Podcasts about tukholmassa

Luulajan minuriteettikielen opetuksesta - vanhemat ja kunta. Nylundin sisaret seenilä Tukholmassa. Anton Levtchi hokki-finaalista. Gunhild Mangi - Elämä poronhoijossa Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Kevät on alkanut Helsingissä mutta Tukholmassa on melkein kesä! Puhelimen akussa ei ole superpaljon virtaa, mutta elämän akussa sen sijaan on. Taattua sekoilukamaa luvassa taas tällä viikolla, mutta laitamme järjestykseen taas koko maailman. Nämä mainitsemme: Kirja: Graydon Carter: When the Going Was Good: An Editor's Adventures During the Last Golden Age of Magazines Sarja: Long Islandin Sarjamurhaaja (Netflix) Sarja: Wahlgrens värld Sarja: Läckbergs Sarja: Adolescence (Netflix) Sarja: The Residence (Netflix) Podcast: Goop, Gwyneth Paltrown vieraana Nikki Glaser Lotta

Juristipodissa puhutaan ensimmäistä kertaa pääomasijoittamisesta! Katariinan vieraana on Castrén & Snellmanilla Senior Associaten roolissa vaikuttava Freja Väyrynen, joka on nähnyt pääomasijoittamisen molemmat puolet – juristin näkökulmasta asianajotoimistoissa ja suoraan sijoitusmaailman ytimessä varainhankinnan ja sijoittajasuhteiden parissa. Lisäksi Frejalla on kokemusta kansainvälisestä työstä Tukholmassa sekä Madridissa. Freja kertoo juristin roolista pääomasijoittamisen pelikentällä ja avaa tämän hetken kuumimmat trendit alalla. Lisäksi jaksossa pohditaan, miten kaupallinen tausta voi olla valttikortti pääomasijoittamisen maailmassa. Jaksossa kuullaan myös vinkit pääomasijoittamisesta kiinnostuneille - Mitkä ovat parhaat keinot päästä sisään alalle?

Emilian ja hänen veljensä Miskan lapsuutta varjostaa turvattomuus. Miska kuolee traagisesti ennen kuin ehtii täyttää 40, mutta Emilia selviää lapsuudesta hengissä ja hänestä tulee kirjailija. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Emilia Aalto syntyy Göteborgissa vuonna 1989. Kymmenen vuotta vanhempi isoveli Miska on innoissaan: hän on toivonut pikkusisarusta monta vuotta.Elämä perheen isän kanssa on kuitenkin arvaamatonta, ja lopulta äiti lähtee lasten kanssa turvakotiin. Emilia on silloin 3-vuotias.39-vuotiaana Miska kuolee traagisesti. Isoveljen kuoleman jälkeen Emiliasta tulee kirjailija: teos När bror dör kertoo Miskasta ja lapsuudenperheestä, elämästä ja kuolemasta.Emilia: jag överlevde – men min bror dogEmilia Aalto föds i Göteborg 1989. Den tio år äldre storebrodern Miska är lycklig: han har önskat sig en lillasyster i många år. Men livet med pappan är oberäkneligt, och till slut tar mamman sig och barnen till ett skyddat boende. Emilia är då tre år gammal.Vid 39 års ålder dör Emilias storebror Miska tragiskt. Efter hans bortgång blir Emilia författare: boken När bror dör handlar om Miska, om barndomshemmet och familjen, om liv och död.Programmet är på finska. Haastateltavat/intervjupersoner: Emilia Aalto/kirjailija/författare, Ingrid Lindholm/asiantuntija/ möjliggörare Nationellt kompetenscentrum anhörigaDokumentin teki/Programmet gjordes av: Maiju Ristkari maiju.ristkari@sverigesradio.seTuottaja/producent: Tiina Laitila Kälvemark tiina.laitila@sverigesradio.seKertoja/berättarröst: Ramin FarzinLoppumiksaus/slutmix: Magnus KjellssonProgrammet gjordes under våren 2024.Ohjelma tehtiin keväällä 2024.Vem är Emilia Aalto?Emilia Aalto är en sverigefinsk författare vars debutroman När bror dör publicerades år 2023 av Wahlström & Widstrand förlag. Boken fick flera positiva recensioner och nominerades till Borås Tidnings debutantpris 2024. Emilia Aalto är född i Göteborg. Hon har bland annat studerat litteraturvetenskap och är idag bosatt i Stockholm.Kuka on Emilia Aalto?Emilia Aalto on ruotsinsuomalainen kirjailija, joka julkaisi vuonna 2023 esikoisteoksensa När bror dör. Teos sai huomattavaa mediajulkisuutta ja oli ehdolla Borås Tidnings debutantpris 2024 -palkinnon saajaksi. Emilia Aalto on syntynyt Göteborgissa. Hän on opiskellut mm. kirjallisuutta ja hän asuu nykyisin Tukholmassa.Läheisille ja omaisilleOletko päihderiippuvaisen tai psyykkisistä ongelmista kärsivän läheinen ja haluat tukea tilanteeseesi? Voit soittaa oman kuntasi vaihteeseen ja pyytää heitä ohjaamaan sinut oikealle taholle.

Tornionlaakso ottaa tillaa Tukholmassa viikonloppuna. Kirjailija Katarina Kieri kertoo monimukkasesta relauunista omhiin juuhriin ja meänkielheen. Juristi Johanna Parikka Altenstedt meinaa ette ruottalaiset myntiheetit ei ossaa EU-lakia kunnola. Maholisuus ette matkustaa junala Ruottin ja Suomen rajan läpi oon lähestymässä. Slaalomitapahtuma World Cup Levi juhlii 20 vuotta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Keväällä 1918 kymenlaaksolainen Jaalan kirkonkylä joutui sisällissodan kurimukseen. Kolme ihmistä kuoli punaisten ollessa vallassa. Kostotoimet olivat moninkertaiset. Valkoiset jäljiltä menetti henkensä 53 tai jopa 70 ihmistä eri lähteistä riippuen. Kostotoimia johti lentävän osaston nuori päällikkö Sulo Nykänen. Tämä oli kuitenkin vasta alkua Nykäsen värikkäille ja verisille vaiheille, joihin kuului mm. agenttitoimintaa Arkangelissa, vakoilua Tukholmassa, sotimista Puolassa ja Virossa jo ennen kuin Nykänen innostui Hitlerin aatteista. Kuka oli Sulo Nykänen? Millainen aika, millaiset olosuhteet synnyttävät väkivaltaan turvautuvia fanaatikkoja? Vieraina Jaalan pyöveli -kirjan kirjoittanut historiantutkija Aleksi Mainio ja Kapina tehtailla -kirjastaan Tieto-Finlandian voittanut historiantutkija Seppo Aalto.

