Podcasts about suomessakin

Pitkien valtionlainojen korot ovat kohonneet selvästi kevään aikana.Esimerkiksi Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko on noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2007. Samanlaista värinää näkyy muuallakin korkomarkkinoilla. Pitkät korot kipuavat niin Japanissa, Britanniassa kuin Suomessakin.Perustavanlaatuinen huoli sijoittajien piirissä on se, että valtiot ovat velkaantuneita ja velkaantuvat jatkuvasti lisää. Suuret velkataakat, holtiton taloudenpito ja vaisu talouskasvu ovat vaikea yhdistelmä.”Yhdysvaltain liittovaltio joutuu lainaamaan suunnilleen joka neljännen dollarin, jonka se käyttää” toimittaja Tuomas Niskakangas kertoo HS Visio -podcastissa.Kuuntele tarkemmin podcastista, miksi sijoittajat ovat huolissaan valtioiden velkaantumisesta ja miksi korot kohoavat juuri nyt. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Tuomas Niskakangas. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Vuonna 2003 päivänvalon näkivät ensimmäiset podcastit, kun bloggaajat nauhoittivat ajatuksiaan mp3-muotoon ja julkaisivat niitä. Ylekin kokeili podcastin tekoa jo vuonna 2007 musiikkialan kulisseihin kurkistaneen Pop-talk-ohjelman muodossa. Podcastaaminen ei kuitenkaan ottanut tulta alleen vielä 2000-luvulla vaan vasta vuoden 2014 vuoden lopulla. Amerikkalainen rikostarinaan pureutunut Serial-sarja räjäytti jättipotin ja pisti ison pyörän liikkeelle. Sen jälkeen Nelonen media käynnisti Suplan ja Yle Areenassakin alettiin julkaista podcasteja entistä enemmän. Loppu on historiaa: Nykyään kaikesta kuunneltavasta sisällöstä puhutaan iloisesti podcasteina. Radiolähetyskin muuttuu jälkikuuntelussa podcastiksi, kun sen laittaa nettiin. Podcastien voittokulkua on juhlittu viime vuodet, mutta mikä on kasvun ja suosion mittakaava meillä Suomessa? Kuka kuuntelee podcasteja? Mitä kuunnellaan? Kuinka paljon potentiaalia kasvuun on ja millainen bisnes podcastit ovat? Miltä tulevaisuus näyttää? Kulttuuriykkösen vieraina ovat podcast- ja äänikirjapalvelu Podimon sisältöpäällikkö Tipi Takala, juuri toimintansa lopettaneen podcastien tuotantoyhtiö Jaksomedian entinen toimitusjohtaja Olli Sulopuisto sekä Ylen vastaava tuottaja Aino Töllinen, joka vastaa Areenan podcastien kokonaisjulkaisusuunnittelusta. Toimittaja on Reetta Arvila.

Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen on havahduttu viime vuosina Suomessakin. Tuoreimman uhanalaisarvion mukaan joka yhdeksäs laji on meillä uhanalainen, linnuista peräti joka kolmas, ja monet niistä ovat nyt syysmuutolla matkaavia muuttolintuja. Suomen monimuotoisuusstrategian tavoitteena on, että tämä kehitys pysäytetään pikimmiten eli jo vuoteen 2030 mennessä. Minna Pyykkö tapasi ympäristöoikeuden professori Kai Kokon ja jutteli siitä, miten laki voi auttaa tässä monimuotoisuuden suojelussa.

