Podcasts about romanien

Yle julkaisi marraskuun alussa artikkelin koskien suomalaista terveydenhuoltoa. Jutussa haastatelluista viidestätoista lääkäristä miltei kaikki kertoivat, että erityisesti romaneihin suhtaudutaan terveydenhuollossa rasistisesti ja ennakkoluuloisesti. Millaisia kokemuksia sosiaalisen median vaikuttajalla Natasa Autiolla on terveydenhoidosta, ja miten niitä olisi mahdollisuus purkaa? Toimittaja on Vilma-Lotta Mustonen.

"On hämmästyttävää, miten monessa yhteiskunnallisessa asiassa ja romanien aseman edistämisen pyrkimyksessä Romano missio on ollut mukana". toteaa Pia Kara, joka on kirjoittanut Romano mission pian julkaistavan toimintahistoriikin. Romano mission arkistoja on avattu kaksivaiheisessa prosessissa, jossa Kara ensin järjesti yhdistyksen yli satavuotisen arkiston, joka sitten luovutettiin osaksi Kansallisarkistoa. Prosessin toinen vaihe on ollut tällä hetkellä painettavana olevan toimintahistoriikin kirjoittaminen. Miten Suomen vanhin romanijärjestö on muuttunut historiansa aikana ja mitkä ovat sen työn kärjet ennen ja nyt? Toimittaja Jaakko Laakso haastatteli järjestön historiaan perehtynyttä Pia Karaa.

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Eva Biaudet on näkynyt yhteiskunnassa velloneen rasismikeskustelun keskellä tasa-arvon puolesta puhujana. Mitä vähemmistövaltuutettunakin toiminut Biaudet miettii romanien asemasta Suomessa, ja miten hän näkee, että sitä tulisi parantaa? Biaudeta haastatteli ennen 2023 eduskuntavaaleja Mertsi Lindgren.

Romanien musiikkia ei ole nykyään vain tango tai iskelmä. Myös räpin kentältä löytyy useita romanitaustaisia artisteja. Joskus he saattavat joutua selittämään räppäriksi ryhtymistään oman yhteisönsä ihmisille. Toisaalta muut räppärit ja räppiä kuuntelevat kohtelevat kaikkia etnisiä ihmisiä tasa-arvoisesti. Näin kertovat räppärit Roni Kultalehmus eli Roni True ja Alvari Valentin eli AV. Jaksossa kuullaan myös Tenho Nymanin eli Lavaredon ajatuksia ja tarinaa. Toimittajana on Jaakko Laakso.

Romanien "kaalo-kieli" on säilynyt satojen vuosien ajan suomalaisen yhteiskunnan keskellä. Yhteiskuntarakenteiden muutoksissa ja maailman valtakulttuurien ja -kielien vaikutuspiirissä romanikielen, niinkuin lukuisien muidenkin vähemmistökielien olemassaolo on tullut globaalisti uhatuksi. Suomen kaalomurretta puhuu tänäpäivänä yhä pienempi joukko. Valfrid Åkerlundin toimittaman 3-osaisen ohjelmasarjan toisessa osassa hän haastattelee opetusneuvos Henry Hedmania.

Hyperfiksaatio tarkoittaa kiinnostuksen intensiivistä kohdistumista tiettyyn asiaan ja on tyypillinen ADHD:hen kuuluva oire. Muusikko ja kirjailija Linda-Maria Ranisen eli Mercedeksen elämässä hyperfiksaatiolla on ollut iso vaikutus siihen, millaisia identiteettejä hän on elämässään omaksunut. Hänen tiensä on kulkenut esimerkiksi romanikulttuurin, helluntailaisuuden ja muiden uskonnollisten piirien sekä poliittisten ideologioiden läpi. Markus keskustelee Linda-Marian kanssa tämän hengellisistä identiteeteistä, joita hänellä on ollut elämänsä varrella. Keskustelussa käsitellään esimerkiksi seuraavia aiheita: - Linda-Marian tie helluntaiseurakuntaan ja sieltä ulos - Seksuaalivähemmistöön kuuluminen helluntaiseurakunnassa - ADHD:n, epävakaan persoonallisuuden ja hyperfiksaation vaikutus hengelliseen identiteettiin - Romanien asema helluntaiseurakunnassa verrattuna muuhun suomalaiseen yhteiskuntaan - Luterilaisen kirkon jumalafobia - Linda-Marian hedelmäkoriteoria - Mercedes Bentson biisien väkivaltaiset sanoitukset vs. armo - Mistä syystä Linda-Maria on luterilainen, eikä ihan vain kristitty - Luterilaisuudesta ei saa kiksejä - Miksi anteeksianto joskus tarkoittaa välien katkaisemista väärin tehneeseen Linkit - Mercedes Spotifyssa - Linda-Maria-podcast - Linda-Maria Ranisen kolumnit Kirkko ja kaupunki -lehden sivuilla Kirjallisuus - Venla Pystynen & Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso - Ei koira muttei mieskään - Linda-Maria Roine: Mercedes Bentso - Totuus ja tunnustus Harhaoppia on katsomusaineiden opettaja Markus Finnilän (TM) ohjelma epäileville uskoville ja uskoville epäilijöille, joka tarjoaa epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com tai facebookin ja Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin spin-off Uskonto on tylsää. - Harhaoppia Instagramissa - Harhaoppia Facebookissa Musiikki Dan Koch --- Send in a voice message: https://anchor.fm/harhaoppia/message

Michelle Lundberg ja Tanja Lindeman ovat tamperelaisia romaniaktiiveja, jotka ovat monessa mukana. He kertovat, että tällä hetkellä Tampereen seudun romanien keskuudessa on hyvä draivi niin opiskelu- kuin järjestöasioissa. Monet hankkeet tukevat romanien työllistymistä ja kouluttautumista. Lisäksi kokoonnutaan niin liikuntaryhmiin, tyttöryhmään kuin esimerkiksi röijyn ompelun pariin. Tampereen alueen kuulumisia kyselee toimittaja Jaakko Laakso.

Ukrainan romaniväestön kohtelusta on uutisoitu valtamedioissa vähän. Ukrainan romaneista suuri osa oli jo ennen sotaa maan sisäisiä pakolaisia paperittomuutensa takia. Nyt tilanne on moninkertaisesti huonompi. Romanien tarkkaa lukumäärää on vaikea tietää, mutta riippumattomien tahojen arvioiden mukaan Ukrainassa on jopa 400 000 romania. Tämänkertaisen Romano mirits -ohjelman etähaastattelussa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston suunnittelijana ja valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana toimiva Henry Lindgren kertoo ajatuksiaan Ukrainan kriisistä Suomen romanien näkökulmasta käsin. Toimittajana Miriam Schwartz.

Ukrainan koskettaa erityisen raskaasti romaneita. Ukrainan romaneista suuri osa oli jo ennen sotaa maan sisäisiä pakolaisia paperittomuutensa takia. Nyt tilanne on moninkertaisesti huonompi. Romanien tarkkaa lukumäärää on vaikea tietää, mutta riippumattomien tahojen arvioiden mukaan Ukrainassa on jopa 400 000 romania. Heidän jo valmiiksi heikko ja koronapandemian entisestään heikentämä asema on sotatilanteen myötä kärjistynyt entisestään. Romano miritsin kaksiosaisessa sarjassa käsitellään Ukrainan kriisiä romanien näkökulmasta käsin. Ensimmäisen osan etähaastatteluissa Veikko ja Kirsi Hekkala sekä Anca Enache kertovat työstään Ukrainan romaneille tarjotun kriisiavun ytimessä. Toimittaja on Miriam Schwartz.

