Podcasts about yksil

Keskustellaan siitä, miksi virheet kasaantuvat alkuviikkoon ja miten ihmismieli (ja joskus myös koodi) käynnistyy hitaasti viikonlopun jäljiltä. Tarjolla vertaistukea ja pohdintaa työelämän rytmeistä. (00:00) Intro (00:15) Maanantai-kappaleet ja käynnistymisvaikeudet (06:49) Työkuormitus ja palautuminen (17:12) Maanantain merkitys elämässä (23:10) Tunteet ja valinnat (27:25) Yksilönvastuu ja työpaikan kuormitus (38:19) Loppusanat

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Onko itsekkyydestä tullut hyve nykyaikana? Miten kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä persoonallisuuspiirteitä suositaan ja ovatko ekstrovertit etuoikeutettuja nykyaikana? Studiossa psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen. Jakso on kuvattu 27.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yksilökeskeisyys (5:12) Ekstrovertit (15:23) "Hoidetaan ongelmaa, ei tunnetta" (20:41) Kuka on normaali? (23:25) Persoonallisuussyrjintä (39:10) Suomalaisuus vs amerikkalaisuus (48:56) Verkostoyhteiskunta (54:42) Identiteetti (1:04:33) Sosiaaliset taidot (1:11:33) Tekoäly (1:13:50) Psykologian rooli (1:17:02) Instituutiot (1:20:04) Peruskoulu (1:23:00) Kuri (1:32:33) Nuoret aikuiset (1:41:58) Yhteisöllisyys

Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema | Tällä kertaa vieraanani Maija-Sofia Ulmanen, joka tekee artikkeliväitöskirjaa Vaasan yliopistoon. Väitöskirjan aiheena on tutkia sitä mekanismia, jonka kautta ihmiset syrjäytyvät yhteiskunnan valtavirrasta yhteiskunnan ulkokehälle ja minkälaisia rooleja psykiatria ja oikeuskäytäntö näyttelevät tässä prosessissa, ja mitä ovat parannusehdotukset havaittuihin ongelmiin. Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema – Vieraana Maija-Sofia Ulmanen Tässä […] The post Psykiatria ja yksilön oikeudellinen asema – Vieraana Maija-Sofia Ulmanen appeared first on Astetta parempi elämä.

57 fossiilijättiä tuottavat 80 prosenttia maailman ilmastopäästöistä, mutta vierittivät vastuun kansalaisille. Hiilijalanjälki, lentohäpeä ja ruokavalion kyttäys - kaikki nämä lobattiin hidastamaan vihreää siirtymää. Keskustelu ilmastoteoista jumiutuu usein yksilöiden arkisiin elämänvalintoihin – se on fossiiliteollisuuden taitava silmänkääntötemppu, jonka turvin päästöjuhla on saanut jatkua. Miten paljon yksilön teoilla on merkitystä ison ja monimutkaisen ilmastokriisin hillinnässä? Pääsevätkö todelliset ilmastopahikset kuin koira veräjästä ja miten yhteiskunta voitaisi oikeasti muuttaa kestäväksi? Haastateltavana toimittaja-tietokirjailija Kerttu Kotakorpi ja kestävyyssiirtymään perehtynyt tutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä. Toimittajana on Jaro Asikainen. Lukijaäänet on toteutettu tekoälyn avulla.

Yksilöt Suomen pelastus! Henri Österlund #neuvottelija 283. Fenkku Österlund on Accendo Capitalin perustaja ja yksi Samin rahoituskavereita, jotka lähtivät valloittamaan Lontoon Cityä 1990-luvun lopulla. Hän lensi Andorrasta pohtimaan miksi Suomi on niin umpikujassa. Yksi vastaus löytyy yksilön systemaattisesta kahlitsemista. Kollektiivi ajattelee yksilöitä utilitäärisesti osana koneistoa, joilla on tehtävänä lähinnä tuottaa resursseja, erityisesti veroja, julkiselle keskushallinnolle. Se jakaa niitä loismaisilla periaatteillaan. Alle vuosikymmen sitten Suomi oli mielestään päässyt eroon suomettumisesta. Kuitenkin taloudellisesti täysin riskitön Ayn Randin kirjakäännös oli syvän ironisesti yhä liian radikaalia ajattelua suurimmille kustantajillemme. Henri muistuttaa että Samikin oli alle kymmenen vuotta sitten vielä kollektivisti ainakin tässä suhteessa. Voitko sinä objektivisesti ajatella itseäsi ja läheisiäsi muina kuin hyvinvointivaltion osana? Who is John Galt? Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Tässä erittäin talvisessa jaksossa saamme jälleen vieraaksemme tutun kesäkumppanin Miska Käpin, jonka kanssa sukellamme syvälle massojen ajattelun ja yhteisen mielen saloihin. Viimeisen viiden vuoden ainana esille on noussut paljon tärkeitä kysymyksiä kollektiivisesta kokemuksesta ja siitä, miten suuret ihmismäärät reagoivat samanlaisiin ärsykkeisiin. Pohdimme, mitä tapahtuu, kun yksilöllinen ajattelu kohtaa yhteisön paineen ja sitä, kuinka jaettu kokemus voi vaikuttaa ihmisen mielenmaisemaan ja toimintaan. Keskustelun taustalla kulkee ikiaikainen ideaali jaetusta ihmisyydestä, jonka kautta kykenemme kohtaamaan toisemme myös haastavina aikoina. Löylyosiossa suuntaamme katseen siihen, mikä yhdistää meitä kaikista erilaisuuksistamme huolimatta. Puhumme vapauden merkityksestä – niin sanan kuin ajattelun – ja siitä, kuinka voimme säilyttää oman äänemme kollektiivisessa ympäristössä. Voisiko lopulta juuri vapaus olla se arvo, joka tukee yhteisöllisyyttä ja yhteistä hyvää? Liity Löylyjäseneksi: https://havuhattu.fi/liity Tie-mentorointi: https://miskakappi.com/ Sipoonjoen perinnesauna: https://saunotus.fi/

Tällä viikolla päästään keskustelemaan voittavan joukkueen rakentamisesta leijonien tuoreen päävalmentajan ja erittäin kokeneen jääkiekkovalmentajan Antti Pennasen kanssa. Tässä podissa pohditaan muun muassa seuraavia teemoja ja kysymyksiä huippusuorituksen valmentamisesta ja johtamisesta, yritysmaailmasta urheiluun:- Antin oma valmentajana kasvaminen sekä opit ja oivallukset muilta huippuvalmentajilta ja huippujoukkueista - Motivaatioilmaston rakentaminen ja sen johtaminen- Yksilöiden roolien selkeyden ja roolityytyväisyyden rakentaminen - Miksi pelkkä psykologinen turvallisuus on joskus jopa haitallista joukkueen menestykselle, myös pitkällä aikajänteellä- Korkean vaatimustason ja inhimillisyyden ristiriita ja sen sovittaminen - onko nykyvalmentajan oltava pehmeä vai kova vai jotain muuta? Miksi pehmeyden vastakohta ei ole kovuus, ja kovuuden pehmeys? Miten vaatia rikkomatta ihmisiä?- Valmentajan ja johtajan itsetuntemuksen merkitys- Kommunikaation merkitys- Miksi liiallinen vastuun anto pelaajille ja johdettaville aiheuttaa pahoinvointia ja kaaosta? Miten yhtä aikaa mahdollistetaan yksilön kuuntelu ja autonomian kunnioittaminen ja vältetään joukkueelle haitallinen rajattomuudesta aiheutuva kaaos?- Jaetun merkityksen luominen ja sen merkitys voittamiselle- Miksi jääkiekkovalmentaminen on Suomessa liian pelikirjakeskeistä?- Mikä on leijonien tulevaisuus ja menestyksen perusta?Hyppää mukaan kuuntelemaan todellisen huipputekijän kokemuksia johtajuudesta ja valmentamisesta - jakso on sinulle olit sitten urheilun tai yritysmaailman parissa työskentelevä johtaja tai valmentaja.

