Podcasts about israelin

Libanon on joutunut vaikean humanitaarisen kriisin keskelle, Israelin käydessä sotaa Hizbollahia vastaan. Maan väestöstä jopa viidennes on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi. Osa majoittuu teltoissa pääkaupungissa Beirutissa. Libanonissa nähdään jo merkkejä Hizbollahin tuen horjumisesta sodan tuhojen keskellä. Ohjelmassa haastateltava libanonilaisprofessori arvioi, että Libanonin hallitus ei kuitenkaan kykene riisumaan Hizbollahia aseista, koska sisällissodan riski on olemassa. Ohjelmassa jututetaan myös tunnettua kristittyä libanonilaistoimittajaa, jota Hizbollah on yrittänyt surmata. Hän uskoo, että menossa on Hizbollahin viimeinen taisto. Israel on tällä viikolla edennyt joukkoineen syvemmälle Libanoniin sitten vuoden 2000 ja vallannut strategisesti tärkeän Beaufortin linnan. Israelilainen ulkopolitiikan kommentaattori arvioi, että pääministeri Benjamin Netanjahua motivoi moni asia operaatioon, esimerkiksi halu sabotoida Iranin ja Yhdysvaltain rauhanneuvottelut. Yhdysvaltalaisasiantuntijan mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Netanjahun välille on syntynyt railo suhtautumisessa rauhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa, lähetyksessä juhlatunnelmia ja analyysiä. Gazan tilanne on jäänyt Iranin sodan varjoon. Millainen on alueen humanitaarinen tilanne ja millaista on Israelin toiminta Libanonissa? Studiossa ovat Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Kaisa-Leena Juvonen ja Lähi-Idän tutkija Susanne Dahlgren. Australia kielsi sosiaalisen median nuorilta ensimmäisenä maana maailmassa. Kielto tuli voimaan noin puoli vuotta sitten. Miten se on toiminut, siitä kertoo Australiasta toimittaja Roope Kariniemi. Koululaisten kesälomat alkoivat viikonloppuna. Nuorisolle on vapautunut luppoaikaa ja samalla jokaisella perheenjäsenellä on omat toiveensa kesäloman kulusta. Miten erilaiset lomatoiveet voidaan sovittaa yhteen? Tätä ovat pohtimassa psykologi Leea Stenvall sekä pitkään erityisnuorisotyön parissa työskennellyt asiantuntija Tapu Sirkka Lasten ja nuorten keskuksesta. Saimaan kanavan liikennöinti alkoi viikko sitten Lappeenrannassa. Kanavasta ei kuitenkaan uskota yhdenkään aluksen menevän läpi, kuten ei mennyt kahtena viime vuonnakaan. Saimaalta tehtävät kanavaristeilyt käyvät kuitenkin kääntymässä kanavassa. Toimittaja Ville Toijonen tapaa Lappeenrannassa m/s Camillalla aluksen entisen kapteenin Jari Hämäläisen. Lähetyksen juontaa Mika Kriikku ja tuottavat Mika Kriikku ja Sari Aro. Toimittajina Petra Nykänen, Anna Nevalainen ja Tuukka Tervonen.

The topics discussed in this episode are intended for a mature audience and may not be suitable for younger viewers.What makes a marriage thrive and what causes it to slowly fall apart?In this raw and honest conversation, Rabbi Elimelech Friedman shares what he's learned from counseling hundreds of Chassidish and Jewish couples over decades. Drawing from years of marriage counseling and relationship guidance, he discusses the challenges couples face in building trust, maintaining emotional connection, and creating lasting love.From communication struggles and recurring conflict to intimacy, infidelity, and marriage repair, Rabbi Friedman reveals the hidden patterns he sees again and again. He explains why some relationships grow stronger through adversity while others drift apart, and how healthy marriages are built through understanding, validation, and consistent effort.Why do good people cheat? What does real intimacy actually mean? How can couples rebuild trust after betrayal or years of emotional distance? And what daily habits strengthen a marriage long before a crisis appears?Whether you're dating, engaged, newly married, or celebrating decades together, this conversation offers practical marriage advice, relationship wisdom, and powerful insights into communication, conflict resolution, personal growth, and building a healthier, more meaningful marriage. It's an honest discussion about Jewish marriage, Chassidish marriage, emotional intimacy, trust, love, and the work required to create a strong relationship that lasts.Rabbi Friedman's Links- Kol Simcha Habyies Status: https://bit.ly/3RBzPmY or 718-812-7019- Website: https://simchashabayis.com/- Daf Yomi: https://bit.ly/4vgKNfW- Yaakov's Daf Yomi Review Vid: https://www.youtube.com/watch?v=YAIfUFzxKK4✬ SPONSORS OF THE EPISODE ✬► Colel Chabad: Help Israel's NeediestFor over 200 years, Colel Chabad has helped people through some of life's hardest moments. HELP HERE→ https://ColelChabad.org/KosherMoney► 12 Stones: Live The Best Life in IsraelIn the heart of the Jerusalem Hills, merely a whisper away from the capital, nestled amidst the lush tapestry of nature and bordering a private reserve in Givat Ze'ev, a unique vision gracefully comes to life.SEE HERE→ https://12-stones.co.il/landing/?utm_source=livinglchaim► Win an $80K Tesla or EV of your choice.Enter the Tesla Raffle→ https://tinyurl.com/TeslaRaffleLchaimUse code LCHAIM for $25 OFF 2 tickets or $500 OFF 15 tickets.► Wheels To Lease: #1 Car CompanyFor over 35 years, Wheels To Lease has offered stress-free car buying with upfront pricing, no hidden fees, and door-to-door delivery.→ CALL/TEXT: 718-871-8715→ EMAIL: inspire@wheelstolease.com→ WEB: https://bit.ly/41lnzYU► BitBean: Smart Custom Software Built for YouYaakov here. Just make the call. They can help you.Reach Out Here→ https://bitbean.link/MeEBlY ✬ IN MEMORY OF ✬This episode is in memory of:• Miriam Sarah bas Yaakov Moshe• Shimon Dovid ben Yaakov Shloima• Moshe Yididya ben YechielLchaim.#iftn

Zwei Frauen verlieren ihre Söhne im Krieg, die eine Mutter ist Israelin, die andere Palästinenserin. Die beiden Frauen Michal und Leila erzählen auf Vorträgen über ihren Verlust und wie das gemeinsame Leid sie verbindet.

