Podcasts about avoin

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan neljännessä osassa pureudumme avoimuuteen!  Avoimuus kokemuksille on piirre, joka yhdistyy uteliaisuuteen, mielikuvitukseen, estetiikan arvostamiseen, sekä haluun tutkia uusia ideoita ja kokemuksia.  Korkea avoimuus näkyy usein luovuutena, pohdiskelevuutena ja uusista ilmiöistä innostumisena – oli kyse sitten taiteesta, tieteestä tai elämäntavoista. Avoin ihminen kokee syvästi, ajatelee monimutkaisesti ja näkee asioita useista näkökulmista.  Matala avoimuus ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi "ahdasmielinen" - ainakaan sanan negatiivisessa merkityksessä. Usein matala avoimuus näkyy pragmaattisuutena, käytännönläheisyytenä ja turvallisuushakuisuutena. Kaikki eivät halua jatkuvasti ravistella maailmankuvaansa – eikä tarvitsekaan.  Avoimuus kertoo paljon siitä, miten ihminen kokee maailman ja suhtautuu siihen, mitä ei vielä tunne. Avoimuus on mm. yhteydessä liberaaliin maailmankatsomukseen.  Ensi viikolla sarjan viimeisessä osassa puhutaan sovinnollisuudesta. Sovinnollinen tyyppi neuvottelee mielummin muiden kuin itsensä puolesta, kun taas epäsovinnollinen pitää puolensa eikä vältä konfliktia.Jos haluat tukea podcastiani, paras tapa on antaa arvosteluksi 5 tähteä ja vinkata tutuille sosiaalisessa mediassa!Se näyttää algoritmeille, että sisällöstäni tykätään.Voit myös seurata PSYKOLOGIA-Podcastia Spotifyssa.Suuret kiitokset.TikTok: @oskarimaggaInstagram: @oskarimaggaVerkkosivut: oskarimagga.comLogon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1.

Avoin raamattukoulu - 11.11.2008

Markkinajohtajaksi 5 vuodessa | Kaunisto | #neuvottelija 335. Heikki Kaunisto, Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja saapuu toista kertaa vieraaksi. Hän keskustelee Samin kanssa Valokuitusen 5 vuoden matkasta Suomen markkinajohtajaksi. Kaupallinen yhteistyö Valokuitunen Oy.(00:00) Warren Buffettin 80-vuoden kasvuputki päättyi Omahassa(00:26) Heikki Kaunisto ja Valokuitunen 5-vuoden kasvuputkessa(00:48) Pitkä peli ja pääomistajat matkalla markkinajohtajaksi(01:21) Uusi startti kiinteässä verkossa(02:10) Datapaketin vapaaehtoisuus kilpailuetuna toimitusviiveisessä markkinassa(03:04) Markkinavalloitus, organisaatiotyö ja asiakasuskottavuus(03:28) Rakentaminen tyhjästä ja kasvun samanaikaisuus(03:49) Antiloopin miljardikasvu ja samankaltainen logiikka(04:11) Taseen kasvuloikka ja strateginen skaalaus(04:49) Infrainvestointien vaatima vakaa bisnesmalli(05:14) Omistajien merkitys pohjan luomisessa infralle(06:39) Mobiililiittymien kilpailusyklit ja liittymälogiikka(08:14) Valokuidun edut ja mobiilin vaihdon kynnys(10:02) Teknologiariippumattomuus ja käyttäjäkokemuksen tärkeys(11:32) Kytkykauppa, hinnankorotus ja kuluttajavalinnat(13:15) Monitasoinen mobiilivarajärjestelmä katkosten varalta(16:05) Asiakashankinta harvaan asutulle alueelle tehokkaasti(17:50) Valokuitunen markkinajohtajana(19:11) Vertailu kilpailijoihina - skaala ja EBITDA(21:03) Laskutusmallin muutos kuukausihinnoittelussa ja transformaatio(23:42) 5G-usko hiipuu, kuidun arvo kasvaa myynnissä(25:03) Kasvuyhtiön rekrytointihaasteet ja ihmistyypit(28:40) Julkisuuden vaikutus ja median ymmärryksen puute(32:02) Kuluttajan valinnat rakentavat infrastruktuurin itse(35:58) Nettonykyarvo, kassavirrat ja päätöksenteon logiikka(39:12) Avoin verkko estää monopoliaseman lukkiutumisen(40:44) Käyttämättömän verkon riski ja omistajavaihto(42:24) Sääntely, EU:n vaikutus ja kansallinen poikkeavuus(44:03) Vapaa markkina toimii ilman keskussuunnittelua(45:22) Viisivuotiskauden onnistuminen ja seuraavat askeleet(46:54) Tekoälyn nousu ja tiedonsiirtotarpeen kasvu(48:30) Valokuidun skaalautuvuus tulevaisuuden elämyksiin(50:17) Yritys- ja julkistilaajat, etätyön mahdollistaminen(51:52) Työtehokkuus ja päätösvarmuus yhteyksien varassa#neuvottelija Sisäpiirissä Heikki ja Sami keskustevat etä- ja lähityön parhaista käytännöistäKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Avoin raamattukoulu - 30.9.2008

✨ The Changers podcast: https://open.spotify.com/show/19XFAVLLrQP5z8KQRLTGE7Miten kasvetaan menestyväksi yritysjohtajaksi? Studiossa yritysjohtaja Mårten Mickos. Jakso on kuvattu 31.3.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Syyte USA:ssa (2:52) Lapsuus (8:42) Fysiikka (11:03) Kaverit (13:49) Otaniemi (18:41) Normien rikkominen (22:21) Ryhmähenki (26:10) Haasteiden kohtaaminen (33:55) Optimismi ja pessimismi (40:09) Raha (49:33) Rikastuminen (57:23) Moraali (1:01:49) Opiskelijatoiminta (1:04:14) Partio (1:07:44) Identiteetti (1:14:19) Tunneäly (1:23:23) Neuvottelu (1:28:55) Tunteiden näyttäminen (1:32:48) Empatia (1:36:27) Menestyminen (1:51:25) Sinnikkyys (1:59:47) Polycon (2:11:50) Cap table (2:18:03) Osakassopimus (2:25:24) Hyvä tiimi (2:31:52) Myynti (2:36:48) Yksinkertaisuus (2:39:11) Match on Sports (2:51:50) MySQL (3:02:08) Avoin lähdekoodi (3:09:02) Hajautettu organisaatio (3:15:20) Potkut (3:17:23) "Founder mode"

Avoin raamattukoulu - 7.12.2023

Avoin raamattukoulu - 31.8.2023

Joensuun oma startup tapahtuma Sohjo on nyt käyty vuodelle 2025 ja meno oli hyvä. Miikka oli myös mukana tiimissä joka sai menestystä uudessa SohjoHacks hackathon tapahtumassa. Tällaisista tapahtumista voi saada paljonkin ajatuksia ja ideoita omaan elämäänsä ja yritystoimintaansa! (00:00) Intro (00:34) Kooders Sohjossa (07:35) Dinosaurus-Miikka ja pukukoodi (09:28) Avoin formaatti (14:24) Hackathon ja Sohjo ohjelmaa (17:58) Kehitysideoita (19:48) Aina ei jaksa verkostoitua (23:42) Afterparty (28:26) Kannatti käydä (30:20) Loppusanat

✨ Niko Haapalainen: https://youtu.be/G_dj6Gedf4o Mistä EU:n lapsiin kohdistuvassa seksuaaliväkivaltaa torjuvassa asetusehdotuksessa on kyse? Mitä ongelmia ja riskejä asetusehdotukseen liittyy? Studiossa Kyberala ry:n toimitusjohtaja Peter Sund. Jakso on kuvattu 24.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) "Troijan hevonen" (2:04) Kyberala ry (4:51) CSAM (10:40) Yksityisyys (16:33) Palveluntarjoajat (18:48) Yritykset (20:31) Kiina (22:51) Stalinismi (25:02) Vapaus (27:26) Viranomaiset (30:45) Valvonta (37:48) Automatiikan virheet (42:23) Apple (46:46) Avoin lähdekoodi (48:26) Signal (51:15) Venäjä (54:56) Hakkerointi (56:56) "Hunajapurkki" (1:00:36) Korruptio (1:05:41) Totalitarismi (1:11:40) Politiikka (1:16:08) Massavalvonta (1:21:28) Luottamus (1:26:18) Lakiehdotus (1:29:41) Digitaalinen identiteetti (1:32:41) Ennaltaehkäisy (1:36:48) Poliisin peitetoiminta (1:41:31) Rikoskynnys (1:52:05) Hoitoon ohjaaminen (1:56:00) Omankädenoikeus (2:00:34) Tehottomuus (2:06:07) Tekoäly (2:09:53) Generatiivinen tekoäly (2:23:31) Yhteiskunnallinen vs. yksityinen

Suomalaisten rahat ovat jumissa kiinteistörahastoissa. Yhtäkkiä vähäriskisenä markkinoiduista rahastoista tulikin riskisiä. Asuntomarkkinoille ja Suomen taloudelle rahastojen kriisi on uhka. Mitä se tarkoittaa?Toimittajina Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. Tämän podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Mitä kansalaistottelemattomuus on ja missä menee kansalaistottelemattomuuden ja rikollisuuden raja? Toimiiko Elokapina moraalisesti oikein, jos lain rikkomisen tavoitteena on Elokapinan mielestä hyvä päämäärä? Mikä on suomalaisten yleinen mielipide Elokapinasta? Pitäisikö Elokapina lakkauttaa ja mitä nykyinen yhdistyslaki sanoo laitonta toimintaa harjoittavien yhdistysten lakkauttamisesta? Studiossa Otto Meri kokoomuksesta ja Coel Thomas vihreistä. Jakso on kuvattu 4.10.2024. ℹ️ LÄHTEET Elokapina kannustaa tulemaan pidätetyksi: https://youtu.be/TFeH04Ir77M?feature=shared&t=4277 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Veriset pylväät (2:53) "Aktio"(7:19) Kansalaistottelemattomuus (13:58) Väkivallattomuus (15:48) Hierarkia (17:26) Huomio (19:22) Viesti (24:04) Kansalaisfoorumi (29:06) "Tärkein asia" (35:13) Lainvastaisuus (42:14) Alankomaat (46:30) Avoin yhteiskunta (52:12) Tavoitteet (56:43) Toiminnan rajat (1:01:48) Vihreät ja kokoomus (1:04:23) Eugen Schauman (1:08:11) Kannabis (1:09:19) Ratkaisujen vaatiminen (1:15:13) "Vaalityötä perussuomalaisille" (1:18:14) Mielipidevaikuttaminen (1:23:49) Yleinen mielipide (1:27:21) Ruotsalaiset aktivistit (1:30:35) Rikoksiin kannustaminen (1:36:21) Väkivaltafantasiat (1:38:45) Venäjä (1:42:52) Elokapinan lakkauttaminen (1:50:27) Suomen imago (1:53:25) Juridiikka ja yhdistyslaki (2:06:46) Demokratia (2:17:10) Kansalaisaloite (2:24:06) Onnettomuusriskit (2:26:31) Yhteenveto (2:33:03) Väkivalta