I denne episode snakker Maria Steen Jespersen om hendes 20/21 sæson, hvor hun startede ud på et spansk EuroCup hold, men valgte at forlade holdet for at spille anden division i spanien. Maria fortæller om hendes overvejelser i forhold til skiftet, og snakker om hvordan man nogengange skal gå "baglæns" for at få "forlæns." Maria snakker også om et redskab hun selv bruger for at løse problemstillinger som hun kalder "the accept/change circle" som hun fx brugte da hun skulle beslutte om hun vil forlade klubben. Maria fortæller også om landsholdsvinduet i November 2020 hvor damelandsholdet vandt over Romanien og hvordan netop denne sejr og oplevelse var med til at genfinde hendes glæde for basket. 1:00 - Shout out 2:00 - Life updatering 4:00 - La Seu 10:30 - Landsholdsvindue 14:30 - "The Change/Accept Circle" 16:00 - Leganes Invest in your self, invest in your game @mariasteenjespersen & @visamlerdanmark

Vuoden ensimmäisen Romano miritsin vieraana on erityisasiantuntija Miranda Vuolasranta. Hän kertoo romanien vaietusta holokaustista, Suomessa vietettävän muistopäivän nimitykseen liittyvästä keskustelusta sekä kansainvälisestä holokaustikonferenssista, joka järjestettiin Malmössa viime lokakuussa. Toimittaja Miriam Schwartz.

Klaukkalalainen Teresa Koivisto osallistui Oikeus hengittää -mielenilmaukseen kesäkuussa Helsingin Senaatintorilla. Koiviston kirjoittama mielipide luettiin tapahtumassa ja sen videota jaettiin runsaasti sosiaalisessa mediassa. Koivisto iloitsee siitä, että oma mielipide pääsi kuuluviin. Toisaalta hän on pettynyt, koska suomalaista mediaa ei aidosti kiinnosta romanien huono kohtelu. ”Tuntuu, että uutisoinnissa täytetään vähimmäisvaatimus, mutta tietoa ei avata mitenkään”, Koivisto toteaa. Toimittajana on Jaakko Laakso.

Reserviratsastajien perinnekilta juhlii tänä vuonna 40-vuotista olemassaoloaan. Yhdistyksen jäsenet totesivat juhlavuotta suunnitellessaan haluavansa muistaa sodissa palvelleita ja hevostaidoistaan tunnettuja Suomen romaneja. Yhdistys aikoo laskea Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevalle sodissa kaatuneiden romanien muistomerkille seppeleen jatkosodan päättymisen muistopäivänä. Romano miritsin haastattelussa Reserviratsastajien puheenjohtaja Mika Lehtinen kertoo yhdistyksen toiminnasta ja pohtii millainen oli romanien merkitys Suomen sodissa. Ohjelman loppupuolella kuullaan suolahtelaisen Mertsi Bollströmin kommentti Reserviratsastajien huomionosoituksesta. Ohjelman toimittaa Jaakko Laakso.

Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa tutustumme opetusneuvos Susanna Rajalan uraan ja elämäntehtävään. Tänään kuultavassa jatko-osassa kuulemme tarkemmin Romanilasten esiopetus ja varhaiskasvatus -selvityksen tuloksista. Mitä romanikielen säilymisen hyväksi voidaan tehdä? Opetushallituksessa tehdään parhaillaan romanikielen elvytysohjelmaa, jonka avulla voidaan edistää romanikielen säilymistä Suomessa. Tärkeä vastuu on kuitenkin myös romaneilla itsellään. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa tutustumme opetusneuvos Susanna Rajalan uraan ja elämäntehtävään. Sarjan ensimmäisessä osassa Susanna Rajala kertoo, miten romanilapset ovat pärjänneet koulutaipaleella vuosien saatossa. Kuulemme myös millä tavalla on kerätty romaniverkoston yhteistyön avulla tietoa siitä, miten romanilasten esiopetus ja varhaiskasvatus sujuu tänä päivänä. Kahden viikon kuluttua kuultavassa jatko-osassa kuulemme tarkemmin tämän selvityksen tuloksista. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Ennen sotia Karjalan pitäjiin ja Inkerinmaalle oli muodostunut runsas romaniasutus. Alueluovutusten yhteydessä Suomen romaneista noin kolmannes joutui evakkotaipaleelle. Tavoitteena oli uudelleenasutus. Syntyi myös epävirallista romaniasutusta, kun väestö siirtyi työn perässä telttaleireille suuriin kaupunkeihin. Romano miritsissä romanien evakkoajasta kertoo Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Risto Blomster. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Jo useissa sukupolvissa hevostaloutta harjoittaneille perheille koko elämä on pyörinyt hevosten ympärillä. Toisaalta kaupunkilaistumisen myötä hevonen on jo kaukainen monelle kaupunkilaislapselle. Romaniasiain neuvottelukuntien käynnistämän perinnekeruun ansiosta tiedämme mitä romanien hevosperinteelle kuuluu tänään. Seuraavaksi Romano Mirits, jossa Henna Huttua haastattelee Maria Friman.

Romanien hevostaidoissa tiedetään olevan erityisosaamista, joka juontaa hevosen ja romanien erityisestä yhteiselosta ja matkasta aina tähän päivään. Tiivis yhteiselo on opettanut romanit taitaviksi osaajiksi ja joukosta löytyy aivan erityislaatuista asiantuntijuutta. Hevonen ei merkitse ainoastaan lemmikkiä tai kotieläintä. Se on perheenjäsen, johon on omanlaisensa suhde. Henna Huttua haastattelee Maria Friman.

Vuonna 2013 Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Unescon sopimukseen kuuluu aineettoman kulttuuriperinnön luettelointi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Sopimuksen toteuttamisesta Suomessa vastaa Museovirasto. Nyt Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 12 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon, yhtenä niistä romanien hevostaidot. Haastateltavana on Euroopan Neuvoston hankeohjelmapäällikkö Henna Huttu. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Romanien arvellaan lähteneen liikkeelle Intiasta noin tuhat vuotta sitten. Kiertolaiskansan selviytyminen on vaatinut sisua ja tahdonvoimaa, mutta tämän lisäksi muutakin. Romanit ovat kohdanneet aikojen saatossa vainoja, sotia, luonnonmullistuksia sekä kulkutatauteja. Romanien tapakulttuuri on pitänyt sisällään puhtauskäsityksiä sekä -tapoja, joilla on ollut keskeinen merkitys väestön selviytymisen kannalta. Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa erityisasiantuntija Miranda Vuolasranta kertoo lisää romanien historiasta, tapakulttuurista sekä selviytymisestä. Osa 2. Toimittajana on Miriam Schwartz

Hallitukselta lisäbudjetti. Stockmann yrityssaneeraukseen. Romanien kansallispäivä. Älä mene pääsiäisruuhkaan kaupoissa. Sää.

