Podcasts about poliittiset

Neuvotteluklubi Tekoäly työ | Alvesalo Löyttyniemi Vuorinen | #neuvottelija 323. Amanda Alvesalo, Meri Löyttyniemi, Mikael Vuorinen ja Sami keskustelevat tekoälystä ja työstä Suomessa. Miten Merin ja Samin sukupolvi huristelee tukiälyn avulle työuransa loppuun samalla kuin Amanda ja Mikael kiihdyttävät työelämään, jossa haittana on niukka pääoma, osakeyhtiöiden vähyys ja geopoliittinen epävarmuus. Vieraat ovat ehdolla aluevaaleissa.00:00 Sami ja Meri Löyttyniemen KY:n edustajistossa - HYY:n tragedia03:00 Amanda Alvesalo ja EU:n strateginen kulttuuri06:00 Mikael Vuorisen tausta diplomi-insinöörinä ja tekoälyn hyödyntäminen opinnoissa09:00 Tekoälytyökalut ml. ChatGPT ja Chrome-lisäosat12:00 Näkökulmia tekoälyn käytön hyötyihin esitysten ja henkilökohtaisten asioiden hoidossa15:00 Esimerkkejä suuren mittaluokan investoinneista Yhdysvalloissa ja sovellusten kehittämisestä Suomessa18:00 Suomen mahdollisuudet tekoälyn soveltamisessa ja kilpajuoksu globaalien jättien rinnalla21:00 Teollisen vallankumouksen vertaus ja tekoälyn vääjäämätön eteneminen24:00 Pääoman merkitys tekoälyn kehityksessä ja vertailua Suomeen ja Yhdysvaltoihin27:00 Keskustelua eläkerahastoista ja niiden vaikutuksista markkinatalouteen30:00 Nuorten tulevaisuudenusko työelämään ja muutokset koulutusjärjestelmässä33:00 Tekoälyn rooli kotimaisten kielten oppimisessa ja kielihaasteet työelämässä36:00 Pohdintaa osaajapulasta ja sen ristiriidoista39:00 Työllistymisen haasteet nuorilla ja kesätöiden puuttuminen42:00 Poliittiset näkökulmat ja tekoälyn mahdollisuudet julkisella sektorilla45:00 Nollabudjetoinnin idea, yksinäisyyden hoito ja sosiaalinen hyväksyttävyys48:00 Robottihylkeet ja teknologian eettiset rajat vanhustenhoidossa51:00 Vanhusten virikkeellisyys, tekoälyn rooli ja ihmisten vuorovaikutus54:00 Meditatiivinen aikakausi, sen puute ja tekoälyn aiheuttamat keskittymishaasteet57:00 Esimerkkejä byrokraattisista jarruista automaation edistämisessä1:00:00 Etelä-Korean syntyvyyskriisi ja tekoälyn vaikutus väestönkehitykseen1:01:00 EU:n ja Venäjän strateginen kulttuuri#neuvottelija Sisäpiirissä EU:n strateginen kulttuuri sekä EU:n tekoälytulevaisuusTue Samia ja katso lisämateriaalithttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Löytyykö suosituimpien joululaulujen syövereistä purevaa yhteiskuntakritiikkiä, vai pelkkää valon ja ilon viestiä? Oliko Juicen ”Sika” tuotantoeläinkritiikissään aikaansa edellä? Onko ”Kansanedustajan joulu” puhdasta vennamolaista herravihaa? Onko poliitikoilta unohtunut jouluvirsissä esiintyvä valtakritiikki tai rauhan sanoma? Miksi ”En etsi valtaa loistoa” kosketti vallasta viehtynyttä presidentti Kekkosta? Onko kyselytunnin hyvän joulumielen toivotukset aito politiikan jouluperinne? Miksi ”legendaarinen” kuttupuhe jäi tänä vuonna pitämättä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Monesti on kuullut sanottavan, ettei Suomessa voi rikastua – tai ainakaan se ei ole helppoa. Syyksi nimitetään useimmiten korkeaa verotusastetta sekä matalaa palkkatasoa.   Millaisia mahdollisuuksia suomalaisilla on vaurastua? Miten Suomen lainsäädäntö ja verotus vaikuttavat yksityishenkilöiden vaurastumisen mahdollisuuksiin? Entä millaista politiikkaa tarvitaan, että mahdollisuudet paranisivat ja hyvinvointivaltio olisi reilu jokaiselle?  Tässä jaksossa sukelletaan syvälle suomalaisten vaurastumisen mahdollisuuksiin ja taloudelliseen ympäristöön, kun Jasmin ja Kaisa saavat vieraakseen Finanssiala ry:n toimitusjohtajan Arno Ahosniemen.   Jaksossa Arno jakaa Jasminin ja Kaisan kanssa näkemyksiään suomalaisesta vaurastumisen kulttuurista. Miksi raha on monille meistä niin herkkä aihe ja mistä se johtuu? Entä millaisia eroja suomalaisessa lainsäädännössä sekä vaurastumisen kulttuurissa on muihin maihin verrattuna? Entä mitä Jasmin, Kaisa ja Arno ajattelevat erilaisista veroista, kuten perintöverosta tai kiinteistöverosta, ja niihin kaavailluista muutoksista?  Kuuntele herättelevä jakso ja jaa omat ajatuksesi somessa! Tägää mukaan #taloudellinenmielenrauha @kivipeltokaisa @jasminhamid ja @danskebank niin jatketaan keskustelua! 

HAM esittelee Tove Janssonin julkisiin tiloihin maalaamia tilaustöitä, joissa taiteilijan päämääränä oli tuottaa ympärilleen kauneutta ja elämäniloa sodanjälkeiseen Suomeen. Näyttelyssä on esillä yli 180 teosta ja esinettä ja vasta löydettyjä luonnoksia. Tove Jansson oli myös tunnettu kuvituksista jotka kommentoivat yhteiskuntaa. Satiirinen aikakauslehti Garm oli hänen toimeksiantaja. Jansson kuvitti noin sata kantta ja pilakuvaa, jotka käsittelivät sota-ajan tragedioita. Tove Jansson oli Garmin johtava piirtäjä toisen maailmansodan aikana, jolloin hän kritisoi vihollisvaltioita ja poliittisia johtajia jopa omalla nimellään. Moomin Characters viettävät 80-vuotis juhlavuotta ensi vuonna. Muumit ovat alkaneet tekemään hyväntekeväisyyttä ja muumit ovat myös suunnannäyttäjiä uudessa johtamistavassa, jossa anteliaisuus on avainsana. Ohjelman vieraina ovat amanuenssi Heli Harni, tietokirjailija Ville Hänninen ja johtamisen professori Janne Tienari. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Poliittiset riskit ovat jopa suuremmat kuin aiemmissa presidentinvaaleissa, sanoo Nordean Jan von Gerich. Riskeistä huolimatta markkinoilla ei näy toistaiseksi juurikaan hermoilua. Nordean Jan von Gerich kertoo, miten sijoittajat katsovat Trumpia ja Harrisia.Studiossa Alex af Heurlin, Elina Lappalainen ja Jan von Gerich.Jakson leikkasi Mikko Peura.Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten Jari Kuikanmäki rekrytoitiin valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustajaksi ja miksi rekrytointi lopulta evättiin? Miten tapahtumat etenivät ja mitä mahdollisia lainrikkomuksia rekrytointiprosessiin liittyy? Miten jatkossa sovitetaan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu yhteen hybridivaikuttamisen torjunnan kanssa?Studiossa toimittaja ja Viides valta -podcastin juontaja Jari Kuikanmäki. Jakso on kuvattu 1.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kuikanmäen tausta (5:33) Erityisavustajan rooli (10:33) Supon kuulustelu (22:41) Tehtävän peruuntuminen (31:46) Puolison turvallisuusselvitys (36:32) Iltalehden artikkeli (38:03) Syntyperäisyysvaatimus (42:17) Poliittiset intressit (43:33) Riikka Purran toiminta (47:12) Suojelupoliisi (51:18) Hybridivaikuttaminen (59:00) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (1:01:49) Spekulaatio