Raamatun tekstejä käyttämällä on oikeutettu monta sotaa. Valikoivilla sitaateilla on tuettu niin kansanmurhia kuin ihmiskunnan yhtenäisyyttä. Lähi-idässä tämä Raamattuun vetoaminen on ollut yleistä, ja Israelin ja Arabimaiden retoriikka tuntuu yliampuvalta mutta perustuu usein Raamattuun. Daavid ja Goljat lienee yksi tunnetuimmista vastakkainasetteluista. Mutta oliko koko kuningas Daavid historiallinen hahmo vai osa ikivanhoja legendoja? Eksegetiikan dos. Kirsi Valkama avaa Raamatun eri tulkintatraditioita ja sitä, kuinka niitä on sidottu politiikan ja sodan maailmaan.

Iranin sota on läikkynyt koko Lähi-idän ja Persianlahden alueelle. Talousvaikutukset ulottuvat halki maailman, sillä Iran on tulpannut maailman öljykuljetuksille keskeisen Hormuzinsalmen. Ohjelmassa haastateltavana suomalaisen merikapteenin mukaan Hormuzinsalmen tilanne on nyt paljon vaarallisempi kuin Irakin sodan aikana vuonna 2003. Tankkerialuksilla ei ole ilman sotalaivojen suojaa minkäänlaisia keinoja suojautua Iranin ohjus- ja drooni-iskuilta. Arvostelijoiden mukaan Trumpin hallinto lähti sotaan ilman selkeää tavoitetta ja syytä. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Valkoinen talo oletti Iranin sodasta pikaoperaatiota. Se ei myöskään yrittänyt saada sodalle sen enempää liittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkaan tukea. Ohjelmassa kuullaan, millaisen pakolaiskriisin sota on aiheuttanut Libanonissa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin ilmaiskuja. Sota huolettaa myös itäisellä Välimerellä: Kreikka on jo lisännyt panostuksia alueensa puolustukseen konfliktin vuoksi. Kreikkalaisista osa haluaa Yhdysvaltain tukikohdat pois maasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Tällä viikolla keskustellaan maailman kiristyneimmästä merireitistä eli Hormuzinsalmesta, jonka Iran on sulkenut vastatoimena USA:n ja Israelin pommituskampanjalle. Mitä Hormuzinsalmen sulkeminen todella tarkoittaa, ja mitä seurauksia sillä voi olla maailmalle?Lisäksi keskustellaan siitä, miksi hallituksen suunnitelmat helpottaa määräaikaisia työsopimuksia ovat huono idea, vaikka se epäilemättä tekisikin elinkeinoelämän pamput tyytyväisiksi.Jaksossa lähetetään terveisiä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lle, Gianni Infantinolle, MTV Oy:lle, Valtiovarainministeriön exceleille ja Saara-Sofia Sirénille.Tue podcastia ja sivistä itseäsi, tilaa KU helposti tästä: ⁠https://ku.fi/tilaa

Yhdysvaltojen, Israelin ja Iranin konflikti on ajanut koko Lähi-idän sekasortoon ja öljyn hinta on noussut jyrkästi.Jaksossa energia-asiantuntija Vesa Ahoniemi kertoo, miksi Hormuzinsalmi on maailmantalouden kriittisin pullonkaula ja mitä tapahtuu, jos liikenne siellä häiriintyy pidemmäksi aikaa.Raakaöljystä, maakaasusta, dieselistä ja monesta muusta hiilivetytuotteesta uhkaa tulla huutava pula. Miten nopeasti vaikutukset näkyvät bensapumpulla, lentolipuissa ja inflaatiossa? Entä riittävätkö maailman strategiset öljyvarastot? Voiko Saudi-Arabia tai Yhdysvallat lisätä öljyntuotantoa?Studiossa Vesan kanssa toimittajat Alex af Heurlin ja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Monday of the Third Week of LentLuke 4:24-30Jesus said to the people in the synagogue at Nazareth:“Amen, I say to you,no prophet is accepted in his own native place.Indeed, I tell you, there were many widows in Israelin the days of Elijahwhen the sky was closed for three and a half yearsand a severe famine spread over the entire land."

Yhdysvaltojen ja Israelin aloittama sota Iranin kanssa on nostanut jälleen esiin Lähi-idän monimutkaiset liittolaisuudet ja erilaiset ryhmittymät. Mitä alueen sekavasta tilanteesta sekä eri maiden ja etnisten ryhmien suhteista pitäisi ymmärtää? Vierainamme professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ja sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti evp Juha Mäkelä. Uusimmat tiedot Lähi-idän viikonlopun tapahtumista välittää Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Ylen tutkivan journalismin MOT-ohjelman selvityksen mukaan poliisi on tuomittu pahoinpitelystä tai vammantuottamuksesta vajaan kymmenen vuoden aikana vähintään 19 kertaa. Pahoinpitelyistä kuusi kohdistui alaikäiseen. Selvityksestä kertoo MOT:n toimittaja Jouni Munukka ja aiheesta ovat keskustelemassa rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta ja kehitysjohtaja Jaana Koivukangas Rikosuhripäivystyksestä. Matkailijoita kuljetetaan nyt pois Lähi-idästä Yhdysvaltain ja Israelin Iraniin tekemän hyökkäyksen seurauksena syttyneen sodan vuoksi. Suomen toistaiseksi ensimmäinen ja ainoa kotiutuslento on saapunut Omanista Suomeen. Matkailijoiden tilannetta päivittää ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner. Juontaja Mari Sarolahti. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Varpu Helpinen.

