POPULARITY
Vitsit sikseen! -podcastin 77. jaksossa vieraana näyttelijä, käsikirjoittaja ja koomikko Ulla Virtanen. Ulla on media-alan ja esittävän taiteen moniammattilainen ja tehnyt vaikka mitä. Kuuntele kun Heikki ja Ulla puhuvat mm. New Yorkissa opiskelusta, Riihimäelle mahdollisesti pystytettävistä patsaista, miten Anita Hirvonen valitsi tanssijoikseen innokkaita mutta ei niin hyvin tanssivia nuoria, miltä tuntuu kun Hartwall areenallinen ihmisiä huutavat sinun nimeäsi ja mikä ihme vaivaa Suomalaisia miehiä jotka yrittävät hipelöidä laivayhtiön maskottia.Podcast on myös katseltavissa YouTubessa osoitteessa:https://www.youtube.com/SuomenStandUpClubiTuotanto: Suomen Stand Up Club OyKaupalliset yhteistyöt: myynti@suomenstandupclub.fihttps://www.suomenstandupclub.fi
Romaniassa järjestetään uudet presidentinvaalit. Miksi lopputulos on koko Euroopalle merkittävä? Puhelimessa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Jean Monnet -professori Katalin Miklossy. Haluaako Putin oikeasti rauhaa? Studiossa Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja Ilta-Sanomien Venäjä-toimittaja Arja Paananen. Lähetyksessä kuullaan myös Ukrainan-toimittajan Justas Stasevskijin raportti Kiovasta. Suomalaisia on kuohuttanut Malmin sairaalan päivystykseen tuodun tytön tapaus, kun oikeus hylkäsi syytteet tytön raiskauksesta. Toimiiko kaksi vuotta sitten uudistettu seksuaalirikoslaki? Vieraina Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander, Amnesty Suomen sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen ja rikoskomisario Jyrki Kallio. Juontajana Mika Kriikku, toimittajina Roope Kariniemi ja Mikko Pesonen, tuottajina Petri Kejonen ja Annette Blencowe.
Mökillä joulun alla
Magic Knight Rayeart – Taikasoturit on CLAMPin ysärishoujoseikkailu, jossa kolme japanilaista koulutyttöä kutsutaan pelastamaan taikamaailma ohjastamalla taikajättirobotteja. Ajankohtaisina aiheina puhumme BL-harrastamisen historiasta Italiassa sekä sen, miten Akihabara on hiljalleen menettämässä asemaansa Tokion nörttikulttuurin mekkana. Lukujonossa jatkamme ysärishoujoteemaa tekemällä katsauksen kyynisenromanttisista lyhäreistään muistetun Mitsukazu Miharan tuotantoon, jonka parhaiten muistettu helmi on kuvankauniista androidipalvelijoista kertova scifitarinakokoelma Doll. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (00:57) – KUULUMISET: CINEMA THERAPY - Cinema Therapy (YouTube) (06:12) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: ESITTELY - Magic Knight Rayearth - Taikasoturit - Saapuminen Cephiroon (kuva) (09:34) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: CLAMP - CLAMP - Doujinsheja tehdään circleinä - Akira Himekawa - Yoshiki Tanaka, Legend of the Galactic Heroes -kirjasarjan kirjoittaja - Onmyodo-magia - Kiinalaisesta mytologiasta ammentavaa fantasiaa 80-90-luvuilla: - Dragon Ball - Ranma 1/2 - Yu Yu Hakusho - Jakso 38, jakso 47 ja jakso 54, joissa puhuimme Tokyo Babylonin epäonnisesta animesovituksesta - Maaretin postaussarja xxxHolicin ja Tsubasa: Reservoir Chroniclen lukemisesta (osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4) (26:20) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: SARJA YLEISESTI - Jakso 78, jossa puhuimme Sugar Sugar Runesta - Jakso 51, jossa puhuimme isekai-genrestä - 90-luvun shoujosarjoja, joissa japanilaiset tytöt päätyvät toiseen maailmaan: - Fushigi Yuugi - The Twelve Kingdoms - Red River - The Vision of Escaflowne - So I'm a Spider, So What? - Ylipappi Zagato on siepannut prinsessa Emerauden (kuva) - Real robot vs. super robot - Riimujumalat ottavat fyysisen muodon mechoina (kuva) - Mainittuja sarjoja, joissa ihmisten negatiiviset tunteet manifestoituvat yliluonnollisina hirviöinä: - Jujutsu Kaisen - Chainsaw Man, josta puhuimme jaksossa 77 - Twin Star Exorcists - Sarja on täynnä itsetietoista fantasiatropeiden kommentointia (kuva) (42:48) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: HAHMOKERRONTA - Hikaru on päähenkilöisä päähenkilö, joka uskoo ystävyyden voimaan (kuva) - Fuu joutuu kohtaamaan taikalähteen koetuksessa itsensä (kuva) - Umi kesyttää taikapetojen kanssa taistelevan Ascot-pojan empatiallaan (kuva) - Romanssit ovat vähän päälleliimatun oloisia (kuva) - Aikuishahmoinen Ascot on aika söpö (kuva) - Zagaton surumielinen vakaumus (kuva) - Seksikkäät pahismimmit olivat ysärishoujon tärkeä lahja maailmalle (kuva) (54:02) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: TAIDE JA TYYLI - Pääkolmikon muodonmuutoskohtauksissa heidän elementtinsä on toteutettu tosi kauniisti (kuva) - Jakso 96, jossa puhuimme toisesta ysärisarjasta Fake - Chibikohellus näyttää aika vanhentuneelta (kuva) - Lantisin ihana taikaenergiahevonen (kuva) (59:06) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: JULKAISU - Hyökkäysten nimet on alun perin kirjoitettu kanjeilla ja niitä selittävillä furigana-teksteillä, jotka tuovatkin kanjeille uuden ääntämisasun ja koko sanalle kaksoismerkityksen, mutta käännöksissä tätä on mahdoton toteuttaa, joten hyökkäykset ovat usein kaksinimisiä (kuva) - Huomaa myös “kjäääää!” - Mia Lewisin akateeminen artikkeli siitä, miten CLAMP käyttää furigana-tekstejä tarinankerronnan ja maailmanrakennuksen välineenä (01:06:09) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: ANIMESOVITUS (01:08:46) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: SPOILERIOSIO - YKKÖSPUOLISKO - Emerauden todelliset tunteet (kuva) - Tukipilarin rakkaus (kuva) - Loppu (kuva) - Jakso 4, jossa puhuimme sarjasta Vinland Saga - Puella Magi Madoka Magica - Jakso 62, jossa puhuimme sarjasta Saiyuki (01:21:20) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: SPOILERIOSIO - KAKKOSPUOLISKO - Kolme Cephiroon saapuvaa