Podcasts about ilmastonmuutoksen

Ilmastonmuutoksen kannalta on perin tärkeää, että tiedämme kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin ja metaanin määrät ilmakehässä. Vaatiihan Pariisin ilmastosopimus valtioita vähentämään näitä kaasuja, joten mittaamisen on parasta olla tarkkaa ja todenmukaista. Kasvihuonekaasujen mittaus perustuu valoon. Kaasut imevät itseensä lämposäteilyä, ja siksi ne lämmittävät ilmakehää. Mittalaitteita löytyy sääpalloista, torneista, drooneista ja lentokoneista. Aivan uusimpana ovat satelliitit. Satelliiteilla päästään aidosti maailmanlaajuiseen dataan käsiksi. Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa Sodankylässä tutkitaan satelliittimittausta. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi satelliittiryhmää vetävän tutkimusprofessorin Hannakaisa Linqvistin.

Muutokset ympäristössä vaikuttavat myös yhteiskuntiin. Etenevä ilmastonmuutos voi heikentää ruokaturvaa ja lisätä levottomuuksia ja konflikteja ympäri maailmaa. Millaisiin erilaisiin turvallisuusuhkiin ilmaston lämpeneminen liittyy ja kuinka niihin voidaan varautua? Ilmastonmuutoksen vaikutuksista turvallisuuteen Tiedekulmassa keskustelevat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Emma Hakala, ympäristövastuun työelämäprofessori Hannele Pokka sekä ruokaturvan ja kansallisen huoltovarmuuden työelämäprofessori Kaisa Karttunen Helsingin yliopistosta. Keskustelun juontaa Alma Onali. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Miten ilmasto muuttaa turvallisuutta? -tapahtumassa 19.11.2024. Tapahtuma on osa Helsingin yliopiston Tiedekulman Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2024 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/vxcV27z1q9U

Ilmastonmuutoksen hillintätoimissa ollaan jäljessä. Tänä vuonna maiden pitäisi määritellä toimet, jolla ero kurotaan umpeen. Onko se mahdollista, ja mitä tapahtuu, jos asioihin ei tartuta tarvittavalla vakavuudella ja nopeudella? Ilmastovaroitus-podcastin studiossa meteorologi, tietokirjailija Kerttu Kotakorpi, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, työelämäprofessori Jouni Keronen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

“Raaseporissa yksi tuttu metsä oli hakattu, ja kun mä näin sen, oli kyynel silmässä, et mitä helvettiä täällä tapahtuu!" Ilmastovaroitus-jaksossa keskustellaan metsistä, niiden roolista ilmastonmuutoksen hidastajana sekä niiden vaikutuksesta muun muassa hyvinvointiin. Studiossa tietokirjailija, Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg , Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, Myrskyvaroitus ry:n hallituksen jäsen Mikko von Hertzen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Ilmastovaroitus-jaksossa aiheina ovat tällä kertaa EU:n ilmastojohtajuustoimet, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus. Studiossa nykyisin Nordean yhteiskuntasuhdejohtajana toimiva Jyrki Katainen, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Jouni Keronen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Ilmastovaroitus-jaksossa keskitytään energia-alalla käynnissä olevaan muutokseen. Miltä tilanne fossiilipolttoaineiden käytön osalta näyttää nyt, ja mihin suuntaan meidän pitäisi olla menossa? Miten energian käytön kasvaessa pystymme vastaamaan haasteisiin liittyen vähähiiliseen energiaan, koulutukseen, tutkimukseen ja arvoketjuihin?Studiossa energiayhtiö St1:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Mika Anttonen, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen, työelämäprofessori Jouni Keronen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisivat kantaakseen myös kaivosteollisuuden haitat? Keskustelemassa ovat globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger ja yliopistonlehtori, geologi Henrik Kalliomäki Helsingin yliopistosta sekä VTT:n johtava tutkija Marja Vilkman. Keskustelun juontaa Long Playn ympäristötoimittaja Hanna Nikkanen. Mukana on haastattelussa myös tutkija Laura Kaikkonen Uuden-Seelannin Vesi- ja ilmakehätutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Akkuja, mutta millä hinnalla? -tapahtumassa 23.10.2023. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja Long Playn yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/yYPS1Sodjgk

Ilmastonmuutoksen ja geopolitiikan uhkakuvat vaikuttavat myös sijoittajien salkkuihin. Mitä jokaisen sijoittajan pitäisi ymmärtää maailmantilanteesta? Maailma muuttuu kovaa vauhtia, mutta kuinka sijoittaja tai yritys voi pysyä kaikissa muutosten tuulissa mukana ja poliittisen pelin perässä? Millaiset yritykset ovat voittajia, kun ilmastonmuutos muovaa yritystoiminnan tavoitteita – vai muovaako?  Jasminin ja Kaisan vieraana Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto, jokaseuraa työkseen ilmastonmuutoksen ja geopolitiikan vaikutuksia maailmantalouteen.

Ukrainasta raportoi Maxim Fedorov. Suomen turvallisuuspoliittinen asema tällä hetkellä. Suurlähettilään ja ulkopolitiikan johto koolla Helsingissä. Vieraina vanhempi tutkija Iro Särkkä, Ulkopoliittinen instituutti ja etäyhteydellä entinen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen.  Suomen Ukrainan suurlähettiläs Jaakko Lehtovirta. Havaijin palojen tilanne, puhelimessa johtaja Tapani Vuori, Mauin saaren merikeskus. Kuumin kesä koskaan? Ilmastonmuutoksen aiheuttamien kesän sääilmiöiden ja tuhojen saldo. Vieraina ympäristönmuutoksen prof. Atte Korhola, Helsingin yliopisto ja tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Satu Heikkilä, Roosa Kajander ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Matti Konttinen. 