Lk 4:24-30Jesus said to the people in the synagogue at Nazareth:“Amen, I say to you,no prophet is accepted in his own native place.Indeed, I tell you, there were many widows in Israelin the days of Elijahwhen the sky was closed for three and a half yearsand a severe famine spread over the entire land.It was to none of these that Elijah was sent,but only to a widow in Zarephath in the land of Sidon.Again, there were many lepers in Israelduring the time of Elisha the prophet;yet not one of them was cleansed, but only Naaman the Syrian.”When the people in the synagogue heard this,they were all filled with fury.They rose up, drove him out of the town,and led him to the brow of the hillon which their town had been built, to hurl him down headlong.But he passed through the midst of them and went away.

Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien kohteena olevassa Iranissa naiset elävät kakkosluokan kansalaisina. Näköpiirissä ei ole naistenoikeuksien nopeaa paranemista niin kauan kun islamilaisen hallinnon systeeminen epätasa-arvo pysyy. Ohjelmassa haastateltavien iranilaisten tasa-arvoaktivistien mukaan uskonto ja valtio pitäisikin erottaa tilanteen muuttamiseksi. Sota voi tiukentaa Iranin hallinnon kuristusotetta naisista entisestään. Iran lukeutuu naistenoikeuksissa maailmanmitassa häntäpäähän, mutta viime vuosina tasa-arvokehitys on alkanut hidastua myös kansainvälisesti. Valtiojohtajina naisia on edelleen vain alle 30 maassa. Ohjelmassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaisjohtaja sekä Suomen ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa, naispresidentti Tarja Halonen pohtivat syitä hitaalle kehitykselle. Meksiko sai reilu vuosi sitten maan ensimmäisen naispresidentin. Ohjelmassa kuullaan raportti Meksikosta, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma, eikä siltä ole ollut turvassa presidentti itsekään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yli tuhat on kuollut Iranin sodassa ja iskut seuraavat toisiaan. Heilahtavatko vaakakupit ja voimat koko Lähi-idässä uuteen asentoon, jos Israel ja Yhdysvallat saavat lamautettua Israelin arkkivihollisen Iranin? Vai onko se turha luulo? Tilannetta ovat analysoimassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta sekä Suomen entinen Iranin-suurlähettiläs, Lähi-idän ja Persianlahden teemasuurlähettiläs Harri Kämäräinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Miten Espanjassa ja Kreikassa suhtaudutaan Yhdysvaltain ja Israelin aloittamaan Iranin sotaan? Espanjan-toimittaja Maija Salmi ja Kreikan-toimittaja Sara Saure raportoivat. Miksi Euroopan mailla ei ole yhtenäistä linjaa Iranin sotaan? Vierainamme vanhempi tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain uudistamiseksi on herättänyt kovaa vastarintaa kaupan alan jättiläisissä. Sen sijaan tuottajapuoli odottaa lailta helpotusta neuvotteluasemaansa. Aiheesta keskustelemassa Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine ja maatalousekonomisti Kyösti Arovuori Reinu econ:ista. Salpausselän kisat alkavat tänään Lahdessa. Missä kunnossa kisapaikat ovat plussakelien keskellä? Vihtori Koskisen haastattelussa Salpausselän kisojen kilpailupäällikkö Tami Kiuru. Tampereen elokuvajuhlia vietetään nyt 56. kerran. Tänä vuonna festivaaliviikolla näytetään yli sata lyhytelokuvaa. Haastattelussa Tampere Film Festivalin festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Seppo Kivimäki ja Mari Sarolahti.

✨ Liput Fututalksiin ale-hintaan Puheenaiheen kuuntelijoille: Yksi lippu: https://app.swapcard.com/login/event/fututalks-2026/ticket/VGlja2V0VHlwZV82ODc3NA==/page/UmVnaXN0cmF0aW9uRm9ybV81NTY4MQ==Tiimilippu: https://app.swapcard.com/login/event/fututalks-2026/ticket/VGlja2V0VHlwZV82ODc3OA==/page/UmVnaXN0cmF0aW9uRm9ybV81NTY4MQ==

Israelin kansa vaelsi autiomaassa 40 pitkää vuotta. Jumala kulki heidän edellään. Jeesus kulki elämän matkan omiensa edellä ja valmisti meille tien taivaan kotiin. (Jes. 52:12)Seurassasi Kirsi Tiira

Yhdysvaltain ja Israelin iskut Iraniin sekä Iranin vastaiskut heijastuvat myös Lähi-idän ulkopuolelle. Millaiset vaikutukset sotatoimilla on esim. Eurooppaan ja Irania tukevaan Venäjään? Keskustelemassa vanhempi tutkija Toni Alaranta Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Lisäksi ulkomaantoimittajamme Antti Kurosen raportti Jerusalemista Israelista. Lähi-idän kriisin vuoksi kaupallista lentoliikennettä on jouduttu keskeyttämään ja reitittämään uudelleen. Millaista on odottaa paluulentoa Dubain-lomalta Suomeen samalla, kun Iran tekee alueelle? Haastattelussa lomamatkalla oleva Ville Mannonen. Lähi-itä on jatkolentoyhteyksien keskittymä, Hormuzinsalmi taas on öljykuljetusten valtaväylä, jolla kulkevat niin rahti- kuin matkustaja-aluksetkin. Nyt kaikkea liikennettä rajoittavat ilmaiskut. Kuinka pitkäaikaisia ongelmia tästä voi seurata? Keskustelemassa apulaisprofessori Tomi Solakivi Turun yliopistosta ja logistiikan professori Markku Kuula Aalto-yliopistosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt koronaviruksen vaikutusta Suomen kokonaiskuolleisuuteen. Tutkimustuloksista kertoo tutkimusprofessori Tuija Leino THL:stä. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Seppo Kivimäki ja Mikko Pesonen.

