Podcasts about keitti

Keittiökokeiluja, korealaista ruokaa ja arkioppeja. Luvassa kattaus viime viikon kuulumisia, keittiöonnistumisia ja oivalluksia, jotka ovat tuoneet apua arkeen. Puhutaan nyyttäreistä, hyvistä keitoista ja one pan -ruoista, keittiöitsevarmuudesta, somessa trendaavasta kaakaosta sekä kuivakaappikaaoksesta ja sen selättämisestä.  Jaetaan opit runebergin tortuissa onnistumiseen, fiilistellään meille uusia (aasialaisia) raflalöytöjä ja puhutaan vähän myös työstä somessa.

Perunateatteri on palannut ansaitulta lomaltaan ja heti haudutetaan täydellä höyryllä. Vieraaksi saapuu valokuvaaja, muusikko ja musiikkitoimittaja Risto Vuorimies. Hän on kuvannut levyjen kansia Love Recordsin artisteille ja yhtyeille. Esimerkiksi Hurriganesin alkupään tuotannon ikoniset otokset ovat hänen käsialaansa. Jaksossa Risto valottaa improvisaatioon pohjautuvaa ruokafilosofiaansa ja kertoo mm. minkälaista oli olla kasvissyöjä 70- luvun Suomessa. Hänellä on myös pitkä rakkaussuhde Kuubaan, joka on antanut vahvan dna:n hänen kokkailuihin. Takuulla kiinnostavaa ruokakeskustelua, tuu mukaan.  Ja hei rockpoliisit! Vaikka jakson alustusosiossa puhutaan Hurriganesin debyyttilevystä, niin olisi tietenkin pitänyt puhua Roadrunner -albumista. Kuuntele jakso ja bongaa tämä erhe:)

Keittiömestari Kozeen Shiwanin ravintola The Room sai Michelin-tähden vain 4,5 kuukautta ravintolan avautumisen jälkeen. Ravintola on siis Suomessa nopeiten Michelin-tähden saanut ravintola. Millaista Kozeenin lapsuus ja nuoruus oli, kun he muuttivat perheineen Irakista Suomeen? Shiwan kertoo, miten innostus kokkaamisen alkoi, mitä menestyminen on vaatinut ja mitä unelmia hänellä urallaan on. Entä miksi ravintola-ala on toksinen ja millaista henkistä ja fyysistäkin väkivaltaa hän on joutunut entisillä työpaikoillaan kokemaan? Kozeeen kertoo, millainen merkitys vanhempien tuella on ollut ja mistä hän saa voimaa ihmisten negatiivisten kommenttien jälkeen. Kuulet myös tarinan Michelin-tähden saamisesta.Kuuntele Sunnuntaibrunssi tästä!

Kausi 4, jakso 6/25. Pikajuoksijat siivittävät meidät olympialaisten seivässkandaaliin. Annika on löytänyt itsensä avuttomasta tilasta inkoolaiselta uimarannalta. Australian enskareissa kukaan ei välty diagnoosilta eikä ruoskan iskuilta, kun olemme viimein kohdanneet maailman kieroutuneimman sulhasen. Vilkaisemme Love Island USA:n jaksoja ja kehittelemme Rosanna Kuljulle jälleen uuden pestin. Lisäksi tuotantoyhtiömme tuo muutaman tärkeän formaatin Suomeen. Voit kuunnella sarjan jaksot ilman mainoksia Podmesta, josta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy yllin kyllin osoitteesta podme.com.

Keittiökommelluksia, kahvigranitaa ja satokauden Q&A. Luvassa kuulumisia ja kuulijakysymyksiä, eli sopiva sekoitus vähän kaikkea. Puhutaan hemmotteluhoidoista, sienimetsävinkeistä, kiinnostavista kahvifaktoista, Kian keittiöhaaverista, Petran ihanista jälkkäreistä ja vähän myös siitä, miten saada vipinää pitkään parisuhteeseen. 
Q&A-osiossa listataan parhaat tyrni- ja omppureseptit ja ideoitaan muitakin annoksia kauden sieni-, marja- ja kasvissadolle. Vinkataan myös arjen pika-annokset ja kivoimmat somejutut just nyt. 
Jakso sisältöä mainoksen vuosikumppanillemme Pauligille.


Päivän saarnassa käydään läpi alkoholin hinnan kirot, päivitellään hifistejä, fiilistellää keittiövaa'an käyttöä kemikaalien mittauksessa ja pohditaan onnistuuko Mikko raskausvalokuvien ottamisessa viikonloppuna. Ari on saanut lupaa lähteä oikein ulkomaan reissulle, joten äänitämme vähän etukäteen tämän jakson. Oikein mukavaa hiihtolomaviikkoa kaikille, vai menikö se jo?

Kumpusaaresta Palaceen ja Fidžiltä Bermudalle ja Hongkongiin. Keittiömestari Jaakko Sorsa on todellinen Suomen lahja maailman kulinarismille. Käymme Jaakon kanssa läpi hänen elämänsä isoja käänteitä, joihin tietysti liittyy aina myös tavalla tai toisella ruoka. Mitkä asiat nousevat tärkeiksi kotimaasta, kun on viettänyt suurimman osan aikuiselämästä ulkomailla? Entäpä mitkä ovat Jaakon vinkit niille, jotka haluavat ulkomaille töihin? Ja miten jäniksen naamat liittyvät Jaakon keittiöuran alkuhetkiin? Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Markus Jokela, professori, Psykologian ja logopedian osasto Viiden suuren persoonallisuuspiirteen teoria on viehättänyt minua jo pitkään. Tutustuin siihen tietysti Jordan B. Petersonin kautta ja olen opiskellut sitä itsetutkimuksen matkallani suhteellisen syvällisesti. Koin että tämän mallin kautta pystyin ymmärtämään paremmin omia persoonallisuuteni piirteitä ja se on ollut myös avuksi parisuhteeni dynamiikoita selvittäessä. Tahdoin nauhoittaa aiheesta podcastin ja rupesin etsimään Googlesta ammattilaisia, jotka osaisivat suomen kielellä keskustella aiheesta. Psykologian professori Markus Jokelan nimi pompsahti ylös hakutuloksissa ja laitoinkin hänelle heti sähköpostia. Ilokseni hän suostui podcastiini vieraaksi ja keskustelimme hänen kanssaan aiheesta sivuten akatemista opiskelua ja älykkyyttä. Kiitos podcastin sponsoreille : Puhdas.plus https://www.ancestrallivingfinland.fi/ Koodilla MIEHENMIELI saa -10% alennuksen ylläolevasta verkkokaupasta #bigfive #viidensuurenpersonallisuuspiirteenteoria #miehenmieli #markusjokela #älykkyys #professorimarkusjokela #miehenmielipodcast #psykologia #puhdasplus #ancestrallivingfinland

Sisustuslehdissä esitellään kauniita keittiöitä, mutta kaappien sisälle pääsee harvoin kurkistamaan. Sohvaryhmä-podcastissa avataan nyt hyviä ratkaisuja. Vieraana on kokki ja ruokatoimittaja Teresa Välimäki. Luvassa on pro-vinkkejä, kuinka saat keittiöstä toimivan ja vältyt pahimmilta suunnitteluvirheiltä. Miten keittiö kannattaa järjestää, ja mitkä ovat ratkaisevia valintoja?

Yksinhuoltajan lapsena Sami Tallberg kehittyi luovaksi seikkailijaksi, joka tutustui ympäröivään maailmaan täysillä ja omaehtoisesti.Teini-iässä hänen villi puolensa veti reiveihin ja laittomiin yksityisbileisiin, samalla kun hänen kurinalainen puolensa jo valmisteli ryhtiliikettä: kokkikoulua hän halusi käydä tosissaan. Ja se kannatti. Pian hän työskenteli Lontoon ytimessä tehden ruokaa Madonnan ja Jack Nicholsonin kaltaisille julkkiksille. Lontoon urbaanista ytimestä alkoi kuitenkin myös liike toiseen suuntaan. Tallberg innostui villiyrteistä ja niiden keräämisestä. Niin hänestä tuli palkittu villiyrttiguru ja kirjailija, joka omistautuu perheelleen ja kokee elävänsä täydellisessä harmoniassa luonnon kanssa. Toimittaja on Jonni Roos

Radio Novan Aamussa Kimmolla on ollut tilanne keittiössä ja Minna liittyi tähän vahvasti. Käydään läpi Linnan juhlia ja Minnalla on mielenpäällä mainoskasvot, kuuntele Iltapalat tästä!