Lotta on Rivieralla ja Miinalla on luksuskäty, ja tällä viikolla on luvassa Suuri Vinkkijakso! Mitä kannattaa tehdä kesällä Helsingissä, Tukholmassa, Gotlannissa – kerää täältä parhaat vinkit! VINKIT: Helsinki Taide: Helsinki Art museum: https://www.hamhelsinki.fi/en/ Helsingin kaupunginmuseo: https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi Hakasalmen huvila: https://hakasalmenhuvila.fi Didrichsenin taidemuseo: https://www.didrichsenmuseum.fi Villa Gyllenberg: https://www.villagyllenberg.fi Uinti ja saaristo: Uimastadion: https://www.hel.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/ulkoilu-puistot-ja-luontokohteet/uimarannat/maauimalat/uimastadion Lonna: https://www.lonna.fi/ Vallisaari: https://vallisaari.fi Korvapuustit: Cafe Esplanade: https://esplanad.fi Cafe Succès: https://succes.fi Töölön terveyskeskuksen kahvila: Kivelän terveysasema, Sibeliuksenkatu 14 Kattoterassit: Toppa: https://toppa.fi/fi/ Bistro o Mat Hakaniemi: https://bistromat.fi/hakaniemi/ Klaus K: https://www.klauskhotel.com/ruoka-juoma/sky-terrace-kattoterassi-helsingin-ylla Tukholma Rannat Ellery Beach House, Lidingö https://www.ellerybeachhouse.com/ Museot ja näyttelyt Rosendals Trädgård, Djurgården https://www.rosendalstradgard.se/ Millesgården, Lidingö https://www.millesgarden.se/ Carl Eldhs Ateljémuseum https://eldhsatelje.se/ Nordiska Museet https://www.nordiskamuseet.se/ Ravintolat Babette, Vasastan http://babette.se/ Dramatenterassen https://dramatenterrassen.se/ Solen, Johanneshov https://www.solen.se/ Söder-kierros Skanstullin kulmilla esim Bacchanale https://www.bacchanalesthlm.com/, Ring Katarina https://ringkatarina.se/ ja Duvan https://duvanpub.se/ Pelago https://pelagosthlm.se/ Gondolen https://gondolen.se/ Retket Artipelag, Gustavsberg https://artipelag.se/ Fjäderholmarna https://www.fjaderholmarnaskrog.se/ Ravintolat Gotlanti Visby Värdshuset Lindgården https://www.lindgarden.com/ Vinäger https://www.vinager.se/ Surfers https://www.surfersvisby.se/ Bakfickan https://www.bakfickanvisby.se/ Pohjois-Gotlanti Rute Stenugnsbageri https://rutestenugnsbageri.se/ Bungenäs, Fårösund www.bungenas.se Fabriken Furillen https://www.furillen.com/ Fårö Sylvis Döttrar, Fårö Gåsemora, Fårö https://www.gasemora.se/ Fårögården https://farogarden.se/ Bistro Albatross Crêperie Tati Rannat Sudersand, Fårö Ekeviken, Fårö Blå Lagunen, Gotlanti Muuta jännää Lummelundan luola https://lummelundagrottan.se/

Riksrevisionen syynää valtion työtä minuriteettikielitten etheen. Remissivasthauksitten aika Renmarkskommittén ehotuksheen oon ohi, mutta enämpi vasthauksia voipi tulla. Fem folk-fästivaali alkaa Tukholmassa ja riikinpelimanni Fredrik Hangasjärvi oon innoishaan ette päässä soittamhaan. Jukkasjärvessä annethaan meänkieltä ja kulttuuria polvesta polhveen. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Pohjolan turvallisuustilanne on esillä tänään alkavassa Pohjoismaiden päämiesten huippukokouksessa Tukholmassa. Millaisiin käänteisiin pitää vielä varautua ja mitä Ukraina meiltä odottaa? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa ja Venäjä-asiantuntija Hanna Smith. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Kuivuus hankaloittaa nyt maanviljelystä. Tulevan kauden satonäkymistä keskustelemassa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik sekä kasvintuotannon kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgria keskusten liitosta. Puhelimessa maitotilallinen Matti Kivelä Sysmästä. Kouluvuosi alkaa olla taputeltu, millaisin tunnelmin oppilaat lähtevät kesälaitumille? Aänessä yhdeksäsluokkalaiset Mindy Lindroos ja Minni-Maria Koivunen länsisuomalaisesta Ruskon kunnasta. Toimittajana Tarja Hiltunen. Juontaja Mira Stenström, toimittaja Elina Sonkajärvi ja tuottaja Hanna Juuti.

Liity Castin ystäväksi ja nauti runsaasta bonuskatalogistamme.

Thin Lizzyn entinen jäsen Darren Wharton kiersi toukokuussa Ruotsissa uudella Renegade-kokoonpanollaan, joka kunnioittaa Thin Lizzyn ja Phil Lynottin muistoa. Sami Ruokangas kokoontui Tukholmassa turkulaismuusikoiden, Jukka ”Juki” Lehdon ja Jari Salosen kanssa keskustelemaan tuosta kokoonpanosta sekä Irlannissa, Dublinissa Lizzyn ja ja Lynottin musiikkia juhlivista tapahtumista Vibe For Philo ja Dedication. Mukaan juttuun liittyi myös turkulainen Thin Lizzy -fani Lizzy. Kuuntele, viihdy ja sivisty! Jakson valokuvassa vasemmalta oikealle: Jari Salonen, Darren Wharton ja Sami Ruokangas. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/4rgSTgJbrHK7Z7mOlGTVG3?si=85c32d0340ae4f2e Menossa ovat mukana The Point, Kelly´s Bar, Thin Lizzy, Nazareth, Iron Maiden, Darren Wharton´s Renegade, Jailbreak, Cold Sweat, Phil Lynott, Andy Moore, Vinny Burns, Brian Downey, Eric Bell, Scott Gorham, Brian Robertson, Gary Moore, Dare, Vibe For Philo, Dedication, Grand Slam, Laurence Archer, Sweden Rock, King´s Call, Brian Downey's Alive And Dangerous, John Sykes, Gary Moore, Hurriganes, Albert Järvinen, Flashbacksliders, Don Airey, Neil Carter, Ruisrock, Pedro Hietanen, Ricky Warwick, Saxon, Per Olsson, Saxon, Accept, Dare, Blackberry Smoke ja The Little Darlings.

Minkälainen into valtiopäivilä oon kysymykshiin jokka koskeva tornionlaaksolaisia, kvääniä ja lantalaisia? Tulvamöötissä Juoksengissa siitttä miten kunta ja asukhaat itte saattava valmistautua jos tulva taas tullee. Tuulivoimaplaanit Mataringissa herrättävä tuntheita. Ensimäiset kläpit oon alkanheet meänkielen esikoulua Tukholmassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Vuoden ensimmäinen podi kertoo, miten pysyt lämpimänä, mikä on vuoden 2024 bilekonsepti, mitä tapahtui uudenvuodenbileissä Tukholmassa ja miksi Lotta päätti, että tosikkomeno saa luvan loppua.

Kruuvapuulaaki Kaunis Iron päätti ette sanoa ylös sopimuksen Snells entreprenaatin kans, nyt lähes sata työntekijää varotethaan irtisanomisesta. Kunka moni oon valmis luovuttamaan orgaanin kuoleman jälkheen? Hietaniemessä oon pantu tukiryhmä pysthöön ja niilä oon selvä kuva tulevaisuuesta. Haaparannala oon kuulo-aisti fuukkyksessä pyhänä ko äänifestivaali Happaraattor ottaa yli rautatieaseman. Pyhänä piethään seminaaria meänkielele ja torniolaaksolaisele kulttuurille Tukholmassa. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.

Hyvää menopaussipäivää nyt sitten vaan! Synttärit on juhlittu mutta juhlimistarvetta on silti jäänyt vielä vähän varastoon (koska meitä ei kutsuttu esim eeppisiin dekkarijuhliin Tukholmassa). Myös sikarutto mainitaan, joten aika laidasta laitaan menevät aiheet. Beauty corner tekee paluun. Miinan eläintarha leikkii ja mellastaa taustalla, koittakaa kestää. Seuraa meitä instassa @backlundlangepodcast Nämä mainitsemme: TV-sarja: Hormonit! (YLE) TV-sarja: Eroja ja sovintoja (Elisa Viihde) TV-sarja: Eroja ja avioeroja (YLE) Kolumni: Vaihdevuodet nousivat politiikan agendalle (Anu-Elina Lehti, HS, https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009897886.html) TV-sarja: Tiny, beautiful things Kirja: Gabrielle Zevin: Huomenna, huomenna ja huomenna