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Tässä jaksossa pureudutaan syksyn 2024 TOP 5 poliittisiin tapahtumiin: valtiovarainministeriön sisäiseen budjettiriiheen, eduskuntaryhmien kesäkokouksiin, valtiovarainministeriön ja ministeriöiden kahdenvälisiin budjettineuvotteluihin, puoluevaltuustojen kokouksiin ja eduskunnan joululahjarahoihin. Kuuntele ja pysy kärryillä!

Muissa projekteissa hutveltaneet MIETI VÄHÄ! -tyypit saatiin koottua samaan studioon tasaamaan kesäkuulumiset. Mitä tarkoittaa kohdata mäyrä? Miten paljon pressanvaaleissa voi puhua golfista? Miten paljon lohikäärmeet oikeastaan muistuttaa klingoneja? Kesän kunniaksi podi käsittelee erityisesti eläimiä.

Tue ohjelmaa Patreonissa: https://www.patreon.com/soinnunmaanhenry Jakson esittelyteksti: https://www.patreon.com/posts/107703514 78. jakson vieraana hyvinvointiajan yrittäjä ja Miehen mieli -podcastin juontaja Viljami Lehtonen. Jakso taltioitiin 28.06.2024 Lataa mp3: https://soundcloud.com/ihmisiis/ Videoversio: https://youtu.be/YmFYk1zi8iQ Spotify: https://spoti.fi/45UJWpL Apple Podcasts: https://apple.co/3S1f69s RSS: http://bit.ly/3zsSJ1X 00:00:00 Esittely 00:02:51 Miksi miehuus on tärkeä aihe? 00:04:46 Missä isäksi tuleminen on vaatinut kasvua? 00:10:31 Huutoriita 00:12:14 Viljami syö sanansa 00:14:57 Liian abstraktia 00:21:09 Isyys ja vanhemmuus 00:43:36 Viljamin nuoruuden merkkipaaluja 00:48:22 Psykoosi 01:09:06 Rajan etsiminen 01:14:57 Siirtymäriitit 01:20:56 MDMA-tutkimus vastatuulessa 01:24:36 Pioneerit 01:33:21 Jumala 01:41:52 Kristinusko 01:48:06 Helvetti 01:56:37 Kitch 02:01:34 Jumala ja arkkityypit 02:07:12 Jeesus myyttisenä hahmona 02:13:16 Kristinuskon kriittinen historiallinen analyysi 02:17:42 Kristinuskon moninaisuus 02:26:09 Lähetystyö ja väkivalta 02:38:18 Uskonto ja merkitys 02:42:00 Raamattu ja Peterson 02:58:54 Kristinusko ja länsimainen ihminen 03:05:14 Petersonin kaikukammio 03:24:34 Mytologioiden syvyyshierarkia 03:39:02 Tietoisuus ja mytologiat 03:50:44 Jeesus ja kristinuskon ominaislaatu 03:58:48 Jari Halosen kiehtova äärimmäisyys 04:04:48 Kantojen ottaminen 04:14:50 Poliittiset leirit 04:32:01 Arkkityypit ja kollektiivinen alitajunta 04:46:04 Maskuliinisuuden arkkityypit 05:12:59 Peterson ja ympäristökysymykset 05:23:44 Ekokatastrofi ja vastuu 05:54:48 Miestyö 06:13:29 Häpeä 06:22:25 Terve häpeä ja moraali 06:32:50 Ylpeys 06:42:35 Toksinen maskuliinisuus 06:55:50 Mies 2.0.-festivaali 07:05:06 Loppulyhyet Arne Rubinsteinin kirja The Making of Men https://t.ly/XsLtH Jamie Wheal ja kitchen sink -menetelmä https://t.ly/-gO2Z Protestantti ortodoksikirkossa https://t.ly/WVxGs Edward F. Edingerin kirja Ego and the Archetype https://t.ly/hIMQc Viljamin ja Sami Nuoran keskustelu kristinuskosta https://t.ly/RXG88 Brendan Graham Dempseyn ja Paul VanderKlayn keskustelu https://t.ly/tjs2i Brendan Graham Dempsey ja metamoderni kulma kristinuskoon https://t.ly/4BwyZ Kati Tervo-Niemelä ja nuorten miesten uskoontulo https://t.ly/6j1OH Alex O'Connor ja Jordan Peterson https://t.ly/QUWZp Pints With Aquinas ja Jordan Peterson https://t.ly/1haAV Babylon 5:n Passing Through Gethsemane -jakso https://t.ly/Auk3q Mel Gibsonin Passion of the Christ -leffa https://t.ly/AopXO What is a Woman -dokkari https://t.ly/ZjdYq Viljami Mindful cast -podcastissa https://t.ly/rlbpq Henryn ja Viljamin keskustelu 1 https://t.ly/iCNV5 Henryn ja Viljamin keskustelu 2 https://t.ly/BqDtG Viljamin verkkosivu https://t.ly/GsVVK Viljamin IG https://t.ly/hrMEO Mies 2.0 http://mies2.fi Mies 2.0 IG https://t.ly/lzWyY – Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Soinnunmaa on muusikko, kirjoittaja ja amatöörigeneralisti. • Telegram: https://t.me/ihmisiis • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • X: https://x.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Youtube: https://youtube.com/ihmisiis • Spotify: https://spoti.fi/2MLqNQE • Apple Podcasts https://apple.co/32jaPqX • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis

Vuonna 1928 Kansalaissodasta oli kulunut kymmenen vuotta, mutta yhteiskunnan polarisaatio ei ollut kadonnut mihinkään. Tammisaaren vankilan runsaasta tuhannesta vangista poliittisia vankeja oli edelleen noin sata. Vankila-aika vaihteli kymmenestä vuodesta muutamaan vuoteen, mutta monet kantoivat sitä mielessään ja kehossaan loppuelämänsä. Osa siirsi sen sukupolvelta toiselle. Vieraina ovat kirjan Punavankila, Tammisaaren pakkotyölaitos 1918 - 1930 kirjoittanut Sture Lindholm sekä tanssija-koreografi Tuomo Railo, jonka tanssiteos Valkoisten vankina käsitteli Railon isosedän Pekka Railon kokemuksia Tammisaaren vankilasta. Pekka Railo toimi leirillä mm. farmaseuttina. Kolmantena vieraana on kirjailija Sirpa Kähkönen, joka on kirjoittanut paljon isoisänsä Tammisaari-kokemusten vaikutuksista sukunsa naisiin ja jopa omaan elämäänsä. Toimittajana on Liisa Vihmanen.