valloittajaa: (kuva) - Kiina-henkisen Fahren-valtion prinsessa Aska haluaa tehdä Cephirosta karkkimaan - Lähi-Itä-henkisen Chiseta-valtion prinsessat Tatra ja Tarta haluavat vallata lisää elintilaa kansalleen - Scifihenkisen teknologiavaltio Autozamin komentaja Eagle etsii ratkaisua oman maansa saasteongelmaan - Lantisin ja Eaglen traaginen (b)romanssi (kuva) - TV Tropes: Heterosexual Life-Partners - Geo, Eaglen oikea käsi ja heteroseksuaalinen elämänkumppani (kuva) - Tarinan jälkipuoliskolla on tilaa moraaliselle pohdinnalle ja suureelliselle oopperadialogille (kuva) - Onko tämä maa kaunis? (kuva) - Those Who Walk Away from Omelas, Ursula K. Le Guinin kuuluisa novelli - Mokona (kuva) - Minkä nimen sinä antaisit? (kuva) (01:40:10) – MAGIC KNIGHT RAYEARTH: YHTEENVETO (01:44:22) – BL-HARRASTAMISEN HISTORIA ITALIASSA - Anime Herald: Boys' Love, Fandom, and Italy: A Passionate Affair - New York, New York - Junjou Romantica - Gravitation (01:58:26) – AKIHABARAN ASEMANMENETYS - Animenomics: Akihabara loses its edge as an anime mecca - Unseen Japan: Akihabara: Why Otaku are Fleeing Tokyo's Geektropolis - Petterin Idän lumo -kirjoitukset Akihabaran historiasta vuodelta 2018 löytyvät edelleen Internet Archivesta: - Osa yksi - Osa kaksi - Petterin twiittiketju Spa!-lehden artikkelista tammikuussa 2024 - Spa!:n artikkeli - Nykyään nuorison hengausmesta ei enää ole Shibuya niin kuin 90-luvulla, vaan Shin-Okubo (02:08:05) – HAMPAANKOLOSSA: INIO ASANO - Jakso 110, jossa puhuimme sarjasta Dead Dead Demon's Dededede Destruction ja tekijä Inio Asanon luomisprosessista - Marumujun Mastodon-viesti - Unreal Enginen ja Asanon yhteistyövideo (YouTube) - Asanon tuore sarja Mujina into the Deep - Hiroya Oku (02:12:07) – KUULIJAKOMMENTTI: BLOGIT - Jakso 17, jossa puhuimme seuraamistamme blogeista - Suomalaisia anime- ja manga-aiheisia blogeja ja podcasteja listasimme vastikään blogirullaamme - Muita mainittuja: - Sarjakupla - Shoujo Sundae - Rosa Remarks ja Barks Remarks -podcastit - DIS-Order-podcast (02:22:23) – KUULIJAKOMMENTTI: SPY × FAMILY - Spy × Family - Jakso 105, jakso 106 ja jakso 107, joissa olemme aiemmin puhuneet Ivrean uusien sarjojen käännöksistä (02:29:59) – KUULIJAKOMMENTTI: TENMAKU CINEMA JA PÄÄHENKILÖT - Tenmaku Cinema - Food Wars! - Jakso 109, jossa puhuimme päähenkilöistä - K-On! (02:34:22) – KUULIJAKOMMENTTI: PÄÄHENKILÖT - Demon Slayer - My Hero Academia - Jujutsu Kaisen - Fullmetal Alchemist (02:37:21) – LUKUJONOSSA: MITSUKAZU MIHARA - Mitsukazu Mihara - IC in a Sunflower - Beautiful People - R.I.P.: Requiem in Phonybrian - Haunted House - The Embalmer - Dokuhime - Miharan uusin kokoelma on vuodelta 2012 - Miharan piirrostyyli ja estetiikka oli aikoinaan merkittävä popularisoija vuosituhannen taitteen goottilolitamuodille, joka nykyään näyttää auttamattoman retrolta - Gothic & Lolita Bible, johon Mihara piirsi useita kansia - Lehden ensimmäinen numero vuodelta 2001 sisälsi Miharan piirtämän shoppailuoppaan Harajukun brändiliikkeisiin - Samaan koulukuntaan kuuluvia josei-mangakoita: - Setona Mizushiro - Jakso 47, jossa puhuimme sarjasta Black Rose Alice - Jakso 71, jossa puhuimme sarjasta The Cornered Mouse Dreams of Cheese - Kyoko Okazaki - Moyoco Anno - Beautiful People -kokoelmasta: - Frankenstein-tyttö (kuva) - Huomaa hirveät valokuvataustat - Tsunderevampyyridaddy (kuva) (02:37:21) – LUKUJONOSSA: DOLL - Doll - Jakso 110, jossa puhuimme sarjasta PTSD Radio - Robottifirman romutusosastolla työskentelevä mies näkee paljon surullisia robottikohtaloita (kuva) - Laiton robotinmodaaja tekee rahasta mitä vain – kuten laittaa sadistisen miehen robotin tuntemaan kipua, mutta silti rakastamaan omistajaansa (kuva) - Seksirobotti tahtoisi voida surra omistajan tuhoamaa kumppaniaan (kuva) - Toisinaan robotit ovat tarinoissa enemmänkin vain sivustaseuraajina ja katalyytteinä (kuva) - Vanhan naisen kymmeniä vuosia vanha palvelusrobotti oli hänelle lopulta rakkaampi kuin perintöä kieli pitkällä odottavat sukulaiset – ja sekin ehkä koki jotain häntä kohtaan (kuva) - Kansilehdellä esimerkki sarjalle tyypillisestä seksikkäästä BDSM-pinup-keikistelystä - Kirishiman tutkijapariskunnan mies kokeili aluksi tehdä prototyyppirobotista kopion vaimostaan, jonka oli menettämässä varhaisiän dementian takia, mutta päätti kuitenkin pitäytyä aidossa ja alkuperäisessä (kuva) (03:16:00) – LOPETUS
Jakson aiheenamme ovat yksinkertaisuudessaan suomalaisten naisten elämäkerrat ja niiden kerääminen Naisten ääni -hankkeen kautta. Naisten ääni kirjaimellisesti kerää naisten ääniä eli elämäkertoja ja tarjoaa niille verkkoalustana paikan tulla kuulluksi. Tarkastelemme jaksossa, minkälaisista henkilöistä elämäkertoja on kirjoitettu? Entä minkälaisia asioita elämäkerroissa muistellaan ja mistä asioista vaietaan? Mitä elämäkerrat kertovat niin sanotusta hiljaisesta historiasta, tavallisten naisten elämästä menneisyydessä? Jakson vieraana on historioitsija Maritta Pohls, joka on yksi Naisten ääni -hankkeen perustajista. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Naisliiton kanssa, joka on alusta alkaen ollut hankkeen tukija. Seuraa podcastia somessa Instagramissa ja Facebookissa! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #122 Naisten ääniä ja suomalaisia elämäkertoja →
Itämeren lohikannat ovat taantuneet viimevuosina. Suomalaisia kehitys on koskettanut erityisesti Tornionjoen ja Simojoen kalastuksen kautta. Myös merialueilla lohenkalastukseen on tullut lisää rajoituksia. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi avaa toimittaja Jari Ranniston haastattelussa syitä ja taustoja lohien vähenemiselle ja Itämeren lohen tulevaisuuden näkymiä. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.