Inhan lukion keittiöllä kokataan koulun aterioista parhaat. Ja jos ei, niin ainakin halvimmat!Ylikeittäjä Pata-Kattila Soimaa on jäämässä eläkkeelle ja Kalistaja tekee pienen historiikin hänen elämästään pitkän työuran kunniaksi. Siitä voi jokainen oppia jotain.Muista luovuttaa verta Inhan Verivalapankissa! Joku tarvitsee sitä. Ja toinen halajaa sitä aivan harrastusmielessä.Vieraina Marianna Räsänen ja Ruut SärkijärviSeuraa Huomenta inhaa: IG @huomentainha Tiktok @huomenta_inhafacebook huomentainha -podcast

Savon Aalloilla vietettiin Leppävirran omaa teemapäivää keskiviikkona 25.10. Suoraa lähetystä toteutettiin Leppävirralta, Soisalon Seutu-lehden toimituksesta. Lähetyksessä ääneen pääsivät erityisesti alueen yritykset, ihmiset, ilmiöt, tarinat sekä tapahtumat! Merkittävänä alueen yrityksenä toimii Korona Keittiöt, jonka nykyaikaiset tuotantotilat ja laaja myyntinäyttely sijaitsee Leppävirran Teollisuustiellä, aivan 5-tien varrella. Tarkemmin Korona Keittiöiden arkeen ja tämän hetken kuulumisiin saamme tutustua oheisessa juttutuokiossa, kun yrityksen toinen perustajista Pekka Kaukonen sekä myynnin vastuualueella toimiva Outi Rytkönen saapuivat haastatteluun. Haastattelijana: Sami Turunen

Pelicans-puolustaja Kasper Puutio kävi Radio Voiman vieraana ennen lauantain Tappara-ottelua. Hän sanoo, että illalta saadaan voitto, kun tehdään hirveä määrä töitä.  – Pitää luistella paljon, luvassa on vauhdikas ilta sillä Tappara kaahaa kaukalossa kovaa. Pitää paineistaa. Kun saadaan kiekko, tulee hyökätä fiksusti. Täytyy hoitaa yv (ylivoima) ja av (alivoima) -tilanteet ja laittaa paikoista kiekko pussiin.   Haastattelussa vuodeksi sopimuksen Lahteen tehnyt Puutio kertoo kauden tavoitteistaan.   – Hieman kliseisesti haluan kasvaa isoon rooliin ja vastuuseen. Tulla joka päivä paremmaksi pelaajaksi, jotta voin ottaa sitten paikkani johtavana puolustajana.  Puution mukaan kasvu vaatii fysiikan lisäksi myös henkistä kasvua.   – Pitää oppia käsittelemään tunteet, jotta voisi auttaa itseään ja muita. Jokaisessa pelissä sattuu ja tapahtuu ja kauden aikanakin sattuu ja tapahtuu, Puutio kuvailee. Hän painottaa myös läsnäolon merkitystä: menneisyyttä ja tulevaa ei saisi miettiä liikaa, vaan pitäisi keskittyä käsillä oleviin tilanteisiin.  Kuuntele podcast, jossa Puutio kertoo tavoitteidensa lisäksi ruoanlaittoharrastuksestaan tarkemmin ja paljastaa, mihin asuun on pukeutunut Halloween-juhlissa.  Toimittaja: Eeva Ristkari

Maustan syksyn ensimmäisessä jaksossa paneudutaan Antin opintovapaan ja korkean inflaation kunniaksi vähän köyhempään keittiöön. Italian serkkujen cucina povera kääntyy koto-Suomessa Kolmos-Jaakon keitetyksi mäyräksi, mutta myös poro- ja peurapadaksi. Viekö inflaatio siis kohti kestävämpää, ekologisempaa ja kansanterveydellisempää ruoka-ajattelua?

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Vain hetkeksi piti jäädä on sarja suomalaisista, jotka ovat muuttaneet Ruotsiin eri vuosikymmenillä. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin.– Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin."Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin."Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa."Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä."Hannu CronemyrKareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta.– Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma.– Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä."80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut."Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan. Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. "Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken."Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".7-osainen ohjelmasarja on lähetetty ensimmäisen kerran vuonna 2016. Sarjan kaikki osat löytyvät myös Sveriges Radio Play-sovelluksesta. Kirjoita hakusanakenttään Vain hetkeksi piti jäädä.Virpi Inkerivirpi.inkeri@sverigesradio.se

Maryam Razavi on pitkän kansainvälisen uran tehnyt malli, stylisti ja juontaja. Maryam ammentaa maku- ja tuoksumuistoja lapsuudesta ja kahden kulttuurin kodistaan. Me kuulemme kiehtovia tarinoita persialaisesta keittiöstä ja jaksossa selviää miksi Maryam ei oikein vieläkään syö sahramilla maustettuja ruokia. Lisäksi tässä jaksossa Maryam paljastaa meille millainen George Clooney ihan oikeasti on - kannattaa siis ehdottomasti kuunnella! Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Tässä jaksossa huippukokit Antti Vahtera, Pekka Terävä sekä Petteri Luoto keskustelevat Pauli Aalto-Setälän kanssa ruoanlaittomyyteistä. Mikä on ihanteellinen pihvin lämpötila? Millainen paistinpannu on paras? Miten perunat kannattaa valmistaa? Jaksossa selviää lisäksi, kuka kokki on turvautunut urallaan sähkökäyttöiseen veitseen.

Keittiömestari Tommi Tuominen keksi uudelleen suomalaisen keittiön. Seuraavaksi hän vie sen Lontooseen.

Huippukokit Pekka Terävä, Antti Vahtera ja Petteri Luoto keskustelevat Pauli Aalto-Setälän kanssa keittiöiden sponsoreista ja yhteistyökumppaneista. Millainen merkitys yhteistyöllä on ravintoloille ja kokeille? Entä kuinka paljon rahaa sponsoritoiminnassa liikkuu Suomessa ja maailmalla?

Ranskalainen keittiö on tullut tutuksi huippukokeille jo opiskeluaikoina. Mitkä ovat ranskalaisen keittiön kulmakivet ja mitä juuri nyt kannattaa valmistaa omaan pöytään? Yksi veijareista muistelee tekeytyneensä kerran Michelin-arvostelijaksi, arvaatko kuka on kyseessä?

Gastropub Myllyn yrittäjä ja Suomen keittiömestareiden puheenjohtaja Markku Ojala kertoi Minni Salmiselle Radio Voiman iltapäivässä kotiruokasuosikeistaan. - Kaalikääryleistä ja läskisoosista tykkään. Lapsuuden muistoja tulee siitä, kun söin mummolassa kielestä tehtyä kastiketta. Ojala kertoi myös Gastropub Myllyn ja Suomen sekä Päijät-Hämeen keittiömestareiden kuulumiset ja toivoi, että alueen asukkaat muistaisivat käydä vuodenvaihteen jälkeen ulkona syömässä. - Tammikuu on omien epäilysteni mukaan alaan liittyen kaikkien aikojen hiljaisin. Toivoisin, että ihmiset kävisivät ulkona syömässä ja varsinkin ostaisivat kotimaisia tuotteita kaupasta, Ojala muistuttaa. (Kuva: gastropubmylly.fi)

Viikon jaksossa Antti ja Ilkka pohtivat, mistä syntyy hyvä kotikeittiö. Keskustelu paljastaa, että aina ei eletä kuten opetetaan, ja myös muilla keittiön käyttäjillä on sanansa sanottava. Antti ei saa käyttää koristeellista siivilää siivilänä, ja Ilkka haluisi konmarittaa omat ja muiden keittiöt. Vinkkeinä jälkiruokaa ja sitä konmaritusta sekä lopuksi oivallinen taco-ohje.

Radio Cityn Aamussa kuunneltiin maanantaiseen tapaan terveisiä tulevaisuuteen! Samuel ja Jere olivat molemmat aika kiihtyneessä mielentilassa, toinen vanteiden takia ja toinen ruusupuskassa. Kaikkihan me tiedetään mistä ruumiinlämpö pitää mitata, mutta pitääkö perheessä olla yksi mittari vain annelia varten? Tarjoatko ruokaa putkimiehelle ja onko vedenkeitin vielä turhempi kuin valkosipulipuristin? Mukana myös jehovan puhelu, tyhmät britit ja salaatin pesu!