Nousukausi loi hyviä uramahdollisuuksia ja yritysfuusiot toi suomalaisosaajia yhtiöiden huipulle uuden vuosituhannen alussa. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Marita Rautpalo ja hänen miehensä ovat molemmat juristeja, ja molempien ura oli nousujohteista 2000-luvun alun Suomessa.– Se oli kiireistä aikaa, lapset olivat pieniä ja aina oli jokin muutos päällä kuten työpaikan vaihto.Maria Rautpalon mies sai työtarjouksen Tukholmasta, kun hänen työpaikkansa Sonera fuusioitui ruotsalaisen Telian kanssa. Perhe joutui pikaisesti muuttamaan Tukholmaan. Asunto ja lasten päiväkoti sekä koulu valittiin yhden viikonlopun aikana.Pikkuisen hirvitti, kun meklari soitti Helsinkiin ja kertoi, että joku oli nostanut asunnon hintaa 100.000 kruunulla. Me nostettiin 10.000 kruunulla. Monta kertaa ylitettiin maksimiraja, mutta aina vaan taivuttiin korkeampaan hintaan. Tällaiseen en ollut tottunut Suomessa.Maria RautpaloMaria Rautapalon ensimmäinen vuosi Tukholmassa oli värikäs. Hän oli päättänyt, ettei jäisi nuorimmaisen lapsensa kanssa kotiin, vaan hankkisi itselleen työpaikan. Lasten päiväkoti ja koulu kuitenkin hiersivät tunteita ensi alkuun.– Muistan kuinka suututti, kun päiväkodissa ja koulussa ei ollut mitään järjestystä. Suomessa olin tottunut siihen, että asiat suunniteltiin, mentiin ulos säällä millä hyvänsä, ja kaikki oli muutenkin organisoidumpaa. Kyllähän kaikki siitä sitten lutviutui.Maria käytti ensimmäisen syksynsä yliopisto-opintoihin ja suoritti muutaman mielekkään kurssin. Sitten alkoikin työnhaku. Hän pääsi moneen työpaikkahaastatteluun, ja lopulta löytyi haastava ja koulutusta vastaava työ ammattiliitto Vårdförbundetissa.Jääkiekko meni kaiken edelläTero Tuomarila oli sanan mukaisesti kasvanut turkulaisessa jääkiekkokaukalossa. Ei siis ollut ihme, että jääkiekko toi hänet myös Tukholmaan 2000-luvun alussa. Pieni hidaste painoi kuitenkin repussa.– Mä olin reputtanut ruotsin ylioppilaskirjoituksessa, ja sanoin preppauskurssin vetäjälle, ettei mulla ole koskaan käyttöä ruotsin kielelle.Tero Tuomarila pelasi ykkösdivisioonassa tukholmalaisessa joukkueessa. Jääkiekko meni kaiken edelle.Työpaikkahaastattelussakin sanoin, että en sitten aio myöhästyä yhdestäkään treenistä enkä matsista. Tero TuomarilaTero Tuomarilan suunnitelma oli pelata vain yksi kausi Ruotsissa, mutta sitten tuli mahdollisuus pelata vielä toinenkin. Sen jälkeen pelattiin kausi kauden jälkeen kunnes oli aika päättää pitkä ura jääkiekkokaukalossa. – Vaimo on aina tukenut kaikessa. Oli aikoja, kun lähdin töihin kaikkien vielä nukkuessa. Kun tulin kotiin treeneistä, kaikki oli taas nukkumassa. Luistimet laitoin naulaan jääkiekon osalta vuonna 2010.Suurperheen uranainenUuden vuosikymmenen vaihtuessa Teija Kaarteen perhe oli jo kunnioitettavan kokoinen. Perheessä oli neljä poikaa, nuorimmainen neljän vuoden ikäinen ja vanhin 14. Molemmat vanhemmat olivat töissä, mutta Teijalle syttyi ajatus muutoksesta. Hän halusi jatkaa keskenjääneitä opintojaan. Rakkus oli tuonut hänet aikanaan Ruotsiin, ja tunteiden palossa oli lukio jäänyt Suomessa kesken.Muistan, kuinka paistoin jauhelihaa ja siinä samassa luin läksyjä. Halusin itselleni ammatin, mutta ensin piti suorittaa miltein kaikki lukion kurssit.Teija KaarreTeija valmistui ylioppilaaksi, sen jälkeen perushoitajaksi ja lopulta sairaanhoitajaksi. 2000-luvulla tapahtui Kaarteen perheessä vielä pari mullistusta.– Me päätettiin rakentaa talo!2000-luvun päätteeksi tuli vielä varsinainen bonus.– Meille syntyi tytär, neljän pojan jälkeen. Aivan mahtavaa!7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Suomalainen valkokaulusväki alkoi ilmestyä 90-luvulla ruotsalaisfirmoihin, ja matkapuhelinjätit Nokia ja Ericsson jakoi työntekijät kahteen leiriin. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ari Seppälä sai työkomennuksen ruotsalaisfirmansa pääkonttoriin Tukholmaan, ja tarkoitus oli tulla vain puoleksi vuodeksi. Eikä hän pakannut mukaansa kuin hammasharjan ja muutamat vaatteet. Asuntokin oli jäljellä Helsingissä, ja alussa hän kävi usein tapaamassa kavereitaan.En ajatellut koskaan muuttavani Ruotsiin, vaan firman pääkonttoriin, joka sattui olemaan Tukholmassa.Ari SeppäläRuotsin kieli tuotti vaikeuksia alusta lähtien.– En ollut koskaan ollut hyvä ruotsissa, ja jatkokoulutuksenkin valitsin sen perusteella, ettei tarvinnut osata ruotsia.Ruotsia ei tarvittu töissä, sillä firma oli kansainvälinen ja työkielenä oli englanti. Työpaikka järjesti kuitenkin kielikurssin, jonka kesto oli kaksi tuntia viikossa.– En pysynyt keskusteluissa mukana ja yksinkertaisimmatkin asiat oli vaikeaa sanoa ruotsiksi. Puhumattakaan, että olisi jättänyt esimerkiksi auton korjattavaksi. Työmaalla käytiin tietenkin matkapuhelimien maaottelua.– Mulla oli Nokia ja kaikilla muilla Ericsson. Sitten seurattiin, kumpi firma tekee suurempaa innovaatiota. Siihen aikaan molemmilla yhtiöillä meni hyvin.Ari Seppälän työkomennusta jatkettiin ja pikkuhiljaa ruotsin kielikin alkoi luistaa. Ja mikä oli tie oppimiseen? No, työpaikkaromanssi tietenkin. Tuleva vaimo löytyi parin pöydän päästä työpaikalta.Suomenruotsalaisessa ankkalammessa tuli ahtaan paikan kammoHelsinkiläinen Kaivopuiston kasvatti Johanna Ander halusi pois tutuilta kotinurkiltaan, jossa kaikki tunsivat toisensa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi keskellä pahinta talouslamaa.– Suomi tuntui ankealta ja usko tulevaisuuteen oli hatara.Tukholmassa häntä odottivat opinnot yliopistossa ja asunto löytyi monikulttuurisesta Bagarmossenin lähiöstä.Bagarmossenissa oli ihana asua. Kaikki olivat erilaista, ihmiset ystävällisiä ja pesutuvassa ei ollut vihaisia lappuja.Johanna AnderJohanna Ander haki Tukholmasta anonyymiä olotilaa ja vaihtelua tutulle elämälle.– Oli valloittavaa istua tunnelijunassa ja tajuta, ettei kukaan tunnista. Oikein hätkähti, kun joskus sattui tapaamaan jonkun tutun.Estonia-katastrofi näkyi jopa lasten päiväkodissaTarja Verronen pyöritti monikulttuurisen perheensä arkea Husbyssä 90-luvulla. Mies on Boliviasta ja lapset puhuvat suomen lisäksi espanjaa ja ruotsia. Kun kaksi kulttuuria sulautuu, niin onhan se niin, että siitä jollain tavalla tulee ruotsalaista, koska Ruotsissa asutaan.Tarja VerronenVerrosten lapset syntyivät vuosina 1984 ja -90. Verrosten lapset kävivät suomenkielisen esikoulun, mutta koulu oli ruotsinkielinen.– Kun nuorimmainen poikamme oli pieni, Husbyssä oli monta suomalaista päivähoitotätiä ja esikouluosastoa. Toisen lapsen aikana suomenkielinen päivähoito hävisi miltei tykkänään.Matkustajalaiva Estonian uppoaminen vuonna 1994 on jäänyt pysyvästi Tarja Verrosen mieleen, ja onnettomuus ulottui jopa lasten arkeen.– Lapset piirsivät uppoavia laivoja ja helikoptereita päiväkodissa.Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin.– Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin."Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin."Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa."Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä."Hannu CronemyrKareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta.– Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma.– Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä."80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut."Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan. Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. "Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken."Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Ars Fennica 2023 -ehdokkaat on valittu ja Kiasmassa on esillä heidän taidettaan. Yksi tämän vuoden ehdokkaista on Henni Alftan joka kuvailee omaa maalaustyyliään vihjailevaksi ja viittaavaksi. Hänen teoksissaan on lähikuvia housujen raidoista ja uivista naisista. Tuomas A. Laitinen taas tutkii installaatioissaan symbioottisia suhteita. Hän on saanut vaikutteita tieteiskirjallisuudesta ja tieteenfilosofian suuntauksista. Teos Maailma karhun korvassa koostuu kuvista, joissa on monta korvaa ja erilaisia eläimiä ja myyttisiä olentoja. Millä tavalla hän ottaa kantaa ilmastonmuutokseen? Tukholmassa syntynyt Lap-See Lam on tutkinut taiteessaan kiinalaisten ravintoloiden sisustusten estetiikkaa. Tales of the Altersea -teoksen tarina kertoo kaksossiskoista jotka uivat mielikuvituksellisessa Altersea-meressä, joka sijaitsee kiinalaisessa ravintolassa. Liettualainen taiteilija ja ­­elokuvantekijä Emilija Škarnulytėa tutkii ihmiskunnan muuntautumista modernista humanismista post-humaaniin tilaan. Videoteoksessa esiintyy taiteilijan liettualainen isoäiti Aldona, joka sokeutui keväällä 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden myrkyistä. Katossa roikkuu kuivattuja yrttejä. Millä tavalla kriisien keskellä voi säilyttää toivon? Norjalainen taiteilija Camille Norment tutkii kulttuurista psykoakustiikkaa. Millä tavalla sosiokulttuuriset ilmiöt vaikuttavat kehoon ja mieleen äänten kautta. Hänen taideteoksensa ovat somaattisia ja kognitiivisia. Miltä ne tuntuvat katsojalta? Palkintolautakuntaan kuuluvat Leena Niemistö, puheenjohtaja, Leevi Haapala, museonjohtaja, Kiasma, Kai Kartio, museonjohtaja, Amos Rex ja Eija-Liisa Ahtila, taiteilija. Taidepalkinto, joka on suuruudeltaan 50 000 euroa, myönnetään tunnustuksena korkeatasoisesta ja omaleimaisesta taiteellisesta työstä. Ars Fennica 2023-palkinto jaetaan 22.11. Tänä vuonna palkinnon saajan valitsee Anne Barlow, joka toimii johtajana Tate St Ivesissä. Millaiset meriitit hänellä on valitsijana? Ehdokkaiden taidetta on esillä nykytaiteen museo Kiasmassa 28.1.2024 asti. Yleisö voi myös äänestää omaa suosikkiaan näyttelyssä. Ohjelman vieraina ovat museonjohtaja Leevi Haapala Kiasmasta, palkintolautakunnan puheenjohtaja Leena Niemistö ja taiteilija Henni Alftan Pariisista. ‌Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