Keskustelu ilmastonmuutoksesta asettaa tuottajia, kuluttajia ja mediaa vastakkaisille puolille. Ikiaikaiset kiistat kaupunkilaisten ja maalaisten eroista ovat edelleen käypää valuuttaa keskustelun tärvelemiseksi. Toimittaja Minea Koskinen analysoi ilmastonmuutoksen voittajia ja häviäjiä tiedostaen itsekriittisesti median taipumuksen vahvistaa näitä raja-aitoja. Minea Koskinen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

“Jos me ei saada merkittäviä käännöksiä tässä viiden vuoden sisällä, niin kyllä mä sen jälkeen rupean menettämään toivon, että sitä ihmiskunta pystyisi järkevästi hillitsemään”, toteaa Jouni Keronen ilmastomuutoksen tilasta. Miten valtiot, yritykset ja kansalaiset voisivat ripeämmin torjua ilmastonmuutosta? Studiossa asiasta keskustelemassa työelämäprofessori Jouni Keronen, Third Rock Finlandin toimitusjohtaja Leo Stranius, Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Keskustelemassa ekonomisti Tero Eerikäinen Fastmarketsilta ja pääanalyytikko Antti Viljakainen Inderesiltä. Toimittajana Mikko Jylhä. Sekä UPM, Stora Enso että Metsä Board antoivat keväällä negatiivisen tulosvaroituksen. Heikentynyt markkinatilanne on johtanut varastojen purkamiseen ja sellun hinnan merkittävään laskuun. Esimerkiksi lyhytkuituisen sellun hinta on laskenut Euroopassa neljänneksellä vuoden alusta, Kiinassa vielä enemmän. 01:00 Kevään tulosvaroitukset ja Q1 07:46 Varastojen purkaminen 15:35 Globaalit sellumarkkinat, hintakehitys 25:16 Koneiden sulkemiset 35:34 Norske Skog investoi pakkauspapereihin 43:52 Syklin kääntyminen ja investoinnit 56:03 Ilmastonmuutoksen ja sääntelyn riskit 1:07:15 Antin sektorisuosikkina UPM 1:11:08 Koskisen ja rakentamisen äkkijarrutus 1:17:50 Lopuksi

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Arviossa Marinin hallitus saa pyyhkeitä menojen kasvattamisesta. Arviointineuvoston mukaan osa uusista puolustusmenoista ja muista harkinnanvaraisista menoista olisi pitänyt rahoittaa leikkaamalla muita julkisia menoja tai korottamalla veroja. Arviointineuvoston mukaan seuraavalta hallitukselta vaaditaan uskottava suunnitelma sekä talouden vakauttamiseksi, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Miksi arviointineuvosto peräänkuuluttaa mittavaa valtiontalouden sopeutusta? Mitä tarkoittaa uskottava suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Tiedetäänkö Suomessa miten miljardipanostukset vihreään siirtymään alentavat päästöjä? Ovatko ilmastopolitiikan vaikutukset ihmisten tulonjakoon ja valtiontalouteen huomioitu? Vieraina ovat talouspolitiikan arviointineuvoston varapuheenjohtaja Jukka Pirttilä sekä pääsihteeri Anni Huhtala. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tässä jaksossa William juttelee Aalto Yliopiston teknillisen fysiikan professorin, Peter Lundin kanssa. Keskustelu antaa katsauksen energiajärjestelmien nykytilaan ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn mekanismeihin. Miksi aurinkovoima yllätti kaikki kasvullaan? Tuleeko fuusio ikinä? Mitä COP-ilmastokokouksista pitäisi ajatella, toimivatko ne? Mitä yhteistä on perunan tulemisella Eurooppaan ja puhtaan energian edelläkävijyydellä? Miten saamme kehitysmaiden energiamuutoksen toteutettua nykytahtia nopeammin? Ja mitä Peter sanoo ilmastoskeptikoille? -- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kuinka Ukraina pärjää kun ensilumet ovat sataneet ja Venäjä yhä iskee maan infrastruktuuriin? Maxim Fedorov raportoi Kiovasta.  Kuinka ukrainlaisten infrastruktuurin korjaamista tuetaan? Ukrainan tilanteesta keskustelemassa Juhani Pihlajamaa sekä  Ukraina-tiimin vetäjä Joonas Heiskanen Ulkoministeriöstä.  Ilmastonmuutoksen torjunnan askelet. Millaiset toimet vähentävät päästöjä ja mitä vielä tarvitaan? Keskustelemassa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen sekä Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Helsingin yliopiston professori Sirkku Juhola.   Ulkomaanlehtikatsaus tulee Espanjasta.  Juontajana Marja Ala-Kokko. Toimittajina Matti Konttinen ja Anna Nevalainen. Tuottajana Marija Skara. 

Tammikuussa 2018 Espanjan aurinkorannikolla satoi lunta, vaikka edellisviikolla oli vielä hellekelit. Myös Saharan aavikon läpi pyyhkäisi lumisade, joka toi paikoin lähes 40 sentin nietoksen. Seuraavana talvena Etelä-Suomessa ei satanut lunta lainkaan. Millainen selitys löytyy Espanjan lumimyräkän taustalta? Millaisin mekanismein ilmastonmuutos vaikuttaa sääilmiöihin? Lumimyräköistä ei ehkä heti tule mieleen ilmaston lämpeneminen, mutta ilmastonmuutos tarkoittaa myös tätä: sään ääri-ilmiöt tulevat yleistymään. Mitä voidaan pitää sään ääri-ilmiöinä ja millaisiin muutoksiin säässä meidän pitäisi jatkossa varautua? Pitkät, kuumat hellejaksot ja kuivuus ovat maailmanlaajuisesti paheneva ongelma, myös Suomessa. Mutta toisaalta on ennustettu, että Suomessa juuri sateet tulevat ilmastonmuutoksen myötä lisääntymään. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Entä jos Golf-virta hiipuisi ilmastonmuutoksen myötä, tulisiko Suomeenkin vain entistä kylmemmät olosuhteet? Haastateltavina ovat Ilmatieteen laitoksen tutkija Anna Luomaranta ja Oulun yliopiston tutkijatohtori Kaisa-Riikka Mustonen. Toimittaja on Mari Heikkilä.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat saaneet sijoittajat kiinnostumaan uusiutuvan energian sijoituskohteista. Mistä uusiutuvaan energiaan sijoittaminen kannattaa aloittaa, ja millaisia riskejä uusiutuvan energian sektoriin sijoittamiseen liittyy?Kirjoittaja: Matleena IngetLukija: Evita Lestinen See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Mitä pieniä ja isoja ilmastoystävällisiä tekoja meistä jokainen voi arjessaan tehdä? Miten näyttelijä voi edistää asiaa, entä toimitusjohtaja? Miltä ilmastonmuutos näyttää vanhemman silmin? Ilmastovaroitus-jaksossa vieraina näyttelijä Minka Kuustonen ja Third Rock Finlandin toimitusjohtaja Leo Stranius, jotka molemmat kertovat, miten he pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta. Studiossa myös Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Kuinka saadaan yksityiset sijoittajat tukemaan ilmastokriisin ratkaisua, mitä EU voi ratkaista, ja mihin tarvitaan meitä kaikkia? Entä miten taloudenpidon standardit tulevat vaikuttamaan yrityksiin ja sijoittajiin? Ilmastovaroitus-jakson vieraana on Suomen Pankin pääjohtajan paikalta 2018 eläköitynyt Erkki Liikanen, joka on toiminut muun muassa kansanedustajana, SDP:n puoluesihteerinä, valtiovarainministerinä ja EU-komissaarina. Liikasen lisäksi studiossa ovat Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen sekä Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen.