Israelin ja Palestiinan kiista ei ole vain tämän päivän politiikkaa, vaan kertomusten kudelma, joka ulottuu vuosituhansien taakse. Kysymykset alueen hallinnasta ja omistuksesta ovat yhtä vanhoja. Raamatuntutkijat Paavo Huotari ja Kirsi Valkama avaavat teoksessaan Kuningas Daavidin pitkä varjo, miten muinaiset raamatunkertomukset – kuten Daavidin ja Goljatin asetelma – elävät yhä nykyretoriikassa ja poliittisessa vallankäytössä. Miksi Raamatun tekstit vaikuttavat edelleen siihen, miten konfliktin syitä ja ratkaisuja hahmotetaan? Miten Islam ja Koraani suhtautuu kysymykseen? Ja miksi ylipäätään uskonnolla on tässä asetelmassa näin korostunut rooli? Aiheesta ovat keskustelemassa tietokirjan tekijät Paavo Huotari ja Kirsi Valkama sekä tutkija Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Ulkomaisten elokuvien Oscar-palkintoehdokkaina on ollut tänä vuonna peräti kolme elokuvaa Palestiinaan liittyen. Tunisian edustaja, Suomessakin laajassa elokuvateatterilevityksessä oleva Hind Rajabin ääni valittiin parhaan kansainvälisen elokuvan voittajaehdokkaaksi. Sen lisäksi Jordanian edustajana on ollut tarjolla samaan kategoriaan sukukronikka All That's Left Of You ja Palestiinan edustajana historiallinen draama Palestine 36. Hind Rajabin ääni -elokuva on tositapahtumiin perustuva kertomus kuusivuotiaasta lapsesta, joka soittaa hätäkeskukseen Pohjois-Gazasta, jossa on käynnissä Israelin armeijan hyökkäys. Alkaa pelastusoperaatio, joka keskittyy hätäkeskukseen, jossa pyritään koordinoimaan Hind Rajabin hakemista pois keskeltä tuhoa. Elokuva perustuu toivon ja epätoivon dynamiikkaan ja näyttää kouriintuvasti, miten epätoivoinen ja turhauttava Gazan tilanne todellisuudessakin on. Elokuvan ohjaaja Kaouther Ben Hania, jonka edellinen elokuva Neljä tytärtä oli ehdolla parhaan dokumenttielokuvan sarjassa vuoden 2024 Oscareissa, sekoittaa elokuvassaan tehokkaasti faktaa ja fiktiota. Hind Rajabin äänessä kuultavat hätäpuhelut ovat aitoja äänitteitä, mikä tuo Gazan alueen humanitaarisen kriisin katsojan iholle. Elokuva palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla seitsemällä palkinnolla, joista yksi oli tuomaristo pääpalkinto. Millaista todellisuutta ja historiaa nämä elokuvat peilaavat? Kuinka totuudenmukaisen kuvan ne antavat konflikteista ja historiasta? Miten ne kertovat palestiinalaisten kärsimyksestä, ja millaista elokuvaa alueen tapahtumista tänä päivänä tuotetaan? Millainen väline elokuva on välittämään siviilien todellisuutta sodan varjossa – tapahtumista, jotka ovat parhaillaan käynnissä? Kulttuuriykkösen vieraina palestiinalaistaustainen mediataiteilija Shareef Askar, Tampereen yliopiston tutkijatohtori Antti Tarvainen sekä toimittaja-dokumentaristi Pertti Pesonen. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Jumalan sana on aarre, joka ei kulu. Siitä kirjoitti myös kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg virressään. Siihen aarteeseen turvasi aikanaan Israelin kansa ja saamme turvata mekin tänään. (Jes. 33:6)Seurassasi Kirsi Tiira

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia. Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan. Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä. Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan. Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia. Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana. Herra jättää Israelin vain siksi ajaksi, kun synnyttäjä synnyttää. Sitten israelilaisten luokse palaavat heidän jäljelle jääneet veljensä. Hallitsija on nouseva ja kaitseva heitä Herran voimalla. Herra, hänen Jumalansa, antaa hänelle vallan ja kunnian. He saavat elää rauhassa, sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka. Hän tuo rauhan.Miik. 5: 1-4Seurassasi on Kirsi Jokela

Uutisvirta Gazasta on hiljentynyt Israelin ja Hamasin lokakuussa solmitun tulitauon myötä. Hamasin hyökkäyksestä vuonna 2023 alkanut sota järkytävine siviiliuhreineen oli Suomessa päivittäin seurannassa. Israelia on syytetty sodassa kansanmurhasta ja lukuisista sotarikoksista sekä siitä, että se ei ole päästänyt toimittajia raportoimaan sodasta. Israelin mukaan kyseessä on suurelta osin Hamasin propaganda sekä läntisten tiedotusvälineiden kritiikittömyys esimerkiksi uutispalvelu Al-Jazeeran toimittamien tietojen osalta. Onko media onnistunut tehtävässään tuottaa riippumatonta ja luotettavaa tietoa Gazan sodan vaiheista ja sen syistä? Onko uutisoinnin volyymi ollut kohdallaan? Aiheesta keskustelevat journalismin tutkimuksen asiantuntija, yliopistolehtori Markus Ojala, antisemitismiin perehtynyt yliopistolehtori, tietokirjailija André Swanström sekä mediassa asiantuntijana käytetty tutkija ja vuoden tieteentekijä Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Die Mailänder Staatsanwaltschaft ermittelt wegen Mordes gegen vermögende «Kriegstouristen». Sie sollen während des Bosnien-Krieges Geld an serbische Soldaten gezahlt haben, um auf Zivilisten zu schiessen. Weitere Themen: Die Gewalt in Sudan ist unvorstellbar. Ein Waffenstillstand im Bürgerkriegsland wäre dringend nötig, um das Leid lindern zu können. Hinter den Kulissen engagiert sich auch die Schweiz, um in Sudan Frieden zu vermitteln. Trotz Waffenruhe bleibt die humanitäre Lage im Gazastreifen katastrophal. Wo anfangen mit Helfen? Eine Palästinenserin und eine Israelin haben kurz nach Kriegsbeginn die Organisation "Clean Shelter" auf die Beine gestellt, die flexibel und rasch Hilfe vor Ort leistet.