Avautuuko Ruotsin Nato-tie vihdoin? Mitä lännen yhteisrintamalla merkitsee, että Unkari vaikuttaa toimivan sitä vastaan?  Ruotsista raportoi kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Studiossa keskustelemassa dosentti Heino Nyyssönen Turun yliopistosta sekä tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista.  Venäjän hyökkäyssodan toinen vuosipäivä oli lauantaina. Kiovasta raportoi toimittaja Maxim. Fedorov.  Laivaliikenne on uhattuna Punaisellamerellä. Moni Euroopan maa on lähettänyt sotalaivoja turvaamaan liikennettä. Punaisenmeren tilanteesta keskustelmassa logistiikan professori Markku Kuula Aalto-yliopistosta sekä  Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Tanskasta raportoi toimittaja Karoliina Kantola.  Juontajana Atte Uusinoka.   Toimittajina Mira Stenström, Satu Heikkilä ja Marija Skara.   Tuottajana Anne Achté. 

Pekka Tölli keskustelee arvostuksen tärkeydestä ja Arvostuksen psykologia – Minä näen sinut kirjansa havainnoista ja suosituksista ihmissuhteiden parantamiseen. 00:00 Äijäläppä-aloitus Pekka Tölli-alaisesta Lontoon ajoilta 00:54 Kaupallinen yhteistyö, ETAIROS. 10 pulmaa tekoälystä -podcast on osa on strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa ETAIROS-tutkimushanketta. https://open.spotify.com/show/26qopYUn5GUW2z5CjwQ3o9?si=122bc48d1e6f496a ETAIROS: www.etairos.fi 01:38 Arvostuksen psykologia - Minä näen sinut (Tammi)-kirjan mukainen aloitus Pekka Tölli. Erilaisiä arvostamisen tapoja 03:15 Sami arvostaa kaikkia #neuvottelija -kanavan tilaajia, kuulijoita ja katselijoita. Arvostaminen ei ole naivia 04:09 Pekka Töllin ura, Pöyry Capital, Solidium, McKinsey, Terveystalo, Mehiläinen. Muuttumismatka ja identiteetti. Useat roolimme 06:08 Työsuoritteen 360-prosessi ei ole arvostamista. Työelämän suoritteet ja palaute. Kukaan alainen ei ylpisty arvostamisesta 08:00 Hyvän kehä. Puhu hyvää selän takana vs. paskanpuhuminen selän takana 09:26 Menestymme kun saamme mitä haluamme, mutta onnellisia olemme vasta kun haluamme mitä saamme – ehkä juuri arvostusta? Ihminen menestyksen takana 11:01 Minä ja sinä. Välineellinen arvostus, vastavuoroisuuden periaate. Arvostamistaitojen opettelu 12:53 Olen ihminen joka tykkää sanoo mukavia asioita ihmisistä kun ne tulevat mieleen 13:26 Lapsien vieraantuminen ja lasten arvostaminen. Arvostus on mieluiten ehdotonta 15:01 Epävarmat ylisuoriutujat 15:43 Kehujen vastaanottaminen on toisinaan sietämätöntä 16:58 Arvostavien ystävyyssuhteiden puute 18:15 Arvostuksen suppilo – missä on arvostuksen nollapiste ja mitä on negatiivinen arvostus. Yhteisöstä sulkeminen rankaisuna. Lasten emotionaaliset taidot 21:20 Introverssi-ekstroverssi ja arvostaminen. Voiko suomalainen introvertti elää ilman arvostusta onnellisena? 22:40 Entäs matala neuroottisuus-faktori? Big 5 laajennettuna 24:15 Pimeä kolminaisuus eli dark triad. Onko erittäin rikkinäisillä ihmisillä toivoa arvostuksen kautta 25:16 Jussi Halla-ahosta Fukuyaman thymos-konseptiin. Maahanmuuttajien arvostus ja ulkopuolisuus. Onko arvostus kulttuurisidonnainen tai yhteisöllinen? 27:53 Arvostuskoordinaatiston ulkopuolella sigmailu 28:31 Fyysinen läsnäolo vs. etäarvostaminen. Some vs. silmiin tuijottaminen. NLP:n teoriat silmien liikkeestä. Valehteleminen ja tekoälyn käyttö 32:06 Kahnemanin prosessi 1 intuitio ja 2 pohdinta. Onko toinen arvostuksen tyyppi aidompi tai parempi. Renessanssi-ihmiset 34:46 Arvostaminen ja ylpistyminen. Kunnian antaminen ja ottaminen. Pitäisikö joku ylätaso tai ryhmätaso aina tunnistaa kiitollisena. Kummisetä-koodi 37:50 Pitäisikö parisuhteen arvostus olla Esa Saarinen-Pipsa Pallasvesa-tasolla? Älä pakota puolisoa tekemään sinua onnelliseksi. Avoin kommunikaatio. Yritä huomata hyvä kumppanissa ja sanoa se 40:34 Miesten ja naisten erilaiset arvostukset. Miehet kaipaavat yksiniittisemmin kyvykkyyden arvostusta ja pelkäävät heikkoutta. Naisten arvostuksen tarve on monitahoisempaa 43:15 Naisten ja miesten metatyölistat. Parisuhde yhteisenä onnistumisena, dynastiana 44:54 Omien tarpeiden tunnistaminen. Mikä on se arvostuksen osoitus jota minä eniten kaipaan 45:57 Käytännön ohjeita arvostamiseen esim. jaa arvostusta, kuuntele intensiivisesti, tarpeet, tarpeet 49:03 Steven Covey – tiivistä kirja ja keskustele siitä - taito toimii erityisen hyvin Arvostamisen psykologia Minä näen sinut-kirjan kanssa 51:35 Etäarvostus, sosiaalinen media, viestit. Metriikat eivät korvaa hyväksyvää katsetta. Vaivannäkö somessa on myös arvostusta. Ikävien kommenttien huomioiminen 55:13 #neuvotteija Sisäpiiri 39 Pekka Töllin matka investointipankkiirista psykologiksi

Tässä jaksossa pureudutaan syvällisesti urheilijan ja valmentajan suhteen tärkeyteen. Erityislaatuisen tästä tekee sen henkilökohtaisuus, sillä käymme minua 2009-2015 ja 2019-2020 valmentaneen Anssi Mäkisen kanssa ensikertaa julkista keskustelua valmennussuhteemme vaiheista. Aiheina luvassa mm. valmentajanvaihdos, haasteet ja kuinka tehdä se pettymysten aiheuttamat turhautumiset ja vaikeista asioista kommunikointi luottamus ja sen syntyminen persoonaerojen huomioonottaminen mitä olisimme tällä tiedolla tehneet eri tavalla valmennusuhteen alussa ja aikana mitkä tekijät auttoivat tekemään ison hyppäyksen tulostasossa miltä oma vaativuuteni on tuntunut valmentajan näkökulmasta ja paljon muuta. Tämän jakson tarkoitus on tuoda valoa monesti vaikeaan asiaan ja arvostan ja kunnioitan Anssia hänen rehellisyydestä tässä haastiksessa. Toivon tämän jakson päätyvän erityisesti valmentajien korvanappeihin, mutta ehdottomasti urheilijat saavat tästä paljon irti myös. Anssin ottamiin urheilukuvagalleriaan pääset tästä: https://anselmus.kuvat.fi/ Anssin Instagram: @anselmusath Tekoälyn luoma kappalejako jaksosta 0:00:00 Tervetuloa Henkisesti Vahva Urheilija-podcastiin 0:02:06 Henkinen vahvuus urheilun näkökulmasta 0:06:02 Tiedon puute ei ole enää este henkisen valmennuksen huomioimiselle 0:09:05 Anssin tarinaa 0:14:30 Urheilijoiden oppiminen ja valmennussuhteet 0:15:27 Valmennuksen filosofian ymmärtäminen 0:16:56 Avoin kommunikaatio ja vaatimusten esittäminen valmennuksessa 0:22:22 Kuinka lähestyä valmentajaa ja tuoda esille omia ajatuksia 0:25:23 Hyvän urheilija-valmentajan suhteen kulmakivet: Kommunikointi ja luottamus 0:30:49 Epäonnistumisesta ja vaikeista teemoista puhuminen 0:38:13 Persoonan merkitys ryhmädynamiikassa 0:38:57 Yhteisöllisyys ja persoonallisuuden tärkeys 0:42:34 Valmentajana kehittyminen ja henkisen kypsyyden saavuttaminen 0:45:30 Kommunikaation merkitys urheilijan ja valmentajan välillä 0:49:22 Urheilijoiden vammojen salaaminen voi johtaa vakaviin seurauksiin 0:54:00 Treeniseuran haku ulkomailta ja tasonnoston avaimet fyysisessä harjoittelussa 0:59:07 Valmentajauran isoin steppi ja oivallus 1:03:09 Tukea ja kommunikaatiota valmentajanvaihdoksen jälkeen 1:06:24 Yllättävä pyyntö 1:08:10 Vastuun kantaminen ------------- Kun haluat jatkaa henkistä vahvistumista, niin mene sinulle ⁠⁠www.henkisestivahva.fi⁠⁠, josta löydät mahtavaa materiaalia henkisen valmentautumisesi tueksi, jotta sinä voit loistaa h-hetkellä ja voida henkisesti hyvin! Jos tästä jaksosta oli sinulle iloa tai hyötyä, niin kerro podcastista sosiaalisen median kanavissasi ja tägää mukaan Anssi, sekä minut tilillä ⁠⁠@henkisestivahvaurheilija⁠⁠, niin näemme mitä tykkäsit jaksosta. Kuullaan ensi jaksossa! - Sanna