Henksun safka on podcast-sarja kaikille ruoasta, ruoanlaitosta ja syömisestä kiinnostuneille. Keittiöiden taukotilaan kuulijat johdattaa keittiömaailman huippunimet Pekka Terävä, Antti Vahtera sekä Petteri Luoto. Ohjelmaa juontaa mediapersoona ja toimittaja Pauli Aalto-Setälä. Millaista on valmistaa ruokaa suurelle vierasmäärälle? Millaisiin kommelluksiin kaikessa tohinassa voikaan joutua? Välillä puutteelliset olosuhteet ja useat nälkäiset suut vaativat luovuutta, kokit muistelevatkin, kuinka ovat luovineet ajoittain mahdottomissakin tilanteissa.

Henksun safka on podcast-sarja kaikille ruoasta, ruoanlaitosta ja syömisestä kiinnostuneille. Keittiöiden taukotilaan kuulijat johdattaa keittiömaailman huippunimet Pekka Terävä, Antti Vahtera sekä Petteri Luoto. Ohjelmaa juontaa mediapersoona ja toimittaja Pauli Aalto-Setälä. Ensimmäisessä jaksossa kokit muistelevat erikoisimpia ruokakokemuksiaan, niin hyvässä kuin pahassa. Kohtaamiset annosten kanssa maailmojen äärissä on ajoittain haastanut kokeneemmatkin makunystyrät. Vai miltä kuulostaisi tomaattikastikkeessa haudutettu vatsalaukku? Tai apinan aivot? Kokit myös summaavat parhaimmat makuelämykset ja -kokemukset todeten, että hintalappu ei takaa parasta ruokakokemusta.

Lajittelu ja kompostointi ovat tärkeitä kotona tehtäviä toimia. Kuinka lajittelu sekä biojätteen keräys järjestetään kotona, miten saa kompostin toimimaan tai miten toimitaan uuden kompostorin kanssa? Kompostoinnista ja lajittelusta keskustelemassa Tommi Kukkonen Puhas Oy:stä sekä Maarit Sallinen-Uusoksa Pohjois-Karjalan Martoista. Lisätietoa kompostoinnista: Kompostointi on helppoa ja hyödyllistä: https://www.puhas.fi/lajittelu-ja-neuvonta/kompostointi.html Puutarhajätteen kompostointi: https://www.martat.fi/marttakoulu/puutarha/puutarhan-tyot/puutarhajatteen-kompostointi/

Nyt upottaudutaan meidän unelmien keittiöön ja jaetaan kaikki vinkit ruokarakastajien keittiön suunnitteluun. Bella keittiö piirrettiin vanhan tehdaskiinteistön pohjapiirrustukseen tasan vuosi sitten, nyt kerromme mitä kaikkea tähän väliin on mahtunut. Miten suunnitellaan toimiva keittiö, miten optimoidaan säilytystila ja mitä kaikkea muuta kannattaa ottaa huomioon. Miten keittiön sävy valittiin satojen värien joukosta ja mikä meidän täydellinen tasomateriaali on? Mikä kodinkone oli valittu ennen tilan olemassaoloa? Miten kylmiö eroaa jääkaapista ja miksi se on myös kotikokin paras ystävä. Kia fiilistelee liesitasoa, jonka kohdalla ei tehty yhtäkään kompromissia. Jaksossa vastataan myös teidän kysymyksiin mm. siitä mitä kaikkea kivaa keittiöllä tulee tapahtumaan. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Bella Keittiön kumppaneiden Nixin, Festivon ja Savon kanssa.

The secret is finally out! Bellat on ekaa kertaa podimikkien äärellä juuri valmistuneella Bella Kitchen:llä. Jaetaan uusimpia kuulumisia, fiilistellään upouutta keittiötä ja kerrotaan tarina sen takaa. Kia kertoo millä tilausannoksilla pärjäsi rempan ajan ja Petra jakaa raflavinkin omalta date nightilta. Jaksossa syvennytään viikon teeman mukaisesti keittoihin ja vinkataan meidän lempi soppaniksejä ja -himoja. Mistä etsitään inspistä? Miten tehdään paras tomaattikeitto? Mitä keittoa syötiin Petran häissä? Entä mitä ihanaa Kia murustelee sosekeiton päälle?

Jakso 206. Eikös vaalea glögi tehdä perunasta? Kaverin puolesta kyselen. Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen.

Kaikki mitä olet halunnut tietää keittiövälineistä tuntiin. Aloitetaan vaikeammasta: mitkä kymmenen välinettä on meille tärkeimmät ja miten me niitä käytetään. Vastataan teidän kysymyksiin: Miten huoltaa puista leikkuulautaa? Miten huolletaan ja teroitetaan veitsiä? Mikä on turhin keittiöväline? Mitkä monikäyttöiset välineet minimalistille? Missä panostaa ja missä pihistää? Mihin kaikkeen voi käyttää höyrytyskoria? Mitä ei saa pestä astianpesukoneessa? Otetaan myös mittaa pareista: blenderi vs sauvasekoitin, kolmioraastin vs microplane, pallovispilä vs kierrevispilä? Viikon inspiroivimmissa fiilistellään uusia rafla-avauksia ja maailman pehmeimpien pullien salaisuutta. Kia paljastaa inspiroivan girl crushinsa ja Petra kertoo Tampere-reissun syömisistä. Jakso sisältää mainoksen vuosikumppanillemme Wilfalle sekä Glorian Ruoka ja Viinille.

"Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäs" -ohjelmassa vieraana piipahti Kuopion Klubin keittiömestari Janne Tirri. Jannen suositus nälän siirtämiseen on Järvikala Calzone. Reseptin löydät

Keittiö taas kuin pommin jäljiltä! 3-vuotias kokki sekoittanut maitoa ja jauhoja ja lopulta kaatanut koko sotkun mikroaaltouuniin! Sisäfileet marinoitu väriliiduilla ja jätetty pöydälle tekeytymään koko päiväksi! Kuulostaako tutulta? Lasten ruoanlaitto voi olla välillä tuskallista ja hermoja raastavaa hommaa, mutta miten skidit oppisivat jos eivät saa kokeilla? Entä miten niitä voisi kannustaa olemaan kiinnostuneita safkasta? Näistä ja monesta muusta jutusta on Lähiöfaijojen bunkkeriin saapunut juttelemaan Carrot Kitchenin Olli. Knives out! LAHIOFAIJAT30 -koodilla -30% alennus tilauksesta. Ota haltuun ensin 14 päivän ilmainen kokeilu ja ala kokkailemaan. -> https://link.carrotkitchen.com/lahiofaijat Äänessä: Eemeli ja Tomppa Lähetä meille kysymyksiä Instagramissa @lahiofaijatpodcast tai osoitteeseen: lahiofaijatpodcast@gmail.com www.lahiofaijat.com Yhteistyössä Carrot Kitchen, tee kokkailusta hauskaa! Yhteistyössä Fat Lizard ravintolat ja panimo. Lähiöiden parhaat bisset ja raflat. Lähiöfaijat diggaa, diggaa säkin! Yhteistyössä K-Supermarket Hertta, se tavallista parempi ruokakauppa! Yhteistyössä Makia Clothing, suomalaista vaatesuunnittelua parhaimmillaan! Yhteistyössä Motorola, älykkäämpää teknologiaa kaikille!

Radio Novan Aamussa leivonnan jumalat höristävät tänään korviaan. Aki on innokas apupoika, joka arvostaa selkeitä ohjeita Minnan luoviessa sämpylän (lue Gambinan) tuoksuisena mammana. Onks ees olemassa muita, kuin Sami Kurosen sämpyläreseptejä? Kuuntele Jälki-istunto tästä!

Mikä on karjalaisen ruokaperinteen ydin? Mikä piirakka voi olla parempi kuin karjalanpiirakka? Kotitalousasiantuntija Tiia Koppanen ja Puukarin Pysäkin yrittäjä Anni Korhonen keskustelevat karjalaisesta ruuasta ja siitä, miten se näkyy Puukarin Pysäkillä. Tule kuulolle lämminhenkiseen jaksoon ja nauti kattilamatkasta karjalaiseen keittiöön.

