Podcasts about kehitys

Miten varhaisen maapallon mantereinen kuori on muodostunut? Onko nykyisenkaltainen laattatektoniikka toiminut varhaisella maapallolla ja mistä alkaen vai ovatko varhaisimmat mantereet ja kivet syntyneet erilaisten ja osittain tuntemattomien prosessien tuloksena? Heilimo kertoo luennolla, mitä teorioita varhaisen maapallon mantereiden synnystä on esitetty geologisen aineiston perusteella, ja mistä alkaen laattatektoniikka on toiminut maapallolla. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2024/esa-heilimo

Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskus julkaisi nelivuotiskertomuksensa viime viikolla. Siinä kuvaillaan kattavasti uskontojen tilaa ja sen kehitystä kuluneen neljän vuoden ajanjaksolla niin Suomessa kuin maailmallakin. Globaalisti suuria havaintoja on islamin kasvanut asema suhteessa kristinuskoon. Kehityksen näin jatkuessa islam on 2040-luvulla maailman suurin uskonto. Toisena isona muutoksena on uskonnon ja nationalistisen ajattelun tiivistynyt liitto. On tunnettua, että Venäjällä ortodoksinen kirkko on siunannut pyhänä sotana Putinin hyökkäystä Ukrainan kimppuun. Mutta sama ilmiö on toteutunut jo pitkään esimerkiksi Intiassa, jossa hindunationalistinen liike seisoo vallanpitäjien tukena. Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon rooli on edelleen vähentynyt. Suomalaiset arvostavat uskonnonvapautta ennen kaikkea oikeutena itse määritellä oma katsomuksensa. Kirkko menettää erityisesti asemiaan työelämään siirtyneiden, yli 30-vuotiaiden parissa. Kehitys merkitsee kirkolle myös suurta taloudellista haastetta. Kirkkoon kuuluu yhä yli 60% suomalaisista, mutta tehdyssä kyselyssä ensimmäistä kertaa itsensä kristityiksi kokevat mieltävät olevansa yhteiskunnassa vähemmistö. Kirkon ja uskontojen tilasta ja tulevaisuudesta keskustelevat Kirkon tutkimus ja koulutus-yksikön tutkija Jyri Komulainen, uskontotieteilijä Teemu Taira sekä Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Toimittajana on Ville Talola.

Olin nuorena villi ja luova skeittarin alku. Olin hyvin paljon omissa oloissani ja kotona ei nähty, että minkälaista elämää elän kodin ulkopuolella, kertoo 38-vuotias nimimerkki Mindlessflow. Ympäristötekijät, perhesuhteet, psykososiaaliset resurssit lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat siihen, miten me kasvamme. Kehitys ei mitenkään nollaannu aikuisuudessa vaan se kasautuu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Jenna Grundström toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ristiriitainen kiintymyssuhde ja emotionaalinen vaille jääminen on näkynyt aikuisuudessa masennusjaksoina, kertoo 43-vuotias nimimerkki Sara. Lama-ajan kokemukset ovat lisänneet ymmärrystä siitä, että taloudellinen ahdinko sairastumisen tai korkojen nousun myötä voi kohdata ketä tahansa, sanoo eräs vastaaja Varsinais-Suomesta. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Yanagihara, Hanya, Pieni elämä (2015) Keltainen kirjasto. Tokola, Maiju, Airo, Riikka (2024) Kiintymyssuhteet ja kiintymyssuhdemallit. Lääkärikirja Duodecim.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot ovat jäljessä laahaavan kansantalouden pelastusrengas. T&K-tuet ne ovat niitä harvoja menoja, joita hallitus on valmis lisäämään. Uskomme vahvasti, että kun lisäämme yrittysten T&K-tukia, innovaatioita syntyy ja kansantalouden asiat korjautuvat. Vai korjautuvatko? Uusi M&A kertoo karun totuuden tukien hyvinvointivaikutuksista ja ennustaa lisäksi woken loppua.

Extrajakso Your Finnish Friendsin kanssa tehdystä Patreon-jaksosta! YFF jätkät siirsi painopisteen ja siirsi keskustelun meihin. Mitä me tehdään, miksi me tehdään muun muassa tätä podcastiä ja millaisia ajatuksia meillä on maanpuolustukseen ja reserviläisyyteen liittyen? Tuuppa messiin!Jakso äänitetty marraskuussa 2023. Tsekkaa myös muut YFF-kavereiden kanssa tehdyt jaksot ja muista lahjoittaa Your Finnish Friendsille!Tsekkaa Your Finnish Friends eri somekanavista ja täältä: https://www.yourfinnishfriends.org/Kuuntele jälkilöylyt Patreonin puolella!patreon.com/MightyFinlandMighty Finland Podcastia tehdään meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa:Varusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa? Miten Varhassa aiheeseen on tartuttu? Millaisia askelia teeman suhteen on otettu? Vieraana Varsinais-Suomen hyvinvointialueen strategiajohtaja Leena Setälä.

Kehitys koiraurheilijana. Mikä vie eteenpäin koiraurheilussa? Tästä kalenteriluukusta saat paljon ajatuksia ja pohdintaa urheilijana kehittymisestä, koiran kanssa.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ihmetellään miksi meitä suomalaisia kiehtoo niin paljon se, mitä vaikkapa naapurimme tienaa? Olemmeko me itse suoraselkäisiä veronmaksajia vai uskaltaisimmeko jopa ottaa riskejä vältelläksemme veroja? Pohdimme myös miten paljon viihdeohjelmalla, kuten Elämäni biisillä, voi olla vaikutusta presidentinvaalikampanjaan. Viitataanko tulevaisuudessa ohjelman jaksoon ja todetaan, että tämä oli ratkaiseva presidentin valinnassa? Käsittelemme lisäksi Sixten Korkman -ilmiötä. Mistä Korkmanin suosio johtuu ja miksi hänestä on tullut arvoprofeetta, joka täyttää jopa kirkkoja arvopuhekiertueellaan? Miten Suomessa ylipäänsä pääsee suosituksi intellektuelliksi ja mahtuuko tänne kerrallaan aina yksi setäikäinen profeetta? Lisäksi kysymme ovatko nykyajan isät omia isiään ja isoisiään parempia lastensa kanssa. Kulttuurin ilmiöitä ja muitakin ajankohtaisia asioita ihmettelevät Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola, toimittaja Leena Virtanen sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke

Miksi uutismedian mittarit ovat pysyneet vuosikausia samoina – esimerkiksi sivulataukset – vaikka esimerkiksi tulevaisuudentutkijat, kuten amerikkalainen Amy Webb, ovat kauan ennakoineet näiden ”huomiomittareiden” loppua. Entä vaikeuttavatko Euroopassa korostuvat tietosuoja-asiat uutismedian mittaamisen kehittämistä? Miksi monesta eri luvusta koostettavat indeksit eivät välttämättä ole hyvä ratkaisu?

Miksi Keskustan kannatus on romahtanut? Miten Keskustan talouspolitiikka on kehittynyt Esko Ahon hallituksesta nykypäivään? Mikä on Keskustan rooli suomalaisessa politiikassa suhteessa muihin suuriin puolueisiin ja oliko Keskustalta virhe jättäytyä oppositioon 2023 eduskuntavaalien jälkeen? Studiossa valtiopäiväneuvos ja pitkäaikainen Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Jakso on kuvattu 14.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Keskustalaisuus (4:57) Esko Ahon talouspolitiikka (9:57) Keskustan rooli (12:02) EU ja euro (21:09) Keskusta ja populismi (24:10) Keskustan ydin (30:02) Hallitukseen meno (33:04) Keskustan kannatus (39:21) Ilmastopolitiikka (46:22) Maahanmuutto (48:27) Sipilän hallitus (53:23) Viestintä (55:18) Jakolinjat puolueissa

Miten eurooppalainen elämä muuttui ja kehittyi kun Eurooppa vaurastui siirtomaavallan avulla ja miltä Euroopan maiden harjoittama kolonialismi näytti siirtomaiden näkökulmasta katsottuna. Haastateltavina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe Helsingin yliopistosta ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Onko ihminen lajina tuomittu eriarvoisuuteen? Luonnehtivatko hallitsijavalta, väkivallan monopoli ja byrokratia valtioita olennaisella tavalla? Antropologi David Graeberin ja arkeologi David Wengrow'n Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia -teos kritisoi lukuisia ihmiskuntaan ja sen historiaan liittyviä puhetapoja ja itsestäänselvyyksiä. Teos näyttää, että mitään lopullista totuutta tai alkuperää ei ole.

Tässä jaksossa vieraanamme on Maria Friström eli Instagramista tuttu @marialovesrealestate. Miten mahdoton voi olla mahdollista? Mistä Maria on ammentanut hullun rohkeuden siihen, että on heittäytynyt työskentelemään neljällä eri mantereella, aloittamaan asuntosijoittamisen, gryndaamisen ja paljon muuta? Keskustelemme oikeiden kysymysten tärkeydestä elämän käännekohdissa, rohkeuden merkityksestä elämissämme sekä oman perspektiivinen muuttamisen vaikutuksista. Maria avaa myös sitä miksi Marian sielu vetää aina rapakon taa eli Yhdysvaltoihin. Mikä amerikkalaisuudessa on ihanaa? Millaista on operoida korkeiden tavoitteiden maailmassa? Voiko olla tyytyväinen, vaikka menee eteenpäin tai mennä eteenpäin, vaikka on tyytyväinen? Jaksossa Maria paljastaa oman mindset työnsä tärkeimpiä harjoituksia, joilla hän on päässyt linjaan tulevaisuuden minänsä kanssa. Tämä jakso käsittelee itsensä kehittämisen teemoja monesta eri näkökulmasta. Yhdestä asiasta olemme kaikki yhtämieltä ; elämä on suurenmoinen matka, jossa ei voi tulla valmiiksi. Siitä voi silti oppia nauttimaan, kaikkine väreineen. Jaksossa mainitaan seuraavat kirjat: Simon Sinek: Start with why Bob Burg and John D. Mann: The Go-Giver, by Jason Drees: Do the Impossible: Unlock Your Full Potential with the Power of Mindset ⁠Maria Friströmin Instagram⁠: https://www.instagram.com/marialovesrealestate/

Kuinka internet toimii? Mitä internetin protokollat ovat ja mikä merkitys niillä on internetin toiminnalle? Minkälaista internetin kehitys on ollut historiallisesti ja miltä internetin tulevaisuus näyttää? Studiossa WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Jakso on nauhoitettu 15.2.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kaapelit (2:51) "Internet" (3:40) Vuosi 1969 (5:56) Protokolla (7:44) Kehitystyö (11:04) Web (13:38) Palvelin (15:04) Modeemi (16:41) 4G/5G (18:01) Ethernet (19:04) Nimipalvelu (22:25) Reititystaulut (24:35) ICANN (28:46) Juurinimipalvelin (31:16) Verkkopaketti (32:56) Portit (33:56) Välimuistipalvelin (35:30) HTTPS (39:33) Kertaus (44:41) IP-osoite (47:28) Runkopalvelin (49:23) Runkoverkko (50:54) Satelliitit (53:41) Lainsäädäntö

Kysy Hulkilta - analyyttinen bro science Q&A. ► SHRED 2023 alkaa 3.4! https://www.muscleacademy.fi/SHRED/ 00:00 ALKULÖPINÄT 00:39 Hulkki masters-lavalle? 02:24 Ruokahalun kasvattaminen 09:06 14 tunnin paasto treenin jälkeen? 12:35 Kirjasuosituksia 15:20 SFR:n optimointi 29:26 Bodaustietämyksen kehitys 36:50 Reversedieetin tahti? 42:38 Pienten lihasten / eristysliikkeiden progressio? 50:56 Pec deck progressioliikkeenä, yms. 56:57 Maastaveto vapaapudotuksella vain kontrollilla alas? 59:40 Avanto ja kylmähoito bodauksessa 1:02:39 Kylmähoito polville 1:04:30 Missä iässä ja miksi kehitys loppuu? 1:11:34 LOPPULÖPINÄT

Miksi tarvitsemme tietoa sekä suojaavista että haavoittavista tekijöistä ymmärtääksemme lapsen kehitystä ja hyvinvointia? Miksi lapsen kehityksen varhaisvaiheet ovat erityisen merkityksellisiä? Kehityspsykologian professori kertoo luennollaan lapsen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten lapsen yksilölliset tekijät ja kasvuympäristön olosuhteet yhdessä luovat perustan lapsen pitkäaikaiselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

Minkälaisia historiallisia hetkiä nykytilanne Venäjällä muistuttaa? Miltä valtapeli Venäjällä on näyttänyt ja nyt näyttää? Minkälaiselta vaikuttaa Venäjän tulevaisuus, vaikuttaako siltä, että Venäjä saattaa hajota? Mitä virheitä EU on tehnyt suhtautumisessaan Venäjään ja miten EU:ssa kannattaa toimia nyt ja jatkossa Venäjän suhteen? Haastateltavana on Venäjän historian dosentti ja perussuomalaisten puoluesihteeri Arto Luukkanen ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmassa voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Itävaltalaisen taloustieteen poliittinen läpimurto uusliberalismin muodossa on saanut jalansijan instituutioissamme, asenteissamme ja arvoissamme viime vuosikymmenien saatossa. Mielikuva ihmisestä rationaalisena ja omaa etuaan itsekkäästi ajavana homo economicuksena saa valtavan haasteen ilmastokriisin muodossa; onko nykyinen taloudellinen järjestelmämme enää paras vastaus, vai peräti ongelman ytimessä? Ilmastokriisilinjan 2. tuotantokausi starttaa isojen kysymysten äärellä, kun systeemiajattelu kohtaa feminismin ja oletetut taloustieteelliset “faktat” näyttäytyvät pikemminkin ahdistuksena maailman monitulkintaisuutta kohtaan! Jaksossa aktiivista ajattelua saamme ammentaa mainion Suomen sosiaali ja terveys ry Soste:n pääekonomistin, feministisen taloustieteilijän Anni Marttisen aivonystyröistä. Tervetuloa mukaan surffaamaan post-kapitalististen unelmien aalloille!