1970-luvulla puhalsivat poliittiset ja vapaat tuulet. Ruotsiin tuli opiskelijoita ja elämänhaluisia nuoria. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Lise Maj Holmalle Suomi ei riittänyt. Hän halusi jotain muuta.– Mulla oli kiire elää, ja Suomi tuntui tylsältä maalta. Sitten mä ajattelin, että nyt Ruotsiin. Siellä ehkä tapahtuu enemmän!Lisa Maj Holma saapui alkukesäisenä aamuna laivalla Kapellskäriin. Olalla heilui vain kangaskassi, jossa oli muutama hame. Bussi toi Tukholmaan ja hän löysi Kungsträdgårdeniin keskelle kaupunkia."Kungsträdgårdenissa oli valtavasti jännittäviä tyyppejä. Nuoria ihmisiä, jotka istuivat ympyrässä ja kuuntelivat musiikkia. Koko puiston päällä leijui usvaa... Tai sitten ne poltti jotain. Just niin, sitä se taisikin olla."Lise Maj HolmaLise Majlla ei ollut työtä eikä asuntoa, kun hän saapui Tukholmaan.– Mun ensimmäisen päivän tehtävänä olikin hankkia työ ja asunto.Tuumasta toimeen ja kuinka ollakaan, kesäpesti korukauppiaana Hötorgetilla järjestyi aamupäivän aikana, ja kun päivä päättyi, kädessä olivat avaimet asuntoon.Sosialidemokraatit rekrytoivat jäseniä työpaikoilla1970-luvulla suomalaiset opiskelijat tulivat sankoin joukoin kesätöihin ruotsalaisiin hoitolaitoksiin. Reijo Kittilä oli yksi heistä ja useana vuotena hän teki niin kesä- kuin talvilomatkin töitä Tukholmassa.– Aina olin tervetullut. Suomalaisista pidettiin kovasti, koska teimme töitä yleensä koko kesän. Ruotsalaiset nuoret halusivat pitää itsekin kesälomaa.Valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta Reijo Kittilä päätti muuttaa Ruotsiin. Tarkoitus ei toki ollut jäädä maahan pysyvästi. Vakituinen työ löytyi entisestä kesätyöpaikasta, Björnkullanin kehitysvammaisten hoitokodista."Tuntui ihmeelliseltä, että jos liittyi kunnan työntekijöiden liittoon, liittyi samalla myös sosialidemokraattiseen puolueeseen, ellei sitten erikseen siitä kieltäytynyt."Reijo KittiläReijo oli poliittisesti aktiivinen; hän liittyi täällä VPK-puolueeseen ja toimi sen suomenkielisessä osastossa. Ruotsalainen progemusiikki vei myös mennessään, ja Hoola Bandoola soi niin kotona kuin työpaikallakin.70-luvulla Ruotsiin tuli myös moni suomalainen homoseksuaali.– Täällä oli huomattavasti vapaampaa olla gay kuin Suomessa.Kommunikointia kirjelappusin vuorotöiden lomassaAnnikki ja Heikki Ruusila olivat asettuneet 1970-luvulla asumaan Södertäljeen. Perhe-elämä ruudutettiin vuorotöiden ehdoilla."Meillä oli mahdollisuus seurustella kunnolla vain viikonloppuisin. Toinen meistä oli aamuvuorossa ja toinen iltavuorossa. Aamuvuoro loppui kahdelta ja iltavuoro alkoi yhdeltä. Lapset olivat tunnin päivällä hoidossa naapurissa."Annikki RuusilaVuorotyöt toisaalta aiheuttivat myös sen, että perheen isä, Heikki Ruusila, osallistui aktiivisesti kotitöihin ja tyttärien kasvattamiseen.– Paistoin lihapullia ja siivosin niin paljon, ettei enää tarvitsisi siivota ollenkaan.Ruusilat kirjoittelivat toisilleen pieniä viestejä arjen kulusta - mitä kaupasta pitää ostaa ja mitä päivällä oli tapahtunut. Yhteistä aikaa oli niukasti, mutta viikonloppuisin käytiin suomalaistansseissa Södertäljen Finlandia -seuralla.Viikonloppukuosiin kuului myös päähän pantavaa.– Siihen aikaan käytettiin peruukkeja. Minullakin oli ruskea, mutta ei sitä joka päivä käytetty. Se oli sellainen pyhätukka, nauraa Annikki Ruusila.Lapset laitettiin suomenkieliselle luokalle Södertäljen Stålhamran kouluun. Se oli Ruusiloista itsestäänselvyys, sillä kotonakin puhuttiin suomea. Omaa ruotsin kielen taitoaan Annikki ja Heikki Ruusilat pääsivät parantaman työnantajan järjestämällä kielikurssilla."Annikki ei oppinut ruotsin kielen kurssilla muuta kuin autojen osat. Kaikki muut kurssilaiset olivat miehiä, jotka olivat töissä autotehtaalla."Heikki RuusilaSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Neuvostoliiton pelko, seikkailumieli ja isän konkurssi toivat Ruotsiin 1950-luvun nuoret Arvo Lattusen, Aira Lepistön ja Virpi Korhosen. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. 1950-luvun Suomi oli sodan runtelema ja maata jälleenrakennettiin. – Suomi oli ikävä maa, toteaa Arvo Lattunen ja kertoo olleensa yhä peloissaan, että Suomen sotavihollinen, Neuvostoliitto, vaikeuttaisi elämää Suomessa.Hän päätti muuttaa Ruotsiin 50-luvun alussa, ja olihan hänellä toinenkin syy muuttoon. Silloinen tyttöystävä oli jo aikaisemmin tullut Tukholmaan.Tyttöystävä auttoikin alkutaipaleella. Hänen ansioistaan kellosepäksi valmistunut Arvo sai heti työpaikan, vaikka ei osannut sanaakaan ruotsia.Elämä uudessa maassa lähti hyvin käyntiin. Arvo urheili, kävi tansseissa Alenin tanssiravintolassa ja tienasi niin paljon rahaa, että pystyi ostamaan unelmiensa Vespan. – Se oli niin ihmeellistä, että täältä sai hedelmiä ja kaikkea hyvää, mitä Suomesta ei saanut.Asunnon hankkiminen Tukholmassa oli kuitenkin hankalaa huutavan asuntopulan takia.– Onnistuin vuokraamaan Östermalmilta huoneen. Se oli kamalan pieni, ja siinä oli hirveän huono sänky, muistelee Arvo.Äiti haukkui ja ihmetteli, miksi pitää lähteä maailman ääriinTurkulaisen Barkerin kutomon tyttö Aira Lepistö kuuli kesälomaltaan palatessaan, että Vetlandaan haettiin kutojia. – Töitähän minulla oli Suomessa, mutta ei asuntoa, kuittaa Airi.21-vuotias Airi päätti lähteä seikkailumielessä Ruotsiin, vaikka tuskin edes tiesi, missä Vetlanda on. Seuraksi lähti muutama muu tyttö Turusta.– Juna pysähtyi Nässjössä ja menin Epan tavarataloon. Ostin sieltä kattilan, ja se on minulla vieläkin tallella.Airin muuttopäätös ei ollut kaikkien mieleen, ja hänen äitinsä uskoikin, ettei ikinä enää näkisi tytärtään. Vetlandassa Airia odotti kalustettu huone ja työpaikka kutomossa.– Skånelainen työnjohtaja opasti ensimmäisenä työpäivänä, mutta en kyllä ymmärtänyt sanaakaan. Minulla oli kaksi pientä sanakirjaa ja niistä opettelin sanoja.Sain ottaa mukaani vain yhden nukenVirpi Korhonen oli alle kouluikäinen, kun hän perheineen muutti Tukholmaan. Hänen isänsä oli muuttanut Ruotsiin jo aikaisemmin. Isän firma oli mennyt konkurssiin Suomessa, ja uudet haasteet vetivät hänet Ruotsin puolelle.– Isän piti tulla meitä vastaan Tukholman Skeppsbrolle, mutta hän olikin nukahtanut ja unohtanut, että olimme tulossa. Onneksi äiti tiesi, missä hän asuu ja löysimme perille.Uusi asuinmaa ei saanut Virpiä hullaantumaan. Lähinnä häntä harmitti, että piti luopua miltei kaikista leikkikaluista. Äiti antoi ottaa mukaan vain yhden nuken.Korhoset asuivat ahtaasti ensin Tukholmassa ja sitten Nynäshamnissa.– Meillä oli huone ja keittiö ja siinä asui viisi henkeä. Sitten saimme vähän suuremman asunnon, kaksi huonetta ja keittiön.Virpi Korhosen huippuhetkiä 50-luvulla olivat lauantait, jolloin työnjohtaja toi isälle palkan kotiin. – Se oli mahtavan paksu nippu tuhannen kruunun seteleitä. Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

