Podcasts about israelin

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio pureudutaan ajankohtaisiin kulttuurin ja median ilmiöihin sekä arvokysymyksiin. Studiossa keskustellaan Euroviisuista, jotka huipentuvat viikonloppuna Sveitsin Baselissa, ja Israelin osallistumisesta, joka on herättänyt kiivasta keskustelua. Yleisradiota on haastettu aktiivisempaan keskusteluun euroviisujen poliittisista ulottuvuuksista ja boikotoimaan kisoja. Lisäksi puhutaan eutanasiasta, Cannesin elokuvajuhlista ja Hollywoodin poliittisista puheenvuoroista. Perjantaistudiossa pohditaan myös, miten taiteessa käsitellään ilmastonmuutosta ja mikä rooli viisaudella ja empatialla on kulttuurissamme ja politiikassa. Raatilaisina ovat kirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Jarkko Tontti sekä mainonnan suunnittelija Jussi Turhala. Juontajana toimii Nicklas Wancke. Juontajana on Nicklas Wancke.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Näin sanoo Herra Jumala: Minä etsin itse lampaani ja pidän niistä huolen. Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet. Minä tuon lampaani vieraasta maasta, minä kokoan ne kansojen keskuudesta, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, purolaaksoissa ja kaikilla ruohoisilla mailla. Vehmailla niityillä minä niitä kaitsen, niiden laidun on Israelin korkeilla vuorilla. Siellä, vehreillä kedoilla, ne saavat levätä, ne saavat käyskennellä Israelin vuorten rehevillä laidunmailla. Hes. 34: 11-14Seurassasi on Kirsi Jokela

Seuraavana päivänä levisi tieto, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Ihmiset, joita oli saapunut juhlille suurin joukoin, ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen:- Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, Israelin kuningas!Joh. 12: 12-13Seurassasi on Kirsi Jokela

Nirit Sommerfeld ist vor einem Jahr von München nach Chemnitz gezogen – die Stadt, in der ihr Opa lebte, bis er von den Nazis ermordet wurde. Dort hat sie ein Café nach ihm benannt. Es ist eine lebendige Begegnungsstätte geworden. Katrin Heise www.deutschlandfunkkultur.de, Im Gespräch

Kuinka käy Suomen ja Yhdysvaltain kaupan, kun kauppasota häämöttää. Keskustelemassa toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Keskuskauppakamarista sekä toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä. Brysselistä raportoi EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu. Talouskasvu on peruttu, kun Yhdysvaltain tullit iskevät Suomen talouteen. Kuinka käy kulutuksen? Riittävätkö rahat kaupan kassalla? Kukkarotaloudesta ovat keskustelemassa toimitusjohtaja Juha A. Pantzar Takuusäätiöstä sekä yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto Danske Bankista. Mikä on tilanne Israelin ja äärijärjestö Hamasin rauhanneuvoteluissa? Haastateltavana Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. Tuottajana Anna-Maria Haarala. Toimittajana Marija Skara, Roosa Kajander, Janette Leino. Juontajana Justus Laitinen.

Jesus said to the people in the synagogue at Nazareth:“Amen, I say to you,no prophet is accepted in his own native place.Indeed, I tell you, there were many widows in Israelin the days of Elijahwhen the sky was closed for three and a half yearsand a severe famine spread over the entire land.It was to none of these that Elijah was sent,but only to a widow in Zarephath in the land of Sidon.Again, there were many lepers in Israelduring the time of Elisha the prophet;yet not one of them was cleansed, but only Naaman the Syrian.”When the people in the synagogue heard this,they were all filled with fury.They rose up, drove him out of the town,and led him to the brow of the hillon which their town had been built,to hurl him down headlong.But he passed through the midst of them and went away.

Lk 4:24-30Jesus said to the people in the synagogue at Nazareth:“Amen, I say to you,no prophet is accepted in his own native place.Indeed, I tell you, there were many widows in Israelin the days of Elijahwhen the sky was closed for three and a half yearsand a severe famine spread over the entire land.It was to none of these that Elijah was sent,but only to a widow in Zarephath in the land of Sidon.Again, there were many lepers in Israelduring the time of Elisha the prophet;yet not one of them was cleansed, but only Naaman the Syrian.”When the people in the synagogue heard this,they were all filled with fury.They rose up, drove him out of the town,and led him to the brow of the hillon which their town had been built,to hurl him down headlong.But he passed through the midst of them and went away.

Gazan aselepo romuttui tällä viikolla Israelin aloitettua uudelleen sotatoimet. Useita satoja on kuollut Israelin iskuissa, joukossa lukuisia naisia ja lapsia. Aselepo ei ehtinyt ensimmäistä vaihetta pidemmälle ja kesti vain pari kuukautta. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on perustellut sotatoimien jatkamista Hamasin ottamien panttivankien vapaaksi saamisella. Ohjelmassa haastateltavan israelilaisasiantuntijan mukaan Netanjahua motivoi kuitenkin enemmän oman poliittisen tulevaisuutensa turvaaminen. Hamasin kynsissä on edelleen yli 50 panttivankia. Aselevon aikana Hamas ja Israel ehtivät vaihtaa vankeja. Ohjelmassa kuullaan vankeudesta vapautuneelta palestiinalaistoimittajalta, millaisissa oloissa vankeja pidetään. Israelissa on myös niitä, joille Gazan aselevon romuttuminen on iloinen uutinen. Äärikansallismielisten joukossa Gazan katsotaan kuuluvan juutalaisille. Ohjelmassa kuullaan siirtokunta-aktiivia, joka valmistautuu jo matkailuvaunuin muuttamaan Gazaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut Gazasta Lähi-idän Rivierana, josta palestiinalaiset pitäisi siirtää muualle. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten Lähi-itä -asiantuntijoiden mukaan Trumpin suunnitelma on toteuttamiskelvoton ja kansainvälisen oikeuden vastainen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle. Kuuntele myös aiheeseen liittyviä aiempia MPA-jaksoja. Holokaustiuhrista hylkiöksi: https://areena.yle.fi/podcastit/1-70869536 Hamasin panttivankien pitkittynyt piina: https://areena.yle.fi/podcastit/1-71538616