Millainen on yritysten kyky hyödyntää tekoälyä? Joko niissä nähdään tekoälyn mukanaan tuomat hyödyt ja mahdollisuudet? Tekoäly voi tuntua jännittävältä, miten se otetaan osaksi omaa liiketoimintaa ja karistetaan siitä mystiikka? Vieraana on Vaisalan partneruuksista ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava Teppo Kuisma, joka on työskennellyt myös Piilaaksossa. Kuisman mukaan tekoäly tulee muuttamaan kaikkia toimialoja, mutta koska tämä valtava teknologinen murros tapahtuu? Ohjelman juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Accenturen Karoliina Hagman, joka on datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa teknologiayhtiö Accenture.

Kehitys kehittyy, eikä vauhdissa pysyminen ole pk-yrityksille helppo rasti. Onneksi apuja on saatavilla monestakin suunnasta, ja yksi näistä suunnista on Nolwenture Ltd, joka on auttanut muun muassa lukuisia start-up:ja saamaan ideaansa lihaa (ja koodia) luiden ympärille - tai vaihtoehtoisesti kuulemaan karun totuuden idean liiketoiminnallisesta potentiaalista. Bronxcastissa Nolwenturen perustaja ja yrittäjä Antti Vikman kertoo, miten jatkuvaan muutokseen kannattaa suhtautua, onko vaarana että iso osa pk-yrityksistä putoaa tyystin kyydistä, mistä itsensä sivistämisessä kannattaa lähteä liikkeelle ja mikä yksi asia pitää yksinkertaisesti löytyä, jos aikoo pärjätä. Siis kuuntele niin että bitit vinkuvat! Huom. Keskustelu sisältää myös suomen kieltä.

Tämä Futucast x Accenture jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Accenturen kanssa. Tässä jaksossa keskustelemme Terveystalon CTO:n Juha Juosilan ja Accenturen Marko Sysi-Ahon kanssa terveydenhuollon tulevaisuudesta. He ovat molemmat terveydenhuollon teknologian tulevaisuuteen erikoistuvia henkilöitä, joten tässä jaksossa kuullaan monesta jännittävästä asiasta, mitä ihminen on viime aikoina keksinyt lääketieteen kehittämiseksi. Sen lisäksi keskustelemme paljon myös siitä, miten organisoimme terveydenhuollon järjestelmämme. Lopputuloksena oli keskustelu terveydestä, teknologiasta, insentiiveistä, vapaudesta, vastuusta, politiikasta ja paljon muusta. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tässä jaksossa vieraana valovoimainen Peppiina Meronen, hän on intohimoinen unelmien ja omannäköisen elämän lähettiläs. Hyvinvointi on laaja käsite, hyvinvointiin kuuluu moni asia kuten kehosta huolehtiminen, mielen ravitseminen ja hyvän energian maksimointi! Tämä jakso on sinulle, joka unelmoit omannäköisestä elämästä, mietit liikaa mitä muut ajattelevat tai sinulle, joka kaipaat juuri tälle päivälle pirskahtelevaa positiivisuutta!  Peppiinan löydät Instagramissa nimellä @bypeppiina Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Oslo Skin Labin kanssa. Syö nuku säästä -seuraajat saavat Oslo Skin Labin jäseniksi ryhtyessään 60% alennuksen ensimmäisestä The Solution-pakkauksesta. Jäsenenä saat myös jatkuvan 30 % alennuksen kaikista lähetyksistä, jolloin hinnaksi jää 39,80 per pakkaus. Tästä pääset tutustumaan

Tällä kerralla Tuplaturinoissa vältellään pysähtyneisyyden aikaa. Yrittäjällä ei ole velvollisuutta pyrkiä kasvattamaan firmaansa, mutta mukavaan tilanteeseen tuudittautuminen on iso riski. Yrittäjälle tuputetaan kasvuneuvoja joka tuutista Jokainen valitsee itse tavoitteensa ja ison osan ongelmistaan Kun pääluku kasvaa, myös ongelmat lisääntyvät Jopa yrittäjä voi elää kohtuullisen normaalia elämää Jos et mene eteenpäin, menet taaksepäin? Paikalleen jääminen heikentää kilpailuetujen vaikutusta Jos kehitystä ei seuraa, voi tulla ikäviä yllätyksiä Kaikkiin etunenässä hyppääminen ei välttämättä sekään kannata Joskus himmaamiselle, ”tyytymiselle” voi olla hyvä syy Antti Heikkinen: Einari – Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämä

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Podcastin 55. jakson vieraana työterveyshuoltoon ja unilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Vilho Ahola. Jakso taltioitiin 29.9.2021. Videoversio: https://youtu.be/7oaLjnuB8o0 Apple Podcasts: https://apple.co/3EdbpU8 Spotify: https://spoti.fi/3H1Mvsn RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss 00:00:13 Esittely. Vilhon lähestymistapa lääketieteeseen ja lääkärin työhön. 00:06:09 Nykytyömaailman uudenlaiset kuormitukset ja niiden hallinnointi. 00:16:35 Hyvinvoinnin ja kärsimyksen juuret. 00:20:14 Ken Wilber, integraaliteoria ja integraalinen ajattelu. Armeija ja itsetuntemus. 00:28:10 Moninäkökulmaisuus. Kompleksisuus- ja systeemiajattelu eri tieteenaloilla. Epälineaariset sairaudet. 00:36:21 Mielenterveysongelmien verkostomalli. Miesten seksuaalihäiriöt. 00:45:23 Wilberin kvadranttimalli. 00:54:38 Subjektiivisen ja objektiivisen yhteensovittamisen haasteet. Kieli todellisuuden kehystäjänä. 01:05:22 Tieteen ja kirkon liitto uusplatonismia vastaan. Merkityksellisyyden kriisi. 01:12:29 Meditaatio ja monismi. Vilhon allergia kognitiotiedettä kohtaan. 01:21:13 Pratityasamutpada eli ilmiöiden yhteiskehkeytyminen. Intersubjektiivisuus. 01:26:21 Hyvinvointi sosiaalisena ilmiönä. Auttajan oman hyvinvoinnin merkitys auttamistyössä. 01:33:16 Lääketiede ja itsetutkiskelu. Tieteellinen osaaminen ei takaa soveltuvuutta potilastyöhön. Uomaelämä. 01:44:40 Nykymaailmassa tarvittavat taidot ja niiden opettaminen. Teollisen sivilisaation romahdus. 01:52:28 Kannustimien merkitys yksilöiden ja yritysten valinnoissa. Nahka pelissä ja syntytieto. 02:03:04 Teknologia ja viisaus. Hyveet. Hyvät lenkkarit. 02:15:04 Aikuisten psykologinen kehitys, hierarkiat ja sorto. 02:30:24 Onko parempi auttaa useampaa vähän kuin harvaa paljon? Efektiivinen altruismi ja kärsimyksen vähentäminen. 02:46:46 Wilber ja yhteiskunnalliset kehitysasteet. 03:03:00 Modernismi, postmodernismi, metamodernismi. Arvorelativismi. Näkökulma-absolutismi. 03:16:14 Kehitysasteiden välisten kitkojen ymmärtäminen. Etuoikeudellisuus. 03:29:13 Keskustelu jazzina. 03:32:32 Loppulyhyet. Muita avainsanoja: Kokonaisvaltaisuus Kognitiivinen ergonomia Ajanhallinta Reduktionismi Näkökulmaneljännekset Kartesiolainen dualismi Tekoäly Koulujärjestelmä Resilienssi Kehityspsykologia Valta Välittäminen Esi/jälki-virhepäätelmä Etuoikeudellisuus Linkkejä keskustelun tiimoilta: Podcast Jani Kajanojan kanssa https://youtu.be/4BH9mb8gnzk Vervaeken ja Henriquesin Untangling the Worldknot of Consciousness https://youtu.be/bD6Szbf1cHo Podcast Elisa Aaltolan kanssa https://youtu.be/52tu9reQ9Zk Vilhon Facebook-sivu https://www.facebook.com/vilhoaholamd ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis Tilan ja laitteistoa podcastille tarjosi https://audiospot.fi

Toisen kauden intro jaksossa vieraana Kai-Markus Lilli Karhulta. Jaksossa käydään läpi pesäpalloa välinevalmistajan silmin. Karhu on kulkenut pesäpallossa mukana aina lajin alkutekijöistä saakka. Matkaan on mahtunut iso kasa isoja onnistumisia, mutta myös kiviä on polulle sattunut. Hyppää mukaan toiseen tuotantokauteen pehmeästi Karhu Specialin kautta.

Nitor Deltan toimitusjohtaja Rami Sirkiä, KTM, keskustelee ketterästä kehityksestä ja erityisesti skaalautuvista agile-kehitystyökaluista kuten SAFe:sta. Digitaalinen insinööritoimisto Nitor on Suomen kannattavimpia ja parhaiten kasvavia ohjelmistokehittäjiä. Se on erityisesti suurten ja keskikokoisten yritysten strateginen lean-kehityskumppani ja toimii Suomessa ja Ruotsissa. Jaksossa käydään läpi erityisesti #neuvottelijat-yhteisössä heränneitä kysymyksiä siitä miten monimutkaisuutta voidaan hallita sprinttitiimien määrän ja toisiinsa liittyvien kehityshankkeiden määrän kasvaessa uhraamatta ketterän kehityksen filosofiaa. Sami tunnustaa olleensa nuorena C64-konekielinörtti. :) 00:00-00:51 Rami Sirkiä intro: Ketterän kehityksen periaatteet. Miksi johto kokee skaalatut agile-mallit haastavaksi? DevOpsin merkitys kehitystyössä. 00:52-29:46 Rami Sirkiä ja Sami Miettinen keskustelevat mm. Scaled Agile Framework 5.0:n keskeisistä teemoista, ketterästä kehityksestä, enterprise-wide agilesta ja heimomallisesta kehittämisestä ja DevOpsin merkityksestä versionhallinnassa ja uusien ominaisuuksien tuotantoon ottamisessa. #neuvottelu #myynti #ict #SAFe #yritykset Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Kaikki #neuvottelija -jaksot ja haku: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Alakouluiässä lapset ovat yksilöllisesti hyvin eri vaiheissa työmuistin ja aivojen kypsymisen suhteen, mikä vaikuttaa koulumenestykseen. Toiselle koululaiselle kertotaulun opettelu tai useiden ohjeiden sisäistäminen voi olla vielä ylivoimaista, kun toinen oppilas jo suoriutuu samoista tehtävistä nopeasti. Neurotieteen tutkija Virve Vuontela Aalto yliopistosta kertoo, miten työmuisti lapsuudessa kehittyy ja miten viivästynyt kehitys voi näkyä oppimisen vaikeuksina. Samalla selviää, miten työmuistia voidaan tutkia ja treenata — myös aikuisena. Ohjelman toisessa osassa keskustelemme dyskalkuliasta eli matematiikan oppimisvaikeudesta Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Tuire Koposen kanssa. Kyseessä on yhtä yleinen ongelma kuin lukihäiriö, vaikka siitä puhutaan ja sitä tutkitaan vähemmän. Dyskalkulian taustoista on viime vuosina saatu lisää tietoa aivokuvantamisen avulla. Vaikka matematiikan oppimisvaikeus voi hankaloittaa elämää, se ei ole osoitus tyhmyydestä eikä ylitsepääsemätön este matematiikan oppimiselle — esimerkiksi sähkölampun kehittänyt Thomas Edison sekä tiedemies ja keksijä Benjamin Franklin todennäköisesti kärsivät dyskalkuliasta. Toimittaja Mari Heikkilä.