Israelin ja Hamasin aselepo on rakoillut pahasti ja samaan aikaan Gazan sisällä on noussut sisäisiä jännitteitä. Onko Gazan tilanne räjähtämässä uudelleen käsiin vai saadaanko aselepo vielä pelastettua? Kotimaassa vakuutusyhtiöiden kaupittelemien terveysvakuutusten hinnat ovat nousseet rajusti. Mistä johtuu yhä kalliimpi hinta?

Lähi-idän tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart uusi teos Palestiina ja Israel – Historia karttoina (Gummerus, 2025) avaa alueen monipolvista historiaa karttojen avulla. Miten karttoja on käytetty poliittisten tavoitteiden ja propagandan välineenä? Miten kartan avulla voi vaikuttaa käsityksiimme maasta ja sen omistuksesta? Entä millä tavoin Israel ja Hamas ovat käyttäneet propagandaa viimeisen 20 vuoden aikana? Onko kahden valtion malli yhä mahdollinen ja kuka lopulta piirtää – ja vahvistaa – Israelin ja Palestiinan tulevat rajat? Keskustelemassa ovat tietokirjailija Timo R. Stewart ja Hannu Juusola, Lähi-idän tutkimuksen professori Helsingin yliopistosta ja "Israelin historia" -kirjan (Gaudeamus, 2003, päivitetty 2024) kirjoittaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ylisti tällä viikolla uuden ajan alkaneen Lähi-idässä Gazan aselevon myötä. Hamas vapautti sopimuksen osana sieppaamansa israelilaispanttivangit. Panttivankien vapaaksi saaminen teki presidentti Trumpista Israelissa sankarin. Sen sijaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua panttivankien omaiset syyttävät aiempien neuvottelujen sabotoimisesta. Ohjelmassa kuullaan israelilaisten tuntoja vapautumiseen johtaneina päivinä. Trumpin rauhansuunnitelmassa on kuitenkin monia avoimia kohtia, ja vaikeimmat kysymykset, kuten äärijärjestö Hamasin aseistariisuminen ja Gazan hallinnon järjestäminen, ovat vielä edessä. Ohjelmassa kysytään usealta Lähi-idän asiantuntijalta, millaisia aukkoja ja huolenaiheita he Trumpin rauhansuunnitelmassa näkevät ja mitä vaadittaisiin Lähi-idän kestävän rauhan toteutumiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Kommentar von Rainer Rupp.Es ist mehr als ein Witz, wie wenig Aufmerksamkeit die Mainstream-Medien dem Fakt schenken, dass der Präsident der Vereinigten Staaten wieder und wieder öffentlich zugibt, von der reichsten Israelin der Welt gekauft worden zu sein. Das ist besonders ironisch, wenn man bedenkt, wie besessen seine politischen Gegner während seiner ersten Amtszeit von der Möglichkeit waren, dass er bereits einer anderen ausländischen Regierung gehörte, nämlich Putin gehörte. Diese, damals von Trumps Gegnern gestreute Fehlinformation wurde während Trumps gesamter erster Amtszeit von den Mainstream Medien Mantra artig wiederholt und zu einem Weltuntergangsszenario gesteigert.Klar, wenn es gegen Russland geht, kann man nichts anderes erwarten. Aber wenn es sich um eine israelisch-zionistische, vielfache Milliardärin handelt, die mit ihrem verstorbenen Ehemann und jetzt als Witwe den US-Präsidenten wie eine Marionette tanzen lässt, dann ist alles in Ordnung. Dann berichten die Medien nur von „guter alter Freundschaft“ unter Gleichgesinnten.Die australische Investigativjournalistin Caitlin Johnstone hat das auf „X“ treffend auf den Punkt gebracht: Trump plaudert in seiner Rede vor dem israelischen Parlament am Montag dieser Woche munter aus dem Nähkästchen Dinge aus, die ihn in einer funktionierenden Demokratie um Amt und Würden und ins Gefängnis gebracht hätten, aber niemand in den Kreisen der selbst-erklärten westlichen Eliten aus Politik und Medien hebt auch nur eine Augenbraue.In seiner Rede vor den Abgeordneten der Knesset hat Präsident Trump erneut öffentlich zugegeben, dass er israel-freundliche Politik auf Geheiß der israelisch-amerikanischen Milliardärin Miriam Adelson und ihres verstorbenen Mannes Sheldon Adelson umgesetzt hat. Diesmal hat er sogar hinzugefügt, dass er glaubt, Adelson liebe Israel mehr als die USA. Wie charmant! Als ob das nicht schon genug wäre, um ein Impeachment-Verfahren auszulösen – oder wenigstens ein paar peinliche Fragen in den Talkshows. Stattdessen? Applaus von den Zuhörern in der Knesset und Schweigen im US-Kongress in Washington und in US- und Vasallen-Medien. Hier folgt die ins Deutsche übersetzte Mitschrift von Trumps diesbezüglichen Bemerkungen in der Knesset. Die Übersetzung ist nicht geschönt und grammatikalische Fehler gibt es auch im Original:„Als Präsident habe ich das katastrophale Iran-Atomabkommen beendet, und letztendlich habe ich Irans Nuklearprogramm mit Sachen namens B2-Bomber beendet. Es ging schnell und es war genau, und es war eine militärische Schönheit. Ich habe die Ausgabe von Milliarden von Dollar autorisiert, die für Israels Verteidigung gegangen sind, wie Sie wissen. Und nach Jahren gebrochener Versprechen von vielen anderen amerikanischen Präsidenten – Sie wissen, dass sie immer versprochen haben – ich habe das nie verstanden, bis ich dort hingekommen bin. Es wurde viel Druck auf diese Präsidenten ausgeübt. Es wurde auch auf mich ausgeübt, aber ich habe dem Druck nicht nachgegeben. Aber jeder Präsident über Jahrzehnte sagte: ‚Wir werden es tun.