Poliittiset lakot loppuivat keskiyöllä. Millainen neuvottelutie tästä aukeaa? Vieraina poliittisen historian yliopisto-opettaja Ilkka Kärrylä, Turun yliopisto sekä politiikan toimittajat Teemu Muhonen, Helsingin Sanomat ja Antonia Berg, MTV3. Gazan ja Israelin tilanne. Asekauppaa Israeliin vaaditaan keskeytettäväksi ja maan sisäpolitiikassa kuohuu. Vieraina tutkijatohtori Tiina Järvi, Tampereen yliopisto ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki, Ulkopoliittinen instituutti. Puhelimessa Israelista Lähi-idän mediatutkija Tapio Kujala. Kreikka odottaa turistien palaavan viime vuoden vaikean kesän jälkeen. Ateenasta raportoi Sara Saure. Juontaja Mikko Haapanen, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen. Tuottaja Marija Skara.

Poliittiset lakot jatkuvat myös huhtikuussa, jolloin painetta lisää vielä hallituksen kehysriihi miljardisäästöineen. Mitä on edessä? Mitkä hallituksen ajamista työmarkkinamuutoksista toteutuvat, mitkä eivät? Mitä SAK lakkoilulla enää hakee? Mitä pitäisi ajatella viime viikkojen oudoista vedoista? Aiheesta puhuvat työmarkkinoihin keskittyneet toimittajat Teemu Muhonen Helsingin Sanomista, Olli Kuivaniemi Kauppalehdestä ja Antti Pilke Politiikkaradiosta. Suora lähetys.

Poliittiset lakot jatkuvat toista viikkoa. Eduskunnan käsiteltävänä ovat lakkolait, joilla muun muassa rajoitetetaan poliittisten lakkojen kestoa. Työrauhalainsäädännöstä studiossa ovat keskustelemassa kansanedustajat Heikki Westman (kok.), Fatim Diarra (vihr.) sekä Johanna Ojala-Niemelä (sdp.). Yhdenvertaisuus työelämässä. Syrjintä ja rasismi tunnistetaan, mutta kuinka niihin konkreettisesti pureudutaan? Haastateltavana toiminnanjohtaja Mertsi Ärling Romano Missiosta sekä projektipäällikkö Mona Eid THL:stä.  Neuvottelut Gazan tulitauosta jatkuvat Qatarissa. Samaan aikaan humanitaarinen tilanne Gazassa heikkenee entisestään. Haastateltavana Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Anssi Väisänen. Tuottajana Marija Skara. 

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

✨ KvarnX:n alennetut kaupankäyntikulut koodilla PUHEENAIHE: https://www.kvarnx.com

Keskustelemassa sijoitusstrategi Hertta Alava Nordeasta ja neuvonantaja Risto Herrala Suomen Pankista. Toimittajana Mikko Jylhä. Intian ennakoidaan nousevan tällä vuosikymmenellä maailman kolmanneksi suurimmaksi kansantaloudeksi Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Intiassa on valtavasti potentiaalia, mutta maalla on myös suuria ongelmia, kuten köyhyys ja saastuneet kaupungit. Intia on kehittyvien markkinoiden joukosta monen sijoittajan suosikki pitkällä aikavälillä, sanoo Hertta Alava, ja on itsekin samaa mieltä. Viime vuonna EU ja Intia palasivat pitkän tauon jälkeen neuvottelemaan kauppa- ja investointisopimuksesta. Intia periaatteessa toivoo tiiviimpää yhteisyötä länsimaiden kanssa, mutta ei kuitenkaan ole valmis ottamaan lopullista askelta, ja siksi neuvottelut ovat olleet vaikeita, kertoo Risto Herrala. 00:40 Lyhyesti markkinatilanteesta 05:55 Intian kehitys, potentiaali, ongelmat 18:35 Intian talouden rakenne 22:40 Poliittiset riskit, kauppaneuvottelut 29:38 Kansainvälinen asema ja BRICS 41:02 Teknologiayhtiöitä, konglomeraatit 46:47 Pörssit NSE ja BSE 54:42 Mumbai kaupunkina 59:55 Kauppasuhteet Suomi-Intia, ESG 1:09:42 Lopuksi, Intian PE vähän yli 20

Voiko poliitikko myöntää olleensa väärässä? Kuinka pitkään Yhdysvallat voivat velkaantua ja onko Yhdysvaltain keskuspankin rahan painaminen kestävällä pohjalla? Miten Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota heijastuu Eurooppaan ja valuuko keskuspankkien painama raha ainoastaan osakkeiden hintoihin? Tulisiko Suomen työmarkkinoita uudistaa ja olisiko Suomella opittavaa Tanskasta ja Ruotsista? Millä keinoilla työpaikkoja olisi mahdollista luoda enemmän ja onko velkaantuminen riski Suomen valtiontaloudelle? Studiossa kokoomuksen kansanedustaja Tere Sammallahti ja sosialidemokraattien kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Jakso on kuvattu 23.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Fennovoima (2:44) Nato-jäsenyys (9:09) Väärässä oleminen (10:39) Tilastot (17:08) Keynesiläinen koulukunta (18:21) Itävaltalainen koulukunta (20:04) Yhdysvallat (23:37) Rahan painaminen (28:04) Kiina (31:04) Protektionismi (34:21) Osakemarkkinat (39:36) Harmaa talous (48:28) Maahanmuutto (52:28) Yrittäjät (53:47) Työmarkkinat (58:04) Paikallinen sopiminen (1:01:32) Irtisanomissuoja (1:02:40) Yhteiskuntasopimus (1:06:22) Oppivelvollisuus (1:07:41) Tanska ja Ruotsi (1:10:10) Lakot (1:11:35) Hyvinvointi (1:13:13) Porvarihallitus (1:15:45) Demokratia (1:17:52) Poliittiset lakot (1:22:07) Velkaantuminen (1:25:21) Eläkerahastot (1:28:03) Yhteenveto