Helsingissä alkaa Itämeren Nato-maiden huippukokous. Minkälainen on Itämeren turvallisuustilanne tällä hetkellä? Keskustelemassa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista ja Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik. Lähetyksessä kuullaan myös, mitä odotuksia Itämeren alueen maissa on kokouksen suhteen. Berliinistä raportoi Anna Karismo, Tallinnasta Rain Kooli, Kööpenhaminasta Karoliina Kantola ja Ruotsin Sälenistä Pirjo Auvinen. Yksi Itämeren turvallisuutta horjuttava tekijä on Venäjän varjolaivasto. Miksi ja miten tällainen varjolaivasto on syntynyt? Keskustelemassa meriliikenteen professori Ulla Tapaninen Tallinnan teknillisestä yliopistosta ja vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista. Suomalaisia on muistuteltu häiriötilanteisiin varautumisesta koronapandemiasta asti. Nyt myös Martat alkavat järjestää aiheeseen liittyviä koulutuksia Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Karjalassa. Puhelimessa Kaakkois-Suomen Martat ry:n toiminnanjohtaja Tuija Valjakka. Lähetyksen lopussa kuullaan presidentti Alexander Stubbin kommentit alkamaisillaan olevasta kokouksesta ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroosin raportti Presidentinlinnasta. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Anna Nevalainen, Elina Sonkajärvi, Justus Laitinen, tuottajana Annette Blencowe.
Rebound – resilientin organisaation jäljillä -podcastin kolmannen kauden neljännessä jaksossa Deloitten toimitusjohtaja Lari Hintsasen vieraana on Kelan johtaja Nina Nissilä. Viime vuonna vuoden IT- ja digijohtajaksi valittu Nissilä johtaa Kelan digitaalista kehitystä ja luotsaa mittavaa Eepos-hanketta, jonka tavoitteena on uudistaa kaikki Kelan etuusjärjestelmät tulevien vuosien aikana. Tässä jaksossa pureudutaan digitalisaatioon, tranformaatiohankkeisiin, resilienssiin ja kestävän kehityksen johtamiseen. Suomi on digitalisaatiossa ihan maailman kärkimaita. Olemme teknologiakansa, jolla on hyvät digivalmiudet. Mutta mitä haasteita Suomessa on?
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan suomessa voi olla jopa puoli miljoonaa ihmistä joilla on alkoholin kanssa ongelmia. Alkoholiin kuolee 3% suomalaisista vuosittain, joista valtaosa miehiä. Alkoholismia eli alkoholin käyttöön liittyvää päihdesairautta suomessa arvioidaan olevan 200 000-300 000 ihmisellä, joista suurin osa käy töissä, joten tämä sairaus koskettaa vähintään välillisesti lähes kaikkia Suomalaisia. Täällä tietoa päihdesairauksien taloudellisista vaikutuksista yhteiskuntaamme:https://apualkoholismiin.fi/tilastot.htmlhttps://www.avominne.fi/toimenpidelistaus-13mrd-v-paihdehaittakulujen-vahentamiseksi/Tässä jaksossa keskustellaan Marko Jantusen kanssa alkoholismista, addiktioista ja niiden toipumiskeskeisestä hoidosta. Puhuimme myös Suomalaisesta juomisen kulttuurista ja etenkin jääkiekkokulttuurista, jossa alkoholin käyttö on liiankin normalisoitu asia, edelleen. Pystymme parempaan. Marko on mies, joka on kokenut elämässään enemmän kuin moni meistä yhteensä. Voisi jopa sanoa, että Marko on saavuttanut elämäntapamuutoksen Stanley Cupin selättämällä päihdesairautensa. Oman kokemusasiantuntijuuden lisäksi Marko on käynyt mielenterveyden ja päihdetyön ammattitutkinnon, lähihoitajan tutkinnon kuin myös Avominne-klinikoiden oman päihdetyön koulutuksen, ja lisäksi pyrkii jatkuvasti kouluttautumaan ja oppimaan lisää päihdetyöstä. Päihderiippuvuuksista ei vieläkään ole tarpeeksi tietoa saatavilla, ja kokonaisvaltaisen hoidon piiriin päätyy liian vähän hoitoa tarvitsevia yksilöitä. Näyttöön perustuvaa hoitoa päihderiippuvuus-sairauteen on kuitenkin olemassa, ja tätä tietoa pyrimme tämän jakson kautta levittämään. Täällä lisää tietoa päihdesairauksista ja addiktioista:Alkoholiriippuvuus:https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00196Huumeriippuvuus:https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00414Lääketieteen osuus toipumiskeskeisessä hoidossa / Avominne luento:https://youtu.be/N0StRFopOT0?si=xeAjxDyBLEL_f9b1Päihderiippuvuus sairautena / Avominne luento:https://youtu.be/lLvOgb10ut0?si=cnvxykj2IESiy_QvPäihdepotilaiden hoidosta Suomessa / Lääkäri Aten haastattelu:https://youtu.be/02xGn3llMvA?si=acWN9v9N1tGaFvRgTäällä lisää tietoa Markosta ja Markon työstä:https://www.markojantunen.fi/https://www.markojantunen.fi/miten-avominne-hoito-toimii/https://fi.wikipedia.org/wiki/Marko_JantunenTäällä Markon jääkiekkourasta lisää:https://www.eliteprospects.com/player/105/marko-jantunen
Hallitus oon päätäny ette kunnat jokka sanovat joo tuulivoimale saavat parempi korvaus. Luppiolainen Elvira Ersson oon voittanu U20 VM-pronssia. Haparannan border prideistä. Suomalaisia pääkalloja laskethiin uuesti hauthaan. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play.
Lumottu Apina on positiivista energiaa levittävä suomipop-trio, jonka musiikkiin ovat rakastuneet myös Radio Voiman kuuntelijat. Kristoffer Ignatius pirautti yhtyeestä tutulle Roni Alholle, (Lumottu Apina DJ, rytmisoittaja & taustalaulaja). Millainen on kokoonpanon tarina ja mistä kumpuaa kaikki kappaleet, jotka ovat löytäneet kuuntelijansa koko ajan enemmän ja enemmän? Kuuntele lisää! LUMOTTU APINA Yhtye tunnetaan muun muassa Syyntakeeton, Emily ja Rakasta mua (dam, dam, dam) -kappaleistaan. Uusin kappale on kesällä 2024 julkaistu Festarirakkaus. Lumottu Apina on: Markus Ala-Kauhaluoma Tuomas Pihnala Roni Alho
Espanjalaistuneen kuvataiteilija Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola on näyttely ja tutkimusprojekti, jossa taiteilija käsittelee suomalaista identiteettiä. Serlachius Pääkonttori -museossa 15.6.2024 avautuva näyttely kuvaa Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa ja sen ympäristön noin 30 000 suomalaisen yhteisöä, jonka jäsenet eivät välitä opiskella paikallista kieltä tai tapoja. Kaikki espanjalaiset eivät ole pelkästään iloisia siitä, että maalla on vetovoimaa, ja että sinne matkataan sanoin joukoin lyhyemmillekin lomille. Tänä keväänä onkin uutisoitu siitä, miten espanjalaiset ovat tympääntyneet turistivirtoihin, ja järjestäneet mielenosoituksia. Kulttuuriykkönen käsittelee suomalaisten ja suomalaisturistien suhdetta Espanjaan, ja kertaa Espanjan-matkailun historian, ehkäpä arvaa jotain tulevaisuudestakin. Vieraina ovat taiteilija Riiko Sakkinen, Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta, tietokirjailija Liisa Väisänen ja Aurinkomatkojen asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Heli Lehtinen. Pauliina Grym toimittaa.
