Ilmastokriisilinja

Ilmastokriisilinjan tuotantokauden päätösjaksossa Tuuli ja Lauri keskustelevat ajatuksistaan podcastin ympärillä ja syventyvät hieman omiin taustoihinsa. Miksi he haluavat käsitellä ilmastokriisiä systeemien ja rakenteiden kautta? Mistä juontajamme löytävät toivoa ilmastokriisin äärellä? Millaisia tunteita tuotantokausi on heille herättänyt? Kiitämme kuuntelijoita ja Krash Oy:ta tästä kaudesta! Meidät löydät jatkossa muun muassa: https://climatemove.fi https://www.instagram.com/climatemove/?hl=fi

Ilmastokriisin voima ja äkillisyys on saanut monia kyseenalaistamaan ihmiskunnan kykyjä ratkaista ongelma. Tietyt tahot julkisessa keskustelussa ovat myös lähteneet kyseenalaistamaan kaikkien ihmisten olemassaolon oikeutta, käyttäen väestönkasvun ja ilmastokriisin yhteyttä keppihevosena. Näitä tahoja voidaan suoraan kutsua ekofasisteiksi. Tässä kauden ehkä synkimmässä jaksossa suoritetaan kirurginen analyysi ekofasismista ja sen historiasta, sekä vasaroidaan liikakansoitusmyytit takaisin maanrakoon.

Ympäristökriisi koskettaa lopulta kaikkia, mutta joihinkin vähemmistöihin isku osuu nopeiten ja lujimmin. Tämä lainalaisuus pätee myös EU-rajojen sisällä, sillä monet romaniyhteisöt ovat tiedoiltaan ja resursseiltaan asemassa, joka ei mahdollista tehokasta ennakointia tai adaptaatiota ilmastokriisin suhteen. Ympäristöoikeudenmukaisuuden ja romaniyhteisön monimutkaista suhdetta meille valottavat Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Janette Grönfors sekä tutkija Anni Turunen Suomen Ympäristökeskukselta.

Ilmastokriisiä on kuvattu kompleksiksi ongelmaksi monessa yhteydessä, jonka syy-seuraussuhteita on jokseenkin epärehellistä pelkistää. Jaksossa käymme läpi systeemi-ja kompleksisuusajattelun työkaluja, konsepteja ja käsitteitä tekoälyasiantuntija Ahti Ahteen kanssa. Tarjolla on asiaa tieteenfilosofian historiasta, feministisestä empirismistä, median reaktiivisuudesta, pohdintaa kolonialismin luonteesta ja paljon muuta. (Huom. Tämä jakso on käsitteellisesti muita jaksoja huomattavasti haastavampi. Julkaisemme loppuviikosta Climate Moven verkkosivuilla blogitekstin, jossa aihetta käsitellään tiiviimmässä ja yksinkertaisemmassa muodossa.)

Vaikka ilmastokriisi on sellaisenaankin varteenotettava uhka yhteiskuntien vakauden ja ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta, on tärkeää huomioida myös toisen asteen ketjureaktiot ja niiden seuraukset. Jaksossa keskustelemme ilmastokriisin osuudesta konflikteissa. Mitä kaikkea on huomioitava vahingon ennaltaehkäisyn kannalta? Millaista roolia mediatoimijat ja poliitikot pelaavat konfliktien syntymisessä? Millaiset rakenteet mahdollistavat väkivaltakoneistojen olemassaolon? Vieraana jaksossa on Emma Hakala, vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa. Hän toimii tutkijana myös Helsingin yliopistolla ja BIOS-tutkimusyksikossä. Hakalan tutkimusaiheisiin kuuluvat ympäristöturvallisuus ja ilmastonmuutoksen geopolitiikka. Voit lukea lisää Emman ajatuksista liittyen konfliktien ja ilmastokriisin yhteyksiin mm. tämän linkin takaa: https://www.widersecurity.fi/artikkelit/artikkeli-72019-wisewords

