Podcasts about olof palmen

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin.– Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin."Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin."Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa."Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä."Hannu CronemyrKareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta.– Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma.– Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä."80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut."Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan. Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. "Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken."Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Ruotsi ei ole enää sama hyvinvointiyhteiskunta kuin ennen, sanoo Uppsalan yliopiston professori Joakim Palme. Silti mielikuvasta yritetään pitää kiinni. Olof Palmen pojalla on terveisiä myös Suomeen.

Todistajan muistikuvat voivat olla oikeusprosessin keskeisin todiste. Samalla tiedetään, ettei muisti toimi kuin videokamera, joka kertoo totuuden. Siksi tietoa muistista on syvennettävä, kertoo oikeuspsykologi Julia Korkman. Hän valaisee muistin toimintaa tapauskertomuksina aina noitavainoista Olof Palmen murhaan. Erityinen teema on lasten käyttäminen todistajina. Julia Korkman on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Gott och blandat! Kuten ruotsalaisten klassinen karkkisekoitus, myös ESP:n uusi jakso on tällä kertaa makoisa sekoitus kaikkea mahdollista. Loviisa ja Marika puivat vantaalaisen Matin kulttuurishokkia Ruotsissa, mutta miten Matin kokemukset nivoutuvat yhteen Miriam Bryantin uuden albumin kanssa? Loviisa vie meidät myös Zara Larssonin keikkatunnelmiin Globeniin ja Marika esittää Loviisalle uusia “todisteita” Olof Palmen murhaillalta. Ja totta kai käsittelyyn otetaan myös Ruotsin pääministerisoppa. Instagram: @eisaapeittaapodcast

Itsemurhan tehnyt Skandia -mies Stig Engström on Ruotsissa tämän viikon syyllinen. Kuinka vahva on näyttö hänen syyllisyydestään Olof Palmen murhaan? Vapautuuko Ruotsi traumastaan? Veteraanikirjeenvaihtaja Kari Lumikero esittää oman analyysinsä. Miten meidän pitäisi suhtautua itseironisiin poliitikkoihin? Onko groteski narri Trump immuuni satiirille? Huumoria ja satiiria tutkinut käsikirjoittaja Janne Zareff kertoo millainen satiiri tehoaa Trumpiin. Transhumanistit lupaavat ihmisille ikuista nuoruutta. Vanhenemisen pitäisi olla vapaaehtoista. Transhumanisti Kaj Sotala maalailee transhumanistisen vision.

Lapin Kansan Viikkoraati-podissa lavoille koronatauon jälkeen palaava Jaakko Laitinen kertoo millaista oli esittävän taiteilijan ja virkamiehen koronatauko ja miltä tuntuu päästä taas esiintymään. Jaakko Laitisen ja toimittajien Johanna Metsänheimon ja Emilia Laakkosen kanssa pohdimme myös Lapin kuntien halua savustaa naisjohtajiaan pois virasta. Löydämmekö yhtymäkohtia Katri Kulmunin eroon ja ja Anna Mäkelään? Kun soppaan heittää vielä perussuomalaisten ajatushautomon naisvihamielisen julkaisun tältä viikolta niin onko kysymys naisvihan noususta? Pohdimme myös Matti Vanhasen paluuta ministeriksi ja selvitämme onko Olof Palmen muha nyt viimein ratkaistu. Viikkoraatia vetää verkkotuottaja Eero Leppänen

Ruotsin pääministeri Olof Palmen murhan tutkimus päättyy. Raju koronatauti aiheuttaa myöhäisoireita. Alkuvuonna on hukkunut jo 40 ihmistä. UKK-instituutti antoi uusia liikuntasuosituksia.

Tässä jaksossa pojat ovat keskustakirjasto Oodissa. Vieraana jaksossa esiintyy Lahtisen veli Veikka, jonka kanssa keskustellaan kaikesta kirjastoihin liittyvästä. Malila intoutuu puhumaan Olof Palmen murhasta, sekä kohtaamisestaan Youtube-sensaatio Lösösen kanssa. Jakson lopussa kuunnellaan aina biisi ja tällä kertaa biisi on AOM-yhtyeen "Tappokone", jonka pääset kuulemaan täältä: https://www.youtube.com/watch?v=nGTUg-KTKg0Koe Lahtinen Malila Kunnas Experience somessa!facebook: www.facebook.com/LahtinenMalilaKunnasExperienceinstagram: @lahtinenmalilakunnasexperienceyoutube: www.youtube.com/channel/UC9HjfsIkDe_iHhbNaz9GpCQ

Jörn Donner kertoo Cafe Lanzaroten juhlajaksossa pitävänsä periaatteessa elämästä - nauttivansa näistä päivistä joita elää, vaikka onnenhetket ovatkin enemmän harvassa. Hän pitää harhaluulona uskoa, että kirjoilla voisi vaikuttaa ja sanoo, ettei hänellä ole ollut tippaakaan todelista valtaa. Olof Palmen murhaajaasta ei Donnerin mielestä ole olemassa minkäänlaista epäselvyyttä. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin. Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin. Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa.Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä. Hannu Cronemyr Kareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta. Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma. Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä.80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut. Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan.  Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken. Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin. Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin. Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa.Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä. Hannu Cronemyr Kareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta. Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma. Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä.80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut. Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan.  Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken. Salme Lilleberg Eriksson Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Erkki Tammenoksa oli legenda jo eläessään. Hän oli pitkän linjan sosiaalidemokraatti, urheiluaktivisti, pilapiirtäjä. Olof Palmen muistolaatan teksti Tukholman Sveavägenillä on Erkin laatima. Erkki Tammenoksa syntyi nykyisessä Venäjän Karjalassa vuonna 1935. Hänen isänsä omisti Chymoksen makeistehtaan ja Erkin sanojen mukaan perhe kuului yläkastiin. Erkki Tammenoksa kertoo haastattelussa lapsuudestaan sodan jaloissa, vanhempiensa alkoholismista, muutostaan Ruotsiin 50-luvulla ja siitä, miten hän vaihtoi vakaumusta porvarista työväenliikkeen edustajaksi. Hän kertoo ystävästään Olof Palmesta, IB-skandaalista, valtiopäivätyöstä. Hän ruotii ruotsinsuomalaisuutta ja ruotsinsuomalaisten toimittajien ja poliitikkojen roolia siinä, miten suomalaisten asioita on Ruotsissa ajettu halki vuosikymmenten. Erkki Tammenoksan elämä oli värikäs ja vaiheikas. Haastattelun lopussa hän kertoo, mikä hänen mielestään on tärkeintä elämässä. Erkki Tammenoksa kuoli Tukholmassa 12. lokakuuta 2017. Uusimme hänen haastattelunsa kesäkuulta 2016. Haastattelija: Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se