Etnisten vähemmistöjen vainot ja kansanmurhat nousevat ajoittain uutisotsikoihin, mutta niiden käsittely mediassa on valikoivaa. Esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa tapahtuvat vakavat ihmisoikeusloukkaukset jäävät usein suomalaisessa uutisoinnissa sivuosaan, vaikka niiden vaikutukset ulottuvat laajalle. Viime aikoina Gazassa käynnissä oleva Israelin laajamittainen sotilasoperaatio ja palestiinalaisiin kohdistettu armoton väkivalta ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan Kiinan uiguurivähemmistön järjestelmällinen sorto jatkuu, vaikka kansainvälinen huomio on siirtynyt muualle. Massiivinen väkivalta ja ihmisoikeusrikkomukset ovat globaaleja kysymyksiä, jotka koskettavat myös Suomea kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeudellisten velvoitteiden kautta. Mutta milloin vainoista tulee kansanmurha – ja kuka sen saa määritellä? Tässä jaksossa pureudumme kiisteltyyn mutta ajankohtaiseen kansanmurhan käsitteeseen tarkastelemalla uiguurien ja palestiinalaisten tilannetta. Monet ihmisoikeusjärjestöt, riippumattomat journalistit, poliitikot ja aktivistit ovat kutsuneet Kiinan ja Gazan tapahtumia kansanmurhiksi, vaikka media ja viralliset tiedotuslähteet eivät aina tee niin. Mistä tämä kiista kumpuaa? Onko kyse kielellisistä ja lainopillisista tulkinnoista vai puhtaasti poliittisista valinnoista – vai kenties kaikista näistä? Entä miten tällaiset kriisit kytkeytyvät laajemmin kansainväliseen politiikkaan ja geopoliittisiin valtasuhteisiin? Jakson asiantuntijavieraina opiskelija Pazilaiti Simayijiang ja The Ulkopolitistin kirjoittaja Arttu Uuranmäki. Jakson juontaa Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Mitä EU:lta ja Suomelta vaaditaan tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa? Studiossa poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Britanniasta raportoi toimittaja Kirsi Crowley ja Washingtonista toimittaja Juri von Bonsdorff. Rauhaa odotellaan, mutta Ukrainan jälleenrakentamista suunnitellaan jo. Keskustelemassa Jari Eloranta ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta. Israelin ja äärijärjestö Hamasin tulitauon toisesta vaiheesta ryhdytään neuvottelemaan. Aselevon ensimmäinen vaihe päättyy lauantaina, mikä tilanne Israelissa ja Gazassa. Vilma Romsi raportoi. Juontajana Mira Stenström. Toimittajana Kreeta-Maria Kivioja. Tuottajana Marija Skara

Mieleni minun tekevi ja aivoni ajattelevi - ja siitä syntyy painavaa ja punnittua keskustelua Kulttuuriykkösen Perjantaistudioon. Viikon varrelta kuumimpia kulttuuri- ja mediailmiöitä sekä arvokysymyksiä ovat raadissa ruotimassa kriitikko Leena Virtanen, kirjailija-teologi Vehka Kurjenmiekka sekä tutkija Jori Grym. Toimittajana on Ville Talola. Ensimmäiseksi pureudutaan Liisa Vuonokari-Bomströmin väitöstutkimukseen "Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944". Tutkimus tarkastelee suomalaisen sodanjohdon suunnitelmia Itä-Karjalan etnisen puhdistuksen ja keskitysleirien osalta. Suomessa etninen puhdistus? Keskustelussa pohditaan, miten Venäjän propagandistinen voi hyötyä itsekriittisestä nykykeskustelusta. Miten meidän tulisi käsitellä näitä historian kipeitä vaiheita? Toisessa aiheessa analysoidaan uutta Matti Nykäsestä kertovaa dokumenttia, joka julkaistiin Yle Areenassa. Dokumentti tuo esiin Nykäsen elämän karut puolet, väkivaltaisuuden, holtittomuuden ja alkoholismin. Dokumentti herättää kysymyksiä julkisuuden vaikutuksesta ja siitä, miksi Nykästä ei pysäytetty ajoissa. Mitä Nykänen ilmiönä kertoo suomalaisesta kulttuurista ja julkisuuden armottomuudesta? Millainen vastuu oli Nykäs-lööppejä janoavalla yleisöllä? Miksi konfliktiaiheista, kuten Israelin ja Gazan konflikteista, on niin haastavaa puhua? Pitäisikö journalismin ottaa kantaa enemmän vai pitäisikö välttää aktivismia? Teemu Mäki esitti kritiikkiä suomalaisia taidemuseoita kohtaan nössöydestä. Mäki syyttää museoita varovaisuudesta ja rohkeuden puutteesta provosoivien aiheiden käsittelyssä. Pitääkö taiteen olla provompaa, rohkeampaa ja kantaaottavampaa? Onko provosointi taiteen ainoa tehtävä? Tutkimuksen mukaan syntyvyyden lasku johtuu enemmän stabiilien parisuhteiden ja avioliittojen puutteesta kuin muista tekijöistä. Silläkö syntyvyys saadaan nousuun, että parisuhteet pidemmiksi ja avioliitto kunniaan?

Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana. Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa. Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa. Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret. Sinuun ovat turvanneet isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan, sinua he huusivat ja saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.Psalmi 22: 1-6Seurassasi on Kirsi Jokela

Ukrainan kohtalon hetket. Kuinka yhtenäinen Nato on? Haastateltavana vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista ja toimitusjohtaja Risto EJ Penttilä Nordic West Officesta Millaiset talousnäkymät ovat suomalaisille yrityksille? Keskustelemassa johtaja Sami Pakarinen Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä toiminnanjohtaja Lauri Holappa Uuden talousajattelun keskuksesta. Mitä tiedetään aselevon jatkumisesta Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä. Juontajana Aki Laine. Toimittajina Roosa Kajander ja Atte Uusinoka. Tuottajana Marija Skara.