Yhdysvaltain presidenttiehdokkaat republikaanien Donald Trump ja demokraattien Kamala Harris kohtasivat toisensa odotetussa presidentinvaaliväittelyssä. CNN:n faktantarkistajien mukaan Trump esitti yli 30 paikkansapitämätöntä väitettä. Räikeimmillään Trump syytti demokraatteja syntyneiden lasten tappamisesta ja puhui amerikkalaisten lemmikkejä syövistä maahanmuuttajista. Kuuleeko suomalaisilla vaalikentillä yhtä rajuja väitteitä ja fakenewsiä? Kulkeeko politiikka Suomessakin kohti Yhdysvalloista tuttua mediasirkusta? Miksi vaaliväittelyistä kirjoitetut media-analyysit keskittyvät siihen kuka voitti? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Sähköautojen akkupaloja on nähty Suomessakin jonkun verran ja elokuussa otsikoihin nousi raju sähköauton palo Etelä-Koreassa. Miten akkupaloihin pitäisi suhtautua, onko riski kuinka suuri ja mitä Etelä-Korean palosta tiedetään? Studiossa akkuasioihin sukeltavat autotoimittajat Jaakko Isoniemi ja Arttu Toivonen.

Jos luulitte, että kotoa lähtemättä ei voi tehdä koukuttavaa contenttia, Backlun&Lange pitelee oluttasi, sillä aikaa, kun kuuntelet tämän jakson. Äänen laatu on edellisviikkoa parempi, mutta välillä vähän hyppivä. Mutta niin hyppelevät aiheetkin: kuningas rajoitti ruutuaikaa Ruotsissa, silminnäkijäraportti Suomessakin otsikoihin nousseesta ukkosdraamasta, Lotan arki mullistui odottamatta, kaikki, mitä Miina striimasi kipeänä ja bongasimme Venetsiasta uhanalaisen lajin poikkeuksellisen näyttävää yksilöä.

Sami Ruokangas juttelee vaikutelmat heinäkuussa Espanjassa näkemästään Deep Purple -keikasta sekä uudesta Purple -albumista, joka nousi Suomessakin listakärkeen. Tämä on hurja suoritus vuonna 1968 perustetulta bändiltä, etenkin kun kokoonpanossa on ”jälleen” uusi kitaristi. Kuuntele, viihdy ja sivisty! Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/2jTN72tbcFHs9BmTI6dPPQ?si=0906a633dab14a99 Menossa ovat mukana Bruce Springsteen, Coldplay, Blaze Bayley, Iron Maiden, Bruce Dickinson, Bob Ezrin, Barcelona Rock Fest, Simon McBride, Don Airey, Led Zeppelin, Muddy Waters, Howlin´ Wolf, Ian Gillan, Lemmy Kilmister, Ritchie Blackmore, Rainbow, Steve Morse, Joe Bonamassa, Gary Moore, Black Sabbath, Colosseum II, Jethro Tull, Whitesnake, Judas Priest, Jon Lord, Nazareth, Carl Sentance, Roger Glover, Jimmy Page, Robert Plant, Pretty Maids, Manfred Mann´s Earth Band, Robert Hart, Bad Company, Kenney Jones, Small Faces, Faces, The Who, Thin Lizzy, Scott Gorham, Darren Wharton, Scott Travis, Judas Priest, Tom Hamilton, Aerosmith, Damon Johnson, Ricky Warwick, David Coverdale, PSOF (Perfect Strangers Of Finland), Juha Kakkuri, Guns N´Roses ja Jimi Hendrix.

Fantasiakirjallisuus on yksi kaikkein suosituimmista kirjallisuudenlajeista ja sitä julkaistaan Suomessakin paljon. Kulttuuriykkösessä tavataan esikoisfantasiakirjailijat Vehka Kurjenmiekka ja Niilo Sevänen, jotka korjaavat käsitystä siitä, että fantasia olisi vain eskapistista pakoa maailmasta. Fantasiakirjojen kautta voi käsitellä monenlaisia asioita. Vehka Kurjenmiekan teos Kellopelisydän on kertomus salamurhaajista, joilla on mekaaninen sydän. Sydän pysähtyy jos murhaaja lakkaa murhaamasta. Väkivaltaisesta aiheesta huolimatta teos on kodikas ja lohdullinenkin kuvaus yhteisöstä, muistamisesta ja toivosta. Niilo Seväsen esikoisteos Ikitalven polku sijoittuu tuhannen vuoden taakse menneisyyteen kuvitteelliseen Bysanttiin. Euroopassa on ikuisen tuntuinen talvi, joka on pystänyt maailmankirjat laajemminkin sekaisin. Niilo Sevänen on Insomnium-hevibändin jäsen ja romaanin tarinan muistumia löytyy myös bändin musiikista. Lähetyksessä tavataan myös Susanna Hynynen, jonka Dess Terentjevan kanssa kirjoittaman Neonkaupunki-fantasiakirjasarjan viimeinen osa on ilmestynyt. Neonkaupunki edustaa urbaania kauhufantasiaa, joka käsittelee identiteettejä kulttuurien välissä. Toimittaja on Pietari Kylmälä

