Podcasts about tieto finlandia

Salla Vuorikoski on palkittu toimittaja, Hesarin tutkivan ryhmän esihenkilö, Uutisraportti -podcastin vakiojäsen sekä 2024 Tieto-Finlandia -ehdokas kirjallaan Poikkeuksellinen pääministeri - Sanna Marin. Keskustelimme tutkivan journalistin tavasta katsoa maailmaa, kirjan toteutusprosessista, Sanna Marin -ilmiöstä ja hieman myös vapaata lehdistöä uhkaavista voimista. Kiitos vierailusta Salla! https://www.instagram.com/svuorikoski https://www.wsoy.fi/kirjat/sanna-marin-poikkeuksellinen-paaministeri/ Takakansi-podcast Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Keväällä teologit @vmakipelto ja Paavo Huotari julkaisivat teoksen nimeltä Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia, joka herätti paljon keskustelua. Kirja on juuri valittu myös tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi.Podcastin vieras, Suomen teologisen instituutin tutkija Vesa Ollilainen on kirjoittanut (yhdessä TT Topias Tanskasen kanssa) kirjasta kriittisen arvion, joka julkaistiin Perusta -lehdessä kahdessa osassa. Mistä kirjassa ja arviossa on Ollilaisen mukaan kyse?Ollilaisen ja Tanskasen arvio:https://www.perustalehti.fi/2023/08/tieteen-popularisointia-vai-populistisesti-tieteesta-arviossa-sensuroitu-raamatun-muutosten-vaiettu-historia-osa-1/https://www.perustalehti.fi/2023/10/tieteen-popularisointia-vai-populistisesti-tieteesta-arviossa-sensuroitu-raamatun-muutosten-vaiettu-historia-osa-2/ @suomenteologineninstituutti YouTube-kanava on myös tutustumisen arvoinen. Debatti Ville Mäkipellon ja Topias Tanskasen välillä löytyy täältä:https://www.youtube.com/watch?v=A_EnPw8I3Bk

Keväällä teologit Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari julkaisivat teoksen nimeltä Sensuroitu - Raamatun muutosten vaiettu historia, joka herätti paljon keskustelua. Kirja on juuri valittu myös tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi.Podcastin vieras, Suomen teologisen instituutin tutkija Vesa Ollilainen on kirjoittanut (yhdessä TT Topias Tanskasen kanssa) kirjasta kriittisen arvion, joka julkaistiin Perusta -lehdessä kahdessa osassa. Mistä kirjassa ja arviossa on Ollilaisen mukaan kyse?Ollilaisen ja Tanskasen arvio:https://www.perustalehti.fi/2023/08/tieteen-popularisointia-vai-populistisesti-tieteesta-arviossa-sensuroitu-raamatun-muutosten-vaiettu-historia-osa-1/https://www.perustalehti.fi/2023/10/tieteen-popularisointia-vai-populistisesti-tieteesta-arviossa-sensuroitu-raamatun-muutosten-vaiettu-historia-osa-2/