Jakso tehty kaupallisessa yhteistyössä Visit Espoon kanssa. Bellat ja bellot *drum rolls*: Jaksossa vieraana ruokajumalatar SIKKE SUMARI! Sikke, miksi ruoka? Millainen sun kokkaus kokkausfilisofia on? Ketkä pyytäisit ruokapöytään syömään dead or alive? Mikä ravintoloitsijana on parasta, entä haastavinta? Hulluin muisto Kokkisodasta? Paras keittiöniksi? Unelmien aamiainen, missä ja mitä? Oma kotiruokabravuuri? Mitä tony tekee kun haluaa lepytellä sua? Miten kokkaat kiireessä? Guilty pleasure? Suosikkirafla? Onko sulla jotain ruokahaamuja kaapissa? Keittiökaappien kulmakivet? Mitä seuraavaksi? Mitä haluaisit oppia?

Ollaan scrollattu kilometrien verran TikTokia läpi ja etsitty parhaat elämää helpottavat hack:it eli niksit. Jaksossa luetellaan kikkoja niin iisimpään ja nopeampaan kokkailuun kun keittiövälineiden uudenlaiseen hyötykäyttöön ja hävikin vähentämiseen. Mukana on myös vanhoja hyväksi todettuja klassikko-niksejä sekä monta TikTokissa viraaliksi pamahtanutta herkkureseptiä! Miten kuivunut leipä elvytetään, miten sitruunasta saa kaikki mehut irti, miten irrotetaan munankuoret entä pehmennetään voi? Miten välttää nahistunut kurkku, sipulikyyneleet tai kuivunut juusto. Miten tehdään rapeaa tofua, frozen yogurtia, pannarimuroja tai fritattua mozzarellaa? Sanakirja: Hack [häkki] = niksi, kikka, vinkki

Mitkä ovat yleisimmät mokat keittiösuunnittelussa? Mistä keittiösuunnittelu lähtee käyntiin? Millainen olisi Ellan ja Sofian unelmien keittiö? Jaksossa keskustellaan Sofian kokemuksia keittiösuunnittelijana, kuullaan hauskoja tarinoita, jutellaan materiaaleista, keskustellaan Ikean keittiöiden plussista ja miinuksista sekä miten Ikean keittiöitä voi modata oman näköiseksi.

Osa 20: Sitä saa mitä sietää, pureskelee auki mietteitäni siitä, mihin elämän osa-alueisiin sietämisen rajattomuus voi vaikuttaa. Keittiö koki ihmeellisen tason noston, kun aloin miettimään, minkälaista siisteystasoa oikeasti siedän ja miten toimintani on linjassa näkyvän maailmani kanssa.Sitä saat, mitä siedät.IG: @mariawalkama

Kaupallinen yhteistyö: Fiskars Jakso jota olette toivoneet eniten on vihdoin nauhoitettu! Jutellaan siis tunnin verran meidän keittiön tärkeimmistä välineistä. Mikä veitsi pitäisi löytyä joka keittiöstä, mitkä ”kaksi ämmää” on kian lempparit, minkälainen kattila on paras ruskistetulle voille? Mihin kaikkeen bellat käyttää saksia ja miksi preferoidaan lasi- ja metallikulhoja muovin sijaan? Mihin paistinpannuihin ja kattiloihin bellat tarttuvat useimmiten entä onko olemassa loppuelämän pannua? Mihin keittiön gadgeteihin eli elektronisiin vempeleihin kannattaa satsata ja mikä äitiyspakkauksestakin löytyvä tuote on kätevä keittiössä? Petra paljastaa tulevan bambinon sukupuolen ja kertoo babyshowereista joihin osallistui myös tuleva isä ja isoisät. Kuullaan kans Kian uudesta rakkaudesta eli okonomiyakista, joka on Japanin lahja snägärikulttuurille.

Perinteiset Päijät-Hämeen Keittiömestareiden joulumyyjäiset järjestetään su. 20.12 Vuorikadulla sijaitsevan Gastro Pubin terassilla. Jukka Turta vieraili Voiman aamussa ja samalla kertoi kuinka ruuanlaitto laittaa kiinostaa yhä enemmän aivan tavallisia kotikokkeja.

Marttaliiton uudessa Kodinhoitokirjassa luvataan muun muassa vinkit siihen, miten koti siivotaan viidessä minuutissa. Vuonna 1899 perustettu kansalaisjärjestö perustettiin alkujaan tukemaan kotiäitiyttä. Reilussa sadassa vuodessa on muuttunut niin asuminen kuin perheiden sisäiset roolitukset ja myös puhtauden estetiikka. Marttojen Kodinhoitokirjan alaotsake on “innostu ja onnistu kotona.” Martat ovat omien havaintojeni mukaan viime vuosina viestineet aiempaa ehkä höllemmästä siivouskurista. Reilussa sadassa vuodessa on muuttunut niin asuminen kuin perheiden sisäiset roolituksetkin. Marttojen uusi kodinhoitokirja ei anna ohjeita nimenomaan naisille Haastateltavana on Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku ja asumisen ja asuntojen muutoksia tutkinut taidehistorian professori Kirsi Saarikangas. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Radio Cityn Aamussa pohdittiin poikienkin saamaa varoitusviestiä työpaikan keittiön hygieniaan liittyen. Jere kertoi erikoisista tavoistaan muistaa asioita ja Samuel fiilisteli sähköpyöriä. Puheissa myös Karita Tykän kakkapäiväkirja, tori.fi näädät ja luksusvaatteet.

Anssi ja Niina analysoivat kimuranttia tilannetta, jossa eräs kuulija kertoo parisuhteessaan olevansa. Mikä avuksi kun oma työpiste ja elämäkin kaipaisivat organisointia? Mitä ihmettä eilisessä lähetyksessä oikein tapahtui?

Radio Novan Aamussa paneudutaan Niksi-Pirkkaan ja Minna kysyy mikä on tuottaja-Markuksen MP. Aki on käynyt omaa titaanien taisteluaan ja kyllähän Leisure Suit Larry muistetaan. Kuuntele Aamun Parhaat Palat tästä!

Mikä on sinun mielibide? Paskanjauhantamylly raikaa uuden vuoden kunniaksi kuin pakasta vedetty Skuuda! Vakiovieraiden lisäksi leukojaan tässä-KIN jaksossa ulkoiluttaa automyyjäsuvun vesa, simply clever, Skuudamies Valtteri Aine!Hävittäjähankinnat. Eduskunnan paskat hissit. Kaikkeen voi kuolla. Banaani ja jeesusteippi. Reidar Säreistöniemi. Banksyn shredderi. Pankkirotta. Lassin taidesalaliittoteoria. Keittiöinstallaatio. Mona Lisa pod. Mona-Liisa Malvalehto. PS Kemin huivi. Tuohimaa teki maalin, Ruotsi hävisi. Me ei todellakaan liitytä Tornioon. #doppelmayr #visitkittilä. Sirpa pakottaa. Ski doo Ski doo. Tasapää. Kateellinen kokoomuslainen ja kaikista huoltapitävä vasemmistolainen. Itä-Suomen yhteisöllisyys. Kerro lisää sun hiihtolomareissusta. Laina-aihe. Kakkosläppä ja exit only. Paperi menee etupuolelta takapuoleen. Ei tarvi käydä enää haastatteluissa. Jännä järjestys. Parmesanraastin. Toimitus. Kahina. Viivat makuupussissa. Tulkinnanvarainen. Teatteria. Tulevaisuusvaliokunta. D’Hondtin menetelmä. SDP:n jarru. Politiikan keskiö. Vapo, turve ja keskusta. Hirvitorni. Lehmänkaupat. Pyöröovi. Outcome. Teuvon kengännauhat. Tilt-TV.Jakso on nauhoitettu 15.12.2019.Lähetä meille palautetta, kannustusta ja kenties asioita, joista sinä olet pihalla! Meidät löytää sosiaalisen median palveluista @ihanpihallapodcast sekä sähköpostilla ihanpihallapodcast@gmail.com.

Palkittu keittiömestari ja ravintoloitsija, suomalaisen ruoan puolestapuhuja Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan uransa etenemisestä 40-ikävuoteen asti. 25-vuotinen ura on vienyt Rovaniemellä varttuneen Rastaan bensa-aseman sämpyläntäyttäjästä ensimmäiseksi suomalaiseksi nuorten kokkien maailmanmestariksi. Matkan varrelle mahtuu menestyksekkäitä ravintoloita kuin hutilyöntejäkin. Mitään hän ei tekisi toisin, mutta toivoisi oppivansa vihdoin sanomaan ei. Ohjelman on toimittanut Laura Satimus.