Järjestöjen rahoituksen leikkaukset uhkaavat kaikkein haavoittuvimpien, kuten lähisuhdeväkivallan uhrien ja pakolaisten, saamia palveluita. Suomen YK-nuorten puheenjohtaja Adina Nivukoski varoittaa, että tämä kehitys siirtää vastuuta yksilöille ja vaarantaa tuen saatavuuden.Kirjoittaja: Adina NivukoskiLukija: Evita LestinenLue juttu: https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/nakokulma-leikkaukset-siirtavat-jarjestojen-tukemisen-yksiloiden-vastuulle-lahjoituksilla-rakennat-parempaa-yhteiskuntaa Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Etiikan tutkija Mikko Puumalan mielestä moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ilmastonmuutoksen torjuntaan Filosofi, etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta sanoo, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan koordinoitua toimintaa instituutioiden tasolla. Yksilö ei kuitenkaan ole vapaa velvoitteista, vaikka häneltä ei voi vaatia kohtuuttomia. Moraalin nimissä on oikeutettua edellyttää ihmisiltä itseltään aktiivisuutta. Ympäristö- ja ilmastoetiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta toteaa, ettei ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä velvoitteita voi jättää yksin yksilöiden vastuulle. Tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja. Mutta vaikka kyseessä on kollektiivinen ongelma, yksittäinen ihminen voi osallistua henkilökohtaisin teoin esimerkiksi vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ja osallistumalla demokraattiseen päätöksentekoon. Moraalifilosofian asiantuntijana Puumala tarkastelee ilmastonmuutosta arkimoraalin näkökulmasta. Hän sanoo, että moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ja suostumista arkea mahdollisesti hankaloittaviin ilmastotoimiin. Humanisti vastaa -podcastissa hän kertoo, miten arkimoraalimme selviää stressitestistä. Avaruusetiikan tutkijana Mikko Puumala tähdentää omistusoikeuksiin liittyviä sopimuksia. Uutinen nestemäisen veden löydöstä Marsissa herättää tutkijan mielestä tärkeän keskustelun siitä, kenelle Marsin vesi kuuluu. Parhaillaan Puumala on mukana Koneen säätiön rahoittamassa Elonkirjon äänettömät ja puhe niiden puolesta -tutkimuksessa. Tästä näkökulmasta hän arvioi elokuussa paljastunutta poikkeuksellista raakkutuhoa Stora Enson työmaalla. Filosofian oppiaine siirtyi Turun yliopistossa humanistisesta tiedekunnasta yhteiskuntatieteelliseen vuonna 1967. Podcastin pikatestissä yhteiskuntatieteiden tohtori paljastaa, onko hän filosofina humanisti vai yhteiskuntatieteilijä. Kirjavinkkinä hän suosittelee Joshua Greenen teosta Moral Tribes, jota hän luonnehtii moraalifilosofian kannalta tärkeäksi. Greene puhuu siitä, miten kaikki ihmiset tavoittelevat hyvinvointia ja vaikka ihmisillä on eri näkemys hyvästä elämästä, yhteinen sävel voi silti löytyä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

** Huom, jaksossa käytetty termi "sleep spindles" on suomeksi "unisukkulat"Tänään puhutaan unesta. Luvassa on Hieman Obeesiin tyyliin suomennettu ja tiivistetty Huberman Lab podcastin jakso, jossa Huuperin Antulla on vieraana tohtori Matt Walker.Alkuperäinen jakso löytyy mm. YouTubesta:Dr. Matt Walker: The Biology of Sleep & Your Unique Sleep Needs | Huberman Lab Guest Serieshttps://www.youtube.com/watch?v=-OBCwiPPfEU&ab_channel=AndrewHubermanJos aihepiiri kiinnostaa, niin jatkan tätä sarjaa mielelläni, ja suomennan ja tiivistän myös Hubermanin ja Walkerin 5 muuta yhteisjaksoa uneen liittyen.Palaute, jaksotoiveet sekä mahdolliseen yhteistyöhön liittyvät yhteydenotot Email: hieman@obeesi.fi Instagram: @hiemanobeesi

Työkyvyssä on kyse siitä, että ihmisellä on voimavaroja, osaamista ja motivaatiota täyttää työn vaatimukset. Kyse on siis henkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä voimavaroista. Yksilöiden työllistyminen on kaikkien etu. Kun yksilö pystyy olemaan töissä ja osallistumaan, se lisää hyvinvointia ja antaa merkityksellisyyden tunnetta, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Kaikki ei kuitenkaan ole suinkaan kiinni vain yksilöstä vaan myös elämäntilanne, työpaikan käytäneet ja yhteiskunnalliset tekijät muovaavat työkykyä. Työkykyäni edistää se, että minuun suhtaudutaan, kuten muihinkin työtä tekeviin ihmisiin, joilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. En ole osa- tai täsmätyökykyinen, vaan työkykyinen omiin töihini. Kaikkien vammaisten henkilöiden työllistymistä edistäisi muun muassa lakien noudattaminen, kiintiöt ja ihmisten kouluttaminen, kertoo eräs vastaaja kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen, Veli Kauppinen ja Susanna Vainiola Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Bahmani, Airin (2024) Tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helppy Hoivapalvelu (2024) Tuplaruuhkavuosi-kysely Purhonen, Sanni, Urhonen, Amu (2023) Helsingin Sanomat, Mielipidekirjoitus: Vammaiset ihmiset eivät kaipaa ulossulkevaa kieltä Miksi opiskelijat uupuvat? (2024) Yliopisto-lehti, Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt Louhimo, Riku, Airila, Auri (2024) Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt

Mitä läheisriippuvuus on? Mistä sen tunnistaa ja miten se ilmenee? Näkyykö se ihmissuhteissa tai työpaikoilla? (00:00) Jakso alkaa (00:31) Aiheen pohjustus (00:52) Milloin voi puhua läheisriippuvuudesta (03:04) Läheisriippuvuuden tunnistaminen (07:06) Kuinka läheisriippuvuus voi näkyä työpaikalla (09:13) Idan mietteet läheisriippuvuudesta (12:29) Läheisriippuvuus parisuhteessa (14:24) Jokainen kokee läheisriippuvuuden yksilöllisesti (17:41) Juuret (18:33) Arkisia esimerkkejä (20:01) Ihmisillä on tarve kiintyä toisiin ihmisiin (22:02) Poikkeukset (23:13) Muut addiktiot (24:27) Muutosten tekeminen (26:35) Yksilökeskeisyys (27:23) Vertaistuki (29:46) Kontrolloinnin tarve (32:21) Loppupuhe

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Laadukas varhaiskasvatus edistää lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua, tukee oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Yksilöllisesti kohdennetulla ja lapsen tarpeiden mukaisella tuella edistetään lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.Samalla ehkäistään lapsen ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä riskiä syrjäytyä. Kodin ja päiväkodin toimiva kasvatuskumppanuus on tuen onnistumisessa tärkeää.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Miia Kekäläinen. Hänellä on 12 vuoden kokemus varhaiskasvatuksesta niin hoitajan kuin opettajan silmin.Miia toimii JHL:ssa aktiivisesti kasvatus- ja ohjausalan varhaiskasvatusfoorumissa sekä JHL:n varapääluottamusmiehenä Jyväskylässä. JHL kokoaa edustamiensa alojen tähtiammattilaiset yhteen ja yhdessä jäsenten kanssa edistää parempaa työelämää.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Millaista erilaista ja eritasoista tukea lapset voivat tarvita?- Kuinka yleistä tuen tarve lapsilla on?- Millaista osaamista tuen antaminen vaatii varhaiskasvatuksen työntekijöiltä?- Miten lapsi pääsee tuen piiriin?- Miksi kodin ja päiväkodin toimiva yhteistyö on tuen kannalta tärkeää?- Miten kodin ja päiväkodin yhteistyö lapsen kasvun tukemisessa toimii parhaiten?Lisätietoja:Lasten ja nuorten hyvinvointia ja kasvatusta käsitellään myös mm. jaksoissa:- 36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely.- 61. Mistä tietää miten lapsi ja nuori oikeasti voi?- 126. Taitolähtöisyys kasvatuksessa.- 141. Täysillä tyttö - miten tuet tytön itsetuntoa?Lapsen tukea vahvistava muutos varhaiskasvatuslakiin tuli voimaan 1.8.2022. Voit lukea siitä lisää Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta: Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Opetushallitus kuvaa sivuillaan lapsen tuen sisältöä varhaiskasvatuksessa:Lapsen tuki varhaiskasvatuksessa.Mitä lapsen tuki varhaiskasvatuksessa on?JHL:n on selvittänyt työelämäkyselyissään syitä siihen, ettei lasten yksilöllisiin tarpeisiin pystytä vastaamaan varhaiskasvatuksessa. Näitä ovat mm. riittämättömät henkilöstöresurssit, tukea tarvitsevien lasten alati kasvava määrä ja entistä haastavamman käytöksen lisääntyminen.Lue lisää viimeisimmän kyselyn tuloksista: Ammattiliitto JHL:n kysely paljastaa: Varhaiskasvatuksessa reilusti yli puolet tukea tarvitsevista lapsista jää ilman välttämättömiä järjestelyjä (28.2.2024)JHL on tehnyt varhaiskasvatuksen ammattilaisille kyselyitä vuosittain. Voit lukea niistä enemmän JHL:n verkkosivuilta.Näitäkin ongelmia pyrimme JHL:ssa ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan toimimaan kanssamme: jhl.fi/liity.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

(00:01) Alkujargonit (05:46) Siirtokaruselli (51:38) Leijonaleiritykset mallia iso ja pikku (53:38) Tappara–KalPa -läpikäynti (57:30) Pelicans–Kärpät -läpikäynti (01:01:29) Mahdollistaako pronssiottelu onnellisen lopun? (01:08:07) Finaaliennakko (01:16:11) Yksilövertailut finaalijoukkueista (01:31:07) ”Liigapörssi” (01:34:07) Loppupuheet ja palautteet

Jos maailma olisi hedelmäpeli, Burgerimies Akseli Herlevi olisi syönyt sen läpi. Herlevi raottaa Heikelä ja Koskelon ruuvipenkissä poliittisia näkemyksiään ja kertoo, mitä Suomessa rakastaa eniten.