Elämäämme ihmisten valtakautta on monissa yhteyksissä alettu kutsumaan antroposeeniksi, ihmisen ajaksi. Voiko kyseinen ihmiskeskeisyys ajattelussamme olla ilmastokriisin mahdollistaja ja sokea pisteemme? Luoko näennäisesti hyväntahtoinen humanismi jarruja ongelman ratkaisemiseen? Jaksossa pyrimme valottamaan ”ihmisen” konseptia epävakauttavia ja kyseenalaistavia ajatussuuntauksia, joita voidaan yleisesti nimittää posthumanismiksi. Millainen mahdollisesti olisi olio, jolla on kyky selviytyä ilmastokriisistä? Millä tavoin meidän tulee sisällyttää sekä eläimet että koneet osaksi identiteettejämme? Onko raja luonnon ja teknologian välillä lähinnä kuvitelmaa? Tervetuloa mukaan unelmoimaan vaarallisesti, tulevaisuus on liian tärkeä, jotta sitä kannattaisi jättää pelkästään transhumanistien avaruusmatkojen varaan.

Kolonialismin moniulotteinen vaikutus meitä ympäröiviin valtarakenteisiin on kiistämätön seikka, jonka ilmastokriisi tekee entistä ilmiselvemmäksi. Jaksossa keskustelemme kolonialismin juurista ja sen tavoista jopa tiedostamattomasti asettua ajattelutapoihimme ja maailmankuviimme ja näiden yhteyksistä ympäristötuhoon. Pureudumme myös tärkeään kysymykseen siitä, miten voisimme vapautua kolonialismin kahleista ja siirtyä dekolonisoimaan itseämme, yhteisöitämme ja maailmaamme. Vieraana jaksossa on Savolais-haya, urbaani animisti ja taiteilijafilosofi M.K. Baijukya (ig: @afropean.blues)

Itävaltalaisen taloustieteen poliittinen läpimurto uusliberalismin muodossa on saanut jalansijan instituutioissamme, asenteissamme ja arvoissamme viime vuosikymmenien saatossa. Mielikuva ihmisestä rationaalisena ja omaa etuaan itsekkäästi ajavana homo economicuksena saa valtavan haasteen ilmastokriisin muodossa; onko nykyinen taloudellinen järjestelmämme enää paras vastaus, vai peräti ongelman ytimessä? Ilmastokriisilinjan 2. tuotantokausi starttaa isojen kysymysten äärellä, kun systeemiajattelu kohtaa feminismin ja oletetut taloustieteelliset “faktat” näyttäytyvät pikemminkin ahdistuksena maailman monitulkintaisuutta kohtaan! Jaksossa aktiivista ajattelua saamme ammentaa mainion Suomen sosiaali ja terveys ry Soste:n pääekonomistin, feministisen taloustieteilijän Anni Marttisen aivonystyröistä. Tervetuloa mukaan surffaamaan post-kapitalististen unelmien aalloille!

Länsimaalainen edustuksellinen demokratia on monen mielestä paras tähän mennessä saavutettu poliittinen systeemi. Mutta kuinka hidas ja byrokraattinen demokratia vastaa ilmastokriisin kaltaiseen hätään? Miten ihmiset tulevat reagoimaan ilmastokriisin torjunnan läpileikkaaviin ja elämään vaikuttaviin päätöksiin? Onko muu kuin demokratia mahdollista? Ville Lähde on suomalainen filosofi ja tietokirjailija. Lähde toimi filosofisen Niin & näin -aikakauslehden päätoimittajanavuodesta 2010 vuoteen 2013. Hän valmistui filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2000, ja tohtoriksi vuonna 2008. Hän on keskittynyt ympäristöfilosofiaan ja tutkinut luonnon käsitettä ja sen historiaa muun muassa Jean-Jacques Rousseaun tuotannossa. Lähde on kirjoittanut myös paljon yhteiskunnallisia kirjoituksia keskittyen erityisesti ympäristöön ja luonnonsuojeluun liittyviin kysymyksiin. Leo Stranius on suomalainen kansalaisaktivisti ja toimitusjohtaja. Aiemmin Stranius on työskennellyt Kansalaisareenan, Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja. Hän on kirjoittanut vuonna 2019 julkaistun omaelämäkerran Ekoistin muistelmat. Vuodesta 2013 Stranius on ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän on myös HSY:n hallituksen jäsen, HKL:n johtokunnan jäsen ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen valtuuskunnan puheenjohtajana.