Suomen talouden turvaverkkoja, kuten eläkejärjestelmää, testataan aina välillä erilaisten uhkien varalta. Esimerkiksi koronapandemia käynnisti katastrofilaskelmien teon. Ilmastonmuutoksen vuoksi sellaiseen ei ole ryhdytty. Toimittaja Riikka Suomisen haastattelussa eläketurvakeskuksen laskelmapäällikkö Heikki Tikanmäki pitää ilmastonmuutosta yhtenä epävarmuustekijänä monien joukossa, ja muistuttaa, että ennenkin on selvitty.

Bensan hinta kiukuttaa kansalaisia, mutta ymmärtävätkö he, että polttoaineiden hinnat tulevat joka tapauksessa nousemaan? ”Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää hintojen nostamista. Kaikki muut keinot ovat joko tehottomia tai naurettavan kalliita”, sanoo Heikki. Anne haaveilee nelivetomaasturista. Heikki haluaisi mieluummin autonkuljettajan.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä metsien hiilivarastolla on iso rooli, mutta miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsään, sen lajistoon ja erityisesti kuuseen, pohtii meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.

On vaikeaa keksiä ajankohtaisempaa tutkimusaihetta kuin globaali ilmastonmuutos. Se on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatisi perustavanlaatuisia muutoksia länsimaiseen elämäntapaan, mutta sitä äänestäjä ei kestä kuulla, sanoo Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki kolumnissaan.

Pekka Koposen perustama Spinverse auttaa suomalaisyrityksiä löytämään EU-rahaa. Uuden elvytyspaketin myötä rahaa on jaossa hirmumäärä: 20 kertaa enemmän kuin tähän asti. Next Generation EU -nimellä kulkeva kokonaisuus tähtää siihen, että Euroopasta tulisi teknologiajohtaja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Suomalaisille yrityksille, niin suurille kuin pk-firmoillekin, se on ennen näkemätön mahdollisuus rahoittaa tuotekehitystä ja kasvua Euroopassa. Hybrid Times Podcastissa puhumme Pekan kanssa siitä, millaista Eurooppaa paketilla rakennetaan ja miten suomalaisyritykset voivat tarttua mahdollisuuteen, ei vain Suomelle varattuun kiintiöön, vaan koko valtavaan 800 miljardin euron pottiin, joka on pöydällä. Innostavia kuunteluhetkiä!

Kaupallinen yhteistyö: SEBTänään puhutaan yritysten roolista ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Mimmien seurana studiossa on Ruut Pihlava, Head of Sustainable Banking SEB:llä.Tutustu SEB:n avoimiin tehtäviin: https://seb.fi/tietoa-sebsta/ura/avoimet-tyopaikat See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Katastrofielokuvat kalpenevat kesän 2021 sääuutisten rinnalla. Ilmastonmuutoksen tiedetään lisäävän sään ääri-ilmiöitä, mutta mittakaava tuli jopa ilmastotutkijoille yllätyksenä, sanoo meteorologi Kerttu Kotakorpi blogissaan.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikkien tehtävä. Jokainen ei kuitenkaan pysty kaikkeen ja possu on maukasta lihaa.

Nykytiedon valossa pahoja ongelmia ilmastonmuutoksen vuoksi on tulossa EU-alueellekin, mutta odotettavissa ei ole suoranaista maailmanloppua. Nimenomaan EU on ollut ja on edelleen hyvin aktiivinen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja globaalisti tahtotila ilmastonmuutoksen torjuntaan on noussut ilahduttavasti Mutta mitä on tällä hetkellä järkevintä tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Haastateltavana on maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tällä viikolla Ilmastovaroitus-sarja keskittyy ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Globaalissa mittakaavassa ravitsemusongelmat saattavat olla tulevaisuudessa pahin ilmastonmuutoksen aiheuttama terveysongelma. Mutta miksi ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin on herätty vasta viime aikoina? Studiossa THL:n entinen pääjohtaja Juhani Eskola, Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja, ekonomisti Timo Tyrväinen sekä Bauer Median ohjelmajohtaja Hermanni Seppälä.

Tänään rakennettavien talojen pitäisi olla pystyssä vuosikymmeniä, mutta miten ne kestävät ilmastonmuutoksen? Keskustelemassa toimitusjohtaja Ilkka Salo, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry ja rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen yliopistosta. Puhelu. Maksuyhtiö Klarnan tietoturva-aukot. MOT tutki. Tietosuojavaltuutettu Anu Talus kommentoi. Kuuba talouskriisin kourissa. Loppuuko ihmisten kärsivällisyys? Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto ja kiertävä Karibian suurlähettiläs Pertti Ikonen. Kolumni. Heikki Hiilamo: Maailmanparannuksen ja samalla tutkitun tiedon riemuvoitto on nyt nähty. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Marija Skara ja Jukka Vanninen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Kuten kaikki ihmisen toiminta, myös digitalisaatio tuottaa päästöjä. Digivälineitä voidaan kuitenkin käyttää myös ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen – kunhan ne ovat saatavilla mahdollisimman monelle. Jaksossa vierailee Dubaissa työskentelevä tulevaisuudentutkija ja ammattipuutarhuri Markku Wilenius. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kuntavaalitentissä Suomen Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen. Miten keskusta pitää pienten kuntien puolta? Ja mitä se merkitsee suuremmille paikkakunnille? Joutuvatko menestyneemmät kunnat maksamaan pikkukuntien sote-menot vielä suuremmassa mitassa kuin nykyisin? Keskusta lupaa turvallista muutosta rakennemuutoksen kourissa oleville kunnille. “On alueita joilta esimerkiksi tehdas lähtee, liittyy kokemus siitä, että onko tämä meidän alue tärkeä - onko minun elämäni ja työni merkityksellistä? Se on saanut protestimielialaa. En voi luvata, että lopetettu tehdas palaa, mutta keskusta lupaa turvallista muutosta,” Saarikko kertoo. Mikä on keskustan ja Saarikon näkemys tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta? Keskusta painottaa kuntavaaliohjelmassaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyvään elämään kaikkialla Suomessa. Saarikon mukaan “on oikein, että sellaiseen Suomeen, jossa on iäkkäämpi väestö suunnataan enemmän veroeuroja”. Miten maatalous saadaan hiilineutraaliksi 2035 mennessä? Saarikko kuvailee, että muutoksen kohti hiilineutraaliutta pitää olla “järkivihreä”. Ilmastonmuutoksen maksajiksi eivät saa Saarikon mielestä joutua ne, jotka tarvitsevat autoa maaseudulla. Asumisen hinnoittelussa on suuria ongelmia ja tilanne on Saarikon mukaan kohtuuton. Saarikko lupaa, että keskusta tekee töitä kunnissa kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edistämiseksi.