Nina Pyykkönen, erikoispsykologi PsL, yksilö- ja ryhmäpsykoterapeutti, työnohjaaja, jungilainen coach ja ekoterapeutti kiinnostui trauman vaikutuksista tiedostaessaan sen, miten kokonaisvaltaiset seuraukset emotionaalisella traumalla voi olla. –Trauma koskettaa meidän koko olemustamme, ei pelkkää mieltä. Traumatisoituminen ei myöskään tarkoita vain joutumista kaltoinkohtelun kohteeksi tai väkivallan uhriksi. Ehkä tavallisinta traumatisoitumista on se, että lapsena ei tule kohdatuksi, nähdyksi ja kuulluksi, Nina pohtii. –Traumasensitiivisyys on sen ymmärtämistä, miten ihmisen mieli toimii. Se on yhtäältä kehityksellisen trauman syntymisen ja vaikutusten ymmärtämistä, ja toisaalta kykyä mentalisoida toista: tiedämme, että emme voi tietää mitä toisen mielessä on, mutta silti tämän pohtiminen ja uteliaisuus on arvokasta. Ihmisen kokemukset ja sisäinen maailma eivät useinkaan näy päällepäin, mutta ponnistelu niiden tavoittamiseksi ja toisen (ja itsen) ymmärtämiseksi on ihmisyyden ytimessä, Nina selventää. – Jos työskennellään kipuja kokeneiden ihmisten kanssa, myös ammattilaiset joutuvat trauman vaikutusten kanssa tekemisiin. Siksi on todella tärkeää tunnistaa ja tiedostaa oma historiansa riittävällä tasolla. Teoreettinen koulutus on tietenkin tärkeää, mutta omien asioiden psykoterapeuttinen käsittely on ollut korvaamaton työväline, Nina jatkaa. – Ihmisyyden syvätasot ovat aina kiinnostaneet minua. Minua vaivasi ja aloittelevana kliinikkona ajatus siitä, että ihmisen oireet tai mielenterveysongelmina ilmenevät tilat olisivat “sairauksia” tai “häiriöitä”. Itselleni ne näyttäytyivät aina enemmänkin ratkaisupyrkimyksinä kuin ongelmina. Ihmisen liittäminen laajempaan kokonaisuuteensa, ekosysteemiin ja evoluution ketjuun, on avannut valtavasti ymmärrystä siihen, kuinka traumareaktiot ovat aina selviytymisen palveluksessa - niissä ei siis ole mitään patologista. Olen tullut ymmärtämään, että ihmisen olemisessa on varsin vähän “patologista”, oireetkin ovat hyvin ymmärrettäviä kun niitä tarkastelee yksilön elämänkokemusten kautta, Nina kertoo. – Traumatietoinen työskentely ei ole traumojen hoitamista, vaan trauman vaikutuksien tunnistamista ja arjen vakauttamista. Tärkeintä on, että ymmärrämme, että ihmisen käyttäytymisessä on loppujen lopuksi aika vähän patologista – yleensä lähes kaikki oireet, tuhoisa käyttäytyminen mitä ihmisillä on, juontaa johonkin tilanteeseen, jolloin käytöksestä on ollut hyötyä selviytymisessä. Julkaisuja, joita Nina on ollut kirjoittamassa: Pyykkönen N, Pyykkönen AJ (2023). Mistä on mentalisoivat organisaatiot tehty? Osviitta 2/2023. https://www.suomentyonohjaajat.fi/artikkeli/mista-on-mentalisoivatorganisaatiot-tehty/ Pyykkönen N (2021). Ympäristöahdistus, mentalisaatio ja toivo. Ympäristöahdistus.fi verkkojulkaisu. https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/ymparistoahdistus-mentalisaatio-ja-toivo/ Kauranen A, Pyykkönen N. (2021). Senioripysäkki®-ryhmänohjaajan käsikirja. Helsinkimissio ry. Keinänen M, Pyykkönen N. (2020). Mentalisaatiokyky tunneyhteyden ilmentäjänä ja ylläpitäjänä. Teoksessa Leskinen ja RIta (toim.) YHTEYS psykoanalyyttisen ajattelun ytimessä. EFPP Suomen 30-v juhlakirja. Prometheus kustannus. Rehnbäck K, Pyykkönen N (2020). Työnohjaus tarvitsee mentalisaatiota. Osviitta 1/2020. https://www.suomentyonohjaajat.fi/artikkeli/tyonohjaus-tarvitsee-mentalisaatiota/?_gl=1*spenoe*_up*MQ..*_ga*MTg4NjE5OTQ0LjE2OTAzNTM4MTQ.*_ga_X377E05YFY*MTY5MDM1MzgxMy4xLjEuMTY5MDM1NDI3Ny4wLjAuMA.. Pyykkönen N (2019). Lisää psykologista osaamista lastensuojelutyöhön. Psykologi-lehti 17.6.2018, verkkoartikkeli. https://psykologilehti.fi/lisaa-psykologista-osaamista-lastensuojelutyohon/

Podcastissamme Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsanen ja legendaarinen jääkiekkovalmentaja Erkka Westerlund keskustelevat ihmisläheisestä johtamisesta ja tiimityöstä – yritysmaailman ja urheilun näkökulmasta. Yksilön tarpeiden ymmärtämisellä ja inhimillisyydellä on todistetusti positiivisia vaikutuksia suoritukseen. Mistä Erkka sai itse aikanaan rohkeuden puhua aiheesta auktoritaarisen johtamisen keskellä, jääkiekkoyhteisössä?Ihmisen sisäinen motivaatio vie yksilöä parhaiten eteenpäin, ja saa aikaan oppimista ja kehittymistä. Ilman motivaatiota on vaikea edetä. Juurikin henkiset voimavarat ovat Erkan mukaan suurimmat – ja tärkeimmät – ihmisestä löytyvät resurssit. Hänen kokemuksensa perusteella pienet tiimit ovat parhaimpia paikkoja kehittyä ja luoda pohjaa sekä sydäntä isommille tiimeille. Diversiteettiä on kuitenkin oltava, jotta tiimien ajattelussa on tarpeeksi erilaisuutta. Tämä pätee niin urheiluun kuin liiketoimintaan.Erkka ja Lari keskustelevat myös henkisestä kypsyydestä tiimityössä. Johtajan merkittävin tavoite on luoda luottamusta yhteisistä asioista ja auttaa muita menestymään. Keskustelussa sivutaan myös sitä, miten aloittaa menestyvän tiimin kokoaminen ja miksi yksilön ja tiimin tavoitteet on kriittistä läpikäydä huolella läpi.Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastsarja saa jatkoa. Teemana on ensimmäiseltäkin kaudelta tuttu resilienssi eli organisaatioiden kyky sopeutua muuttuvaan toimintaympäristöön. Toisella kaudella näkökulma tosin laajenee – miten varmistetaan yhteiskunnallinen toimintakyky maailman muuttuessa nopealla tahdilla. Mitä voimme yhteiskuntana oppia ja ammentaa urheilusta?

Katja kertoo kokemuksiaan erilaisista kohtaamisista Suomen terveydenhuollossa. Mukaan mahtuu monenlaisia kokemuksia joista harmillisen moni olivat negatiivisia. (00:00) Jakso alkaa (00:10) Aiheen pohjustus (00:29) Vieraan esittely (02:17) Mitä kohtaamisista tulee mieleen (03:21) Kohtaamisia erikoissairaanhoidon piirissä (08:17) Kiireen vaikutus käyttäytymiseen (09:17) Toiveet hoidon suhteen (14:50) Keskustelu voi auttaa enemmän kuin lääke (17:43) Yksilöllinen hoito (20:08) Apua hakevan uskottavuus (21:36) Työnohjaus (23:14) Ahdistuksen hallinta (26:21) Mistä kiireentunne voi johtua (31:43) Tilanteet, joissa tunne saa tulla (35:26) Matalan kynnyksen kohtaamispaikat (38:29) Kehollisuuden merkitys (41:33) Neuvo ihmisille, jotka ovat hankalassa tilanteessa (43:30) Katjan runo (49:07) Loppusanat

Näkymättömät sankarit podcastissa vieraana Jyri Saarinen, jonka kanssa keskustellaan taitovalmentamisesta ja juniorien kanssa työskentelystä. 0.21 Jyri Saarinen 1.31 Taitovalmennus 5.54 Yksilöllinen valmennus 14.24 Mentaali valmennus 17.43 Haasteet valmennuksesta 29.03 Näkymättömät sankarit Ilmianna Näkymättömiä sankareita! Jos tunnet ihmisen, joka elää ja hengittää jääkiekkoa erilaisissa tehtävissä tai laji on hänelle elämäntapa, anna hänet ilmi sähköpostiosoitteeseen elmeri.lindqvist@jatkoaika.com.