Minkälainen poliittinen liike taistolaisuus oli ja minkälainen maailmankuva taistolaisilla oli? Miksi taistolaiset ihailivat Neuvostoliittoa ja mikä erotti taistolaiset muista kommunisteista? Mikä yhteys marxismilla ja leninismillä on taistolaisuuteen? Keitä taistolaiset pitivät vihollisinaan ja miksi taistolaiset haaveilivat vallankumouksesta? Kuinka pitkälle vallankumouksellisissa pyrkimyksissä taistolaiset olisivat olleet valmiita menemään? Mitä vaikutuksia taistolaisuudella oli suomalaiseen yhteiskuntaan ja minkä johdosta taistolaisuuden kannatus lopulta putosi? Studiossa kirjailija ja entinen taistolainen Lauri Hokkanen. Jakso on nauhoitettu 28.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Radikalismi (4:28) Imperialismi (6:39) Vietnamin sota (9:06) 1968-ylioppilaat (13:22) Suora toiminta (17:30) Poliittiset jakolinjat (21:47) Tupo-ratkaisut (28:51) Neuvostoliitto (41:30) Luokkataistelu (46:36) Irtautuminen taistolaisuudesta (52:46) CIA-agentti (58:46) Uskonlahko (1:01:40) Moskovan palkka (1:04:32) Vaikutus yhteiskuntaan (1:12:04) Tavalliset ihmiset (1:19:43) Opetus

Poliittiset padot hallituksen muodostamiseksi eivät tälläkään viikolla murentuneet. Maanantaina Petteri Orpo (kok.) arvioi Säätytalolla, että sopu hallitusohjelmasta menee ensi viikonlopun yli. Keskiviikkona Orpo oli luottavaisella mielellä, että ”ensi viikolla maali häämöttää”. Torstaina Orpolla oli ”yleistuntuma”, että ensi viikolla maaliin päästään. Milloin poliittiset esteet hallituksen tieltä raivautuvat? Ylittyykö Kekkosen ennätys? Tapahtuuko läpimurto vasta juhannuksena? Murtuiko vai murrettiinko Kahovkan pato? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Terveyttä edistävää altistumista mikrobeille voidaan pitää piilotettuna perusihmisoikeutena. Ihmisen puolustusjärjestelmä tarvitsee nykytietämyksen mukaan monimuotoisia mikrobeja kehittyäkseen normaalisti ja pysyäkseen terveenä, mutta altistuminen ei ole kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Podcast on ääneenluettu versio Marja Roslundin artikkelista, joka on julkaistu Politiikasta-verkkolehdessä 13.4.2023. https://politiikasta.fi/poliittiset-paatokset-ohjaavat-eri-vaestoryhmien-altistumista-hyodyllisille-tai-haitallisille-mikrobeille/ Artikkeli on toteutettu C.V. Åkerlundin säätiön tuella, se on osa Politiikasta-verkkolehden, Katulehti Roheen ja Vastapainon blogin yhteistä juttusarjaa. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudesta lähiluontoon on julkaistu reportaasi Roheen 4. numerossa 1/2023. Kirjoittaja Marja Roslund on Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori, joka tutkii elinympäristön muutosten, kuten luontokadon ja haitta-aineiden, vaikutuksia ihmisen elimistön mikrobistoon ja terveyteen. Roslund työskentelee BIWE-tutkimushankkeessa. Artikkelin taustoittamisessa on auttanut vapaa toimittaja Sandra Järvenpää. Lukija ja tekninen tuottaja: Hanne Vuorela

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Mitkä ovat Suomen julkistalouden suurimmat haasteet? Kuinka pitkän Suomi voi vielä velkaantua ja mistä menoista on mahdollista leikata? Miten Suomeen saadaan lisää investointeja? Pitäisikö veroja nostaa tai laskea? Kaipaako eläkejärjestelmä uudistamista ja tulisiko Veikkauksen monopoli purkaa? Studiossa kokoomuksen ehdokas Martin Paasi ja vasemmistoliiton kansanedustaja Jussi Saramo. Jakso on nauhoitettu 10.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Velkaantuminen (4:18) Suomen ongelma (10:58) Tuottavuus (14:04) Työllisyysaste (17:03) Koulutusromahdus (25:44) Varhaiskasvatus (28:47) Tasa-arvo (31:40) Holhous ja vastuu (34:00) Investoinnit (38:07) Työvoiman kustannukset (39:58) Talouskasvu (46:23) Työn verotus (49:37) Yritysten verotus (53:52) Eläkejärjestelmä (58:21) Valtion yhtiöt (1:04:08) Leikkauskohteet (1:06:50) Yritystuet (1:10:36) Velkataso on ongelma (1:12:11) Leikkauslista (1:16:09) Kolmas sektori (1:19:04) Veikkaus (1:22:13) Poliittiset järjestöt (1:28:37) Tuhlaaminen (1:32:03) Kaupan katteet

Miltä Euroopan tulevaisuus näyttää? Mitä eurooppalaiset arvot ovat ja mihin suuntaan eurooppalainen poliittinen kulttuuri on kehittymässä? Kaipaisivatko Euroopan unionin poliittiset rakenteet uudistamista ja mikä merkitys eurooppalaisella omavaraisuudella on keskinäisriippuvuuksien maailmassa? Studiossa vieraina investointipankkiiri Sami Miettinen ja entinen ulkoministeri Timo Soini. Jakso on nauhoitettu 8.11.2022. (0:00) Geopolitiikka (3:52) Iso-Britannia (4:45) NATO ja EU:n puolustus (6:27) Länsimaiset arvot (12:14) ESG-ajattelu (13:27) Jordan Peterson (17:40) Keskinäisriippuvuuksien maailma (21:57) Euro ja korot (27:58) Poliittiset johtajat (29:49) Euro ja EU:n identiteetti (33:51) Tuotanto takaisin Eurooppaan? (36:20) Vapaa liikkuvuus (42:40) Poliittiset rakenteet

Kongressin välivaalien tunnelmia raportoi Atlantasta kirjeenvaihtaja Juri von Bonsdorff. Poliittiset odotukset välivaalien aattona. Studiossa Pohjois-Amerikan tutkimuksen prof. Benita Heiskanen, Turun yliopistosta ja Yhdysvaltain tutkimuksen prof. Mikko Saikku, Helsingin yliopistosta. Millä mielin Venäjällä seurataan Yhdysvaltain välivaaleja? Moskovasta raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson matkaa Turkkiin, puhelimessa toimittaja Soili Huokuna Ruotsin radiosta. Siloittaako Ruotsin suhtautuminen kurdijärjestöihin maan tietä Natoon? Vieraina vanhempi tutkija Toni Alaranta, Ulkopoliittinen instituutti ja ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, Yle.  Juontaja Mira Stenström, toimittajat Janette Leino ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Miksi miehillä on keskimäärin korkeammat ansiot kuin naisilla? Kuinka paljon erot miesten ja naisten välillä johtuvat historiasta ja kulttuurista ja kuinka paljon nykyisestä TES-järjestelmästä? Kertooko palkkaus enemmän ammattien arvostuksesta vai kysynnän ja tarjonnan laeista? Miksi miehet hakeutuvat asiakeskeisille aloille ja naiset ihmiskeskeisille aloille? Studiossa vieraina Kokoomusnuorten aktiivi Mikael Vuorinen ja Feministisen puolueen puheenjohtaja Emilia Taskinen. Jakso on nauhoitettu 28.7.2022. (00:00) Intro (00:28) Feministinen puolue (02:20) Feminismi ja palkkatasa-arvo (06:05) Kysyntä ja tarjonta (08:29) Palkankorotusten kustannukset (10:24) Hoitajien palkat (11:46) Ammattien arvostus Suomessa (15:59) Palkkaerot ja oikeudenmukaisuus (18:55) Työpäivien pituus ja tulospalkkiot (20:11) Freelancerit ja alustatalous (23:54) Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset (29:06) Työmarkkinapolitiikan arviointi (30:56) Miehet ja naiset eri aloilla (37:02) Naisten kasvanut osuus korkeakouluissa (39:31) Hoitovapaiden merkitys työurille (41:55) Poliittiset ratkaisuehdotukset (47:07) Loppuyhteenveto