We are back. Miltä näyttää liikunta-ala koronan jälkeen? Kuinka paljon valmentajan henkilöbrändi vaikuttaa asiakasmäärään? Entä miksi armollisuustrendi on mennyt somessa aivan yli? Nämä ja pari muuta muuttujaa neljännen kauden avauksessa, jossa paikalla Aki ja Juho. Muista arvioida podcastimme käyttämälläsi alustalla!

Jussin & Laurin tunnelmat kuluneesta kaudesta, sen punaisista langoista, sekä typeryyden ja viisauden momentumista. Jakson sivuille: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/kauden-jalkiloylyt-ja-viisauden-momentumKuulijakyselyyn: http://bit.ly/kuulijakysely[00:00] Jakson avaus ja Laurin & Jussin boogiet[06:58] Tunnelmat kuluneesta kaudesta[11:33] Kauden aikana syventynyt ajattelu[15:39] Mitkä jaksot mukaan autiolle saarelle[17:22] Mikä jakso palannut eniten mieleen arjessa [23:40] Kauden punaiset langat[33:40] Pohdinnat reflektiivisyydestä[49:30] Itsensä johtamisesta valmentajuuteen[53:27] Typeryyden momentum[65:42] Viisauden momentum

Talous, korruptio ja Länsi-Balkan - kulkevatko ne käsi kädessä vai onko totuus tarua ihmeellisempää? Tänään vieraina ovat Helsingin yliopistossa eteläslaavilaisia kieliä sekä kulttuureja opiskeleva Elli Luukkainen ja Otto Tiikasalo, joka kirjoitti pro gradunsa Länsi-Balkanin talouskasvun sekä korruption välisestä suhteesta. Jakson juontaa Aku Aarva.

Talous, korruptio ja Länsi-Balkan - kulkevatko ne käsi kädessä vai onko totuus tarua ihmeellisempää? Tänään vieraina ovat Helsingin yliopistossa eteläslaavilaisia kieliä sekä kulttuureja opiskeleva Elli Luukkainen ja Otto Tiikasalo, joka kirjoitti pro gradunsa Länsi-Balkanin talouskasvun sekä korruption välisestä suhteesta. Jakson juontaa Aku Aarva.

Kauden päätös jaksossa puhutaan ”podkriisistä”. Olemme kipuilleet podin kanssa ja miettineet minne suuntaan lähdetään. Pitkä tauko nauhoituksista sai myös jännityksen nousemaan sfääreihin. Olemme satavarmoja siitä että te kaikki jotka tulitte mukaan matkalle 2019 niin teillä on omantalouden haltuunotto kovaa vauhtia menossa ja kuten me te kaipaatte ehkä jotain lisää. Haluamme ottaa teidät mukaan matkalle jolle olemme itse menossa ja toivomme että haluatte pysyä kyydissä.

Miten pitää jalat maassa, mutta pää pilvissä kun tutkii tulevaa? Millä teknologioilla on erityisen suuri kestävyyspotentiaali ja miksi? Tässä jaksossa aimo annos tulevaisuudentutkimusta kaikille kiinnostuneille! Käymme läpi tulevaisuuden tutkimisen perusteita, jonka jälkeen juttelemme teknologian mahdollisuuksista ja uhkista kestävän kehityksen edistämisessä. Mua kiinnostaa erityisesti se, millaisia teknologiaratkaisuja kytkeytyy merten, maan, luonnonvarojen, veden ja energian kestävä käyttöön ja suojeluun. Lisäksi jaksossa keskustellaan Riston kehittämästä keskusteluteknologiasta, GPT-3:sta, tekoälyn luonteesta ja luovuudesta, animoinnista sekä tekoälykeksinnöistä kommunikoimisesta laajemmalle yleisölle. Keskusteluvieraana tulevaisuudentutkija Risto Linturi. Tutustu tarkemmin tulevaisuusvaliokunnan julkaisuun "Linturi, Risto: Kohti parempaa tulevaisuutta! : teknologian mahdollisuudet ja uhat kestävän kehityksen edistämisessä." täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/kohti-parempaa-tulevaisuutta.aspx

Jussi ja Lauri keskustelevat reflektoinnin taidosta ja siitä, kuinka tärkeää tietoinen reflektointi voi kehittymisen kannalta ollakaan. Jakson sivuilta kaikki kiteytetyt opit: https://www.flow-akatemia.fi/podcast/reflektoinnin-kallisarvoinen-taito[00:00] Jakson teeman avaus[02:10] Laurin ja Jussin boogie[03:50] Mitä reflektio on ja miten se eroaa reflektiivisyydestä[06:33] Mitä merkitystä reflektoinnilla on[23:34] Reflektoinnin jatkuvuuden merkitys[30:44] Hyvän reflektion piirteitä[43:02] Reflektion tasoja[50:07] Jussin ja Laurin käytännön keinoja

Roolimallit, esikuva, mentori. Meillä jokaisella on roolimalleja, joiden tuki ja läsnäolo vie meitä eteenpäin. Miksi tarvitsemme näitä? Unohdammeko kuitenkin välillä, että me kaikki olemme ihmisiä? Jokainen voi tehdä virheitä tai epäonnistu mutta se ei poista sitä, että olet itse saanut tästä henkilöstä voimaa. Uskalla myös uskoa siihen, että sinäkin olet jonkun esikuva, roolimalli tai mentori. Muista myös kertoa omille esikuville, että he ovat sitä. #jokainenojoskusollutalussa   Jakso on myös katsottavissa Youtuben puolella.

 Miten voimme tietoisesti tehdä työtä tavoitteitamme kohti mielenvoiman avulla? Tässä jaksossa sukelletaan Pareton periaatteeseen, joka on Pareto-jakaumien erityistapaus. Periaatteen mukaan missä tahansa ilmiössä 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä. Miksi on hyvä pysähtyä vaikeiden tunteiden ympärille? Jakson voit myös katsoa Youtuben puolella! Jos jakso antoi sinulle jotain, käytäthän pienen hetken sille, että annat sille tähdet ja kommentin palvelussa, jossa kuuntelet meitä.

Vieraaksemme lähistudioon saapui organisaatiopsykologi ja startup-yrittäjä Anssi Balk, jonka kanssa pääsimme keskustelemaan muun muassa metataidoista ja kehitystasoista, sekä viisaudesta ja älykkyydestä. Keskustelussa lähestytään metataitoja ja niiden kehityksen ilmenemistä hyvin moniulotteisesti, tietenkin myös flow'n näkökulmasta.[00:00] Esittely[03:50] Kehityspsykologia valmennuksen viitekehyksessä[06:00] Kehityspsykologia lapsuudessa ja aikuisuudessa[09:00] Ajattelun rakenne ja taidot[24:40] Kehitystasot[32:50] Kehitystason tunnistaminen ja kehollisuus[58:10] Kehitys toiminnassa[77:10] Metataidot[97:00] Viisaus ja älykkyys