Eduskunnassa on vielä liuta asioita käsiteltävänä ennen istuntotaukoa. Miten niistä selvitään? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk) ja Jussi Saramo (vas) sekä varapuheenjohtajat Pia Kauma (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Politiikan superviikko on alkamassa Ruotsin Almedalenissa. Kokouksesta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Helle kurittaa Etelä-Eurooppaa. Maija Salmi kertoo tilanteesta Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, Maija Liuhto Turkissa. Suomessakin hellesää yleistyy. Mihin meidän on kuumina kausina sopeuduttava? Vieraana tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Anssi Väisänen, tuottaja Hanna Juuti.

Radio Novan Aamussa Minna on palannut nuoruuden muistoissaan siihen, kuinka hän on käyttänyt Suomen Kuvalehden syntymäpäivät-sivua tulevan viikon ennustuksen tekemiseen. Budapestiläisen kylpylän saunasäännöt menevät pahasti Kimmon ihon alle ja saavat hänen tunteet kuumenemaan! Missä Euroopan kaupungeissa on eniten taskuvarkaita? Minna ja Kimmo saavat kuulijoilta tiedon, että Suomessakin saa varoa. Kuuntele Iltapalat tästä!

Puutarhaharrastus jatkaa kasvuaan ja moni löytää elämälleen merkitystä kotipihan vaalimisesta, viljelypalstoilta tai vaikka parvekkeen ruukkuviljelmistä. Ajatus puutarhanhoidon hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta ei ole mitenkään uusi, sen ihmiset ovat oivaltaneet ainakin antiikin ajoista asti. Millainen on suomalaisten kotipuutarhojen historia? Entä millainen on tämän päivän kotipuutarhan ideaali ja millaisia puutarhamme oikeasti ovat? Ajeltuja nurmikoita, kuorikatetta ja tuijarivistöjä vai luonnonmukaisia niittypihoja ja hyötykasveja? Jo monen vuoden ajan on Suomessakin pyritty ekologiseen puutarhanhoitoon ja pölyttäjiä suosivien kasvien kasvattamiseen. Enää ei puhuta rytöpesistä, villiintyminenkin on suotavaa. Kulttuuriykkösessä perataan kotipuutarhojen kulttuurihistoriaa ja tämän päivän trendejä. Keskustelemassa ovat puutarhojen historiaan erikoistunut filosofian tohtori, Sibeliuksen kotimuseon Ainolan johtaja Julia Donner, Kotipuutarhalehden päätoimittaja Minna Siltala ja puutarhuri, puutarhasuunnittelija Lea Rauta. Otamme myös yhteyden Turun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan, ylipuutarhuri Simo Laine kertoo kotipuutarhojen ekologisesta merkityksestä, pölyttäjätilanteesta sekä kuuman ja kuivan kevään vaikutuksista kasveihin. Toimittajana on Leena Peltokangas.