Uhkakuvien anatomia -podcastsarjan toisessa osassa käsitellään poliittisia ääriliikkeitä ja niiden valvontaa. Aiheesta podcastin juontajan, valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa keskustelevat Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Tiina Lintunen sekä Birminghamin yliopistossa tutkijana työskentelevä Niko Hatakka. Lintusen asiantuntijuusalueita ovat muiden muassa Suomen sisällissota, sotapropaganda sekä Valtiollisen poliisin toiminta. Niko Hatakka on tutkinut muun muassa populismia, poliittista viestintää ja verkkoaktivismia. Podcastin juontaja Jukka Pesu on itse tutkinut muun muassa sitä, miten suojelupoliisi on kylmän sodan aikana määritellyt epäilyttäviä henkilöitä.

Tänään puhumme taakasta, jota julkinen elämä yhteiskunnallisena vaikuttajana tuo. Kulttuurilobbari ja entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen kertoo, miten mediakohut vaikuttivat hänen haluunsa osallistua. Entä onko poliittinen ilmapiiri muuttunut niin, että tilaa on tullut myös tunteille ja epätäydellisyydelle? Puhumme myös tulevaisuudesta, jota muokkaa teknologinen kehitys. Millaiseksi muodostuu maailma, jos esimerkiksi keinoälyä kehittävät vain miehet? Miksi teknologia-alan pioneerinaiset on unohdettu ja miehet kiilanneet muut pois tietokoneelta 1980-luvulta lähtien? Mietimme myös, miksi woken tai metoo-liikkeen kritisoijat ottavat esille aina räikeimmät ylilyönnit ja pitävät niitä edustavina esimerkkeinä aktivismista. Lopuksi Iso feministi kertoo, onko sivistynyt ja ystävällismielinen ero taas vain yksi osa menestyneen keskiluokkaisen elämäntavan performointia.

Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Euroopasta ja sitä muokanneista poliittisista ideoista. Vieraana on akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka tuore kirja "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" tutkii Euroopan olemukseen vaikuttaneita ideologioita ja käsitteitä, muun muassa valtiota, federalismia ja liberalismia. Mistä kumpuaa ajatus Euroopasta arvoyhteisönä tai talous- ja rauhanprojektina? Miten valtio nousi eurooppalaisen poliittisen ajattelun keskiöön, ja miten valtion mahtia on pyritty Euroopassa hillitsemään? Millaiset kehityskulut raivasivat tilaa 1800- ja 1900-luvun suurten ideologioiden - liberalismin, nationalismin ja sosialismin - esiinmarssille? Millainen rooli uusliberalismilla on Euroopan ja EU:n historiassa? Timo Miettinen: Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2021-syksy/eurooppa-poliittisen-yhteis%C3%B6n-historia.html

Koronapandemian isku Suomen taloudelle on ollut pelättyä lievempi. Ennusteissa tälle vuodelle povataan usean prosenttiyksiön kasvua. Valtiovarainministeriön budjettiesitys on kuitenkin 6,7 miljardia euroa alijäämäinen. Minkälaista finanssipolitiikkaa tilanne vaatii? Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan budjettiesityksessä toimeenpannaan hallituksen aikaisempia, muun muassa kevään 2021 vaikeassa kehysriihessä tehtyjä päätöksiä. Pitävätkö kehysriihen linjaukset budjettiriihessä? Jäikö kehysriihestä kytemään poliittisia kiistoja, jotka leimahtavat budjettiriihessä? Vieraana on valtiovarainministeri ja Suomen Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Monimutkaisessa maailmassa ei voi asioita ratkaista pelkällä rockbiisillä, mutta vappuna noustaan aktivismiin ja taistoon mm. apatiaa, laiskuutta, rasismia ja vääränlaista mukavuudenhalua vastaan. Kantaaottavien biisien äärellä studiossa häärivät Sami Ruokangas ja Pauli Kauppila. Levylautasella kieppuvat Rage Against The Machine, Corrosion Of Conformity, Neil Young ja J.B. Lenoir. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/5LxgrxqmdJuAUYt7WuLZIX?si=6b5501f48e514902 Menossa ja meiningissä mukana vapun simapatojen ja mahtavien munkkien äärellä ovat myös Tom Morello, Audioslave, Soundgarden, Chris Cornell, The Struts, Def Leppard, Bessie Smith, Gary Clark Jr, Bruce Springsteen, Howlin´ Wolf, Jesse Helms, Harvey Gantt, Voivod, Public Enemy, Pepper Keenan, Faith No More, Down, Pantera, Lynyrd Skynyrd, Nirvana, Dave Grohl, Reed Mullin, Donald Trump, ”Ike” Eisenhower, John Mayall, Martin Scorsese, Wim Wenders, Skip James ja Blind Willie Johnson.

Koronavuosi on laittanut pelinappulat liikkeelle Saksan politiikan shakkilaudalla. Tuoreessa kannatusmittauksessa Vihreät on noussut jopa Saksan suurimmaksi puolueeksi ohi kristillisdemokraattien. Samalla Saksan kristillisdemokraatit ja Vihreät ovat ilmoittaneet kansleriehdokkaansa syksyn liittopäivävaaleihin Angela Merkelin seuraajaksi. Onko Saksa uuden poliittisen kappaleen kynnyksellä, kun maata 15 vuotta johtanut liittokansleri Angela Merkel väistyy syyskuun liittopäivävaaleissa? Onko Merkelin jälkeinen Saksa uudistusten edessä? Puhaltavatko muutoksen tuulet myös Saksan Eurooppa-linjassa? Saksan tilannetta analysoivat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Media on pullollaan vinkkejä kierrättämiseen ja oman hiilijalanjäljen pienentämiseen, mutta missä viipyvät samanlaiset vaatimukset vallanpitäjille? Poliittiset tahot ja yritykset ajavat ilmastokriisiin johtavia päätöksiä samalla, kun yksilöt ahdistuvat suhteellisen pienistä teoistaan. Miten siirrämme huomiomme yksilöstä vallanpitäjiin? Ilmastokriisilinjan avausjakson vieraana on psykologian tohtori ja ilmastoaktivisti Kia Aarnio. Lisää hänen ajatuksistaan voit lukea esimerkiksi tästä artikkelista: https://yle.fi/uutiset/3-11527222