Millainen suhde meillä tulisi olla tavaroihin, jotta kuluttaminen olisi kestävää? Entä voisiko rakentamisessa ottaa mallia Lego-palikoista? Kiertotalouden apulaisprofessori Oskar Karlström, biodiversiteettiyksikön kehityspäällikkö Leena Erälinna ja markkinoinnin professori Elina Jaakkola keskustelevat kiertotaloudesta. Nykyisen ostokäyttäytymisemme taustalla on kenties pula-ajan mentaliteetti tai 80-luvun kulutushuuma. Tutkijat näkevät kuitenkin lupaavia merkkejä muutoksesta: vintage-takkia pidetään ketjuliikkeen vaatetta arvokkaampana ja viiden vaatteen haaste leviää somessa. Suomalaiset tuottavat muoviroskaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset ja kierrättävät muovia vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Mutta onko kierrättäminen aina paras ratkaisu suuressa mittakaavassa? Omiin ostopäätöksiin, ruokavalioon ja kierrättämiseen voi jokseenkin vaikuttaa, mutta tuotamme päästöjä myös välillisesti vaikkapa hyödyntämällä rakennettuja ympäristöjä. Tiesitkö, että betonia käytetään maailmanlaajuisesti päivittäin 10 kg per henkilö ja kasvihuonekaasupäästöistä 40 prosenttia tulee rakennusalalta? Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja

Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja keskustelee kirjansa Talouden ilmestyskirjan teemoista ja Suomen talouden madonluvuista. 00:00 Aki Kangasharjun Talouden ilmestyskirja — Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja. Matti H. Virtanen 01:35 Sami tunnustaa olevansa rahapoliittinen radikaali. Heterodoksisuus 02:27 Miksi Suomen talous on rikki bruttokansantuotteen näkökulmasta. Ei kasvua, ei edes hyvä kurjuuden mittari 03:42 Julkisen sektorin bkt ei ole pitkään aikaan perustunut vain julkisiin kulutusmenoihin. Tuotosmittareiden mittausongelmat kustannusten noustessa, laatu 05:15 Tuotekehityspanostusten uudelleenluokituksen vaikutus Irlannin bkt:hen. Julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin julkistaminen on lopetettu. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen 07:25 Yksityisen sektorin bkt:n ongelmat. Yrityksien arvonlisäketjujen mittaaminen palkkojen ja voittojen kautta. Rahoitussektorin ja asiantuntijapalkkioiden arvonlisää on vaikea mitata 09:40 Suomi on tytäryhtiötalous jossa on vähän suomalaista omistusta ja vain 5 miljardia yksityishenkilöiden osinkoja. Vaihtotase mittaa tytäryhtiötalouden tasoa 11:10 Kotitalouksien arvonlisään lisätään mm. hallusinoitu omistusasujien asuntotulo eli ”itsellensä maksama vuokra”. Jos se poistetaan yksityinenkään arvonlisä ei ole Suomessa kasvanut 12:35 Maatalousyrittäjien ja toiminimien suuri vaikutus kotitaloussektorin työtunteihin 14:35 Suomen surkeuden juurisyy on surkistunut yrityssektori. Absoluuttinen alamäki 2008-2015 ja pieni toipuminen 2015-2022. Paras toimiala on tietotekniikkapalvelut 16:52 Suomen vaihtotase on aneeminen 17:50 Reaalinen vs. nominaalinen bkt. Suomen velkaantuminen on holtitonta. Haastattelun jälkeen velkaantuminen 2023 nousi -11,5mrd€ tasosta -14,4mrd€ tasolle! 19:35 Suomen veroasteet ovat maailman huippuluokkaa, niiden nosto vain kiihdyttäisi tuhoa 21:20 Suomen julkinen sektori valtaa yksityishyödykkeiden markkinoita ilman strategiaa. Yksityiset tuottajat halutaan sysätä pois mm. kuntien hankintayhtiöillä 22:50 Kirjan analyysi - julkinen sektori on tehottomampi kuin yksityinen 24:45 Viranhaltijat palvelun tarjoajana ovat ongelmallisia. Politiikka ja tehottomuus ovat tappava yhdistelmä tuottavuudelle 26:42 Talousnobelisti Bengt Holmströmin onnellisuuskritiikki 28:58 Suomen kokonaisveroaste 43,0% on maailman 4. korkein mutta se ei ole hyvä mittari. Verottomat ja verolliset tulonsiirrot 30:09 Työn jyrkkä veroprogressio on suuri ongelma. Useat tutkimukset tukevat korkeimman rajaveron laskua 33:50 Lafferin käyrä ei toimi kokonaisverotasolla Kiinteistöveroissa olisi vielä korottamisen varaa, työn ja pääoman veroissa ei niinkään 37:10 Rakenneuudistukset lisäävät työnpanosta ja tuottavuutta. Osa-aikatyön määrä on noussut. Suurin arvolisä tulisi kuitenkin hyvätuloisten lisätyömäärästä rajaveroa laskemalla 40:15 Työpanoksen lisäämisen näkökulmasta veroaste ei ole alimmassa tuloluokassa ongelma vaan tulonsiirrot ja työn vastaanottamisen marginaalivero 42:00 Nettotuloissa ja yhteiskunnallisen liikkuvuuden suhteen Suomi on maailman tasapäisimpiä maita 44:53 ETLA:n medianäkyvyys on noussut, mutta media on aina kuvitellun pienemmän puolella, jopa silloin kun yrityssektori voi huonosti kuten nyt. 47:15 Porvarit vai talousoikeistolaiset. Faktoja ja tutkimusta löytyy tästä näkökulmasta 48:40 Onko eurojärjestelmä radikaali rahakokeilu? Euron ottaminen pois ei ratkaisisi EU:n rakenteellisia ongelmia 52:11 Pitkällä aikavälillä liittovaltio ja euron hajoaminen mahdollisia, lyhyellä aikavälillä eurojärjestelmää on korjattu merkittävästi 53:35 Miksi MMT ei toimi? Liikepankkien korvaaminen keskuspankilla ei ole hyvä idea. QE ei ollut MMT:n mukaista 56:46 Rakennemuutosten puutosvertailua ei tehdä Suomessa muihin maihin. Työkyvyttömien tukien poisto ei ole hyvä idea. Saavutetuista eduista ei luovuta 58:35 Yksilötason liberalismi puuttuu Suomesta 01:01:20 Pörssiklubin joululounas Aki Kangasharju #neuvottelija Sisäpiiri 36

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Miten kromosomit vaikuttavat sukupuoleen? Miksi sukupuoli on nykyaikana tulenarka aihe ja mikä merkitys sukupuolen määrittelyllä on naisten urheilulle ja naisten pukuhuoneille? Ajaako Pride vähemmistöjen etua ja miksi suomalaiset asiantuntijat suhtautuvat varauksella alaikäisille suunnattuihin transhoitoihin? Mitä sukupuolidysforia on ja miten sukupuolidysforia eroaa muista kehodysforioista? Miksi nuorilla naisilla esiintyvä sukupuolidysforia on kasvanut viime aikoina räjähdysmäisesti? Missä määrin yksilön tulee voida päättää omasta lääketieteellisestä hoidostaan ja tulisiko yksilön saada omilla rahoillaan mitä tahansa haluamaansa hoitoa? Studiossa lääketieteen tohtori ja kirurgi Heidi Wikström. Jakso on kuvattu 2.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kromosomit (3:26) "Sukupuoli" (7:38) Biologia (10:36) Urheilu (15:59) Naisten oikeudet (21:21) Arkielämä (26:17) Terminologia (28:48) Sukupuoli-identiteetti (31:10) Kulttuuri (34:15) Biologinen sukupuoli (36:56) Mies ja nainen (39:48) Juridinen sukupuoli (43:40) Turvalliset tilat (44:57) Sosiaalinen vuorovaikutus (53:46) Pride (56:52) Palko (59:22) Transhoidot alaikäisille (1:06:50) Sukupuolidysforia (1:11:31) Kehodysforia (1:19:00) Verovarojen priorisointi (1:20:55) Medikalisaatio (1:24:44) Oikeus hoitoon (1:28:38) Asiantuntijat (1:30:38) Yksilönvapaus (1:33:12) Holhousyhteiskunta (1:39:19) Lobotomia (1:43:45) Hysteria (1:49:09) Murrosikä (1:50:12) Tyytyväisyys hoitoon

Miten älylaitteet vaikuttavat lasten kehitykseen ja kasvuun? Tuleeko vanhempana tukea vai rajoittaa lasten älylaitteiden käyttöä? Mihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ihmisten ylikuormitus johtaa ja tulisiko älylaitteiden toimintaa tai käyttöä rajoittaa regulaation avulla? Studiossa startup-yrittäjä ja lääkäri Ali Omar. Jakso on kuvattu 1.11.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Älylaitteet (7:51) Uni ja kuormitus (11:30) Yksilön vastuu (15:56) Koululaisten paineet (18:31) Regulaatio (25:49) Sosiaaliset suhteet (28:16) Rakastuminen (32:33) Uni (34:38) Kahvin juonti (39:00) Kuormituksen vähentäminen (44:33) Ydinsopimus (48:59) Koulupäivät (53:22) Medikalisaatio (56:07) Maahanmuuttajat (1:01:15) Kuri ja kasvatus (1:15:48) Suomen koulut (1:20:18) Kännykät pois tunneilta (1:22:34) Innovaatiot (1:28:28) Vanhemmuus ja parisuhteet

Millä tavoin lasten väkivalta on lisääntynyt kouluissa ja minkälaisia uusia piirteitä väkivalta on saanut? Miten sosiaalinen media ja pelaaminen vaikuttavat lapsiin ja onko vaikutuksissa eroja tyttöjen ja poikien välillä? Millaisia sosiaalisia suhteita pojat ja miehet muodostavat ja mitkä viiteryhmät ovat pojille ja miehille tärkeitä? Miksi kumppanin löytäminen on vaikeampaa yhä useammalle miehelle? Studiossa kouluvalmentaja Mikko Silventoinen. Jakso on kuvattu 12.9.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kouluvalmentaja (3:08) Kouluväkivalta (13:55) Vanhempainillat (17:10) Korona-aika (20:32) Tytöt ja pojat (22:25) Poikien sosiaaliset suhteet (31:34) Ruutuaika (33:15) Pelaaminen (43:54) Yksilökeskeisyys (48:49) Kumppanin löytäminen (51:54) "Miehillä ei ole itseisarvoa" (58:46) Incelit (1:11:51) Tinder (1:27:12) "Life as an ugly man" (1:32:37) Asevelvollisuus (1:41:30) Oikeisto

Aristoteleen kantapää porautuu aivoihin. Toimittaja Pasi Heikura ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Selja Vaalto pohtivat kielen ja murteen sijaintia aivoissa. Lisäksi ohjelmassa konsultoidaan tietoturva-asioissa kissoja ja hiiriä, sekä kysytään, voiko sähköajoneuvossa painaa kaasua. Pasi Heikuran ohella ohjelmaa ovat toimittaneet Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.

Kriisit ovat ennakoimattomia, yllätyksellisiä tilanteita, jotka ovat omiaan aiheuttamaan kärsimystä melkein kaikille meistä. Kriisitilanteita voivat olla esimerkiksi läheisen kuolema, oma tai läheisen äkillinen sairastuminen, uhka-ja väkivaltatilanteet, onnettomuudet, ero parisuhteessa ja irtisanominen.Tämän jakson aiheena on kriisipsykologia ja akuutti kriisityö. Psykologi Nina Lyytisen vieraana on työterveyspsykologi, kriisi- ja traumapsykoterapeutti ja organisaatiokonsultti Atte Varis. Hän on Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja, jonka puitteissa hän johtaa akuutin kriisityön suuronnettomuustilanteita.Äkilliset kriisit järkyttävät ihmisen perusturvallisuuden tunnetta. On luonnollista että reagoimme niihin. Ihmisten kyvyissä sietää ja tavoissa reagoida kriiseihin on sekä yksilöllisiä eroja että samankaltaisuutta. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi reagointiin vaikuttaa tapahtuman luonne ja voimakkuus. Tässä jaksossa käsittelemme mm. seuraavia kysymyksiä - Mitä äkillinen kriisi tarkoittaa psykologiassa? - Miten eri tavoin reagoimme äkillisiin kriiseihin? - Millaiset tekijät vaikuttavat reaktioiden voimakkuuteen ja kestoon? - Millaista tukea ja kriisityötä akuuteissa kriiseissä on tarjolla? - Mikä auttaa kriiseistä ja suuronnettomuuksista selviämistä? - Miten läheiset voivat tukea kriisin kokenutta? - Miten pitää huolta itsestä kriisin keskellä?Lisätietoja: Atte Variksen verkkosivut: www.crowsolutions.fiAtte Variksen haastattelu SPR:n psykologien valmiusryhmästä Psykologi-lehdessä (27.12.2019). SPR:n psykologien valmiusryhmän toiminnan kuvaus. Lue SPR:n valmiustyöstä Suomessa.SPR:n sivuilla on hyvä tietopaketti henkisestä ensiavusta ja kriisireaktioista. SPR:n vapaaehtoisten henkisen tuen tietopaketti.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Onko perheinstituutio yhteiskunnan merkittävin instituutio? Kuinka yhteneväinen käsitys perheestä on eri kulttuureissa? Miksi ihminen voi samanaikaisesti olla sekä liberaali että konservatiivi? Mitkä ovat liberaalin ja konservatiivin vastakohtia ja ovatko vasemmistolaiset autoritaarisempia kuin oikeistolaiset? Mikä pohjoismaalaisessa hyvinvointivaltiossa on perheen suhde valtioon ja voiko perheinstituutio suojata autoritarismia vastaan? Studiossa kirjailija, sosiologian dosentti ja kulttuurintutkija Jari Ehrnrooth. Jakso on kuvattu 19.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Mauken saari (2:48) "Perhe" (3:58) Valta (6:09) Yksilöllisyys (10:45) Tarinat 14:11) Perhekäsitys (17:43) Ydinperhe (20:40) Vanhempien malli (24:17) Liberalismi ja konservatismi (29:20) Autoritarismi (33:07) Ääriokeisto (37:53) Vasemmisto (40:05) Perheinstituutio (48:37) Tasapäistäminen (53:09) Marxilainen traditio (55:22) Hyvinvointivaltio-oppi (56:55) Valtiokeskeisyys (1:01:29) Perheen oikeudet (1:02:59) Ilmianto (1:06:20) Yhdysvallat (1:09:54) Individualismi (1:11:56) Rajat ja rakkaus

Pienen karanteenikirjakerhon syyskausi käynnistyy! Vieraana kirjailija Lauri Levola, aiheena hänen määritelmiä vierastava proosateoksensa Mauri Erik Schröder Self-Help, tuttavallisemmin MESS. Kirjan nimihenkilö Mauri Erik Schröder (tai Henri Rautiainen?) on kirjaimellisesti hukannut itsensä. MESSistä muodostuu yhtäaikaa hauska ja vakava tutkielma "minuudesta", hukassa olemisesta, olemisen häilyvyydestä. Yksilön itsensäauttamisyritysten lisäksi se piirtää kuvaa myös yhetiskunnasta laajemmin, myös työnteon kurjistumiseen ja vieraantumiseen. Sen luvuissa käsitellään otsikkoja myöten suuria teemoja valtauskonnoista ja vedenpaisumuksesta masennukseen ja länsimaiseen esoteriaan. Viitteissä vilahtelevat Platon, Deleuze & Guattari ja Jung, sekä Wu-Tang Clan ja Tonttujen jouluyö. MESSin voi lukea monella tapaa, fragmentaarisena romaanina tai palata herkuttelemaan eri luvuilla, tai vähän kuin suosikkibändin levyn aina alusta loppuun ja lopusta alkuun. Lauri Levola tunnetaankin myös Ruusut-yhtyeen sanoittajana. Ruusujen biiseista tuttua leikkiä kielellä ja rakenteilla on myös kirjassa. Puhumme myös eri aikatasojen päällekkäisyydestä, vääränkin muiston totuudesta, ja siitä, miten realismi ja samastuminen syntyy absurdista. Osta Mauri Erik Schröder Self-Help omaksesi Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/mauri-erik-schroder-self-help/4746129

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa riippuvuus sähköisistä järjestelmistä on arkipäivää ja nykyinen elämäntapamme nojaa niihin vahvasti. Käytämme sujuvasti henkilökohtaisia tietojamme käsitteleviä verkkopankkeja ja terveydenhuollon digitaalisia palveluita, ja luotamme sähkö- ja vesijohtoverkkojen toimivuuteen ja laatuun. Mitä tapahtuisi, jos kyberhyökkäys lamaannuttaisi nämä kaikki? Kyberturvallisuuden professori kertoo luennollaan, mitä kyberturvallisuus on, miten sitä toteutetaan ja miksi se koskee meitä kaikkia. Professoriluennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/seppo_virtanen

Mitä jos joutuisit luopumaan maailmankatsomuksestasi ja ajatusmaailmasi perusrakenteista? Jättäisit taaksesi merkittävän osan identiteettiäsi ja erkaantuisit siitä kulttuurista, jonka osana olet oppinut elämään ehkä lapsesta asti? Entä jos samalla menettäisit itsellesi ehkä kaikkein läheisimmäksi muodostuneen sosiaalisen yhteisön – yhteyden esimerkiksi perheeseesi, vanhempiisi, isovanhempiisi ja ystäviisi? Millaista olisi joutua aloittamaan elämä uudelleen alusta? Tiivis uskonnollinen yhteisö voi parhaimmillaan olla elämää ja hyvinvointia kannatteleva voima, mutta valitettavasti siitä irtautumiseen voi liittyä usein myös suoranaista hengellistä väkivaltaa. Yksilön kannalta seurauksena voi olla syvälle identiteetin ytimiin kurottavaa kärsimystä ja monenlaisia terveysongelmia. Haasteeksi saattaa muodostua myös se, että esimerkiksi terveys- ja sosiaalihuollon piiristä tuntuu usein puuttuvan tieto ja ymmärrys siitä, miten kokonaisvaltainen kriisi ja trauma uskonyhteisöstä irtautuminen voi ihmiselle olla. Uskonnon ottaminen puheeksi saattaa tuntua vaikealta puolin ja toisin. Mitä olisi tärkeä ymmärtää uskonnollisista yhteisöistä irtautumisista kriisikokemuksina ja minkälaista tukea ihminen tällaisissa tilanteissa voisi kaivata? Keskustelemassa ovat aiheesta väitellyt terveystieteen tohtori Maria Björkmark, Uskontojen Uhrien Tuki UUT:n toiminnanjohtaja Joni Valkila ja seurakuntaneuvos Thorleif Johansson. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Potentiaalin kasvattaminen yrityksen sisällä voi olla haastavaa – osaajien sitouttamiseksi ja motivaation kartoittamiseksi on kuitenkin tarjolla räätälöityjä työkaluja. EASI-arvioinneista voi olla apua tiimin kehittämisessä ja yksilön potentiaalin kasvattamisessa. Yksilöllisen raportin lisäksi EASI-testi tarjoaa myös tärkeää tietoa esihenkilölle ja mahdollistaa tarvittavan sekä oikeanlaisen tuen tehtävässä kehittymiseksi. Miten saadaan työntekijöitä sitoutettua organisaatioon ja samalla maksimoitua jokaisen tiimin jäsenen potentiaali? Juristipodissa vieraillut Master Suomen osakas ja rekrytointistrategisti Annika Vallo kertoo kokemuksiaan EASI-arviointien mahdollisuuksista.

Sosiaalinen media ei epäröi muistuttaa meitä siitä, että todelliset tehot tulevat siitä, kun tehdään yhteistyötä. Taitava yksilö ei ole mitään ilman yhteisöä. Samalla kuitenkin arkikokemus voi olla toisenkinlainen. Nimittäin sellainen, että parhaiten pärjää työssään ja urallaan, kun miettii lähinnä itseään ja optimoi omaa etuaan. Mitenköhän tämä asia nyt oikeasti on?

00:00 Intro Suomalaiset ovat fiksuja yrittäjiä ja työntekijöitä joiden ideat ovat hallitusta parempia, jos rahan kaataminen hoivaan ratkaisisi ongelmat, USA olisi vasemmiston unelma 00:45 Sami kutsuu vanhat #neuvottelija -vieraat Elina Valtonen Helsinki vaalinumero 152, Martin Paasi Uusimaa vaalinumero 70 takaisin 01:50 Hallituksen numeromagia 1: Marinin veroasteen nostot 41,8%- tasosta 43,2%-tasoon ja haikailu maailman 1. verottajaksi Tanskan tilalle. Viisitoista vuotta onnetonta talouskasvua ja velkavuorta 03:15 Mitä on tehokkuus yksityisellä ja julkisella sektorilla? 10:15 Kasvuinvestoinnit Suomeen kuuntelemalla yritysten tarpeita. We'll do whatever it takes-asenne 13:37 Harkitsemattomista Hornet-lupauksien sijaan suomalaisen sotatarviketeollisuuden vahvistamista. 16:45 NATO:n merkitys jatkossa 19:15 Ministereiden osaaminen ja osaamattomuus sekä asiantuntijoiden käyttö EU, NATO ja Fortum-Uniper-tason neuvotteluissa 21:35 Menettikö Suomi miljardeja kun kieltäytyi harkitsemasta länsimaista raideleveyttä? 23:30 Talousosaajat puuttuvat vasemmistosta. Samilla on jopa Esko Seppästä (KTM) ikävä. KTM:t eduskuntaan! 25:00 Suomalaiset on ohjelmoitu ajattelemaan kollektiivin ja valtion kautta. Yksilön potentiaali on unohdettu 26:10 Suomalaiset ovat pieni kansa (Norja menee kohta ohi) 29:30 Hallituksella ei ole ollut demografista näkemystä talouteen 31:10 Työperäinen maahanmuutto pätevien ja luotettavien yritysten käsiin 33:05 Ukrainalaistenkaan työnteko ei ole sääntösuomessa sallittu. Eivät suotu tulemaan Virosta Suomeen. Saatavuusharkinta pois, jälkivalvonta tai sertifiointi tilalle 35:40 Viron tasavero, Suomen eläkejärjestelmän sivukulukustannus ja siirto rahastoimiseen ainakin YEL:n osalta 37:48 Elina: Vaalit on kohta ja vieläkin riidellään vastuuttomasti maahanmuuttajien minimipalkasta. Omatoimisuus on oltava kannustavaa 40:55 Martin: menestyminen pitää sallia, julkinen hallinto ei saa heitellä kapuloita rattaisiin 43:45 Sami suosittelee sekä Martin Paasia että Elina Valtosta oman kokemuksensa perusteella 44:05 Samille selviää että ehdokkaan asuinpaikka ja vaalipiiri saavat olla eri kun Martin ilmoittaa äänestävänsä Elinaa! Doh! Ensi kerralla sitten pankkikriisi kuntoon #politiikka #neuvottelija #neuvottelijat #kokoomus #eduskuntavaalit #vaalit #vasemmisto #oikeisto Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Jo pidemmän aikaa on tiedetty, että 1980-luvun alun jälkeen syntyneet, eli niin kutsutut millenniaalit ja post-millenniaalit sukupolvet, eivät koe kirkkoa omakseen. Yksilöä velvoittava julistus oikeanlaisesta uskosta ja elämästä ärsyttää, uskonnollinen kieli ja Jeesus-retoriikka vieraannuttavat, luottamus instituutioon horjuu eikä haalea yhteiskunnallis-poliittinen neutraalius kosketa. Kyseenalaistamattomien dogmien sijaan toivotaan tilaa avoimelle, moniarvoiselle ja pohtivalle dialogille - ei riitelyä siitä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä samalla kun maailma palaa ympärillä. Totuuden sijaan nuoremmat sukupolvet vaikuttavat etsivän enemmänkin oikeudenmukaisuutta. Pettääkö kirkko nuoremmat sukupolvet koettaessaan ohjata hengellisenä auktoriteettina vapautta kaipaavia yksilöitä ja ottaessaan yhteiskunnallisessa keskustelussa helposti sivustaseuraajan rooliin? Mitä Y- ja Z-sukupolvien edustajat voisivat todella kirkolta toivoa? Keskustelemassa ovat Millenniaalien kirkko -teoksen (Kirkon tutkimus ja koulutus 2023) toinen toimittaja, yliopistonlehtori Suvi-Maria Saarelainen ja post-millenniaaleihin erikoistunut teologi, projektitutkija Marjukka Laiho. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Mikko Kurenlahti.

Ketä työuupumuksesta saa syyttää? Yhteiskuntaa? Työpaikkaa? Pomoa? Yksilöä? Ehkä vikaa on kuitenkin kaikissa.

Jos et vastaa oikein viranomaisten kysymyksiin uskostasi, viedään sinut pois maasta ja saatetaan potentiaalisesti hengenvaaraan. Tämä on totta nykypäivän Suomessa, jossa Maahanmuuttovirasto eli Migri selvittää kristityiksi kääntyneiden vainoa pakenevien turvapaikanhakijoiden uskon aitoutta haastattelemalla heitä. Mutta mikä riittää todisteeksi oikeasta uskosta, jos Jeesuksen sanomasta vakuuttuminen, evankelioiminen tai kokemus anteeksiannosta eivät välttämättä kelpaa? Teologi Ilona Blumgrund tutkii Åbo Akademissa turvapaikanhakijoiden kääntymistä kristityksi ja Migrin kielteisistä päätöksistä ilmenevää käsitystä uskosta. Hänen mukaansa niissä on monia ongelmallisia piirteitä sekä ihmisoikeuksien että kristillisen itseisymmärryksen näkökulmasta. Ilona ja Markus keskustelevat siitä, mitä kristillinen usko oikeastaan on peilaten sitä Migrin toimintaan, sekä mm. seuraavista aiheista: - Kristittyjen vainot nykyään - Oliko Jeesus samaa mieltä Migrin kanssa? - Islamista luopuneiden asema verrattuna syntyjään kristittyjen asemaan muslimimaissa - Yksilö- ja yhteisökeskeisten kulttuurien hyvät ja huonot puolet - Kuinka tärkeää on henkilökohtainen vakaumus? - Miksi Raamatussa ei puhuta paljoa henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen? - Jeesuksen fokuksen siirto rituaaleista sisäiseen uskoon ja moraaliin. - Seurakuntien potentiaali yhteisöinä - Jos kristityt ajattelevat keskenään niin eri tavoin kaikesta, mikä meitä oikeastaan yhdistää? - Uskon aitouden arvioimisesta vainoajan näkökulman arvioimiseen. - Sosiaalisten ja hengellisten kääntymismotiivien virheellinen erottamisen Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch

Onko sulla kotivara kunnossa ja varautuminen otettu huomioon arjessa? Kotivara on maanpuolustustoiminnan porttihuume, ja sillä on pitkät perinteet Suomessa. Mutta miten meidän kuuluisi varautua? Mitä kotivaraan kuuluu? Ja mihin sillä varaudutaan? Parhaat niksit ja temput kotivaraan? Vieraana varautumisen asiantuntija Essi Kulju Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä SPEK ry:stä.Tutustu varautumiseen lisää täällä: https://72tuntia.fi/Joko oot maistanu meidän ja Olaf Brewingin yhteistyössä tekemää M/22 olutta? Lue lisää täältä: https://www.olafbrewing.com/m22Mighty Finland Podcastia tehdään meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiStudion juomahuollosta vastaa Savonlinnalaisen Olaf Brewingin ja meidän yhteinen Olut M/22.Ota meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa tai ei niin rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Lue jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/78126013 67. jakson vieraana uskonnon ja etiikan asiantuntija, teologian tohtori, ammatillinen opettaja ja sosionomi (-diakoni) AMK, Mari Stenlund. Jakso taltioitiin 29.10.2022. Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/67-mari-stenlund Spotify: https://spoti.fi/3Dwx6B1 Apple Podcasts: https://apple.co/3l3x6lT Videoversio: https://youtu.be/nkeSiiPRH9E RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:00 Psykoottisen ihmisen uskonnon- ja mielipiteenvapaus. 00:04:45 Uskonnon- ja mielipiteenvapauden aatehistorialliset juuret. 00:11:26 Ihmisoikeuksien määrittelyn hankaluus. 00:14:59 Psykoottisia ihmisiä ei kunnolla huomioida ihmisoikeussopimuksissa. 00:22:07 Mitä tarkoittaa psykoosi? 00:26:53 Uskomusten jaettuuden merkitys psykoosin määrittelyssä. 00:32:27 Psykoottisten ja transformatiivisten kokemusten suhde. 00:34:40 Kellokosken Prinsessa. 00:37:41 Psykiatrisen hoidon tavoitteet. 00:41:23 Arvomaailman rooli psykoosin määrittelyssä. 00:46:14 Eksistentiaaliset kriisit ja transformatiiviset prosessit. 00:53:59 John Nashin mielenterveys ja nerous. 00:58:56 Miten pakkohoitoa voidaan perustella? 01:06:19 Milloin tahdonvastainen hoito ei toimi? 01:08:39 Psykiatria ja pakkohoito vallankäyttönä. 01:14:29 Ihmisen kukoistus ja resurssien kohdistaminen. 01:16:21 Psykiatrisen hoidon vaikeuden ja epäselvyyden hyväksyminen. 01:19:20 Valmiusteoria ja vapauden turvaaminen. 01:26:31 Vapauden ja mielenterveyden ylläpitämisen vaatimat resurssit. 01:30:26 Eri hoitojen intrusiivisuusaste. 01:32:45 Vapauden ja muiden arvojen tasapainottaminen politiikassa. Rakkauteen pakottaminen. 01:39:18 Incelit. Voiko seksiä ajatella ihmisoikeutena? 01:47:54 Jordan Petersonin suosio. 01:54:10 Autenttisuus vapauden viitekehyksessä. 02:03:38 Mitä hyötyä on syntisyyden käsitteestä? 02:13:03 Kristinusko ja ihmisoikeudet. 02:15:52 Uskonnollinen ateisti. 02:29:26 Terveen esittäminen. 02:33:40 Yksilöllisesti räätälöity hoito ja kontekstin merkitys hoidossa. 02:38:46 Mikä ohjasi Marin käsittelemään psykoosin ja ihmisoikeuksien teemoja? 02:42:08 Miten mielenterveyshoitojärjestelmää voitaisiin kehittää? 02:47:55 Loppulyhyet. Marin verkkosivut https://www.stenlund.fi/mari Marin väitöskirja https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42872 Jonathan Gloverin kirja Ihmisyys https://www.goodreads.com/en/book/show/321263 – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Ohjaaja Saara Saarela tarttui Emmi Itärannan romaaniin Teemestarin kirja, koska päähenkilön rohkeus ja usko muutokseen tekivät häneen vaikutuksen. Elokuvan ohjaaminen sai hänet näkemään globaalit vesimarkkinat ja Itämeren uhkakuvat uudella tavalla. Silti kaiken pohjalta löytyi myös toivoa.

Terveysdatasta ja hoidon vaikuttavuudesta puhutaan paljon. Mitä kaikkea terveysdata on ja voisiko se mahdollistaa yksilöllisemmän terveydenhuollon? Entä mitä kaikkea tarkoitetaan toissijaisella terveystietojen käyttämisellä? Mukana ajankohtaisessa jaksossa johtava ylilääkäri, toimialajohtaja ja dosentti Johanna Mattson Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin syöpäkeskuksesta, kliinisen hematologian professori Kimmo Porkka Helsingin yliopistosta sekä Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Visma Fivaldin #kasvu360-podcastissa on tällä kertaa vieraana yrittäjä, valmentaja, entinen poliisi ja tietokirjailija Harri Gustafsberg. Gustafsberg on väitellyt filosofian tohtoriksi yksikön resilienssistä suhteessa organisaation resilienssiin ja näkee johtajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi uteliaisuuden erilaisten ihmisten toimintatapoja kohtaan. Jaksossa podcastin host, Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen, nostaa keskustelun aiheeksi itsensä kehittämisen ja oman resilienssin kasvattamisen tiukkojen tilanteiden varalle. Lue artikkeli jaksosta »

Yksilö-, pari- ja seksuaaliterapeutti Juha Penttinen ja hänen puolisonsa psykoterapeutti Kirsi Penttinen opiskelevat Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmassamme. Juha ja koulutusohjelmamme johtaja Mathias Hellsten keskustelevat henkilökohtaisesta psykologisesta kasvusta, psykologisesta kasvusta parisuhteessa ja ihmisenä kasvamisen intohimosta. Kirsi ja Juha opiskelevat intohimosta yhä syvempään ihmisyyteen, mutta myös ollakseen yhä vahvemmin ja tukevammin omien asiakkaidensa rinnalla. Juha kuvaa nyt pian 60-vuotiaana, mitä pitkän linjan ja monia koulutuksia käynyt ammattilainen voi saada koulutuksestamme. Tutustu koulutusohjelmaamme: http://www.ihminentavattavissa.fi

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 61. jakson vieraana journalisti-kirjailija Iida Sofia Hirvonen. Jakso taltioitiin 14.7.2022. Lataa mp3: https://bit.ly/3f9c6af Videoversio: https://bit.ly/3xTuACp Spotify: https://spoti.fi/3DUDvqJ Apple Podcasts: https://apple.co/3UG6a91 RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Alkuhämärät. Radalla. Lukemaan oppimisen välttäminen. 00:06:58 Kielellisen tuolla puolen. 00:12:39 Biletyksen kognitiiviset ja ritualistiset ulottuvuudet. 00:19:45 Alkoholin henki. 00:24:40 Itsekurin juuret ja rajallisuus. 00:31:14 Vaikeasti sanallistettavien kokemusten sanallistaminen. 00:33:54 Iidan romaani ja muistiinpanot. 00:39:41 Iidan suhde elämään, tuomitseminen, liikaa ymmärtäminen. 00:44:26 Heimoutuminen ja kantaaottavuus. 00:49:45 Kirjoittaminen internetin aikaan. Möläyttelyn seuraukset. 00:53:32 Sisällön tallentumisen ja tuhoutumisen vaikutukset. 00:58:11 Some, netin logiikka ja uutisotsikot. 01:03:22 Filmikamera ja avioliitto kompleksisuuden vähentäjinä. 01:05:34 Polyamoria ja ihmissuhdeanarkia. 01:13:30 Suhdemallien moninaisuus ei uhkaa ydinperhettä tai avioliittoinstituutiota. 01:21:20 Taantumuksellisuus, fasismi, nihlismi ja konservatiivinen trollaus. 01:29:58 Vitaalisuus ja lenkkimakkara. 01:36:26 Yksilö, yhteiskunta, terveys ja totalitarismi. 01:43:27 Oikeistolainen ja vasemmistolainen ihmiskuva. 01:46:31 Yksilön ja yhteiskunnan vastuu? 01:50:17 Perustulo. Yrittäminen ja haahuilu. 01:58:30 Fasismi merkityksen lupaajana. 02:03:07 Onko työn oltava työlästä? Moolok. 02:09:10 Työn määrittelyn ympäripyöreys. 02:18:16 Somejen skrollaaminen työnä. 02:21:24 Softien ja aivojen teknologinen rajoittaminen. 02:27:05 Yön ja päivän energiat. 02:37:01 Max Richterin Sleep ja kaunis kaavoittuvuus. 02:40:04 Päihteiden vaikutusten ja kirjon integrointi. 02:43:55 Miksi psykedeelit kiinnostavat? 02:50:11 Äärioikeistohipit ja elämänmuutokset. 02:59:06 Psykedeelejä on vaikea lokeroida ja tulkita. 03:07:14 Psykedeelit ja yhteiskunnallinen muutos. 03:13:07 Voiko hype vähentää psykedeelien hoitotehoa? 03:23:04 Psykedeelit ja internet rakentaa ja tuhoaa. 03:27:33 Moolok valjastaa kaiken. 03:33:21 Hierarkiattomien tilojen haasteet. 03:41:17 BDSM ja oikeus alistua elokuvaohjaajan valtaan. 03:42:05 5-MeO-DMT, gurut, äärimmäiset psykedeelirituaalit ja suostumus. 03:48:35 Mitä valta on? Syntyykö valtioita vääjäämättä? 03:56:00 Ukraina ja nopeat mielipidemuutokset. 04:05:32 Moniääninen sotapuhe. 04:14:23 Ihmisen ja teknologian sulautuminen ja transhumanismi. 04:18:20 Xenofeministinen manifesti. 04:24:09 Vanheneminen ja iso-iso-iso-iso-iso-iso-isoäidin kanssa eläminen. 04:27:22 Luonnollisten kategorioiden muovaaminen ja sen ihmiskeskeisyys. 04:33:23 Kieli ja uusien puhetapojen kehittäminen. 04:37:34 Voiko teknologioita yhteisellä päätöksellä pysäyttää? 04:40:28 Missä vaiheessa kapitalismia ei voi enää sanoa kapitalismiksi? 04:45:34 Loppulyhyet. Iidan Instagram https://www.instagram.com/interneiti/ Iidan Twitter https://twitter.com/interneiti ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