Venäjä on ilmoittanut muuttavansa Liettuan ja Suomen vastaista merirajaa. Olisiko aika laittaa Suomessakin jäitä hattuun, jotta emme palvelisi paniikillamme Venäjän hybridioperaation intressejä? Nordic West Office toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä analysoi Venäjän pelin skenaarioita. Onko Venäjällä resursseja Naton sotilaalliseen haastamiseen? Eläköön akateeminen vapaus? Ovatko Venäjä-boikotit menneet liian pitkälle? Lapin yliopiston tutkijan Lassi Helmisen emeritussopimus irtisanottiin Venäjä-yhteistyön takia. Itä-Suomen yliopisto peruutti Tarja Cronbergin kunniatohtorin arvon, kun Cronbergin vierailut Venäjällä olivat herättäneet kohun. Kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi puhuu akateemisen vapauden puolesta.

Euroopan parlamentti päättää viimeisellä täysistuntoviikolla suuresta määrästä lakiesityksiä. Pöydällä ovat Suomessakin huomiota herättänyt pakkausasetus, rahanpesulaki tai finanssipolitiikan sääntöjen muutos. Ovatko väistyvän parlamentin viimeiset päätökset tarpeellista vai kliseemäistä EU-sääntelyä? Romuttaako pakkausasetus Suomen pullonpalautusjärjestelmän? Kieltääkö rahanpesulaki suomalaisilta yli 10 000 euron käteisostot? Onko Venäjän sekaantuminen kesän eurovaaleihin todellinen riski? Muuttuuko Ukrainan tukeminen mahdottomaksi, jos Venäjä-mielinen äärioikeisto saa voiton kesän eurovaaleissa? Miksi nykyinen Euroopan parlamentti tukee puolustuskomissaarin viran perustamista? Politiikkaradio vierailee Euroopan parlamentissa Strasbourgissa istuntokauden viimeisellä täysistuntoviikolla. Strasbourgin radiostudiossa viimeistä täysistuntoviikkoa ja kesän eurovaaleja arvioivat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp / kok.), Eero Heinäluoma (s&d / sd.) ja Heidi Hautala (greens / vihr.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