Eurovaalit pidetään kesäkuun alussa ja pelissä on paljon. Oikeisto on voittamassa vaalit, mutta millaisia oikeistolaisia parlamenttiin on tulossa? Miten demokratia turvataan? Jakavatko kaikki jäsenmaat Suomen Venäjä-politiikan? Lauantaikerhossa ovat puhumassa Emil Elo, Jarno Hartikainen sekä Teija Sutinen. Lauantaikerho ilmestyy tavallisesti lauantaiaamuisin HS:n sovelluksessa ja yleisimmissä podcast-palveluissa.Podcast on puhuttu ohjelma, jota voit kuunnella puhelimellasi tai verkkoselaimessasi. Voit kuunnella Lauantaikerho-podcastia HS:n sovelluksessa valitsemalla valikosta Kuuntele–Podcastit–Lauantaikerho.Voit tilata sen myös yleisimpiin podcast-sovelluksiin, kuten Supla, Spotify, Applen podcastit, sekä kaikkiin sovelluksiin, jotka ottavat vastaan RSS-syötteen.Kaikki HS:n podcastit löytyvät Suplasta.
Jo viiden vuoden ajan Avainmedian perustama sivusto tuleuskoon.fi on saanut kertoa suomalaisille mitä tarkoittaa uskoon tuleminen ja miten se tapahtuu. Sivustolla oleva ”askeleet Jumalan luo”-toiminto löytyy myös jo monen seurakunnan omilta nettisivuilta. Avainmedian kotimaantyön koordinaattori Janne Maunumäki kertoo ohjelmassa tarkemmin sivuston sisällöstä.
Suomalaisia on liian vähän ja jos mitään ei tehdä, niin tulevaisuudessa heitä on vieläkin vähemmän. Tässä jaksossa Tuomas Enbuske & Otto Juote keskustelevat siitä miten lapsia tehdään. Olisiko 40 miljoonaa suomalaista tarpeeksi, vai pitäisikö heti rohkeasti tähdätä suurkansaan?
Vuosina 1713-1721 Suomessa elettiin Isovihaksi kutsutun sortokauden aikaa. Venäjä hyökkäsi Suomeen osana Suurta Pohjan sotaa, joka sodittiin vuosina 1700-1721.Miehitysaika oli erityisen raaka ja nykyään siitä puhuttaisiin kansanmurhana. Venäläiset toteuttivat Suomessa ennennäkemättömiä raakuuksia. Suomalaisia vietiin Isovihan aikana orjiksi jopa Persiaan asti.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.com
Kulttuuriykkönen sukeltaa viikon ajankohtaisimpien sekä puhuttelevimpien kulttuuriaiheiden kimppuun ruotien median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Käsittelyssä ovat kehotus kotivaran kuntoon laittamisesta, näyttelijöiden tekijänoikeuskorvaukset äänikirjojen lukemisesta, rikollisten kirjatuotot, hengellisyyden kanavoiminen ja kulttuurijournalismin tila. Lapin yliopisto hylkäsi elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan aivan loppumetreillä, koska se ei täytä kriteerejä. Törhösen väitöskirja läpäisi kaikki vaiheet: ohjauksen, esitarkastuksen ja lokakuussa väitöstilaisuuden. Väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjä, emeritusprofessori Esa Saarinen päätyi esittämään väitöskirjan hyväksymistä. Väitöskirja on saanut osakseen jo aiemmin paljon kritiikkiä muun muassa sen vuoksi, että sen lähdeviitteet on tulkittu puutteellisiksi. Suomalaisia hätkähdytti alkuviikosta kun Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi Ylellä, että suomalaisten on varauduttava huonompaan vaihtoehtoon eli jopa sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025. Hänen mukaansa ”jokaisen reserviläisen Suomessa kannattaisi oikeasti miettiä ja luvata itselleen, että 2025 alussa he ovat elämänsä kunnossa, fyysisesti ja henkisesti.” Lisäksi hän kehotti suomalaisia laittamaan kotivaran kuntoon ”jo tänään”. Kirjailijat tyrmistyivät, kun näyttelijät alkavat saada tekijänoikeuskorvausta äänikirjojen lukemisesta. Tämä vähentää entisestään kirjailijoiden tuloja. Moni sanoo lukevansa äänikirjansa jatkossa itse. Mitä se sitten tietää äänikirjan laadulle? Helsingin sanomien mielipidesivustolla hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen kirjoitti, että rikollisten kirjatuotot pitäisi tuomita valtiolle menetetyksi - myös kustantajien kirjatuotot. Hän viittaa siihen, että tekemistään rikoksista kertovat rikollispomot ovat nykyisin luetuimpia ja kuunnelluimpia kirjailijoita. Rasilainen perustaa kantaansa sillä, että rikosoikeus lähtee siitä, että rikos ei saa kannattaa. Missä määrin ihmisten hengellisyyden kaipuu näkyy eräiden kirjailijoiden, kuten syvästi uskonnollisen Jon Fossen, vahvana tulona kirjalliseen kenttään? Ovatko keskimääräiset suomalaiset (ja monet muutkin) niin vieraantuneita uskonnosta, että se alkaa vähitellen näyttää heistä joltakin uudelta ja kiinnostavalta? Long Play -verkkolehti sai Koneen säätiötä täyspotin, jolla aikovat perustaa kulttuuritoimituksen. ”Näemme, että kulttuurijournalismi ei ole digitalisaatiokehityksen voittajia, ja olemme huolissamme siitä, millaiseksi kulttuurijournalismi tässä digipaineessa muuttuu”, perustelee Sonja Saarikoski. Millaista kulttuurijournalismia kaivataan nykyisen rinnalle tai peräti tilalle? Perjantaistudiossa vakiraatilaisista paikalla ovat toimittaja Leena Virtanen, liikemies Sami Kuusela ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.
Suomi eteni jo maailman neljän parhaan joukkoon Davis Cupissa kukistettuaan Kanadan 2-1 Málagassa. Koskaan aiemmin ei ole vastaavaa koettu suomalaisessa tenniksessä; MM-kisojen neljän parhaan joukkoon! Kapteeni Jarkko Niemisen kanssa keskustellaan historiallisesta ottelusta; käydään läpi Kaukovallan huivitarina ja Virtasen uskomaton vire sekä ilmiö, joka vain vahvistuu ja vahvistuu. Suomalaisia oli Málagassa yli 5000 todistamassa tätä sensaatiomaista suoritusta!