Pitkästä aikaa! Tutkapari suunnittelee reseptiikkaansa kondikseen malmilaisessa keittiössä. Kun ainekset sekoitettiin, tuloksena oli jalkapallon evoluution puntarointia pallonhallinnan kautta sekä faktoja Huuhkajien EM-kisapaikan todennäköisyydestä. Huuhkajiin liittyen pohdimme myös mahdollisia ”comeback kingejä”. Mahtui jaksoon paljon muutakin, kuuntelepa pois kaikin parhain mokomin.

Maria Tuominen ryhtyi leikkimielisesti livevideon tekemiseen facebook-ryhmässä, mutta jo pian leikkimielisyys vaihtui tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan. Nyt Marialla on oma fooruminsa live-videoilleen, jossa jokainen halukas voi seurata Marian arkea. Suosio kasvaa ja someilmiö on syntynyt. Maria Tuomisesta on kiinnostunut katsojien lisäksi lehdistö ja tällä erää myös Romano Mirits, jossa Tuominen on tänään vieraana. Ohjelman on toimittanut Maria Friman.

Keittiömestari Heikki Nikula ei ollut lapsena ruoan perään. Kalastajaukki sai pojan maistamaan kuitenkin suolakalaa – muuten ei ollut asiaa verkoille. Krantusta pojasta kasvoi innokas kalastaja, matkailuyrittäjä ja keittiömestari, joka tuo paikalliset raaka-aineet keskiöön ravintola Aanarissa Inarissa. Saamelaisesta perinteestä ammentava moderni ruoka on nostanut Aanaarin toistuvasti Suomen parhaimpien ravintoloiden listauksiin. Muusikoksikin kouluttautuneen Nikulan mukaan työ on parhaimmillaan kuin bändisoittamista, jossa sijaa jää myös improvisaatiolle. Anna Nevalainen tapasi Heikki Nikulan ravintolasalin puolella Inarissa.

Svetlana Aleksijevitšin romaani Neuvostoihmisen loppu selvittää minkälainen on "homo postsovieticus", jälkineuvostoihminen, ja millaiselle pohjalle hän rakentuu. 1900-luvun kauhut ja unelmat elävät vahvasti myös kylmän sodan maailmanjärjestyksen jälkeisessä maailmassa - eikä vähiten jälkineuvostoliittolaisessa mielenlaadussa. Mutta neuvostoihminen on myös myytti, jonka sinnikkyys on estänyt Neuvostoliiton historian käsittelyä. Aleksijevitšin hurjasta dokumentaarisesta romaanista ovat keskustelemassa tutkijat Sanna Turoma ja Kaarina Aitamurto Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista, sekä Cultura-säätiön hankejohtaja Eilina Gusatinsky. Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Marko Taimin keittiössä jutellaan tällä kertaa hyvistä ja huonoista neuvoista, joita on saatu ja kuultu. Luvassa yksi todella huono, jonka Markon isä sai aikoinaan. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Jotkut neuvot ovat todella huonoja Marko Taimin kotoisassa keittiössä Aarne Schwart ja Leila Annikki Airissalo Heikkilä panevat saamiaan neuvoja omaan järjestykseensä. Satikutia saa mm. eläkesäästäminen ja ainakin yksi "mummon neuvo". Hyviäkin ohjeita on kyllä tarjolla ja niiden avulla voi välttyä monelta vikatikiltä ja saada vaikka hevonen ravaamaan. Muita aiheita Ajattomia ajatuksia osa 7, joka on myös viimeinen osa. Tällä kertaa aiheenamme järkiavioliitto. Esimerkkimme löytyy Maria Jotunin Rakkautta novellin samannimisestä kokoelmasta vuodelta 1907. Tekstin, jossa konttorineitiä on juuri kosittu, lukevat Kirsi Blomberg ja Kimmo Tetri. Viikon taiteilija on Marja Koskiniemi, joka kertoo akvarellistaan Heijastus. Koukun tuotti, juonsi ja miksasi Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Arkkitehti, 3.luku - 8 huonetta, olohuone, 2 keittiötä ja 3 tornia - 1.6.2018

Pitkäksi venähtäneen miehuuskeskustelun takia teimme tämän viikon toisesta aiheestamme, drag-kulttuurista, bonusjakson. Suurin osa jakson materiaalista perustuu RuPaul's Drag Raceen. Ennen tätä kannattaa kuunnella tiistain jakso "Miehille bourbonia, tytöille teetä", johon viitataan keskustelussa useita kertoja. Keskustelijoina tälläkin kertaa Riinan, Juliuksen ja Marien lisäksi Aku Nikander.   Käykää myös katsomassa Helsingin Kaupunginteatterin Kinky Boots, jos vielä saatte siihen lippuja.

Mikä kanalinnuista on parhaan makuinen, miten teeri kannattaa valmistaa? Entä, hirvi, poro tai kauris, miten niitä pitäisi käsitellä? Kannattaako muikku ja ahven savustaa, hauki paistaa ja siika suolata? Luontoretkellä Lieksasta kotoisin oleva keittiömestari Jarmo Martiskaisen kertoo vinkkejään riistaruoan valmistamiseen. Koillismaalla herkkuateriaa odotellessaan huuliaan nuoleskelee Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Filosofian tohtori, tutkija, suomalaisia raaka-aineita rakastava keittiömestari Jaakko Nuutila on rauhallisen suorasanainen mies. Rakkaus ruokaan ja ruokakulttuuriin on vienyt miehen sydämen. Pitkän uran tehneenä, monissa maissa ja kulttuureissa kannuksensa hankkineena hän ei turhaan kiertele sanottavaansa. Vastuullisesti ja eettisesti kasvatettu ja tuotettu ruoka alkulähteiltä pöytään, on tämän kokeneen kulinaristin ja huippuammattilaisen periaate. Ohjelman on toimittanut Sini Sovijärvi.

Bloggaaja Merja Mähkän mielestä naisten ei pitäisi keskittyä siihen miltä kotona näyttää vaan heidän pitäisi lähteä ulos oikeaan maailmaan. Mähkän mielestä sisustaminen nakertaa ihmisen inhimillisyyttä. Mitä Nils Gustafsson sanoi Merjalle Bodominjärven murhien oikeudenkäynnin jälkeen tupakkahuoneessa ja miten omaa osakesijoitussalkkua kasvatetaan? Kuuntele kesän kuumin show.

Jonkin aikaa sitten TV1:llä alkoi sarja Flinkkilä & Tastula, joka on hyvin perinteinen keskusteluohjelma. Parisen viikkoa sitten AVAlla alkoi sarja .. Lisää >> http://ift.tt/2DQUMDG

Keittiössä voi olla todella eroottista. Podcast sisältää seksiä. Uskallatko avata oven, kun tuntematon rimputtaa? Pornokohtauksia kotioloissa, aikuisille. Podcastit sisältävät voimakkaita kohtauksia ja seksuaalista sisältöä - suutelua, panemista, runkkaamista ja hellää rakastelua. Kysyimme naisilta, millaisia pornokohtauksia he haluavat. Radio Regina perustuu näihin toiveisiin. Yhteistyössä Jenny+ ja Vaakakapina.

Näillä kolmella keskustelijalla on yhteensä kaksi suomea puhuvaa vanhempaa ja he asuvat Skånessa, missä suomalaiset ovat harvassa. Silti tämä keittiössä käytävä keskustelu on selvää suomea. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Kulttuurikeskustelu Koukussa uusi koukuttajamme muusikko Sonja Skibdahl vierailee tanssija  Özen Erdinçin keittössä ja on kutsunut sinne myös opiskelija/yrittäjä Mauri Liebendörferin. Mukana on myös Özenin Sultan koira. Malmössä ei opi spontaanisti suomea ja kielitaitoaan on pidettävä yllä itse. Hyötyä siitä voi kuitenkin varsin yllättävissä tilanteissa. Kulttuurikeskustelu Koukussa kirjailijavieras Raimo Sillanpään ruonoteos on yksi Kaisu Vilhuinen palkintoehdokkaista. Riitta Huikko haastattelee. Studiossa Riitta Niemi. Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg kulttuuri@sverigesradio.se

