Suomen Kuvalehti

Isoäiti oli Kari Tarkiaisen mielestä pehmeä ja leikkisä. Mutta isoäidin pääteos ”on vähän leimannut käsitystäni avioliitosta ja tällaisesta”.

Tärkeimmäksi asiaksi Stranius on listannut työn planeetan puolesta. Kaiken laskemiseen liittyy muutakin: ”Mitä ei mittaa, ei voi hallita.”

”Olen koutsi lähiösalilla tai gettogymillä”, Mehmet sanoo. Sali on nuorille, ”jotka ovat hukassa, vaarassa joutua väärille poluille”.

Tukholman ”Farstan sheriffi” auttoi yli tuhatta ihmistä irtautumaan rikollisuudesta, mutta turhautui. Hän ryhtyi auttamaan nuoria.

Rodos oli turistien paratiisi, kunnes siellä paloi viime kesänä. Saari symboloi koko matkailun tulevaisuutta.

”On vaikea hyväksyä, että kuutio on kadonnut elämästäni. Eihän sellaista huiskaise vahingossa lattialle”, Jukka Viikilä kirjoittaa.

Helsinkiläisen taloyhtiön omistajat eivät tahdo tulla toimeen keskenään. Kiista alkoi 12 vuotta sitten, kun parkkiruudussa oli vieras auto.

Viisi entistä pääministeriä kertoo, miksi he lähtivät eduskunnasta kesken kauden.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart puhuu ”tuskan suonsilmäkkeestä”. Hän on joutunut pidättelemään itseään uppoamasta siihen.

Rojin Birzoi tunnetaan kur­dien, tasa-arvon ja rauhan asiaa ajavana aktiivina. Häneltä ei heru ymmärrystä huivipakolle eikä säkkipuheille.

Leena Parkkinen, Matti Remes ja Anja Portin kertovat, miten ovat rakentaneet kirjojensa juonen. Matti Remes aloittaa piirtämällä kaavion.

Suomalainen elokuva ei ole koskaan näyttänyt yhtä pahalta. Eikä yhtä menestyvältä.

Jälkihuollon nuoriin ”kaikki muutokset vaikuttavat paljon vahvemmin kuin ihmisiin, joilla elämä on muuten raiteillaan”, sanoo THL:n asiantuntija.

Yhdysvaltojen ja Israelin lämmin suhde on pitkä ja syvästi uskonnollinen, mutta ei välttämättä ikuinen.

Miikka Peltomaa tuntee orkesterimuusikoiden ammattisairaudet, mutta myös musiikin parantavan voiman.

Suomi on maailman johtava vesijuoksumaa. Monissa muissa maissa vesijuoksua ei tunneta ollenkaan, sille ei ole edes sanaa.

Suomen kymmenes presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari on kuollut 86-vuotiaana Helsingissä.

Pizzaan vai ei? Konvehtimakujen paras vai kauhein? Ananaksella on kyky provosoida ja polarisoida, mutta lonkeromakuna se tuntuu hurmanneen kaikki.

Presidentti Sauli Niinistön suosio on pysynyt vakaana, vaikka 12 vuodessa arvot ovat repineet kansaa kahtia. Onko hän siis ollut hyvä arvojohtaja?

Ilmastonmuutos lisää äärisäitä. Partiolaiset saivat huomata sen, kun 43 000 ihmisen leiriä koetteli ensin lämpöaalto ja sen jälkeen taifuuni.

Australialainen professori Timothy Weeks oli kolme vuotta talibanin vankina. Vapautumisensa jälkeen hän palasi Afganistaniin ja tukee nyt talibania.

Ruotsin kruunu on saanut lempinimiä. Roskavaluutta on kilteimmästä päästä. Ruotsissa kaikki on kalliimpaa kuin ennen, paitsi turistille euroissa. Silti ruotsalaiset jatkavat törsäämistä ja pahentava…

Virkamies ja tutkija Olli Ruohomäki on seurannut Afganistania yli 20 vuotta. ”Taliban on ollut ja tulee olemaan osa Afganistanin monimuotoista dna:ta.”

Riitelyä tuomarin kanssa, mailojen ja suksien paiskomista. Itkua ja murjottamista. Miksi häviäminen on joillekin niin vaikeaa?

Heinäkuussa 2022 mursu teki virheen ja ui Haminaan.

Alfred Backa tekee räävitöntä poliittista satiiria kahdella kielellä.

Nikotiinipussien suosio kasvaa, sääntely tulee jälkijunassa. Viranomaiset ovat aiheuttaneet ”villin lännen meiningin”, kauppiaat sanovat.

Vuodessa on kadonnut joka kymmenes luomutila. Yksi luopujista on Haaralan suuri viljatila. ”Luomussa ei saa toimia luonnon ehdoin”, isäntä Ari Vappula sanoo.

DDR ei ollut niin ankea poliisivaltio kuin sanotaan, väittää historioitsija Katja Hoyer. Hänen uusin teoksensa on käynnistänyt Saksassa kiistelyn lähihistoriasta.

Jotkut haluaisivat kriminalisoida maalittamisen. Vielä pitäisi tietää, mitä maalittaminen oikeastaan tarkoittaa.

Näillä mättäillä neuvostopartisaanit sieppasivat kymmenen lapsen isän kesällä 1944. Sallalaisen Vesa Haatajan johtama ryhmä etsii sotavainajia, niin kadonneita siviilejä kuin sotilaita.

Esplanadi on ainutlaatuinen katu koko Suomen paraatipaikalla. Siksi siihen liittyy ainutlaatuisia intohimoja.

Suomessa julkaistaan enemmän ristikoita kuin koskaan. Jotkut ottavat ne vakavammin kuin toiset.

”Olen onnistunut sonnin pistämisessä oikein hyvin. Jos en pystyisi siihen, ihmiset ajattelisivat, etteivät voimani riitä siksi, että olen nainen”, Cabas sanoo.

Suomalaiset ajattelevat olevansa metsäläis­kansaa, vaikka suurin osa ei ole koskaan edes käynyt oikeassa metsässä. Onko luontosuhteemme pelkkää väärinkäsitystä?

Suomessa on lähes 10 000 työikäistä muistisairasta. Joka vuosi diagnoosin saa tuhat työikäistä.

Televisiotoimittaja Marina Ovsjannikovan täyskäännöstä on ihmetelty. Miksei hän lähtenyt kanavalta jo paljon aiemmin?

Liput kallistuvat ja lentohäpeä painaa. Ilmailuala uskoo silti selviävänsä hiilineutraalina 2050-luvulle.

Serkku ei vastannut viestiin. Samana iltana netissä alkoi kiertää video, jolla serkku huojui edestakaisin.

Kaikki läheiset ovat pyytäneet jääkiekkolegendaa lopettamaan tviittauksen.

”Synkkyys hätkähdyttää: esimerkiksi kategorinen päätös olla hankkimatta lapsia toistuu niin monessa tekstissä, ettei se voi olla sattumaa”, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan sensori Elina Jokinen.

Ruotsi ei ole enää sama hyvinvointiyhteiskunta kuin ennen, sanoo Uppsalan yliopiston professori Joakim Palme. Silti mielikuvasta yritetään pitää kiinni. Olof Palmen pojalla on terveisiä myös Suomeen.

Suomi on riippuvaisempi Kiinasta kuin se oli Venäjästä. Kytkösten katkaisu on paljon vaikeampaa. Onko se edes mahdollista?

Tanskan ulkomaalaislakeihin on tehty 2000-luvulla sata muutosta, sanotaan. Hallitus jopa suunnitteli turvapaikanhakijoiden lähettämistä eläinten karanteenisaarelle.

Lähisuhdeväkivalta ”ei sovellu soviteltavaksi”, sanovat tasa-arvojärjestöt. Puutteellista ja väärää tietoa, vastaavat sovittelijat.

Perinteinen martta taitaa kodin ja puutarhan. Uuden martan ei enää tarvitse. Riittää, että haluaa oppia yhdessä, kokeilla rohkeasti ja helliä itseään.

Pyöräily oli 1960-luvulle asti suomalaisten tärkein liikkumismuoto. Sitten pyörä menetti asemansa. Nyt suomalaisten tulisi innostua pyöräilystä uudelleen.

Nuorten lukuintoa voi parantaa monin keinoin. Lukemisen ei aina tarvitse olla paksun romaanin kahlaamista. Se voi olla myös biisien sanoja.

Suomalainen vaateteollisuus on vastuullista ja kunnianhimoista. Taloudellisesti on vaikeaa.

Satu Rämö kirjoittaa Islantiin sijoittuvia rikosromaaneja. Yhtäkkiä kaikki tuntuvat lukevan niitä.

Hintalappuja vaihtanutta Aleksandra Skotšilenkoa uhkaa kymmenen vuoden vankeus Venäjän armeijaa koskevan valheellisen tiedon levittämisestä.