Vaikka suuret kansainväliset kriisit tapahtuvat yleensä kaukana Suomesta, jää niidenkin jalkoihin suomalaisia. Kun oman maan kansalaiset täytyy saada turvaan, on keskellä tapahtumia ollut usein ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Hän on ollut pelastamassa suomalaislapsia Al Holin pakolaisleirin helvetillisistä olosuhteista ja edistämässä panttivangeiksi jääneiden suomalaisten vapauttamista. Tilanne on jälleen paha, sillä Gazan kriisin keskellä on yhä suomalaisia, joita ei ole saatu turvaan Israelin ja Hamasin välisen sodan jaloista.Jakson tuotti ja leikkasi Mikko Räsänen.
Direct Talk - Suoraa puhetta ohjaamisesta Podcast by Finn Andersson Jakso 2: Olli Rönkä Ohjaaja Olli Rönkä on tehnyt pitkän uran mainoselokuvamaailman huipulla Suomessa ja ulkomailla. Tässä jaksossa hän tarjoilee Master Class -tyylisen oppitunnin ohjaamisesta, castingista, käsikirjoittamisesta ja minoselokuvaohjaamisesta ylennsäkin. Keskustelut käydään Finn Anderssonin hellässä ohjauksessa, jossa hän antaa kollegoidensa puhua avoimesti työstään näkijöinä ja tekijöinä alalla, jolla on iso vaikutus kulttuuriimme ja käyttäytymiseemme. Ohjelmassa käsitellään mainoselokuvamaailmaa ohjaajien näkökulmasta. Ammatista kertomassa niin tuoreet, kuin pitkänlinjankin tekijät. Vieraiden kanssa käydään läpi heidän ammatillista tarinaansa jakaen samalla myös matkan varrella kertynyttä arvokasta oppia eteenpäin kuulijoille. Vinkit, linkit ja videot laitetaan jokaisen jakson yhteyteen ja niistä voi inspiroitua, niin alan opiskelijat kuin konkaritkin. Juttelun lomassa kaivaudutaan tarinankerronan syövereihin, puhumalla ennen kaikkea mainoselokuvaohjaamisesta mutta myös näkemyksestä, ideoista, visuaalisuudesta, oleellisen kiteyttämisestä, äänen merkityksestä, luovuudesta, ryhmätyöstä, asiakkaista, mainostoimistoista ja mediamaailmasta, tv:stä ja somesta, paineen siedosta, ilosta, pelosta, tunteista, huumorista, jatkuvasta kilpailemisesta, voittamisesta, häviämisestä, tuloksista, tutkimisesta, luottamuksesta, varmuudesta, genreistä, merkityksellisyydestä, päätösten tekemisestä, intuitiosta, sekuntipelistä, markkinoinnista, palkinnoista, budjeteista, itsensä myymisestä, yhteistyöstä, johtamisesta... Oikeastaan kaikesta mitä työssämme ohjaajina käymme läpi. Tervetuloa tutustumaan intohimo- ja kutsumustyötä tekevien tyyppien maailmaan. https://www.ollironka.com/ Pyydän ohjelmassa vierailevilta myös pari omaa ja muiden työtä katsottavaksi: https://www.ollironka.com/reel/#group-14 (Olvi - laughter) https://www.ollironka.com/reel/#group-20 (Berocca - Engineer) "Ulkomaisia vaikutteita tulee myös historiasta. Jenkkiläinen Sedelmaier ja tietysti Roy Andersson. Nykyisin haen vaikutteita tai sielunveljeyttä enemmänkin leffoista/sarjoista. Ohjaaja Alexander Payne (esim. About Schmidt, Sideways, The Descendants). Ei Aki Kaurismäkeäkään voi ohittaa. Better call Saul-sarja. Sopranos. Jne. Vanhempia leffavaikuttajia ovat olleet esim Hal Ashby (Harold and Maude, Being there), John Schlesinger (Midnight cowboy). Jne. Kaikki nämä ovat hahmovetoisia, tragikoomisia, elämänmakuisia. Suunta sama jota kohti itsekin pyrin... tavalla tai toisella ja mainoselokuvan kestoon mahtuen." Mainituksi tuli myös ohjaamani vanha R-Kioski spotti: https://www.youtube.com/watch?v=-NRQn5FURak Lisäksi puhuttiin Lasse Virénin kultajuoksusta Münchenin olympialaisissa 1972: https://www.google.com/search?q=lasse+viren+kaatuu&sca_esv=566211836&tbm=vid&sxsrf=AM9HkKmdr3z2xoZ77ekv3opZGbfSTyKqaQ:1695025285805&ei=hQgIZbTMMPGMwPAPnfO0kAc&start=20&sa=N&ved=2ahUKEwj0oq6g3bOBAxVxBhAIHZ05DXI4ChDw0wN6BAgOEBs&biw=1646&bih=978&dpr=2#fpstate=ive&vld=cid:d720e2cf,vid:oaQlZOnQ_p8,st:0 Kuuntelemalla jakson selviää siis myös miksi Lasse Virénin juoksuilla on ollut Olli Rönkän uralle merkitystä! Suomalaisia mainoselokuvia palkitaan mm. seuraavien tahojen toimesta: Voitto: https://www.voittokilpailu.fi/ Effie: https://effie.fi/ Vuoden Huiput: https://grafia.fi/vuoden-huiput-paivitamme-verkkosivuja/ Kiitokset: Kaikesta some-avusta Virpille ❤️: https://www.vanelja.com/ Studion valaisujeesistä Mustoselle: https://www.jeannoel.net/ Jaksojen kansikuvasta mun naaman osalta Tevalle: http://tevajarvi.com/ Youtube-kanavan kansikuvasta Riballe: https://www.ristovauras.com/ Direct Talk - suoraa puhetta ohjaamisesta.