Ilmastokriisi on ennen kaikkea eksistentiaalinen, mutta myös valtava eettinen ongelma. Se pakottaa meidät tarkastelemaan henkilökohtaista vastuutamme runsaspäästöisestä elämäntavastamme, jonka seuraukset iskevät pahiten maailman köyhimpiin sekä tulevaisuuden syntymättömiin sukupolviin. Simo Kyllönen on ilmastonmuutokseen perehtynyt filosofi. Hänen ja Markku Oksasen toimittama kirja Ilmastonmuutos ja filosofia (Gaudeamus) ilmestyi syksyllä 2020. Kirja on suomalaisten filosofien moniääninen puheenvuoro ilmastonmuutokseen liittyvistä tieteenfilosofisista, eettisistä ja eksistentialistisista kysymyksistä. Simon tänä vuonna alkanut tutkimushanke tarkastelee ilmasto-oikeudenmukaisuutta ja ilmastonmuutokseen liittyviä tiedollisia ja eettisiä vinoumia. Simo kirjoittaa blogia Ilmastoeetikko – Moraalifilosofin huomioita lämpenevästä maailmasta (https://blogs.helsinki.fi/ilmastoeetikko/), jossa hän valottaa ajankohtaisten ilmastopuheenaiheiden eettisiä taustoja.

Monen mielestä esteettiset arvot ja tarpeet ovat olennaisia vasta sen jälkeen kun kaikki muut tarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Voisiko kuitenkin ajatella niin, että estetiikalla olisi rooli kaikissa valinnoissa joita ihminen tekee? Mikäli näin on, estetiikkaa ei voi ohittaa kun ratkaistaan ilmastonmuutoksen kaltaisia ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Sanna Lehtinen on erityisesti ympäristö- ja kaupunkiestetiikkaan perehtynyt tutkija. Lehtinen on tutkijana kiinnostunut mm. kestävyyden kysymyksistä, sekä teknologian ja estetiikan rajapinnoista. Juuso Pekkinen ja Lehtinen keskustelevat jaksossa kaupunkiestetiikan tavasta hahmottaa rakennettua ympäristöä, siitä miten teknologia vaikuttaa kokemukseemme kaupungista, sekä siitä miten estetiikalla on oma roolinsa ekologisten haasteiden ratkaisemisessa. Kohtaamisia syvässä päässä.

Otetaan yhdet! -podcastin tarjoaa Kalevalakasino.Taas on setämiehillä aivosolut solmussa kun puheeksi nousee hijabin käyttö armeijassa. Entäpä Sanna Marinin väite, että korona-epidemia johtuu ilmastonmuutoksesta? Faktista faktaa vai täyttä fiktiota?Mellevästä juomavalikoimasta vastaa 8bit Brewing.Viralliset Otetaan yhdet! -jatkot Crazy Winessa.Sisäilman puhtauden takaa airocide.fi.Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla otetaanyhdet15 alennusta -15% kaikista tilauksista. Kellot ranteessa ja miehet ajassa pitää Sörkan kello.Uljaat urosvartalot vaatettaa J. Lindeberg.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen kokeilukuukausi koodilla otetaanyhdet.

Muotibisnes ja koko pikamuodin systeemi, jossa tuotetaan enemmän, nopeammin ja halvemmalla, kiihdyttää ilmastonmuutosta ja saastuttaa vesiä. Voiko kuitenkin yksittäinen yritys, päättäjä tai kuluttaja tehdä jotain sen ratkaisemiseksi? Onko vastuu vaateyrityksillä vai yksittäisillä kuluttajilla? Tässä jaksossa Maj-Lis Viitanen ja Lana Rynty keskustelevat muotialan vaikutuksesta ilmastoon, likaisista Indonesialaisista rannoista sekä yrittäjä-kotiäidin arjesta. Maj-Lis Viitanen irtisanoutui kansainvälisestä muotiyrityksestä, koska kyseenalaisti omaa ja koko muotialan toimintaa. Hän mietti, että mitä pitäisi tapahtua, ja miten muotialan työtä pitäisi tehdä, että hän kokisi oikeutetuksi jatkaa työtä muodin alalla. Miksi emme käyttäydy, kuin kriisissä? Kysymys oli Maj-Lis Viittaselle silmiä avaava. Pohdinnasta syntyi liikeidea ja yritys. Seuraa Inspiroivat Naiset Ohjelmaa: Instagram: www.instagram.com/inspiroivatnaiset iTunes: https://apple.co/31TgccL Spotify: https://spoti.fi/3dIUrSl YouTube: https://bit.ly/3dG1j2V Castbox: https://bit.ly/39kGI35 Seuraa Maj-Lis Viittasen UpCycle Helsinki yritystä: https://upcyclerhelsinki.com/ https://www.instagram.com/upcycler_helsinki/ https://www.facebook.com/upcyclerhelsinki http://upcyclerhelsinki.blog Juontaja: Lana Rynty www.instagram.com/lanaleksandra

Paljon ihmisiä mutta vähän päästöjä. Ilmaston näkökulmasta Afrikalla menee hyvin! Numeroiden takana on kuitenkin miljoonien ihmisten elämä vailla perusasioita – kuten sähköä, joka on Afrikassa yhä luksustuote. Jos Afrikkaan saataisiin enemmän sähköä moni ongelma voisi ratketa. Mutta miten lisätä energian käyttöä ja torjua samalla kasvihuonepäästöjä? Ylen Afrikka-toimittaja Liselott Lindström ei ehdi keksiä podcastin aikana ratkaisua mutta muistuttaa, että aurinkoisen ja tuulisen Afrikan vihreä tulevaisuus voisi olisi mahdollinen. Helppoa se ei kuitenkaan ole. Jenny muistelee matkaansa kenialaiseen tuulipuistoon, missä jättimäisistä turbiineista ei vedetä sähköä paikallisille. Entä pitääkö afrikkalaisille riittää, että majaan syttyy sähkövalo samalla, kun me saamme nauttia modernista elämästä? Jenny Matikaisen juontama Mistä maailma puhuu -podcast pohtii kolmessa jaksossa, miksi ilmastonmuutoksen torjuminen on niin vaikeaa.

United Nations Secretary-General Antonio Guterres is challenging world leaders to make 2021 the year that humanity ends its "war on nature" - YKn pääsihteeri Antonio Guterres kuvailee planeettame tilaa erittäin huonoksi. Hän haastoi maailman johtajat tekemään vuodesta 2021 vuoden jolloin ihmiskunta lopettaa sotansa ymäristöä vastaan.

New research is warning the economic effects of climate change will be more severe than those of the pandemic by 2070, and will continue indefinitely unless decisive action is taken to decarbonise the Australian economy. - Uuden tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan nykyistä pandemiaa pahempia vuoteen 2070 mennessä jollei ryhdytä päättäväisiin toimiin hiilen merkityksen poistamiseksi Australian taloudesta.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen edellytykseksi mainitaan usein ekologinen transitio tai systeemitason murros – mitä näillä termeillä tarkoitetaan? Entä miten se näkyy Pirkanmaalla ja Ekothon-tapahtumassa? Kristallipallossa keskustelemassa ovat tällä kertaa BIOS-tutkimusyksikön Ville Lähde, Pirkanmaan liiton projektipäällikkö Hannele Tiitto ja ORSI-hankkeen toinen vetäjä Eeva Furman ja tutkijat Tuuli Hirvilammi ja Erkki Mervaala. Lisää ORSI-hankkeesta: www.ecowelfare.fi

Ilmastonmuutoksen aiheuttama mannerjäätiköiden sulaminen ja merten lämpölaajeneminen on jo nostanut ja nostaa edelleen valtamerten pinnan korkeutta. Minkälainen tulvavara rakentamiselle ja muulle rannikon läheiselle toiminnalle on tarpeen Suomen rannikolla? Tällaista tutkimusta tehdään Ilmatieteen laitoksen merentutkimusyksikössä. Menneisyyden vedenkorkeusmittaukset antavat aineistoa malleihin ja menetelmiin, joiden avulla tehdään ennusteita tulevasta. Mikä on tilanne vuonna 2050 tai 2100? Väitöskirjatutkija Ulpu Leijala on mukana tällaisessa tutkimuksessa. Entä kuinka hyvin meren hydrodynaamiset prosessit tunnetaan, jotta tietoa voidaan sovittaa malleihin ja tehdä arvioita tulevasta? Tästä tietää professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Hän opettaa ja tutkii fysikaalista meritiedettä. Uotilan mielestä tällainen tutkimus palvelee yhteiskuntaa – ovathan meret iso vesimassa. Rannikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä elää miljardeja ihmisiä. Uotila tuntee hyvin tutkimustensa perusteella arktisten alueiden meren toimintaa ja sen vaikutusta merenpinnan vaihteluihin. Havaintoja meristä on vähän ja varsinkin polaarialueilta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuvassa Perito Morenon jäätikkö Argentiinassa. (Insignis Photography / Alamy / All Over Press)

Tämän viikon jaksossa Jeremias Nurmela ja Joonas Pulliainen keskustelevat markkinataloudesta vieraanaan Heikki Pursiainen. Kapitalismi herättää tunteita suuntaan ja toiseen ja syystäkin. Ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden kysymykset haastavat olemassa olevaa järjestelmää, mutta mikä monilla kritisoijilla menee pieleen? Entä mitä muita vaihtoehtoja olisi olemassa? Valtion velkaantuminen on ollut suurennuslasin alla koronakriisin myötä. Voiko valtio velkaantua loputtomiin? Entä mitä siitä seuraa? Tämä on viimeinen jakso ennen podcastin kesätaukoa. Rentouttavaa kesää kuuntelijoillemme!

Experts are calling for urgent action on climate change and the use of Indigenous expertise to prevent catastrophic bushfires. - Australian ensimmäinen valtakunnallinen maastopalo- ja ilmastohuippukokous suosittelee mm alkuperäiskansan osaamisen hyödyntämistä estettäessä katatrofaalisia maastopaloja.

Ilmastonmuutoksen myötä laajoja tuhoja aiheuttavista metsäpaloista on tullut maailmanlaajuinen ongelma. Indonesian Keski-Kalimantanilla ne ovat aiheuttaneet toistuvan ympäristökriisin, joka näkyy paikallisten arjessa ja kyvyssä suunnitella tulevaisuuttaan.

Päästöt laskevat ja kansallisvaltiot kääntyvät huolehtimaan omasta selviytymisestään. Miltä ilmastonmuutoksen torjunta näyttää EU:ssa ja globaalilla tasolla? Onko kansallisen kilpailukyvyn turvaaminen tärkeämpää kuin pitkän aikavälin globaali yhteinen hyvä? Voiko korona-ahdingosta päästä pois kestävästi? Ketkä määrittävät tulevaisuuden ilmastopolitiikan suunnan? Vieraina ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja yleisen valtio-opin apulaisprofessori Tuomas Ylä-Anttila, juontajana dosentti Hanna Wass. Intervention tekee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Ohjelma on osa Helsingin yliopiston #siksitiede-kampanjaa ja siinä keskustellaan myös tieteestä osana Suomen ja maailman kriisinkestävyyttä. Miksi tiedettä tarvitaan – ja voidaanko tieteellä ratkaista ilmastonmuutos? Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 13.5.2020.

Ilmastonmuutoskeskustelu asettaa hipsterit ja boomerit usein vastakkain. Onko eri sukupolvien näkemyksissä eroja? Mitä on hyvä elämä? Sukupolvijakson vieraina ovat Aktivistimummojen perustajajäsen, Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen ja Nuorten Agendan puheenjohtaja Laura Hildén. Studioisäntänä palloilee Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen. Jakso on äänitetty 6. maaliskuuta.  Lue kooste keskustelusta: https://www.pohjolanvoima.fi/uutishuone/uutiset/2790/mummot_ja_nuoret_ilmastonmuutoksesta_hyva_elama_on_maariteltava_uudelleen

Ilmastonmuutos nousi keskeiseksi asiaksi Maailman Talousfoorumin kokouksessa Sveitsissä vuoden jälkeen jolloin maailma sai taas kokea poikeuksellista kuumuutta, hallitsemattomia maastopaloja ja jääpeitteiden sulamista.

Ilmastonmuutoksessa on paljon hyviäkin puolia, kuten Helsingin uppoaminen ja tiettyjen eläinten sukupuutto, sanoo Tuukka Tervonen kolumnissaan.

Tienhaarassa – Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella -kirja julkaistiin syyskuussa. Kirjan kirjoittajat Mari Pantsar ja Jouni Keronen ovat kertomassa kirjan tekemisestä sekä muun muassa johtajuudesta, vallasta, vallanjaosta ja tulevaisuuteen liittyvistä peloista ja uhkakuvista. Studiossa ovat myös Hermanni Seppälä ja Timo Tyrväinen.

Synkkä tulevaisuusfiktio ei ole uusi kirjallisuuden lajityyppi. Ekokriisiä kuvaava dystpiafiktio ilmaantui kirjallisuuteen vasta vuosituhannen vaihteessa. Nyt kun luonnonilmiötkin saattavat ylittää kuvittelukykymme rajat, mikä on kirjallisuuden tila ja tehtävä tällaisessa maailmantilanteessa. Onko fiktio muutosvoima ilmastokatastrofia torjuttaessa? Miten ilmastonmuutos muuttaa kirjallisuutta? Ilmastonmuutoksesta ja kirjallisuudesta keskustelemassa kirjailija Anni Kytömäki, kirjallisuustutkija Saija Isomaa sekä tiedetoimittaja ja lastenkirjailija Mikko Pelttari. Juontajana on Ville Talola.

Jäätiköt sulavat, sademetsät palavat ja puhdas vesi loppuu - Ilmastonmuutos ahdistaa. Voisimmeko kuitenkin etsiä ratkaisuja emmekä vain syyllistää? Voidaanko maailmanloppu vielä perua? Tämän aiheen ympärillä, pitkin ja poikin kulkee keskustelu Keskustan podcastin Keskeltä ja kovaa ensimmäisessä jaksossa. Mukana pöydän äärellä Nuorten agenda 2030 -ryhmän agentti Aleksanteri Kekonen, entinen ympäristöministeri, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen sekä Teknologiateollisuuden kestävän kehityksen johtaja Helena Soimakallio. Keskustelua luotsaa Keskustan viestintäpäällikkö, toimittaja Laura Ruohola.

Usein puhutaan, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on kallista ja meillä ei ole siihen varaa. Jos asiaa tarkemmin miettii ja tutkii, voidaan kuitenkin tulla toiseen lopputulokseen ja kysymys saattaa ollakin, että onko meillä varaa olla hillitsemättä ilmastonmuutosta. Kehittämisyhtiö Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi on kertomassa taloudellisesti kannattavista toimista, joita Iin kunnassa on tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Iin toimet on huomioitu myös kansainvälisesti.

Ruben Stillerin ohjelmassa keskustellaan nyt Greta Thunbergin syyttävän katseen varjossa. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Rinteen hallituksen tavoitteena on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ilmaston lämpenemisen hidastaminen vaatii autoilun, lentämisen ja lihansyönnin vähentämistä. Nykyistä elämäntapaa pitäisi muuttaa ja kulutusta vähentää monin tavoin. Voivatko korkeaan elintasoon tottuneet suomalaiset muuttaa piintyneitä tottumuksiaan? Mistä meidän pitää luopua? Onko lentomatka Thaimaahan synti? Pidetäänkö lihansyöjää kymmenen vuoden kuluttua brutaalina idioottina? Kuinka ekologista on suomalainen mökkeily? Vieraina ovat ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen ja ilmastoaktivisti Leo Stranius.

Itävallan politiikka ajautui eurovaalien alla pahaan sotkuun. Yliopistonlehtori Johanna Rainio-Niemi, Turun yliopisto ja akatemiatuktija Oula Silvennoinen, Helsingin yliopisto. Miksi ruotsidemokrtaatit ja perussuomalaiset eivät pysty pelaamaan yhteen? Ylen Skandinavian kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttäisi suuria muutoksia elämäntapaamme - ovatko muutoset mahdollisia? Johtava asiantuntija Anu Mänty, Sitra ja kestävän liiketoiminnan professori Minna Halme, Aalto-yliopisto. Kolumni Roope Mokka. Mitä tapahtuu vapaalle maailmalle, kun talous ei olekaan enää vapaa? Tanssi muuttaa aivoja. Tanssija ja neurotieteen tohtori Hanna Poikonen. Juontaja Pirjo Auvinen. Toimittajat Atte Uusinoka, Jukka Vanninen ja Katariina Lahtonen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

16-vuotias ilmastolakkoilija Greta Thunberg on saanut ruotsalaiset miettimään elämäntapojaan uudella tavalla. Ilmastonmuutoksen torjumisesta käydään samalla kiivasta keskustelua, kertoo Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen. Kevään viimeinen yleisönauhoitus Turussa. Ammattiopisto Spesian opiskelijat kysyvät Riikalta muun muassa Ruotsin lomakohteista, erityisopetuksesta ja maahanmuuttajien asemasta. Riikan kirjasuositus: Malena ja Beata Ernman, Svante ja Greta Thunberg; Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä. Toimittajana Simo Ortamo.

Ilmastonmuutos ei anna poliitikoille aikalisää. Millaisena demareiden nuoren polven vaikuttaja, europarlamenttiavustaja Matti Niemi näkee poliittisen päätöksentekijän roolin energia- ja ilmastoasioissa? Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen keskustelee Pallo hallussa -podcastin toisessa jaksossa Niemen kanssa energiapolitiikan haasteista EU:n tasolla. Lisäksi kuulemme Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajan Siiri Mäkelän painavat terveiset: radikaalien peliliikkeiden aika on nyt. Keskustelu jatkuu hashtagillä #pallohallussapodcast

Miltä maailma näyttää Y-sukupolven eli millenniaalien näkökulmasta? Ovatko ilmastonmuutos, lama, työelämän sirpaloituminen ja feminismi sukupolvikokemuksia, jotka määrittävät politiikkaa? Y-sukupolvi tarkoittaa 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyttä sukupolvea eli millenniaaleja. Politiikkaradiossa vieraana uusia kansanedustajia, jotka kaikki edustavat Y-sukupolvea. Miten uudet nuoremman sukupolven kansanedustajat muuttavat politiikan tekemistä eduskunnassa? Politiikkaradiossa haastateltavina kansanedustajat Eveliina Heinäluoma (sd), Eeva Kalli (kesk), Saara Hyrkkö (vihr.) ja Matias Marttinen (kok). Haastattelijana Linda Pelkonen.

Mitä toimia ilmastonmuutoksen eteen kannattaa tehdä? Mitä pienydinvoima on ja soveltuuko se ilmastonmuutoksen torjumiseen? Miten tulisi suhtautua uusiutuvaan energiaan? Voidaan ruuantuotantoa kehittää ympäristöystävällisemmäksi? Minkälaiset poliittiset toimet edistävät ilmastotavoitteita? Näihin kysymyksiin vastaavat ilmastonmuutostutkija ja Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Atte Harjanne sekä ydinfyysikko ja Piraattipuolueen puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Petrus Pennanen. Keskustelua juontaa Rami Kurimo. https://www.instagram.com/puheenaihefi

Kun Ilmastoveivi 2019 -kampanjan perustaja Laura Kolehmainen ja Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen keskustelevat ilmastonmuutoksesta, puhetta riittää erityisesti rohkeudesta. Mistä muutos lähtee? Onko totta, että vain nuoret ymmärtävät ilmastonmuutoksen vakavuuden? Onko päättäjillä riittävästi tahtoa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Entä kunnianhimoa? Näihin kysymyksiin saamme vastauksia Pallo hallussa -podcastin ensimmäisessä jaksossa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti tai noudata valtioiden rajoja. Globaali eriarvoisuus tekee osasta ihmisiä muita haavoittuvaisempia ja vaikuttaa heidän kykyynsä varautua esimerkiksi luonnonkatastrofeihin. Miten ilmastonmuutos ratkaistaan koko maailman kanssa? Millainen rooli Suomen tulisi ottaa kehityspolitiikassaan? Globaalin ilmastopolitiikan pelisääntöjä pohtivat ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sekä trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen ja kehitysmaatutkimuksen professori Anja Nygren Helsingin yliopistosta. Keskustelua luotsaa Reetta Räty ja se on nauhoitettu Tiedekulmassa 21.3.2019. Tilaisuus on osa Hope for Globe -ohjelmasarjaa: www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohj…ma/hope-for-globe

Atte Harjanne on 34-vuotias vihreä diplomi-insinööri, ilmastonmuutostutkija ja kaupunginvaltuutettu Helsingistä. Hän on myös teknologiaa, tiedettä ja dinosauruksia fanittava pohdiskelija, jolle politiikka on yhteistä haasteiden ratkomista ja paremman tulevaisuuden luomista. Ilmastonmuutoksen hillintä, lajikadon pysäyttäminen ja vapaan, tasa-arvoisen demokratian ja sivistyksen puolustaminen ovat Atteelle politiikan ykkösjutut. Hän on ehdolla eduskuntaan kevään vaaleissa.

Filosofi, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila on Atte Jääskeläisen vieraana ja vastaa, miksi tekoälyynkin tarvitaan soveltavaa etiikkaa. He pohtivat, millaisella ajattelun muutoksella ja tekoälyn avulla, köyhyyden, eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen kaltaiset ihmiskunnan suuret ongelmat voitaisiin - ehkä - ratkaista.

“Ilmastonmuutoksen torjuminen tuo meille kaikille eteen luopumisen vaadetta. Aineellisen yltäkylläisyyden ja jatkuvan kasvun aika on muuttumassa.“ Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe innoitti Kulttuuriykkösen pohtimaan sitä, mitä ilmastonmuutos ja luopumisen vaade tarkoittavat suomalaisen autoilukulttuurin kannalta. Auto on harvaan asutussa Suomessa rakas kapine, ja Suomessa onkin 2,6 miljoonaa henkilöautoa ja kolme miljoonaa ajokorttia. Mitkä ovat vuoden 2019 autoilun utopiat? Ja onko autoilu enää seksikästä? Keskustelemassa ovat Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ja Liikennesuunnittelun Seuran puheenjohtaja, sosiologi Kalle Toiskallio. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Nykypäivän nuoret aikuiset ovat kasvaneet ilmastonmuutosta koskevan uutisoinnin ja (tuskaa lisäävän) tiedon kanssa, mutta jostain syystä vasta kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tänä syksynä julkaistu raportti sai laajat kansanjoukot ja median hereille. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu vaatii nopeita muutoksia ja radikaaleja päästönvähennyksiä, jotta maapallon lämpötilan nousu voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa? Ajatuksia kaupungista suuntaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta yhdessä arkkitehti, yliopisto-opettaja Elina Koiviston sekä yleiskaavasuunnittelija Alpo Tanin kanssa. Tervetuloa mukaan! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1

Ilmastonmuutos etenee napa-alueilla kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla - ja tämä alkaa näkyä maisemassa muun muassa Utsjoella. Mänty kipuaa tuntureille ja haapa valtaa alaa siellä missä mittariperhosen toukat ovat tulen lailla tuhonneet tunturikoivikoita. Tunturipaljakat saattavat olla katoavaa maisemaa. Entä mitä siitä sitten seuraisi? Turun yliopiston Utsjoen Kevon tutkimusasema on hyvä paikka selvittää ilmaston lämpenemisen seurauksia. Asemanhoitaja, dosentti Otso Suominen. Toimittaja: Riitta Vauras - Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Viime viikkoina helle, sää ja ilmasto ovat olleet koko pohjoisella puoliskolla median pääotsikoissa. Kuuma kesä on saanut ihmiset keskustelemaan ilmastosta ja sen muuttumisesta. Mutta nyt ei enää niinkään puhuta siitä, kuinka ilmastonmuutos voidaan pysäyttää, vaan nyt on kyse siitä, kuinka ihmiskunta sopeutuu siihen. Millaisia kaupunkeja rakennamme tulevaisuudessa? Mitä ruokaa tuotetaan ja syödään? Millaista kauppa käydään? Millä kuljetaan ja millä energialla? Ja millainen yhteiskunta meille kehittyy kuumenevan taivaan alla? Ilmastonmuutoksen sosiaalisista, taloudellisista ja henkisistä seurauksista keskustellaan RSMK:ssa, vieraina kirjailija Risto Isomäki ja energiatalouden asiantuntija Oras Tynkkynen.

Mitä vielä, Ronja Salmi? ohjelmassa pohditaan kannattaako hankkia lapsia, jos maailma tuhoutuu. Ilmastonmuutoksen uhkakuvat eivät lupaa hyvää maapallolle. Kuinka paljon voimme tehdä asian eteen omilla valinnoilla? Olisko suurin ekoteko olla hankkimatta lapsia? Toisaalta yhteiskunta on huolissaan syntyvyyden laskusta. Ronjan kanssa keskustelemassa aiheesta ovat ohjaaja Emilia Valentin ja Helsingin vihreiden kaupunginvaltuutettu, kahden lapsen isä ja tunnettu ekologinen eläjä Leo Stranius.

Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on nykykäsityksen mukaan kiistatonta. Ilmaston lämpenemisestä olisi syytä olla kaiketi huolissaan laajemmin, mutta huolestumisen sijaan iso joukko kieltää koko ilmiön ihmisperäisyyden. Yhdysvalloissa asia on noussut esiin myös presidentti Donald Trumpin puheenvuoroissa. Ilmastonmuutoksen vähättelyn taustalla on usein uskonnollinen vakaumus. Mistä siinä on kyse? Keskustelemassa ovat akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä tutkija, ekoteologi Panu Pihkala. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola. Ohjelma on uusinta maaliskuulta 2017.

Vaikka monen mielestä EU vain vie, niin kyllä sieltä joskus jotain tulee takaisinkin. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Rinne-Garmston on saanut peräti liki kahden miljoonan euron rahoituksen alkavalle tutkimukselleen, jonka aikana on tarkoitus selvittää sitä miten odotettavissa oleva ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen puustoon. Aihe on suomalaisittain mitä mielenkiintoisin ja tärkein. Metsäradiossa puhuttiin lustotutkimuksesta jokunen aika sitten ja käytiin läpi sitä, mitä tämä puun vuosirenkaisiin liittyvä tutkimus oikein on ja mitä lustot voivat kertoa. Katja Rinne-Garmston aikoo omissa tutkimuksissaan keskittyä analysoimaan puiden hiilen ja hapen isotooppeja. Mitä tämä merkitsee? Se selviää aivan pian. Erikoistutkija Katja Rinne-Garmston otti vastaan Metsäradion reportterin Olli Ihamäen. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ihmismieleen? Miksi se on niin vaikea asia, ja miksi jotkut jopa kieltävät sen? Ilmastonmuutoksen psykologiaa pohtivat tämänkertaisessa ilmastopodcastissa #ilmastokirjan toimittajat Sanni Harmanen ja Erkki Mervaala. Musiikki: Jean Nine Kansikuva: Ella Kiviniemi Tuotanto: Erkki Mervaala Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee kun ilmasto muuttaa kaiken ilmestyy Into Kustannuksen julkaisemana syksyllä 2017. Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken. #ilmastokirja facebook.com/ilmastokirja @ilmastokirja (Twitter/Facebook) @ilmastokirja2017 (Instagram).

Luulitko, että viiniköynnös ei menesty Suomessa ja että täällä ei ole mahdollista valmistaa rypäleistä viiniä? Juha Karvonen on todistanut toisin sekä tutkimuksillaan että omalla viinitarhallaan. Eikä hän ole ainoa: Suomessa on vähintään satoja viiniköynnöksen viljelijöitä. Yksi heistä on näyttelijä Markku Toikka Helsingin Kumpulasta. Karvonen uskoo, että pian kyse ei ole enää harrastuksesta, sillä ilmastonmuutos voi tehdä Suomesta tulevina vuosikymmeninä merkittävän viinimaan. Tiedeykkösen toimittaa Sakari Silvola. Kuva: Rypäleet odottavat kypsymistä Juha Karvosen koeviljelmällä Tuusulassa.

Ilmastonmuutoksen myötä ja monien kasvien suuren leviämiskyvyn myötä suomalaisessa metsässä on nykyään mahdollista tavata enemmän meille saapuneita uusia puita ja pensaita, vieraslajeja ja koska luonnon prosessit jatkuvat, niitä tulee varmasti jatkossakin lisää. Millä tavalla ne vaikuttavat metsiimme ja onko niistä jo nyt seurauksena haittoja ja luonnon köyhtymistä? Toimittajamme Riku Cajander kävi intendentti, filosofian tohtori ja suomalaisen todellisen kasviguru Henry Vären kanssa retkeilemässä Helsingin Vuosaaren ulkoilumetsässä. Miten siellä, näkyykö jo tällä asutuksen lähimetsässä jo runsaammin merkkejä vieraista puuvartisista kasveista? Kuva: Riku Cajander

Ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on nykykäsityksen mukaan kiistatonta. Ilmaston lämpenemisestä olisi syytä olla kaiketi huolissaan laajemmin, mutta huolestumisen sijaan iso joukko kieltää koko ilmiön ihmisperäisyyden. Yhdysvalloissa asia nousi esiin myös vaalit voittaneen Donald Trumpin puheenvuoroissa. Ilmastonmuutoksen vähättelyn taustalla on usein uskonnollinen vakaumus. Mistä siinä on kyse? Keskustelemassa ovat akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä tutkija, ekoteologi Panu Pihkala. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.

Marrakechin ilmastokokous on ohi. MIltä ilmastonmuutos näyttää talouden näkökulmasta? MIllaisia ovat uhat? Entä millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se avaa? Vieraina ekonomisti ja Myrskyvaroitus ry:n puheenjohtaja Timo Tyrväinen ja ryhmäpäällikkö Mia Nores Teknologiateollisuudesta. Toimittajana on Juho-Pekka Rantala.

Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa. The post Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen? appeared first on AntroBlogi.