12.5 on Snellmanin päivä,ja sehän on yleinen liputuspäivä.Johan (Juhana) Vilhelm Snellman syntyi 1808 Tukholmassa,satamassa olleessa laivassa.Hänen isänsä oli merikapteeni,ja hän perheineen Kokkolaan suunnisti.Äiti kuoli lapsivuoteeseen,kuuden lapsen tiedetään syntyneen.Perhepiirissä Juhaksi kutsuttu poika muutti tätinsä luokse Ouluun,kun meni sinne opiskelemaan yliopiston valmistamaan kouluun. Anna Piponiuksen kerrotaan kerran sanoneen Jannelle, jolla nimellä poikaa kutsuttiin perhepiirissä: ”Jos sinusta tulee hyvä, sinusta tulee oikein kelpo mies, mutta muussa tapauksessa sinusta tulee aikamoinen roisto, sillä keskinkertaista sinusta ei tule.”Ei tullut pojasta huonoa eikä keskinkertaista,eipä taida löytyä toista hänen vertaista. Hän oli suomalainen filosofi,valtiomies,kirjailija,  sanomalehtimies,yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista,kiitämme häntä mm. Suomen markasta.Snellman rahoitti opintojaanopettamalla eripuolella suomenmaan.Hän opiskeli pastoriksi,hänet vihittiin maisteriksi.Toimi Helsingissä filosofian dosenttina,toimi Kuopion yläalkeiskoulun rehtorina.Snellman apteekkarin tyttären naija liitosta viisi lasta sai.Muutti Helsinkiin perheineen,hänen kerrottaan siellä yliopistolla professorina toimineen.Hänenkin vaimonsa kuoli synnytykseen,lieneekö käynyt oma lapsuus mieleen?Snellman sai kansallisneuvoksen arvonimen,hänet valtiovaraintoimikunnan päälliköksi kutsuttiin,Snellman myös aateloitiin.Hän kuoli vanhana ja sairaana,velkojenmäärä kai painoi rinnassa.Hänen lääkäripoikansa diaknostisoi vaivan olevan sydän-ja verisuonikalkkeuma,Hietaniemen hautausmaalta löydät Snellmanin haudan.Ulla-Maija Mantere

Pajalan kunta ei pysty järjestämhään meänkielen opetusta kaikile oppilhaile. Kirjailia Bengt Pohjanen palkithiin Tukholmassa kielipalkinnolla. Aprillin prufili Meänraatiossa oon Rosa Liksom jonka meänkielinen kirja evakosta Ruothiin, oon Suomessa viimi ajan parhaiten myyty.

Edit, edit, edit! Ilmassa on kevään lupausta niin Tukholmassa kuin Helsingissä, ja sen kunniaksi on aloitettu sekä terassi- että mehujääkausi. Mehustelemme (pun intended) legendaarista Ampparia ja Lotta kertoo poikkeuksellisen kauniista eleestä. Nämä mainitsemme: TV-sarja: Love is blind (Netflix) Dokkari: Pretty baby, dokumentti Brooke Shieldista