Euroopan unionin koronaelpymisrahastoa käsitellään eduskunnassa. Oppositio suhtautuu pakettiin nihkeästi. Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt tekivät paketista välikysymyksen. Kokoomus jätti asiasta vastalauseen. Hallitus tukee pakettia. Miksi elpymisrahasto herättää poliittisia intohimoja? Johtuuko se tulonsiirroista, solidaarisuudesta, velasta, nettosaajista vai nettomaksuista? Mikä on päivän poliikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

Poliittiset epävarmuudet kohisuttavat markkinoita lähikuukausina. Miten sijoittajan kannattaa toimia Brexitin tai Yhdysvaltain vaalien suhteen? Tätä pohtivat lokakuun Sijoituspodissa Nordean sijoitusstrategit Antti Saari, Hertta Alava ja Ville Korhonen. Löydät kaikki Nordean sijoittajavideot, -podcastit ja uutiskirjeet osoitteesta: https://www.nordea.fi/inspiraatiotasijoittamiseen Nordean sijoittajawebinaareihin voit ilmoittautua osoitteessa: nordea.fi/webinaarit. Samalta sivulta löydät tallenteena myös kaikki menneet sijoittajawebinaarit. Tärkeää tietoa markkinajulkaisuista: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/uutiskirjeiden-ja-videoiden-vastuuvarauma.html

Moni poliitikko vannoo tietoperustaisen päätöksenteon nimiin, kunnes tiedekonsensus on poikkiteloin omien poliittis-ideologisten tavoitteiden kanssa. Tiede- ja faktapohjainen argumentointi on keskeinen politiikan oikeuttamisen tapa, minkä vuoksi tiedontuotannon ja poliittisten ideologioiden suhde on kimurantti. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma, joka keskustelee Timo Harjuniemen kanssa politiikan ja tiedon suhteesta. Poliittiset kiistat ovat usein myös tieteellisiä ja tietoteoreettisia kiistoja, mutta onko poliittisten ideologioiden ja tiedontuotannon välistä palomuuria silti syytä varjella? Mitä itse asiassa tarkoitamme ideologioista puhuessamme? Miksi vasemmisto on heikoilla tiedontuotannon kentällä? Entä miksi journalismin ja tieteen kaltaiset instituutiot tuntuvat politisoituvan kiihtyvää vauhtia?

Miten risteilymatkustus ja meriteollisuus toipuvat koronan jälkeen? Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies ja erikoitustutkija Tapio Karvonen, merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Palmen murhaeepoksen viimeinen luku? Ylen kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel, Tukholma. Hallituksen poliittiset ja taloudelliset koronaoireet. Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi,  SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen. Kolumni Reetta Räty. On aikuisten syytä, jos nuoria ahdistaa. Terrorismin uhka. Kansainvälisestä terrorismin vastaisesta yhteistyötä vastaava suurlähettiläs Päivi Kairamo. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Kaija Kellman ja Jukka Vanninen. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Päätöksenteko EU:ssa ja EKP:ssä - kissanhännänvetoa vai yhteen hiileen puhaltamista. Keskustelemassa pääekonomisti Tuuli Koivu, Nordea ja EU-asioihin erikoistunut taloustoimittaja Anna Karismo, Yle. Ulkomaanlehtikatsaus Tukholmasta, toimittajana Anni Riit'aho. Aiheina Ruotsin koronastrategia ja Palmen murha. Koronapandemia ja poliittiset päätökset: Rajoitusten jatkaminen vai purku. Keskustelemassa kansanedustajat Eeva Kalli, kesk., Jussi Halla-aho, ps. ja Johanna Ojala-Niemelä, sd. Tutkijan mielestä Suomessa työväenluokan sankarina pidetty amerikansuonmalainen kuplettilaulaja Hiski Salomaa olikin porvari, yrittäjä ja republikaani. Katariina Lahtosen haastattelussa Hiski Salomaasta uuden kirjan kirjoittanut dosentti Markku Salomaa. Kolumni. Auli Viitala: Rakas raha. Uusinta: Päätöksenteko EU:ssa ja EKP:ssä - kissanhännänvetoa vai yhteen hiileen puhaltamista.. Keskustelemassa pääekonomisti Tuuli Koivu, Nordea ja toimittaja Anna Karismo. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Mira Stenström, Atte Uusinoka ja Katariina Lahtonen. Tuottajana Tarja Oinonen.

Britit lähtivät liikkeelle laumasuojalla. Saksassa on vedottu solidaarisuuteen. Ruotsissa omaan vastuuseen. Suomessa julistettiin poikkeustila. Unkarissa asetettiin hätätila määräämättömäksi ajaksi. Mitkä ovat koronakriisin poliittiset seuraukset Euroopassa? Onko eurooppalainen solidaarisuus koetuksella? Palauttaako pandemia vahvan valtion? Vai peruuttaako Saksa koronan pakottamana ordoliberalismistaan? Joutuvatko britit pidentämään brexitin siirtymäaikaa? Onko koronakriisi valtioille kuin huono avioliitto: se saa poliittisista järjestelmistä huonoimmat puolet esiin? Vai käykö päinvastoin? Muuttuuko Amerikka-keskeinen maailmanjärjestys pandemiaoloissa? Koronakriisin poliittisia vaikutuksia analysoi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkija Timo Miettinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miksi vanhat eurooppalaiset puolueet ovat menettämässä vaikutusvaltaansa ja miksi myös vanhat poliittiset kysymykset ovat menettämässä merkitystään? Ja onko se logiikka, jolla äänestäjät valitsevat puolueitaan osin muuttunut? Ja mikä merkitys tällä kaikella on eurooppalaiseen päätöksentekoon? Haastateltavana on valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Tämän viikon podcastissa sisäministeriön kansliapäällikkönimitys – mikä järki on poliittisessa nimitysprosessissa, vai onko siinä kaikki järki? Lisäksi Suomen kuvalehden uutisointi kansanedustaja Mika Niikon ihmeellisistä yrityskuvioista, joista osa littyy kiinalaisiin, osa liittyy sähkötupakkakauppaan Suomessa; taitoluisteluvalmennus on järkyttävällä tavalla ponkaissut ihmisten mieliin, kun helsinkiläisen taitoluistelujoukkueen päävalmentaja jäi kiinni varsin brutaalien valmennusmetodien käytöstä. Pitkien epämukavien hiljaisuuksien varalle Marko suosittelee Yle Areenaa, jossa on katsottavissa hieno dokumentti Joan Jettistä (https://areena.yle.fi/1-50333404), Maria suosittelee BBC:n podcast-sarjaa, joka kertoo Salman Rushdien ylle langetetusta fatwasta (https://www.bbc.co.uk/programmes/m0002blh/episodes/player), ja Tuomas suosittelee kokkauskanava Bon appetitia Youtubessa (https://www.youtube.com/channel/UCbpMy0Fg74eXXkvxJrtEn3w)

Kiinalainen koronavirus matkalla maailmalle? Toimittaja Jenny Matikainen, Yle. Väkivaltaiset mielenosoitukset Bagdadissa kiihtyvät. Suomen Irakin suurlähettiläs Vesa Häkkinen. Poliittiset skandaalit - kuka ja miksi kaatuu? Viestinnän professori Anu Kantola, Helsingin yliopisto ja toimitusjohtaja Mikael Jungner, viestintätoimisto Kreab. Kasvit ja eläimet mustassa talvessa. Kasvitieteen professori Jouko Rikkinen, Helsingin yliopisto ja ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF. Kolumni Selma Vilhunen. Köyhät ja homeiset. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Hanna Juuti, Marja Ala-Kokko ja Mira Stenström. Tuottaja Sakari Kilpelä.