Kuopiossa järjestetään jouluaattona (su 24.12.) kaikille avoin, maksuton yhteisöllinen jouluruokailu. Jouluruokaa on tarjolla Hatsalan koulun ruokalassa, Opistotie 5, klo 11 –13. Ruokailun lisäksi tarjolla on pientä jouluista ohjelmaa. Tässä laajuudessa oleva jouluruokailutapahtuma järjestetään Kuopiossa nyt ensimmäistä kertaa. Siitä on tarkoitus tehdä jouluaattoisin toistuva perinne. Maksuttoman jouluruokailun taustalla on joukko kuopiolaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä seurakuntia. Tämänvuotisen tapahtuman järjestelyissä ovat mukana Työterapinen yhdistys ry, Kuopion Ruoka-apu ry, Kuopion Seudun Nuorisoasunnot ry, Kuopion Tuomiokirkkoseurakunta, Kuopion Vapaaseurakunta, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry, SPR:n Kuopion osasto ja Turvalinkki ry. Kyseiset toimijat muodostavat Yhdessä enemmän -työryhmän, joka koordinoi tapahtuman suunnittelua, rahoitusta ja toteutusta. Jouluruokailutapahtuman avaussanoista ja juonnosta vastaa Yhdessä enemmän -työryhmän puheenjohtaja Marko Haakana. Tilaisuuden tervehdyspuheen esittää tuomiorovasti, kirkkoherra Risto Voutilainen. Kuopion ruokailutapahtuma on ottanut mallia Joensuun Joulumaa-ruokailutapahtumasta, joka on järjestetty vastaavanlaisella yhteistyökuviolla yli 20 vuoden ajan. Savon Aaltojen studiovieraiksi saapuivat Yhdessä enemmän -työryhmän puheenjohtaja Marko Haakana ja sihteeri Suvituuli Riihimäki kertomaan tapahtumasta tarkemmin. Haastattelijana: Sami Turunen

Mitä on valokuitu, miksi Ruotsista jo 90% on katettu sillä ja miten se kannattaa ottaa käyttöön. Heikki Kaunisto, Valokuitusen toimitusjohtaja pohtii avoimen mallin valokuidun kilpailuetuja, rahoitusta ja liiketoimintalogiikkaa Samin kanssa. Jakso on tehty kaupallisesssa yhteistössä Valokuitunen Oy:n kanssa. (00:00) Heikki Kaunisto Valokuitunen Oy:n toimitusjohtaja. Miksi kotiin kannattaa investoida? Hygge vai viiveetön Counterstrike? (01:08) Lähetysnopeuden eli uploadin merkitys kasvaa etätyön johdosta. Mobiili on suunniteltu lataavaksi eikä lähettäväksi (02:11) Matilda Miettisen Taylor Swift-lippujono ei sallinut latausvirheitä (03:36) Kaista, kapasiteetti, kaksisuuntaisuus. Mobiili 100Mb vs valokuitu on huomattavasti parempi kuin 100Mb mobiili. Häiriötön ja tasainen nopeus toimii valokuidussa jo matalammilla siirtonopeuksilla (05:36) Nopeuteen kannattaa lukittautua valokuidun valmistushetkellä, ei tilaushetkellä. Avoin kuitu mahdollistaa markkinaehtoisen liittymän (07:17) Miksi avoin malli on paras kuluttajalle? Hintavertailuihin tulee suhtautua suurella varauksella niiden oletusten johdosta (08:39) Kuitu ei käytännössä vanhene, päätelaitteilla nostetaan siirtokapasiteettia. Asiakkaat ovat tutkitusti tyytyväisiä (10:01) Ruotsin ja Suomen markkinat ovat eri kehitysasteessa. Telia vahva Ruotsissa, Nokian vaikutus Suomeen. Ruotsin mobiilidata maksaa käytön mukaan, Suomessa ei (12:12) Mobiiliyhteyden vaihtojen (3G, Edge, 4G, 5G) tuomat ongelmat ja hinnoittelupiikit eivät rasita valokuituyhteyksiä (13:19) Valokuidun tekninen kehitys (14:15) Avoin rakenne vs. suljettu rakenne valokuiduissa. Alkuinvestointi pieni suhteessa käytön aikaiseen kustannukseen. Erot sähköverkkoihin (15:58) Ei ole olemassa ilmaisia lounaita tai ilmaisia liittymiä. Tuotto otetaan joko heti tai ajan kanssa. Suljettu rakenne kallistuu ajan kanssa (17:00) Norjan suljettu malli vs. Ruotsi avoin malli. Kilpailu on kuluttajan etu. Tien rakentaminen vs. tietulli-vertaus (18:16) Kauppalehden Finnet-artikkelin kyseenalainen investointikritiikki. Asiakashankinnan kulut ja verkkoinvestoinnit rasittavat erityisesti suljetun rakenteen kilpailijoita (20:54) Valokuitusen vieras pääoma on rahoitettu laajalla pankkisyndikaatilla (21:45) Oman pääoman harhakäsitykset. Korkoriskin suojaaminen. CapMan Infra ja Telia erittäin vahvat omistajakumppanit (25:14) Valokuitu kaupungeissa, lähiöissä ja kesämökeillä. Pienelle paikkakunnalle valokuitu voi olla strateginen hanke. Kuntahankkeiden hyödyt (28:24) Valokuituyhteyden rakentaminen. Talojen etäisyydet ja määrät (29:44) MTV3 Ivan Puopolo – haastattelun kilpailun reiluuden pointit. Kilpailu tapahtuu ennen rakentamista mutta kuluttaja saa palvelun viiveellä (32:16) Yksittäistapaukset pilaavat alan mainetta. Valokuitunen suunnittelee toteutusta alueittain huolella. Korkea toimitusvarmuus (33:42) Rahalla saa myös erikoistoteutuksia. Laskettelukeskukset (35:46) Valokuitunen on ketterä kasvuyhtiö (37:55) Asiakaspalvelu – Telia ChatGPT+asiakasbotti-esimerkki vs. osoitepohjainen palvelu (39:06) Valokuitusen asiakkaiden määrä ja markkinaosuus. Käyttöönottoaste on Suomessa yhä matala verrattuna muihin pohjoismaihin, luoden kasvua (41:16) Valokuiturakentamisen kasvu paikkaa yleisen rakentamisen ahdinkoa (42:13) Toimiala luo lisäarvoa Suomeen (43:30) Auton pölykapselit. Pärjääminen ei riitä (45:24) Molempia tarvitaan – mobiilia ja tasalaatuista skaalautuvaa ja nopeaa kotiyhteyksiä. Yhteispeli kuntoon (46:02) #neuvottelija Sisäpiiri 24 Heikki Kaunisto – Kasvuyritysten johtaminen ja rahoittaminen

Keskustelemme strategiakonsultti Mikko Leskelän kanssa avoimesta strategiatyöstä, "kehkeytyvistä strategioista" ja hypoteesien testaamisesta. Käymme läpi avoimen strategian 10 periaatetta ja selvitämme mm., mikä osallistamisessa voi mennä pieleen. Leskelä on strategiayhtiö Norenin toimitusjohtaja ja perustaja. Leskelän teos Bisnesantropologia ja muut ihmistieteet strategiatyössä voitti Suomen Ekonomien Bisneskirja-palkinnon 2022. Hän on kirjoittanut myös teoksen Avoin strategia, suljettu strategia (2023) yhdessä Jaakko Luomarannan kanssa. ✍️ https://noren.fi/fi/

”—he kaikki saavat tulla pyhälle vuorelleni. Minä täytän heidät riemulla, kun he rukoilevat siellä.” Jes. 56:7aHerran temppeli on avoin myös muukalaisille. Aika siisti juttu. Seurassasi Asta Vuorinen

Menestyksekäs strategia syntyy laadukkaan strategiatyön ja strategiaprosessin seurauksena. Kuinka sitten luoda parempi strategiaprosessi? Vastauksia tähän kiperään kysymykseen antaa studiossamme tällä kertaa strategiakonsultti Mikko Leskelä, joka on odotetun Avoin strategia / Suljettu strategia -kirjan sekä äskettäin vuoden bisneskirjaksi valitun Bisnesantropologia-kirjan kirjoittaja. Jaksossa keskustelemme muun muassa optimaalisesta strategiaprosessista, sen sovittamisesta yrityksen tilanteeseen ja valintojen seurauksista mielenkiintoisilla case-esimerkeillä höystettynä. Tästä jaksosta hyötyvät erityisesti strategiseen suunnitteluun osallistuvat henkilöt sekä ihmiset, jotka haluavat ymmärtää strategiaprosesseja paremmin. Lue lisää ja ota yhteyttä: Kotisivumme: https://lifted.fi/ Blogimme: https://lifted.fi/blogi Palvelumme: https://lifted.fi/palvelut/ LinkedIn-sivumme: https://www.linkedin.com/company/lifted-fi/ Email-osoitteemme: lifted@lifted.fi

Suuri osa nykyisistä suurpuolueista oli aluksi pienpuolue. Minkälaisia vaihtoehtoja pienissä olisi nykypoliitiikalle? Onko Suomesta kansainväliseksi ydinjätevarastoksi, kuten Avoin puolue ehdottaa?