“Älä tapa” kuuluu vanha eettinen ohjenuora. “Älä tee pahalle vastarintaa”, ohjeistaa puolestaan Jeesuksen vuorisaarna. Mutta mitä tapahtuu rauhan ja väkivallattomuuden ideaaleille tilanteessa, jossa Euroopassa käydään brutaalia hyökkäyssotaa? Onko esimerkiksi pasifismi ja ehdoton toisen ihmisen tappamisesta kieltäytyminen kannatettava moraalinen kanta ainoastaan rauhan aikana, vai mitä ajatella siitä, että “rauha” alkaa Suomessakin tarkoittaa yhä voimakkaampaa varautumista sotaan? Onko rauhan kuvittelu ja sodan vastustaminen tässä tilanteessa naiivia tai jopa vastuutonta, vai ehkä tärkeämpää kuin koskaan? Sodan ja rauhan kysymyksiä ovat pohtimassa uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström, kriittiseen militarismitutkimukseen erikoistunut yliopistotutkija Noora Kotilainen ja rauhankasvattaja Hanna Niittymäki. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa 24.2.2022. Sodan ensimmäisiä kuukausia seurattiin Suomesta käsin niin uutisista, puheohjelmista kuin sosiaalisesta mediastakin. Kuvat ja videot taistelukentiltä sekä tiedusteluanalyysit sodan etenemisestä ja Ukrainan onnistuneista puolustussuunnitelmista muuttuivat osaksi suomalaisten arkea. Sota pitkittyi ja yhä edelleen ukrainalaiset taistelevat Venäjää vastaan. Keskustelu sodan kulusta on herättänyt pohdintaa asiantuntijoissa. Onko sodasta uutisoitu liiankin ruusuisesti? Olisiko Suomessa tilaa myös kriittiselle keskustelulle Ukrainan sodasta? Podcast-jaksossa käsitellään Ukrainan sodan nykytilannetta, tulevaisuutta ja sodan laajempia yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Suomessakin. Jakson asiantuntijavieraana on Maanpuolustuskorkeakoulun laitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Sofia Blanco Sequeiros.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa käsittelyssä ajankohtaisaiheiden kimara, missä ruoditaan kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Vakiraatilaisista mukana kosmologi Kari Enqvist, filosofi Tuomas Nevanlinna sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu. Juhani Kenttämaa toimittaa. Ensimmäisenä teemana käsitellään uskonrauhan rikkomisen lakia, erityisesti sen soveltamista sananvapauden näkökulmasta. Ylen haastattelema rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja YK:n ihmisoikeuskomitea ovat kritisoineet lakia, ja keskustelussa pohditaan, pitäisikö Suomessa luopua tästä vanhasta lakipykälästä. Keskustelu laajenee koskemaan uskontojen häpäisemistä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Kohta Koraanit palavat Suomessakin, ja trollaus pääsee valloilleen? Toisena teemana tuumaillaan kirkon rahoitusta ja manaamista. Puhutaan luterilaisen kansankirkon eksorsismista, sen rahoituksesta ja yleisestä näkemyksestä uskonnollisten käytäntöjen roolista yhteiskunnassa. Esille nostetaan myös psykiatrian ja oikeuspsykiatrian professori Hannu Lauerma, joka ilmaisee huolensa kansankirkon osallistumisesta toimintaan, joka saattaa horjuttaa ihmisten todellisuudentajua. Onko kirkon eksorkismissa kyse hullusta rahojen tuhlaamisesta huuhaahan? Kolmantena teemana käsitellään kirjallisuuspalkintoja ja niiden vaikutusta kirjojen myyntiin ja suosioon. Erityisesti pohditaan Finlandia-palkinnon roolia suomalaisessa kirjallisuudessa, sen vaikutusta myyntiin ja yleiseen kirjallisuuskeskusteluun. Mitä puutteita palkinnossa on? Tarvitseeko yleisölle opettaa, mikä on laatukirjallisuutta? Keskustelua laajennetaan koskemaan myös muita kirjallisuuspalkintoja sekä suosittua Helmet-varatuimmat -listaa kirjallisuuden suosittelijoina. Neljäntenä teemana käsitellään keskustelun merkitystä yleisesti. Kysytään, onko keskustelu todella tehokas tapa ratkaista asioita ja mitkä ovat hyvän keskustelun tunnusmerkit. Käytiinkö rajojen sulkemisesta, Natosta ja Petterssonin copy-paste-keissistä oikeat keskustelut? Viidentenä ja viimeisenä pohditaan hyvinvointivalmentaja Maria Nordinin eläinrääkkäyskeissiä. Keskustelussa pohditaan eläinsuojelulain soveltamista yksityisten lemmikki- ja kotieläinten sekä tuotantoeläinten kohdalla. Esille nostetaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus, jossa kyseenalaistetaan kaksoisstandardit suhteessa massatuotantoon. Jos eläinrääkkäys on tuomittavaa, entäs ne miljoonat teolliset kanat, jotka elävät ahtaasti ja tapetaan nopeasti?