Merja Mähkä ja Esa Juntunen keskustelevat osake- ja rahastosijoittamisesta, osinkoansan kaltaisista sijoittamisen sudenkuopista, putoavista markkinoista sekä mm. kuinka säästää lapsille tai aloittaa osakesäästäminen. Jakson pohjana ovat Kirjat Esa Juntunen Viisas sijoittaja -Tunne itsesi. Omavaraisuushaaste ja käyttäytymistaloustiede sekä Merja Mähkä Sijoittajaksi 5 tunnissa. (00:00) Merja Mähkä Sijoittajaksi noin 5 tunnissa. Sijoittamisen hissiliike. Pörssin alamäki (02:55) Esa Juntunen Viisas sijoittaja -Tunne itsesi. Omavaraisuushaaste ja käyttäytymistaloustiede (04:22) Aikahajauttaminen. Laskeneen pörssin houkutus. Poikkeusaikojen strategia (07:01) Merjan salkun hajautusstrategioita. Suorien osakesijoitusten painopiste Merjalla USA:ssa. Rahastojen osuus kasvanut (08:30) Korkojen rooli palannut, CAPM (09:20) Esan salkussa työnantajan osakkeita, Suomen, USA:n ja Iso-Britannian osakkeita (10:20) Ray Dalion alfa-portfolio ei ehkä toimi (11:40) Korkojen normalisoituminen - sijoittajalla jopa ”kivaa” kun maailma taas toimii (12:10) Korkosijoittamisen yllättävä mystisyys. Asuntolainan merkitys (13:05) Pankkitilin korvaaminen rahamarkkinarahastoilla (14:20) Osinkoharha - verojen lisäksi taaksepäin katsova osinkotuotto on vaarallinen ansa (16:30) Osinkojen psykologiaa. Samin harvat osakepoiminnat OST:n kautta (18:30) Koneen pettämisen tuska. Henrik Ehrnroothin investointipankkiiritausta. Markkinaa ei voi kontrolloida. Huom! Jakso äänitetty juuri ennen hänen irtisanoutumisilmoitustaan (19:20) Nopeasti kehittyvä talous ei takaa nopeasti nousevia kursseja. USA! (20:10) Aktiivinen rahasto voi olla järkevä. Petri Deryng Vietnamissa. Samin emämoka Venäjällä (22:30) Kasvusijoittaminen vai arvosijoittaminen. Voittajat voittavat jatkossakin. Ernst Grönblom (23:30) Teknojätit kuten Apple. Bessenbinderin tutkimuksen mukaan indeksituoton tekee vain 4% osakkeista. (25:20) Matalakuluiset ETF:t salkun peruskivenä. Kuluja voi myös sietää mutta aloittaminen on tärkeintä (30:00) Lapselle sijoittaminen on vapauttavaa. Merjan tarina - pienikin pesämuna auttaa nuorena (33:00) Asuntolaina on halpaa vipua vaikka markkina on ollut viime aikoina armoton (35:50) Arvo-osuustili vs. Osakesäästötili pohdinta hankaloittanut aloittamista. Suomalaisia osinkopapereita OST:hen (37:00) Kurssinousuharha. Puolittuva kurssi voi puolittua uudestaan (39:00) Qt ja Revenio (Sijoituskästi). Momentum-sijoittaminen (40:20) Arvonmäärityskertoimet kuten EV/EBITDA ovat yrityskohtaisia. Yritysarvon merkitys (43:10) Osinkotuoton puolustus kokeneelle sijoittajalle. (44:20) Seadrill-case (45:30) Merkintäetuoikeusannit (46:10) Portfolion rakentaminen perustan päälle. Osta ja unohda -strategian vaarat (48:10) Riskitasoa saa myös laskea. Iän merkitys (50:05) Kahnemanin vinoumat Esan kirjassa. Vahvistusharhan vaarat. Ankkurointi (53.00) Mitä tehdä kun on jo aloittanut Merjan kirjassa (54:40) Sisäpiiri - Esa, Merja ja Sami pohtivat sijoituspalveluntarjoajiaan
Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Maija Vilkkumaa. Muusikko Maija Vilkkumaalla on toivoton olo. "Leena" huijannut Business Finlandilta miljoonia Hän ihmettelee, eikö julkista rahaa ja sen vaikutusta valvota. Pappi Hilkka Olkinuora suuntaa katseen itään, Pietariin. Suomalaisia on vihitty papeiksi Inkerin kirkossa. – Kauanko suomalainen kristikansa katselee tällaista vempulointia? Kirjailija Juha Itkonen katsoo länteen päin, Amerikkaan – eikä ymmärrä, miksi Donald Trumpilla on yhä niin vahva kannatus Yhdysvalloissa. Oikaisu 28.9.2023 klo 11.05: Ohjelmassa oli virhe. Kansan raamattuseura ei kuulu naisten pappeutta vastustaviin järjestöihin.
80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin.– Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin."Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin."Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa."Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä."Hannu CronemyrKareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta.– Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma.– Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä."80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut."Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan. Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. "Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken."Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se
Suomalaisia taisteli Ukrainassa 80 vuotta sitten Natsi-Saksan Waffen-SS joukoissa. Wiking-divisioonassa palveli vuosina 1941–43 kaikkiaan yli 1 400 vapaaehtoista suomalaista sotilasta, joista kaatui 256 ja sadat haavoittuivat. Keitä he olivat ja mikä oli pahamaineinen Waffen-SS? Suomessa on ollut laajaa ja kiivastakin keskustelua suomalaisten SS-vapaaehtoisten roolista toisen maailmansodan itärintamalla, heidän aatteellisuudestaan ja osallisuudestaan sotarikoksiin. Toimittaja Kari Kuusela on kirjoittanut suomalaisista SS-miehistä uuden tietokirjan, jossa käydään läpi heidän vaiheita itärintamalla. Kirja sisältää myös useita SS-miesten haastatteluita. Suomalaisista SS-miehistä ovat studiossa keskustelemassa toimittaja Kari Kuusela sekä Åbo Akademin kirkkohistorian dosentti André Swanström, joka on tutkimuksissaan käsitellyt niin suomalaisia SS-miehiä ja sotilaspastoreita Ohjelman toimittaa Nicklas Wancke
Ulkosuomalaiset ovat kirjava sakki, johon mahtuu niin Suomen kansalaisia kuin sukupolvien takaa perittyä suomalaisuutta. Osalle Suomi on ahdasmielinen ja ikävä paikka, osa haikailee jo takaisin. Mutta miksi sekä ennen että nyt juuri vähemmistöjen edustajia on häipynyt kotimaasta? Ja miten suomalaisuutta ylläpidetään ulkomailla – riittääkö ruisleipä, vai tarvitaanko järeämpiä konsteja? Jaksossa käytettyjä lähteitä: Hovi, Tuomas; Tervonen, Miika; Latvala-White, Heidi: Muuttuva ulkosuomalaisuus : Kyselytutkimus maastamuutosta ja ulkosuomalaisuudesta Lindberg, Hanna: Kohti sivistystä - suomenruotsalaisten kuurojen maastamuutto Ruotsiin 1900-luvun loppupuolella Tervonen, Miika & Leinonen, Johanna: Vähemmistöt muuttajina: Näkökulmia suomalaisen muuttoliikehistorian moninaisuuteen Kielikello: Äidinkieli muilla mailla Ulkosuomalaisparlamentin 10. istunnon päätöslauselmat
Joonas Kortelainen on harvoja Suomalaisia joka on kiertänyt Skimo kilpailuita ympäri Eurooppaa. Se mikä alkoi polkujuoksusta, jalostui ski mountaineering kilpailuihin ja lopulta vapaalaskuun ja lopulta mies on erikoistunut lumiturvallisuuskouluttajaksi. Paljon on reiluun 10 vuoteen mahtunut tarinaa, joten lähdetäänpä taklaamaan hommaa ihan alusta asti. Nauttikaahan jaksosta! Joonasta voit seurata somessa: https://www.instagram.com/joonas.kortelainen/?hl=fi Muista laittaa Vuorikasti seurantaan myös seuraavissa paikoissa: Instagram: https://www.instagram.com/vuorikasti/ Facebook: https://www.facebook.com/vuorikasti Spotify: https://open.spotify.com/show/4GmMkK19XeRASF9CzfImTm?si=d34134605da0458e Apple Podcast: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/vuorikasti/id1606336901
Liigalize tänään: (00:00) Intro (00:39) Kuulumiset (04:18) Leo Komarov+Luleån suomalaiset (07:10) Suomalaisia pelaajasiirtoja (10:14) Jonin CHL katsaus (16:56) Liiga ennakko: Ässät (25:38) SaiPa (32:41) JYP (40:18) Sport (44:47) KalPa (49:59) Lukko (55:05) Pelicans Instagram & Twitter: @liigalize / @lennu37 / @jonipetrell
Cityn aamussa pohdittiin yleisurheilun em-mitalitoivoja ja pohdittiin Oliver Helanderin kuntoa. Puhetta myös luotsi-Anssista, Keskisen Vesasta ja hänen terassilla sattuneesta vahingosta. Sen lisäksi aamussa kerrottiin mikä on vabbing? Ja pohdittiin kuka juo hard selzereitä. Samuel myös pohti onko hänen kaverillaa taka-ajatuksia kun tarjoutui remonttiapuun kysymättä.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola istuu televisiossa ja kertoo suomalaisille, mitä tuntea.