Romanien arvellaan lähteneen liikkeelle Intiasta noin tuhat vuotta sitten. Kiertolaiskansan selviytyminen on vaatinut sisua ja tahdonvoimaa, mutta tämän lisäksi muutakin. Romanit ovat kohdanneet aikojen saatossa vainoja, sotia, luonnonmullistuksia sekä kulkutatauteja. Romanien tapakulttuuri on pitänyt sisällään puhtauskäsityksiä sekä -tapoja, joilla on ollut keskeinen merkitys väestön selviytymisen kannalta. Romano miritsin kaksiosaisessa ohjelmasarjassa erityisasiantuntija Miranda Vuolasranta kertoo tarkemmin romanien historiasta, tapakulttuurista sekä selviytymisestä. Osa 1. Toimittajana on Miriam Schwartz

Romanien koulutus- ja työllisyystilanteesta on kuluneen vuoden aikana käyty vilkasta keskustelua. Hankkeet ja mediakampanjat ovat tuoneet esille romanien työmarkkinoilla kohtaamia haasteita. Janita Nyman työskentelee te-asiantuntijana ja romaniyhdyshenkilönä Uudenmaan työ- ja elinkeinopalveluissa. Janitan näkemys on, että romaninuoret tarvitsevat tukea omien vahvuuksien löytämisessä, osaamisensa sanottamisessa sekä työelämäpolun rakentamisessa. Tämänkertaisessa Romano miritsissa Janita Nyman kertoo ajatuksiaan sekä toimenkuvastaan "työkkärin tätinä". Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Suomen romanien ja Suomeen tulleiden Itä-Euroopan romanien välistä vuorovaikutusta on tutkittu ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa. Lidia Gripenberg on seurannut romanien elämää jo yli kaksikymmentä vuotta. Hän on tehnyt sosiaalipohjaista työtä romanien parissa ja väitteli hiljattain tohtoriksi. Väitöstyö on ensimmäinen laaja antropologinen tutkimus eri romaniryhmien vuorovaikutuksesta Suomessa. Lidian mukaan Romanien vuorovaikutus riippuu lukuisista asioista, kuten eri ryhmittymien ja perheiden sisäisestä sosiaalisesta rakenteesta ja yksilöiden luonteesta. Tärkeimpiä romanien väliseen vuorovaikutukseen vaikuttavia tekijöitä ovat romani-identiteetin kokeminen, uskonnollinen vakaumus sekä kansallisuus. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz

Mestarikansanlaulaja Hilja Grönfors on tallentanut vanhoja romanien perinnelauluja eli ”kaaleenlauluja” jo vuosikymmenten ajan. Grönfors on kokenut tehtäväkseen kerätä lauluja ja pitää huolta siitä, että perinteestä jää merkintä historiaan. Toisena tavoitteena on ollut lisätä yleistä tietoisuutta romanimusiikista. Maailman musiikin keskus julkaisi viime keväänä Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirjan. Tämän kertaisessa Romano miritsissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Risto Blomster kertoo lisää romanilaulujen taustasta sekä toimittamastaan julkaisusta. Risto Blomsteria haastattelee Miriam Schwartz.

Romanien keskuudessa on tapana esittäytyä kertomalla vanhempiensa nimet. Kenties tämä oli tapana jo silloin, kun sukunimikäytäntöä ei vielä ollut. Romano Miritsissä puhutaan Suomen romanien suvuista ja kulkemisesta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija Risto Blomster kertoo, kuinka kulkeminen on vaikuttanut nimikäytäntöihin ja mistä romanisukunimet ovat saaneet alkunsa. Ohjelman on toimittanut Maria Friman. Osa 1.

Euroopan valtiot, kirkot ja hyväntekeväisyysjärjestöt auttavat hädänalaisia ihmisiä ympäri maailman. Kuitenkin yksi Euroopan oma vähemmistö elää vuosisadasta toiseen köyhänä ja syrjittynä. Miksi Euroopan romanien vaikeaan asemaan ei saada parannusta? Mikä auttaisi romanit ulos kerjäläisyydestä? Romanien kansallispäivän kunniaksi Romanin Maamme-kirjassa keskustellaan romanien elämäntilanteesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja tulevaisuudesta. Vieraina ovat romaniaktivisti Miranda Vuolasranta ja muusikko Anette Åkerlund.