Sommerfeld, Nirit www.deutschlandfunkkultur.de, Fazit

Millainen vaikutus on Yhdysvaltain uusilla tulleilla? Keskustelemassa seniorianalyytikko Antti Ilvonen Danske Bank sekä taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Kanadasta raportoi kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu vierailee Yhdysvalloissa. Millaisia neuvotteluja Israelin ja äärijärjestö Hamasin tulitauosta käydään? Keskustelemassa LÄhi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistolta ja vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Gazan humanitaarisesta tilanteesta on haastateltavana viestintäpäällikkö Linda Nyholm Lääkärin ilman rajoja -järjestöstä. Kuulemme myös millainen kuva Suomesta on maailmalle välittynyt vuonna 2024. Haastateltavana Ulkoministeriön erityisasiantuntija Meira Pappi. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa on sattunut lento-onnettomuus. Yhdysvaltain ilmailuhallinnon mukaan armeijan helikopteri törmäsi matkustajakoneeseen. Turmapaikalla oleva kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo tuoreimmat uutiset onnettomuudesta. Työllisyyden hoito siirtyi vuoden alussa kunnille. Miten muutos näkyy työnhakijoille? Keskustelemassa Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina. Puhelimitse mukana myös työttömänä työnhakijana vuoden ajan ollut Marianne Winter. Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen aselepo astui voimaan vajaat kaksi viikkoa sitten. Mikä on Gazan humanitaarinen tilanne nyt? Puhelimessa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on ilmoittanut poistavansa sähköautojen hankintatukia ja lisäävänsä öljyn poraamista. Miltä näyttää sähköautoilun tulevaisuus? Vieraina tutkimusprofessori Mikko Pihlatie teknologian tutkimuskeskus VTT:stä ja professori Kari Tammi Aalto-yliopistosta. Ulkomaanlehtikatsaus tulee toimittaja Miina Väisäseltä Ranskasta, missä puhuttaa muun muassa syntyvyyden lasku. Juontaja Atte Uusinoka, toimittaja Ilkka Lahti, tuottaja Annette Blencowe.

Yhdysvalloissa valta vaihtuu tänään, kun presidentti Donald Trump vannoo virkavalansa. Mikä Yhdysvalloissa nyt muuttuu? Vieraina Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja emeritusprofessori Markku Henriksson. Toimittaja Juri von Bonsdorff kertoo tuoreet tunnelmat Yhdysvalloista. Minkälainen murros sosiaalisen median kentällä on käynnissä? Vieraina sosiaalisen median vaikuttaja Jenni Rotonen ja yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen Helsingin yliopistosta. Israelin ja Hamasin välisen aselevon on määrä astua voimaan sunnuntaina. Israelissa oleva ulkomaantoimittaja Antti Kuronen kertoo tuoreimmat tiedot Lähi-idästä. Ranskassa valmistellaan uutta seksuaalikasvatusohejelmaa, jonka on määrä tulla kouluihin ensi syksynä. Pariisissa oleva toimittaja Miina Väisänen kertoo, miksi ohjelma on herättänyt paljon keskustelua ja saanut osakseen kritiikkiä. Juontajana Justus Laitinen, toimittajina Mira Stenström ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Iranin presidentti Masud Pezeškian tapaavat perjantaina Moskovassa. Mistä tapaamisessa neuvotellaan? Haastateltavana lähi-idän tutkija Joonas Maristo Helsingin yliopisto. Kuinka tiedustelu on muuttunut, kun turvallisuusympäristö on muuttunut? Tiedustelusta keskustelemassa väitöskirjatutkija Mikko Porvali Jyväskylän yliopistosta sekä Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Pekka Turunen. Millainen aselepo äärijärjestö Hamasin ja Israelin välille solmittiin? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta sekä vanhempi projektipäällikkö Saana Keskitalo CMI:stä. Keniassa on siepattu kymmeniä ihmisiä viime kesän jälkeen. Kiinniotetut ovat arvostelleet hallitusta, ja ihmisoikeusjärjestöt syyttävät sieppauksista turvallisuusviranomaisia. Ylen Afrikan kirjeenvaihtaja Eeva Eronen raportoi. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajana Satu Heikkilä. Tuottajana Marija Skara.

Ylistetty olkoon Herra, isiemme Jumala, joka herätti kuninkaassa halun saattaa Jerusalemin temppeli kunniaan! Hän on myös tehnyt kuninkaan sekä hänen neuvonantajansa ja mahtavat hallitusmiehensä suopeiksi minua kohtaan. Kun Herran, Jumalani, käsi johdatti minua, sain rohkeutta ja kokosin Israelin päämiehiä lähtemään kanssani matkaan.Esra 7: 27-28Seurassasi on Kirsi Jokela

NBA-tuokion 39. jaksossa uppoudutaan finaalitunnelmiin (4:22), hypätään valmentajakarusellin kyytiin (43:01) sekä vastataan kuulijakysymyksiin NBA:n jakamisesta eteläiseen ja pohjoiseen konferenssiin (1:30:02) kadonneista blokkihirmuista (1:35:25) ja Israelin koripallosta (1:50:58).

Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi.

Meneekö Israel liian pitkälle iskuissaan Syyriaan? Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pia Kauma (kok) ja Eva Biaudet (rkp). Israel on tuhonnut noin 80 prosenttia Syyrian sotakalustosta. Israel perustelee toimia ennaltaehkäisyllä, mutta asiantuntijat tuomitsevat. Miten Suomen ja EU:n pitää nyt reagoida? Onko hallituksen helppo muodostaa yhteneväinen kanta, kun kristillisdemokraatit ovat aiemmin vastustaneet hallituksen Israel-politiikkaa? Koskinen pohtii, onko lännellä käytössä kaksoisstandardit kun Israelin iskuja ei tuomita samalla jyrkkyydellä kuin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kauma on huolissaan, onko Syyriassa esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen asema tulevaisuudessa niin hyvä kuin nyt lupaillaan. Biaudet toivoo, että Syyrian uuden johdon kanssa saadaan aikaan keskusteluyhteys vaikka valtaan nouseva HTS on määritelty terroristijärjestöksi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Syyrian presidentti Bashar al-Assad syöstiin vallasta viikonloppuna. Kuka Syyriassa nyt ottaa vallan? Mikä on Venäjän rooli tapahtumien kulussa? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen, väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta ja terrorismin vastaisen kansainvälisen yhteistyön suurlähettiläs Päivi Kairamo ulkoministeriöstä. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua vastaan on nostettu korruptiosyytteitä. Jerusalemissa oleva toimittaja Pertti Pesonen kertoo, mistä oikeudenkäynnissä on kyse. Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin mukaan asiakkaiden epäasiallinen käytös asiakaspalvelijoita kohtaan on lisääntynyt. Kuinka laajasta ilmiöstä oikein on kyse? Keskustelemassa PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Erika Kähärä ja Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Seija Moilanen. Missä kunnossa suomalaisten hampaat tänä päivänä ovat? Puhelimessa THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa. Juontajana Jaakko Parkkinen, toimittajat Mira Stenström ja Atte Uusinoka, tuottajana Annette Blencowe