Professori Tero Järvinen piti professoriluentonsa 13.11.2019 otsikolla Syrjäytymisen poliittiset tulkinnat. Järvinen on keskittynyt tutkimuksessaan mm. nuorten koulutussiirtymiin ja elämänkulkuun, nuorten syrjäytymiseen sekä kansainvälisesti vertailevaan koulutustutkimukseen.

Jesse ja Olli K. katsastavat rakennusyhtiöiden tunnelmiin. Vuosi 2018 tarjosi lähinnä karvaita pettymyksiä ja sama suunta on jatkunut myös vuoden 2019 puolella. Podin lopulla pohditaan ennakkoasetelmia Q3-tuloskautta silmällä pitäen. 00:25 Mitä markkinoilla on tapahtunut? 03:51 Asuntomarkkinat 11:01 Poliittiset riskit 12:37 Toimitilamarkkina 16:51 Kehitys yhtiökohtaisesti 18:13 YIT (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/yit) 22:44 SRV (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/srv) 27:42 Lehto (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/lehto-group) 30:26 Consti (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/consti-yhtiot) 34:00 Caverion (https://www.inderes.fi/fi/yhtiot/caverion) 37:48 Mihin kannattaa kiinnittää huomiota Q3-tuloksissa? 41:04 Milloin on oikea aika ostaa rakennusyhtiöitä? inderesPodi jakso 38: Tilannekatsaus rakennusyhtiöihin https://www.inderes.fi/fi/videot/inderespodi-jakso-38-tilannekatsaus-rakennusyhtioihin

Palasimme kesälomilta puhumaan keskustasta, rahasta ja avustajista. Good to be back!

Ilmastonmuutos ei anna poliitikoille aikalisää. Millaisena demareiden nuoren polven vaikuttaja, europarlamenttiavustaja Matti Niemi näkee poliittisen päätöksentekijän roolin energia- ja ilmastoasioissa? Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen keskustelee Pallo hallussa -podcastin toisessa jaksossa Niemen kanssa energiapolitiikan haasteista EU:n tasolla. Lisäksi kuulemme Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajan Siiri Mäkelän painavat terveiset: radikaalien peliliikkeiden aika on nyt. Keskustelu jatkuu hashtagillä #pallohallussapodcast

Gamal Abdel Nasser oli työnarkomaani diktaattori, joka nousi valtaan osallistuttuaan vallankaappaukseen 1952, jolla lopetettiin Egyptissä 5000 vuotta yhtäjaksoisesti jatkunut kuningaskunta vuonna 1953. Yleensä diktaattorit ovat aika nopeasti sopeutuneet leppoisaan elämäntyyliin ja delegoineet työt uskotuille miehille. Nasser oli siis toista maata. Hän oli ahkera ja asui vaatimattomasti, mutta yhtäläisyyksiä muihinkin diktaattoreihin toki oli. Poliittiset vastustajansa Nasser hirtätti tai heitti tyrmään. Egyptiläisten isän säteilevän hammastahnahymyn takaa paljastui mielivaltaine ja vainoharhainen mies, kertoo tietokirjailija filosofi Leif Sundström. Toimittajana Raimo Tyykiluoto. Kuvalähde: Wikipedia/Stevan Kragujević

14.2.2019: Tiedustelulakien paniikkijarrutus, ihmeellinen Irak-suhmurointi, poliittiset kuplat by Helsingin Sanomat

Tiede ja politiikka halutaan pitää visusti erillään. Tieteen ja politiikan välillä vaikuttaisi vallitsevan selkeä työnjako: politiikka on ennen kaikkea arvokamppailua ja tiede tarjoaa parhaat mahdolliset työkalut valittujen päämäärien tai arvojen saavuttamiseksi. Toisaalta tietyt kysymykset, kuten talouden "tosiasiat", halutaan usein rajata poliittisten erimielisyyksien ulkopuolelle. Politiikan ja eritoten yhteiskuntatieteiden suhde on kuitenkin rutkasti tätä mutkikkaampi. Poliittiset ideologiat eivät ole kehittyneet irrallaan tieteellisistä teorioista, vaan - päinvastoin - yhtä jalkaa niiden kanssa. Poliittinen vasemmisto ponnistaa marxilaisesta yhteiskuntatieteestä, ja liberaalin oikeiston historia niveltyy taloustieteen historiaan. Toisaalta tieteet ovat kehittyneet reaktioina poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin: esimerkiksi tilastotiede kehittyi rinnan modernin valtion ja massayhteiskuntien kanssa ja tarjosi valtaapitäville ja kehittyville byrokraattisille organisaatioille tieteellisiä työkaluja väestön hallinnointiin ja sen ominaisuuksien mittaamiseen. Dosentti, Hankenin apulaisprofessori Ville-Pekka Sorsa pohtii Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa tieteen ja politiikan välistä suhdetta. Mikä on tieteen poliittinen rooli, ja minkälaisia poliittisia kamppailuja tieteen kentällä käydään? Entä millaista on taloustieteellisen tiedon poliittinen valta? Missä vaiheessa politiikka tyhjeni tosiasioista ja latistui arvopuheeksi? Voiko tiede tarjota vastauksia poliittisiin ongelmiin? Ville-Pekka Sorsa on kirjoittanut ideoiden poliittisesta vallasta. Hän on lisäksi tutkinut muun muassa ekonomistien roolia yhteiskuntaa ohjaavan tiedon tuottajina. Sorsa päätoimittaa Poliittinen talous -lehteä. http://www.poliittinentalous.fi/lehti/ https://twitter.com/vpsorsa

Englannista tuli hetkeksi tasavalta, kun parlamentti mestautti itsevaltiaan kuninkaan Kaarle I:n vuonna 1649. Kaarlesta tuli samalla ainoa Englanni .. Lisää >> http://ift.tt/2EeOWsy

Poliittiset häntäheikit Politiikan viimeaikaiset puheenaiheet ovat liittyneet johonkin aivan muuhun kuin politiikkaan. Sekös on aiheuttanut vimmastusta Veijonkin kotiolosuhteissa.