Monet Ruotsissa asuvat romanit kuuluvat helluntaisaurakuntiin tai muihin vapaakirkkoihin ja ovat kiinteästi mukana kirkkojensa toiminnassa. Orvon usko ei lopu kirkon ovelle. Orvo Grönfors on mukana Finska Filadelfiassa, eli suomalaisessa helluntaiseurakunnassa. Hän kuvaa elävänsä myös arkipäivänsä uskossa. Työkseen Orvo Grönfors auttaa kodittomia. "Härbärgessa työvaatimuksena oli, että on uskovainen ja se sopi minulle, että voi olla arjessaan tunnustava kristitty ja auttaa ihmisiä." Orvo Grönfors  "Huokaisen aamulla, aamurukouksen, että Herra ohjaisi jalkani niiden luokse, joille voin olla se valo ja se suola." Orvo Grönfors "Aina on toivoa." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Suomen romanit kuuluvat Ruotsissa kahteen kielivähemmistöön. Sekä romani chib että suomen kieli ovat tärkeitä. Kulttuurin suhteen Suomi on monen sydämen kotimaa, toisille se on Ruotsi. Palmin perhe palasi puoli vuotta sitten Ruotsiin  tuskastuttaan "mannetteluun" Suomessa. Janette ja Dimitri löysivät uuden kodin Enköpingistä. Susanna Hedman on asunut koko ikänsä Enköpingissä ja arvioi, että rasismia on myös Ruotsin puolella. Rasismi näytetään Suomessa suoremmin Muuttokynnys  Ruotsin ja Suomen välillä on matala. Aina voi pohtia vaikkapa, kummassako maassa lapset saavat tasa-arvoisimman koulun käynnin. "Lapset tuli Suomessa itkien koulusta, täällä ei ole sellaista." Dimitri Palm "Kyllä meidän pojat kertovat, että rasismia on myös Ruotsissa. Mutta täällä Enköpingissä minä saan olla oma itseni, koska täällä ne tuntee minut henkilönä."  Susanna Hedman "Rasismi näytetään Suomessa eri lailla suoraan." Janette  Suomalaiseen kulttuuriin on totuttu Suomalaisuudella on vahva osansa suomen romanien kulttuurissa. Monet perheet ovat asuneet Suomessa monen sukupolven ajan ja myös Ruotsiin muuttaneet vaalivat suomen kieltä ja suomalaisia perinteitä jo kolmannessa polvessa. Göteborgin, Romano Center Västin johtaja Domino Kai kutsui  romaniasiantutija Diana Nymanin ja romaniseniorin Marita Buskin keskustelemaan saman pöydän ääreen suhteesta Suomeen.  "Lappapuuro, karjalanpaisti, karjalanpiirakat, berliininmunkit ja keltainen jaffa" Marita Busk, Domino Kai ja Diana Nyman "Tämä Suomen ja Ruotsin väli, ei ole mikään ihme kulkea tätä väliä." Diana Nyman "Suomen romanit olivat mukana talvi- ja jatkosodassa ja maansa lunastaneet." Domino Kai  "Suomen romanit haluavat vanhetessaan suomen kielistä apua, sehän on ihmisen tunne, se oma kieli." Marita Busk Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Enköpingissä Palmien keittössä pohditaan tulevaisuutta. Allan, Roni, Alvari, Rainer ja Robertino pohtivat, kuinka pysyä hyvänä ihmisenä, kun ympäristö aina epäilee. Allan Palm, Roni Palm, Alvari Palm, Rainer Hedman Törmä ja Robertino Hedman Törmä ovat kaikki koululaisia. Yhteisiä kokemuksia vaikkapa kaupasta poisajamisesta on jokaisella. Suomessa on kutsuttu manneksi ja Ruotsissa jouduttu koulussa silmätikuksi. "Kaikki ovat kokeneet rasismia." Kuitenkin kaikkien yhteinen ohje muille romaninuorille on: Käy koulusi loppuun. Vapaa-ajanohjaaja Susanna Hedman juttelee nuorten kanssa tulevaisuudesta keittiönpöydän ääressä. Keskustelu kääntyy pian heidän kohtaamiinsa ennakkoluuloihin. "Ole sinä, älä kuuntele rasistia kommentteja!" Rainer "Ruotsissa on vähemmän rasismia kuin Suomessa." Roni "Menen lukioon, rakennusala kiinnostaa." Allan "Minä perustan oman firman." Alvari "Romanien pitäisi saada samat oikeudet aikasemmin kuin 2032." Robertino Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Tukholman eteläpuolella, Farstassa toimii romaninaisten ompelukerho. Kerhossa syntyy paitsi hameita, myös haaveita paremmasta tulevaisuudesta. Farstan Tubenin ompelukerhossa 15 romaninaista opettaa toisilleen perinneasun ompeluun kuuluvia työtapoja. Tärkeä osa toimintaa ovat keskustelu, yhdessäolo sekä toistensa tukeminen. Tällä kertaa kahvikeskusteluun osallistui hankkeenvetäjä Diana Nyman, Anita Moderus ja Fanni Hagert. Yksi yhteinen huolenaihe on nuorten romanien pääsy työmarkkinoille. "Minun on mentävä ulos joka kerta, kun aikuinen poikani käyttää kylpyhuonetta." Fanni "Tytär hankki lentoemännän koulutuksen, mutta ei päässyt sille alalle." Anita "Vuonna 2032 pitäisi nuorilla romaneilla olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin, mutta romska inkludering -ohjelma ei toteudu" Diana Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Orvo ja Aino Grönfors ovat molemmat opettaneet romanikieltä koulussa. Nykyään kieliaktivismi on saanut uusia muotoja. "Lattjo dives, hyvää päivää!" Aino ja Orvo Grönfors ovat molemmat aiemmin opettaneet romani chib -suomalaista murretta, eli kaalon kieltä. Nyt kumpikaan ei toimi enää opettajana, vaikka romanikieli on edelleenkin sydämen asia. Myös suomen kieli on ollut Grönforsien perheessä aina tärkeä. Tällä hetkellä he ovat huolestuneita molempien kielien vuoksi. Englanti ja ruotsi valtaavat alaa nuorten arjessa ja vähemmistökielten oppimiseen ei tahdo riittää motivaatiota. "Monella romanilapsella, joka asuu Ruotsissa, tahtoo ottaa ruotsin kieli yli. He sanovat, mitä he ei tarvii romanikieltä, minä puhun suomee, ruotsia ja englantia." Aino Grönfors "Nyt viimeksi käänsin pappien käsikirjan kaalokielelle, toivottavasti jonakin päivänä sitä käyttävät." Orvo Grönfors Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Marko Grönfors Västeråsissa ja Richard Nyman Eskilstunassa opastavat ja auttavat romaneja työelämään ja opiskelujen pariin. Marko Grönfors ja Richard Nyman ovat molemmat kunnan työntekijöitä, jotka arjessaan auttavat romaneja pois syrjäytyneisyydestä. Työelämässäkin voi säilyttää perinteensä Avunhakijat tarvitsevat neuvojen lisäksi rohkaisua ja keskusteluja itselleen sopivan tien löytämiseen. Kun sekä työntekijä että työnantaja haluavat joustaa, löytyy monelle pysyvä työpaikka. Käskyttämällä työillistäminen ei sen sijaan onnistu, arvioivat Marko Grönfors ja Richart Nyman. "Monelta ei ole ikinä kysytty, mitä sinä haluat tehdä, vaan vain annettu määräyksiä, tee tätä, tai et saa tukea." Ricahard "Kun kaveri itsekin tuli mukaan työelämään, hän huomasi, ettei kylään voi mennä enää yhdeksän jälkeen, koska silloin ei jaksa mennä seuraavana aamuna töihin." Marko "Voi aloittaa lyhyemmällä työajalla aluksi." Marko ja Richard Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Marko Taimi, 35, ja Aarne Schwarts, 70, ovat olleet hyviä kavereita monta vuotta. Heitä yhdistävät hevoset ja karaoke. Jakso on nauhoitettu eskilstunalaisessa ravitallissa on ennenkin kuultu tarina jos toinenkin. Marko Taimi ei ole romani, vaan pääsi sarjaan mukaan ystävyyden perusteella. Kavereiksi harrastusten kautta Kaverukset sattuivat juttusille kuusi vuotta sitten Enköpingin karaoketansseissa ja sen jälkeen heille on siunaantunut neljä hevosta ja Markolle karaokekuninkuus. Aarne tuntee tätä nykyä Markon vaimon ja lapsen hyvin ja sai jouluksi sukat Markon anopilta. Aarnella on sekä ravi- että muusikkotaustaa. Nykyään Markokin osaa aiheista yhtä sun toista, arvioi Aarne. "Ensin laulettiin enimmäkseen ja Arska rupes neuvomaan." Marko Taimi "Kyllä se Marko osaa hyvin hevosia hoitaa. Paavo-ruuna oli jo mukana samassa lähdössä kuin V75-hevoset."  Aarne Schwarts Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Lait antavat tukea, mutta samalla rasismi muuttaa muotoaan. Diana Nyman ja Domino Kai ovat tehneet yhteistyötä yli 20 vuotta työkenttänään romaniasiat sekä ihmisoikeuskysymykset yleensä. Domino Kai ja Diana Nyman ovat toimineet romaniasioissa monella tasolla. Toisinaan keskusteluja on käyty Brysselissä tai Ruotsissa ministeritasolla, välillä kunnissa ja väliin syrjinnän uhrina on ollut neuvottelija itse. Rasismi on mennyt piiloon Kahteen viime vuosikymmeneen mahtuu vähemmistölaki ja nyt vuoden 2019 alusta myös sen tarkennukset. Sekä Domino Kai että Diana Nyman arvioivat vähemmistölaista kertomisen tärkeäksi osaksi työtään. Se joka tietää, sillä on myös vastuu, Domino Kai sanoo. Samalla molemmat painottavat, että monet romanit kokevat edelleen suoranaista rasismia. "Enää minua ei käännytetä kaupan ovelta, nyt minulle sanotaan kasvojen läheltä päivää ja sitten kuljetaan perässä lyhyen matkan päässä." Diana Nyman "Nykypäivän tilanne on yhtä huoletuttava kuin 30-luvulla." Domino Kai "Tärkeää olisi, että romanit saisivat itse päättää omista asioistaan, eikä vain olla mukana neuvonpidossa. Nyt neuvonpidon jälkeen paperit viedään päättäjälle ja niihin ei voi enää vaikuttaa." Diana Nyman Suomen romanien arkipäivä Ruotsissa on kahdeksanosainen sarja, jossa ruotsinsuomalaiset romanit kertovat itse elämästään. Kirsi Blomberg kirsi.blomberg@sverigesradio.se

Alina Serban, nuori romanialainen romaninainen on kirjoittanut ja ohjannut näytelmän maansa rasismista. Dokumentaarinen teatteriteos "Suuri häpeä" teki hänesetä ensimmäisen romanin, jonka teos otettiin Bukarestin valtionteatterin pysyvään ohjelmistoon. Nyt Romanian valtionteatterin lavalla kysytään: entä jos romanit eivät olekaan pohjasakkaa. Miljoonat ihmiset on vain jätetty muille avoimien mahdollisuuksien ulkopuolelle. Romanian romanit olivat orjia noin 500 vuoden ajan, aina 1800-luvun puoleenväliin asti. Syrjinnän pelossa monet Romanian romanit salaavat edelleen taustansa. Romanien todellinen historia edelleen tabu-aihe, jota on vasta nyt alettu käsitellä maan kulttuurielämässä. Romanivastaisuudesta on viime aikoina raportoitu myös muun muassa Slovakiassa ja Italiassa. Ohjelman on Bukarestissa toimittanut Tuukka Tuomasjukka. Moniäänisen Euroopan tuottaa Jorma Mattila. Kuvassa: kirjailija ja teatteriohjaaja Alina Serban. Kuva: Tuukka Tuomasjukka

Minna Karhunen käynnisti romaneille suunnatun mentorointihankkeen keväällä 2018. Minna on ammattijohtaja ja laajan työkokemuksen omaava nainen, joka haluaa vaikuttaa asioihin. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylijohtaja on aloittanut uransa toimittajana ja toiminut myös kaksi kautta kansanedustajana sekä kuntahallinnossa vuosien ajan. Hersyvä nainen on lisäksi partiolainen ja kahden aikuisen lapsen äiti. Tämänkertaisessa Romano miritsissa kuulemme lisää Minnan elämästä sekä kiinnostuksesta tukea romaniväestöä osana suomalaista yhteskuntaa. Toimittaja on Miriam Schwartz.