Yhdysvalloissa presidentti Joe Biden on armahtanut poikansa Hunter Bidenin. Päihderiippuvuudesta kärsinyt Hunter Biden on tunnustanut syyllistyneensä veropetoksiin ja viime kesänä hänet todettiin syylliseksi myös aserikoksiin. Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kertoo, miten poikkeuksellista on, että presidentti armahtaa perheenjäsenensä. Suomessa kuoli huumeisiin viime vuonna yli 300 ihmistä, joista peräti 91 oli alle 25-vuotiaita. Millaisella huumepolitiikalla asiaan voidaan puuttua ja millaisia työkaluja päiihdetyöntekijöillä on tällä hetkellä? Studiossa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuuluvat kansanedustajat vihreiden Bella Forsgren ja kokoomuksen Maaret Castrén sekä Tukikohta ry:n hanketyöntekijä Anssi Holappa. Häämöttääkö Ranskassa hallituskriisi? Michel Barnierin vetämä vähemmistöhallitus on maanantaina kovassa paikassa, kun Marine Le Penin vetämä suurin oppositiopuolue Kansallinen liittouma vaatii muutoksia budjettiin. Jos hallitukselle esitetään epäluottamusta, edessä saattaa olla epäluottamuslause ja uusi hallituskriisi. Toimittajamme Miina Väisänen raportoi. Teollsuusliitto on jättänyt lukuisia lakkovaroituksia joulukuulle ja ensimmäiset lakot olisivat käynnistymässä tiistaina. Millaisessa jumissa työmarkkinat ovat ja mitä tämä tarkoittaa hallituksen ajamalle vientimallille? Studiossa Työn ja talouden tutkimuksen Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Syyriassa kapinallisjoukot aloittivat viime viikon lopulla laajan hyökkäyksen maan luoteisosissa. Joukot onnistuivat valtaamaan alueita hallituksen joukoilta ja etenivät kohti Aleppoa. Sisällisodan jälkeen solmittu tulitauko on ollut herkässä tilassa ja naapurimaassa Libanonissa taistelut Israelin ja äärijärjestö Hizbollahin välillä taukoisivat vain pari päivää ennen Syyrian kapinallisten hyökkäystä. Miten taistelut vaikuttavat Lähi-idän hauraaseen tasapainoon? Puhelimessa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Juontajana Justus Latinen, tuottajana Jaakko Parkkinen.

Pontuksen kuuluminen: Kaikki menee huonosti Trumpin valinnasta Gazan hävityssotaan ja 1,5 asteen ilmastorajan ylittymiseen. Final Fantasy 6 -pelistä kuitenkin opimme, että aina voi mennä paljon huonomminkin. Siksi tappion jälkeen ei kannata vetäytyä bunkkeriin: myös bunkkeri voidaan vielä tuhota. Elämät ja taistelut jatkuvat raunioissa. Veikan kuuluminen: Trumpin voitto sai monet Yhdysvalloissa toteamaan, että organisoituminen ei kannata, koska “kansa halusi Trumpin”. Mutta pitäisikö tappion syitä etsiä muualtakin kuin aktivismin tappiosta tai kansan syvästä rasistisesta olemuksesta? Millä tavoin oma positio rajoittaa näkökulmaa suuriin poliittisiin liikeratoihin ja murroksiin? Pontuksen vaiva: Israelin silmitön murhakampanja Palestiinassa ja Libanonissa Yhdysvaltojen ja Euroopan tuella on vienyt kaiken pohjan länsimaiden hourailulta “sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä”. Media kuitenkin aloittaa tapahtumien kuvaukset aina vuoden 2023 lokakuusta, vaikka sitä ennen tapahtui yli 100 vuotta asuttajakolonialismia. Pontus tekee sukelluksen Israel-Palestiinan historiaan, sionistiseen Israelin asuttamisprojektiin ja siihen sisältyvään väkivaltaan. Suosituksissa esseitä, BIOS-tutkimusyksikön podcast ja Mikä meitä vaivaa? -Patreonin jakso yhteisöllisyydestä sekä vuosijäsenyys joululahjaksi tosifanille. Jaksossa mainittuja asioita: The Daily -podcast: From Resistance to Reflection https://www.youtube.com/watch?v=DaCUg9jI24g&ab_channel=NewYorkTimesPodcasts The Dig -podcast: The German Question https://open.spotify.com/episode/4f4oOU8cdt5nqdBR9CmvUl?si=c26f0b9fb2154ba9&nd=1&dlsi=15d88f293f5b4091 Carefree Wandering (Hans-Georg Moeller): Guilt Pride: A German Vanity Project Conquering the World https://www.youtube.com/watch?v=Vy2ju_qPtuM Raja Shehadeh: Mitä Israel pelkää? Rashid Khalidi: Palestiina - Sata vuotta asutuskolonialismia ja vastarintaa 1917-2017 Didier Fassin: Moral Abdication Gideon Levy: Killing Gaza A Thousand Essays https://thousandessays.com/ BIOS-podcast: 12 käsitettä maailmasta https://open.spotify.com/show/3M9OYbyDLkzyn5GS6J88YF?si=10b8288f3f944c59 Mikä meitä vaivaa? -Patreon https://patreon.com/mikameitavaivaa