Jokin sinusta -kuunnelmasarjassa seurataan kouluikäisen Marga-tytön perheen elämää 1960-luvun Suomessa ja Ruotsissa. 2 osa: Muuttokuorma Mäntästä lähtee kohti Oxelösundia ja rautaruukkia. Ruotsissa odottaa uusi kerrostaloasunto kaikkine mukavuuksineen. Jokin sinusta pohjautuu kirjailija Heidi Köngäksen omaelämäkerralliseen teokseen, jonka hän on dramatisoinut kuunnelmasarjaksi Sveriges Radio Finskalle.Tarinassa tapahtumia seurataan kouluikäisen Margan silmin. 10-osainen kuunnelma on lempeän humoristinen kuvaus niin kielitaidottomuudesta kuin myös vahvasta suomalaisyhteisöstä uudessa asuinmaassa. En finne igen -käsitteeseenkin törmätään usein. Kuunnelmassa nousevat pintaan myös juurettomuuden ja häpeän tunteet – ja salaisuus, josta Marga-tyttö ei halua puhuttavan.Toinen osa: Vai katkarapuja!Marga ja Mirja lähtevät Ruotsinlaivalla kohti uutta asuinmaata. Matka jännittää, onhan se ensimmäinen kerta, kun he ovat matkustajalaivassa.Aatos-isä on vastassa perheen naisia Tukholman Skeppsbrolla. Kestää kuitenkin kauan ennen kuin perhe pääsee Oxelösundiin, koska tiet Tukholmassa tuntuvat menevän vain ympyrää.Dramatisointi: Heidi KöngäsOhjaus: Timo NieminenMarga: Kolina van den BergÄiti: Maria HeiskanenIsä: Timo NieminenMusiikki: Heikki Kiviaho ja Kenneth EdhÄänitarkkailija: Johan HyttnäsHeidi Köngäksen omaelämäkerrallinen teos "Jokin sinusta" ilmestyi vuonna 2008. Kuunnelmasarja on uusinta vuodelta 2012. Jaksot ilmestyvät perjantaisin kuunneltavaksi ohjelman kotisivulle ja Sveriges Radio Play -appiin keväällä 2023. Sarja on kuunneltavissa aina kesäkuuhun 2025 saakka.Sveriges Radio Finskafinska@sverigesradio.se

Tässä Succession-session minicastissa ääneen pääsee Brian Cox, joka kuvailee suhdettaan roolihahmonsa ja tekee paljastuksia kulissien takaa. Cox kertoo, kenen pitäisi voittaa perimyskisa ja kuka voisi olla Successionin mahdollisen oheissarjan tähti.

Royn perheen kieroilut menevät kauden toisessa jaksossa yhä sotkuisemmalle kerälle. Raha ja rakkaus ovat jälleen vaakakupeissa. Surkuhupaisen jakson analyysissä Hillan ja Eleonooran huomio kiinnittyy erityisesti Loganin ja yllättäen myös esikoispoika Connorin palopuheisiin sekä pikkuruisen hymynkareen kokoisiin vihjeisiin siitä, mitä tuleman pitää. Eleonoora on käynyt Tukholmassa ja tavannut patriarkka isää näyttelevät Brian Coxin tunnelmaan sopivassa miljöössä.

Pajalan kunta ja sahaliike Jutos Timber oon kuttunheet mööthiin joka koskee Svea Skogin päätöstä vähentää mettänhakkoa Norrbottenissa. Junosuanon PRO alottaa yhteistyön vanhuushoijon kansa - tarkotus oon lisätä susiaalia yhessäoloa ja vähentää yksinäisyyttä. Tukholmassa järjestethiin viime viikola Ruottin issoin rekryteerinkimessu - kohtaama miehen Huddingestä joka haaveilee töitä ja elämää pohjosessa.

Parhaimman dokumentin Oscar-ehdokkuuden saanut ja mm. Venetsian elokuvajuhlilla palkittu All the Beauty and the Bloodshed kertoo valokuvaaja Nan Goldinin tarinan, sekä hänen kamppailusta opioidikriisistä valtavaa taloudellista hyötyä saanutta ja monia taidemuseoita mesenoivaa Sacklerin perhettä vastaan. Itsekin kipulääkekoukussa ollut Goldin on yksi maailman arvostetuimpia valokuvaa välineenään käyttäviä aktivisteja, joka on tuonut varhaisemmilla teoksillaan esille parisuhdeväkivaltaa, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen sekä seksityöntekijöiden arkea, ja noussut aikoinaan yhdeksi keskeisimmistä AIDS-aktivisteista. Kulttuuriykkösessä puhutaan liberaalimmasta huumekulttuurista sekä Goldinin töistä uuden dokumentin sekä Tukholmassa meneillään olevan näyttelyn kautta. Vieraina valokuvaajat Joel Karppanen ja Hannamari Shakya sekä humaanimmasta päihdepolitiikasta kirjoittanut elokuva-asiantuntija Ville Verkkapuro. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Tämän päivän jaksossa on kaksi teemaa. Ensiksi: Ruotsissa on käynnissä kiihtyvä väkivalta-aalto. Toiseksi: Turkki on hermostunut Ruotsille pahanpäiväisesti, ja viikonloppuna tilanne äityi suorastaan räjähdysherkäksi. Se tarkoittaa, että nyt on pitkä matka siihen, että Turkki suostuisi ratifioimaan Ruotsin Nato-jäsenyyden.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Jussi Sippola.Tämä podcast julkaistiin 24.1.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Karjalalainen Lahja Johansson hoiti jo 11-vuotiaana sodassa haavoittuneita, ja sota vei häneltä kodin - kahdesti. Aapo Knaapi lähti 19-vuotiaana rintamalle, ja näki sodasta painajaisia vuosikymmenten ajan. Tässä ohjelmassa myöhemmin Ruotsiin muuttaneet Johansson ja Knaapi kertovat, mitä he kokivat Suomen sodissa. Marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939 Suomen Yleisradiossa Suomen ulkoministeri kertoo, että Suomi on sodassa. Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet Suomen rajan, ja viranomaiset kertovat radiossa, että monen suomalaisen pitää pakata leipiä, voita, sokeria, lämmin peitto ja muita tavaroita reppuun tai matkalaukkuun. Kaupungeissa ja itärajalla asuvien suomalaisten pitää valmistautua jättämään oma kotinsa."Yhtenä iltana ovelle koputettiin, että nyt pitää lähteä ja mennä sillan yli. Sinä yönä silta räjäytettiin", kertoo Karjalassa, Salmissa syntynyt ja kasvanut Lahja Johansson ensimmäisestä lähdöstä evakkoon.19-vuotiaana rintamalle lähtenyt Aapo Knaapi koki jatkosodassa menetyksen, joka jäi ikuisesti hänen mieleensä. Upseeri Björn Råbergh oli rintamalla loppuun asti, kunnes Neuvostoliiton suurhyökkäys pakotti hänet ja muut perääntymään.Sadat tuhannet suomalaiset miehet ja naiset osallistuvat tulevien vuosien aikana talvisotaan ja jatkosotaan. Osa sodan kokeneista sotaveteraaneista muuttaa myöhemmin Ruotsiin. Vuonna 2015 Ruotsissa asui noin 350 Suomen sotien veteraania.Sveriges Radio Finskan toimittaja Soili Huokuna haastatteli monia heistä vuonna 2015. Tähän vuonna 2023 julkaistuun ohjelmaan olemme koonnet Lahja Johanssonin, Aapo Knaapin, Björn Råberghin ja Annikki Hansenin tarinoita.Aapo Knaapi kuoli Göteborgissa syyskuussa 2017, Björn Råbergh kuoli Tukholmassa marraskuussa 2017 ja Lahja Johansson kuoli Tukholmassa joulukuussa 2017. Annikki Hansen kuoli kesäkuussa 2021 Tukholmassa.Haastattelut: Soili Huokuna, 2015soili.huokuna@sverigesradio.seToimittaja: Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Maaret Riit'ahon sotalapsuutta Ruotsissa siivittivät huolettomat leikit. Samalla suuri tuska oman äidin yllättävästä ja salaperäisesta kuolemasta painoi pienen lapsen mieltä. Radiodokumentissa paljastuu vuosikymmeniä kestänyt mysteeri. Toimittaja Anni Riit'aho selvittää, mitä oikein tapahtui hänen mumminsa, Maaret Riit'ahon äidille Tukholmassa vuonna 1945. Maissi Enne Sofia Ahola oli Annin isomummi ja radiodokumentissaan "Mummini sotalapsuus" Anni Riit'aho avaa vaihe vaiheelta tapahtumat, jotka johtivat isomummi Maissi Enne Sofian ennenaikaiseen ja traagiseen kuolemaan. Tytär Maaret Riit'aho oli silloin alle kouluikäinen ja ymmärsi äitinsä todellisen kuolemansyyn vasta vuosien kuluttua. Syyt traagisiin tapahtumiin taas selvisivät vasta 70 vuoden kuluttua. Ohjelma on uusinta vuodelta 2017.Anni Riit'aho anni.riitaho@sverigesradio.se

