Juha Laaksonen esittelee. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Toimittajat Jukka Vanninen, Silja Raunio ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Viimeaikainen selkkaus Kreikan ja Turkin rajalla on lietsonut Euroopassa pelkoja uudesta pakolaiskriisistä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan tunnelmia Kreikasta ja pohditaan, miksi EU:n turvapaikkapolitiikka kulkee kriisistä toiseen. Kuulemme myös raportin Somaliasta, jossa nähdään jo merkkejä siitä, miten ilmastonmuutos pakottaa yhä enemmän ihmisiä kotiseudultaan. Ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Liselott Lindström ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Kuva: Dimitris Tosidis / EPA

Kreikka raportoi, että sen rajaa on yrittänyt ylittää ainakin 10 000 Turkista pyrkivää ihmistä. Kreikka on pitänyt rajan kiinni ja ampunut kyynelkaasua ihmisiä kohti. Kreikka ilmoitti myös, että ei käsittele turvapaikkahakemuksia kuukauteen. Miten Kreikan ja Turkin rajan tapahtumiin tulisi suhtautua? Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Sari Essayah (kd.), kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) ja Kai Mykkänen (kok.). Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi viime viikolla televisioidussa puheessaan, että ei enää estä pakolaisten pyrkimistä Eurooppaan. EU ja Turkki ovat vuonna 2016 sopineet, että Turkki pitää EU:n rajan kiinni ja EU maksaa Turkille pakolaisleirien ylläpidosta. Onko tämä sopimus nyt kriisissä? Maksaako EU Turkille lisää rahaa, vai miten asia pitäisi ratkaista EU:n ja Turkin välillä? Toimittajana Linda Pelkonen.

Koronavirus puhkaisi talouden kuplan ja nyt sitä sitten mennään. Mitkä lie ovat vaikutuksen hallituksen talouslinjaan - joko alkaa elvyttäminen? Entä mitä kaikkea kehysriihi on tuomassa tullessaan? Ja vielä kertaalleen Kreikan rajasta ja siitä, mikä tässä nyt siis on hallituksen linja - ja mistä löytyisi se poliitikko, joka sanoisi, että okei. Ei mennyt Turkin kanssa sopiminen kuin Strömsössä.

Kreikan ja Turkin rajalle on pakkautunut arviolta 25 000 siirtolaista ja turvapaikanhakijaa. Diplomatia kriisin ratkaisemiseksi on käynnissä. Kenellä on käsissään kriisin avaimet? Miten tilanne Kreikan rajoilla ja Turkissa vaikuttaa Suomeen? Minkälaisen maailman keskellä Suomi valmistelee uusia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kirjauksiaan? Vieraina ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja selontekomenettelystä vastaava alivaltiosihteeri, ulkoasiainneuvos Kai Sauer Ulkoministeriöstä sekä tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjä ja Turkki törmäyskurssilla Syyriassa - Putin ja Erdogan tapaavat. Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori Katri Pynnöniemi ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Antti Pihlajamaa. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Anni Riit'aho, Tukholma. Miten hoitaa kunnialla Turkin ja Kreikan väliselle rajalle syntynyt pakolaiskriisi? Kansanedustajat Anne Kalmari (kesk.), Merja Kyllönen (vas.) ja Riikka Purra (ps.). Miksi iäkkäillä ihmisillä paljon lääkehaittoja? Väittelijä, proviisori Outi Laatikainen. Kolumni Laura Hallamaa. Omasta hengellisyydestä pitäisi pystyä puhumaan, vaikka nolottaisi. Juontaja Mira Stenström. Toimittajat Kaija kellman ja Marja Ala-Kokko. Tuuottaja Sakari Kilpelä.

Yhdysvaltain demokraattien supertiistain tuloksia analysoimassa UPI:n vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja tutkijatohtori Henna Riikka Pennanen, John Morton -keskus, Turun yliopisto Kolumni, Kari Enqvist: Ennen miehet olivat miehiä ja luuserit luusereita, eikä asetelma ole muuttunut. EU kovan paikan edessä Kreikan rajoilla, vanhempi tutkija Teemu Tammikko, UPI ja oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen, Amnesty. Puhelimessa toimittaja Sara Saure, Ateena. Teiden surkea kunto, Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen ja eduskunnan liikennevaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen, sd. Juontajana Tom Kankkonen, lähetystoimittajana Marja Ala-Kokko ja tuottajana Tarja Oinonen.

Varautuminen koronavirukseen. Eeva Ruotsalainen, HUSin epidemiologian yksikkö ja Päivi Sillanaukee, sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosasto sekä Tennerifalla toimittaja Maija Salmi, Yle. Työmarkkinaneuvottelut 2019-2020. Työmarkkinajuristi Lasse Laatunen. Virus ja muut vitsaukset - talouden näkymät. Pääekonomisti Tuuli Koivu, Nordea ja pääekonomisti Penna Urrila, EK. Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Anna Saraste, Berliini. Kreikan ja Turkin huonojen välien historia. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Kolumni Tuija Siltamäki. Räjäytetään intti ja keksitään parempi systeemi tilalle. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Atte Uusinoka ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä.

SUOMIKORIS(7:29) - Vieraana Susijengin kapteeni Shawn Huff - Miten koripallosta tuli Shawnin rakkaus vasta myöhemmällä iällä? - Millaisia idoleita pikku-Shawnilla oli ja millainen vaikutus isä Leon Huffilla oli Shawnin peliuraan - Minkälaista oli debytoida 17-vuotiaana Mihailo Pavićevićin Hongassa? - Mikä sai nuoren Shawnin lähtemään jenkkiyliopistoon Euroopan ammattilaisuuden sijaan? Millaiset muistot NCAA:sta jäi? - Millaiset muistot Huffille jäi Kreikan, Italian ja Saksan ammattilaiskentiltä? Miten näiden eri maiden (koris-)kulttuurit eroavat? - Miltä tuntuu pelata taas Korisliigaa? Mitä haasteita Korisliiga on tuonut huippusarjoissa marinoituneelle pelaajalle? - Onko Seagullsilla muuta vaihtoehtoa kuin mestaruus? - Miten Susijengi on muuttunut Huffin 17 maajoukkuevuoden aikana? - Onko medialla ja yleisöllä epärealistiset odotukset Susijengille? - Shawnin yhteiskunnalliset kannanotot mm. punainen kortti rasismille -kampanjan keulakuvana. NBA (1:41:40) - Boston Celtics ja Los Angeles Clippers: viisi syytä seurata tämän kauden eräitä kiinnostavimpia joukkueita, jotka ovat myös Särren ja Vmäkin reissukohteina. MUUT SARJAT (2:12:57) - Susijengin EM-karsinnat alkavat. Mitä Suomelta odotetaan, onko kokkoonpano oikea ja suosivatko olosuhteet itse asiassa Suomea?

Saako lakon aikana mennä töihin – vai onko silloin paha rikkuri? Entä onko hallituksen talouspolitiikka Kreikan tiellä – vai sittenkin ihan same old? Vieraana toimittaja Teemu Muhonen Helsingin Sanomista. Toimittajina Helmiina Suhonen ja Robert Sundman. #jetp