Hamasin terrori-iskussaan sieppaamien panttivankien piina on kestänyt jo vuoden. Samaan aikaan omaisten usko Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun haluun saada panttivangit vapaaksi horjuu. Ohjelmassa kuullaan israelilaisomaisen ajatuksia painajaisen keskellä. Lisäksi Iranin panttivankina ollut yhdysvaltalainen kertoo, miten hän selvisi 444 vuorokauden vankeudesta. Panttivankien vapauttaminen kysyy erikoisosaamista myös neuvottelijoilta. Ohjelmassa haastatellaan kahta New Yorkin poliisin NYPD:n entistä panttivankineuvottelijaa ja pohditaan, millaisin keinoin Hamasin pitämät panttivangit voisi saada vapautettua. Ohjelman lopuksi psykologi avaa, miten panttivankeuden aiheuttama trauma vapautumisen jälkeen voi oireilla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Edessä on vuosisadan mittainen suurvaltojen kilpajuoksu, joka muuttaa maailmanjärjestystä pysyvästi, kirjoittavat ministeri Jaakko Iloniemi ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ulkopolitiikan esseekokoelmassaan. Kuuluuko Suomi suurvaltakilpajuoksun häviäjiin vai voittajiin? Jättääkö Yhdysvallat Naton, jos presidentiksi valitaan republikaanien Donald Trump? Onko Venäjällä edessään vain synkkiä vaihtoehtoja? Kuinka merkittävä sodan eskalaation riski piilee Israelin hyökkäyksessä Libanoniin? Onko äärioikeiston voitto Itävallan vaaleissa osoitus poliittisen tilanteen pysyvästä muutoksesta Euroopassa? Vieraina ovat ministeri ja entinen diplomaatti Jaakko Iloniemi sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Israelin ja Libanonin täysmittainen sota voidaan estää? Onko iskuissa kyse ennemminkin terrorismista kuin sodasta? Miten Yhdysvaltain seuraava presidentti suhtautuu Israelin tukemiseen? Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän ja Persianlahden yksikön tiiminvetäjä Sami Wacklin. Libanonissa räjähti hakulaitteita viime viikolla ja tekijäksi epäillään Israelia. Sen jälkeen Libanon ja Israel ovat iskeneet toistensa maaperälle. Juusola arvioi, että jos tilanne olisi ollut toisinpäin eli Libanon tai Hizbollah olisi tehnyt Israelissa hakulaitteisiin kohdistuvan iskun, sitä kutsuttaisiin kansainvälisesti ja myös Suomessa terrorismiksi. – Tässä näkyy se että Israelin toimia ollaan haluttomia tuomitsemaan, Juusola toteaa. Wacklin korostaa, että ratkaisu Gazan sodassa rauhoittaisi Israelin välejä myös Libanoniin, mutta Israel haluaisi ratkaista Pohjois-Israelin tilanteen erillisenä Gazan sodasta. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Marko ja Salla keskustelevat Israelin (todennäköisesti) tekemästä elektroniikkalaittein toteutetusta iskusta Hizbollah-poliitikoihin, brasilialaisia jalkapallonuoria koskevasta HS-selvityksestä, ja perussuomalaisvyörytyksestä joka selvästi on omille viestimistä sen jälkeen, kun puoluetta riepoteltiin hallituksen rasismiohjelman myötä.

Gazan sota on poikinut Israelin poliittiselle johdolle ja äärijärjestö Hamasin terroristijohtajille sotarikossyytteet. Tutkinnassa on sekin, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää pohtii tällä kertaa, mitä Israel ajattelee, kun se katsoo peiliin. Israel rinnastuu puheissa muiden hylkiövaltioiden joukkoon. Syytökset ovat raskaita ja ne ovat muuttaneet israelilaisten omakuvaa. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Tässä jaksossa vieraaksi saapuu Black Bird Group avointen lähteiden tiedusteluryhmästä Gazaan ja Israelin konfliktiin erikoistunut analyytikko Tuukka Fält. Jaksossa pureudutaan 2023 Hamasin hyökkäykseen Israelin alueelle, sodan kulkuun Gazassa sekä sen merkitykseen alueen muille toimijoille. Jakso suositellaan kuunneltavaksi 66. jakson kanssa, sillä siinä pureudutaan paljon konfliktin laajempaan geopoliittiseen kontekstiin.https://www.buymeacoffee.com/sotaajahistoriaSotaa ja historiaa podi kiittää kaikkia lahjoittaneita.