Ihmiset pelkäävät useita asioita koiriensa ruokavaliossa. Ne ovat usein samoja, joita pidetään epäterveellisenä omistajalle. Koira ei ole kuitenkaan ihminen ja se tarvitsee erilaista ruokaa kuin omistajansa, ja liha on silloin tärkein. Silti koiran ruokinnassa ei tarvitse pelätä suolaa eikä lihan väriä. Itseasiassa punainen liha olisi paras vaihtoehto koiralle. Podcast voidaan kiteyttää yhteen toteamukseen: punainen liha ei ole vaarallista omistajalle, eikä se ole haitaksi koirallekaan. Jotta tuohon toteamukseen päästään, niin taas kierretään pitkä matka mutkitelle ja asiasta toiseen hyppien. Punaisen lihan ja suolan kammoaminen tulee ihmisten omista terveysasioista. Ajattelutavassa muinainen Pohjois-Karjala projekti on tärkein. Itärajalla syötiin aikoinaan epäterveellisesti, tehtiin kovaa työtä ja kuoltiin sydänkohtaukseen keski-iässä. Syyksi nostettiin liiallinen suolan käyttö sekä punaisen lihan suuri osuus ruokavaliosta. Aidommin kyse oli kasvisten puuttuminen, karut elinolot, lapsuusajan aliravitsemus sekä kehno terveydenhoito. Ihmisten ruokintasuosituksia kuitenkin painotettiin ja samalla opeteltiin syömään järkevämmin. Kehitys oli järkevä ihmisille ja paransi terveydentilaa sekä leikkasi kuolleisuutta. Mutta tuo koskee koiranomistajia, ei koiria. Samalla opittiin syömään ravintolisiä. Jopa liioitellen, mutta valokeilaan saatiin uusiakin, jo unohdettuja asioita - kuten D-vitamiini. Unohdettuja siksi, että kalanmaksaöljy oli laajasti käytössä risitaudin ehkäisyssä, mutta kehityksen myötä sen käyttö unohdettiin (onneksi, nimim. kalanmaksaöljysukupolveen kuuluva). Sittemmin tuli pillerit kuvioihin ja samaan aikaan THL päätti romauttaa ihmisten D-vitamiinisaannin. Jotenkin se liittyy terveyteen, mutta en ole koskaan oivaltanut miten. Itselläni D-vitamiinitasot olivat kuitenkin vain niukinnaukin riittävät, vaikka koin huolehtineeni asiasta. Samalla hypätään ensimmäiseen sivujuonteeseen. Ravintolisien käyttöä omistajan omassa ravitsemuksessa pystyisi vähentämään lautasmallin avulla, mutta mitä sitten tehdään kun ei vaan halua? Minulle tulee vahvasti kasvispohjaisesta ruokavaliosta laihdutuskuurin aikana aivan tolkuton ummetus. Se ei jihdu sinällään kasvisruuasta, vaikka korkea kuitupitoisuus altistaakin. Se tulee ruuan vähyydestä. Koirilla yleisimmät ummetuksen aiheuttajat ovat liian vähäinen liikunta ja liian alhainen ruokamäärä, usein jopa päivätasolla, mutta varsinkin per annos. Uusi tietoisuus terveellisestä ruokavaliosta siirtyi myös koiriin. Ongelma on siinä, että siirto tarkoitti ihmisten ravintosuositusten ja lautasmallin kopiointia koiran ruokakippoon. Se on väärin, koska koira ei ole ihminen. Yhtä vähän lintua, marsua tai akvaariokalaa voi tai saa syöttää kuin ihmistä. Sitten siirrytäänkin toiseen sivujuonteeseen. Syy siihen, että ei tajuta erottaa koira ihmisestä, on koiran inhimillistäminen. Oman käsitykseni mukaan se jihtuu vahvasti siitä, että ihmisiltä puuttuu ihmissuhteet tai suhteet muihin ihmisiin on tavalla tai toisella vääristyneet niin odotusten kuin oletustenkin mukaan. Kun lemmikki korvaa ihmiset, niin ihminen alkaa suhtautumisessaan muuntamaan koiraa ihmisen rooliin, koska on sosiaalinen laumaeläin. Mutta se ei toimi, aivan yhtä vähän kuin että marsu olisi koiran laumakumppani tai russeli hevosen. Ihmisten ruokapyramidi ei kerro ruoka-aineryhmien tärkeyttä. Se kertoo vaadittavat syöntimäärät, jotka perustuvat niin ravintoaine- kuin energiatiheyteen. Sen jälkeen asian lipsahti käsistä ja siirryin suoraan hevosten ruuansulatukseen ja siitä seuraavassa hypyssä selittämään miksi hevosten syömättömyys ja koirien jatkuva syöminen aiheuttaa kummallekin ruuansualtusongelmia. Syy on eläinlajille väärä tapa altistua vatsahapoille - hevosella on oltava koko ajan ruokaa, koska sillä on keskeytymätön ruuansulatus, mutta koiran pitää syödä paljon harvakseltaan, jotta sillä ei olisi keskeytymätöntä ruuansulatusta. Eläinlajit määräävät omat taroeensa, ei miten ihmisellä asiat ovat. Tarkoitus oli kuitenkin muistuttaa, että koiran ravintopyramidi oli täysin päivastainen ihmisten malliin. Siksi kumpaakaan mallia ei voida siirtää toiselle. Terveillä koirilla kaksi tai kolme ruokintakertaa ei perustu koiraan, vaan omistajaan itseensä - ja omistaja heijastaa omat halunsa koiraan. Koiralle terveellisin tapa syödä olisi kuitenkin kerran päivässä melkein joka päivä.  Ihminen saattaisi aika ajoin tarvitakin suolaa lisää, varsinkin jos jodioidun pöytäsuolan käyttöä on leikattu piilosuolapelon takia tai hikoillaan paljon kuntoilun yhteydessä, mutta koiralla ei ole varsinaista lisäsuolan eli natriumin tarvetta oikeastaan koskaan. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin että lisäsuola olisi koiralle haitallista, Koira saa natriumin ja kloorin ravinnostaan. Määrä lähtee helposti kohoamaan, jos ruuan osana käytetään munuaisia tai vaikka haetaan jodia tai kaliumia mineraalisuolasta. Koiralla on petona korka suolan sietokyky, aivan samoin kuin vaikkapa A-vitamiininkin suhteen. Se tarkoittaa sitä, että suolan saantia ei tarvitse koskaan terveellä koiralla miettiä tai laskea - ellei ole utelias. Punaista lihaa tutkittiin ongelmien aiheuttajana siksi, että sitä syötiin eniten. Mutta se oli enemmältikin seuraus, ei syy. Oikeastaan mitään muuta kuin punaista lihaa ei ollut. Broileri löysi itsensä suomalaiseen ruokapöytään vasta 80-luvun alussa ja 10 vuotta aiemmin moista ei ollut edes olemassa. Joten lähelle nykyaikaa ainoa korvike punaiselle lihalle oli kala, ja se mahtui ruokavalioon ainoastaan rannikkoalueilla. Merialueella syötiin silakkaa ja sisämaan järvialueilla muikkua. Ylipäätään lihan syöminen niissä määrin kuin sitä nykyään kulutetaan on uusi asia. Kivikautista ruokavaliota suosivat mielellään puhuvat metsästäjäkeräilijöiden ruokavaliosta ja ohittavat sen, että moinen syöminen loppui kivikauden loppuessa, metsäsuomalaisia lukuunottamatta. Keskiaikaisissa kaupungeissa, itseasiassa jo aiemmin viikinkikaudella, syötiin vahvasti viljaa ja naurista, lihaa nähtiin harvoin - ellei kuulunut varakkaaseen luokkaan. Siitäkin vähästä katolisen kirkon monet paastopäivät kielsivät lihan ja sen tilalla syötiin kalaa. Useimmiten suolattuna. Paitsi, jos kuului työväkeen, eikä talo tarjonnut paastokalaa. Taas poiketaan hieman syrjäteille ja muikun myötä ihmettelen miten Pohjois-Savon maitokarjan laitumet kyettäisiin muuttamaan tuottavaksi viljelymaaksi. Levesyasteet ja maaperä kun eivät muuksi muutu, vaikka kuinka haluttaisiin palata Babylonin aikoihin ja laittaa koko kansa maata viljelemään. Punaista lihaa koitetaan välttää, jopa pelkokertoimeen asti, koska punainen liha lisää tulehduksia punainen liha altistaa paksusuolen syövälle Kumpikaan väite ei sinällään pidä paikkaansa. Se, että (punaisesta) lihasta saadaan rasvahappoa arakidonihappo, josta valmistetaan mm. tulehdusvälittäjäaineita, on päätetty ymmärtää niin, että (punaisen) lihan rasvan sisältämä arakidonihappo aiheuttaisi tulehduksia. Ei se sitä tee. Tulehdusvälittäjäaineet reagoivat tulehdustiloihin, joka on eri asia. Jopa asiateksteissä törmää väitteeseen, että omega-3 rasvahappojen EPA ja DHA lisääminen vähentäisi arakidonihapon tuotantoa, koska kilpailu arakidonihappoa tuottavasta entsyymistä vähentäisi tuotantoa. Tuo ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ensinnäkin lihasta nimenomaan saadaan arakidonihappoa suoraan (hassua, että kaikilla syötävillä eläimillä se on ollut oleellinen osa niiden aineenvaihdunnan vaatimia rasvahappoja). Toiseksi, entsyymikilpailu tapahtuu vain, kun muutetaan perus-omega-6 rasvahappo linolihaposta (LA) ja samaan aikaan perus-omega-3 rasvahaposta alfalinoleenihappoa (ALA) reitin kautta kuutosissa arakidonihappoa ja kolmosissa EPA:aa. Mutta lihasta saatiin suoraan arakidonihappoa riittävästi (joka on de facto koirille ehdollisesti välttämätön ja kissoille käytännössä välttämätön rasvahappo), joten muunnoksella LA:sta ei ole merkitystä, ja EPA on jo mikä on, ei siihen tarvita enää muunnosta. EPA/DHA-lisä vähentää hieman tulehdusreaktioita, mutta aivan toista kautta. Linolihappo on ehdottomasti välttämätön rasvahappo. Yksi sen merkityksellinen rooli on ihossa ja puutos aiheuttaa mm. ihon kuivumista, hilseilyä ja kutinaa. Siksi suosittelen aina iho-oireisille perusruuan rasvamäärän lisäämistä, koska jos rasvaa saadaan grammoina liian vähän, niin silloin saadaan liian vähän myös tärkeintä rasvahappoa linolihappoa. Linolihapon tärkein saantitie on lihan rasva. Jossain määrin myös osa kasviöljyistä. Sen sijaan niin usein ehdotettu, ja käytännössä aina tyrmäämäni, omega-3 lisät kalaöljynä eivät käytännössä tee mitään hyödyllistä, iho-oireissakaan. Myös kolesterolia pelätään rasvoissa, ja varsinkin punaisen lihan rasvassa. Se on suora kopio ihmispuolelta, ja täysin väärä. Koira säätelee kolesterolia tehokkaasti maksassa ja rasva-aineenvaihduntansa kautta, eikä koiralla ole koskaan mitään terveysriskejä kolesterolista. Jos verikoe näyttää korkeampaa kolesterolia, niin joko on juuri syöty tai rasvaa tarvitaan kolesterolin kuljettamana. Se, että omistaja voi kuolla sydänkohtaukseen pitkäaikaisen korkean kolesterolin seurauksena, on vain ja ainoastaan omistajan ongelma. Se muuttuu koiran ongelmaksi vasta sitten, jos omistaja ei anna ruokaa tuuperrettuaan lattialle. Punainen liha altistaa suolistosyöville, ja varsinkin paksusuolen syövälle. Paitsi että ei altista. Ei ole koskaan altistanut. Kyse on lihajalosteista (luonnollisuusihmiset riemuitsee, koska nyt prosessointi on paha). Omistaja alentaa riskiään syömällä vähemmän meetvurstia ja grillimakkaraa ja koiraa harmittaa, koska makupalojen saanti vähenee. Mutta jos koiralta otetaan nakit pois tuon pelon takia, niin liioitellaan. Nakit eivät ole sinällään terveellistä ruokaa, mutta eivät ne koiran suolistoa riko. Jos saman pelon takia poistetaan myös (punainen) liha, niin siirrytään liioittelusta vahvasti ruokintavirheen puolelle. Punaisen lihan ravintoarvot ovat parempia kuin valkoisen. Hiukan, ja useimmiten merkityksettömästi, mutta on kuitenkin. Kalaa ja lihaa taasen ei pitäisi sinällään laittaa edes vastakkain, sillä vaikka kalankin liha on perusteiltaan vastaavaa kuin maaeläinten, niin se on kuitenkin niin aminohappo-, mineraali- kuin rasvakoostumukseltaan sen verran erilaista, että vertailu on turhaa. En sano sitä podcastissä, mutta kala täydentää punaista lihaa. Sen sijaan jos pohja on kalalla, niin samaa etua ei saada käyttämällä punaista lihaa täydentäjänä - silloin aletaan poistumaan optimista. Mutta tuokin on nippelitason rakettitiedettä, ei varsinaisesti merkityksellinen asia. Punainen liha ei ole yleisin allergian aiheuttaja. Ei ole koskaan ollut. Ehdottomasti suurin osa allergisiksi diagnosoiduista ei ole koskaan edes saanut punaista lihaa, nautaa tai mitään muutakaan. Ne ovat saaneet broileria, joskus kalkkunaa, viljoja, perunaa ja hernettä. En osaa muutenkaan päättää kumpi on suurempi hoitovirhe ja osoitus eläinlääkärin laiskuudesta, haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä hoitaa koiraa: allergiadiagnoosi itsessään vai sen hoitoon määrätyt funktionaalisten ruokien häpeäpilkut anallergenicit ja hyporuuat. Se, että punaiseen lihaan perustuvat tuotteet eivät aina kuitenkaan sovi koiralle, johtuu monista muista syistä. Sellaisista kuten huonosta laadusta, kehnosta sulavuudesta tai koiran muista terveydellisistä ongelmista. Kyse on kuitenkin aina ruuasta, ei siitä minkä väristä liha on. Koska kiukutteluun päästiin, niin ei voida ohittaa kollageenituotteina nivelten hoitoon myytäviä vedätyksiä. Ne ovat broilerin rustoa ja sitä saa paljon enemmän huomattavasti halvemmalla mistä tahansa broilerin jauhelihasta. Niveliähän moinen teurasjäte ei tietenkään hoida. Punainen liha on mahdollisuus, ei uhka. Mutta jos joutuu miettimään koiran ongelmia ruuan kautta, niin miettikää ruokaa kokonaisuutena ja mistä oleellisista komponenteista se koostuu. Lihan väri on totaalisen toissijaista. Koira ruokintaan kuin koira. Ihminen ei ruoki muitakaan lemmikkejään kuten itseään, joten miksi koiraa pitäisi kohdella eri tavalla? Podcastissä mainittiin Meta-foorumi. Se on Katiskan virallinen keskustelufoorumi. Monellakin tapaa kuin Facebook, mutta parempi, laadukkaampi ja paljon toimivampi. Tutustu, testaa ja kokeile.

Tässä omistajanvaihdospodissa eri alojen asiantuntijat tulevat eri jaksoihin vieraiksi kertomaan omaa näkemystään liittyen yrityskauppoihin ja muihin esiin tuleviin mielenkiintoisiin asioihin. Tule kuuntelemaan keskustelua! Uusi jakso joka toinen perjantai! Vuonna 2018 Suomessa on ollut 286 042 yritystä, joista 7789 on toiminut Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueella. Tarkasteltaessa Keski-Pohjanmaan Yrittäjien yrittäjäjäseniä kunnan mukaan joka kolmas tai jopa puolet ovat yli 55-vuotiaita. Tämä tarkoittaa, että lähivuosien saatossa tuhannet menestyvät yritykset ympäri Suomen käyvät läpi omistajan- tai sukupolvenvaihdoksen. Tämän EAKR-hankkeen tarkoituksena on viestiä omistajan- ja sukupolvenvaihdoksista kaikille, markkinoida eri mahdollisuuksia niin yrityksistä luopuville kuin tuleville jatkajille sekä pyrkiä vahvistamaan yritysasiamiesten ja kehitysyhtiöiden yritysneuvojien välistä yhteistyötä Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueella. Nykyisen kaltaisessa pandemiatilanteessa, kun fyysiset tapahtumat ovat mahdottomia toteuttaa, pyritään podcastien rennon keskustelun avulla levittämään informaatiota.

Tieteellinen tieto ja tutkimus auttavat rakennusalaa kehittymään. Millaisella tiedolla rakennusalaa kehitetään ja miten? Puhumme podcastissa muun muassa digitalisaatiosta, leanista sekä hukasta rakentamisessa ja luomme katsauksen rakennusalan lähitulevaisuuteen. Vieraana Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen Associate professor Olli Seppänen. Valokuva: Jaakko Kahilaniemi

Elämme uuden unikulttuurin aikaa: mittaamme unen laatua, luemme uusimmasta unitutkimuksesta ja osaamme olla huolissamme siitä, että nukumme liian vähän. Siihen nähden, kuinka paljon unesta nykyään puhutaan, tiedämme siitä kuitenkin vähän. Uni auttaa meitä oppimaan uutta mutta myös poisoppimaan vanhasta. Kehitys- ja kliinisen psykologian professori, unitutkija Anu-Katriina Pesonen tutkii nyt, kuinka uni voi lievittää pelkoja.  Utelias mieli on Helsingin yliopiston podcast, jossa tutkijat puhuvat siitä, mikä heistä on omalla tieteenalalla kiinnostavinta juuri nyt.