‘ Der Unterschied ist, ich habe mein Versprechen gehalten und offiziell die Hauptstadt Israels anerkannt und die amerikanische Botschaft nach Jerusalem verlegt. „Stimmt das nicht, Miriam? Schauen Sie Miriam an. Sie ist da hinten. Stehen Sie auf. Miriam und Sheldon [Adelson] würden ins Büro kommen und mich anrufen. Sie würden mich anrufen – ich denke, sie hatten mehr Trips ins Weiße Haus als irgendjemand sonst, schätze ich. Schauen Sie sie an, wie sie da so unschuldig sitzt – hat 60 Milliarden Dollar auf dem Konto, 60 Milliarden. Und sie liebt, und sie, ich denke, sie sagte: ‚Nein, mehr.‘ Und sie liebt Israel, aber sie liebt es....https://apolut.net/trump-gesteht-ich-gehore-der-reichsten-zionistin-der-welt-von-rainer-rupp/ Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Miksi vuoden 2025 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin venezuelalaiselle oppositiojohtajalle María Corina Machadolle eikä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka on julistanut itsensä “rauhan presidentiksi” ja saavuttanut tällä viikolla merkittäviä virstanpylväitä rauhanneuvotteluissa Israelin ja Hamasin välillä? Unkarilainen László Krasznahorkai palkittiin apokalyptisistä ja filosofisista romaaneistaan, mutta oliko valinta oikea ja miten suomalaiset lukijat ovat ottaneet hänen teoksensa vastaan? Jarkko Tontti avaa, miten Krasznahorkain Saatanatango (1985, suom. Minnamari Pitkänen 2020) ja Marvelin supersankarielokuvat kietoutuvat yhteen yllättävillä tavoilla, kun pohditaan ajan syklisyyttä, psykoanalyysia ja kulttuurien ääripäitä. Keskustelussa nousevat esiin myös kirjallisuuden Nobel-palkinnon ikuiset kandidaatit, kuten Haruki Murakami, Ljudmila Ulitskaja ja Salman Rushdie – miksi he jäävät vuodesta toiseen ilman voittoa? Aino-Mari Tuuri nostaa esiin kohutun opettajan tapauksen, jossa vapaa-ajan pornovideot johtivat irtisanoutumiseen. Studiossa kysytään, onko opettajalla oikeus tehdä, mitä haluaa vapaa-ajallaan, ja miksi tapauksesta kirjoitettiin valtava määrä uutisia lyhyessä ajassa? Osa-aikatöissä käyvä, neljän lapsen äiti kertoi Ylen nettisivujen jutussa, että yhden lapsen ratsastusharrastus oli peruttava rahasyistä tänä syksynä. Onko ratsastus vain hyvinvoivien perheiden etuoikeus, vai pitäisikö yhteiskunnan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa mitä haluaa? Jarkko Tontti pohtii tekoälyn nousua elokuva-alalla – voiko AI-näyttelijä Tilly Norwood todella syrjäyttää lihasta ja verestä olevat näyttelijät? Keskustelussa käsitellään, mihin raja vedetään taiteen ja algoritmien välillä, vaikuttaako tekoäly näyttelijöiden työllisyyteen ja voiko kokonaan tekoälyn tuottama elokuva olla oikeaa taidetta. Studiossa pohditaan myös tekijänoikeuksia ja sitä, miten kuolleiden tähtien brändit voidaan suojata tulevaisuudessa. Keskustelemassa ovat tietokirjailijat ja toimittajat Ville Hänninen ja Aino-Mari Tuuri sekä kirjailija Jarkko Tontti. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Israelin ja terroristijärjestö Hamasin väliset epäsuorat neuvottelut panttivankien vapauttamisesta ja Gazan rauhansuunnttelmasta ovat käynnissä Egyptissä. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhanehdotuksen mukaan pian perustettaisiin väliaikainen Rauhanneuvosto hallitsemaan Gazaa. Rauhanneuvostoa johtaisi Trump. Ensin Hamasin pitää kuitenkin luovuttaa kaikki panttivangit, ja Israelin lopettaa sotatoimet. Onko nyt mahdollisuus saada alkusysäys rauhalle Gazassa? Haastattelussa tutkija Timo R. Stewart ja Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Terroristijärjestö Hamasin ja Israelin hallinnon edustajat hakevat Gazaan rauhaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin rauhansuunnitelman pohjalta. Minkälaiset mahdoillisuudet suunnitelmalla on? Vieraina ovat tutkijat Bruno Jäntti ja Olli Ruohomäki. Toisessa laajemmassa keskustelussa kysytään, kuka hallitsee maailman tietoverkkoja? Asia ajankohtaistui keskusteluun saakka, kun Kiina ilmoitti hiljan vaikeuttavansa Nokian ja Ericssonin verkkoliiketoimintoja Kiinan markkinoilla. Studiossa tutkija Markus Holmgren ja ekonomisti Juuso Kaaresvirta. Ykkösaamun toimittaa Pirjo Auvinen.