- Emme ole Motörhead, emmekä yritä olla Motörhead. Olemme pieni tribuuttibändi, joka kunnioittaa Motörheadin musiikkia ja pyrkii soittamaan vanhaa Motörheadia mahdollisimman hyvin, sanoo rumpali Mikkey Dee kokoonpanostaan Mikkey Dee and Friends. Ja totta vieköön, tuo Suomessakin syksyllä nähty bändi on tyyliltään enemmän vanhaa Fast Eddie – Philthy Animal – Lemmy -soundia kuin modernia Motörheadia. Kitaraa soittaa William Dickborn ja bassosta sekä laulusta vastaa Viktor Skatt. William ja Viktor soittavat myös bändissä The Drippers. Mikkey kertoo tässä jaksossa Sami Ruokankaalle tulevansa tällä kokoonpanolla takaisin Suomeen vuonna 2024, ennen Scorpionsin keikkatauon päättymistä. Mitä eroa on Scorpionsissa ja Motörheadissa soittamisessa? Mikä helvetti on Mikkey Deen julbuffé eli joulupöytä? Entä Mikkey Deen nimikkoratikka Göteborgissa? Tässä jaksossa nuokin arvoitukset ratkaistaan. Mikkey Deen julbuffé on juhla, jossa hän soittaa paitsi Scorpionsin ja Motörheadin musiikkia, myös mm. Phil Lynottin, Gary Mooren, Bryan Adamsin ja Def Leppardin biisejä. Soitettuja biisejä tärkeämpää tosin on ruotsalaisten muusikoiden korkea taso. Ja siinä taas on taustalla se kuinka ruotsalainen yhteiskunta ja kaupungit, etenkin Göteborg, tukevat muusikoita, Mikkey kertoo. Maestro Mikkey kertoo myös, että suunnitteilla on isoja nimiä sisältävä tribuuttikiertue Lemmylle. Mukaan ovat lupautuneet mm. Slash, Duff McKagan, Metallica, Rob Halford, Dave Grohl, Alice Cooper, Dion bändin jäseniä ja Ozzy Osbourne, mutta aikataulujen sopiminen kaikille on osoittautunut vaikeaksi. Myös Mikkey Deen nimikkoraitiovaunusta puhutaan, olihan Mister Dee vuoden 2022 göteborgilainen, eli hän on kotikaupunkinsa kunniakansalainen. Tuoreimmasta Scorpions-albumista, Mikkey kertoo, että se äänitettiin livenä, mikä on nykyään harvinaista. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/6m7ofu9Rt7lWavs1yWrCzN?si=2d5940c2048b4084 Menoehtoossa ovat mukana Ikaalinen Spa & Resort, Zero Nine, Peer Günt, Sakke Koivula, Hurriganes, Remu, Andy McCoy, Cisse Häkkinen, Scorpions, King Diamond, Phil Campbell and the Bastard Sons, Fast Eddie Clarke, Philthy Animal Taylor, Lemmy Kilmister, Jeff Beck, Eric Clapton, M36 Tram, Thin Lizzy, Sweden Rock, ABBA, Montreux Jazz Festival, London Opera House, Rudolf Schenker, Klaus Meine, Paweł Mąciwoda, Matthias Jabs ja Uli Jon Roth.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Miten suhtaudutte tuontijuhliin, kuten ystävänpäivään ja halloweeniin? kysyy puheenjohtaja. – Ritareilta löytyy yksimielisyyttä ja kehotus: Juhlikaa, ihmiset, juhlikaa! Anu Koivusen aiheena on demokratia. 154:ssa maassa tehdyn selvityksen mukaan tyytyväisyys demokratiaan on rapautunut ja on mittaushistorian alinta. Suomessakin on eri kyselyihin vastattu tavalla, joka saa hänet kysymään: Piileekö demokraattisen, tasa-arvoisen julkisivun alla illiberaali, autoritaarinen ja jopa väkivallan mentaliteetti? Pekka Seppäsen mielestä kiinnostus presidentinvaaleihin on järkyttävän alhaista. Perusteena se, että Ylen Elämäni biisi -ohjelman viime lauantain jaksossa esiintyi presidenttiehdokkaita, mutta katsojia oli hänen mielestään vähän verrattuna esim. MTV:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmalla. – Taru Tujunen toivoo muitakin mittareita... Taru Tujunen yhdistää keskustelun aiemmat aiheet. Yhdysvaltain tulevien presidentinvaaleihin liittyen on eri maissa kysytty, kumpaa äänestäisi mieluiten Joe Bidenia vai Donald Trumpia. Suomalaisilta löytyy vähiten kannatusta Donald Trumpille (8%).