TheLordRejects Saul 15And Samuel said to Saul,TheLordsent me to anoint you king over his people Israel; now therefore listen to the words of theLord.2Thus says theLordof hosts, I have noted what Amalek did to Israelin opposing them on the way when they came up out of Egypt.3Now go and strike Amalek anddevote to destruction[a]all that they have. Do not spare them,but kill both man and woman, child and infant, ox and sheep, camel and donkey. 4So Saul summoned the people and numbered them in Telaim, two hundred thousand men on foot, and ten thousand men of Judah.5And Saul came to the city of Amalek and lay in wait in the valley.6Then Saul said tothe Kenites, Go, depart; go down from among the Amalekites, lest I destroy you with them.For you showed kindness to all the people of Israel when they came up out of Egypt. So the Kenites departed from among the Amalekites.7And Saul defeated the Amalekites fromHavilah as far asShur, which is east of Egypt.8And he took Agag the king of the Amalekites aliveand devoted to destruction all the people with the edge of the sword.9But Saul and the people spared Agag and the best of the sheep and of the oxen and of the fattened calves[b]and the lambs, and all that was good, and would not utterly destroy them. All that was despised and worthless they devoted to destruction. 10The word of theLordcame to Samuel:11I regret[c]that I have made Saul king, for he has turned back from following me andhas not performed my commandments. And Samuel was angry, and he cried to theLordall night.12And Samuel rose early to meet Saul in the morning. And it was told Samuel, Saul came toCarmel, and behold, he set up a monument for himself and turned and passed on and went down to Gilgal.13And Samuel came to Saul, and Saul said to him,Blessed be you to theLord. I have performed the commandment of theLord.14And Samuel said, What then is this bleating of the sheep in my ears and the lowing of the oxen that I hear?15Saul said, They have brought them from the Amalekites,for the people spared the best of the sheep and of the oxen to sacrifice to theLordyour God, and the rest we have devoted to destruction.16Then Samuel said to Saul, Stop! I will tell you what theLordsaid to me this night. And he said to him, Speak. 17And Samuel said,Though you are little in your own eyes, are you not the head of the tribes of Israel? TheLordanointed you king over Israel.18And theLordsent you on a mission and said, Go, devote to destruction the sinners, the Amalekites, and fight against them until they are consumed.19Why then did you not obey the voice of theLord?Why did you pounce on the spoil and do what was evil in the sight of theLord?20And Saul said to Samuel,I have obeyed the voice of theLord. I have gone on the mission on which theLordsent me. I have brought Agag the king of Amalek, and I have devoted the Amalekites to destruction.21But the people took of the spoil, sheep and oxen, the best of the things devoted to destruction, to sacrifice to theLordyour God in Gilgal.22And Samuel said, Has theLordas great delight in burnt offerings and sacrifices,as in obeying the voice of theLord?Behold,to obey is better than sacrifice,and to listen than the fat of rams.23For rebellion is as the sin of divination,and presumption is as iniquity andidolatry.Becauseyou have rejected the word of theLord,he has also rejected you from being king. 24Saul said to Samuel,I have sinned, for I have transgressed the commandment of theLordand your words, because I feared the people and obeyed their voice.25Now therefore, please pardon my sin andreturn with me that I may bow before theLord.26And Samuel said to Saul, I will not return with you.For you have rejected the word of theLord,and theLordhas rejected you from being king over Israel.27As Samuel turned to go away, Saul seized the skirt of his robe, and it tore.28And Samuel said to him,TheLordhas torn the kingdom of Israel from you this day and has given it to a neighbor of yours, who is better than you.29And also the Glory of Israelwill not lie or have regret, for he is not a man, that he should have regret.30Then he said, I have sinned; yethonor me now before the elders of my people and before Israel,and return with me, that I may bow before theLordyour God.31So Samuel turned back after Saul, and Saul bowed before theLord. 32Then Samuel said, Bring here to me Agag the king of the Amalekites. And Agag came to him cheerfully.[d]Agag said, Surely the bitterness of death is past.33And Samuel said,As your sword has made women childless, so shall your mother be childless among women. And Samuel hacked Agag to pieces before theLordin Gilgal. 34Then Samuel wentto Ramah, and Saul went up to his house inGibeah of Saul.35And Samuel did not see Saul again until the day of his death,but Samuel grieved over Saul.And theLordregretted that he had made Saul king over Israel.

Israelin armeijan toiminta Gazassa herättää arvostelua jo israelilaissotilaidenkin joukossa. Sotilaiden ilmiantoja keräävän israelilaisjärjestön mukaan siviiliuhrien määrästä ja tarkoituksellisista julmuuksista on raportoitu. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuullaan kahta entistä israelilaissotilasta palestiinalaisten kohtelusta. He työskentelevät nykyään Breaking the Silence -järjestössä, joka vuodesta 2004 alkaen on kerännyt sotilaiden lausuntoja Israelin asevoimien toiminnasta palestiinalaisalueilla. Kaksikko vieraili Suomessa toukokuussa Kirkon Ulkomaanavun vieraana puhumassa suomalaisille Gazan tilanteesta ja Israelin asevoimien toiminnasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Miksi Palestiinan tunnustaminen jakaa Euroopan maita? Noin kolmasosa EU-maista on tunnustanut Palestiinan valtion, mutta suomi ei ole näin tehnyt. Tiistaina Palestiinan tunnusti Norja, Irlanti ja Espanja. Haastattelussa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela. Toimittajana on Linda Pelkonen. Juusolan mielestä Suomen olisi jo pitänyt tunnustaa Palestiinan valtio. Eela on arviossaan varovaisempi, mutta näkee, että Suomikin voi olla pian tunnstamassa Palestiinan valtiota. - Olen virkamies enkä ota kantaa kun poliitikot sen päättävä, mutta vääjäämättä edetään vaihteeseen jossa nähdään eurooppalaisten maiden tunnustamisia. Jos pitäisi veikata, Suomikin on siellä joukossa ei niin hirveän pitkässä tulevaisuudessa, Eela pohtii. Juusola ja Eela ovat yksimielisiä siitä, että tunnustaminen on vasta symbolinen ele, joka tarvitsee vahvoja ja konkreettisia toimia tuekseen. Aiemmin myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo Stewart, CMI:n asiantuntija Laura Hendry ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Bruno Jäntti ovat sanoneet Ylen haastatteluissa, että Suomen tulisi tunnustaa Palestiinan valtio. Kansainvälinen yhteisö on puhunut kahden valtion ratkaisusta vuosikymmenien ajan. Se tarkoittaisi, että Israelin rinnalle perustetaan itsenäinen Palestiinan valtio. Raamit Palestiinan valtion perustamiselle luotiin jo 1990-luvun Oslon rauhansopimuksessa.

Politiikkaradion eurovaalitentissä on Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Hän linjaa, että EU-parlamentissa keskustaoikeistolaiseen EPP-ryhmään kuuluvat kristillisdemokraatit ovat valmiit tekemään laitaoikeistolaisen ECR:n kanssa. Laitaoikeistolaisen ID-ryhmän kanssa yhteistyö ei kuitenkaan käy. ECR:n suurin puolue on puolalainen Laki ja oikeus -puolue, joka on kotimaassaan asettanut lähes täydellisen aborttikiellon. Essayahin mielestä aborttikielto ei kuitenkaan estä yhteistyötä puolueiden välillä. – En näe ollenkaan ongelmallisena, että heillä on elämää suojeleva linja Puolassa, Essayah sanoo. Essayah kertoo myös millaisia tiukennuksia Suomen aborttilainsäädäntöön kristillisdemokraatit Suomessa ajavat. Essayah vaatii muutosta EU:n pakolaispolitiikkaan. Vastaanottokeskukset ja pakolaisprosessit voitaisiin hänen mielestään siirtää kolmansiin maihin niin, että esimerkiksi Marokossa ja Tunisiassa voisi olla pakolaisten vastaanottokeskus, jossa voisi hakea turvapaikkaa Euroopasta. Gazassa siviilejä pommittavan Israelin toimia Essayah ei suoraan tuomitse, ja korostaa, että Israelin toimet ovat vastaus terroristijärjestö Hamasin iskuun. – Täytyy muistaa, että se oli Hamas, joka hyökkäsi Israeliin, aivan kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Essayah toteaa. Tentaattorina on Linda Pelkonen.