Opetushallituksen selvityksen mukaan Suomen romanit ovat kasvavassa määrin koulutusmyönteisiä ja heidän koulutustasonsa on noussut 60 vuoden aikana huomattavasti. Satu Blomerus on rakentanut pitkän työuran romaniväestön koulutukseen liittyvien asioiden parissa. Opetushallituksen asiantuntijana työskentelevän Blomeruksen työnkuva on ollut laaja, mutta päätavoitteena on ollut romanien koulutuksen kehittäminen. Satu on aina ollut “tavallinen kansan Satu” ja hän on tullut toimeen kaikenlaisista taustoista tulevien ihmisten kanssa. Blomeruksen eläkepäivät häämöttävät ja tavoitteellisesta kokopäiväisen mummon virasta huolimatta Satu haluaa seurata romanien parissa tehtävän työn kehittymistä. Toimittajana Miriam Schwartz.

Rauno Merisaari työskentelee Suomen Ulkoministeriössä ihmisoikeussuurlähettiläänä. Hän puhuu kansainvälisellä tasolla muun muassa romaniväestön oikeuksien puolesta. Merisaaren mukaan keskustelu on tärkeää, mutta avainasemassa ovat eri maiden hallitukset sekä näiden konkreettinen sitoutuminen romanien ihmisoikeuksien turvaamiseen. EU:n perusoikeusviraston teettämän tutkimuksen mukaan romanit ovat Euroopan syrjityin väestöryhmä ja heihin kohdistuvat viharikokset ovat yhä kasvava ongelma. Viharikosten lisäksi romanit jäävät useissa Euroopan maissa ilman perusoikeuksia ja ongelmat liittyvät asumiseen, köyhyyteen, terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä kansalaisuuskysymyksiin. Tämän kertaisessa Romano miritsissa kuulemme Rauno Merisaaren ajatuksia kansainväliseen romanipolitiikkaan liittyen. Toimittaja on Miriam Schwartz.

Romanien asumiseen liittyvä yhdenvertaisuus on parantunut pääväestöön verrattuna. Ympäristöministeriön ja ARA:n teettämä selvitys romaniväestön asumisesta valmistui vuoden vaihteessa. Selvityksellä kartoitettiin romaniväestön asumiseen liittyviä ongelmia asunnon saannissa, vaihdossa ja asumisaikana. Haasteita romanien asumisessa aiheuttaa edelleen myös heimon sisäinen väistämisvelvollisuus, joka saattaa vaikuttaa esimerkiksi nuorten opiskelupaikan valintaan. Romanit toivoivat kyselyssä sen poistamista tai lieventämistä. Selvityksen tuloksista kertoo Referenssi oy:n tutkija Sinikka Törmä. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Romanien koulutus on lisääntynyt ja työllisyys parantunut. Jako romaniväestön sisällä on kuitenkin voimistunut. Lisää >> http://ift.tt/2DGdM3F

Muusikko Tero Roinisen haastattelun toisessa osassa pohditaan ihmisyyttä, sekä sitä, kuinka suomalaisessa yhteiskunnassa näkyvillä olevat ilmiöt kuten eriarvoistuminen tai muukalaisviha näkyvät myös romaniyhteisön sisällä. Kitaristi Tero Roininen on perustanut monipuolisesti mustalaismusiikkia soittavan GG Caravan yhtyeen, jonka solistina esiintyy mm. Paleface. Ohjelman on toimittanut Maria Friman. ​

Rosita Lindgren on 30-vuotias Nurmijärven Rajamäellä asuva tuleva kokki. Rosita vaihtoi etunimensä Elisabethiksi, jotta työllistyminen helpottuisi. Romaninainen on törmännyt usein työnantajien ennakkoluuloon, jonka mukaan romaniasu, tai romanikulttuurissa eläminen on este työnteolle. Rositalle kansanpukuun pukeutuminen oli aikanaan luonnollinen vaihtoehto ja vaatetus on tärkeä osa hänen identiteettiään. Työpaikalla pukeudutaan kuitenkin tilanteen mukaan ja tämä ei vähennä hänen kulttuuri-identiteettiään romanina. Hän on kokeillut eri työaloja ja työskennellyt muun muassa rakennustyömaalla, päiväkodeissa, erilaisissa projekteissa ja viimeisimpänä ravintola-alalla. Rositan mielestä romanivaatetus ei ole este työnteolle, vaan järjestelykysymys. Toimittajana Miriam Schwartz.

Helsinkiläinen Mira Haanpää muistelee lämmöllä lapsuutensa jouluja ja niihin liittyviä sattumuksia ja romaniperinteitä.Ohjelma vie aikaan jolloin romanit kulkivat vielä hevosvankkureilla etsien yösijaa. Hänen perheellään oli asunto ja tyypillistä oli, että monet kiertävät romanit tulivat heimoveljiensä asuntoihin joulun viettoon. Kulkevat romanit ovat tuoneet tuulahduksen kiertolaiselämästä Mirankin lapsuuteen. Monet romanit menivät myös muihin tuttuihin taloihin, jossa olivat ansainneet vuosien varrella luottamuksen. Suomen romanien jouluperinteet muistuttavat pääväestön joulunviettoa. Tapaninpäivään liittyvät tietysti tanssit, joihin Mira Haanpääkin edelleen askeleensa suuntaa. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Henry Lindgren haluaa kohdata romaneja ja tehdä osallistavaa romanityötä. Hän on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston suunnittelija. Henry kokee romanitaustansa vahvuudekseen, koska hän tuntee asiakasryhmänsä ja omaa laajan verkoston yhteisön sisällä. Lindgrenin tavoitteena on rohkaista alueensa romaneja osallisuuteen ja yhteistyöhön. Hän kokee vakinaisen työn hienona mahdollisuutena vaikuttaa asioihin ja tehdä pidemmän tähtäimen suunnitelmia. Toimittajana Miriam Schwartz.

Tutkija, toimittaja ja muusikko Risto Blomster työskentelee Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistossa äänitteiden sekä kansanmusiikki- ja romaniaineistojen parissa. Hän on mukana Romaniasiain neuvottelukunnan, Kansallisarkiston ja Suomen kirjallisuuden seuran yhteishankkeessa Romanien kulttuuriperintö – arkistointi, arvostus ja tutkimus. Tutkija Risto Blomster kertoo hankkeen taustoista sekä tuloksista. Ohjelman on toimittanut Maria Friman

Maakuntauudistus tuo romaniväestön näkökulmasta muutoksia siihen, kuinka maakunnan alueella romanien asiat nousevat esiin. Maakuntauudistus tuo merkittäviä muutoksia myös romaniasiain neuvottelukunnille, sillä aiemmin asetuspohjalta toimineet neuvottelukunnat nostetaan uudistuksen myötä lainsäädäntöön. Maria Frimanin haastateltavana Romano miritsissä on Romaniasiain neuvottelukunnan äskettäin valittu uusi pääsihteri Henna Huttu.