 Talouskeskustelu keskittyy veroihin ja budjettileikkauksiin. Entäs jos puhuttaisiin talouden tuottavuuden kehittämisestä? Siihen vaikuttavat investoinnit, ihmisten osaaminen sekä tietojen ja taitojen leviäminen. Nato-jäsenyys tuo puolustusbudjetin pysyvän kasvun. Pitäisikö meidän jatkossa olla avoin myös puolustukseen liittyvistä piiloinvestoinnista, kuten lentokoneiden hätälaskupaikoista maanteilla sekä turvallisuus-motiiveilla tehdyistä venesatamainvestoinneista? Esimerkiksi Israel laskee varusmiesten talkootyöpanoksen osaksi puolustusbudjettiaan. 
Suomella ja Britannialla on samanlaisia ongelmia sekä talouskasvun että työn tuottavuuden heikon kehityksen kanssa. Pitäisikö pk-yrityksiä rohkaista kansainvälistymään kepillä vai porkkanalla?

Miksi koronapandemiaa voi kutsua poliittiseksi pandemiaksi? Mitä tutkimustietoa koronarajoituksista ja maskeista on kertynyt kolme vuotta pandemian alkamisen jälkeen? Miten poliitikot ovat painostaneet asiantuntijoita pandemian aikana ja miksi painostusta on tapahtunut? Mikä rooli medialla on ollut poliittiseen päätöksentekoon? Johtiko pandemia ylikuolleisuuteen Suomessa? Mitä virheitä koronapandemian aikana on tehty ja mitä virheistä pitäisi oppia? Studiossa Husin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen. Jakso on nauhoitettu 8.3.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Poliittinen pandemia(3:47) Koronarajoitukset (5:03) Maskit (13:10) Koronapassi (18:12) Poliitikot ja asiantuntijat (23:27) WHO (25:39) THL, STM ja HUS (30:17) Karanteenit (31:55) Tartunnanjäljitys (33:46) Krista Kiuru (35:22) Konsensus (36:31) Media (38:49) Ruotsi (45:01) Nuoret ja syrjäytyminen (46:42) Ylikuolleisuus (53:07) Rokotteet (57:37) Julkinen keskustelu (1:03:03) Luottamus instituutioihin (1:09:26) Avoin viestintä (1:12:35) Lab leak (1:15:32) Tulevaisuus (1:19:55) Yhteistyö

Yrityksen digitaalisen selkarangan muodostaa liiketoimintajärjestelmät, useimmiten ERP eli toiminnanohjausjärjestelmä tärkeimpänä. Mitä sitten pitäisi tietää softatoimittajien liiketoimintamalleista näinkin tärkeää järjestelmää hankittaessa? Kaupalliset mallit on ehkä vielä ymmärrettäviä, mutta jos kisassa on avoimeen lähdekoodiin uskovia toimittajia, mennään usein luulon puolelle. Monet yritysjärjestelmistä perustuvat yrityksen omille palvelimille tai yksityiseen pilveen asennettavista lisenssipohjaisista nk. on premises ratkaisuista, joissa maksetaan lisenssistä, ylläpidosta ja käyttöönottoon liittyvistä palveluista. Pilviohjelmistojen eli nk. SaaS-softien osalta maksetaan käytöstä. Avoimen lähdekoodiin (open source) perustuvissa ratkaisuissa ei välttämättä makseta itse softasta, vaan kaikesta muusta, ja välillä myös itse softasta. Avoin kun ei välttämättä ole ilmaista. Yritysjärjestelmä on aina iso, kriittinen ja pitkäaikainen hankinta. Niinpä kumppani ja ratkaisu on valittava huolella. Toimittajan on pysyttävä elinvoimaisena, ja kustannukset järkevinä myös liiketoiminnan muuttuessa. Parhaan valinnan ja onnistuneen neuvottelun kannalta toimittajan liiketoimintalogiikka on hyvä ymmärtää. Ja juuri niistä tässä episodissa puhutaan, kun Antti Pietilä saa vieraakseen Avoin.Systems Oy:n tuoreen toimitusjohtajan sekä Software Finland ry:n* hallituksen puheenjohtajan Pekka Walkaman. Vaikka Walkama uudessa tehtävässään astuu avoimen lähdekoodin puolelle, on hänellä taustallaan pitkä ura lisenssi- ja pilviohjelmistomalleilla toimivan yritysjärjestelmätoimittajan johtamisesta, sekä softa-alan edunvalvojan näköalapaikalta muista alan liiketoimintamalleista. Podcasting isäntä, Antti Pietilä, on Software Finland ry:n hallituksen jäsen ja vetää sen SaaS Finland toimintaa. *Software Finland ry: Ohjelmisto- ja e-business ry (ent. Ohjelmistoyrittäjät ry) on päättänyt vaihtaa nimekseen Software Finland ry, mutta nimeä ei ole vielä tätä kirjoitettaessa hyväksytty PRH:ssa. Kuuntele episodi YouTubessa tai suosituissa podcast-sovelluksissa. Me suomalaiset emme peukuta, emmekä kommentoi. Tee poikkeus! Auta algoritmia suosittelemaan episodia muillekin. Episodin blogijuttu: https://blog.loyalistic.com/fi/erp-toimittajien-liiketoimintamallit-vieraana-pekka-walkama-avoinsystems--software-finland-ry Seuraa: Pekka Walkama https://www.linkedin.com/in/pekkawalkama/ Avoin.Systems https://avoin.systems/ Software Finland (ent Ohjelmisto- ja e-business ry) https://ohjelmistoebusiness.fi/ Antti Pietilä https://www.linkedin.com/in/anttipietila/ Loyalistic https://loyalistic.com/fi/ Loyalistic auttaa asiansa tuntevia yrityksiä luomaan ostavan yleisön. Sisällöntuotantopalvelut | koulutus ja konsultointi | teknologia Episodi on nauhoitettu Loyalisticin studioilla. Tule nauhoittamaan omasi.

Joh. 6:37

Toivottavasti aikaisempi seuratoimintaan keskittyvä jakso oli sulle mieluinen, koska keskustelua jatketaan samasta aiheesta. Seuratoimintaan liittyen kaikilla on varmasti hyviä ja ei niin hyviä kokemuksia. Usein kaikilla saattaa olla sama tavoite ja halu toimia, mutta lähtökohdat ovat erilaisia. Avoin ilmapiiri ja viestintä ovat seuratoiminnassa (ja kaikessa toiminnassa) keskeisessä roolissa. Toivottavasti saat tästä jaksosta ideoita ja ajatuksia omaan seuratoimintaan! Kuultaisiin mieluusti myös sun omia kokemuksia ja ajatuksia seuratoiminnasta, joten käy kommentoimassa aihetta IG-tilillä tai Facebookissa.

Avoin raamattukoulu 2022

Avoin raamattukoulu 2022

Mervi Lamminen haastattelee Jenni Närvää avoimesta työkulttuurista työhyvinvoinnin näkökulmasta. Jenni on Baronan työkykyjohtamisen kehitysjohtaja. Miten rakennetaan yrityskulttuuria, jossa uskalletaan puhua myös vaikeista asioista? Avainsana tässä on puhe: mitä enemmän puhutaan kulttuurista ja siitä, mitä se meillä tarkoittaa tai ei tarkoita, niin sitä varmemmin saadaan läpi viesti siitä, miten yhdessä rakennetaan hyvinvointia tukevaa kulttuuria. Kun puhutaan vaikka yhdessä tekemisestä, niin mitä se ihan käytännössä tarkoittaa? Baronalla puhutaan jo rekrytointivaiheessa paljon siitä, mitä avoimuus tarkoittaa ja mitä organisaatio tarjoaa, mutta toisaalta myös odottaa henkilöltä. Kulttuurin puheeksiottaminen jo rekrytoinnin yhteydessä herättää positiivista kiinnostusta hakijoissa, sillä suomalaisissa yrityksissä ei olla totuttu puhumaan kulttuurista ja arvoista. Mitkä ovat yleisimmät virheet tai sudenkuopat, joihin työnantajat lankeavat kulttuurin, avoimuuden ja luottamuksen luomisessa organisaatioon? Työ ja työkyky ovat henkilökohtaisia asioita, uskalletaanko niistä olla avoimia? Mitkä ovat kulttuurin tärkeimmät rakennuspalikat avoimuuden rakentamisessa? Kuuntele Jennin vinkit avoimen työkulttuurin rakentamiseen.

Avoimet suhteet ovat olleet viime aikoina tapetilla, mutta mistä niissä on oikeastaan kysymys? Onko niiden avulla tarkoitus saada alkuperäinen, kenties jo hieman väljähtänyt parisuhde liekkeihin vai ovatko ne itse asiassa suhdemuoto, joihin ihminen identifioituu heteronormatiivisen parisuhteen sijaan? Mitä on swingaus eli parinvaihto ja miten polyamorisia eli useampia romanttisia suhteita elävä ihminen kontrolloi sitä, ettei hän antaudu vain juuri sillä hetkellä rakastumisen kohteena olevan ihmisen pauloihin? Mistä ihmeestä avoimia suhteita harrastavalla ihmisellä riittää ylipäätään aikaa ja energiaa useammalle kumppanille yhtä aikaa? ja mistä tulee vallalla oleva vain kahden ihmisen parisuhdemalli? Miksi sosiologi, seksologian opiskelija Kitti Suoranta ei halua itse enää heteronormatiivista parisuhdetta ja mitkä ovat avoimissa suhteissa aloittelevien tyypillisimpiä mokia? Toimittaja on Mira Selander. Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen ammattilaiset, asiantuntijat ja kokijat vastaavat Mira Selanderin johdolla kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin. Tässä ohjelmassa mikään kysymys ei ole liian nolo tai tyhmä.

Hokipodin pelaajahaastattelussa lahtelaistaustainen ja kolmatta kauttaan ruotsalaisen Luulajan riveissä hyökkäävä Juhani Tyrväinen. Hockey Time -podcastin puheenaiheet: Pelicans-pelaajien työhaalarit jäivät keskiviikkona naulakkoon. Jukurit ryöväsi maali-iloittelun päätteeksi pisteet sekavasti ja määrätiedottomasti esiintyneiltä lahtelaisisänniltä. Lukas Jasekin tuskailu ja "tshekkinivunen" aiheuttivat kummastusta. (00:08) Haastattelussa kolmatta kauttaan Ruotsin SHL:ssä kiekkoileva Juhani Tyrväinen. Lahtelaistaustaisen hyökkääjän käsi on tällä hetkellä kipsissä treeneissä sattuneen haaverin vuoksi. Tyrväisen mielestä pelin taso on Ruotsissa Suomea kovempi: "Se on vain valitettava tosiasia, jonka olen todennut". Ruotsin tv-sopimus on nelinkertaisesti Suomen vastaavaa rahakkaampi. Avoin sarja on SHL:n suurin valttikortti seurojen kehittymisen ja yleisen kiinnostavuuden kannalta. Gasellit soi Luulajan pukukopissa. Milloin Pelicansin otteita aktiivisesti seuraava "Julle" saatettaisiin nähdä seuraavan kerran turkoosinutussa? (08:36) Pelicansin lukujärjestyksessä lukee kaksi kertaa Kärpät. Perjantaina joukkueet ovat vastakkain Isku Areenassa ja keskiviikkona Oulun Raksilassa. (26:50) Kuka on kaikkien aikojen viihdyttävin Lahdessa kiekkoillut ulkomaalaisvahvistus? Vastaa lokakuun kuuntelijakilpailuun osoitteessa https://oma.media.fi/ess/hockey-time-kuuntelijakilpailu/ Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Avoin kommunikaatio, tasapaino ja läsnäolo ovat kulmakiviä, joiden varaan arjen sujuvuus rakentuu parisuhteessa. Kun tunnistaa omat tarpeensa ja osaa uskaltaa kertoa niistä omalle kumppanille, ollaan jo hyvässä vauhdissa kohti toimivaa parisuhdetta. Arki monine menoineen ja mahdollisuuksineen kuitenkin luo haastetta, vaikka muuten kaikki olisi kunnossa. Miten käytännön arki saadaan järjestettyä niin, että arjen tulipalojen sammuttelu vähenee ja laatuaika perheen ja kumppanin kanssa lisääntyy? Miten muuttuva parisuhde päivitetään tälle vuosikymmenelle? Miten kriisistä parisuhteessa voi selvitä? Huoltamolla vieraana ovat seksuaaliterapeutti ja uusperheneuvoja Pauliina Flang sekä arkensa uusiksi pistäneet Essi ja Kimmo Määttä. Pauliina Flang on kirjoittanut kirjan Rakkaus on tekoja arjessa – Parisuhteen voimakirja. Essi ja Kimmo Määtän kirja, Arjen lean – Säästä aikaa, rahaa ja hermoja, tarjoaa konkreettisia keinoja perhe-elämän hallintaan.

Kuka voi opiskella avoimessa yliopistossa? Mitä kaikkea avoimessa yliopistossa voi opiskella? Missä ja milloin avoimen opintoja tehdään? Tarvitsenko pohjakoulutusta? Nappaa uusin jakso kuunteluun ja kuulet muun muassa näihin kysymyksiin vastaukset. Podcastin tekstivastine löytyy osoitteesta: https://www.uef.fi/fi/lainahaalareissa-jatkuvan-oppimisen-keskus-avoin-yliopisto Seuraa UEF-lähettiläitämme somessa: https://www.instagram.com/ueflahettilas/?hl=fi https://www.youtube.com/channel/UCei6TZGtqHKDq9MkWQJ-hQw https://blogs.uef.fi/ueflahettilaat/etusivu/ https://www.facebook.com/UEFlahettilaat Snapchatissa kannattaa laittaa seurantaan Itä-Suomen yliopisto @uniuef, löydät lähettiläät myös sieltä.

Miten demokraattisesta päätöksenteosta tehdään avoimempaa? Miten yhä useamman kaupunkilaisen ja kansalaisen ääni saadaan kuulumaan sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla ja mikä rooli uudella teknologialla on tulevaisuuden demokratiassa? Studiossa vieraina Avoimen puolueen perustaja Petrus Pennanen sekä Liike Nytin puoluesihteeri Juhani Klemetti. Jakso on nauhoitettu 27.1.2021. https://www.instagram.com/puheenaihefi/

Dokumentaarista elokuvaa ja antropologiaa yhdistää yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelu heidän näkökulmastaan, joita ilmiöt koskettavat. Työkentällä-haastattelussa elokuvantekijä Elina Talvensaari kertoo, kuinka antropologia on läsnä hänen elokuvallisessa katseessaan. Talvensaaren viimeisin elokuvateos on Jussi-palkintoehdokas Neiti Aika.

Me elämme usein yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävien normien tavalla. Se on jopa niin automaattista, ettemme kiinnitä siihen huomiota. Valitsemme parimme myös normien mukaan. Mutta voitko hyvin näiden normien mukaisesti? Vai voitko luoda omanlaisen tavan elää?

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa erityisesti e-urheilua kehittävän projektiasiantuntija Tuomas Rauhansalon kanssa johtamisesta. Rauhansalo on myös mukana e-urheilun start up-yrityksessä. E-urheilu on vahvassa nosteessa oleva ala. Toki nuoret haluavat myös livenä mukaan ja halutaan pelata fyysisesti yhdessä ja saada valmennusta siihen. Ammattitasolla e-urheilussa on aivan muun urheilun tavoin tärkeää pystyä panostamaan pelaamiseen kunnolla. Tässä voidaankin eri keinon olla apuna ja tukena mm. valmennuksen avulla. Vastuullinen näkökulma valmennuksen toteutuksessa onkin hyvin tärkeää, jotta nuoren hyvinvointi huomioidaan kunnolla. Tärkeä olisi oppia myös käsittelemään epäonnistumisia ja tunteita. Verkkoympäristössä on tavallaan liian helppo sulkea mikki ja poistua tilasta sen sijaan, että käsiteltäisiin ikävätkin asiat ja tunteet. Avoimen palautekulttuurin rakentaminen on tärkeää. Nuoret kaipaavat paljon palautetta, kehuja ja ohjausta. On tärkeää olla läsnä mahdollisimman paljon myös digitaalisissa kanavissa ja sitä kautta tukea vaikeissakin, epäonnistumisen tilanteissa. Epäonnistuminen on sallittua. Jos et koskaan epäonnistu, niin et myöskään keksi uusia oivalluksia. Epäonnistumisen kautta tarjoutuu mahdollisuus kehittyä. On tärkeää myös, että kerrotaan omia taustoja ja myös niitä epäonnistumisia. Tärkeä keskustella monista elämän alueista eikä välttämättä vain työelämästä. Johtamisen rooli luottamuksen rakentamisessa onkin ratkaiseva. On varmasti tärkeää, että johtaja on ensin avoin ja laittaa itseään likoon ensin. Esimerkillä johtamisen kautta. Välttämättä ei kirjallisia sääntöjä edes voida tehdäkään, sillä maailma on nykyisin niin hektinen, jolloin tärkeämpää onkin rakentaa kyselykulttuuria, jotta kussakin tilanteessa löydetään optimiratkaisu. Varjopuolena kyselykulttuurissa on toki se, että samoja asioita kysytään moneen kertaan ja helposti varmistellaan osin vähän turhiakin asioita. Siksi onkin tärkeä kannustaa maalaisjärjen käyttöön. Arvojen tärkeä olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä myös termeinä. Nuorilta löytyy todella paljon kiinnostusta moneen sekä valmiuksia esimerkiksi graafiseen suunnitteluun ja some-viestintään. Tämä voikin osin haastaa vanhempia, esim. graafikon tehtävissä toimivia. Tässäkin toki tärkeä käydä keskustelu ja mahdollistaa molemminpuolinen oppiminen ja innostaminen. Työparityöskentely on todella tärkeä keino, joka osaltaan pienentää samojen virheiden tekemistä ja vapauttaa energiaa uuden innovointiin. Nuoret erityisesti haluavatkin tehdä paljon yhdessä eikä niinkään yksin. Johtajan on tärkeää olla oikeasti läsnä ja aidosti ohjata nuoreta. Ja olla avoin ja valmis kuuntelemaan ja oppimaan nuorelta. Teksti: Mirva Leppälä

Juha ja Marianne keskustelevat velkakirjoista, koroista ja osakemarkkinoista. Onko kevyen rahapolitiikan aikakausi jäämässä historiaan, ja millaisia vaikutuksia korkojen nousulla on osakkeisiin? 00:00 Alkusanat 01:24 Velkakirjat 06:50 Valtion velka
 10:03 Mitkä tekijät vaikuttavat bondien hintatasoon? 
20:13 Korot 
24.17 Reaalikorot
 29:02 Inflaatio-odotukset
 41:55 Korkojen vaikutus osakemarkkinoihin
 49:45 Korkojen vaikutus yksittäiseen osakkeeseen 
58:08 Mikä olisi korkojen kipuraja nykyisessä taloustilanteessa?

Pelicans-kasvatti Taavi Vartiainen avaa Hockey Time -podcastin haastattelussa suhdettaan bipolaarisen mielialahäiriön kanssa. Ilves-sopimuksensa helmikuussa purkanut asennehyökkääjä oli terveydellisellä aikalisällä myös vuonna 2015, tuolloin aivoinfarktin vuoksi. --- Hockey Time -podcastin puheenaiheet: --- Sielun Veljien lyriikoilla liikkeelle. Alkusalaattien kautta kiinni itse pihviin (00:09). --- Kevätkelien kirkastuessa myös Taavi Vartiaisen mieli muuttuu päivä päivältä positiivisemmaksi. Lokakuun lopulla Pelicans-kasvatti kertoi julkisesti kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään. Avoin ulostulo ja ongelmista puhuminen ovat poikineet paljon positiivisia asioita, joiden avulla Vartiainen on pystynyt kehittämään itseään taistelussa persoonallista ominaisuutta vastaan. Helmikuussa Vartiainen ja Tampereen Ilves purkivat 2+1-vuotisen pelaajasopimuksen: "Oli parempi ratkaisu, että laitan itseni 110 prosenttiseen kuntoon kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa". Millainen suhde apua saaneelle, ja aiheeseen perehtyneelle Vartiaiselle on kehittynyt bipolaarisen mielialahäiriön kanssa (01:56)? --- "Luonnevikainen elukka" – Vartiainen sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstään elokuussa 2019, mutta pelasi ongelmistaan huolimatta menneen kauden loppuun Pelicans-paidassa. Lahtelaisseura ja Ilves olivat alusta asti tietoisia Vartiaisen tilanteesta: "Se on mielestäni miehen mitta, että uskaltaa sanoa ja puhua myös vaikeammista asioista". Hän toivoo esimerkkinsä helpottavan muiden vastaavien ongelmien kanssa painivien kynnystä puhua mielenterveyteen liittyvistä asioista ajoissa (09:52). --- Vartiaisen toistaiseksi viimeistä Liiga-ottelusta on kulunut reilu vuosi. Perjantain Pelicans–Ilves-ottelua työtön jääkiekkoilija aikoo seurata mielenkiinnolla: "Varmasti mielenkiintoinen matsi tulossa. Molemmilla joukkueilla on paljon nuoria kiekkotaitavia pelaajia". Ilon ja stressittömyyden kautta päivittäinen treenaava Vartiainen ei ole asettanut itselleen tarkkaa paluuaikataulua. Tavoitteena on kuitenkin olla ensi kaudella kovemmassa kunnossa kuin koskaan: "Mulla on parhaat pelivuodet vielä pelaamatta". Viikonloppuna Vartiainen aikoo suunnata pilkkihommiin ensimmäistä kertaa liki kymmeneen vuoteen (15:55). --- Viime viikon kolmesta ottelusta täydet yhdeksän pistettä naarannut Pelicans jatkaa pelejään perjantaina Ilveksen isäntänä ja lauantaina KalPan vieraana. Kapteeni Hannes Björninen kaapii aloitusvoittoja illasta toiseen, mutta muilla lahtelaissenttereillä oli varsinkin Raumalla vaikeaa. NHL:ssä noin 40 prosenttia aloituksistaan voittanut tshekki Filip Chlapik hävisi Lukko-pelin kymmenestä aloituksestaan yhdeksän (21:27) --- Millaisia ajatuksia mielenterveysteeman ympärillä pyörinyt Hokipodi sinussa kirvoitti? Kommentteja, risuja tai ruusuja voit lätyttää Twitterissä tilille nimeltä Hockey Time Lahti (@HokiPodi) ja aihetunnisteella #hokipodi.

Radio Cityn Aamussa jaettiin rahaa! Sekunnin siivussa kuultiin oikea veikkaus ja potissa ollut 520€ lähti kuulijalle. Huomenna uusi siivu! Samuel varustautuu kovaa vauhtia pilkkikisoihin hakemalla uudet varusteet ja Jere miettii jo erillisen kesätilin perustamista. Krista Pärmäkosken talonrakennusprojekti jakaa poikien mielipiteet ja kiinalaisten peräaukkotestaus puhututtaa yhä. Avoin suhde on aina epäreilu diili miehelle. Studiossa yllättävän paljon vegaanisia herkkuja..

Mitä tapahtuu, jos ope luopuu osaksi kontrollista? Jos ope antaakin oppilaiden päättää joistain asioista? Niistä oppilaan omaan oppimiseen liittyvistä asioista? Nousevatko oppilaat kapinaan? Kasvaako lapsesta peikko? Vieraana tohtorikoulutettava Antti Moilanen Oulun yliopistosta.

Lahtelaisen Toolpoint Oy:n toimitusjohtaja Juha Sihvonen avautui poikkeuksellisella tavalla Etelä-Suomen Sanomien etusivun mainoksessa loppiaisena 6.1. Juha Sihvonen vieraili Voiman aamussa kertomassa näkemyksiään yrittäjän asemasta Suomessa.

Ylen toimittaja Leif Salmén on Suomen kaikkien aikojen tunnetuin vaalitenttien tekijä. Hän oli viiltävän terävä, paikoin armoton ja ehdottomasti työteliäs politiikan toimittaja. Tässä Avoin kysymys -podcastin bonusjaksossa Leif Salménin metodista sekä uran huipuista ja laskuista kertovat hänen entiset kollegansa Jyrki Koulumies ja Markus Leikola. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelijat Eerik Purdon ja Jussi Liukkonen/Artlab Productions.

Eropodin jaksossa Aina ja Iina ravistelevat käsityksiä parisuhteista ja pohtivat eri mahdollisuuksia järjestää suhde-elämä, parisuhteen aikana tai eron jälkeen. Keskustellaan vaihtoehdoista yksin eläminen, deittailu, avoin suhde, seksisuhteet, polyamoria ja erilaiset vaihtoehdot elää perinteisessä parisuhteessa. Voisiko avoin suhde tai vaikkapa erilliset kodit pelastaa pitkän parisuhteen erolta? Mikä on Iinan ja Ainan unelmien suhde? Onko se edes parisuhde?

Avoimuus uusille kokemuksille on yksi viidestä persoonallisuuspiirteestä ulospäin suuntautuneisuuden, tunnollisuuden, sovinnollisuuden ja neuroottisuuden ohella. Avoimet ihmiset ovat luonteeltaan uteliaita ja mielikuvitusrikkaita. Avoin tapa elää elämäänsä voi tuoda vapautuneisuutta.

Avoin keskustelu kuuluu tieteeseen, mutta käytännössä tutkijoiden pääsyä tietoon rajoitetaan monilla tavoilla. Yliopistot maksavat miljoonia vuodessa pääsystä julkaisuihin, joita yliopistot ovat rahoittaneet. Onko nykytilanne kestävä ja mitä sille pitäisi tehdä? Avoimen tieteen periaatteista ja ihanteista ovat keskustelemassa projektipäällikkö Erika Lilja, tietoasiantuntija Mikko Ojanen sekä tutkija Emilia Palonen. Juontajana on Pietari Kylmälä.

Kirjailija Riikka Suominen kertoo, onko avoimessa parisuhteessa eläminen feministinen valinta. Miksi meidän pitäisi puhua enemmän nautinnosta silkan nautinnon vuoksi? Tänään valaisemme valtarakenteita: miten esimerkiksi naisen pehmennetyt pyynnöt liittyvät siihen, että teollisuus-Tane saa parempaa palkkaa kuin hoitaja-Hannele. Puhumme myös siitä, onko lapsensa hylkäävistä isistä tulossa tarujen muinaisolentoja. Iso feministi vastaa kysymykseen, voimmeko iloita Sudanin tyttöjen ja naisten silpomisen kieltävästä laista myös Suomessa.

Globaali terveysuhka on saanut kansallisvaltiot käpertymään itseensä. Missä EU on ollut koronakriisissä? Ovatko valtioiden omat ratkaisut jättäneet kansainvälisen yhteistyön ja EU:n entistä enemmän alakynteen? Millaisia tarinoita kansallisvaltiot rakentavat koko maailmaa koskevasta ja kaikkien terveyttä uhkaavasta viruksesta? Poikkeuslinjalla vieraina ovat yliopistotutkija Timo Miettinen ja apulaisprofessori Johanna Rainio-Niemi, juontajana yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass. Interventioissa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen sekä Avoin yhteiskunta ry:n puheenjohtaja ja Faktabaarin perustaja Mikko Salo. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa 20.5.2020.

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä FM, Jyväskylän ammattikorkeakoulun tilastotieteen ja tietotekniikan lehtorin Elina Vaaran kanssa johtamisesta ja muutoksen tekemisestä sekä sen havaitsemisesta. Työelämä muuttuu vauhdilla ja uudet työelämään siirtyvät sukupolvet muuttavat työelämää ja kuin myös johtamista. Nuoremmat sukupolvet ovat keskustelevia, ja keskustelun lisääntyminen voi näkyä lähiesimiestyössä niin, että esimiestyöhön tarvitaan enemmän aikaa. Aiemmille sukupolville työ on itsessään usein ollut tärkeä merkityksen tuoja, sen sijaan nuoremmille se kenties on enemmänkin työyhteisö mihin sitoudutaan, ja mikä luo merkitystä. Toki moni haluaa kuitenkin pitää erillään henkilökohtaiset ja työssä olevat tärkeät suhteet, vaikka työssä tavoitellaankin vahvasti hyvää fiilistä ja ilmapiiriä. Mistä sitten tietää, että muutosta on tapahtunut? Kokemus kun on aina hyvin henkilökohtainen arvio: toiset kokevat vahvaa muutosta, kun toiset taas eivät koe minkään muuttuneen. Jos organisaatiossa ollaan kiinnostuneita mitattavasta muutoksesta, niin toki silloin myös työntekijöiden tulisi huomata muutos, jotta voidaan sanoa muutosta tapahtuneen. Muutoksen seuraaminen onkin tärkeää, jotta tietää mitä on tapahtunut ja onko tapahtunut mitään. Aluksi onkin oleellista saada lähtötilanne selville: missä nyt ollaan, ja päättää minne halutaan mennä. Pelkät talousluvut eivät yleensä kerro kaikkea, vaan tarvitaan myös kokemusten mittaamista. Sen jälkeen voidaan miettiä kehittämissuunnitelmia kohti tavoitetta ja yhteistä polkua. Oleellista on huomioida, että toimien pitäisi aidosti edistää asiaa, mitä niillä tavoitellaan. Muutos on usein pitkällinen prosessi, sillä se tarkoittaa käyttäytymisen muutosta, joka ei tapahdu kovin nopeasti. Muutosprosesseihin täytyykin aidosti resursoida aikaa. Esimiestyössä muutos lähtee oman ajattelun muutoksesta, johon vaikuttaa moni asia, kuten vaikkapa yhteiskunnallinen keskustelu, henkilökohtainen tai yhteisesti työstetty kokemus. Voi olla myös niin, että yhteisö ei välttämättä ota helposti vastaan muutosta eli ei mahdollista sitä. Ihmiselle on luontaista myös tasapainon säilyttäminen, joten muutokseen täytyy hiljalleen totuttautua. Omista rutiineista poikkeaminen kun edellyttää aina jonkinlaista vaivannäköä ja vie aikaa. Uusi tilanne luo myös epävarmuutta. Muutos kun ei tapahdu itsestään eikä se ole helppoa, vaan aina se vaatii. On luonnollista että se aiheuttaa myös vastarintaa, mutta osallistaminen ja vastavuoroisuus viestinnässä on ehdotonta, että muutoksen voi saada onnistumaan. Se toki tärkeää muutoinkin kertoa, koska yksikseen harva pystyy muuttumaan tai muuttamaan. Olisikin tärkeä vaalia vastavuoroista keskusteluyhteyttä, etenkin muutostilanteissa. Jotkut yksilöt lähtevät nopeastikin mukaan muutokseen, osa hitaammin. Sitä säätelee monia asia: elämäntilanne, työtehtävien vaihe ja niiden sen hetkinen vaativuus. Esimiestyö mitataan tietyllä tapaa muutostilanteessa. Silloin tärkeä ollakin läsnä ja kuunnella, jotta pystyy luotaamaan toimintaa oikeaan suuntaan. Tärkeä myös tunnistaa milloin ei voi viedä aktiivisesti muutosta eteenpäin. Muutoksen eteenpäin vieminen on kuitenkin jokaisen velvollisuus eikä vain esimiehen tehtävä. Ei voi olettaa, että vain johtajat muuttuvat. Jokaisen työyhteisön jäsenen on osallistuttava muutoksen tekemiseen ja ottaa omaa vastuutaan siitä. Mukaan vain muutoksen rattaisiin – jokainen omalla tavallaan ja vauhdillaan! Muutoksessa harha-askeleetkin on hyväksyttävä ja ne vievät joskus parhaimmille näköalapaikoille. Esimiehen harha-askeleetkin on hyväksyttävä. Muutokset ovat kokeiluja ja epäonnistumisista usein oppii enemmän kuin onnistumista. Avoin vuorovaikutus on tärkeää eikä toki jatkuvasti voi ottaa harha-askeleita. Mutta jos tekemisen sanoittaa ja on aidosti osallistanut kaikkia, niin epäonnistumisen hyväksyminen helppoa ja se sitten yhteisesti helpommin kannetaan. Teksti: Mirva Leppälä

Kuukausiliitteen toimittaja Ilkka Malmberg oli poikkeuksellinen toimittaja, jolla oli hyvin omanlainen tapa katsoa maailmaa ja tehdä journalismia. Hän ei uskonut haastatteluun, eikä oikeastaan haastatellut ketään tai kysynyt mitään. Tässä Avoin kysymys -podcastin bonusjaksossa Ilkan metodista ja suhtautumisesta haastatteluun kertovat Vappu Kaarenoja, Unto Hämäläinen, Sara Malmberg ja Markus Jokela. Podcast-sarjan on tuottanut ja toimittanut Olli Seuri. Äänisuunnittelija Eerik Purdon/Artlab Productions.

Jokapäivä, osa 31 : Avoin vs vankila by Kaisa Nousiainen

Miten radikaali läpinäkyvyys, jossa palkatkin ovat avoimia, vaikuttaa yrityskulttuuriin? Entä mitä, jos yrityskulttuuri ei ole vain yrityksen sisäinen asia, vaan säteilee yli yrityksen rajojen? Kulttuurin avulla voi vaikuttaa yhteiskuntaan, ja sitä haluaa tamperelaisen, digitaalisia palveluja tarjoavan Goforen toimitusjohtaja Timur Kärki. Entä missä verkostomaisessa toimintamallissa oman yrityksen kulttuuri loppuu ja naapurin kulttuuri alkaa? Gofore on palkittu useita kertoja hyvänä työpaikkana. Se tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuutta omistaa yhtiötä ja listata palkkansa kaikkien goforelaisten nähtäville. Kärki uskoo radikaaliin läpinäkyvyyteen kaikessa ja siihen, että työntekijät fiksuina ihmisinä kykenevät keskustelemaan palkoistakin järkevästi. Haastattelu alkaa kohdasta 3:48 Podcastin lopussa Ellun kanojen perustaja ja himolukija Kirsi Piha esittelee Atte Jääskeläisen kirjan Mitä tapahtuu huomenna – kun tekoäly poistaa järjettömyydet? Osio alkaa kohdasta 36:32 Linkki kirjaan: https://www.adlibris.com/fi/kirja/mita-tapahtuu-huomenna-kun-tekoaly-poistaa-jarjettomyydet-9789510443514

Ville Ojasen vieraana on Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän työelämäprofessori Pekka Sauri.Podcastissa käsitellään laajasti työelämää mm. viestinnän, johtajan roolin ja yhteisöllisyyden kautta. - Viestintä osana johtamista. Mikä on sosiaalisen median rooli?- Mitä on itseohjautuvuus?- Mikä on johtajan rooli kulttuurin muutoksessa?- Avoin vs. suljettu päätöksentekomalli- Yhteisöllisyyden merkitys

Lukuvian toinen kausi starttaa nyt! Syksyn ensimmäisen jakson aiheena on sarjakuva ja tarkemmassa syynissä iki-idolimme Liv Strömquistin feministinen tuotanto. Jaksossa pohdimme myös kirjamaailmassa keskustelua herättänyttä "tyttökirjatrendiä" kahden tekijän näkökulmasta sekä paljastamme tuttuun tapaan lukuisat lukuvikamme. Tunnelmallista kirjojen, punaviinin ja sateenropinan täyteistä syksyn alkua teille kaikille!

Tomas Forsbäck 10.6.2018

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://bit.ly/2kTWJDk RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 28. jakson vieraana filosofi Tere Vadén. Jakso taltioitiin 12.3.2018. Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Ekologia • Energiantuotanto • Syntytieto • Yhteisöä koossapitävät voimat • Anomia • Öljy • Fossiiliset polttoaineet • Kalevala • Myytit • Liberaali yksilö • Velvoitteet • Alkoholismi • Etuoikeutettuus • Animismi • Eläimyys • Vammaisuus • Kohtalokkuus • Survivalismi • Fossiilikapitalismi • Fossiiliriippuvuus • Geopolitiikka • EROEI • Energiaorjat • Irtikytkentä • Kohtuullistaminen • Dekabronisaatio • Ruoantuotanto • Muovi • Kehitysansa • Kierrot • Permakulttuuri • Ilmastopakolaisuus • Tehokkuus • Steampunk • Amishit • Talouskasvu • Talouslasku • Romahdus • Transhumanismi • Suru • Toivo ja epätoivo • Avoin lähdekoodi • Avoin tiede • Hajauttaminen • Tiedejulkaisuilla rahastaminen • Tieteen kriisi • Tiedon pinta- ja syvätasot • Tutkimusrahoitus • Ilmastonmuutos • Totalitarismi Linkkejä keskustelun tiimoilta: • BIOS-tutkimusinstituutti http://bios.fi • Salmisen ja Vadénin kirja "Energia ja kokemus" https://bit.ly/2M1otlS • Pauli Pylkkö https://bit.ly/2Jhivzi • Teren luento "Energia ja syntytieto" https://bit.ly/2xITEPL • Teren kirja "Kaksijalkainen ympäristövallankumous" https://bit.ly/2LqWaw6 • David Graeberin kirja "Bullshit Jobs" https://bit.ly/2JcOyR7 • Miika Vanhapiha podcastissa https://bit.ly/2Kh60Rr • Sunaura Taylorin kirja Beasts of Burden https://bit.ly/2LqdukD • Miekkavalaat ja kulttuurievoluutio https://bit.ly/1TW2iNC • Religion is not about beliefs https://bit.ly/2sKT5iy • Andreas Malmin kirja Fossil Capital https://bit.ly/2sKTzFo • EROEI https://bit.ly/2isymys • Petrus Pennanen ja pienet ydinvoimalat https://bit.ly/2kQUq3O • Janne M. Korhonen podcastissa https://bit.ly/2FPXWFy • Italia ja Viiden tähden liike https://bit.ly/2Jy3lFa • Cradle to Cradle -kirja https://bit.ly/2ic2s9u • Pasasen ja Ulvilan kirja "Vihreä uusjako" https://bit.ly/2sze2xx • Bittitaiteilija Viznut http://viznut.fi • Steady-state economy https://bit.ly/2LsaVOX • Timothy Morton ja luonto https://bit.ly/2xL1vfD • Charles Eisenstein ja suru https://bit.ly/2syuSwG • Richard Stallmanin teksti "Why Software Should Be Free" https://bit.ly/2M17KiF • Avoimen lähdekoodin maatalouskoneet https://bit.ly/2JyJ7LM • eCorolla: https://bit.ly/2kPaR0G • Sci-Hub https://bit.ly/1UI574H • Star Trekiin pohjaava feikkipaperi https://bit.ly/2Hlfc4x • Teren blogi https://bit.ly/2Jk9r8U• Teren Twitter https://bit.ly/2sI8m3O • Tere Wikipediassa https://bit.ly/2sJW76O • Teren kolumnit Peruste-lehdessä https://bit.ly/2JwiZkI • Teren Medium-blogi https://bit.ly/2JdDYt8 • Teren uusi kirja "Elo ja anergia" https://bit.ly/2kTtuka • niin & näin-lehti http://netn.fi/ ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: https://kieku.com/channel/Ihmisi%C3%A4%2C%20siis%20el%C3%A4imi%C3%A4 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Rauno Kokkola 3.6.2018