Median vapaus on koetuksella eri puolilla maailmaa. Vaikein ja vaarallisin tilanne on tällä hetkellä Gazassa, jossa toimittajia on kuollut meneillään olevan sodan aikana jo yli sata. Ohjelmassa haastateltavan Committee to Protect Journalists -järjestön johtajan mukaan Israel on myös tarkoituksellisesti iskenyt toimittajiin. Palestiinalainen, Al Jazeera -kanavan toimittaja sanoo Israelin myös tuhonneen median rakennuksia ja autoja, vaikka ne on pressikylteillä merkitty. Toimittajia vastaa iskeminen on kansainvälisen oikeuden mukaan sotarikos. ETYJ:n mediavaltuutettu arvioi riippumattoman median toimintaedellytyksiä Venäjällä olemattomiksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikeuttaa myös Venäjällä toimivien ulkomaisten toimittajien työtä. Kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen juttuttaa ohjelmassa kanadalaistoimittajaa, joka on työskennellyt Venäjällä jo 1980-luvulta alkaen. Ohjelman lopuksi tv-kuvaaja Ivar Heinmaa arvioi, miten työ konflikti- ja sota-alueilla on neljän viime vuosikymmenen aikana muuttunut. Median toimintaedellytyksiä nykykonflikteissa pohtivan Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Meneillään oleva Gazan sota on kestänyt yli 200 päivää. Hamasin terrori-iskujen ja Israelin sotaoperaation inhimillisten uhrien määrä on valtava. Onko suhteiden pohjakosketus pimeys ennen auringonnousua? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60 -vuotisjuhlajakso tarkastelee tällä kertaa Israelin ja palestiinalaisten koston kierrettä. Asiaa pohtivat Lähi-idän hyvin tuntevat toimittajat Leena Reikko ja Hannu Reime. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Terrorismin uhka nousisi. Edessä voisi jopa olla uusi pakolaiskriisi. Näin pohtii ulkomaantoimittaja Tom Kankkonen, kun häneltä kysyy, miten Lähi-idän kuumeneva tilanne voisi pahimmillaan vaikuttaa Suomeen. Silti Tom haluaa rauhoitella: hän ei usko suureen sotaan. Sitä ei halua Iran, eikä sitä halua Israelin tärkein tukija Yhdysvallat. Myös muille Lähi-idän maille leviävä konflikti olisi painajainen. Iran ja Israel ovat hyökänneet suoraan toisiaan vastaan. Se on uutta ja riskialtista. Jenny haluaa ymmärtää, miksi maat vihaavat toisiaan. Entä ketkä naapurimaista ovat kenenkin puolella? Ja miten meille aina merkittävä Venäjä kytkeytyy Lähi-itään? Tom huomauttaa, että rauha ei riipu yksin valtioista. Alueella toimii monia aseellisia ryhmiä, joiden nimet vilisevät uutisissa: Hamas, Hizbollah, huthit, Syyrian ja Irakin eri ryhmittymät. Monet niistä käyvät myös omaa sotaansa. Lähi-idässä usein käynyt Tom muistelee matkaa, jonka aikana hän aisti Irakissa muutoksen mahdollisuuden. Voisiko sellainen olla vielä edessä? Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Mitä seuraa Iranin viikonloppuisesta iskusta Israeliin? Miten estetään eskalaation kierre ja suursodan uhka? Keskustelemassa Ulkoministeriön Lähi-idän yksikön päällikkö Riikka Eela ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. — Valtavan suursodan uhka leijuu koko ajan, Eela toteaa. Kuitenkin hän korostaa, että useimmat Israelin naapurivaltioista eivät halua profiloitua Israelin kumppaneina, vaan pitää alueen vakaana, vaikka ossa alueen maista avusti Israelia Iranin hyökkäyksen torjumisessa. Teivaisen mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuu taktisisita syistä liittolaistaan Israelia kritisoivasti, koska hänellä ei ole varaa menettää vasemman laidan äänestäjiään vaalien lähestyessä. — Tilanne (Lähi-idässä) on hankala niin kauan kuin Yhdysvaltojen tuki Israeliin on raudanlujaa riippumatta ajoittaisista torumispuheista, Teivainen toteaa. Hän arvioi, että lievä eskalaatio voi hyödyttää Israelin ja Iranin poliittisia johtoja, jotka pääsevät esiintymään omille kansalaisilleen vahvempina. Toimittajana on Linda Pelkonen. 

#diepodcastin über Memes&Bilder: Isabel Rohner & Regula Staempfli über Gerda Jo Werner, Frauen auf Banknoten, dann "Zeigt die Freier", dann sehr traurig: das Andenken der ermordeten Deutsch-Israelin Shani Louk & über das demokratieverachtende Hate-Gesetz in Schottland.

Hubmacher, Jochen www.deutschlandfunkkultur.de, Fazit

Jesus said to the people in the synagogue at Nazareth:“Amen, I say to you,no prophet is accepted in his own native place.Indeed, I tell you, there were many widows in Israelin the days of Elijahwhen the sky was closed for three and a half yearsand a severe famine spread over the entire land.It was to none of these that Elijah was sent,but only to a widow in Zarephath in the land of Sidon.Again, there were many lepers in Israelduring the time of Elisha the prophet;yet not one of them was cleansed, but only Naaman the Syrian.”When the people in the synagogue heard this,they were all filled with fury.They rose up, drove him out of the town,and led him to the brow of the hillon which their town had been built,to hurl him down headlong.But he passed through the midst of them and went away.