Heinäkuun alkupuolella uuden Loimu-liiton toiminnanjohtaja Jari Lehto kertoi Metsäradiossa tuoreen ammattiliiton alkutaipaleesta. Liittohan aloitti toimintansa vuoden vaihteessa, kun kolme keskeistä metsä- ja ympäristöalan liittoa pani niin sanotusti hynttyyt yhteen, kokosi ryhtinsä ja lähti ajamaan yhteisvoimin alan työntekijöiden etuja. Tuossa yhteydessä jo mainittiin, että pian palataan 15 000 jäsenen liiton poliittisiin tavoitteisiin. Sanomattakin on selvää, että jos Suomen metsäsektorilla menee hyvin, pääsevät menestyksestä nauttimaan erityisesti alan työntekijät koko kansakunnan ohella. Metsäradion reportterin Olli Ihamäen haastateltavana on Loimun neuvottelupäällikkö Jukka Sippola. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Tieteiskirjallisuuden kaikki kuvitelmat ovat oikeasti jo nurkan takana; auto ei enää tarvitse kuljettajaa, hoivarobotti jakaa lääkkeet ja verottajankin tylsimmät laskelmat tekee tekoäly. Kaikki kotona -ohjelmassa kylmältä ja kovalta tuntuvaan robotiikkaan haettiin tolkkua ja lämpöä paitsi kahden asiantuntijan, myös suloisen ja pörröisen vieraan avulla. Keskustelijoina olivat robottien etiikkaan perehtynyt kognitiotieteen tutkijatohtori Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta ja Robotics Finland -hankkeen ja Robottiviikon puuhanainen, tietokirjailija Cristina Andersson. Ja se suloinen ja pörröinen vieras oli Paro -hyljerobotti, joka keskustelun lomassa äännähteli hylkeenpoikasen tavoin. Robotti-imurit ja ruohonleikkurit, leikkausrobotit, teollisuuden robotit, autot, Helsingin metro, tässä esimerkkejä missä kaikkialla meillä jo robotit tekevät työtä. Mihin niitä on tulossa lisää? Robotteja tulee lisää ihan joka sektorille, vakuuttaa Cristina Andersson. - Ei ole olemassa mitään elämän- tai elinkeinon aluetta, minne niitä ei olisi tulossa. Siksi juuri nyt pitää olla hereillä. On jopa uumoiltu, että vuonna 2020 Yhdysvaltain presidentti voisi olla robotti, niiden älykkyys kehittyy todella vauhdilla. Tällä hetkellä lovotics eli rakkausrobotiikka on isosti kehittyvä ala. Michael Laakasuon mukaan nopeasta kehityksestä kertoo sekin, että kun vuonna 2013 yritti puhua liikennerikkomuksia valvovista robottipoliiseista, aihetta pidettiin täytenä tieteisfiktiona. - Nykyään robottipoliisit ovat jo täyttä totta. Poliisin tehtäviä ulkoistetaan koneille Yhdysvalloissa, jossa A2d2:n näköisiä "peltipurkkirobotteja" toimii kaduilla esim. liikenteen valvontatehtävissä. Kuka kertoo robotille, mikä on oikein ja mikä väärin? Kuinka pahasti olemme myöhässä etiikan suhteen? Etiikan suhteen olemme auttamattomasti 20 vuotta myöhässä, pamauttaa Michael Laakasuo. - Meillä kysymykset siitä, mitä haluaisimme teknologialla tehdä, nousevat pintaan vasta, kun teknologia on jo luotu - eikä silloin kun nähdään, että tälläista teknologiaa voidaan luoda. Emme ole kaukaa viisaita. Cristina Andersson muistuttaa, että hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa koko ajan. Robotisaatio tulee hoitotyöhön ihmiskäsille avuksi. - Meidän täytyy oppia suhteuttamaan hoitotyöhön liittyviä asioita. Inhimillistä hoitopanosta sinne, missä sitä eniten tarvitaan. - Tarvitsemme yhteiskuntatason strategioita, joissa myös eettiset näkökulmat on huomioitu. Pitää pystyä linjaamaan, miten saamme robotisaation etenemään maassa, joka on jäänyt kansainvälisestä kehityksestä jälkeen. Michael Laakasuo peräänkuuluttaa robottilakia. - Robottilaki voisi aluksi olla vain yksi lause, eräänlainen symbolinen avaus, tervetulotoivotus robotiikka-alan yrityksille. Se olisi selkeä viesti siitä, että Suomen hallinto tietäisi, että olemme liikkumassa kohti tulevaa ja olemme valmiita reagoimaan. - Poliittiset puolueet voisivat vääntää omien arvojensa mukaiseksi sen, millaisia robottilain yksityiskohdat olisivat. Todennäköisesti lakia päivitettäisiin sitä mukaa kun roboteille kehitetään uusia ominaisuuksia. Lähetystä luotsasi Paula Jokimies.

Tiistain aiheita: - Aamun vieras Suomen Tukholman-suurlähettiläs Harry Helenius on juuri nyt lopettamassa komennustaan Tukholmassa. Samassa yhteydessä hän siirtyy eläkkeelle yli neljäkymmentä vuotta kestäneen uran jälkeen - Jällivaaran kunta (Gällivare) Norrbottenissa on yksi vanhimmista hallintoaluekunnista, se on ollut sekä suomen, että meänkielen ja saamen hallintoalue pian 14 vuotta. Marian esikoulussa kunnollinen suomenkielinen toiminta on kuitenkin saatu käyntiin vasta hiljattain - Norrköpingissä saivat lapset kokeilla pesäpalloa ekaa kertaa elämässään. Onneksi oli kärsivällisyyttä, vaikka mailalla ei osunut palloon eikä pallo osunut räpylään - Poliittiset puolueet panostavat vaalikampanjoinnissaan eri strategioihin riippuen puolueen koosta ja resursseista. Suuret puolueet yrittävät saada omat kannattajansa liikkeelle muun muassa tekemällä vierailuja ihmisten kodeissa - Mitä tuumii vastavalittu Sisuradion kanavapäällikkö Sofia Taavitsainen? - Jos suomenkielinen vanhus ei sairastu muistisairauteen, on hänelle ylellisyys päästä suomenkielisen vanhustenhoidon piiriin. Hän ei sitä toki välttämättä tarvitse ja tämän vuoksi se ei haittaakaan, jos viikonloppuisin tai lomien aikaan ei suomenkielistä henkilökuntaa ole paikalla - "Kirjoita suomeksi" on uuden kirjoituskilpailun nimi, joka hakee uusia tekstejä ruotsinsuomalaisilta nuorilta. Kilpailun takana on kulttuuri.se -yhdistys. Nuoret kilpailevat kahdessa sarjassa, ikähaitarilla 13 - 16 -vuotiaat ja 17 - 20 -vuotiaat - Aamun visa. Studiossa on Jorma Ikäheimo.