Koukkupaneelina tällä kertaa räppäri Jesse Piisinen, hänen äitinsä Tea Secka ja isosiskonsa Heidi Piisinen. Aiheena ruotsinsuomalaisten päivä 24.2., joka ei ole tuttu muille kuin Jesselle. Sänds även på lördag kl 10.04 och onsdag veckan därpå kl 18.05. Samsänds i P2, P6 och Sisuradio Ruotsinsuomalaisten päivä uudella tavalla Ruotsinsuomalaisten päivä ei ole mikään iso tapahtuma Uumajassa, jossa Koukku vierailee tällä kertaa. Tea Seckalle ja Heidi Piisiselle asia oli melkein tuntematon. Tea Secka asetti koko päivän vieton kyseenalaiseksi jo siksi, ettei tunne itseään ruotsinsuomalaiseksi vaan suomalaiseksi. Heidi Piisinen kaipasi päivään muitakin tapahtumia kuin muumia, jotka sopivat myös suomea osaamattomille lapsille ja nuorille. Vaikka hän historian ystävänä haluaa mukaan myös sopivan annoksen Kalevalaa. Koukuttajamme, raptaiteilija Jesse Piisinen, on kyllä ollut mukana useammassa tapahtumassa esiintymässä itsekin, mutta hänenkin mielestään ruotsinsuomalaisten päivään pitäisi löytää jotakin uutta potkua niin, ettei se jäisi vain sisäpiirin jutuksi. Ei lapset jaksa mitään tangoja kuunnella ja kannelta. Heidi Piisinen Enkä minäkään. Tea Secka Suomikin on muuttunut, ei sielläkään ole pelkästään saunaa ja makkaraa. Jesse Piisinen Ohjelmassa myös Musiikin monitoimimies,  Esa Rautiainen tekee laulun  ruotsinsuomalaisten satavuotistaipaleen joka vuosikymmenestä. Muutama on jo valmiina. Kirsi Blomberg haastattelee. Wivica Bandlerin syntymästä on tänä vuonna  kulunut 100 vuotta. Kuulemme arkistojen aarteen vuodelta 1993. Liisa Paavilainen haastattelee Wivica Bandleria, Keittiökeskusteluja-sarjassa.  Ohjelman tuottaja ja miksaaja Kirsi Blomberg. kulttuuri@sverigesradio.se

Mistä syntyy syvä tunneside kotiin ja miten ruokkia sitä? Ettei pääsisi käymään kuten ihmissuhteissa, että ensihuuma väljähtyy ja alkaa tympiä? Kodin ytimessä oltiin Kaikki kotona -lähetyksessä, kun vieraina olivat arkkitehti Sanna Meriläinen ja kiinteistönvälittäjä Jani Pomell. Juontajina Paula Jokimies ja Sanna Pirkkalainen. Arkkitehti Sanna Meriläinen kuvaa kotinsa luonnetta nöyräksi, käytännönläheiseksi ja arkiseksi 50 -luvun asunnoksi. - Huolellinen käsityön fiilis ja arjen arvokkuuus ovat läsnä asunnossani. Kiinteistönvälittäjä Jani Pomellin kerrostalokodissa on 20-luvun henkeä. Sisustuksessa on käytetty paljon vanhoja huonekaluja, mutta oman mausteensa tuovat myös nykyaikaiset esineet. - Kun tulen kotiini, sellaista fiilistä ei tule, että astun antiikkiliikkeeseen. Mennyt ja nykyisyys paiskaavat siellä sulassa sovussa kättä. Sanna Meriläinen on kuvannut Tavallisia koteja -kirjassaan 1900-luvun suomalaista asumisen arkkitehtuuria ja asuntoja. - Valitsin tarkastelun kohteeksi 1900-luvun, koska asuntokannastamme on tehty noin 90 % viimeisen 100 vuoden aikana. On televisio-ohjelmia, joissa näytetään Suomen kauneimpia koteja ja huippuasuntoja, mutta me halusimme nostaa suurta massaa, tavallisia koteja. - Kirjaa tehdessäni vierailin kodeissa, joissa asukkaat olivat vuosikymmeniä asuneet. Kodin ja asukkaiden suhde oli jopa symbiootinen, jokainen esine oli juurtunut kotiin. Kodin ominaispiirteet ja arkkitehtuuri viehättivät heitä vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Yksinelävien ja ikääntyvien ihmisten määrä on kasvamassa ja se näkyy pienien asuntojen myynnin kasvuna. Leimallista tämän hetken asuntomarkkinoille on, että yksiöitä ja kaksioita haetaan todella paljon. Valitettavasti niitä on tosi vähän myynnissä, toteaa Jani Pomell. Keittiösaarekkeet ja asuntokohtaiset saunat ovat oman aikakautensa villityksiä. Ensimmäiset asuntokohtaiset saunat rakennettiin Espoon Olariin 70-luvulla. Arkkitehti Sanna Meriläinen kertoo, että saunojen sijainti asunnossa oli aika erikoinen. Niiden löylyhuoneesta mentiin suoraan ulos parvekkeelle, ilman mitään väli- tai vilvoittelutilaa. Saunat olivat jättimäinen hitti siihen aikaan ja hyvin nopeasti niistä tuli standardi suomalaisiin koteihin. Asunnonostajan kiinnostuksen asteen aistii siitä, kuinka paljon hän kyselee myynnissä olevasta kohteesta, kertoo kiinteistönvälittäjä Jani Pomell. - Taloyhtiön tiedot ja naapurit kiinnostavat aina ostajia. Osa näytöllä kävijöistä alkaa välittömästi sisustaa asuntoa, mikä on myös vahva kiinnostuksen merkki. Kyllä sen aika helposti huomaa, kuka on varteenotettava ostaja.

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin. Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin. Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa.Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä. Hannu Cronemyr Kareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta. Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma. Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä.80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut. Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan.  Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken. Salme Lilleberg ErikssonSarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

80-luvulla vietettiin hilpeää kulutusjuhlaa molemmin puolin Itämerta, eikä Ruotsiin enää tultu ainoastaan työn perässä. Hannu Cronemyr pohdiskeli kuusamolaisessa kodissaan armeijasta päästyään, mitä oikein elämällään tekisi. Jatkaisiko opiskelujaan vai menisikö töihin, vai jotakin muuta. Serkkupoika oli jo käynyt aikaisemmin houkuttelemassa Ruotsiin. Niin siinä sitten kävi, että hyppäsin serkun Volvon takapenkille, ja Tukholmaan tultiin Kapellskärin kautta.Uusi kaupunki mullisti nuoren miehen täysin.Ruotsi oli kuin suurvalta, ainakin Kuusamoon verrattuna. Keväällä ihmisillä oli keltaiset piképaidat päällään, ja minäkin ajattelin hankkia samanlaisen. Keltainen - se on Ruotsin väri! Vapaa-aika oli täyttä rock 'n' rollia, maattiin puistossa ja juotiin kaljaa. Joskus päätin lähteä aamukoneella Helsinkiin, syödä lounaan ja palata illaksi takaisin. Hannu CronemyrHannu kävi kouluttamassa itsensä ravintola-alalle Suomessa ja palasi takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa syynä oli työpaikka legendaarisessa tanssiravintola Kareliassa keskellä Tukholmaa.Olin baarimikkona Kareliassa, se oli kyllä varsinainen Chicago. Keskellä viikkoa tarjottiin ruokaa ja juomaa puoleen hintaan, ja jo iltapäivällä jono kadulla oli monta kymmentä metriä pitkä. Hannu Cronemyr Kareliaan liittyy myös lähtemätön muisto. Ravintolaan soitettiin ja kerrottiin uutinen pääministeri Olof Palmen murhasta. Murhaajan uskotaan juosseen Karelian ohi paetessaan murhapaikalta. Jäin juhlimaan ravintolassa soittaneen suomalaisbändin kanssa. Yöllä vahdit tulivat kolkuttamaan ovelle, pyytäen näyttämään henkilöpapereita. Aamuyöllä menin taksilla kotiin ja ihmettelin, miksei missään ollut tiesulkuja. Minua mietitytti, onko tämä totta vai pelkkää elokuvaa.Botkyrka - suomalaisten kyläTarja Saarikko oli ollut jo 1960-luvulla kesätöissä Tukholmassa. 80-luvun alussa hän palasi takaisin ja tällä kertaa hänellä oli vankka suunnitelma. Tarkoituksenani oli tienata rahaa ja säästää, jotta voisin ostaa oman asunnon Suomesta ja palata sinne.Suunnitelmaan tuli kuitenkin täyskäännös: Tarja tuli raskaaksi ja synnytti pojan vuoden kuluttua muuttohetkestä.80-luvulla ei todellakaan ollut pulmana saada asuntoa. Valitsin tarjouksista parhaan ja sain ihanan asunnon Botkyrkasta, Tukholman miljoona-alueelta. Siellä asuin miltein ilmaiseksi. Botkyrkassa suomalaisia oli kaikkialla, ja lapsille oli suomenkieliset päiväkodit ja koulut. Tarja SaarikkoSuomalaiset nimet tukholmalaislähiön katukilvissäSalme Lilleberg Eriksson asui ruotsalaisen puolisonsa kanssa Akallan lähiössä Sibelius-käytävällä, Sibeliusgångenilla. Suomalaisia asui Akallassakin runsain mitoin, ja lähiön katujen kylteissäkin vilisee suomalaisia nimiä: Finlandsgatan, Kotkagatan, Saimagatan.  Salme Lilleberg Eriksson oli aikoinaan tullut Ruotsiin oppiakseen täydellistä ruotsia. Tuleva opettaja ja kielenkääntäjä oppi kielen, ja rakastui myös ruotsalaiseen mieheen. Pariskunnan elämä sai uuden käänteen, kun perheeseen haettiin adoptiolapsi Sri Lankasta. Olin päättänyt puhua lapselle suomea ennen kuin olimme häntä edes hakeneet. Sri Lankassa satuin sanomaan pojallemme jotain ruotsiksi, ja mieheni käski heti kääntää kielen suomeksi. Hän on ruotsinkielinen, mutta on opetellut suomea. Keittiödiplomatiaan kuuluu kuitenkin ruotsin kieli, jotta kaikki ymmärtävät kaiken. Salme Lilleberg Eriksson Sarjan teossa on käytetty lähteenä Turun Siirtolaisinstituutin Jouni Korkiasaaren artikkelia "Suomalaisten Ruotsiin suuntautuneen siirtolaisuuden yhteiskunnalliset syyt 1900-luvulla".Virpi Inkeri virpi.inkeri@sverigesradio.se   