Ikääntyminen tuo mukanaan muistoja ja antaa näkökulman ajan muutokseen. Romanien osalta moni asia on kehittynyt, mutta ulkoisten olosuhteiden paraneminen ei korvaa henkistä rikkautta, jota monet aikamme vanhukset kaipaavat. Tämän kertaisessa Romani miritsissä tapaamme 76-vuotiaan Kyösti Thesslundin, sekä 69-vuotiaan Saga Blomeruksen, jotka kertovat kokemuksiaan elämästä sekä siitä, kuinka vanhuksiin suhtauduttiin ennen ja mikä on muuttunut. Miltä ikääntyminen tuntuu nyky-yhteiskunnassa? Yksinäisyys ja turvattomuus ovat aikamme vanhusten arkipäivää myös romaneilla.. Kyöstin ja Sagan mukaan tämän voi korjata välittämisen ja lähimmäisenrakkauden avulla. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Romanihankkeet ovat puhuttaneet romaniväestöä runsaasti viime aikoina. Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu hankkeiden läpinäkyvyydestä ja merkityksestä romaniväestölle. Romano mirits tarttui aiheeseen ja kysyi kahdelta hanketyöntekijältä näkemyksiä asiasta. Nevo tiija on laaja ESR-hanke, jota koordinoi diakonia-ammattikorkeakoulu. Suomen romanifoorumin tehtäviin hankkeessa kuuluu romaniväestön yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen ja romaniyksilön hyvinvoinnin vahvistaminen. Tätä toteutetaan mm. eri kaupungeissa järjestettävien teemapäivien avulla. Romanifoorumin hanketyöntekijä Kyösti Florin kertoi ajatuksiaan teemapäivistä Seinäjoella maaliskuussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kokoaa tietoa romanien hyvinvoinnista, terveydestä ja elämänlaadusta ja tuottaa tietoa romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi. Tähän tehtävään pyritään vastaamaan Roosa-hyvinvointitutkimuksen avulla. ROOSA-tutkimus on kuitenkin herättänyt myös paljon huolia romaniväestön keskuudessa. Aiheesta kuullaan Oulun hanketyöntekijä Tanja Yrttiaho-Lindgrenin ajatuksia. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso

Lokakuussa 1940 internoitiin Alliersin leirille noin 350 romania silloisella miehitysvyöhykkeellä Ranskassa. Noin 6500 miestä, naista ja lasta kokivat saman kohtalon kolmessakymmenessä internointileirissä eri puolilla Ranskaa. Tästä kertoo Paola Piganin esikoisromaani "Älä astu sieluuni kengät jalassa". Monet perheet elivät hirvittävissä olosuhteissa leirillä noin kuusi vuotta. Toimittaja Maria Friman tapasi Paola Piganin Helsingissä ja hän kertoo nyt suomeksi julkaistun romanin synnystä. Paolan lämmin ja runollinen ote vahvaan ja vakavaan aiheeseen – yhteiseen ja unohdettuun tragediaan – on koskettava.

Suomenhevonen Vitter voitti viime vuonna niin ravikuninkuuden kuin Tukholmassa ravattavan Elitkampenin. Vitter on ensimmäinen romanien omistama ravikuningas. Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Vitterin omistajan ja valmentajan Jalmari Svartin Tampereella ja kyseli kuulumisia. Millainen kilpailukausi Vitterillä on tiedossa tänä vuonna?

Gipsy Legionin vetäjä Mertsi Blomerus kannustaa romaneja liikunnan pariin. Helsinkiläinen Mertsi Blomerus toivoo romaniväestön löytävän jonkinlaisesn liikuntaharrastuksen ja koko yhteisön saavan urheilusta iloa ja hyvinvointia. Romaneilla terveysongelmat ja ylipainoisuus ovat kasvussa. Intohimoinen liikunnan harrastaja ja Gipsy Legion ry:n puheenjohtaja vetää pääkaupunkiseudulla romaneille tarkoitettuja liikuntatoimintoja, mm. salibändijoukkuetta ja lentopalloporukkaa. Toiminta on käynnistymässä myös Porissa. Mertsi Blomerus kertoo ajatuksiaan urheilullisesta elämäntavasta, liikunnan ja ravinnon terveysvaikutuksista ja yhdistyksen liikuntatoiminnan tuomasta yhteisöllisyydestä. Romano miritsin toimittaa Jaakko Laakso.

Lakeuden Romanit ry:n puheenjohtaja Jari Stenroth tunnetaan Etelä-Pohjanmaalla aktiivisena ja uusiin haasteisiin mielellään tarttuvana henkilönä. Stenroth on toiminut pitkään Seinäjoen kaupungin koulunkäynninohjaajana erityisesti romanilasten ja -nuorten tukena. Tällä hetkellä hän työskentelee ennaltaehkäisevän perhetyön parissa. Jari Stenroth kertoo Romano miritsin haastattelussa ajatuksiaan nuorten parissa työskentelystä ja yhdistystoiminnasta. Jakson lopuksi kuullaan töysäläisten sisarusten Alinda Ala-Mattisen ja Malla Lindemanin muistoja lapsuuden jouluista 1960-luvulla.

Romanien valtakunnalliset koulutus ja työllisyysmessut järjestettiin Helsingissä marraskuun lopulla. "Mahdollisuuksien päivä" -nimellä kulkenut messutapahtuma pyrki tarjoamaan tietoa tämän hetken koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista ja murtamaan ennakkoluuloja puolin ja toisin romanien työllistymismahdollisuuksista. Ohjelman on toimittanut Miriam Schwartz.

Romano miritsissä palataan lokakuiseen romanien leiritapahtumaan Kangasalla. Tampereen romanien järjestämässä tapahtumassa keskusteltiin romanilasten koulunkäynnistä ja keinoista tukea lasten kasvatusta. Esillä oli myös Suomen romanien hengellinen avustustyö Itä-Euroopassa, jossa puutetta on paljon aivan elämän perustarpeista. Suomen romaneille itäeurooppalaisilla heimoveljillä on annettavana esimerkki hyvin säilyneestä yhteisöllisyydestä ja sosiaalisesta vastuusta, joka meillä on heikentynyt arvioi avustustyöstä leiritapahtumassa kertonut Valde Blomerus (kuva). Toimittajana Jaakko Laakso

Suomalainen Miranda Vuolasranta nimitettiin Euroopan Romanien ja kiertävien foorumin, eli ERTF puheenjohtajaksi kesäkuussa. Foorumi ajaa romanivähemmistön etuja kansainvälisellä tasolla. Järjestön työnkuva on laaja ja koskettaa romaniväestön arkea monissa Euroopan maissa. Ohjelmassa Miranda Vuolasranta kertoo mitä ERTF tavoitteista. Toimittajana Miriam Schwartz.