Sukupuolen määräytymistä pidetään itsestään selvyytenä, millä myös perustellaan syrjivää kohtelua. Kuitenkin sukupuolikromosomien roolia ei ole tunnettu kuin reilut sata vuotta ja biologinenkaan sukupuolen määräytyminen on kovin yksinkertaisesti pelkkien X ja Y kromosomien perusteella.

Jalat ja kädet ovat rakenteita, jotka näkyvät jo varhain esim. ultraäänitutkimuksissa. Lisäksi huomaamme helposti niissä olevia yksilöllisiä eroja. Niiden kehittymisen tarkastelu saa meidät myös ymmärtämään gastrulaatiossa kehittyvän mesodermin kehittymisen.

Jakson tarjoaa: Ava-akatemia & KoRo-shop Ava-akatemia on rohkeasti tulevaisuuteen katsova valmennustalo ja ammatillinen oppilaitos. Ava-akatemia on suuntaa näyttävä kumppani ja valmentaja muuttuvilla työelämän markkinoilla. Rakenna heidän kanssaan oma tiesi menestykseen! Heidän erityisosaamistaan ovat räätälöidyt valmennukset ja ammatilliset tutkinnot. Ava-akatemiassa opiskelee eri alojen osaajia, joita yhdistää halu kehittää liiketoimintaosaamistaan sekä johtamis-, esimies- ja myyntitaitojaan. Tutustu Ava-akatemiaan: akatemia.fi Jakson tarjoaa myös KoRo: KoRo-shop.fi KoRo on kestävää kehitystä tukeva elintarvikekauppa, joka toimittaa tuotteet suoraan tuottajalta kuluttajalle. Koodi: AARO5 Saat 5% alennuksen tilauksesta! KoRo-shop.fi ”Aina pittee olla sen verran rahhoo, että voipi maksaa velat pois, jos alkaa pankinjohtaja vittuilla.” – Reino Laakkonen, miljonääri liikemies Marko Lipponen, (@lipponenm) on sarjayrittäjä, osake-, metsä- ja asuntosijoittaja. Aikaisemmin Marko on tehnyt muun muassa lähihoitajan töitä ja sittemmin johtanut useampaa hoivakotia, myös ulkomailla – myöhemmin myynyt omistuksensa eteenpäin. Marko on asunut useammassa maassa, kuten Singaporessa ja Thaimaassa, hän myös omistaa asuntoja kolmessa eri maassa, esimerkiksi Espanjassa. Hän on mukana useassa suomalaisessa sekä ulkomaalaisessa yrityksessä, vaikka hän itse asuu tällä hetkellä Thaimaan rannikolla. Jakso 1: Marko Lipponen (1. osa) Jakso 2: Marko Lipponen (2. osa) Jakson tiedot: aarohuttunen.com/marko-lipponen Sivusto: markolipponen.com Instagram: @lipponenm SAAVUTUS PODCAST Saavutus Podcast tarjoaa vinkkejä ja inspiroivia tarinoita, joiden avulla pystyt saavuttamaan asettamasi tavoitteet. Suunta on valittava itse, mutta sitä kohti ei tarvitse kulkea yksin. Ole oman elämäsi tarinankertoja! Jaksojen tiedot: aarohuttunen.com/blog-podcast Sivusto: aarohuttunen.com Resurssit: aarohuttunen.com/edut Instagram: @SaavutusPodcast & @AaroHuttunen YouTube: @AaroHuttunen "Valitse tarinasi suunta."

Mitä legal tech eli oikeusteknologia on ja miten se vaikuttaa juristin työhön nyt ja tulevaisuudessa? Juridiikka voidaan nähdä yhtenä harvoista aloista, joilla teknologia ei ole vielä lyönyt kunnolla läpi. Kehitys tähän suuntaan on kuitenkin käynnissä, ja teknologian aikaisempaa parempi hyödyntäminen sekä kehittäminen tarjoaakin lukuisia mahdollisuuksia myös juridiikan alalla. Samalla tämä kehitys saattaa kuitenkin herättää kysymyksiä sekä huolta. Oikeusteknologian maailmaan perehdytään yhdessä Dot. Legalin toimitusjohtaja Antti Innasen kanssa.

Kari Hevossaari haastattelee Erkki Tukiaista ja Ville Sallista.

Ajattelu ja keskustelu ovat tärkeitä mutta ainakin yhtä tärkeää on näiden metatasot eli ajattelun ajattelu ja keskustelusta keskustelu. Mitä on moninäkökulmainen ajattelu, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voisi kehittää? Onko self help -kirjallisuus hyödyllistä vai ajanhukkaa? Entä oman elämänkulun reflektointi ja pohdiskelu, tietoinen läsnäolo, sisäinen kasvu ja oman ajattelun kehittyminen - mikä on näiden merkitys ihmisenä kasvamisessa ja miten niitä harjoitetaan? Näitä ja muita mielenkiintoisia kysymyksiä sisäisen kasvun ympäriltä jaksossa kanssani pohtimassa Eeva Kallio, psykologian tohtori ja dosentti Jyväskylän yliopistosta.

Kestävä kehitys on tämän päivän polttava puheenaihe, mutta minkälainen on aidosti kestävän kehityksen tuote? Onko sellaista olemassa? Moni ajattelee, että vain luonnonkosmetiikkaa ostamalla tekee hyvän valinnan kosmetiikkaostoksilla, mutta ei silti tule ajatelleeksi koko ketjua: Onko luonnollinen raaka-aine oikeasti ympäristöystävällinen? Tuleeko tehtyä usein hutiostoksia ja omat kylppärin kaapit ovat täynnä käyttämättömiä tuotteita? Mistä yrityksestä tilaa tai ostaa tuotteita ja mitä siellä tehdään kestävän kehityksen eteen? Kuuntele Twistben ihonhoidon asiantuntijoiden Katin ja Veeran pohdintaa kestävästä kehityksestä ja ota vinkit talteen omaan arkeesi

Koska saadaan korona aisoihin? Rokotusten uusin riemuvoitto saatiin 25.elokuuta (2020), kun koko Afrikka julistettiin vapaaksi kotoperäisestä poliosta. Rokotteilla on pelastettu miljoonien ihmisten henki, ja yksi tappava kulkutauti, isorokko, on kokonaan juurittu ihmiskunnan kimpusta. Myös polio on melkein nitistetty rokottamalla, sitä enää kahdessa maassa maailmassa. Antibiootella hoidettiin menestyksellä bakteeritauteja satakunta vuotta. Nyt niiden liikakäyttö on totuttanut bakteerit kestämään antibiootteja. Uusien antibioottien kehittäminen on vaikeaa, koska kaikki näppärästi lääkekäyttöön sopivat vaihtoehdot on jo otettu käyttöön. Mutta miksi lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen on niin hidasta, mikä siinä maksaa? Miksei keksitä uusia ja nopeasti? Tiedeykkösessä selvitetään sitä, miten rokotteita ja lääkkeitä kehitetään vaiheittain ja miksi se vie väistämättä aikaa. Ja mitä riskejä pitää seuloa pois ennenkuin joku ehdokkaista selviää käyttöön. Kliinisen farmakologian professori Janne Backman kertoo mm. miksi viruslääkkeiden kehittäminen on hankalampaa kuin bakteerilääkkeiden. Rokotteiden kehittämisestä kertoo dosentti Karin Blomgren. Leena Mattila tapasi molemmat tohtorit Helsingissä Meilahden työhuoneissaan. (Kuva Shutterstock)

EU taistelee köyhyyttä vastaan maailmassa, mutta riittävätkö resurssit vaikuttavaan kehitysrahoitukseen? Studiossa eurooppalaisesta kehitysrahoituksesta keskustelevat europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja EU:n kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston Principal Advisor Antti Karhunen. Jakson juontaa Aku Aarva. EU & Afrikka -erikoistuotantokauden 4. jakso.

EU taistelee köyhyyttä vastaan maailmassa, mutta riittävätkö resurssit vaikuttavaan kehitysrahoitukseen? Studiossa eurooppalaisesta kehitysrahoituksesta keskustelevat europarlamentaarikko Henna Virkkunen ja EU:n kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden pääosaston Principal Advisor Antti Karhunen.¨ Jakson juontaa Aku Aarva. EU & Afrikka -erikoistuotantokauden 4. jakso.

Tässä ajankohtaisjaksosse kerromme uudesta podcast-projektistamme, ja jorisemme sen podcastin ensimmäisen jakson teemasta, eli yritysvastuusta ja kestävästä kehityksestä. Mikä juttu kestävä kehitys edes on, ja miten sitä rakennetaan maailmaan lisää? Onko kaikkien osotettujen sormien seassa ratkaisu sittenkin peilissä? Osallistu keskuteluun Twitterissä: twitter.com/futucast Lyhyet klipit ja tiimin arkipäivää Instagramissa: www.instagram.com/futucast/ Jaksot videon kera Youtubesta: www.youtube.com/channel/UCQPojdjir3suCXQA_09P0ag Älyttömän makeet nettisivut: www.futucast.com

Millaista olisi unelmien maailma kiinteistösijoittajan näkökulmasta? Pitäisikö autopaikkamääräyksistä luopua? Onko kaupunkibulevardien aika tulossa? Entä miten voidaan tunnistaa potentiaaliset kiinteistökehityskohteet? Luvassa on tiukka keskustelupaketti kaikille kiinteistösijoittamisesta ja -kehittämisestä kiinnostuneille. Jusu Kainulaisen juontamassa jaksossa vieraina ovat Chief Investment Officer Antti Savilampi Antiloopilta ja Investment Director Risto Vuorenrinne Trevianilta.

Mikä on rakennuttamisen ja kiertotalouden sekä kestävän suhde tällä hetkellä, entä tulevaisuus? Kestävästä kehityksestä sekä keirtotaloudesta rakennuttamisessa mukana keskustelemassa RAKLI ry:n tekninen johtaja Mikko Somersalmi.

Syö nuku säästä podin uusi kausi on täällä ja kokeilemme myös YouTubelle videon luomista Hangossa. Jaksossa linnut laulavat ja jengi on koossa. Uudella kokoonpanolla lähdetään uuteen kauteen ja tämän takia käydäänkin läpi omat värit, luvassa siis keskustelua liittyen Idiootit ympärilläni kirjaan. Kirjan avulla voi muita ymmärtää paremmin mutta kokonaisuus kannattaa ottaa ripauksella suolaa. Mitkä ovat meidän värimme? Tunnistatko itsesi?

Millaiset rakennusmateriaalit ja -menetelmät ovat ekologisia? Miten voi vaikuttaa oman asumisen hiilijalanjälkeen? Entä miten voi sisustaa omien arvojensa mukaisesti? Tässä Bo Living-podcastin jaksossa Saija Palinin ja Ronny Roslöfin vieraana on Trä Kronorin perustaja Thomas Noreila.

Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Dosentti ja tulevaisuudentutkimuksen yliopistonlehtori Katriina Siivonen keskustelee Suomenlinnan studiolla vetäjien Oonan ja Riikan kanssa saarten kestävyyden rajoista ja tulevaisuuden tutkimisesta. Jaksossa kuullaan myös World Heritage Volunteers -leirille osallistunutta Fernando Torrea.

"Meidän täytyy syödä nyt ja aina." – Mika Santanen Mika Santanen (@santanenmika), on tuotantotalouden insinööri, joka on toiminut kahden sopimuspakkaamista harjoittavan yrityksen toimitusjohtajana ennen oman yrityksensä Inpackin perustamista. Hänellä on paljon osaamista elintarvikealasta ja Mika haluaa omalla ammattitaidollaan olla edistämässä alan jatkuvaa muutosta, kohti taloudellisempaa, tehokkaampaa ja ekologisempaa tulevaisuutta. Mika on myös kiinnostunut funktionaalisesta ravinto- ja lääketieteestä, joka näkyy hänen elämässään sekä arjessa että työssä. Kaikki haastatteluun liittyvät tiedot: aarohuttunen.com/puhdas-ravinto-kestava-kehitys-mika-santanen Mikan tavoitat: Sivusto: https://inpack.fi Instagram: instagram.com/santanenmika LinkedIn: linkedin.com/in/mika-santanen-164bb6aa SAAVUTUS PODCAST Saavutus podcastin tavoitteena on tarjota sinulle uusia perspektiivejä, ajatuksia, unohtumattomia tarinoita sekä konkreettisia työkaluja joiden avulla pystyt saavuttamaan unelmasi sekä asettamasi tavoitteet. Saavutus etsii jatkuvasti uusia vieraita – merkittäviä ja perspektiiviä tuovia seikkailuita sekä kokemuksia elämän erilaisista lähtökohdista. Ole oman elämäsi tarinankertoja. Sivusto: aarohuttunen.com Tilaa kehityskirje: aarohuttunen.com/uutiskirje Instagram: instagram.com/saavutuspodcast "Valitse tarinasi suunta."