7.10.2023, Kibbuz Beeri, 5 km von der Grenze zu Gaza entfernt. Als früh morgens der Raketenalarm aufheult, denkt sich die Kibbuz-Bewohnerin Yulie Ben-Ami nichts dabei. Raketen gehören beinahe zum Alltag in dieser Region. Doch kurz darauf erfährt sie, dass gleichzeitig auch Hamas-Kämpfer in den Kibbuz eingedrungen sind. Ein paar Straßenzüge von Yulie entfernt wohnen ihre Eltern. Von ihnen erfährt sie per WhatsApp, dass Terroristen in ihr Haus eingedrungen sind und Yulies Vater angeschossen wurde. Kurz darauf bricht der Kontakt zu den Eltern ab. Yulie fürchtet um das Leben der Beiden. Durch Fotos und Videos, die die Hamas in den Sozialen Medien postet, erfährt die junge Frau, dass ihre Eltern, zwei Deutsch-Israelis, entführt worden sind und in Gaza als Geiseln gefangen gehalten werden. Ihr Kampf um die Freilassung der Eltern beginnt. Autorin und Regie: Gabriela Hermer Mit: Yulie und Raz Ben Ami Sprecher*innen: Adriana Altaras, Marina Frenk, Tilmar Kuhn, Cornelia Schönwald u.a. Musik: Sophia Scheifler u.a. Ton: Bodo Pasternak rbb 2024 Podcast-Tipp: Geschichte der Hamas - Militantes Kind der Muslimbrüder https://www.ardaudiothek.de/episode/der-rest-ist-geschichte-deutschlandfunk/geschichte-der-hamas-militantes-kind-der-muslimbrueder/deutschlandfunk/12974187/

OIemme jo jonkun aikaa pyrkineet buukkaamaan Alpo Rusin toistamiseen vieraaksi Futucastiin. Nyt saimme sen aikaan. Alpo on viime aikoina seurannut paljon ja kommentoinut Israelin ja Palestiinan tapahtumia, ja riippuen omasta kuplastasi ja sen laajuudesta, Alpon näkemykset ovat joko erittäin tuttuja tai täysin vieraita. Kummassakin tapauksessa suosittelemme lämpimästi kuuntelemaan jakson. Tukeeko Alpo aselepoa? Onko YK varteenotettava toimija 2020-luvulla? Mikä on Alpon mielestä hyvä ratkaisu? Sen lisäksi keskustelimme USAn ja Suomen presidentinvaaleista. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kaupallinen yhteistyö, Palloliitto Nyt puhuu valmentaja -podcast: https://open.spotify.com/show/00gymUOOyLiEkyI7dtYmSj?si=ce7f018ecf0e481e Palloliitto.fi: https://www.palloliitto.fi/ Facebook: https://www.facebook.com/Palloliitto/ Instagram: https://www.instagram.com/suomen_palloliitto/ X: https://twitter.com/Palloliitto?s=20 Teimme Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan kanssa jakson noin kuukausi ennen lokakuun 7 hirmutekoja. Se konflikti on nyt eskaloitunut tasolle, jota moni meistä ei koskaan ole nähnyt. Vaikeimpina hetkinä näyttää siltä, että ratkaisu on aina vain kauempana. Löytyykö ratkaisu historiaa vai nykypäivää tarkastellen? Mi Mitkä ovat siirtokunnat? Milloin historiassa konflikti oli lähimpänä diplomaattista ratkaisua? Kumpi on vastuussa Gazan siviilien kuolemasta, IDF vai Hamas? Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Tämän viikon jaksossa aiheina Suomen äänestämättä jättäminen YK:n humanitaarista tulitaukoa Gazaan vaatineessa lauselmassa, Suomen ja Israelin kytkyt asekaupoissa ja hihhuliuskovaisissa; amerikkalaissotilaiden Suomeen tuloa helpottava DCA-sopimus, Lauri Törhösen ihmeellinen väitösfarssi ja Suomen Akatemian kuohuttaneet tutkimushankkeet. Studiossa Tuomas Peltomäki, Timo R. Stewart ja Anni Keski-Heikkilä. Jaksossa mainittuja linkkejä: Häkkäsen haastattelu Israel-asekaupoista: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009955307.html Valtonen perustelee Suomen äänestyskäyttäytymistä: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009954074.html Lauri Törhösen haastattelu väitöstilaisuuden alla: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009940387.html Aika hyvä summaus väitöstilaisuuden sekoiluista: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009957782.html HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastin kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastin sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit.

Tässä ajankohtaisessa jaksossa paneudumme maailmaa tällä hetkellä eniten puhututtavaan aiheeseen, eli Israelin ja Palestiinan pitkäaikaisen konfliktin kuumentumiseen. Mikä on Hamas? Onko Israelilla rationaalinen strategia reaktioonsa? Onko todennäköistä, että sota leviää muualle? Näitä ja muita kysymyksiä pohtimassa on Ulkopoliittisen instituutin Timo R. Stewart. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Am Wochenende werden Orte am Gazastreifen angegriffen und geplündert, Hunderte Israelis ermordet und verschleppt. Kurze Zeit vorher haben die Menschen noch weitgehend friedlich nebeneinander gelebt, nur getrennt durch einen Grenzzaun. Doch nach dem Angriff der Hamas ist Frieden in Nahost womöglich so weit entfernt wie noch nie.Mit R. - einer Israelin, die in einem Kibbuz nahe dem Gazastreifen aufgewachsen ist und Opfer des Angriffs war. Ihr Name ist der Redaktion bekannt. Aus Angst vor der Hamas möchte sie nicht, dass er genannt wird.Sie haben Fragen, Anmerkungen oder Ideen? Schreiben Sie eine E-Mail an podcasts@ntv.deSie wollen keine Folge mehr verpassen? Dann abonnieren Sie "Wieder was gelernt" als Push-Nachricht in der ntv App.Sie wollen den Podcast abonnieren? RTL+ Musik, Amazon Music, Apple Podcasts, Google Podcasts, Spotify oder über den RSS-FeedSie möchten eine Bewertung schreiben? Apple Podcasts und Spotify.Unsere allgemeinen Datenschutzrichtlinien finden Sie unter https://art19.com/privacy. Die Datenschutzrichtlinien für Kalifornien sind unter https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info abrufbar.

Olemme viime vuosina, etenkin viime vuotena, keskittyneet paljon historiaan, politiikkaan ja sotaan. Vaikuttaa siltä, että pidätte siitä. Siksi päätin tehdä jakson, yhdessä Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan kanssa, Israelin-Palestiinan konfliktista. Aihe on iso, vaikea ja monimutkainen, mutta Hannun vastauksien avulla tästä jaksosta saa paljon irti. Tervetuloa kuuntelemaan. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast