Podcasts about teht

Alun perin Suomen ETYJ-puheenjohtajuuskauden piti loihtia uudelleen esiin ”Helsingin henki”. Tehtävä vaikuttaa kuitenkin mahdottomuudelta sen jälkeen, kun Venäjä rikkoi perustavanlaatuisesti järjestön perussopimuksen pilareita hyökkäyksellään Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomi on sanonut pj-kaudellaan painottavansa Etyjin periaatteiden kunnioittamista ja vahvistamista. Mitä se tarkoittaa käytännössä, kun lähtökohdat ovat oikeastaan täysin ristiriidassa tavoitteiden kanssa? Jaksossa haastateltavina tutkija Tyyne Karjalainen, ETYJ:llä Wienissä työskentelevä strateginen neuvonantaja Hanna Smith sekä ulkoministeriön ETYJ-sihteeristön apulaispäällikkö Toni Sandell. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Jalmari Sarla. Jakso on toteutettu yhteistyössä ulkoministeriön kanssa.

Syyrian kirkkojen johtajat julkaisivat joulukuun lopulla julkilausuman, jossa he kannustavat kristittyjä osallistumaan maan jälleenrakentamiseen epävarmuudesta huolimatta.   https://opendoors.fi/syyrian-kristityilla-on-tarkea-tehtava-maan-rakentamisessa/  

Lapinpöllö, kuningaskalastaja, merikotka, varis, mandariinisorsa, virtavästäräkki, ihan tavallinen varpunen, viiksitimali, tiaiset, tikat ja töpökääpiötypäkkö. Kaikki nämä linnut ja monet muut luontokappaleet ovat seikkailleet melkein kymmenen vuoden aikana satunnaisen luontomiehemme mukana ja kuuntelijoiden ilona viikottain Radio Suomen radioaalloilla. Tarinoihin liittyneet kuvat - reilut 1500 kpl - ovat ilahduttaneet sosiaalisen median kanavilla Facebookissa ja Instagramissa. Mutta nyt se on loppu. Kaikella on aikansa ja Blomiksen luonto siirtyy arkistojen aarteeksi. Blomis kiittää kaikista saamistaan palautteista ja ideoista näinä vuosina ja toivottaa kuuntelijoilleen uutta uljasta vuotta 2025 ja antoisia luontohetkiä ja -retkiä ja muistuttaa vielä että kaikki yli 200 jaksoa on edelleen kuultavissa Yle Areenassa.

Koe ja kuule kotimaan luonto Hiekkarannoille levittäytynyt kurtturuusu on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa ja sen takia se pyritään hävittämään luonnosta kokonaan. Tehtävä on vaikea, työläs ja myös kallis. Kaupungeissa monien puistojen vanhat pensasaidanteet ovat nyt kadonneet ja monet miettivät istutetaanko niiden tilalle mitään. Kaikki sisämaassa asuvat suomalaiset eivät ole olleet mielissään siitä, että heidät on määrätty kitkemään ruusupensaat pois myös kotipihoiltaan. Luontoretkellä puutarhuri Mikko Lagerström ja Juha Laaksonen pohtivat Inkoossa, mitä pensaita kurtturuusujen tilalle voisi istuttaa.

Vilma löytää vanhan matkalaukun Anja-tädin vintiltä. Laukku antaa Vilmalle salaisen tehtävän! Vilma hittar en gammal resväska på moster Anjas vind. Väskan ger Vilma ett hemligt uppdrag! Del 1 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Jaksoon liittyviä sanoja / Ord till avsnittet:Moster – TätiResväska – MatkalaukkuGömställe – PiilopaikkaSmyga – HiipiäPlättar – Letut, lätytUppdrag – TehtäväÄventyr – SeikkailuSarjastaDen flygande resväskan eli Lentävä matkalaukku on kaksikielinen sarja 8-vuotiaasta Vilmasta, joka salaisilla seikkailuillaan auttaa sekä ihmisiä että myyttisiä olentoja. Sarjassa on seitsemän osaa.Den flygande resväskan -kielisadut sopivat noin 5-6-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kuunnelkaa mielellään yhdessä ja jutelkaa tarinasta ja kuulemistanne sanoista.Sarja kuuluu ”Randiga sagor” eli ”raidalliset sadut” -projektiin. Kaksikieliset sadut on tehty kaikilla Ruotsin kansallisilla vähemmistökielillä, eli suomeksi, saameksi, meänkielellä, jiddishiksi ja romaniksi. Tarinoita voi kuunnella myös sellaisen aikuisen tai vaikka kouluryhmän kanssa, joka osaa vähemmistökieltä vain vähän tai ei yhtään, sillä tarinaa kerrotaan samalla myös ruotsiksi.Om SerienDen flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på finska, jiddisch, meänkieli, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Raidallisia satuja nuoremmille lapsille / Randiga sagor för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Tekijät / MedverkandeText: Tuomas OjalaUppläsare: Natalie MinnevikMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent: Tuomas OjalaTeknik och slutmix: Tuomas OjalaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Vilma löytää vanhan reisuväskyn musteri Anjan vintila. Väsky antaa Vilmale salhaisen tehtävän! Vilma hittar en gammal resväska på moster Anjas vind. Väskan ger Vilma ett hemligt uppdrag! Del 1 av 7. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. Ord till avsnittet:Moster – Musteri / TätiResväska – ReisuväskyGömställe – PiilopaikkaSmyga – HiipiäPlättar – PlättiäUppdrag – TehtäväÄventyr – SeikkailuOm Serien - SarjastaLentävä reisuväsky oon kaksikielinen sarja Vilmasta, 8-vuotias tyär joka lähtee jännile seikkailuile auttamhaan niin ihmisiä ko myyttisiä olentoja. Den flygande resväskan är en tvåspråkig serie om 8-åriga Vilma som ger sig ut på hemliga uppdrag för att hjälpa både människor och mytiska varelser. Alla avsnitt finns på meänkieli, finska, jiddisch, romani och samiska – blandat med svenska.Den här språksagan passar från ca 5-6 år och uppåt. Lyssna gärna tillsammans och prata om berättelsen, och orden ni hör.Serien ingår i projektet ”Randiga sagor” som riktar sig både till den som förstår något av de fem nationella minoritetsspråken, och till den som bara förstår svenska.Randiga sagor på meänkieli för yngre barn: Nalle Karlsson del 1-32Myötä / MedverkandeManus: Tuomas OjalaMeänkieliöversättning: Elina Isaksson KruukkaBerättare: Mervi JaakoMusik: Mikko PaavolaLjudläggning: Tuomas OjalaProducent på Meänraatio: Elina Isaksson KruukkaTeknik och slutmix: Elina Isaksson KruukkaIllustration: Cecilia HeikkiläDigital redaktör: Noora Holm

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

✨ YHTEISTYÖ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Miten Jari Kuikanmäki rekrytoitiin valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustajaksi ja miksi rekrytointi lopulta evättiin? Miten tapahtumat etenivät ja mitä mahdollisia lainrikkomuksia rekrytointiprosessiin liittyy? Miten jatkossa sovitetaan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu yhteen hybridivaikuttamisen torjunnan kanssa?Studiossa toimittaja ja Viides valta -podcastin juontaja Jari Kuikanmäki. Jakso on kuvattu 1.10.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kuikanmäen tausta (5:33) Erityisavustajan rooli (10:33) Supon kuulustelu (22:41) Tehtävän peruuntuminen (31:46) Puolison turvallisuusselvitys (36:32) Iltalehden artikkeli (38:03) Syntyperäisyysvaatimus (42:17) Poliittiset intressit (43:33) Riikka Purran toiminta (47:12) Suojelupoliisi (51:18) Hybridivaikuttaminen (59:00) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (1:01:49) Spekulaatio

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 137. jaksossa vieraanani on Matilda Suhonen, joka toimi Pariisin olympialaisissa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsenen avustajana. Matilda on opiskellut kansainvälistä urheilujohtamista yliopistossa Pariisissa. Miten Matilda onnistui oppimaan ranskaa ilman kouluopintoja ranskalaisella juustotilalla? Mitä on vaatinut, että ranskasta on tullut Matildan toinen kotikieli? Miten Matilda pääsi avustamaan KOK:n jäsentä? Miten Matilda sopeutui työharjoitteluun Salomonilla? Millainen kokemus Pariisin olympialaiset on ollut Matildalle? Millaisia neuvoja Matilda antaa nuorille, jotka ovat sitä mieltä, että englanti riittää? Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Mitä tekee sotilastiedustelu? Tiedustelun salaista verhoa meille raottaa kenraalimajuri (evp) Harri Ohra-Aho ja toimittaja Laura Halminen. Miten sotilastiedustelu kerää tietoa, ja mitä varten? Millainen on tiedustelun ja julkisuuden suhde? Miten pieni maa pärjää isompia vastaan tiedustelun maailmassa? Entäs sotilastiedustelu ja reserviläisyys? Nyt kannattaa laittaa lenkkarit jalkaan, lähteä lenkille ja laittaa kuunnellen!Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukevat upeat yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Jeesus antoi meille maailman tärkeimmän tehtävän, mutta sen tekemiseen tarvitaan tiimityötä. Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Esko. 

Raamattupiirisarja Maan ääriin asti käsittelee Apostolien tekoja ja on kuin seikkailukertomus. Seuraa kanssamme kristillisen kirkon syntyä ja sen uskomatonta leviämistä 35 vuodessa koko Rooman valtakuntaan – vastustuksesta ja vainoista huolimatta. Ihastu Paavaliin, tuohon seurakunnan vainoojaan, josta Jeesuksen kohtaaminen teki innosta palavan pakanain apostolin.

Sauli ja Sergey käyvät läpi Erikoisjoukkojen uusimman jakson, jossa kilpailijat on laitettu ottamaan fyysisesti mittaa toisistaan. Tehtävä aiheuttaa pahaa oloa ja päänsärkyä kaksikolle! Suomen Housewiveseissa puolestaan on käyty energiahoidoissa. P. Diddy on epäiltynä vakavista rikoksista ja hän on tällä hetkellä karussa Kap Verdella. Potomacin päätösjakso on yllättänyt totaalisesti. Sauli ja Sergey antavat kulijan toiveesta vinkkejä homopolttareihin. Podcastin ainoa spoiler alert on tässä: varoitus, podcast sisältää juonipaljastuksia!

Haastemiehet ja ulosottotarkastajat ovat oikeusjärjestelmän asiakaspalvelun sankareita. Heidän monipuolinen työnsä edellyttää erityisesti vahvoja vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Juristipodin uusimmassa jaksossa tutustumme syvällisesti Katariina Tuomelan johdolla haastemies Antti Helennen sekä ulosottoylitarkastaja Satu Kallion työn eri ulottuvuuksiin, keskittyen erityisesti asiakaspalvelutilanteisiin ja siihen, kuinka heidän työnsä vaikuttaa koko oikeusjärjestelmään. Mitkä tilanteet ovat jääneet heille erityisesti mieleen uransa aikana? Hyppää hetkeksi mukaan oikeusjärjestelmän sisäpiiriin ja valmistaudu vauhdikkaaseen tarinoiden virtaan, jotka pureutuvat syvällisesti näiden ammattilaisten pitkiin uriin.

Kartanlukijan kanssa studiossa tällä viikolla on Suomen Washingtonin suurlähettiläs Mikko Hautala, joka on urallaan ehtinyt toimia niin ulkoministeriössä ja tasavallan presidentin kabinetissa kuin Moskovan suurlähettiläänäkin. Miten Hautala on hoitanut Venäjän tulehtuvia diplomaattisuhteita ja kuinka mies sai viime vuonna yhteyden Yhdysvaltain entiseen presidenttiin Donald Trumpiin?Jakson tuotti ja leikkasi Riikka Nyman.

Kaupallinen yhteistyö: JHLMillainen työilmapiiri työpaikallasi on? Onko teillä mukava ja innostavaa tehdä töitä? Tämän jakson aiheena on hyvä työilmapiiri ja sen luominen.Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraana on Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka.Jaksossa käsitellään mm. seuraavia kysymyksiä:- Miksi hyvä työilmapiiri on tärkeää?- Mistä se koostuu?- Mikä tukee hyvän työilmapiirin syntymistä? - Entä mikä heikentää työilmapiiriä?- Miten voit itse luoda hyvää työilmapiiriä työpaikallasi?Lisätietoja:Tunteista ja tunteiden tarttumisesta myös työpaikalla voit kuunnella lisää jaksoista:- 112. Tunnetartunta. - 10. Tunteet työelämässä.- 85. Vaikeat tunteet työelämässä.Näiden lisäksi voisit olla kiinnostunut myös jaksoista:- 106. Luottamus työelämässä.- 63. Työn imu.- 39. Yrityskulttuurin johtaminen.Marja-Liisa Manka, FT, YTM, on toiminut pitkään muun muassa työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa ja edelleen työhyvinvoinnin johtamisen dosenttina ja yrittäjänä. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämishankkeita ja toiminut myös itse kehittäjänä, kouluttajana ja kolumnistina. Hänet on palkittu Vuoden yhteiskuntatieteilijä -tunnustuksella 2011.Marja-Liisa Manka on kirjoittanut myös tietokirjoja, joista viimeisimmät ovat: - Työhyvinvointi (uudistettu painos 2023, AlmaTalent) yhdessä Marjut Mankan kanssa- Elämänilon jäljillä. Tunne juuresi- vaikuta elämääsi (Basam Books 2022, äänikirjana 2023 - Stressikirja, mistä virtaa? (2015, Talentum) - Työnilo (Sanoma Pro, 2013)Marja-Liisa Mankan verkkosivut: Docendum.fi Marja-Liisa Manka X / Twitter: @marjaliisamanka Marja-Liisa Manka Instagram: @marjaliisamanka Marja-Liisa Manka Linkedin ja Facebook.Millainen työilmapiiri työpaikallasi on? Kiinnostaako työilmapiirin parantaminen? Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity.Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Linnanjuhliin Presidentinlinnaan on tänä vuonna kutsuttu noin 1 700 eri tavoin ansioitunutta vierasta eri puolilta Suomea. Vieraina on muun muassa pitkän uran tehneitä henkilöitä, jotka ovat toimineet tienraivaajina, esimerkkeinä ja mentoreina. Paikalla on tietysti myös median edustajia. Savon Sanomista paikalla ovat toimittaja Laura Ruuskanen ja valokuvaaja Paula Pohjamo. Pohjamo on ollut linnanjuhlissa työtehtävissä jo aiemmin, mutta minkälaiset valmistelut Paulalla on ollut ennen juhlia ja mikä häntä aikoinaan yllätti linnanjuhlissa. Kommelliluksiltakaan juhlahumussa ei ole vältytty.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista?Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela.Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet. Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mikä työssä uuvuttaa? - Millaiset työelämän muutokset voivat lisätä työuupumusta? - Entä miten laajemmat yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa? - Miten ilmiöt kuten quiet quitting ja toksinen positiivisuus liittyvät työuupumukseen? - Miten me voimme vaikuttaa tekijöihin työuupumuksen taustalla?Lisätietoa:Jari Hakanen X (Twitter) ja LinkedIn. Työterveyslaitos verkossa: www.ttl.fi Arvioi oman työhyvinvointisi (ml. työuupumus): Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)TTL:n kehittämää työuupumuksen arvioinnin liikennevalomallia käsittelevä julkaisu: Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä (julkari.fi)Minja Koskela (MuT, YTM) on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja ensimmäisen kauden kansanedustaja (Vas.). Koskela on julkaissut kolme tietokirjaa (Ennen kaikkea feministi, Karisto 2019; Toisin tehty – keskusteluja koulusta, S&S 2020 (Koskela & Tuomi); Äidiksi tuleminen, Into 2021). Koskela väitteli musiikin tohtoriksi kesällä 2022 populaarimusiikkikasvatuksen demokratiasta.Minja Koskela Instagram ja X (Twitter).Minja Koskelan verkkosivut: minjakoskela.fiTyöuupumusta ja siihen liittyviä aiheita käsitellään myös mm. jaksoissa - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen. - 63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen. - 79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno.Mikä sinun työssäsi uuvuttaa? Kiinnostaako työelämän kuormituksen lisääntyminen laajemmin? JHL on tehnyt kuormitukseen ja stressiin liittyviä kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHL:n verkkosivuilta. Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity.Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Mitä tuomiovallan käytöltä odotetaan? Ovatko tuomiovallan tehtävät jatkuvassa muutoksessa, vai kuuluuko niihin jotain, mikä mielletään "pysyväksi"? Entä miten tuomiovallan ja poliittisen vallan välinen suhde olisi jäsennettävä, kun valtiovallan perustehtäviin kuuluu ihmisoikeuksien turvaaminen? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/tuomas_hupli

Sote-uudistuksen loppulaskua ynnätään ja kulman takana odottaa jo seuraava muutos. Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät vuonna 2025 kuntien kontolle, eikä muutos kohtele kaikkia samoin. Mitä TE-uudistus tietää kuntien taloudelle ja tehtäville – ja onko se ensiaskel kohti yhtenäiskuntamallin loppua? Sitä pohditaan Huomisen talous -podcastin uusimmassa jaksossa, jossa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesalan vieraina budjettineuvos Tanja Rantanen valtiovarainministeriöstä sekä kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen Suomen Kuntaliitosta.

Päiijät-Hämeen Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Timo Kaivola kertoo perjantaina ja lauantain tehtävistä. Sykkeen Prismassa syttyi lauantaina aamupäivällä rasvakeitinpalo, jossa yksi henkilö loukkaantui ja tapahtuman vuoksi Prisma oli aamupäivällä kiinni. Yön tehtävät olivat enimmäkseen kaatuneita puita, kuuntele podcastistatarkemmat tiedot!

Sosiaali- ja terveyspalvelujen säästöt huolestuttavat kansalaisia ja närästävät hallitusta. Iso osa hallituksen säästötoimista on kiinni hyvinvointialueiden uudistusohjelmista. Mikä ratkaisuksi? Aiheesta keskustelevat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.), varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) ja Hilkka Kemppi, keskustan ryhmävastaava valiokunnassa. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Lahden uudesta kaupunginjohtajasta äänestetään kaupunginvaltuustossa maanantaina 2. lokakuuta. Ehdokkaiden kärkikolmikko esittäytyy kaupunginvaltuutetuille keskiviikkoiltana 27. syyskuuta valtuustoinfon yhteydessä. Loppusuoralla mukana olevat Rinna Ikola-Norrbacka, Niko Kyynäräinen ja José Valanta pohtivat Radio Voimalla tuntemuksiaan ennen valtuustoinfoa. - Ilta on erityinen ja vaikeus siinä, miten tiivistää 10 minuuttiin 30-35 vuoden työhistoria ja tuo siitä esille vain oleellisen. Tehtävä ei ole helppo, mutta se on mieluinen, mietti Valanta. - Odotan innolla iltaa ja totta kai vähän jännittää. Sehän olisi epänormaalia, jos ei jännittäisi. Jokainen meistä tekee varmasti parhaansa. Koitan hengitellä ja pohdiskella syvällisisä, kertoi Ikola-Norrbacka. - Jännittynein tuntein odotan. Varmasti tulee paljon keskustelua, kysymyksiä ja myös uusia tuttavuuksia. Odotan hyvää vuorovaikutusta, sanoi Kyynäräinen. Kuuntele haastattelusta myös, miten ehdokkaat kuvailivat lahtelaisia ihmisiä ja minne he itse veisivät ulkopaikkakuntalaiset vieraansa, jos ajatuksena olisi näyttää jotain, mitä vieraat eivät Lahdesta ennestään tiedä. Entä millaiset olivat kaupunginjohtajaehdokkaiden ehdotukset Lahden sloganiksi vuodelle 2024?

Viime kaudella Pelicansin U13-joukkueen vastuuvalmentajana toiminut Juha Sokka kävi läpi aikamoisen myllyn. Kokemus oli sen verran rankka, että osittain tämän tapauksen johdosta tällä kaudella Sokka ei valmenna.  Tapaus alkoi, kun vuoden 2022 marraskuussa pelattiin alle 13-vuotiaiden poikien jääkiekko-ottelu. Siinä vastustajajoukkueen pelaaja solvasi Pelicansin pelaajaa rasistisesti. Sokka käski oman joukkueensa pelaajat pois kentältä kunnes asia olisi selvitetty. Asiaa ei kuitenkaan selvitetty. Pelin jälkeisenä maanantaina joukkue sai tiedon, että Jääkiekkoliitto katsoi Sokan keskeyttäneen ottelun ja Jääkiekkoliiton kurinpitokäsittelyssä häntä rangaistiin kolmen ottelun toimintakiellolla ja JuniorPelicansia 1 000 euron sakolla.  Lopulta kesäkuun lopussa, useita kuukausia kestäneen prosessin jälkeen, Jääkiekkoliitto myönsi syrjinnän sekä yhdenvertaisuuslain vastaiset vastatoimet ja pyysi anteeksi pelaajalta ja valmentajalta. Jääkiekkoliitto myös maksoi yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä sekä pelaajalle että valmentajalle 3 000 euroa ja korvasi heille asiasta koituneet kulut kokonaisuudessaan.  Radio Voiman haastattelussa Sokka painottaa, että hän ei ole kaikkien rasististen tilanteiden tai häirintätapausten ratkaisija.  – Puolustin omaa pelaajaani ja toimin kuten tilanteessa mielestäni piti toimia. Olimme joukkueen kanssa sopineet, miten toimimme, jos rasismia ilmenee kentällä.  Paljon julkisuutta saaneen rasismitapauksen jälkeen Jääkiekkoliitto on laatinut ohjeistuksia rasismin ehkäisemiseksi.  – Ennen kauden alkua on seurat velvoitettu käymään läpi, miten rasistisessa tilanteessa pitää toimia, tuomareita on koulutettu ja nyt seuroihin ollaan perustamassa häirintäyhteyshenkilöjärjestelmää. Nämä ovat isoja askelaita eteenpäin, Sokka sanoo.  Entä miten Sokka neuvoisi rasismia tai häirintää kohtaavia aikuisia?   Tunnista ja toimi. Se on aikuisten velvollisuus, Sokka sanoo.  Kuuntele podcast, jossa Juha Sokka kertoo kokemuksestaan ja pohtii, miten rasismia voisi ehkäistä jääkiekkokaukalossa ja sen ulkopuolella!  Toimittaja: Eeva Ristkari 

Toimittaja Pasi Heikura kysyy suomen kielen emerita professori Marjatta Palanderilta mistä monia ärsyttävä tapa lisätä puhekielen sanojen lomaan niinku-termejä on ilmestynyt suomen kieleen, ja onko muissa kieleissä vastaavanlaisia diskurssipartikkeleita. Pasi Heikuran lisäksi ohjelmaa ovat toimittaneet myös Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.

Kesällä 1942 Laatokalle syntyi historian merkittävin sisävesilaivasto. Se koostui saksalaisista, italialaisista ja suomalaisista aluksista ja näiden maiden miehistöistä. Sotien jälkeinen Suomi ei ole varsinaisesti pitänyt melua aiheesta, olivathan liittolaiset hävinneellä puolella sotaa. Lisäksi laivasto-osasto pyrki katkaisemaan huoltoyhteyksiä piiritettyyn Leningradiin. Merisodan asiantuntija, komentaja Ville Vänskä kertoo tästä vähän tunnetusta sotahistoriasta: suomalais-saksalais-italialaisesta yhteistoiminnasta, iskuista Neuvostoliiton saattueita vastaan ja Suhon majakkasaaren valtausyrityksestä.

Mikä saa kiinnostumaan ammattiupseerin urasta ja miten noustaan puolustusvoimien johtoon? Miten puolustusvoimat ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana? Onko puolustusvoimissa tilaa luovuudelle? Minkälaisia väärinkäsityksiä hierarkkiseen organisaatioon liittyy? Mikä on hyvää johtamista ja mitkä ovat johtajalle tärkeitä ominaisuuksia? Miltä Venäjän hyökkäys Ukrainaan näyttää kenraalin silmin? Kuinka hyvin Ukraina on kyennyt puolustautumaan ja onko sodalle näkyvissä loppua? Voisiko Putin käyttää ydinaseita ja mitä Putinille käy sodan jälkeen? Studiossa Puolustusvoimain entinen komentaja Ari Puheloinen. Jakso on nauhoitettu 13.6.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Tehtävän suorittaminen (4:11) Upseerin ammatti (7:24) Varusmiespalvelus (8:44) Muutos (13:54) Suomettuminen (18:26) Isänmaallisuus (22:25) Päätöksenteko (26:00) Luovuus (30:00) Riskienhallinta (33:11) Strategia (35:48) Byrokratia (37:41) Hierarkia (39:56) Aloitteellisuus (42:44) Johtaminen (46:36) Palaute (48:51) Päätöksentekokyky (53:20) Johtajuus (56:19) Jees-miehet (59:39) Työilmapiiri (1:01:20) Organisaatio (1:04:15) Alueellinen turvallisuus (1:06:13) NATO (1:12:29) Suomettuminen (1:19:57) Keskinäisriippuvuus (1:22:55) Venäjä (1:29:33) Keskiluokka (1:34:26) Ukrainan sota (1:38:42) Vastahyökkäys (1:42:21) Sodanjohto (1:46:54) Ydinaseet (1:51:13) Putin

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Valitettavan monet kohtaavat ja kokevat erilaista väkivaltaa työssään ja työpaikallaan. Työssä kohdatulla väkivallalla on monia inhimillisiä sekä taloudellisia haittavaikutuksia. Väkivaltaa tulee ehkäistä ja hallita - ja sen kohdanneita tukea. Työssä kohdatusta väkivallasta psykologi Nina Lyytisen vieraana on keskustelemassa työelämäasiantuntija, oikeustieteen kandidaatti Merja Hyvärinen. Hänellä on liki 30 vuoden kokemus työsuojeluasioiden hoitamisesta. Jaksossa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: - Millaista väkivaltaa työssä voi kohdata? - Kuinka yleistä työssä kohdattu väkivalta on? - Mitä työpaikoilla voidaan tehdä väkivallan ehkäisemiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi? - Miten työssä väkivaltaa kohdanneita ja kokeneita työntekijöitä voidaan tukea? Lisätietoja:Merja Hyvärinen työskentelee Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n työelämän laadun tiimissä. Tiimi toimii taustatukena JHL:n kaikilla sopimus- ja ammattialoilla työsuojelun, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksissä.Työssään Merja pyrkii omalla tekemisellään saamaan suomalaista työelämää turvallisemmaksi ja tasa-arvoisemmaksi. Hän mm. kouluttaa ja neuvoo JHL:siä henkilöstön edustajia ja jäseniä työsuojelun, työhyvinvoinnin, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista sekä osallistuu yhteistyökumppanien kanssa edellä mainittuja teemoja käsittelevissä työryhmissä aineistojen tuottamiseen työpaikoille sekä työsuojelua koskevien sopimusten neuvotteluihin.Merja Hyvärinen Twitterissa: @Merja_Hyva Merja Hyvärinen LinkedIn:ssaTyöväkivallasta ja sen hallinnasta ja ehkäisystä saat lisätietoa näistä linkeistä:Podcast: Väkivallan uhka työpaikalla – miten teen ilmoituksen? (15.3.2023) Aikuisten oikeesti -podcast-sarja vuorovaikutuksesta ja hyvästä työkäyttäytymisestä monelta eri kantilta. Väkivallan uhka (Työsuojeluhallinto.fi) Työpaikkaväkivallan hallinta (Työturvallisuuskeskus) Väkivalta pois työpaikalta, maksuton 56s pdf-opas (Työturvallisuuskeskus)Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on Suomen suurin hyvinvointialojen ammattiliitto. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä.Työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen tai psyykkisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä. Työturvallisuuslaki edellyttää, että väkivalta työssä pyritään estämään ennakolta.Jotta väkivaltaa voidaan ehkäistä, täytyy ensin selvittää, millaisena ongelmana se esiintyy työpaikalla. Tämä selvitetään riittävässä laajuudessa tehdyllä vaarojen arvioinnilla ja käymällä läpi tehdyt turvallisuushavainnot. Vain työpaikkakohtaisen väkivaltariskien arvioinnin pohjalta voidaan työpaikalla suunnitella ja toteuttaa kohdennettuja ja vaikuttavia toimenpiteitä.Väkivaltariskiä voidaan merkittävästi vähentää ja sen seurauksia lieventää moninaisilla väkivallan ehkäisytoimilla, kuten esimerkiksi väkivaltatilanteita koskevien toimintaohjeiden laatimisella, tilasuunnittelulla, hälytyslaitteistojen asentamisella, henkilöstön kouluttamisella sekä sen varmistamisella, että henkilöstömitoitus on asianmukainen.Jokaisella ihmisellä on oikeus saada tehdä työnsä turvallisesti ja vailla pelkoa väkivallasta. Mihinkään työhön ei siis kuulu velvollisuutta sietää väkivaltaa!-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Lastenohjelma Taikalippaan satusarjassa oravaystävät Max ja Lilja ovat seikkailulla Ikimetsässä. Oravat ovat syöneet palasen zombie-sienestä ja se ei ole mitenkään hyvä juttu. Syöjä nimittäin muuttuu itse zombieksi. Voiko metsänhaltija auttaa Maxia ja Liljaa? Tarinan on kirjoittanut ja kertoo Milja Siikaluoma, Sveriges Radio Finska. Max & Lilja -satusarjan ensimmäinen kausi löytyy täältä!Lisää satuja ja tarinoita löydät Sveriges Radio Play -apista tai lastenohjelma Taikalippaan kotisivulta. Käytä hakusanaa Taikalipas.Max & Lilja på äventyr i Urskogen, del 3/5. Ny säsong av berättelseserien Max & Lilja, av och med Milja Siikaluoma, Sveriges Radio Finska. Berättelsen är på finska.Vill du höra fler sagor på finska så hittar du dem i vår app Sveriges Radio Play, eller på barnprogrammet Taikalipas hemsida. Sökord: Taikalipasroketti@sverigesradio.se

Action-legenda John Woo tarttuu ohjaksiin Mission: Impossible -elokuvasarjan kakkososassa. Tom Cruise pinkoo tällä kertaa Australian kamaralla ja Hitchcockin jalanjäljissä. Tappajavirus uhkaa maailmaa, Ethan Hunt rakastuu palavasti ja naamareita revitään nassuista enemmän kuin laki sallii. Kysymys kuuluu, onko lopputulos mistään kotoisin? MI2 upposi aikalaisyleisöön, mutta niinhän teki myös Die Another Day…

Maksaviikko on parhaillaan käynnissä. Tiesitkö, että maksalla on yli 500 tehtävää? Ihminen tule toimeen ilman maksaa. Maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Truckett kertoi maanantaina Radio Voimalla maksan tehtävistä ja asioista, joita jokaisen tulisi tehdä pitääkseen huolta maksansa hyvinvoinnista. Kuuntele, mitä asiantuntija kehottaa välttämään kauppaostoksia tehdessä - saat myös muita maksan hyvinvointia tukevia vinkkejä:

Bondaillaan-podcastin toisella kaudella maailmaa pelastavat Ethan Hunt ja IMF. Mestariohjaaja Brian De Palma palkattiin päivittämään klassikkosarja 90-luvulle, mutta vastuu menestyksestä on päätähti Tom Cruisen hartioilla. Käymme läpi Mission Impossible -elokuvasarjan osa osalta. Luvassa on maailmanmatkailua, megastuntteja ja maskinvaihtoja enemmän kuin laki sallii. Expect the impossible!

Jussi Ylikoski tarkastelee professoriluennollaan, miksi suomalais-ugrilainen kielentutkimus on olemassa, miten se on syntynyt ja kehittynyt sekä mitä ovat tutkimusalan tulevaisuudentavoitteet. Professoriluennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2023/jussi_ylikoski

Jaksossa ääneen pääsevät ne, jotka tuovat meille uutiset sodan keskeltä. Mistä työssä kriisialueella on kyse, millaisia valintoja komennuksilla tehdään ja miten sota Euroopassa on muokannut toimittajien työtä? Vieraina Helsingin Sanomien valokuvaaja Sami Kero ja Ylen toimittaja Antti Kuronen. Jakson juontaa Anni Lindgren.

Jeesus antoi tärkeän tehtävän Pietarille - senkin jälkeen kun Pietari oli kieltänyt tuntevansa Jeesusta. Joh. 21:17. Seurassasi Asta Vuorinen

Tässä jaksossa tutkimme Plejadien ja Sirialaisten tähti-siementen sielunpiirteitä ja tehtäviä tämän muuntavan ajanjakson aikana Maassa. Käsittelemme ajatusta siitä, että monet ihmiset kantavat tähti-siemeniä DNA:ssaan, ja keskustelemme siitä, miten esivanhempiemme sukulinjan tarkasteleminen voi auttaa meitä ymmärtämään paremmin elämämme tarkoituksen. Puhumme Plejadien ja Siriuslaisten tähti-siementen ainutlaatuisista piirteistä ja löytää henkilökohtaisen resonanssinsa energioiden kanssa. Toivon, että aihe inspiroi sinua käyttämään tähti-siemenen energiaasi positiivisen vaikutuksen luomiseksi maailmaan. Tässä jaksossa mm.  Plejadien ja Siriuslaisten tähti-olentojen merkitys ihmiskunnalle Tähti-siementen käsite ja sen merkitys esivanhempiemme sukulinjoissa Esivanhempien lukemisen käyttö tähti-siemenen essenssin löytämiseen Plejadien ja Siriuslaisten tähti-siementen sielunpiirteet ja tehtävät Kuinka henkilökohtainen resonanssi voi auttaa löytämään oman tähti-siemenen essenssin Inspiroivia esimerkkejä siitä, miten ihmiset ovat käyttäneet tähti-siemenen essenssiä auttaakseen muita ja vaikuttaakseen positiivisesti maailmaan. Tule jakamaan ajatuksesi facebook ryhmäämme: http://www.fb.com/groups/enkelivalo    

W.A.S.P pysähtyi käynnissä olevalla rundillaan Tampereella ja Helsingissä ja bändin visiitti kirvoitti monenlaisia ajatuksia. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa pohditaan bändin visiittiä, kondista, sekä otetaan kiinni myös Metallican uudesta albumista ja sen elinvoimaisuudesta. Ja tulossa on myös W.A.S.Pin Doug Blairin todella kiinnostava haastis, eli stay tuned!!! Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "hönö" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Tarpeiden ja toiveiden ilmaisu on eri asia kuin toisen "kouluttaminen". Mutta missä menee näiden kahden välinen ero? Lukon takana olevat PREMIUM-jaksot ovat suljetun Hyvä tytär -yhteisön uusia ja jo aiemmin julkaistuja podcast -jaksoja, ja nyt tarjolla myös ⁠⁠täällä⁠⁠. Premium-jaksot ilmestyvät muutaman kerran kuukaudessa ja sisältävät ohjattuja kehollisia harjoituksia sekä avointa, rehellistä, lempeää puhetta traumasta, toipumisesta ja omista henkilökohtaisista kokemuksistani ja kokemastani kaltoinkohtelusta. Nimestään huolimatta suomenkielisen The Art of Saying No e-kirjan rajojen asettamisen tueksi, itsetunnon kohentamiseksi ja voit tilata suoraan sähköpostiisi ⁠⁠tästä⁠⁠. E-kirjan käytännön harjoitusten ja kokemusteni avulla autan sinua asettamaan rajoja ja sanomaan ei - oman hyvinvointisi ja toipumisesi tueksi. Tavoitat minut Instagramissa nimimerkkillä @katjakesti ja sähköpostitse traumapodi@gmail.com. --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/katja-kesti/message

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Eeli Saarinen, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR-yksikön kehityspäällikkö. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Ihminen on laumaelän ja meidän kommunikointimme tapa perustuu paljolti fyysiseen läsnäoloon. Digitaalinen vuorovaikutus on meille epäluonnollinen ympäristö ja siksi tilanne vaatii meiltä uudenlaisia kyvykkyyksiä toimia. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 80 % ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta hukkuu silloin kun meiltä viedään fyysinen läsnäolo. Johtajan pitää miettiä vuorovaikutusta ja sitä, miten itse toimii, mutta myös tutkia onko tiimillä riittävät valmiudet ja taidot toimia digitaalisessa ympäristössä. Sähköinen ympäristö antaa paljon tilaa tulkinnoille: Tulenko ymmärretyksi, sillä tavalla kuin haluan tulla ymmärretyksi. Väärinymmärrysten määrä kasva dramaattisesti, kun meillä ei ole fyysistä läsnäoloa. Iso osa vastuusta viestin ymmärtämisessä on myös vastaanottavassa päässä. Mitä monimutkaisempi vuorovaikutusympäristö meillä on, niin sitä enemmän tarvitaan luottamusta, joka auttaa tulkitsemaan viestejä oikealla tavalla. Me voimme tavallaan ottaa pientä riskiä siitä, että ne toiset ovat oikeasti hyväntahtoisia meitä kohtaan. Ne tekevät asioita, joita ovat luvanneet tehdä. Jos me haluamme kasvattaa luottamusta työyhteisössä, niin kasvokkain tapaamiset ovat edelleen tärkeitä. Riippumatta siitä mitä kasvokkain tapaamissa tapahtuu, niin se kasvattaa luottamusta. Toinen tapa kasvattaa luottamusta on käyttää aikaa tapaamisissa myös henkilökohtaisten kokemusten, arvojen ja subjektiivisten näkemysten jakamiseen. Luottamusta lisää myös riittävä määrä kommunikaatiota. Koska me kiireisessä arjessa prosessoidaan valtavaa määrää informaatiota, niin se tapa miten me havainnoimme maailmaa, vaikuttaa siihen minkälaisia tulkintoja meidän on ylipäätänsä mahdollisuus tehdä. Ymmärrystä toisten maailmasta voi lisätä kysymällä ja kuuntelemalla. Johtajien pitäisi myös enemmän tuoda esiin omassa viestinnässään erilaisia tapoja nähdä ja tulkita maailmaa. Läpinäkyvyys ja avoimuus ovat avainsanoja vuorovaikutuksessa. Johtajan kannattaa tuoda esiin myös esim. omaa kiireistä tilannetta ja kertoa ettei välttämättä ehdi vastata nopeasti viesteihin. Näin hiljaisuutta ei tulkita vastaanottavassa päässä väärin. Vuokravaikutukseen pitää panostaa eri lailla etänä kuin saman pöydän ääressä. Hyvä olisi tutkia omaa tiimiään tai yritystään lintuperspektiivistä ja pohtia vuorovaikutusta ja kommunikaatiota seuraavista kolmesta näkökulmasta. 1. Kommunikaation laatu. Onko ulosantimme riittävän selkeätä ja tulemmeko ymmärretyksi? 2. Kommunikaation riittävyys. Onko meillä riittävästi tilaisuuksia keskustella? 3. Tehtäväorientoituneen ja suhdeorientoituneen kommunikaation välinen tasapaino. Kumpaan se kallistuu meillä? Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Tässä jaksossa puhumme leimoista! Studiossa Ronja, Erja ja Ida puhuvat sekä niistä leimoista joita, yhteiskunta ja tutut ympärillämme asettavat, mutta myös niistä leimoista joita, annamme itsellemme. Jakso alkaa pistaritehtävällä jonka Erja asetti co-hosteille. Tehtävä oli haastava mutta samalla erittäin hyvä harjoitus, kannustamme teitä kokeilemaan harjoitusta!  Miten sinä puhut itsellesi? Miten näet itsesi? Kuulostaako jokin näistä tutulta?  Olen väsynyt vanhempi Olen ylipainoinen Olen matalapalkkainen Olen keskinkertainen Olen yksinäinen Jos uskot itseesi otat alitajuisesti enemmän riskejä, mikä johtaa kehitykseen ja kasvuun. Jokainen meistä kohtaa vastaankäymisiä. Kun sisäinen usko itseesi on kunnossa, olet kyvykkäämpi kohtaamaan haasteita! Terve itseluottamus auttaa näkemään maailman ympärilläsi positiivisemmin.  Leimat vaikuttavat meihin niin syvästi, että päätitpä olla menestyjä tai luuseri, tulet lopulta olemaan leimasi kaltainen. Joten jatkossa rohkaisemme sinua kuuntelemaan itseäsi ja tarkastelemaan mitä leimoja annat itsellesi.  Kirjavinkki: "Get of your "but"- kirjan on kirjoittanut Sean Stephenson. Kirjailija oli saanut jo nuorella iällä leiman (sairaus) joka olisi varmasti ollut esteenä monelle unelmien toteuttamisessa, vaan eipä ollut Seanille. Suosittelemme vahvasti lukemaan kirjan ja tarttumaan rohkeuteen jota kirja huokuu.  Jakossamme 6 kaudella 11  https://open.spotify.com/episode/4I5UfnzGAWaPBOGaFAy0rr puhumme tästä kirjasta, nappaa se kuunteluun. 

David Foster Wallacen jättiromaani Päättymätön riemu (suom. Tero Valkonen) on monella tavalla mahdoton romaani esittää. Kuin Monty Pythonin ja Sodan ja rauhan sekoitus. Pitkän, jaarittelevan, fragmentaarisen ja korostuneen kirjallisen teoksen dramatisoiminen teatterille olis jättimäinen, vähän hullukin hanke. Nyt sekin on tehty. Teatterintekijät Juhana von Bagh, Liila Jokelin ja Jussi Moila kertovat Kulttuuriykkösessä millaista oli dramatisoida Päättymätön riemu Radioteatterille. Postmodernin trillerin äärimmäiset juonenkäänteet saavat kuulijan puistelemaan päätään epäuskoisesti. Miten vuonna 1996 ilmestynyt kulttiromaani keskustelee nykyhetkessä? Voiko mihinkään enää uskoa? Ohjelman juontaa Pietari Kylmälä.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jakso koostuu kolmesta Mikko Matikaisen käymästä keskustelusta kylväjän tiedotuspäällikön Mari Turusen kanssa. Ensimmäisessä puhutaan, miten Jumala johdatti Marin Lähetysyhdistys kylväjän viestintäpäälliköksi. Toisessa uppoudumme lähetystyön merkityksellisyyteen ja antamisen näköaloihin. Kolmannessa paneudumme rohkaisevien sanojen merkityksellisyyteen. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Mari Turunen kertoo matkastaan, uskon löytymisestä ja halustaan kertoa Jeesuksesta. Tehtävät ja organisaatiot ovat vaihdelleet, mutta kutsu ja kutsuja on säilynyt. On hyvä tunnistaa omat vahvuutensa, jotta voi niillä palvella. Tähän on lähetysyhdistys kylväjässä panostettu. Mari oli Uusi Tie-lehden toimittajana ja teki Kylväjään yhden tiedotusprosessin. Sitten Kylväjän silloinen viestintäpäällikkö oli kokenut, että hänen kohdallaan olisi uuden aika. Hän ajatteli, että Mari olisi hyvä hänen seuraajakseen. Itse Mari ei olisi uskaltanut hakea paikkaa ellei häntä olisi siihen kutsuttu. Jumalan johdatus oli kaunista. Kaikki mitä Mari oli tehnyt johdatti tähän. Myös muiden asiat järjestyivät kauniilla tavalla. Ohjelman toisessa osuudessa Mari Turunen ja Mikko Matikainen puhuvat lähetystyön tärkeydestä, merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudesta. Joskus sanotaan, että lähetystyötä tuhoaa kulttuureja. Ehkä kysymys on kuitenkin siitä, että kulttuurit voivat kukoistaa. Kaikissa kulttuurissa on hyviä ja hoitavia asioita, joita on syytä juhlia. Sitten on tekijöitä, jotka rikkovat ihmisyyttä ja yhteyttä. Sellaisia asioita tulee korjata ja uudistaa. On myös suoranaisia syntejä, joista tulee luopua. Kulttuureiden moninaisuus voi olla hoitavaa ja iloa tuottavaa. Tähän on hyvä liittää myös antamisen ja kasvun ajatukset. Tarvitsemme toisiamme, toistemme kulttuureja ja tukea, jotta tulemme enemmän ihmisiksi ja opimme toisiltamme. Antaessaan aina myös saa. Jumalan valtakunnan matematiikassa ilot kerrotaan ja huolet jaetaan. Ohjelman kolmannessa osuudessa Mari ja Mikko puhuvat kuinka johdatus, usko ja persoonamme kiertyvät yhteen. Ihminen on soitimen kaltainen. Hänet Jumala haluaa virittää, hienosäätää ja hioa. Tim Kellar on sanonut, ettei nöyryys ole sitä, että ajattelemme itseämme pienempinä tai vähennämme itseämme. Nöyryys on sitä, että ajattelemme vähemmän itseämme ja palvelemme. Marilta ja Mikolta on puuttunut hengellisiä vanhempia ja isosisaruksia. Kasvua ja oppimista on kuitenkin tapahtunut. Nyt molemmat haluavat tukea uutta sukupolvea ja rohkaista heitä sen verran mikä on mahdollista. On tärkeää nähdä toinen, sanoa hyviä sanoja ja rohkaista eteenpäin. Myös omalle kohdalle tuleva rohkaisu on tärkeää ja auttaa jaksamaan. Rohkaiseminen kannattaa ja kannattelee aina. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Kuulijat saivat lähettää studioon ääniviestein vinkkejä mikä auto on kyseessä ja pojat yrittivät arvuutella mikä auto on kyseessä. Tehtävä osoittautui yllättävän hankalaksi.

Paavali kehottaa meitä rohkaisemaan toisiamme. 1. Tess. 5:11. Seurassasi Asta Vuorinen

UUTTA! Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Tutustu ja tilaa kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan verkkokurssi kurssin nettisivuilta. Kiitos sponsorille Asuntopehtoori. Jos tarkkaan miettii ja on itselleen rehellinen, moni muistaa viimeisen 10 vuoden aikana lukeneensa tai ajatelleensa, että “sitten ostan sijoitusasunnon, kun tulee kriisi ja niitä saa halvemmalla”. Kenties on tykännyt useita kertoja somessa Warren Buffettin viisaudesta, että pitää olla rohkea, kun muut on pelokkaita. Nyt sitten on varovainen ellei jopa peloissaan. Tietenkään en sano nyt, että jokaisen pitää ärjyä kuin leijona peilin edessä ja rohkeasti ostaa täräyttää sijoitusasunto. Nämä ovat sijoittajakohtaisia päätöksiä. Yksi voisi perustellusti olla rohkea ja toisen tulisikin olla peloissaan tai ainakin varovainen. Käyn kuitenkin läpi 5 tehtävää, jotka jokaisen kannattaa suorittaa. Näiden avulla totaalisen passiivisuuden sijaan olisi valmiina toimimaan, kun omalta osalta on aika olla rohkea. Nämä tehtävät soveltuvat kaikille riippumatta siitä, onko sijoitusasuntoja 0, 10 vai 20. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntopehtoori tarjoaa asiakkailleen vuokravälitystä, vuokra-asuntojen hallinnointia ja asuntomyyntiä sekä isännöintiä ympäri Suomen. Huolenpitopalvelulla ulkoistat vuokrasuhteen hoidon Asuntopehtoorille, joka takaa vuokrat koko vuokrasuhteen ajan ja hoitaa asuntoon liittyvät käytännön asiat. Vuokravälityksen Asuntopehtoori hoitaa edullisesti 12 kuukauden vuokratakuulla. Asuntopehtoori Isännöinti tarjoaa nykyaikaista ja tehokasta isännöintiä, jolla pystytään nostamaan taloyhtiöiden arvoa. Lisätietoa asuntopehtoori.fi Vuokrasi 300 asuntoa vuodessa Sofia Savimäki Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #197 ”18 vuoden kiinteistösykli” by Danila Yönsini Asuntopehtoori Blogissa – Tiistaiaudio #236 Kovakantisen Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilaaminen onnistuu asuntosijoituskirja.fi -sivuilta ja koodilla KOTIMATKA saa 30 %:n alennuksen. UUTTA! Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Tutustu ja osallistu kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan valmennukseen kurssin nettisivuilta.

Kirkon jäsenmäärä on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Eivätkä nekään, jotka kuuluvat kirkkoon, osallistu kovin ahkerasti seurakuntien toimintaan. Niinikään seurakuntavaaleissa äänestäminen jää pienen vähemmistön vastuulle. Millainen on kirkon tulevaisuus? Mikä on kirkon tärkein tehtävä? Mahtuvatko liberaalit ja konservatiivit sulassa sovussa samaan kirkkoon? Millaisen kirkon suomalaiset haluaisivat? Vieraina ovat seurakuntapastori Elina Koivisto ja teologian tohtori Eero Junkkaala.

ette valitettavasti taida saada youtube videota tästä:( Tällä kertaa kerron teille millaisen elokuvan itse tekisin Gondolinin tuhosta https://discord.gg/JvExqgJMzA Leffamedia: https://www.leffamedia.fi/ https://www.uglycookie.fi/ https://www.instagram.com/nedacastoffice/ Laita viestijä: nedapodcast@gmail.com

Äijjäcastin toinen kausi päättyy. Kauden viimeisessä jaksossa vastailemme kuuntelijoiden kysymyksiin. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.