Aiheina tällä kertaa 1. Chrome-selaimen tuki 3. osapuolen evästeille poistuu 2. Google julkaisi hakukoneeseensa algoritmipäivityksen: January 2020 Core Update 3. Facebook lopettaa WhatsApp-mainonnan kehityksen 4. Twitter mahdollisti mainosalustallaan viharyhmille kohdistettua mainontaa 5. Päivityksiä (ja bugeja) digitaalisen mainonnan alustoilla Uutiset voit tilata myös sähköpostitse: https://resources.aboad.fi/tilaa-viikkokatsaus

Kehitys kehittyy ja digitalisaatio korvaa vuosi vuodelta enemmän ihmisten suorittavia töitä. Kuopiolainen NewIcon Oy kehittää robotiikan avulla lääkehuollon varastointia ja annostelua. Miten NewIcon Oy sai alkunsa ja onko digitalisaatio riski alalla, jossa virheisiin ei ole varaa. NewIconin toimitusjohtaja Ossi Parviainen kertoo heidän tarinansa ja millainen vaikutus heidän liiketoiminnalla on apteekeille ja sairaaloille. Jakso on uusinta Yrittäjän Podcast ensimmäiseltä tuotantokaudelta.

Jesse ja Olli K. katsastavat rakennusyhtiöiden tunnelmiin. Vuosi 2018 tarjosi lähinnä karvaita pettymyksiä ja sama suunta on jatkunut myös vuoden 2019 puolella. Podin lopulla pohditaan ennakkoasetelmia Q3-tuloskautta silmällä pitäen. 00:25 Mitä markkinoilla on tapahtunut? 03:51 Asuntomarkkinat 11:01 Poliittiset riskit 12:37 Toimitilamarkkina 16:51 Kehitys yhtiökohtaisesti 18:13 YIT (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/yit) 22:44 SRV (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/srv) 27:42 Lehto (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/lehto-group) 30:26 Consti (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/consti-yhtiot) 34:00 Caverion (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/caverion) 37:48 Mihin kannattaa kiinnittää huomiota Q3-tuloksissa? 41:04 Milloin on oikea aika ostaa rakennusyhtiöitä? inderesPodi jakso 38: Tilannekatsaus rakennusyhtiöihin https://www.inderes.fi/fi/videot/inderespodi-jakso-38-tilannekatsaus-rakennusyhtioihin

Kestävä kehitys ja Agenda 2030 ovat nousseet uuden hallitusohjelman keskiöön. Mitä se tarkoittaa ja miten pitkälti se on järjestöjen ansiota? Entä mitä jäi käteen YK:n HLPF-kokouksesta? Keskustelemassa Mikael Långström ulkoministeriön kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan yksiköstä, vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila YK-liitosta sekä Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen. Ohjelman on tuottanut Sanna Ra.

FiSTBin Juha Pomppu jatkaa aamuaQAQA:n vieraana tässä jaksossa. Juha kertoo omasta urapolustaan, joka on vienyt kesätyöstä testaajana 20 eri toimen kautta nykyiseen tehtävään. Hän pitää itseään edelleen testaajana, vaikka toimenkuva on nykyään toinen. Kehitys kehittyy ja ihminen laahaa perässä. Siksi testaajan ura on jatkuvaa uuden oppimista. Ikuinen oppiminen vie uralla eteenpäin. Antin mielestä urapolun pohtimista tärkeämpää onkin pohtia oppipolkua. Jokainen steppi uralla on ansaittava. Mutta onko testaaja testaaja siksi, ettei oppinut koodaamaan? Ja miksi Tuna on tullut siihen johtopäätökseen, että testaajan urapolku on ennen kaikkea yllättävä?

Miten ja minkälaisissa olosuhteissa elämä voi saada alkunsa? Voiko Maan ulkopuolella olla elämää? Mistä sitä kannattaisi omassa aurinkokunnassamme etsiä? Tässä joitakin astrobiologian alaan kuuluvia kysymyksiä! Juuso Pekkisen vieraana ovat astrobiologiaan perehtyneet Turun yliopiston tutkija Kirsi Lehto (Biokemian laitos) ja Harry Lehto (Fysiikan ja tähtitieteen laitos). Jaksossa keskustellaan mm. elämän olemuksesta ja biokemialtaan vaihtoehtoisten elämänmuotojen mahdollisuudesta. Viestiikö oma planeettamme elämän merkkejä valovuosien päähän? Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin ja torstaisin kello kymmenestä yhteentoista.

eeddcastin 4. kausi starttaa tästä. Ensimmäisessä osassa vieraana YLE:n tuottaman Team Whack sarjan kautta bongaamani Laura Kankaala joka on valkohattuhakkeri. Hakkereita on monenlaisia, osalla on hyvät ja osalla huonot aikeet. Laura lukeutuu hyviksiin ja on puhumassa mun kanssa vähän tietoturvasta ja tekniikan vauhdikkaan kehityksen aiheuttamista mahdollisista haitoista. Lauralla on myös oma englannin kielinen podcast, We need to talk about InfoSec. Vieras: Laura Kankaala, tietoturvakonsultti Eeddcast on eeddspeaksin hostaama podcast jossa käsitellään erilaisia aiheita erilaisten vieraiden kanssa.

Ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen, ihmisten eriarvoisuus ja liikakansoitus vaikuttavat globaalisti koko maailmaan. Näihin ongelmiin pyritään vaikuttamaan kestävän kehityksen periaatteita noudattamalla. Tutkijoiden mukaan vastaaminen laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin edellyttää kulttuurista muutosta. Aiheesta keskustelevat yliopistonlehtori Katriina Siivonen sekä erikoistutkija Sari Puustinen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Vauvan tarve kiinnittyä hoivaajaansa on hyvin primaarinen eikä siinä ole ollenkaan kyse tunteista tai rakkaudesta, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Vauva oppii vähitellen suosimaan sellaista käytöstä joka tuo hoivaajan lähelle ja ennen pitkää myös välttämään sellaista käytöstä, joka vie hoivaajan loitommalle. Kun tämä vauvan ja hoivaajan suhde kehittyy pitemmälle, alkaa kehittyä kiintymys ja rakkaus. Lapsena koettu turvallinen kiintymyssuhde on eräänlainen elämän valttikortti. Siitä on paljon hyötöä myöhemmällä iällä. Se perustuu siihen, että lapsi on elänyt maailmassa, jossa on rutiineja ja säännönmukaisuutta. Tätä kautta lapsi oppii turvallisen ja luotettavan vuorovaikutuksen. Perinteinen suomalainen kasvatusperinne, jossa välteltiin hellyyttä ja lapsen kiittämistä, on johtanut käänteiseen ajatteluun, joka sekään ei ole välttämättä ole kovin hyvä, sanoo Jari Sinkkonen. Moni vanhan kasvatuksen saanut haluaa antaa omille lapsilleen paljon vapauksia ja haluaa neuvotella lapsen kanssa kaikesta. Kuitenkaan lapsi ei oikeasti tällaista vapautta tarvitse eikä halua. Kiintymyssuhteet ovat hyvin tärkeitä myös aikuisille. Rakkaan läheisen menettäminen voi johtaa vakaviin sairauksiin ja jopa enneaikaiseen kuolemaan. Moni sairastuu, kun hän välttelee läheisten kuormittamissa omilla sydänsuruillaan. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on perehtynyt laajasti kiintymysteorioihin ja alan tutkimukseen. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Kuka lanseerasi Suomeen termin kasinotalous? Milloin talousrikoksista ja väärinkäytöksistä kirjoittaminen tuli osa talousjournalismia? Miten hyvin talouden ja politiikan toimitukset sopivat yhteen? Keskustelemassa historioitsija, filosofian tohtori Jouni Yrjänä ja Ylen taloustoimittaja Aapo Parviainen. Keskustelun pohjana Yrjänän uusi kirja Rahan perässä, vallan kintereillä: Suomalaisen talousjournalismin historia. Lisäksi haastateltavana sijoittaja, viestinnän ammattilainen Merja Mähkä, jonka kanssa pohditaan 2010-luvun talousmediaa sijoittajan näkökulmasta. Toimittajana Mikko Jylhä. Kuva: Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki SKOP, Aleksanterinkatu, Helsinki 1991. Kuvaaja: Pekka Sipilä.

Syntyvyys laskee. Kuluva vuosi on jo kolmas peräkkäin kun Suomessa kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy. Ja pitkällä aikavälillä Suomen väkiluku lähtee laskuun, kertoo Tilastokeskus trendilaskelmassaan. Mitä tämä kaikki tarkoittaa taloudessamme? Vastauksia hakemassa ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, johtaja Jaakko Kiander työeläkeyhtiö Ilmarisesta ja yksityistalousekonomisti Olli Kärkkäinen Nordeasta.

Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman kesäsarjassa pohditaan tällä kertaa tekoälyn riskejä ja mahdollisuuksia. Miten käy ihmisten, jos onnistumme luomaan itseämme älykkäämmän koneen? Haastattelussa on virolainen tekoälytutkija, sijoittaja ja ohjelmoija Jaan Tallinn. Toimittaja Silja Massa tapasi Jaan Tallinnin tämän kotikaupungissa Tallinnassa. Kuva: Silja Massa

Euroopan ja eri Itä-Aasian maiden suhteet ovat toisinaan olleet hyvinkin ongelmallisia ja osin myös sotaisia. Mutta miten erilainen on Itä-Aasialainen ja Eurooppalainen kulttuuri ja miten paljon eroavat Esim. kiinalainen, japanilainen ja korealainen kulttuuri toisistaan. Haastateltavana on vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista ja toimittajana on Maija Elonheimo. Yle Radio 1:n Itämaisen heinäkuun ohjelmistoa.

Israelin valtion perustamisesta tuli kuluneeksi toukokuussa 2018 tasan 70 vuotta. Kehitys, joka lopulta johti juutalaisvaltion perustamiseen, alkoi osana 1800-luvun nationalismia. Ajatus juutalaisista yhtenä kansana, jolla tuli olla oma valtio koki kuitenkin vastustusta myös juutalaisten itsensä piirissä. Paikkakaan ei ollut itsestäänselvyys vaan omaa maa-aluetta haettiin Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Vastaavasti joissakin uskonnollisissa piireissä valtiollinen Israel ja sen vaiheet tulkitaan suoraan Raamatun ennustusten ja Jumalan tahdon toteutumisen merkkeinä. Tiedeykkösessä juutalaisvaltion syntyhistoriasta puhuvat Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja tutkija Timo Stewart. Toimittajana on Ville Talola Kuva: Juutalaisia siirtolaisia saapumassa Exodus-laivalla Euroopasta Haifan satamaan toukokuussa 1947. (EPA/Pinn Hans/Israeli Government press office)

Jos uskoo puheita, tuntuu että televisio on justsiltään kuolemassa, mutta niinpä sitä vain katsotaan melkein kolme tuntia päivässä. Jani Halme ja Tomi Saarinen analysoivat ainutlaatuiseen tyyliinsä trendien suunnat, katsomisen uudet digitaaliset tavat ja miksi televisio pitää pintansa voimakkaimpana mainosmediana. Kuka on maailman vaikutusvaltaisin kanavapäällikkö ja miksei hänellä ole nimeä? Miksi kansainvälisten nettivideopalveluiden kasvu kohottaa suomalaisten sarjojen laatua, kun senhän luulisi jyräävän kaiken paikallisen tuotannon? Ja kuka katsoo telkkaria isolta ruudulta, kuka kännykästä? Lopuksi Halme piinaa Saarista arvuuttamalla, ovatko uusimmat netin kätköistä löytyneet tuotteet kivoja vai kauheita.

Uskovan jumalasuhde voi kehittyä, mutta millä tavalla.

Kuinka sykkivät intranetien sydämet? Tässä jaksossa erityisasiantuntijana Perttu Tolvanen kertomassa mitä kuuluu intranetien maailmaan. Perttu työskentelee asiantuntija- ja konsulttitehtävissä North Patrol konsulttiyhtiössä. Hän on aikojen saatossa nähnyt lukuisia erilaisia intranetejä ja osaa kokemuksesta kertoa mikä toimii ja mikä ei. Kuuntele tämä erinomainen asiantuntijahaastattelu oletpa sitten päivittämässä oman talon intraa tai työntekijänä käyttäjänä oman työpaikan intrassa.

Kehitys ympärillämme vain kiihtyy ja muuttaa kaikkea. Professori Janne Pietarinen pohti Suomi 100 –juhlavuoden tilaisuudessa, muuttuuko koulu sen mukana? Tutustumme myös terveyspeleihin ja Suomen suurimpaan keskiajan jälkeen rakennettuun kivikirkkoon.

Miten saat enemmän kehitystä salilla kuin mihin olet tottunut? Mitkä asiat vaikuttavat treenipainojen kehitykseen? Voiko naturaalina tehdä 20-50 kilon parannuksia perusliikkeisiin salilla? Näitä asioita pohditaan tässä podcastissä. www.rebellifters.fi facebook.com/rebellifters www.anumarin.fi www.heikkimarin.fi

Suomea voi hyvällä syyllä sanoa teknologiamaaksi. Luonnonolosuhteet ja maantiede ovat haastaneet kansakuntaa. Talvi on pitkä, ja sijaitsemme meren takana suureksi osaksi. Metsä on tarjonnut elinkeinoa, ja vähitellen puun jalostusaste on kasvanut. Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys itsenäisyyden varhaisina vuosina? Mikä vei meitä kansakuntana eteenpäin ja loi toivoa? Tutkija Panu Nykäsen mielestä suomalaisilla on ihmeellinen taito tarttua vaikeisiin teknisiin asioihin ja viedä ne kunnialla läpi. Vaikka resursseja oli perin vähän. Hän on tutkinut pitkään Suomen teknologista kehitystä. AIV-rehu, jäänmurtajat, radioluotain sään ennustamiseen - tällaisia innovaatiota Suomen varhaisilta vuosikymmeniltä nostaa esiin professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Entä mikä oli juuri itsenäistyneen maan teknologinen pohja? Entä miten 100-vuotiaan maan historiaa tarkastelee tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Outokummun kaivos v. 1949, valokuvaaja © Herman Stigzelius, Geologian tutkimuskeskus.

Metsä- ja biotuotealalla on luvassa jätti-investointeja – mistä puuta ja osaamista jos ja kun nämä investointisuunnitelmat realisoituvat? Aiheina myös valtiokirkkojen sekularisaatio ja biolääkkeet.

Sikiön kasvua ja kudosten erilaistumista ohjaavat kehitysgeenit. Normaalisti ne lukitaan pois pelistä, kun niitä ei enää tarvita. Kehitysgeenit ohjaavat solunjakautumista sekä raajojen, aivojen, hermoston ja koko kehon muodostumista. Kehitys etenee hyvässä järjestyksessä askel kerrallaan. Jos kehitysgeenit aktivoituvat myöhemmällä iällä, ne voivat monistaa syöpäsoluja. Normaalit solut voivat taantua erilaistumattomiksi häiriköiksi, jotka alkavat lisääntyä tolkuttomasti. Yleensä puolustussysteemit eliminoivat vialliset solut, mutta jotkut syövänalut selviävät puolustuksen ohi. Tiedeykkösessä kehitysbiologian prof Hannu Sariola ja Leena Mattila .

Suomen kieli ei ole niin pieni ja eksoottinen ja vaikea kuin mitä suomalaset usein haluavat uskoa, sanoo suomen kielen tutkija Lari Kotilainen. Suomi on noin sadanneksi suurin maailman kielistä. Kun kieliä on yhtyeensä noin 7000 niin suomi on varsin suuri kieli. Lisäksi suomen kielen käytettävyys on korkealla tasolla. Sillä voi tehdä lähes kaikkea, mitä kielellä yleensä voi tehdä. Ainostaan sijamuodoiltaan suomi on eksoottinen kieli. Harvassa kielessä on viittätoista sijamuotoa. Agricolan jälkeen suomen kielen kehitys oli hyvin verkkaista. Kieli eli lähinnä kristillisessä kirjallisuudessa eikä kielen systemaattisia kehittäjiä juuri ilmaantunut. Vasta autonomia ja nouseva kansallisromantiikka panivat vauhtia suomen kielen kehitykseen Kieli ja suomenkielinen kirjallisuus olivat keskeisesti vaikuttamassa koko itsenäisen kansakunnan syntyyn. Kalevala oli hyvin merkittävä teos. Se loi uskoa siihen, että suomen kieltä voi käyttää monipuolisesti kulttuurikielenä. Lari Kotilaisen mielestä suomen kieli voi hyvin nykyäänkin. Kieltä käytetään todella monipuolisesti. Eniten Kotilaista huolestuttaa se, että tieteellisessä kielessä englanti valtaa alaa. Maahanmuuttajatkin rikastuttavat suomen kieltä ja tuovat siihen uusia sanoja.

Tässä jaksossa ihmettelen että kuinkas tässä nyt näin kävi.  Otamme tarkasteluun Yhdysvaltain tuoreen presidentin, Donald J. Trumpin. Käytämme tarkastelun ja hämmästelyn apuvälineenä integraalista ajattelua.  Integraalisen ajattelun perustaan kuuluu, että kaikki kehittyy. Jopa Trump. Kehitys ei silti ole taattua: osa meistä voi jäädä kiinni kehitysvaiheeseen, joka on hyvinkin yksiulotteinen ja yksinäkökulmainen. Tällaista ajattelua sanotaan minäkeskeiseksi, egosentriseksi, kehitysvaiheeksi. Yksinäkökulmaista ajattelua tavataan kaikkialla, jossa oma etu on tärkein. Toisen etu vaatisi näkökulman laajentamista, ja siihen ei tässä vaiheessa helposti pystytä. Tämä ajattelu ei mahdollista empatiaa, itseironiaa eikä laajempia kokonaisuuksia huomioivaa toimintaa. Se mahdollistaa, sen sijaan, suoraa toimintaa, oman reviirin suojelemista ja vihollisten poissulkemista. Donald J. Trump on integraalisten linssien läpi nähtynä seuraavanlainen kuvatus:  Punaisen (yksinäkökulmaisen) maailmankuvan tasolla oleva Persoonallisuudeltaan “Vahvan Johtajan” arkkityyppi (enneagrammi-8) …joka ei ole kovinkaan terveellä kehitysvaiheella ollakseen 70-vuotias aikuinen ihminen… Kuuntele lisää + jaa tämä podcast sielunhoidon nimissä lähimmäisellesi!  *** LATAA ILMAINEN VALMENNUSKURSSI STRESSINHALLINNASTA: https://stressivapaajohtaja.com/videovalmennus/ © Zeno Integral Coaching® 2017

Kun teknologia kehittyy ja data-analytiikka kasvaa, myös verkkosivujen kehityksen on muututtava. Perinteinen, raskaisiin ja pitkäkestoisiin projekteihin nojaava verkkosivukehitys ei enää toimi. Moderni, ketterään ja jatkuvaan kehitykseen pohjautuva verkkosivukehitys parantaa tuloksia ja nostaa myynnin keskeiseen asemaan. Verkkosivuja kehitetään asiakas edellä, data-analytiikkaan pohjautuen. Presentaatiossa käydään läpi seuraavat asiat: - mitä on verkkosivujen ketterä kehitys - verkkosivustrategian luominen ja kehittäminen - jatkuvan parantamisen syklin luominen - analytiikka ja raportointi

Kun delfiinit uivat, ajatuksetkin lipuvat syvään päähän. Sieltä on äyskäröitävä helmet, kuinka suhtautua eläimiin ja niiden oikeuksiin. Maahanmuuttajia on alettu vihdoin kohdella niin kuin pitää. Sillä lailla, että joku huolehtii kaikesta ja varmistaa, kulkee mukana uuteen maahan, putkikassissaan muuttajien tutut lelut. Onnellisin maahanmuuttotarina vuosikausiin koettiin juuri Suomesta Kreikkaan, Tampereelta Ateenaan. Veera, Leevi, Eevertti ja Delfi muuttivat. Nyt niiden hyvinvointia ja kotoutumista seurataan sekä suomalaisten että kreikkalaisten huippuammattilaisten toimesta. Saako ihminen olla kateellinen? Tarvittiin tamperelaiset delfiinit. Se mikä lähtee Tampereelta pysyvästi, herättää aina tunteita. Tarvittiin eläimistä älykkäimmät, vaikka kyllä ne muutkin saattavat olla viisaampia kuin me. Eläinten oikeudet olivat jotenkin unohtuneet. Se, että niin tärkeä aihe unohtuu ja jää ajattelematta, johtuu todennäköisesti ähkystä. Syömme niin paljon ja olemme koko ajan kylläisiä, kaukana normaalista näläntunteesta, että ei siinä ajatus lennä. Verenkierto on siellä minne olemme sen halunneet. Suomalainen syö 80 kiloa luullista lihaa vuodessa. Määrä on nelinkertaistunut lyhyessä ajassa. Se on pastapuhetta, että lihasta olisi tulossa meille joku pittoreski ylellisyystuote ja eksoottinen maistelunöppönen. Lihanhimomme on valtava. Itse voisin syödä heti aamusta frisbeenkokoisen verisen pihvin, jos rehellisiä himojani oikein kuulostelen. Vielä muutama vuosi sitten tämmöistä poltetta ei ollut. Kiitän mainontaa, kauppaketjuja, lapsellisen halpaa lihaa - ja olen ähkyssä. Etsin turhaan ajatusta. Tamperelaiset delfiinit, puolenkymmentä, pyydystettiin lastemme iloksi Meksikonlahdelta 80-luvun puolivälissä. Silloin ei puhuttu paljoakaan eläinten oikeuksista, saati kärsimyksistä. Ihminenhän oli aina hyväksikäyttänyt löytämiään eläimiä omiin tarkoitusperiinsä. Jos maatilalla joku eläin näytti kärsivän, se lopetettiin ääntä nopeammin. Ennen tosin lihaa syötiin ihmistä kohden paljon vähemmän kuin nykyään. Oikein todella hankalaan ähkyyn saattoi päästä lihalla vain Jouluna. Silloin oli lupa maata ja olla ajattelematta mitään. Nyt moni on koko ajan joulukunnossa. Ihminen on viisaimmillaan lapsena. Sitten se alkaa tyhmentyä. Vauhti kiihtyy keski-iässä äärimmilleen. Siksi ehkä lapset ajattelevat niin viisaasti. Heille eläinten oikeudet ovat itsestäänselvyys. Jokainen eläin, elollinen ihmeellinen olento, on ansainnut parhaan mahdollisen kohtelun, hoivan ja välittämisen. Lapset eivät ajattele ensimmäisenä rahaa, eivätkä toisenakaan. Heillä on korkeammat motiivit, korkeammat ajatukset. Voisi melkein sanoa, että synnynnäinen taito ajatella vaistomaisesti koko maapalloa ja sen hyvää. Mikä voisi olla tärkeämpää? Aika usein tunnen itseni tyhmäksi. Tyhmemmäksi kuin ennen. Olen väsyneempi, aloitekyvyttömämpi ja nälkäisempi kuin koskaan. Mitä enemmän syön, lihaa(sitä menee paljon!) ja lisukkeita, sitä vähemmän jaksan ajatella. Paino on jo noussut. Mitä tänään kattelin kävelykadulle, niin monilla muillakin oli! Jos ihminen tyhmenee tätä vauhtia, me olemme ihan kohta nisäkkäistä tyhmimpiä. Silloin viimeistään eläinten oikeuksista pitää tempaista joku popup-seminaari, johon tulevat tosimielellä muutkin kuin 19-vuotiaat yliopistotytöt. Esimerkiksi delfiini pystyy ratkomaan pulmia, käyttämään työkaluja ja ymmärtämään käsitteitä. Itseltä mikään näistä ei luonnistu enää kovin hyvin. Onko maamme hallitus hyvä ratkomaan pulmia? Meillä on taloyhtiössä rima-aita rakentamatta, kun kukaan ei osaa käyttää vasaraa ja nauloja. Käsitteet aiheuttavat kyllästetylle nykyihmiselle, konttorialtistetulle, jo sanana ihottuman kaltaista hermostoperäistä kutkaa. Kehitys on kuitenkin vääjäämätön. Tulee se päivä, että meidän on hetkeksi lakattava miettimästä omaa riittämätöntä elintasoamme. Sitten otetaan kuuriluontoisesti porkkanat. Sitten voisi ajatella niitä eläimiä - eläviä eläimiä. Maallikkosaarnaaja Maasola