 Anu Rask Saarna Hyvän toivon kappelissa 4.9.2022 13. sunnuntai helluntaista Jeesus, parantajamme Evankeliumista Markuksen mukaan, luvusta 7 Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ”Effata.” Se merkitsee: aukene. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi. Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.” Jeesus teki ihmetekoja. Ihmeitä. Tän muistan jo lapsuudesta. Päiväkerhossa me katseltiin 70-lukua henkiviä ruskeasävyisiä kuvakirjoja, joissa Jeesus tyynnytti myrskyn, muutti veden viiniksi ja paransi sairaita. Liehuvatukkaisella Jeesuksella oli pitkä valkoinen yöpaita päällä. Siellä päiväkerhossa hoitotädit lukivat meille kirjoja myös ääneen, ja nää kirjoissa esiintyneet spektaakkelit tulkittiin kirjaimellisesti. Näin oli tapahtunut – Jeesus oli kävellyt yöpaidassa ja tehnyt ihmeellisiä asioita. Tämä ihmeenomaisuus oli keskeinen merkki kristinuskon totuudellisuudesta. Kirjojen lauseet olivat tosiasiallisia ja kirjaimellisesti totta. Sille uskolle, jota meille lapsille opetettiin, oli siis keskeistä nimenomaan uskominen. * * * Mitä Jeesus itse asiassa teki, kun hän teki ihmeitä? Oliko hän joku kiertävä tempputaikuri, joka teoillaan halusi vakuuttaa ihmiset uskomaan itseensä ja tekemiinsä ihmetekoihin? No, nää tämmöset on meidän kysymyksiä. Me tieteellisen maailmankuvan omaavat ihmiset kyselemme, onko tää mahdollista, ovatko tällaiset ihmeet mahdollisia? Jeesuksen ihmetekojen hyväksymisestä tulee tärkeä vedenjakaja tutkijan ja uskovaisen – tai sitten erilaisia uskonnollisia painotuksia omaavien ihmisten välillä. Jeesuksen ajan ihmiset elivät maailmassa, johon ihmeet kuuluivat luonnollisena osana. Magia ja ihmeet olivat ihmisten maailmankuvan peruskäsitteitä. Siihen aikaan kysymys kuului, kuka ihmeen pystyi suorittamaan ja millä voimalla hän sen teki. Ihmettä itsessään ei kyseenalaistettu ja niitä tekivätkin monet vaeltavat tietäjät ja parantajat. * * * Jeesuksen tekemissä ihmeissä oli kuitenkin jotain ainutlaatuista ja poikkeuksellista. Ihmeet ei olleet itsetarkoitus ja päämäärä, vaan ne välittivät erityistä viestiä. Ihmetekojen kautta Jeesus rakensi maailmaan Jumalan valtakuntaa, missä sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanomaa. Yksilöitä parantaessaan Jeesus paransi ja rakensi samalla koko yhteisöä. Jumalan valtakunnassa on kyse suuresta hyvyydestä ja voimasta, järjestetystä rakkauden valtakunnasta, johon Jeesus pyytää meitä astumaan. * * * Keitä parantamalla Jeesus tänään täällä manifestoisi Jumalan valtakuntaa? Antiikin maailmassa sairaat joutuivat yhteisön ulkopuolelle. Maailmaa ei muotoiltu esteettömäksi, kuurona tai sokeana oli vaikeaa selviytyä. Sairauksien ajateltiin olevan riivaajien aiheuttamia. Myös meidän ajassa yksilöiden haavoittaminen ja ulossulkeminen vahingoittaa koko yhteisöä. Raadollinen esimerkki ovat vaikkapa sodissa käytetyt raiskaukset ja seksuaalinen väkivalta, jonka kokeminen ja näkeminen on erittäin traumatisoivaa ja hajottavaa. Mutta on myös arkisempia esimerkkejä lähempää. Ihmisiä, jotka sairaus tai huono-osaisuus työntää yhteiskunnan ja yhteisöjen ulkopuolelle. Yhteiskunta on täsmalleen niin vahva kuin sen heikoin lenkki, sanotaan. Tänään täällä Hyvän Toivon Kappelilla meitä on siunattu arkeen ja niihin tehtäviin, joita syksy meille kullekin tuo. Meistä monella on tärkeitä tehtäviä Jumalan valtakunnan rakentajina. Parantajina Huolenpitäjinä. Koskettajina. Kuuntelijoina. Jumalan valtakuntaa rakennetaan elämällä, toimimalla Kristuksen käsinä tässä maailmassa. Pave Maijasen Pidä huolta -kappaleessa kuvataan Jumalan valtakunnan periaatteita aika hienosti. Luen sanat tämmöiseksi pieneksi loppurukoukseksi, voit kuunnella biisin vaikka kotiin päästyäsi. Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii Anna almu sille joka elääkseen sen tarvii Muista siellä rakentaa missä koti maahan sortuu Koeta niitä rohkaista jotka päätöksissään horjuu Sillä jokainen joka apua saa sitä joskus tajuu myös antaa Pidä huolta luonnosta se susta huolen pitää Pidä kiinni päätöksistä niistä voima itää Muista vanhukset ei kuulu vanhainkotiin Toimi niin ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin Aamen 

Kesätauon jälkeen myös Jocken treeni extrat ovat taas kuunneltavissa aina torstaisin!Tässä jaksossa käsittelyssä on treenin yksilöllisyys: Kuinka yksilöllistä treenin pitäisi olla? Mitä yksilöllisyys edes tarkoittaa? Milloin yksilöllisyys on otettava huomioon? Mikä on yksilöllisyyttäkin tärkeämpää? Ja ynnä muuta aiheeseen liittyvää.Ota kuunteluun!Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast Our GDPR privacy policy was updated on August 8, 2022. Visit acast.com/privacy for more information.

Ihminen on syntyjään sosiaalinen ja toista kaipaava olento. Yksilölliset tarpeet vaihtelevat, mutta jokainen meistä tuntuu omalla tavallaan kaipaavan muita ihmisiä ympärilleen ja elämäänsä. Yksinäisyys koetaankin usein tunteena, joka ahdistaa ja satuttaa. Yksin jäädessään ihmisen mielen saattavat vallata kokemukset häpeästä, surusta, epäonnistumisesta ja kelpaamattomuudesta: en riitä, en osaa, en pysty, en ole tarpeeksi, minussa on jokin vikana. Yksinäisyys ilmenee myös kehollisina oireina vaikuttaen esimerkiksi verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin sekä kuormittaen ihmisen stressi- ja immuunijärjestelmiä. Yksinäisyys ei myöskään ole vain yksilön ongelma, vaan monitasoinen ja systeeminen yhteiskunnallinen kipukohta, jolla on myös kansanterveydellistä ja yleiseen turvallisuuteen liittyvää merkitystä. Mitä meistä jokaisen – yksilöinä ja yhteisöinä – olisi mahdollista tehdä yksinäisyyden vähentämiseksi? Riittääkö ammatillinen yksinäisyystyö vai tarvitaanko Suomessa myös laaja-alaisempaa asennemuutosta? Yksinäisyyden monimerkityksellisyyttä ovat avaamassa HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö, sosiaalipsykologi ja yhteiskuntatietieteiden tohtori Maria Lähteenmäki ja yksinäisyystutkija, kasvatuspsykologian professori Niina Junttila. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Aika moni ymmärtää nykyään palautumisen merkityksen oman arjen jaksamisen ja työhyvinvoinnin kannalta, mutta miksi se sitten on niin vaikeaa toteuttaa käytännössä? Erittäin iso syy tähän on siinä faktassa, että palautumisessa on merkittäviä yksilöllisiä eroja, joita voi olla vaikeaa tunnistaa. Onneksemme kuitenkin psykologi Hanna Markuksela lupautui tämän kertaiseen jaksoon mukaan puimaan tätä aihetta läpi ja kuten aina, tunti ei meinannut riittää juuri mihinkään kun pääsimme aiheessa vauhtiin! Tässä läpikäymiämme aihealueita: - Mitä vireystila tarkoittaa? - Miksi yksilöiden välillä on niin suuria eroja palautumisessa? - Miten erot näkyvät ja miten ne tulisi huomioida eri tilanteissa - Miten mielestäsi nykyajan nuoret osaavat säädellä vireystilaansa? - Mitkä mielestäsi ovat isoimmat kompastuskivet vireystilan säätelyssä, joihin tulisi heti kiinnittää huomiota? Seuraa Hannaa: https://www.instagram.com/hannamarkuksela/?hl=fi Hannan kirja, Suorituskyvyn salaisuus: https://bit.ly/suorituskyvyn-salaisuus

"Kilttien" mikrobien leviämistä villien hiirten välisissä sosiaalisissa suhteissa työkseen selvittävä Aura Raulo toimii evoluutiobiologian tutkijana Oxfordin ja Turun yliopistoissa. Hänen mukaansa länsimainen käsitys ihmisistä selvärajaisina yksilöinä ei ole tieteen näkökulmasta ollenkaan itsestäänselvä. Raulo on myös körtti ja ajattelee, että moni biologien löydöistä muistuttaa kristillisen mystiikan intuitioita - joskin pakottavat miettimään uskon keskeisiä elementtejä uudestaan. Markus ja Aura juttelevat hengellisyydestä ja biologiasta sivuten esimerkiksi seuraavia aiheita: Miksi Aura ei olisi tiedemies, jos ei ensin olisi körtti? Hiirten ystävyyssuhteet Miksi maailmaa ei kannata ajatella legopalikkoina tai mössönä vaan verkkona? Mikrobiomi metaforana uskontojen ja kansallisuuksien välisestä kohtaamisesta Kolminaisuus ja todellisuuden verkkomaisuus Jeesus yksilöllisyyden rajojen murtajana Onko Jumalaa olemassa ilman ihmisiä? Yksinäisyyden ja yhteisöllisyyden hedelmällinen välimaasto Mitä biologian löydöt tekevät ajatuksille pelastuksesta, inkarnaatiosta ja synnistä? Harhaoppia on ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai Facebookin ja Instagramin kautta. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Loppumusa: Antti Luode --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Jakson vieraana meillä on kouluratsastaja, nuorten hevosten kouluttaja, valmentaja sekä kasvattaja Stella Hagelstam. Stella oli vieraanamme jo ensimmäisellä kaudella, voit käydä kuuntelemassa hänen ensimmäisen jakson 4. On hyvä tietää mitä haluaa ja rakentaa kokonaisuus sen mukaan. Tässä jaksossa kysellään Stellan kuulumisia edellisen kauden jälkeen, käydään läpi kuulijoilta tulleita kysymyksiä ja paneudutaan hevosten ongelmien ratkaisuun. Miten saada hevosen kapasiteetti esille ilman negatiivista painetta? Miten motivoida? Miten voit tutustua hevoseen ennen ratsastusta? Miten saada hevosen luottamus ja kunnioitus? Miten ymmärtää erilaisia hevosia koulutuksessa ja kuinka tukea niiden erilaisia persoonia? Lisää Stellasta löydät myös @ohjissa Instagram sivuilta.