Marko Martiskainen 27.5.2018

Rahoita podcastin tekoa Patreonissa. Pienikin tuki auttaa! https://www.patreon.com/vistbacka Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=7kRcsYxJWyo RSS: http://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:358481639/sounds.rss Podcastin 19. jakson vieraana autismikirjon kokemusasiantuntija ja vapaaehtoistyön moniottelija Janne Fredriksson. Jakso taltioitiin 8.1.2018 Jaksossa käsiteltyjä teemoja: • Autismikirjo • Aspergerin syndrooma • Vammaisuus • Vapaaehtoistyö • Talouskasvu • Neurodiversiteetti • Merkityksellisyys • Ajatusmaailman moninaisuus • Työn uudelleenmäärittely • Hiljaisuus ja meteli • Merkityspommitus • Alitajunta • Aistiherkkyys • Silmiin katsominen • Tunteiden kehollinen käsittely ja viestintä • Robert Anton Wilson • Dinosaurukset • Ableismi • Ympäristön rooli vammaisuudessa (vammaisuuden kontekstisidonnaisuus) • Kuntoutus ja mukautukset • Yhdenvertaisuuslaki • Esteettömyys • Vammaispolitiikka • Diagnoosit ja stigmat • Pettymykset • Vammaisuuden sankarimyytti • Eliö-ympäristö -järjestelmä • Psykiatristen palveluiden rajoittuneisuus • Keroputaan / avoimen dialogin hoitomalli • Mielenterveys • Internetin vaikutus autismikirjolaisten äänen kuuluvuuteen • Laboratorioliha • Neurodiversiteettiä huomioivat työympäristöt • Osatyökykyisyys • Perustulo • Melusaaste • Valosaaste • Hiljentyminen • Kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri • Mainostaminen • Manipulaatio • Morita-terapia • Japani • Tunteiden kanssa oleminen • Informaatiosaaste • Geneettinen seulonta ja neurodiversiteetin vaaliminen • Autismikirjoa koskevat väärinkäsitykset • Autismikirjoon liittyvät stereotypiat • Asperger-naisten alidiagnosointi • Autismikirjon ihmisten moninaisuus • Yksilöiden suhde keskiarvoihin ja tilastoihin Linkkejä keskustelun tiimoilta: • Jani Kaaron kirja "Kauniimpi maailma": http://bit.ly/2FA5rQi • Sudenpentujen käsikirja: http://bit.ly/2IwooEN • Stunts / 4D Sports Racing -tietokonepeli: http://bit.ly/2IylTSn • Simon Baron-Cohenin extreme male brain -malli: http://bit.ly/21aGBe9 • Yhdenvertaisuuslaki: http://bit.ly/1tZcBWv • Americans with Disabilities Act: http://bit.ly/1UnnJmB • Anni Kyröläisen haastattelu: http://bit.ly/2DyTSXr • HS-mielipidekirjoitus CP-vammaisen naisen avustamisesta: http://bit.ly/2G129bK • Artikkeli "Avoin dialogi: vaihtoehtoinen näkökulma psykiatrisessa hoitojärjestelmässä" http://bit.ly/2tUUBTd • Neuromancer-kirja: http://bit.ly/2HIXI2H • Rymd-juomajauhe: http://bit.ly/2FQqGNB • Taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen: http://bit.ly/2plQKJd • Crockerin säännöt: http://bit.ly/1hyFPBw • Elokuva "Blade Runner 2049": http://imdb.to/2pa6Zaf • Elokuva "Ghost in the Shell": http://imdb.to/1BrL5BC • Avaruusmainonta: http://bit.ly/2FZFNY5 • Morita-terapia: http://bit.ly/2FGYZuj • TV-sarja "Silta": http://imdb.to/2HGJ1wQ • Robert Anton Wilsonin kirja "Cosmic Trigger I": http://bit.ly/2G25DuE ----- Ihmisiä, siis eläimiä -podcast rakastaa ymmärrystä avartavia näkökulmia. Syvän tiedonjanon ajaman ohjelman visiona on luoda asioiden ytimeen pureutuvaa, hitaampaa mediaa. Podcastin keskeisiä teemoja ovat tiede ja taide, tavallinen ja erikoinen, yksilö ja yhteiskunta sekä ihminen ja muu luonto. Ohjelman vetäjä, ymmärrykseltään keskeneräinen mutta utelias Henry Vistbacka on sekatekijä, muusikko ja kirjoittaja. Podcastin yhteistyökumppanina toimii Helsingin Vallilassa päämajaansa pitävä, tiedettä raaka-aineenaan käyttävä taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. • Facebook: https://facebook.com/ihmisiis • Twitter: https://twitter.com/ihmisiis • Instagram: https://instagram.com/ihmisiis • Soundcloud: https://soundcloud.com/ihmisiis • Kieku: http://bit.ly/2FGAfm1 • Studio podcastin takana: https://artlab.fi

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja pilkataan sanomalla, että ne ovat ilmaisia syystä – sen minkä lisenssikuluissa säästää, säätämisen menevässä ajassa menettää. Vikasietotila käy tiukkaa sisäistä debattia siitä, missä määrin väite pitää paikkansa ja miltä osin se on silkkaa fuulaa.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja pilkataan sanomalla, että ne ovat ilmaisia syystä – sen minkä lisenssikuluissa säästää, säätämisen menevässä ajassa menettää. Vikasietotila käy tiukkaa sisäistä debattia siitä, missä määrin väite pitää paikkansa ja miltä osin se on silkkaa fuulaa.Learn more about your ad choices. Visit megaphone.fm/adchoices

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja pilkataan sanomalla, että ne ovat ilmaisia syystä – sen minkä lisenssikuluissa säästää, säätämisen menevässä ajassa menettää. Vikasietotila käy tiukkaa sisäistä debattia siitä, missä määrin väite pitää paikkansa ja miltä osin se on silkkaa fuulaa.

Onko päätöksenteko EU:ssa avointa ja onko EU kehittymässä avoimempaan vai salailevampaan suuntaan. Ja mitä siitä käytännössä voi seurata, kun EU:n asetusta on noudatettava, vaikka esim. Suomen perustuslaki ovat ristiriidassa keskenään. Haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ja eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg. Ohjelman toimittaa Maija Elonheimo.

Kuka tahansa meistä voisi osallistua tieteellisen tutkimuksen tekoon jos niin sanottu kansalaistiede osana avoimen tieteen esiinmarssia saa tuulta purjeisiinsa. Tällöin emme olisi vaan tutkimusten kohteita, vaan meillä olisi mahdollisuus osallistua tieteen tekoon vaikkapa omaa elinympäristöämme havainnoimalla. Anne Heikkisen haastateltavana Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti.

Avoin tiede mullistaa tiedemaailman käytännöt. Ikääntyneiden lääkkeiden ja alkoholinkäyttö. Väitös: suomalaiset suhtautuvat eutanasiaan myönteisesti.

Markus Lehtonen 21.8.2016

Kansalaisaloite Suomalaisilla on ollut mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteista muutaman vuoden ajan. Miten paljon aloitteita on tehty ja mitkä ovat olleet niiden vaikutukset lainsäädäntöön? Ovatko suomalaiset innokkaita allekirjoittamaan aloitteita? Kuinka jalostaa omaa ideaa aloitteeksi ja miten suunnitella kampanja kansalaisaloitteen tueksi? Kansalaisaloitteista keskustelemassa Avoin ministeriö -kansalaisaloitepalvelun toiminnanjohtaja Joonas Pekkanen.

Esko Jorma Johannes Valtaoja (s. 20. kesäkuuta 1951 Kemi) on avaruustähtitieteen professori. Turun yliopistossa ja Tuorlan observatorion entinen johtaja. Valtaoja on myös tunnettu tieteen kansantajuistajana. Hänen teoksensa Kotona maailmankaikkeudessa sai Tieto-Finlandia-palkinnon vuonna 2002. Valtaoja tunnetaan julkisuudessa erityisesti ”ahkerana kirjoittajana ja keskustelijana, jonka mielipiteet saattavat herkimpiä närästää”. Hän on arvostellut tieteen jäämistä muiden uutisaiheiden varjoon tiedotusvälineissä. Hänen vahvuudekseen on sanottu erityisesti kykyä kirjoittaa ymmärrettävästi vaikeistakin asioista. Valtaojan ensimmäinen kirja, Kotona maailmankaikkeudessa, käsitteli yleistajuisesti astrobiologiaa, tiedettä joka tutkii elämän synnyn ja kehittymisen mahdollisuutta Maanulkopuolella. Toinen teos, Avoin tie: Kurkistuksia tulevaisuuteen käsitteli ihmiskunnan, maapallon ja elämän mahdollisia tulevaisuuksia. Nurkkaan ajettu Jumala? on painettu kirjeenvaihto professori Valtaojan ja Tampereen hiippakunnan silloisen piispan Juha Pihkalan välillä. Pihkala ja Valtaoja keskustelevat kirjeenvaihdossaan uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta. Suomalaisten näkemyksiä tutkineen Tiedebarometri 2013:n mukaan Valtaoja oli Suomen tunnetuin tieteilijä.

Flowa podcastin kolmannessa episodissa studioisäntä Ari-Pekka Lappi (@ilmirajat) haastaa Antti Kirjavaista (@anttiki), Tero Kadeniusta (@pisketti) ja Juha Heimosta (@evilbubu) teemalla avoin palkkapolitiikka.Pitäiskö palkkojen olla avointa tietoa kaikille firman sisällä vai onko parempi, että vain yrityksen johto tietää, mitä kenellekin maksetaan? Miten hanskata mahdollinen kateus ja paha mieli, jonka tieto siitä, että kaveri sermin takana ansaitsee satasen enemmän, jos palkat olisivat yrityksen sisällä julkista tietoa? Entä kumpi on tärkeämpää mukava, pastellin värein ja kukkakuvioin koristeltu ilmapiiri vai avoimuus?Lisätietoa Flowasta sekä pian myös taustoittava blogaus tähän aiheeseen liittyen löytyy osoitteesta http://www.flowa.fi.

Uutiset: - Ubuntusta Instant-On-järjestelmä. Unity-ympäristö - Ubuntu 10.10 Netbook Edition default applications - Firefox 4 marraskuussa - Opera Mobile ilmestyi N900:lle - MeeGo Using Btrfs As Default File-System - Haiku Alpha 2 julkaistu - Fedora 13 Suffers Last Minute Delay Of One Week - Linux-käyttäjät muita reilumpia - It's Official: Steam julkaistiin Applelle, Linux versio tulossa. Viikon aihe: Ohjelmaan osallistuminen Puhumassa: - Henrik - Ninnnu - Sakari

Asiat: - Linux-sotien yllätyspäätös: unixin omistaja vaihtu - Linuxin kilpailija Solaris ei ole enää ilmainen - IBM patenttikiistassa avoimen lähdekoodin sovelluskehittäjän kanssa - PS3:n Linux-tuki putoaa - Avoin koodi jää pois EU:n digitaalistrategiasta? - Ensimmäinen julkinen versio MeeGosta saatavilla - Gnome 2.30 Puhumassa: - Henrik - Ninnnu - Sakari