Ali Jahangirin mukaan suomalaisuuden kulttuurin muutos on käynnissä, alkaen nuorista. Esimerkiksi yksittäisten suomalaisten menestystarinoiden myötä suomalaisuus on erilaista 90-lukuun verrattuna. Iranista Salon kautta Turkuun 10-vuotiaana tullut koomikko Ali Jahangiri muistaa maiden vaihdoksen ajan hyvin. Maahanmuuttotilanne on ollut tunteellinen vanhemmille.Muistan kun mutsi itki ja faija sanoi "kyllä se tästä, kyllä me pärjätään".Koomikko Ali JahangiriHän oppi lapsena suomen kielen nopeasti - kielitaito oli pian äidinkielen tasoista. Kuitenkin nuorena Jahangiri viihtyi paremmin muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Siinä sosiaalisessa viitekehyksessä sain olla oma itseni. Ei tarvinnut toistumiseen kertoa mistä on, kuka on, kauanko olen ollut Suomessa ja miksi osaan näin hyvin suomen kieltä.Komiikkaa kipupisteissäLapsuuden suuret muutokset muovasivat Jahangirista sosiaalisen kameleontin, vaikka huomionhakuisesta nuoresta kasvoikin pohtiva ja hieman vetäytyvä aikuinen. Nuorella iällä opittua kielitaitoa hän käytti myös vanhempiensa kanssakäymisen tulkkaukseen.Saatoin koulusta tullessani lähteä isän kanssa käymään psykiatrilla kuullen hänen itsemurha-ajatuksiaan, ja illalla soittaa kaverille koriksen pelaamisesta.Koomikko Ali JahangiriKosketus komiikkaan on Jahangirilla ollut aina - hän on ollut "luokan pelle". Huomionhakuisuus ja kommentointivalmius ovat saaneet opettajat toistamaan mantraa, jossa hän ei olisi kykeneväinen keskittymiseen, ja että hän häiritsee muiden työtä. Perinteistä palautetta, jota läpi elämäni olen saanut kuulla on, ettei minusta tulisi yhtikäs mitään, Jahangiri miettii.Erilaisuuden edut ja taakkaJahangirista kuitenkin tuli jotakin: hän on opiskellut taloustieteitä, keksinyt oman liikeidean ja saanut myös vuoden 2015 koomikko -tittelin. Taustansa ja ulkonäkönsä erilaisuuden hän on kääntänyt urallaan hyödykseen. Kaikki on perustunut siihen, ja vaalin erilaisuuttani.Rasistisia kommentteja koomikko kuulee harvoin, ja hän sulkee ne hyvin nopeasti pois. Tosin Jahangiri epäilee olevansa rasistisen kommentoinnin kohderyhmää:Olen melkein kaksi metriä pitkä ja painan 127 kiloa. Näytän siltä, että syön huutelijoita aamupalakseni.Koomikko Ali JahangiriErilaisuus on kuitenkin myös taakka. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu on leimannut koomikon keveäksi tilannekommentaattoriksi. Minusta on tullut medialle jonkinlainen turvapaikkaekspertti, vaikken jaksa puhua aiheesta koko aikaa. Luulin, että voisin puhua pakolaisuudesta jonkinlaiseen henkilökohtaiseen suhteeseen nojaten, mutten voikaan.Kehitys on aina hyvästäMielestäni on hieno asia, että lapset voivat katsoa vanhempiaan ja sanoa "noi ei vaan tajuu".Koomikko Ali JahangiriMaailma menee eteenpäin, ja se on Jahangirin mielestä hyvä asia. Sukupolvien tulee aina luoda omaansa edelliseen verrattuna, ja heidän ei välttämättä tarvitse ymmärtää toisiaan.Jahangiri vitsailee, että ehkäpä hänen omien lastensa tulevaisuudessa valkoihoisuus on vähemmistönä Suomessa. Ne ihmiset, jotka tosi asiassa pelkäävät sellaista tilannetta, pelkäävät Jahangirin mukaan jotakin aivan muuta kuin ihonväriä. He pelkäävät kehitystä, ja suomalaisuuden muuttuvaa määritelmää. Kyseessä on osittain silkkaa rasismia ja rotuopin mukaista ylemmyyden tunnetta. Uskon kuitenkin, että suurin osa näistä ihmisistä hakee itse paikkaansa yhteiskunnassa, tai he kokevat itse syrjäytyneisyyden tunnetta.Artikkeli  Salla Turunen salla.turunen@sverigesradio.se Toimitus Lina Puranen Maziar Farzin sisuwebb@sverigesradio.se

Toukomettiset tulevat! Toukomettiset tulevat! Jaa että mitenkä? Ei. Kyse ei ole mistään C-luokan tieteiselokuvasta vaan kevään airuiden saapumisesta... Maalis-huhtikuussa saapuvien muuttolintujen joukossa on myös toukomettisiä. Nykyään ne tosin tunnetaan nimellä sepelkyyhky. Suomalaisten lintujen nimeämiskäytäntö on muuttunut sadan vuoden aikana huimasti. Kun ennen puhuttiin partatiaisesta, niin nykyään samaa lintua kutsutaan viiksitimaliksi. Onhan se paljon hipsterimpi nimi tuolle trendikkäälle pikkusiivekkäälle. Viiksitimali. 20-luvulla leppälinnusta haluttiin tehdä leppäkerttu. Aivan! Leppäkerttu. Kuten kaikki tiedämme, leppäkerttu tarkoittaa nykyään sitä pääosin punamustaa pientä kovakuoriaista, joita Suomestakin löytyy reilut 60 lajia. Lennä lennä leppäkerttu. Lintu tai koppis. No entäs sitten vihreäkerttu? Ei, se ei ole ympäristöorientoitunut TV:stä tuttu meteorologi vaan lintu sekin. Nimittäin nykyisin sirittäjänä tunnettu lintu oli aikanaan vihreäkerttu. Ja muistattehan varmasti Rauli Baddingin laulun, jossa lauletaan keväiseen metsään menemisestä, kostean sammaleen tuoksusta ja siitä kuinka tynnörilintu soittaa. Tynnyrilinnusta tuli myöhemmin tiltaltti, jonka heleää “tilt talt” soittoa kuulee suomalaisissa metsissä alkukesällä. Nykyiset nimet ovat tietysti jotenkin suuhun sopivampia kuin ne wanhat. Tottumiskysymys luulisin. Tynnyrilintu, tai niinkuin Badding laulussaan hoilaa tynnörilintu, kuulostaa mielestäni kyllä mukavammalta kuin tiltaltti. Musiikkipiireissä on muutenkin käytetty lintujen vanhoja nimiä. Marko Haavisto ja Poutahaukat -yhtyeen poutahaukka on nykyään ampuhaukka. Jos itse osaisin soittaa ja perustaisin bändin, sen nimeksi voisi tulla Juha B. & Pakastiaiset. Pakastiainenhan oli ennen rakastetun talitiaisemme nimi. Ja jos yhtyeeni suuntaisi myös ulkomaille, sen nimeksi tulisi tietysti Jim B. & The Great Tits. Talitiainen on nääs enkuksi great tit. Palataanpa musiikista takaisin lintuihin ja niiden entisiin nimiin. Joitakin vanhoista nimistä olen makustellut pitkään suussani. Artikuloinut hartaasti ja miettinyt miten ne tämän päivän kielenkäytössä toimisivat. Suosikkilistalleni nousee ehdottomasti mustankirjava paarmalintu. Toistakaapa perässäni, mustankirjava paarmalintu. Ei ihan pärjää töpökääpiötypäkölle, joka muuten kuuluu tyrannien heimoon, muttei töpis olekaan suomalainen laji. Mustankirjava paarmalintu sai myöhemmin nimekseen kirjavakärpässieppo ja jalostui siitä lopulta kirjosiepoksi. Kirjosieppo. Sekin on varsin kaunis linnunnimi. Niinkuin kuin on lintukin. Muttei se kirjoja sieppoo vaan kärpäsiä ja paarmoja. Tämä kirjosieppo. Kehitys kehittyy, lintutiedekin menee pitkäjalan (Himantopus himantopus) askelin eteenpäin ja siivekkäiden ystäviemme nimet muuttuvat. Suomalaisessa luonnossa eivät enää seikkaile valkea tuonenkurki (kattohaikara), suippupyrstöinen räiskä (merikihu), leveänokkainen tiivi (jänkäsirriäinen), kissapöllö (lehtopöllö, myös hiiripöllö), jäälintu (kuningaskalastaja), kuusanka (kuukkeli), lörppösorsa (harmaasorsa), jura (ruokki) tai tukkanarsku (tukkasotka). No nyt on helmikuu pyristelty jo yli puolen välin. Pakastiaiset pitävät jo ainakin eteläisessä Suomessa kevätlaulukonsertteja, kotivarpuset tirskuvat pihan pensaissa, kohta saapuvat toukomettiset huhuilemaan reviirin merkkausta ja omalle kotirannalleni singahtavat rantaharakat mustavalkoisessa puvussaan keekoilemaan pitkine punaisine nokkineen. Laitanpa Baddingin tynnörilinnun soimaan ja jään odottamaan tiltalttia saapuvaksi ja lopetan tämän täysin epätieteellisen pohdiskelun täältä tähän. Koska se on mun luonto.

ASP.NET 5 on järisyttävän suuri muutos Microsoftin web-kehitysteknologiapinoon. Alustariippumattomuus, uudet fronttityökalut, lisää suorituskykyä, uudet riippuvuuksien hallinnat ja ties mitä. Lauri Kotilainen ja Tero Teelahti avaavat paketin ja kertovat, mitä sisältä löytyy.

EU:n kehitys ja sen tulevaisuuden mahdollisuudet. Haastateltavana yhteiskuntatieteiden tohtori Risto Volanen, joka on toiminut mm. pääministerin valtiosihteerinä ja Copan toiminnanjohtajana Brysselissä. Toimittajana Maija Elonheimo.

Amerikkalaistyyppinen suurten yksiköiden tehotuotanto vai suunnilleen 500 vuotta vanhoilla menetelmillä tehty halpatuotanto? Siinäkö ovat tulevaisuudessa EU-alueen elintarvikkeiden tuottamisen vaihtoehdot, vai onko EU:lla tahtoa, osaamista ja voimaa harjoittaa samanaikaisesti sekä taloudellisesti järkevää, ympäristöystävällistä ja sosiaalisesti kestävää maataloustuotantoa. Haastateltavana aiemmin Euroopan maataloustuottajien liiton COPA:n pääsihteerinä toiminut tohtori Risto Volanen Toimittajana Maija Elonheimo.T

Politiikan Speed Happening ohjelmassa mennään suoraan asiaan ja puhutaan asiaa, eikä asian vierestä. Politiikan Speed Happening on teatteriohjaaja Ville Virkkusen luoma konsepti, joka rantautui maaliskuussa 2015 kirjastoihin someajan vaalipaneelina ja nyt se on Radio Ravun taajuudella. Historian ensimmäisessä Politiikan Speed Happening radio-ohjelmassa vieraana ovat kansanedustaja Sanna Lauslahti ja Kehitys- ja tutkimusjohtaja Jyrki J.J. Kasvi. Päivän aiheena on yhteiskunnan digitalisaatio ja kyberturvallisuus.

Jo yli 100 suomalaista yritystä ja yhteisöä on antanut kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Mukana ovat niin puolustusministeriö kuin S-ryhmä, Outotec ja Marttaliitto. Onko kyse viherpesusta vai todellisista teoista? Vieraana ympäristöministeriön Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sauli Rouhinen. Mukana myös S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen ja Jari Raitanen "Yllätetään yhteiskunta" -ryhmästä.

Johtaja Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitosta keskustelee mm siitä mitä ongelmia oli Euroopan keskuspankin tekemät pankkien stressitesteissä ja miltä EU:n ja Suomen talouden tilanne nyt vaikuttaa. Ohjelman toimittaja on Maija Elonheimo

Mihin suuntaan EU on kehittynut ja miltä tilanne nyt näyttää. Haastateltavana ulkoministeri Erkki Tuomioja ja toimittajana Maija Elonheimo.

Suomi-Rock on eittämättä yksi kansakuntamme suosituimpia musiikinlajeja, mutta mistä onkaan lajissa kysymys? Onko Suomi-Rock vain yleisnimitys Suomessa tehdylle rock-musiikille, vai onko kyseessä ainutlaatuinen kansallisia tunnuspiirteitä ja populaarimusiikkia yhdistelevä ilmiö? Asiasta vakiopanelistien kanssa puhumassa Poko Recordsin perustaja Epe Helenius.