Suomalaisia sananlaskuja, teoksesta Valikoima suomalaisia sananlaskuja A. Ahlqvistin mukaan, julkaissut A.V. Koskimies, SKS 1929. Mietteen on valinnut Nina Naakka, lukijana Olli Kari.
Suomalaisia sananlaskuja, teoksesta Valikoima suomalaisia sananlaskuja A. Ahlqvistin mukaan, julkaissut A.V. Koskimies, SKS 1929. Mietteen on valinnut Nina Naakka, lukijana on Olli Kari.
Radio Cityn Aamun Jere ja Samuel keskustelevat onnenkaluista, pihatalkoista ja lihatiskien palvelualttiudesta. Jerelle tarjottiin marokkolaista seikkailua, ja Kuusamossa on revennyt karhumieheltä perse. Suomalaisia urheilufaneja haluttaisiin herätellä menemään matseihin, vaikka liput eivät ilmaisia olekaan. Onko Barcelona täynnä mieslapsia? Simon Cowell käy ravintoloissa vain keitolla, ja Posti pelasti Jeren rahat. Pääsiäinen lähestyy ja toimistolla on munajahti päällä, ja nouseepa keskusteluun myös mielipiteitä jakava mämmi.
Tämän viikon jaksossa Anne ja Heikki puhuvat Yleisradion uudesta Suomineidot-realitystä. Sarjan päähenkilöt ovat nuoria naisia – joista kaksi on äärioikeistolaista. Mitä pitää ajatella arkea ja rakkauselämää kuvaavasta sarjasta? Natsikortti viuhuu myös Venäjällä, jonka propagandakoneisto tuottaa valheita Ukrainasta. Asiaa myös miesten koruista – hankkiiko Heikki helminauhan?
Porvaripuolueet ovat jälleen 2/3 enemmistönä, jos vihreät sellaiseksi lasketaan. Silti meillä on vasemmistovetoinen hallitus. Viimeksi Suomessa oli vasemmistoenemmistöinen eduskunta 1966–1970. Mutta perussuomalaiset eivät ole muille mieluinen hallituskumppani – ja siksi demarien paras kaveri. Suomi mainittu! Mitä ajatella Elon Muskin Marin-tweetistä? Käsiaseiden myynti on romahtanut USA:ssa tänä vuonna. Miksi? Onko pelko villinlännen meiningistä hellittämässä Bidenin valtakunnassa? Omikron-korona kylvää kauhua. Armeija hommiin, liukuhihnalla piikkiä pyllyyn! Marraskuun lopussa rokottamattomia Suomalaisia on vielä 1,6 miljoonaa, kun tautia levittävät, mutta useimmiten lievästi sairastavat alla 12-vuotiaat lasketaan mukaan. Tuoko omikron meille laumasuojan vai karsiiko se aikuiset rokottamattomat osana luonnollista karsintaa? Onko foliohattujen lähdön aika tullut?
Vuoden 2021 on aikana on tavoitettu Suomalaisia tuleuskoon -sivuston kautta. Avainmedia lähetysjärjestön kotimaan mediatyön koordinaattori Janne Maunumäki
Minkälainen rooli tekoälyllä on virustutkimuksessa? Millaista suomalaisten tutkijoiden arki on ollut pandemian aikana? Entä miten tekoälystä voisi olla hyötyä tulevaisuuden pandemioiden ennaltaehkäisyssä?Jaksossa vieraina ovat koronaviruksen parissa pandemian aikana työskennelleet virologian dosentti ja akatemiatutkija Jussi Hepojoki sekä senior scientist Satu Hepojoki. Tekoäly Nyt -podcastin juontavat tekoälykirjailija Antti Merilehto ja Karoliina Hagman, Accenturen datan, tekoälyn ja teknologiainnovaatioiden johtaja Pohjoismaissa. Ohjelman tuottaa Accenture Suomi.
Jokainen itseään kunnioittava somevaikuttaja on ottanut Afganistanin kriisin omakseen. Mutta onko siitä hyötyä afganistanilaisille? Vai hoitaako Instagramissa itkeminen vain hyväosaisten tunteita? Kirjeenvaihtajat Iida Tikka ja Suvi Turtiainen pohtivat, miksi juuri tämä kriisi tuntuu kiinnostavan länsimaissa. 20 vuotta kestäneen sodan aikana Afganistanista on tullut meille läheinen. Kyse on myös omatunnosta, uskoo Suvi. Suomalaisia ja saksalaisia hävettää, että oma maa luki tilannetta niin väärin seuraamalla sokeasti Yhdysvaltoja. Jenny puolestaan etsii mittakaavaa: Onko Afganistanin valtaus lännen loppu? Onko nyt alkamassa uusi ajanjakso, jossa Yhdysvallat käpertyy varjoihin? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.
Eikö hyvinvointivaltiossa pitäisi maksaa palkkaa, jolla ihminen tulee toimeen, kysyy vapaa toimittaja ja tietokirjailija Asta Leppä kolumnissaan.
Suomalaisia innostanut ja valmentanut Oona Tolppanen, kertoo miten käsitteli loukkaantumisensa ja miten ne häntä muokkasivat. Tolppanen on mm fysiikkavalmentaja, kirjailija, bloggaaja ja toimittaja, mutta nuorena hän oli huippulahjakas jalkapalloilija, joka oli kovaa vauhtia nousemassa kohti huippua jalkapallokentillä. Loukkaantumiset kuitenkin laittoivat suunnitelmat uusiksi.
Maaliskuussa 2021 Riitta-Liisa Roposesta tuli hiihdon kaikkien aikojen vanhin MM-mitalisti. Kun hän aloitti uransa, lajia häpesi koko Suomi.
Tässä jaksossa menneillä vuosikymmenillä Ruotsiin muuttaneet suomalaiset muistelevat kielimokiaan 70 ja -80 luvuilta. Lisäksi opimme ruotsinsuomalaisten olevan harvinaisen reipasta porukkaa, sillä he haluavat aina kävellä joka paikkaan. Ont i Gurkan blickar tillbaka då finländare minns sina språkgrodor från 70- och 80-talen. "Brinner det?" kunde man som finländare fråga, när man undrade ifall någon hade en tändare. En annan lyssnare berättar om hur hen undrade varför det inte gick att posta brev på Göteborgs-Posten. finska@sverigesradio.se
Tänä päivänä suomalaistaustaisia ihmisiä on Ruotsissa noin 700 000. Suomalaisia täällä on asunut valtakunnan synnystä alkaen, tuhatkunta vuotta. Myös monet suurista kulttuuripersoonallisuuksista ovat olleet suomalaissyntyisiä. Tässä sarjan toisessa jaksossa avautuu henkilögalleria. Kymmenkunta Ruotsissa viime vuosituhannella asunutta suomalaissyntyistä merkkimiestä ja -naista esittäytyy. Yksi jos toinenkin kirjoitti tai sävelsi, muuan heistä oli keksijä ja Ruotsin akatemian jäsen, etenipä joku arkkipiispaksi asti. Tutustu Ruotsissa asuvien suomalaisten tuhatvuotiseen historiaan! Tässä jaksossa esiin astuvat: karhunkaataja Pekka Huuskoinen, arkkipiispa Karl Henrik Menander, Ruotsin akatemian jäsen ja keksijä Abraham Niklas Edelcrantz, piispa Frans Mikael Franzén, säveltäjä Bernhard Henric Crusell, kirjailijat Fredrika Bremer ja Saara Wacklin, sekä kuvataiteilija Wilhelm von Wright. Ruotsinsuomalaisten historiasta kertovan Suomalaisten jalanjäljillä -sarjan tuotti Inkeri Lamér vuonna 1999 ja uudelleen toimittivat Soili Huokuna ja Merja Laitinen. Soili Huokuna soili.huokuna@sverigesradio.se Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se
Yksi omituinen seuraus koronavuodesta on se, että pörssikurssit huitelevat pilvissä samaan aikaan kun keskuspankit pumppaavat lähes ilmaista lainaa kaikille jotka haluavat. Tällä on monia seurauksia lähes kaikilla talouden tasoilla. Yksi ilmeinen seuraus on se, että ostajien on helppo ostaa ja myyjien houkuttelevaa myydä. Siksi on mahdollista, että merkittäviäkin suomalaisyrityksiä katsellaan nyt "sillä silmällä".Toimittajana Tuomas Peltomäki, vieraana Merja Saarinen.Tämä podcast julkaistiin 10.3.2021.Lue lisää aiheesta:
Toisessa Keskiympyrä-podcastissa käydään läpi seitsemän uutta suomalaista NHL:ssä. Jokaisella pelaajalla on omassa organisaatiossaan hieman eriävät tilanteet, johon nelikkomme kiinnittää tarkat katseensa. Mukana puhetta Jani Hakanpäästä, Juuso Välimäestä, Janne Kuokkasesta, Rasmus Kuparista, Ville Hussosta, Kevin Lankisesta sekä Eeli Tolvasesta. Sivutaan jakson aikana myös tapausta Patrik Laine. Toivomme palautetta sekä ideoita siitä, mitä te haluatte kuulla : keskiympyra@jatkoaika.com
Podcastin joulutunnelmat saavat jatkoa, kun meillä on luvassa jakso täynnä tonttujen historiaa. Tässä jaksossa kuulet siis kaiken saunatontuista joulutonttuihin sekä maahisista haltijoihin! Tässä jaksossa tutustumme siis eri suomalaisiin tonttuperinteisiin sekä tietysti erityisesti joulutonttuihin. Tonttujen historia yltää pitkälle suomalaiseen menneisyyteen, ja tontut ovat olleet vankka osa suomalaisia kansantarinoita ja -uskomuksia. Ovatko tontut enää vain muisto suomalaisesta kansanuskosta vai elävätkö tontut kanssamme edelleen? Tonttuilun tunnelmaan meidät johdattaa kirjailija Heikki Saure. Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com!Read more #26 Tonttuja, haltijoita ja suomalaisia kansanuskomuksia →
Tässä jaksossa vieraana on metsäsuhdetutkija Tuulikki Halla Itä-Suomen yliopistosta. Hänen kanssaan keskustellaan metsän herättämistä tunteista ja siitä, miten ne vaikuttavat metsäkäsitykseemme. Lisäksi pohditaan, millaisia tuntemuksia metsäammattilaisilla on metsiä kohtaan ja miten tunteet vaikuttavat heidän työhönsä. Monelle metsäammattilaiselle syy hakeutua alalle on syvä suhde luontoon, mutta esimerkiksi julkista keskustelua metsistä käydään valtaosin tiedon pohjalta. Millainen paikka tunteilla on metsäkeskustelussa? Podcastia vetävät UPM:n kansainvälisistä metsäasioista vastaava Inka Musta ja kestävän metsätalouden kehityksestä vastaava Timo Lehesvirta.
"Aikamme terävimmät aivot”. Näin on sanottu filosofi Georges Bataillesta (1897-1962) . Kulttuuriykkönen esittelee ranskalaisfilosofi Bataillen, jonka ajattelun teemoja ovat muun muassa uhraaminen ja tuhlaus. Suomalaisia hemmotellaan nyt Bataille-käännöksellä "Sisäinen kokemus". Studiovieraina kirjan suomentaneet Anna Nurminen ja Viljami Hukka. Jakke Holvas juontaa.
Antaako suomalainen media Donald Trumpista totuudenmukaisen kuvan? Miten samojen faktojen pohjalta rakennetaan erilaisia tarinoita eli narratiiveja? Tässä jaksossa paljastetaan myös kaksi keinoa, joilla tunnistat sinua uhkaavan klikkiotsikon. Aiheesta keskustelevat Helsingin Sanomien uutispäällikkö Tuomas Peltomäki, kriisiviestinnän asiantuntija Katleena Kortesuo ja Rami Kurimo. Jakso on nauhoitettu 30.9.2020. https://www.instagram.com/puheenaihefi/
Suomalaisia rakennusfirmoja huijattu. Presidentti Halonen: Kouluväkivaltaan pitää puuttua. Matkatoimistot järjestävät nyt matkoja Suomessa. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan hitaasti taloihin. Sääennuste.
Monet koronarajoitukset muuttuvat maanantaina. Suomalaisia on palannut Al-Holin leiriltä. Väkivaltaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet USA:ssa. Kesäkuussa teiden varsilla alkaa tulla uusia liikennemerkkejä.