Ennen työpäivän alkua kannattaa luukuttaa pukuhuoneessa täysillä ysärihittejä. Mitä muita kannustavia asioita voisi siirtää jääkiekosta muualle työelämään? Kaikki strategiat on testattu ja huonoksi havaittu. Kaikki yrittävät olla työpaikalla mahdollisimman tehokkaita - ei minkään takia. Työilmapiiri kiristyy ennen lomia ja lomien jälkeen. Siksi on tartuttava korteen viimeiseen, jääkiekkomailan malliseen. Ihminen on onnellisimmillaan laittaessaan erkkaa lapaan. Hän tietää pääsevänsä kirmailemaan, kuin lapsi. Ja kun yhteinen päämääräkin on kirkas kuin pöytäviina, mikään ei voi tulla onnen tielle. Ajattelevat ihmiset yksi toisensa perään ovat nostaneet kiekkoleijonamme esimerkiksi siitä, miten työelämä voisi toimia. Kun seurasi lätkäjätkien, noiden seesteisten miljonäärien, arkista aherrusta, työpaikalla toimimista, hääräilyä, pari viikkoa, ei voinut kuin ihailla. Noinkin voivat työt sujua. Lyhyitä palavereita tarpeen mukaan. Sitten tekemään. Vastuuta annetaan niin paljon, että se on pakko kantaa, ja ylpeydellä. Sauna on lämmin periaatteessa koko ajan. Kävi työpäivän aikana miten tahansa, viimeistään siellä asiat muljahtavat oikeisiin mittasuhteisiinsa. Jopa valtakunnansovittelija parkaisi, kuin linjatuomari, että leijonista pitää ottaa mallia työpaikoille! Kaikkein parhaiten asiat kiteytti Koivu joka sanoi, että ”joukkueessa on tärkeintä, että kaikki siinä työskentelevät ihmiset kokevat olevansa hyväksyttyjä sellaisina kuin ovat”. Jääkiekko on viisaiden ihmisten yksinkertainen peli. Hyvä itsetunto lähtee siitä kun persoonaa arvostetaan. Erilaisuus on se suurin rikkaus. Silloin kun jokaisen persoonallinen osaaminen tunnustetaan ja päästetään esiin, tapahtuu suuria. Tai ainakin se on mahdollista. Miettikääpä yleistä suomalaista työkulttuuria. Älkää pitkään. Tasapäistäminen ja kelloon tuijottaminen on tärkeämpää kuin mikään muu. Hengissä säilytään, mutta henki ei kulje. Tarvitaan aikalisä. Vain pieni hetki, jolloin vyöryttää ajatusta boksin ulkopuolelle. Melkein joka työpaikalta löytyy Leksa Komarov. Kaveri joka näyttää siltä, että rakastaa punaista malboroa ja huoletonta elämää. Mutta hän on sisimmältään uskomattoman sitkeä. Hän jaksaa tehdä kaikki likaiset työ valittamatta. Vaikka juuri muurattu takka murentuisi, hän aloittaa kylmästi uuden latomisen lippalakki takaraivolla fysiikan lakeja uhmaten. Häntä ei saa ehkä riviin tai kehityskeskusteluun, mutta hän tekee aina enemmän kuin pyydetään. Minne se taas livahti? Työpaikkamme Antti Pihlström. Hitusen ADHD-tapaus, mutta päämäärä hänelläkin aina kirkkaana. Keitti jo pannun kahvia ja ehti juodakin sen. Järjesteli lehdet ja pyyhki kaikki työpöydät. Heitti siivoojalle ylävitosen ja pomolleen alavitosen. Hänen seuraamisensa on aina jännittävää ja jättää teksti-tv:n varjoonsa. Tiedän, että jos täällä sattuisi tulipalo, hän olisi sammuttanut sen nopeammin kuin kukaan olisi edes huomannut katkua nenässään. Jokaiselle työpaikalle tarvitaan lakisääteisesti yksi Mikko Koivu, tai vastaava. Mies joka tietää alan kaikki metkut ja onnistuu kaikessa. Silti hän on vaatimaton ja auttavainen. Hän kertoo mitä seuraavana kannattaa tehdä. Vahvuutta on monenlaista, ja juuri Koivusta löytyy kaikki sortimentit. Kun minulla on juuri tänään siviilielämän ongelmia ja itkuun purskahtaminen sekuntien päässä, hänen viileä katseensa kulmien alta rauhoittaa. Jos käy niin harvinaisesti, että romahdan kolmeksi vartiksi henkisesti ja vapisen kuin haavanlehti Eino-myrskyssä, voin heittäytyä hänen syliinsä - ja asiat järjestyvät. Jääkiekosta voisimme napata myös huoltajat. He eivät pelaa ja ovat siksi korvaamattomia. He mahdollistavat onnistumisen, ovat juttukavereina erityisesti henkistä puolta hierovia hahmoja. Jääkiekko on meille tärkeää. Elämä on tärkeämpää. Siksi kannattaa oppia. Emme saa unohtaa, että monenlaisuus on voimaa. Kun muodot eivät ole symmetrisiä, jää happirakoja. Henki pääsee taas kulkemaan. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kerron teille nyt tarinan, jonka kuulin - urbaanilegenda kenties - mutta haluan jakaa sen Blomiksen luonnon kuuntelijoiden kera - ajateltavaksi ainakin. Kävi nimittäin eräässä ruokatavarakaupassa niin, että, kaupan nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan seuraavalla kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt olla enää satsaamatta ympäristölle haitallisiin muovikasseihin. Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan vihreästä ajattelutavasta. Kassa nenäkkäästi vastasi: "Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan välittäneet tarpeeksi ympäristöstä." Kyseinen vanhempi naishenkilö ajatteli kotimatkallaan, että oikeassahan se kaupan kassaneiti oli: “Ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi ja steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin käyttää yhä uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin. Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka paikassa ei ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä hypänneet autoon aina kun piti mennä parin korttelin päässä olevaan lähikauppaan. Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia miettineet. Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska ei ollut näitä kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä missään sähköllä toimivassa kuivaustornissa. Tuuli- ja aurinkovoima kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien sisarustensa pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia. Mutta eihän meillä silloin tosiaankaan ollut mitään vihreitä ajatuksia. Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio tai radio, ei vastaanotinta joka huoneessa. Ja tv-ruutukin oli jokseenkin nenäliinan kokoinen, eikä täyttänyt koko olohuoneen seinää. Keittiössä tehtiin ruokaa, hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei ollut sähkökoneita apuna joka käänteessä. Kahvi keitettiin pannussa, eikä kahviautomaatissa. Kun pakkasimme jotain herkästi särkyvää postipakettiin, käytimme vanhoja sanomalehtiä suojaamaan lähetystä, koska ei ollut styroksia tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan leikanneet bensiiniä polttavalla koneella. Meillä oli työnnettävä käsikäyttöinen ruohonleikkuri Me pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla emmekä kuntosalin sähköisillä juoksumatoilla. Oikeassahan kassa siis oli, ei meidän päässämme mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut. Joimme vettä kraanasta kun janotti, sen sijaan että olisimme joka kerta käyttäneet erityistä pullovettä. Täytimme täytekynät musteella emmekä ostaneet heti uutta kynää, kun muste alkoi ehtyä. Ja vaihdoimme partahöylän terän, heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylsyi. Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon ja lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan, eikä äidin tai isän tarvinnut hoidella heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua. Kotona oli yksi pistorasia huonetta kohti eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille elektronisille laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään tietokoneohjattua vempainta, joka on yhteydessä tuhansien kilometrien päässä avaruudessa olevaan satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän ruokapaikan. Mutta eikö olekin surullista, kun nykynuoriso valittaa, miten tuhlaavaisia me olimme, kun meillä ei ennen vanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia? Pohti tuo vanhempi rouvahenkilö ja käveli parin kilometrin kauppareissulta kotiinsa, sen sijaan, että olisi ajanut kolme pysäkinväliä bussilla. Tällaisen tarinan siis kuulin. Ja jäin sitä pohtimaan. Koska se on mun luonto.