Tukholmalainen Olli Berg on vuodesta 2006 lähtien käynyt Unkarissa keskimäärin joka kolmas kuukausi viemässä sekä hengellistä että humanitääristä apua kurjuudessa eläville romaneille. "On helppo rakastaa kaukaa, mutta on tärkeää osoittaa rakkautta niitä kohtaan, jotka ovat lähellä ja tarvitsevat apua."Olli Berg syntyi Savossa, Karttulassa 1961. Kahdeksanlapsinen perhe muutti Lahteen -68 ja  sieltä Göteborgiin 70-luvun alussa. Välillä Olli vanhempineen asui uudelleen Suomessa, ja vuonna -82 hän muutti Tukholmaan, missä asuu edelleen vaimonsa Riittan kanssa. Heillä on kaksi poikaa, joista nuorempi asuu vielä kotona.Olli on työskennellyt romanikielen opettajana. Hän puhuu sekä Suomen romanien kieltä että kansainvälistä romanikieltä. 80-luvulla Olli tuli uskoon ja aloitti lähetystyön, aluksi silloisessa Neuvostoliitossa suomensukuisten romanien parissa, ja sen jälkeen Keski-Euroopassa.Hän matkustaa useita kertoja vuodessa Unkariin, missä hän on muun muassa mukana vetämässä romanilasten kesäleiriä. Ollin matkat suuntautuvat myös Romaniaan ja Tsekkiin. Matkoja on kertynyt jo satakunta tähän mennessä. Romanikansan hätä on suuri, sanoo Olli. Tarvitaan niin korkean tason poliittisia päätöksiä kuin ruohonjuuritason käytännön työtä kurjuudessa elävien romanien auttamiseksi, hän toteaa. Kuuntele Olli Bergin elämäntarina sekä hänen kokemuksiaan köyhyydessä elävien Unkarin ja Romanian romanien parista.Soilin seurassa- ohjelmasarjasta: Smalltalk ei ole koskaan ollut tämän hämäläisnaisen vahvin laji. Kuulumiset vaihdetaan sen takia heti kättelyssä, ja niihin ehkä palataan kun eron hetki lähestyy. Melkein kokonainen tunti siinä välillä keskitytään muuhun. Puhutaan siitä, mikä vaivaa ja mikä on hätänä. Siitä, mikä antaa onnen tunteen ja miten on päästy pälkähästä. Lapsuudesta, tärkeistä ihmisistä elämänpolun varrella, tehdyistä valinnoista, ovista joita on suljettu ja ovista joita on avautunut. Joka viikko uusi vieras, josta tuleekin sinulle tuttu. Hän on myös mukana vaikuttamassa siihen, mitä musiikkia ohjelmassa soitetaan. Haastattelija: Soili Huokuna.soili.huokuna@sverigesradio.se

Uusi hame päälle ja ruokaa niin, että se riittää kaikille. Niin syntyy romanijuhlat, kertovat Alinda, Anita, Diana, Laimi ja Milaja ompelukerhon kevätjuhlassa Farstassa. Koukuttajana Domino Kai. Kulttuurikeskustelu Koukussa keskustellaan romanien juhlista ja arjesta. Farstan Tubenissa on koolla romaninaisia, jotka ovat opiskelleet hameen tekoa opintopiirissä. On käynnissä kevätjuhla ja pöydällä täytekakku. Näin syntyy pienet arkijuhlat Farstan Tubenissa.Juhlintaa kansallispäivänäVielä varsin uusi juhla, Romanien kansallispäivä 8.4. on muodostumassa tärkeäksi tapahtumaksi. Yhä useammat romanit kokoontuvat 8.4., ja myös Tukholman Skarpnäckin tapahtuma keräsi runsaasti väkeä.Tavallisin romanijuhla tätä nykyä pidetään seurakunnissa. Silloin lauletaan ja rukoillaan ja juodaan kahvit.Ja kirkkoon mennään parhaat päällä. Uusi hame on tärkeä osa romanijuhlaa. Siihen ei pukeuduta vain itsensä takia, vaan kunnioituksesta muita juhlijoita, erikoisesti vanhempia ihmisiä kohtaan.Vieraanvaraisuus on tärkeä osa romanikulttuuria. Vielä nykyäänkin vieraita voi vain tulla tupsahtaa kutsumatta, ja silloin keitetään kahvit ja annetaan aikaa vierailijalle, kertovat opintopiiriläiset.Hame on tärkeä osa kulttuuriaRyhmäläiset toivoisivat voivansa opettaa hameen teon myös seuraavalle sukupolvelle. Kuuntele miksi.Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg.Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Ihmisoikeuksien historia Suomessa on ohut ja lyhyt, totesi akatemiatutkija Reetta Toivanen romanien oikeuksien seminaarissa. Yleisen ilmapiirin muutos ja tulevaisuuden haasteet nousivat esiin romanien puheenvuoroissa. Romanikielisen uutiskatsauksen lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Ammattitutkinto ja peruskoulun päättötodistus ovat tähtäimessä yhä useammilla suomalaisilla romaneilla. Päättötodistus puuttuu edelleen joka kolmannelta romanilta. Lukion ja korkeakouluopintoja suorittaneita on edelleen vain 8 % kaikista romaneista, kun luku muun väestön osalta on noin puolet ikäluokasta. Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen ja uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund.

Suomen romaniväestön historia julkaistiin muutama vuosi sitten, mutta romanien kulttuurihistoria ja romanilaulujen antologia odottavat vielä tulemistaan. Missä viipyy romanien Kanteletar? kysyy kulttuurintutkija, professori Pekka Laaksonen. Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen.

Akatemiaprofessori Johanna Niemi pelkää, että koulutussäästöt uhkaavat katkaista myönteisen kehityksen romanien koulutuksessa. Esimerkki Oulusta kertoo siitä, miten romanien erityistä koulutustukea käytetään. Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen

Romano Mission toiminnanjohtaja Tuula Åkerlundin työkenttänä ovat aina olleet romanit. 60-vuotispäivänään hän kiittää lapsuudenkotiaan elämänsä voimavaroista. Tuula Åkerlund kertoo myös siitä, miksi perinteikäs Kotimäen romanilastenkoti lakkautettiin vuodenvaihteessa. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen.

Miranda Vuolasranta tietää miten vaikeata on päästä eteenpäin elämässä romanina ja naisena. Ohjelmassa Kuusi kuvaa Miranda kertoo tarinansa, kuinka pieni ja kiusattu romanityttö raivasi tiensä suomalaisen yhteiskunnan ja EU:n hupulle. Miranda Vuolasrannan isoisä, talvi- ja jatkosodan veteraani Aleksander Bollström oli Karjalan romaneita, jonka koti jäi rajan taakse Ruskealaan. Evakuoitu perhe asettui Keski-Suomeen Suolahden pitäjään. Miranda kuuluu ensimmäiseen romanisukupolveen, jolla oli mahdollisuus päästä kouluun. Harvat romanit ymmärsivät 1950-luvulla koulutuksen merkityksen ja suuri osa romaneista kiersi vailla pysyvää asuntoa. Mirandan vanhemmat Helli ja Pekka Bollström olivat vahvasti sitä mieltä, että vaikka he itse olivat jääneet luku- ja kirjoitustaidottomiksi, lasten oli opiskeltava selviytyäkseen paremmin yhteiskunnassa. Kansa- ja keskikoulun jälkeen Miranda muutti Ruotsiin äidin sukulaisten luo, koska hänelle sanottiin, ettei romani saa Suomessa työtä, jollei luovu kulttuuristaan. Ruotsissa Miranda pääsi opiskelemaan ja toimi romanikielen ja -historian opettajana. Vuonna 1984 hän palasi perheineen Suomeen ja aloitti romanikielen opettamisen Mustalaislähetyksen lastenkodissa. Pian hänet nimitettiin Romaniasiain neuvottelukuntaan ja suunnittelemaan Romaniväestön koulutusyksikköä, joka nykyisin toimii opetushallituksessa. Miranda toimi myös asiantuntijana lukuisissa romanien aseman parantamiseen tähtäävissä lakihankkeissa sekä Euroopan neuvoston sopimuksissa. Vuonna 1998 Miranda Vuolasrannasta tuli ensimmäinen romani Valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Vuodesta 2002 alkaen hänen kansainväliset tehtävänsä laajenivat Strasbourgiin valmistelemaan presidentti Tarja Halosen aloitteen läpimenoa Euroopan parlamentissa. Kysymys oli Euroopan romanifoorumista, joka toteutui vuonna 2006. Mirandasta tuli myös suomalaisten romanijärjestöjen kattojärjestön Fintiko Romano Forumin puheenjohtaja. Monipolvinen ura Suomessa ulkoministeriössä ja Euroopan neuvostossa johti toukokuussa 2013 siihen, että Miranda Vuolasranta siirtyi EU:n komission oikeudellisen osaston syrjimättömyysasioiden yksikköön Suomen asiantuntijavirkamieheksi. Hän on työnsä ohella kääntänyt Ylessä vuodesta 1995 alkaen lähetetyn Romano mirits -ohjelman uutisia romanikielelle vuoroin Tuula Åkerlundin kanssa. Miranda on ensimmäinen romaninainen korkean tason julkisissa viroissa. Hänet tunnetaan rohkeasti mielipiteensä romanien asioiden kehittämisestä esiin tuovana ihmisenä Suomessa ja Euroopassa. toimittajana Tuovi Putkonen

Suomen romanien historia julkaistaan Ruotsissa syyskuussa. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kaksi vuotta sitten saanut laaja Romanien historia on kansainvälisestikin uraauurtava. Romano miritsissä haastateltavana on professori Panu Pulma. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Monet vähemmistövitsit vaikuttavat viattomilta, mutta ovatko ne sitä? Vahvistavatko ne kielteisiä ennakkoluuloja? Romanien ja saamelaisten tarinankerrontakoulutuksessa huumorista puhuivat ja sitä esittivät Hannu Friman ja Siiri Magga. Mukana oli myös erikoissuunnittelija Malla Laiti. Uutisia romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen,

Hiljattain ilmestyneen Valvojana naisten erityistyöleirillä- kirjan mukaan myös romaninaisia oli jatkosodan aikana pakkotyöleireillä ympäri Suomea. Romanien työleireistä jatkosodan aikana kertovat Romano miritsissä professori Panu Pulma ja sosiaalineuvos Väinö Lindberg. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen

Romanien kansallislaulua lauletaan huomenna eri puolilla maailmaa kansainvälisenä romanipäivänä. Se kuullaan myös tänään Romano mirits-ohjelmassa, jossa tavataan romanien Au mensa- Tule mukaan-nuorisohankkeen työntekijä Anette Lindström. Ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Romanien tukikonsertti kerjäläisille Suomalaiset romanimuusikot ovat ensimmäistä kertaa keränneet tukikonsertilla rahaa romanikerjäläisten ruokapäivään. Runsaasti romaniyleisöä keränneen romanimuusikoiden illan aiheena sunnuntai-iltana olivat suomalaiset romanit ja romanikerjäläiset. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen.

Romanit haluavat näkyä ja kuulua suomalaisessa yhteiskunnassa ja elvyttää romanikielen. Romanien tavoitteet tulevaan hallitusohjelmaan esitettiin vaalipaneelissa viime viikolla. Romano miritsin romanikieliset uutiset lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Unto Jääpuro oli mukana perustamassa Suomen romaniyhdistystä 50 vuotta sitten ja vaikuttaa yhä romanikentällä. Romano miritsissä kuullaan myös romaninaisten syrjintäkokemuskyselystä. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen..

Romanien syrjinnästä järjestettiin Helsingissä viime viikolla kansainvälinen työpaja. Romanien tilanne on vaikea useissa Euroopan maissa ja nykyisin aiheuttavat kasvavaa huolta populismin vaarat ja menneisyyden varjot. Kiitokseenkin oli aihetta kun Suomalaisen kirjallisuuden seura palkittiin Paarkiba, kiitos-palkinnolla. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja Romano miritsin toimitta Tuovi Putkonen.

Helsinki liputtaa romanien kansallispäivänä Romanien kansallispäivän kunnialiputuksesta Helsingin kaupungintalolla syntyi eilen poliittinen päätös. Romanien kansallispäivä 8.4. on tänä vuonna myös ensimmäisen kerran mukana Helsingin yliopiston almanakassa. Romano miritsissä haastatellaan liputusaloitteen tekijää Thomas Wallgrenia ja tavataan oululaisia työkokeilussa mukana olevia nuoria aikuisia. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz.

Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivillä Oulussa korostui romanien ja virkamiesten yhteistyön merkitys. Romanien toimimista omissa asioissa pidetään tärkeänä ja vaikutusmahdollisuuksia pyritään lisäämään. Romano miritsissä haastateltavina ovat johtaja Kari Ilmonen ja neuvotteleva virkamies Sarita Friman-Korpela sekä Kirsi Florin Jyväskylästä. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Romanien syrjinnän vastaisen työn merkeissä Helsingissä joulukuun alussa järjestettävässä kansainvälisessä seminaarissa kysytään muun muassa, ovatko romanit maskotteja vai todellisia vaikuttajia heitä koskevissa asioissa. Haastateltavina Romano miritsissä ovat Katriina Nousiainen sisäministeriöstä ja Sarita Friman-Korpela Romaniasiain neuvottelukunnasta. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

1960-luvulla rotusyrjintä haluttiin lopettaa Suomessa. Nuori lakimies Jacob Söderman oli mukana ajan poliittisessa kuohunnassa. Romano miritsissä hän muistelee romanien olojen parantamisen läpimurtoa. Romanikieliset uutiset lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Mustalaiskysymys nousi pintaan Suomessa 1960-luvulla. Silloin mustalaisasiain neuvottelukunta sai puheenjohtajaksi Jakob Södermanin, joka muistelee Romano miritsissä aikaansa romanien edusmiehenä. Romanikieliset uutiset lukee Mirian Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Romanikielisiä tekstejä julkaistaan harvoin. Oli juhlan aihetta, kun opetusneuvos Viljo Koiviston romaniksi ja suomeksi kirjoittama kirja hiljattain näki päivänvalon. Tekstit kertovat romanien elämästä aikana, jolloin nykyisin 83-vuotias romanikielen uranuurtaja oli nuori. Julkistamistilaisuudessa oli mukana myös Romano miritsin toimittaja Tuovi Putkonen.

Mertsi valmentaa romanien salibandyjoukkuetta Romanijoukkue pelaa salibandyliigassa Helsingin Myllypuron areenalla. Vanhemmat romanit ja romaninaiset eivät saa romanitapojen mukaan katsella shortseissa pelaavien miesten otteluita, mutta itse peli sopii kaikille. Romano miritsissä tavataan romanien salibandyjoukkueen valmentaja Mertsi Valerius. Uutiset romaniksi lukee Miriam Schwartz ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.

Tänään vietettävä Romanien kansallispäivä on ensimmäistä kertaa almanakassa virallisena kalenteripäivänä. Sen kunniaksi Samuel ja Enni Pirttilahti ovat leiponeet kalenteripäivän valtakunnalliseen juhlaan Vantaalle Suomen suurimman romanikakun kärrynpyörineen ja kansallispukuineen. Romano miritsissä tavataan kakuntekijät ja kuullaan Miriam Schwartzin lukemana romanikieliset uutiset.

Internetin uusi Romanit.fi-portaali vastaa romanien historiasta, tapakulttuurista ja nykypäivästä usein tehtyihin kysymyksiin kaikelle kansalle. Nykyisin voidaan puhua asioista, joista ennen on vaiettu, todettiin Romanit.fi-sivuston avajaisissa. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja Romano miritsin toimittaa Tuovi Putkonen.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan romanien kielelliset oikeudet eivät toteudu Suomessa. Haastateltavana on Romano miritsissä ylitarkastaja Maria Soininen. Ohjelmassa tavataan myös Heidi Hagert, joka opiskelee Iso Kirja-opistossa Keuruulla. Uutiset romaniksi lukee Valfrid Åkerlund ja ohjelman toimittaa Tuovi Putkonen.