Ilmastokriisi on ennen kaikkea eksistentiaalinen, mutta myös valtava eettinen ongelma. Se pakottaa meidät tarkastelemaan henkilökohtaista vastuutamme runsaspäästöisestä elämäntavastamme, jonka seuraukset iskevät pahiten maailman köyhimpiin sekä tulevaisuuden syntymättömiin sukupolviin. Simo Kyllönen on ilmastonmuutokseen perehtynyt filosofi. Hänen ja Markku Oksasen toimittama kirja Ilmastonmuutos ja filosofia (Gaudeamus) ilmestyi syksyllä 2020. Kirja on suomalaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteenfilosofisista, eettisistä ja eksistentialistisista kysymyksistä. Simon tänä vuonna alkanut tutkimushanke tarkastelee ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja ilmastonmuutokseen liittyviä tiedollisia ja eettisiä vinoumia. Simo kirjoittaa blogia Ilmastoeetikko – Moraalifilosofin huomioita lämpenevästä maailmasta (https://blogs.helsinki.fi/ilmastoeetikko/), jossa hän valottaa ajankohtaisten ilmastopuheenaiheiden eettisiä taustoja.

Vammaisille henkilöille annetaan harvoja mahdollisuuksia päästä yhteiskunnallisten keskustelujen äärelle, ja ilmastokriisiin liittyvä päätöksenteko ja politiikka eivät valitettavasti ole poikkeus. Miten vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat tällä hetkellä globaalisti ja Suomessa? Miten vammaisuus liittyy kestävään kehitykseen ja ilmastokriisiin? Miten yhteiskuntamme vahvistavat ennakkoluuloja ja asenteita vammaisista henkilöistä, ja miten pystymme muuttamaan niitä? Jaksossa keskustelemme yleisesti vammaisten henkilöiden asemasta sekä vammaisuuden ja ilmastokriisin kytköksistä. Anni on yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden asiantuntija, joka työskentelee Riesa Consultative Oy:ssa esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden eteen. Annilla on pitkä kokemus myös yhdenvertaisuuden edistämisestä valtionhallinnossa.

Ilmastoahdistus? Kognitiivinen dissonanssi? Ylisukupolvinen ahdistus? Opittu avuttomuus? Kuten alustuksesta voinee päätellä, tällä kertaa tarkastellaan ilmastokriisiä ihmisen korvien välin kautta, psykologian tulkintamalleja hyödyntäen. Vaikka jaksossa saatetaan käyttää raskaan kuuloista tieteellistä käsitteistöä, on sen tarkoitus olla hyvin käytännönläheinen. Jakson on tarkoitus tarjota meille psykologisia työkaluja käsitellä ilmastokriisiä kaikessa pelottavuudessaan. Dosentti Panu Pihkala on johtava suomalainen asiantuntija ympäristöahdistukseen liittyvässä tutkimuksessa. Hän tekee monitieteellistä ympäristötutkimusta Helsingin yliopistossa ja ohjaa erilaisia käytännön työpajoja. Pihkalan tietokirja Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo (2017) herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Kansanvalistusseura myönsi hänelle vuonna 2018 kansallisen Sivistyspalkinnon hänen ansioistaan ympäristöahdistuksen käsittelijänä. Pihkalan uusin tietokirja, Mieli maassa? Ympäristötunteet, ilmestyi lokakuussa 2019. Pihkala on toiminut asiantuntijana monissa ympäristöahdistukseen liittyvissä hankkeissa sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Ilmastokriisin ympärillä pyöritään tyypillisesti poliittisista, taloudellisista sekä tieteellisistä perspektiiveistä. Mitä taide voi tuoda tähän lisää tavalla mikä ei muuten ole saavutettavissa? Kuinka taide toimii yhteisöllisenä kokemuksena ja yhteiskunnallisen mielikuvituksen kanavana? Kuinka vedämme rajan taiteen ja kaupallisen tuotteen välillä? Mitä kaikkea taiteesta ylipäätään kannattaa sanoa? Lydia Lehtola eli Lyyti on lauluntekijä ja kirjoittaja, joka raivaa tilaa muutokselle, lohdulle ja kukoistukselle. Esikoisalbumi Meitä ei ole kutsuttu ilmestyi alkuvuodesta 2020, ja keräsi innostuneen vastaanoton niin keikkayleisöiltä kuin kriitikoilta. Tällä hetkellä Lehtola kirjoittaa kirjallisuudentutkimuksen gradua ja viimeistelee toista albumiaan, joka ilmestyy syksyllä 2021. Pauliina Haasjoki on palkittu runoilija ja filosofian tohtori.