Miksi kaiken sotkeminen on ehdottoman välttämätöntä? Ymmärtääksemme sen, voi vaikka ensin yhtiöittää perheensä. Onko se ongelma, jos ei tajua yhtään mitä maamme hallitus meinaa? Mökkikauden kynnyksellä olisin taipuvainen ajattelemaan, että ei. Tiedän vanhastaan, että politiikka on yhteisten asioiden sotkemista, ja hyvä niin. Tunnen toki lajitovereitani, jotka ovat kummastelleet happivajeisesti haukkoen Sipilän hallituksen toimia jo yli vuoden – vaikka hallitus on toiminut vasta vajaan. Jotta ymmärtäisin kaiken sotkemisen ehdottoman välttämättömyyden, olen viime aikoina pohtinut oman perheeni yhtiöittämistä. Olen myös huomannut, että jokainen tiedotustilaisuus on hyvä mahdollisuus lisätä ihmisten pelkoja ja horjuttaa tulevaisuudenuskoa. Siksi olen itse päättänyt ajaa yhtiöittämissuunnitelmani maaliin ilman suuria perheelle osoitettuja tiedotustilaisuuksia. Perheeni sai tietenkin jo kuulla huhuja innovatiivisista suunnitelmistani. Luulivat, että aion Yksityistää perheen. Se on ihan eri asia. Jos on jo nytkin ollut vaikea puristaa isistä tunnepuhetta, niin sitten kun sama ukkeli käyskentelisi yläkerrassa puhelin koko ajan korvassa konserninjohtajana, loppuisi kaikki. Vain perheen talous pysyisi puheenaiheena. Siitä olisi aamupalaverit, lukujen ympärille kiertyvät kehityskeskustelut ja teinin kanssa välttämätön iltapäivän popup-palaveri. Meidän perhe on toiminut ihan hyvin. Liian hyvin. Siksi sen toimintaperiaatteet täytyy muuttaa totaalisesti. Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut vaikeaksi ja monimutkaiseksi, siksi yksinkertaisesti toimiva perhe tuntuu todella oudolta. Kun hallituskin haluaa muuttaa kaiken, ja kokeiluluonteisesti varmuudella huonoon suuntaan, perhekään ei voi millään jatkaa entisillä kuvioilla. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Se velvoittaa. Yhtiöittäminen tuo paperityötä. Keittiön pöydällämme on entistä useammin talouspaperin ja Pirkka-servettien lisäksi toisenlaisia, vähemmän imukykyisiä, talouspapereita. Kun perheen kaikki energia menee byrokratian pyörittämiseen, jää vähemmän aikaa riitelyyn! Suomessa ei ole enää pitkään aikaan haettu onnellisuutta, vaan asioiden toimivuutta paperilla, teoriassa. Kun perhe yhtiöitetään, tietyt asiat selkiytyvät. Kun meille nyt on oikeasti vaikeaa puhua tunteistamme, jätetään kokonaan puhumatta. Yhtiön pyörittämisessä olennaista on vain tasekirjat ja niiden täsmääminen. Samalla tavalla kuin taloyhtiön kokouksessa, satunnaiset itkut voidaan kuitata erityisherkän yksilön hysteeriseksi reaktioksi. Kun vielä tiedossa on, että Maikku on jo varannut ajan Rosen-terapiaan, asiaa ei kirjata kokousmuistioon. Käyttömaksut. Niitä olen joutunut pohtimaan paljon. Kyllähän ne tulevat ja valitettavasti vaikutus on kirpaiseva. Perheessämme esimerkiksi ruokaostokset on aiemmin hoidettu väärin niin, että se on ostanut kassin ruokaa joka on ehtinyt, kipaissut lähikauppaan. Sitten on syöty. Jatkossa perheyhtiömme ruokaostokset tehdään mahdollisimman hankalasti. Yhtiön strategisena johtajana tilaan jumalattoman kalliin mobiilisovelluksen yhtiömme jäsenille, jonka kautta yhtiön toimijat voivat siirtää toisilleen mielivaltaisesti määräytyviä asiakasmaksuja. Näillä maksuilla elintarvikkeet todella lopulta lunastetaan. Ellei joku ole jo siinä välissä kuollut nälkään. Minkäänlaista seurantaa tai paikannusta ei tule. Tietoturva ennen kaikkea. Ennen välittämistä ja huolenpitoa. Mitä enemmän innostun perheeni yhtiöittämisestä, sitä enemmän ymmärrän myös hallitustamme. Päässäni pörisee. Sanat ansaintalogiikka ja verosuunnittelu eivät ole enää minulle vain sanoja. Ne tuntuvat elämänkumppaneilta. En taida uskaltaa enää mökillekään. Ja hyvä niin. Siellä pian rauhoittuisin ja vaipuisin johonkin vanhaan ja muka hyväksi havaittuun. Nyt pitää lisätä kierroksia. Meidän kaikkien! Maallikkosaarnaaja Maasola

Ovatko kokin valkoiset mennyttä päivää? Voivatko työvaatteet perustua käytännöllisyyteen, mukavuuteen, sekä samaan aikaan olla katu-uskottavat ulkonäöltään? Miten huomioidaan nykyajan materiaalivaatimukset, kierrätys sekä kestävyys käytössä? Toimittajamme Hanna-Sofia kävi Rafla by touchpointin muotinäytöksessä ja sai sieltä haastattelut itse suunnittelutyöhön osallistuneelta Savoyn keittiöpäällikön Kari Aihiselta, jonka mukaan malliston kuuluvat farkut ovat käytössä myös siviilissä. Lisäksi kuullaan malli Konsta Kettusta, sekä Touchpointin perustaja sekä myynti- ja markkinointijohtaja Carita Peltosta.

Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty lähivesiltä tai haettu suoraan marketin tiskiltä. Yhä useammin kala ostetaan myös valmiiksi käsiteltynä, jotta ruodot eivät pääsisi yllättämään. Miten kalat pitää käsitellä ennen valmistusta ja millaisella lämpötilalla päästään parhaaseen lopputulokseen? Näitä ja monia muita kalaruokiin liittyviä asioita valottaa Keittiömestari Jaakko Kolmonen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Kattilassa porisee keitos, jossa on muun muassa kanelitankoja, ruskistettua voita ja juurisellerin juuria. Yhdistelmä kuulostaa erikoiselta, ja meneillään onkin testi: josko tässä olisi uusi jäätelöjälkiruoka Michelin-tähden ansainneen Chef & Sommelier-ravintolan ruokalistaan? Pienessä keittiössä kuhisee jo päiväsaikaan, kun valmistaudutaan iltaan. Miltä näyttää arki hienon ravintolan keittiössä, siitä ottaa selvää Reetta Arvila. Pääkokki ja osaomistaja, Sasu Laukkonen, on juuri nyt varattu...