Tässä jaksossa teemme lyhyet katsaukset niin jalkapalloon, Helsingin Sanomien päätoimittajan eroon kuin pelipaikoille palaaviin pomoihin. Tukholmassa on ollut lumi-inferno, joka on aiheuttanut niin suurta riemua kuin epätoivoakin. Nämä mainitsemme: Podcast: You're wrong about (https://yourewrongabout.com) Kirja: Andrew Sean Greer: Less (https://www.goodreads.com/book/show/39927096-less) TV-sarja: The Old Man (https://www.imdb.com/title/tt5645432/) Podcast: Motiv (https://play.acast.com/s/motiv) Elokuva: Världens värsta människa (https://www.sfanytime.com/sv/movie/verdens-verste-mennesnke)

Tukholmassa on edelleen jäykkä tunnelma, mutta jännittävä kohtaaminen isänpäivälounaalla sähköisti viikon. Lotalla on menossa puuhaviikko, jossa ei riitä aikaa edes minuuttimasturbaatiolle. Analysoimme mediakohut lahden kummaltakin puolelta ja olemme huolissamme Dianan maineesta.

Suomen ja Ruotsin perinteisessä pikkuveli-isovelisuhteessa roolit vaihtuivat vuoden 2022 alussa. Uutta oli se, että Ruotsi alkoi seurata Suomea. Taustalla olivat muutokset turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Euroopassa, sekä Suomen ja Ruotsin hakuprosessit sotilasliitto Natoon. Ohjelmassa peilataan Suomi-kuvan muuttumista Ruotsissa kuluneen vuoden 2022 aikana. Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Elna Nykänen Andersson, Sydsvenskan -lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan sekä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuslaitoksen apulaisprofessori Johan Strang kertovat näkemyksensä siitä, mitkä syyt ja tapahtumat johtivat siihen, että Suomi oli yhtäkkiä jatkuvana puheenaiheena ruotsalaismediassa. Perinteinen kuva on ollut sellainen, että Ruotsi on kuin isoveli ja myös edellä ajassa. Ruotsi on ollut se malli ja Suomi on seurannut ja tehnyt omia poliittisia päätöksiä aina suhteessa Ruotsin. Siksi uusi tilanne keväällä, koska Ruotsi joutui seuraamaan Suomea tai ainakin odottaa sitä mitä Suomi tekee ja tekemään omat päätökset sen perusteella. Johan Strang, Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Ei ole koskaan ollut sellaista mediakyselyiden tulvaa, mitä on tullut. Ihan faktakyselyitä, asiakyselyitä, taustoitusta, haastattelupyyntöjä meidän lähettiläällemme sekä suomalaisille ministereille. Jos aikaisemmin on yritetty tarjota haastatteluita, niin nyt ei kaikkiin edes pystytty antamaan myöntävää vastausta. Elna Nykänen Andersson, Tukholman Suomen suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Roolit Suomen ja Ruotsin pikkuveli-isovelisuhteessa vaihtuivat, ja se näkyi ruotsalaismediassa. Dagens Nyheterin pääkirjoituksen otsikko Släpp storebrorskomplex vi måste lära oss mer om Finland (3.5.2022) sekä Expressen-lehden otsikko Tack för Nato-hjälpen storebror Finland (12.5.2022) ovat esimerkkejä lukuisista Suomea ylistävistä otsikoista ruotsalaislehdistössä kevään 2022 aikana. Koulu Suomessa on ollut erityisasemassa, kun ruotsalaiset ovat katsoneet Suomeen. Toinen asia on ollut vuosien varrella puolustusvoimat. Sitä on ihannoitu, mutta muuten Suomea on pidetty pikkuveljenä. Nyt Suomi näytti, että Suomi on isoveli, ehkäpä jopa aikuinen tässä asiassa, ja ruotsalaiset olivat hidastelleet pitkään. Nyt Suomi auttoi Ruotsia mukaan tähän. Sydsvenskan-lehden politiikan päätoimittaja Heidi Avellan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusprosessista Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on median uudenlaisen Suomi-retoriikan todellinen kertomus. Esiin nousee myös Suomen pääministeri Sanna Marinin musta, biker-mallinen nahkatakki, joka hänellä oli yllään lehdistötilaisuudessa huhtikuisessa Tukholmassa, ja sen vaikutus Suomen maakuvaan.Radiodokumenttiohjelma "Kun Suomi-kuva muuttui - pikkuveljestä tuli isoveli" on tehty elo-syyskuussa vuonna 2022. Ohjelmassa kuullut lehtien otsikot ja sekä sitaatit ovat Dagens Nyheter-, Dagens Industri-, Svenska Dagbladet- sekä Expressen-lehdistä. Esimerkit luki Erik Regnström. Ääninäytteet ovat Sveriges Radion eri ohjelmista.Virpi Inkeri, tuottaja ja toimittaja virpi.inkeri@sverigesradio.se

Tukholmassa on bilekausi käynnissä. Loviisa pohtii vuoden päästä kolkuttelevia kolmekymppisiään ja Marika on järjestämässä Tukholman “alkuperäisjengilleen” pippaloita vanhan hyvän ajan malliin. Biletyksen lomassa pohdintaan pääsee myös Tukholma pohjoismaisena äppien pääkaupunkina sekä poliisien esittämä kysymys siitä, mikä synnyinmaa neideille saisi olla.

Paluu tukholmalaiseen arkeen! Mitä tapoja ja harrastuksia Loviisa ja Marika ovat aloittaneet, lopettaneet ja jatkaneet kuluvana syksynä? Kumpi on superaikatauluttaja ja kumpi himoprokrastinoija? Mistä tietää Ruotsissa asumisesta tulleen arkea? Tässä jaksossa keskustellaan kaikesta kaupunkipyöräilystä uutisten ja ruotsalaisen päivänpolitiikan seuraamiseen. Jakson lopussa yllätys-quiz ja pari julkkisbongausta! Osallistu keskusteluun @eisaapeittaapodcast Instagramissa

Tukholmassa oli lämmintä 10. syyskuuta 2003, neljä päivää ennen kansanäänestystä, jossa ruotsalaisten oli määrä äänestää euroalueen jäsenyydestä. Ulkoministeri Anna Lindh puhui painokkaasti yhtenäisen Euroopan puolesta ja aikoi osallistua illalla keskusteluun TV4-kanavalla. Hän suuntasi NK-tavarataloon ostamaan vaatteita tärkeää tv-esiintymistä varten. Tavaratalossa hänen kimppuunsa hyökkäsi tuntematon mies, joka puukotti häntä. Hän kuoli vammoihinsa alle vuorokaudessa. Kuka tekijä oli, ja olivatko hänen motiivinsa poliittisia? Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi.See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.

Toiset korkkaavat lomarosén ja toiset pätevät konttorilla. Miina on käynyt pimeällä puolella todistamassa, että hedelmät olivat tuoreita, kukat kauniita ja pentuvahdit ammattitaitoisia. Lottaa se ei silti vakuuta. Media-analyysipodimme pohtii suoratoistojättien tulevaisuutta ja vertailee, mitä algoritmit haluavat meidän katsovan. Yllättäen listauksemme EIVÄT ole samoja. Ujutamme sarjavinkkien lisäksi mukaan pari podiehdotusta. Lisäksi käymme läpi käty-kokemuksemme, ensi vuodeksi on jäi petrattavaa ainakin Tukholmassa...