Suora vaikuttaminen käsitteenä herättää tunteita, mutta mistä siinä todella on kysymys kun heitetään ensireaktiot syrjään? Entä miksi väkivallattomuus suoraa vaikuttamista ohjaavana periaatteena on paitsi jalo myös taktisesti kannattava? Miten suora vaikuttaminen eroaa kansalaistottelemattomuudesta? Millaiset tyypit harjoittavat suoraa vaikuttamista ja miten he käytännössä ottaen toimivat? Teemu Vaarakallio on vapaa kirjoittaja ja kansalaisaktivisti. Hän on toimittanut suomalaista ympäristöliikettä ja sen muutosfilosofiaa käsittelevän kollektiiviteoksen Viimeinen siirto – suomalainen ympäristöliike nyt eli kuinka mahdoton tehdään. S&S:n kustantama teos ilmestyy torstaina 29.4. https://kustantamo.sets.fi/kirja/viimeinen-siirto/

Kolonialismin historia ja rasistiset järjestelmät värittävät ilmastokriisiä ja sitä käsittelevää keskustelua enemmän kuin kuvittelemme. Miten rasismi siis näkyy ilmastotoimissa? Miten ilmastokriisin torjunnassa voi toimia antirasistisesti? Entä mitä edes on antirasismi? Käsittelemme jaksossa monipuolisesti ilmastokriisin ja antirasismin kytköksiä sekä yleisesti antirasismia ja valtasuhteita. Ajak on memejä rakastava milleniaali, joka tykkää tanssia töissä ja vapaa-ajalla. Hän toimi 2020 Fem-R:n puheenjohtajana.

Elokapina, Climate Move, Fridays For Future..mistä nämä yhtäkkiä putkahtivat? Ennen kaikkea, mihin näitä uusia toimijoita tarvitaan? Eivätkö perinteiset toimijat ja muodolliset järjestöt riitä ratkaisemaan ilmastokriisiä tolkulla, rodilla ja järjestyksellä? Ei, eivät riitä. Uusi aika vaatii uudenlaisia toiminnan muotoja, joista eräs tehokkaimmista on verkostomainen, itseohjautuva toiminta. Tässä jaksossa pääset kuulemaan tarkemmin miten ne toimivat käytännössä ja millaisia etuja tällaisella toiminnan muodolla on. Vieraiksi Elokapinaa edustamaan valikoitui Anton Keskinen ja Fridays For Futuresia Laura Sirola. Anton Keskinen on kansalainen, joka on kapinassa Suomen hallintoa vastaan. Anton on opiskellut kulttuureja, filosofiaa, vastarintaa ja yhteiskunnan radikaalia muuttamista. Elokapina on kapina – kansanliike joka muuttaa yhteiskuntaa kansalaistottelemattomuuden keinoin. Elokapina vaatii hätätilan mukaisesti päästötuotannon nopeaa alasajoa sekä järjestelmätason muutosta siinä poliittisessa järjestelmässä, joka on antanut tämän kriisin mennä näin pitkälle. Laura Sirola on ammatiltaan ohjelmistokehittäjä, mutta ryhtyi ilmastoaktivistiksi auttaakseen nostamaan ilmastotoimia yksilöteoista järjestelmätasolle. Fridays For Future on kansainvälinen nuorten ilmastolakkoliike, joka on järjestänyt tuhansia mielenosoituksia ympäri maailmaa ja vaatii päättäjiä kuuntelemaan tiedettä.

Media on pullollaan vinkkejä kierrättämiseen ja oman hiilijalanjäljen pienentämiseen, mutta missä viipyvät samanlaiset vaatimukset vallanpitäjille? Poliittiset tahot ja yritykset ajavat ilmastokriisiin johtavia päätöksiä samalla, kun yksilöt ahdistuvat suhteellisen pienistä teoistaan. Miten siirrämme huomiomme yksilöstä vallanpitäjiin? Ilmastokriisilinjan avausjakson vieraana on psykologian tohtori ja ilmastoaktivisti Kia Aarnio. Lisää hänen ajatuksistaan voit lukea esimerkiksi tästä artikkelista: https://yle.fi/uutiset/3-11527222