Palestiinan tunnustamisesta puhkesi Politiikkaradiossa kiivas väittely vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Sofia Vikmanin (kok.) ja perussuomalaisten kansanedustajan, talousvaliokunnan puheenjohtajan Vilhelm Junnilan kesken. Keskustelua vetää Antti Pilke. Miksi perussuomalaiset vastustavat Palestiinan tunnustamista niin kovasti? Onko Suomen edun mukaista, että jäämme rannalle, kun yhä suurempi joukko länsimaita tunnustaa Palestiinan? Viimeisimpänä tunnustamisesta ilmoitti Ranska. Missä on Suomi, kun Israelin äärioikeistolaiset ministerit uhkailevat, että palestiinalaisalueet liitetään osaksi Israelia?

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Anita Haviv ist europäische Israelin und berät Lehrkräfte zum Umgang mit Antisemitismus. Vielen Lehrern in Deutschland würde das Hintergrundwissen dazu fehlen, stellt die gebürtige Wienerin fest und ermutigt sie, auch ungewöhnliche Wege zu gehen. Haviv, Anita www.deutschlandfunkkultur.de, Aus der jüdischen Welt

Gazassa siviilien kärsimykset sotatoimien keskellä ovat syventyneet nälänhädäksi. Lisäksi satoja apua hakevia siviilejä on surmattu Israelin tulituksessa. YK on varoittanut jo kansainvälisen humanitaarisen järjestelmän romuttumisesta. Ohjelmassa haastateltava Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Mirjana Spoljaric varoittaa, että kansainvälistä humanitaarista oikeutta nakerretaan ja oikeudellisesti ja moraalisesti hyväksyttävän toiminnan rima laskee. Israelin toimet Gazassa herättävät arvostelua myös kotimaassa. Israelilaisten kansainvälisen oikeuden asiantuntijoiden ryhmä on vedonnut usein avoimin kirjein kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamisen velvoitteesta Gazassa. Ohjelmassa haastatellaan kolmea israelilaista kansainvälisen oikeuden asiantuntijaa, jotka ovat hyvin huolissaan Gazan humanitaarisesta kriisistä. Lisäksi he ovat vedonneet pääministeri Benjamin Netanjahun hallintoon, jotta se ei toteuttaisi suunnitelmaansa ”humanitaarisen kaupungin” perustamisesta Gazan eteläiseen kaupunkiin Rafafiin. Siviilien pakkosiirroilla on tiukat kansainvälisoikeudelliset edellytykset. Ne eivät israelilaisasiantuntijoiden mukaan Gazassa täyty, vaan humanitaarinen kaupunki Rafahissa olisi sotarikos. Gazan tapahtumien vuoksi Etelä-Afrikka on nostanut kanteen Israelia vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, ICJ:ssä. Etelä-Afrikan kanteen mukaan Israel syyllistyy Gazassa kansanmurhaan. Ohjelman lopussa suomalainen kansainvälisen oikeuden asiantuntija arvioi, miten vankat perusteet Etelä-Afrikan kanteella on. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Lähi-Idässä on todistettu parin viikon aikana pikasota ja pikarauha. Israel ja Iran tekivät ilmaiskuja useita päiviä toistensa maaperälle. Yhdysvallat liittyi Israelin rinnalle juhannussunnuntaina. Operaatio Keskiyön moukari toi raskaat pommikoneet Iranin ilmatilaan. Täsmäiskujen kohteina oli kolme iranilaista ydinlaitosta. Tällä viikolla Iran ja Israel ovat taipuneet tulitaukoon presidentti Donald Trumpin johdolla. Tässä ohjelmassa keskustellaan George Washington-yliopistossa työskentelevän professori Sina Azodin arvioita siitä, mihin Lähi-Idän uusin selkkaus alueen ajoi ja mitä Iranissa tapahtuu. Entinen kenraali, INSS-laitoksen tutkija Meir Elran valottaa Israelin tavoitteita. Vihollisuuksien ytimessä on Iranin kiistelty ydinohjelma. Suomalaisasiantuntija, e entinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen arvioi, ettei Iranin ohjelmaa voida ulkopuolelta väkisin tuhota. Tilanne rauhoittuisi hänen mukaansa vain neuvottelujen avulla. Ulkomailla asuvat iranilaiset seuraavat kotimaansa ja lähialueen rauhattomuutta hämmentyneinä. Ohjelmassa myös katsaus Iranin ja Yhdysvaltain jännittyneisiin suhteisiin. Yhdysvallat ei kurita Iranin pappisvaltaa ensimmäistä kertaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Israelin ja Iranin välinen ohjusiskujen kierre on kiristänyt vaarallisesti Lähi-idän tilannetta. Samaan aikaan EU:ssa käynnistellään prosessia, jossa Israelin assosiaatiosopimusta arvioidaan uusiksi Israelin estettyä humanitaarisen avun Gazaan. Onko Euroopalla varaa muuttaa poliittisia suhteitaan Israeliin ja Lähi-itään keskellä ohjusiskujen kierrettä? Miksi tarvittiin yli 10 vuotta, että laki lentomatkustajien oikeuksien parantamisesta EU:ssa etenee? Luovutaanko kellojen kesäaikaan siirtelystäkin yhtä pitkän harkinta-ajan jälkeen? Strasbourgin radiostudiossa keskustelevat europarlamentaarikot Maria Guzenina (sd. / s&d), Ville Niinistö (vihr. / greens)´ja Pekka Toveri (kok. / epp). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Israelin toimintaa tutkiva YK:n erityiskomitea sanoi marraskuussa, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. Puhuimme uutisissa virheellisti pelkästään YK:sta.

Poliittinen väittely Israelin sotatoimista Gazassa kiehuu tulikuumana. Presidentti, pääministeri ja ulkoministeri kirjoittavat väestön pakkosiirtojen olevan sotarikos. Oppositio syyttää hallituksen sulkeneen liian pitkään silmänsä Israelin rikoksilta. Onko Gazassa käynnissä kansanmurha, rikos ihmisyyttä vastaan, etninen puhdistus, sotarikos? Onko syytös rikoksesta ihmisyyttä vastaan vakavampi kuin väite kansanmurhasta tai sotarikoksesta? Voiko Gazasta raportoiduista sotarikoksista syyttää Israelin johtoa vai yksittäisiä sotilaita? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Israel suunnittelee Gazan valtaamista ja väestön pakkosiirtoa. Meneillään on sotarikos, etninen puhdistus ja kansanmurha. Politiikkaradio kysyy päättäjiltä mitä Suomen tulisi tehdä. Pitäisikö etnisen puhdistuksen olla samanlainen herätys kuin Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan? Pitäisikö Israelille langettaa kovat pakotteet? Miksi hallitus on jakaantunut? Vastaamassa ovat eduskunnan suuren valiokunnan uusi puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.), ulkoasiainvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo (vas.) ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Tanus. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Nirit Sommerfeld ist vor einem Jahr von München nach Chemnitz gezogen – die Stadt, in der ihr Opa lebte, bis er von den Nazis ermordet wurde. Dort hat sie ein Café nach ihm benannt. Es ist eine lebendige Begegnungsstätte geworden. Katrin Heise www.deutschlandfunkkultur.de, Im Gespräch

Jesus said to the people in the synagogue at Nazareth:“Amen, I say to you,no prophet is accepted in his own native place.Indeed, I tell you, there were many widows in Israelin the days of Elijahwhen the sky was closed for three and a half yearsand a severe famine spread over the entire land.It was to none of these that Elijah was sent,but only to a widow in Zarephath in the land of Sidon.Again, there were many lepers in Israelduring the time of Elisha the prophet;yet not one of them was cleansed, but only Naaman the Syrian.”When the people in the synagogue heard this,they were all filled with fury.They rose up, drove him out of the town,and led him to the brow of the hillon which their town had been built,to hurl him down headlong.But he passed through the midst of them and went away.

Gazan aselepo romuttui tällä viikolla Israelin aloitettua uudelleen sotatoimet. Useita satoja on kuollut Israelin iskuissa, joukossa lukuisia naisia ja lapsia. Aselepo ei ehtinyt ensimmäistä vaihetta pidemmälle ja kesti vain pari kuukautta. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on perustellut sotatoimien jatkamista Hamasin ottamien panttivankien vapaaksi saamisella. Ohjelmassa haastateltavan israelilaisasiantuntijan mukaan Netanjahua motivoi kuitenkin enemmän oman poliittisen tulevaisuutensa turvaaminen. Hamasin kynsissä on edelleen yli 50 panttivankia. Aselevon aikana Hamas ja Israel ehtivät vaihtaa vankeja. Ohjelmassa kuullaan vankeudesta vapautuneelta palestiinalaistoimittajalta, millaisissa oloissa vankeja pidetään. Israelissa on myös niitä, joille Gazan aselevon romuttuminen on iloinen uutinen. Äärikansallismielisten joukossa Gazan katsotaan kuuluvan juutalaisille. Ohjelmassa kuullaan siirtokunta-aktiivia, joka valmistautuu jo matkailuvaunuin muuttamaan Gazaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut Gazasta Lähi-idän Rivierana, josta palestiinalaiset pitäisi siirtää muualle. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten Lähi-itä -asiantuntijoiden mukaan Trumpin suunnitelma on toteuttamiskelvoton ja kansainvälisen oikeuden vastainen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle. Kuuntele myös aiheeseen liittyviä aiempia MPA-jaksoja. Holokaustiuhrista hylkiöksi: https://areena.yle.fi/podcastit/1-70869536 Hamasin panttivankien pitkittynyt piina: https://areena.yle.fi/podcastit/1-71538616

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Sommerfeld, Nirit www.deutschlandfunkkultur.de, Fazit

Meneekö Israel liian pitkälle iskuissaan Syyriaan? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pia Kauma (kok) ja Eva Biaudet (rkp). Israel on tuhonnut noin 80 prosenttia Syyrian sotakalustosta. Israel perustelee toimia ennaltaehkäisyllä, mutta asiantuntijat tuomitsevat. Miten Suomen ja EU:n pitää nyt reagoida? Onko hallituksen helppo muodostaa yhteneväinen kanta, kun kristillisdemokraatit ovat aiemmin vastustaneet hallituksen Israel-politiikkaa? Koskinen pohtii, onko lännellä käytössä kaksoisstandardit kun Israelin iskuja ei tuomita samalla jyrkkyydellä kuin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kauma on huolissaan, onko Syyriassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asema tulevaisuudessa niin hyvä kuin nyt lupaillaan. Biaudet toivoo, että Syyrian uuden johdon kanssa saadaan aikaan keskusteluyhteys vaikka valtaan nouseva HTS on määritelty terroristijärjestöksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Marko ja Salla keskustelevat Israelin (todennäköisesti) tekemästä elektroniikkalaittein toteutetusta iskusta Hizbollah-poliitikoihin, brasilialaisia jalkapallonuoria koskevasta HS-selvityksestä, ja perussuomalaisvyörytyksestä joka selvästi on omille viestimistä sen jälkeen, kun puoluetta riepoteltiin hallituksen rasismiohjelman myötä.

Jesus said to the people in the synagogue at Nazareth:“Amen, I say to you,no prophet is accepted in his own native place.Indeed, I tell you, there were many widows in Israelin the days of Elijahwhen the sky was closed for three and a half yearsand a severe famine spread over the entire land.It was to none of these that Elijah was sent,but only to a widow in Zarephath in the land of Sidon.Again, there were many lepers in Israelduring the time of Elisha the prophet;yet not one of them was cleansed, but only Naaman the Syrian.”When the people in the synagogue heard this,they were all filled with fury.They rose up, drove him out of the town,and led him to the brow of the hillon which their town had been built,to hurl him down headlong.But he passed through the midst of them and went away.