"Toiset lähtee Kuuhun ja toiset Ruotsiin”, lauloi Hector ja me täällä ESP:ssä kuulumme jälkimmäisiin! Tällä kertaa pääsemme sukeltamaan Loviisan ja Marikan arkeen Tukholmassa. Toinen juoksee metroon ja toinen puolimaratonin, toisen aamun kruunaa croissant ja toisen sängyssä nautittu kahvikuppi. Arki on arkea Tukholmassakin, mutta mitä asioita kaikkien Tukholmassa vietettyjen vuosien jälkeen on lopulta oppinut arvostamaan elämässä? Jakson kielikornerin tarjoilee yllätysvieras Linda Juhola! @eisaapeittaapodcast

Tukholmassa tapahtuu taas! Loviisa on törmännyt Hollywood-tähteen, mutta keneen? Hovi yrittää kumota Tukholman kahvipöytäkeskusteluissa vellovia juoruja, mutta lopputuloksesta voidaankin sitten olla montaa mieltä. Ja taas on Mellojen eli Melodifestavelenin aika: ESP:n hittipuntarissa pohditaan, onko uuden nosteen hakeminen ohjelman kautta hitti- vai hutiainesta. Mitä mieltä? @eisaapeittaapodcast

Jakso 84. Mandéloz on soittanut nokkahuilua kamarimusiikkilevyllä ja Rosanna katsonut Possessedin keikan Tukholmassa. Mitäs kaikkea muita fatkoja meistä on kerrottavana? Jaamme molemmat 8 faktaa itsestämme! Joten, ota jakso kuunteluun ja selvitä nämä kaikki! Äänessä jälleen Mandéloz ja Rosanna.

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan. Isoviha kesti seitsemisen vuotta, paikasta riippuen, ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 300 vuotta sitten vuonna 1721. Isostavihasta puhuttaessa voidaan sanoa, että kyse on Suomen historian katastrofista, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna, joka on kirjoittanut kaksi isoavihaa käsittelevää kirjaa Viha ja Paholaisen sota.Isonvihan aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen. Tsaari Pietari Suuri oli antanut miehittäjille ikään kuin vapaat kädet tuhota ja autioittaa maa. Kiduttamisella ja hirmutöillä ei tuntunut olevan minkäänlaisia rajoja, ja venäläismiehittäjät tekivät hirmutöitään varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ihmisiä kidutettiin raaasti, maita ja tiloja poltettiin ja lapsia siepattiin orjiksi Venäjälle. Samoista rikoksista voitaisiin nykyaikana tuomita kansanmurhana.Marjatta Heikintytär Puusti on yksi isonvihan kymmenistä tuhansista uhreista. Hänen elämäntarinassaan tiivistyy isonvihan kauheudet. Venäläismiehittäjät sokeuttivat hänet palavalla talilla, surmasivat hänen aviomiehensä ja ryöstivät yhden hänen lapsistaan orjaksi. Lopulta Marjatta Heikintytär Puusti pääsi lapsineen pakenemaan Ruotsiin kuten tuhannet muut suomalaiset. Hänen traaginen tarinansa on tallennettu haudattujen luetteloon, ja dokumentti on säilynyt meidän päiviimme asti Saloisten kirkonarkistossa Pohjois-Pohjanmaalla.Isonvihaa paenneista moni päätyi Tukholmaan, ja kaupungin väestöstä jopa kuudes osa oli suomalaispakolaisia, toteaa Suomen historian professori Kustaa H.J.Vilkuna. Tukholmassa pakolaisvastaanotossa oli jo moderneja piirteitä, esimerkiksi kuukausittain maksettava pakolaistuki.Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Sen jälkeen venäläismiehittäjät lähtivät Suomesta, pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa ja alkoi tuhotun maan uudelleen rakentaminen.Virpi Inkeri toimittamassa ohjelmassa, Isoviha - historian julma menneisyys, käydään läpi isonvihan vaiheita Suomen historian professori Kustaa H.J. Vilkunan kanssa.Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Isoviha on yksi Suomen historian synkimmistä vaiheista, joka vaati kymmeniä tuhansia uhreja. Kolme sataa vuotta sitten, eritoten Pohjanmaalla, tehtyjä hirmutöitä voidaan nykyisin verrata jopa kansanmurhaan. Isoviha kesti seitsemisen vuotta, paikasta riippuen, ja päättyi Uudenkaupungin rauhaan 300 vuotta sitten vuonna 1721. Isostavihasta puhuttaessa voidaan sanoa, että kyse on Suomen historian katastrofista, sanoo professori Kustaa H.J. Vilkuna, joka on kirjoittanut kaksi isoavihaa käsittelevää kirjaa Viha ja Paholaisen sota.Isonvihan aikana venäläiset olivat miehittäneet Suomen. Tsaari Pietari Suuri oli antanut miehittäjille ikään kuin vapaat kädet tuhota ja autioittaa maa. Kiduttamisella ja hirmutöillä ei tuntunut olevan minkäänlaisia rajoja, ja venäläismiehittäjät tekivät hirmutöitään varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla. Ihmisiä kidutettiin raaasti, maita ja tiloja poltettiin ja lapsia siepattiin orjiksi Venäjälle. Samoista rikoksista voitaisiin nykyaikana tuomita kansanmurhana.Marjatta Heikintytär Puusti on yksi isonvihan kymmenistä tuhansista uhreista. Hänen elämäntarinassaan tiivistyy isonvihan kauheudet. Venäläismiehittäjät sokeuttivat hänet palavalla talilla, surmasivat hänen aviomiehensä ja ryöstivät yhden hänen lapsistaan orjaksi. Lopulta Marjatta Heikintytär Puusti pääsi lapsineen pakenemaan Ruotsiin kuten tuhannet muut suomalaiset. Hänen traaginen tarinansa on tallennettu haudattujen luetteloon, ja dokumentti on säilynyt meidän päiviimme asti Saloisten kirkonarkistossa Pohjois-Pohjanmaalla.Isonvihaa paenneista moni päätyi Tukholmaan, ja kaupungin väestöstä jopa kuudes osa oli suomalaispakolaisia, toteaa Suomen historian professori Kustaa H.J.Vilkuna. Tukholmassa pakolaisvastaanotossa oli jo moderneja piirteitä, esimerkiksi kuukausittain maksettava pakolaistuki.Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Sen jälkeen venäläismiehittäjät lähtivät Suomesta, pakolaiset pääsivät palaamaan koteihinsa ja alkoi tuhotun maan uudelleen rakentaminen.Virpi Inkeri toimittamassa ohjelmassa, Isoviha - historian julma menneisyys, käydään läpi isonvihan vaiheita Suomen historian professori Kustaa H.J. Vilkunan kanssa.Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Nobel-teemajakso! Marikalla ja Loviisalla on ensi käden tietoa vuosittain Tukholmassa 10. joulukuuta järjestettäviltä Nobel-illallisilta. Kuka on juhlien Tuhkimo ja mitä supersalaisilla jatkoilla tapahtuu? Mistä hyvästä Marika ja Loviisa voisivat saada Nobelit? Jaksossa myös suuri Nobel-QUIZ, jossa Marikan tietämystä suomalaisista palkinnonsaajista testataan. Instagram: @eisaapeittaapodcast

Tukholman viimekeväisestä terrori-iskusta määrä nostaa syytteetViime keväänä viisi ihmistä Tukholmassa tappanutta terroristia vastaan nostetaan syy .. Lisää >> http://ift.tt/2BELWmu

Ruotsissa vierailevat Britannian prinssi William ja herttuatar Catherine ovat päässeet kokeilemaan taitojaan jääpallossa, kertoo brittihovi Twitter .. Lisää >> http://ift.tt/2DLaig6

Ruotsissa vierailevat Britannian prinssi William ja herttuatar Catherine pääsivät tiistaina kokeilemaan taitojaan jääpallossa, kertoi brittihovi Tw .. Lisää >> http://ift.tt/2GugWJx

Viime keväänä viisi ihmistä Tukholmassa tappanutta terroristia vastaan nostetaan syytteet tänään. Iskusta epäillään uzbekistanilaista Rakhmat Akilo .. Lisää >> http://ift.tt/2npi0FT