”Me suomalaiset kristityt rakastamme Israelia”, luki englanniksi banderollissa, jota suomalaiset kantoivat lehtimajan juhlassa Jerusalemin kaduilla. ”Israel on Jumalan silmäterä”, luki mielenosoittajan kyltissä Helsingissä. Israelin asema maailman kartalla on siitä erikoinen, että valtio on monelle suomalaisellekin tuttu niin Raamatun sivuilta, kuin kristillisestä perinteestäkin. Innostus päästä kokemaan luvatun maan lumoa ja päästä henkilökohtaisesti kävelemään Jeesuksen jalanjäljissä, onkin vuosikymmenten aikana houkutellut monia suomalaisia esimerkiksi Betlehemiin, Genesaretinjärvelle tai Jerusalemin kaduille. Samalla myös suomalaisten kristittyjen keskuudessa on esiintynyt tulkintoja siitä, että Israel on lähtökohtaisesti aivan eri asia, kuin mikään muu maailman valtio. Israelin kristityt ystävät ovat Suomessakin ylläpitäneet ajatusta siitä, että raamatullisella Israelin maalla ja juutalaisilla on edelleen merkittävä osa Jumalan ilmoitetuissa suunnitelmissa. Tästä puolestaan seuraa velvoite osoittaa tukeaan myös nyky-Israelille, jolloin esimerkiksi valtion poliittista toimintaa on totuttu tukemaan raamatullisin argumentein. Mistä kristillisessä sionismissa on kyse ja mikä selittää tämän vetoa juuri Suomessa? Keskustelemassa ovat Tieto-Finlandia -ehdokaskirja “Luvatun maan lumo – Israelin kristityt ystävät Suomessa” (Gaudeamus 2022) -teoksen kirjoittanut Suomen ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja Israelin ystäviin aiemmin itsekin kuulunut, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja teologi Juha Partanen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Teemu Keskisarja on tunnettu suorasta puheestaan ja äkkivääristä teksteistään. Hän on yksi Suomen nimekkäimmistä historioitsijoista, jonka runsasta kirjallista tuotantoa voidaan mitata useissa hyllymetreissä. Keskisarja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2003 ja tohtoriksi 2006. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Raaka tie Raatteeseen: Suurtaistelun ihmisten historia (2012), Viipuri 1918 (2013), Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus (2016), Saapasnahka-torni: Aleksis Kiven elämänkertomus (2018) ja Kyllikki Saari – Mysteerin ihmisten historia (2021). Keskisarjan teos Viipuri 1918 valittiin Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi vuonna 2013 ja hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 2021. Hän on myös on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti. Keskisarja on päässyt otsikoihin luennoillaan ja kolumneissaan käyttämillään sanavalinnoilla sekä yhteiskunnan nykytilaa rankallakin tavalla ruotivilla kommenteillaan. Jean Mancini haastatteli Teemu Keskisarjaa 6.4.2022. Tykkää, seuraa, tilaa, jaa, kommentoi, peukuta: Facebook, Instagram, Youtube, Supla, Spotify Kuvalähde: Kaisa Kautto. Kuvaa muokattu.

Osmo Soininvaara on kirjoittanut kirjan 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka. Teos on tämän vuoden Tieto-Finlandia ehdokkaana. Kohuteos on ehtinyt nostaa ay-liikkeen karvat pystyyn. Soininvaara väittää että suuri joukko vähän koulutettuja suomalaisia on hinnoiteltu ulos työmarkkinoilta. Politiikkaradio pureutuu Soininvaaran kritiikkiin. Toimittajana Marjo Näkki.

"Vielä 1800-luvulla ihminen ymmärsi suunnilleen kaiken, minkä ympärillään näki ja koki.” Näin kirjoittaa Esko Valtaoja uudessa kirjassaan Tiedonjano: vuosi seikkailuja tieteen viidakossa. 1800-luvun ihminen osasi valjastaa hevosen, tehdä uudet valjaat, panna oluensa ja rakentaa itselleen talon metsästä kaatamistaan puista, muun muassa. Höyrykoneen toiminnankin saattoi jotenkin ymmärtää. Nyt maailma ei enää ole näin näkyvillä vaan elämme mikroaaltouunien ja tekoälyn maailmassa. Luotamme monimutkaiseen, arkea helpottavaan teknologiaan, mutta sen turvallisuus herättää myös kysymyksiä. Kulttuuriykkönen tutustuu tekoälyyn ja sen mahdollisuuksiin ja uhkiin ja lisäksi selvittää, mikä on ihan oikea tiedeuutinen ja mistä tavallinen ihminen sen tunnistaa. Tieto Finlandia -palkittu avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja vie uudella kirjallaan "Tiedonjano - Vuosia seikkailuja tieteen viidakossa" meidät tieteen ihmeiden äärelle. Kirjassa Valtaoja samoilee vertaisarvioituja tiedeartikkeleiden ja tiedeuutisten lomassa ja kertoo kansantajuisesti löydöksistään. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Suomalaisten kalliomaalausten charmantti asiantuntija, Tieto-Finlandia palkittu kirjailija ja professori Pekka Kivikäs vie meidät viime kesällä (2019) tehdyn haastattelun jatko-osassa Saraakallio 2:n löytötunnelmiin ja kalliokuvien tutkimushaasteisiin. Kansakoulun opettajan työ Jyväskylässä, muistot kuuluisasta keskisuomalaisesta kansanparantajasta (käärmeitä lypsävästä Kuunvalon Jussista), Kalevalan ja suomalaisen esoterismin tuntemus jo kolmannessa sukupolvessa, akvarellitaidekausi, pianosoittajan ja -säveltäjän ura, Saraakallio 2:n löytö, monet matkat Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle, kansainväliset kontaktit, avulias lähiverkko ja lyömätön paikallishistorian tuntemus ovat tehneet Pekasta arvostetun tiedonlähteen, jolta edelleen lähes 90-vuotiaana kysytään näkemystä ja neuvoja monilla eri tutkimussaroilla. Hyppää mukaan kalliomaalausten tulkintaprosessiin, jota aina itseään uudistava ja nöyrästi elämään suhtautuva Pekka Kivikäs vertaa mielen tyhjentämisen kautta jopa joogiseen harjoitukseen! Kuuntele aiempi jakso osoitteesta: https://mesokosmos.com/2019/08/05/kalliomaalaukset-ovat-muinaisia-viesteja-osa-1

”Mikään ammattilaskija mä en koskaan ole ollut, joten aktiivinen amatööri on se mun titteli.” Jarkko-Juhani Henttonen on suomalaisen vapaalaskun suuri hahmo. Paitsi pioneerilaskija, Henttonen on ollut myös aktiivinen toimija ja kulttuurivaikuttaja suomalaisessa laskijayhteisössä sekä tapahtumissa jo usean vuosikymmenen ajan. Onpa mies myös kirjoittanut ystävänsä Matti Verkasalon kanssa Tieto-Finlandia -ehdokkuuden napanneen Vapaa Lasku -kirjan (2013). Jaksossa keskustellaan mm riskienhallinnasta, koronatilanteesta, virheistä, sinnikkyydestä, Chamonixista ja uusista aluista. Henttonen kertoo myös vaarallisesta tilanteesta Kesävaaran kurussa, jossa hän oli täysin vakuuttunut kolmen hyvän ystävänsä kuolleen. Jaksossa mainitun videon voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=Y9rYmTm0mfM Lopulta päästään kuulemaan Jarkko-Juhanin ajatuksia isyydestä. ”Oman lapsen kanssa laskeminen on siisteintä laskemista mitä on olemassa.” JJ:n oma viiden nimen toivelista: Ode Siivonen, Pippuri, Mika Andersson, Juha Guttorm, Eero Ettala.

Suomalaisten kalliomaalausten charmantti asiantuntija, Tieto-Finlandia palkittu kirjailija ja professori Pekka Kivikäs vie meidät tässä podcast-jaksossa luontokokemuksen äärelle, joka innoitti häntä tutkimaan kalliomaalauksia muinaisten ihmisten pyhinä kokoontumispaikkoina ja merkkeinä sukupolville mieluummin kuin ohikulkijoiden satunnaisesti kallioihin piirtämänä taiteena. Kansakoulun opettajan työ Jyväskylässä, muistot kuuluisasta keskisuomalaisesta kansanparantajasta (käärmeitä lypsävästä Kuunvalon Jussista), Kalevalan ja suomalaisen esoterismin tuntemus kolmannessa sukupolvessa, akvarellitaidekausi, pianosoittajan ja -säveltäjän ura, Saraakallio 2:n löytö, monet matkat Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle, kansainväliset kontaktit, avulias lähiverkko ja lyömätön paikallishistorian tuntemus ovat tehneet Pekasta arvostetun tiedonlähteen, jolta edelleen lähes 90-vuotiaana kysytään näkemystä ja neuvoja monilla eri tutkimussaroilla. Hyppää mukaan kalliomaalausten tulkintaprosessiin, jota aina itseään uudistava ja nöyrästi elämään suhtautuva Pekka Kivikäs vertaa mielen tyhjentämisen kautta jopa joogiseen harjoitukseen!

Onko meillä toivoa? Mitä yksi ihminen voi tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi? Riippuuko ihmiskunnan tulevaisuus juustoista ja lentoliikenteestä? Tulevaisuus hanskassa -podcastin viimeisessä jaksossa Jari Hanska tekee tiliä tutkimusmatkastaan ilmastonmuutoksen syövereihin. Mitä on jäänyt käteen ja mitä kaikkien pitäisi tehdä seuraavaksi? Kuoriutuuko pessimististä vielä optimisti, vai onko öljytutista luopuminen liian vaikeaa? Jarin aisaparina syntejä punnitsemassa on päätoimittaja ja tietokirjailija Hanna Nikkanen. Nikkasen ilmastonmuutosta käsittelevä kirja ‘Hyvän sään aikana’ (Hanna Nikkanen & työryhmä, 2017) oli tänä vuonna ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnon saajaksi. Tulevaisuusfiktioissa käydään saimaannorpan muistomerkillä vuonna 2046, ja juhlitaan lentoemäntien pikkujouluissa vuonna 2046. Näyttelijöinä kuullaan Joanna Haartti ja Tuomas Rinta-Panttila. Tulevaisuus hanskassa on osa Yle Draaman ja Uutis- ja ajankohtaistoimituksen syksyn 2017 yhteishanketta. Tehtävänä tulevaisuus -teeman jutuissa ja ohjelmissa visioidaan Suomen seuraavaa vuosisataa sellaisessa maailmassa, missä ilmastonmuutokseen on varauduttu ajoissa.

Tekstin tuottaminen ja tarinankerronta tulevat jokaiselle aloittelevalle antropologille tutuiksi opintojen mittaan. Ei ole siis ihme, että niitä päädytään hyödyntämään myös työelämässä. AntroBlogin työelämätoimitus aloittaa syksyn 2016 kirjailijateemalla. Haastattelimme kulttuuriantropologi Tapio Tammista tietokirjojen syntymisen prosessista sekä tietokirjallisuuden tämänhetkisistä suuntauksista. Tammisen tuorein teos, Ruotsin äärioikeiston ja rotuopin historiaa käsittelevä Kansankodin pimeämpi puoli, palkittiin Tieto-Finlandia -palkinnolla 2015. The post Tiedosta tarinankerrontaan appeared first on AntroBlogi.

Esko Jorma Johannes Valtaoja (s. 20. kesäkuuta 1951 Kemi) on avaruustähtitieteen professori. Turun yliopistossa ja Tuorlan observatorion entinen johtaja. Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana. Hänen teoksensa Kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002. Valtaoja tunnetaan julkisuudessa erityisesti ”ahkerana kirjoittajana ja keskustelijana, jonka mielipiteet saattavat herkimpiä närästää”. Hän on arvostellut tieteen jäämistä muiden uutisaiheiden varjoon tiedotusvälineissä. Hänen vahvuudekseen on sanottu erityisesti kykyä kirjoittaa ymmärrettävästi vaikeistakin asioista. Valtaojan ensimmäinen kirja, Kotona maailmankaikkeudessa, käsitteli yleistajuisesti astrobiologiaa, tiedettä joka tutkii elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuutta Maanulkopuolella. Toinen teos, Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen käsitteli ihmiskunnan, maapallon ja elämän mahdollisia tulevaisuuksia. Nurkkaan ajettu Jumala? on painettu kirjeenvaihto professori Valtaojan ja Tampereen hiippakunnan silloisen piispan Juha Pihkalan välillä. Pihkala ja Valtaoja keskustelevat kirjeenvaihdossaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta. Suomalaisten näkemyksiä tutkineen Tiedebarometri 2013:n mukaan Valtaoja oli Suomen tunnetuin tieteilijä.