Toimitus laittoi niin mielen- kuin ruumiinterveytensäkin likoon tekemällä vaiherikkaan opintomatkan maailman suurimmille hevifestareille. Suomessakin uutiskynnyksen ylittäneiden kaaosfestareiden tunnelmat kommelluksineen ja kymmenine keikka-arvioineen nyt yhdessä sievässa paketissa - bitte schön ja tervetuloa hevivuoden odotetuimmille hevijatkoille ja -etkoille!Heviosasto eri kanavissa, laita seurantaan:FB: https://www.facebook.com/heviosasto.podcast/ YT: http://www.youtube.com/channel/UCgOR9u2QMKNm_GHhtVzEa3Q IG: https://www.instagram.com/heviosasto1/Spotify: https://open.spotify.com/user/oousjsb25sm4876iqqgcf932g Muistathan:Arvioithan podcastimme käyttämässäsi podcast-palvelussa, se auttaa levittämään metallin ilosanomaa!Jaksossa käytetyt musiikit:Self-Decieved, Rocking Forward and Cursed As Love by XTaKeRuX are licensed under an Attribution License Sourceshttps://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/Demonized/Self-Decievedhttps://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/The_way_iam/Rocking_Forward_https://freemusicarchive.org/music/XTaKeRuX/2019073141810785/Cursed_As_Love__1097Edits made: Snippet taken from the middle of the song, fade in and fade out, voice over

Espanjan vaalitulos. Toimittaja Maija Salmi. Espanjan tulos yllätti. Miten sen valossa voi arvioida Euroopassa viime aikoina puhututtanutta oikeistosuuntausta?  Antti Ronkainen, poliittisen talouden tutkija, Helsingin yliopisto ja Timo Miettinen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto. Kreikan palot ja evakuoinnit. Toimittaja Sara Saure, Ateena. Konkurssit tulivat Suomeenkin. Ruotsin konkurssiaalto puhutti alkuvuodesta ja nyt Suomessakin konkursseja tehdään erityisesti rakennus- ja ravintola-aloilla. Pekka Pulkamo, konkurssiasiamiehen sijainen, OM ja Reijo Heiskanen, pääekonomisti, OP. Jalkapallo ja raha. Miten paljon raha määrittää naisten jalkapalloa ja käynnissä olevaa MM-turnausta? Studiossa Heidi Pihlaja, Palloliiton naisten jalkapallon kehityspäällikkö, Yle Urheilun asiantuntija. Juontajana Aki Laine, toimittajina Ville Kilpeläinen, Seppo Kivimäki ja Roosa Kajander. Tuottaja Tarja Oinonen.

Tiedustelupalvelujen rooli Venäjän aseellisessa kapinassa ja juuri nyt. Mitä USA tiesi palkka-armeija Wagnerin ja sen johtajan Jevgeni Prigozhinin suunnitelmista ja mitä tiedettiin Putinin hallinnossa? Miten ratkaisevassa roolissa tiedustelutieto on, kun Ukraina yrittää läpimurtoa vastahyökkäyksessään. Studiossa tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali ja etänä Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen. Yhdysvaltojen tiedustelun roolista sodassa kertoo toimittaja Juri von Bonsdorff. Tanskalaisen Aarhusin yliopistosairaalan syöpäpotilaiden hoitotakuu on venynyt jopa kuukausilla. Onko skandaali horjuttanut luottamusta kehuttuun ja Suomessakin ihailtuun terveydenhoitojärjestelmään? Kööpenhaminasta raportoi toimittaja Karoliina Kantola.  Juontajana Seija Vaaherkumpu. Toimittajina Elina Sonkajärvi ja Seppo Kivimäki, tuottajana Jaakko Parkkinen. Lintuinfluenssan uudet kannat ovat herättäneet huolen koronan jälkeisestä suurepidemiasta. Virusten vaikutuksesta ruokaturvaan kertoo Ruokaviraston eläintautivirologian tutkimusprofessori Tuija Gadd ja maailman epidemiatilanteesta Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti. Perussuomalaiselle elinkeinoministerille Vilhelm Junnilalle esitetään epäluottamusta eduskunnassa tämän äärioikeistoyhteyksien vuoksi. Mitä tämä merkitsee puolueelle, entä hallituksen toimintakyvylle? Asiaa kommentoi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Yannick Lahti.

Äkkiväärä avaruusnero Elon Musk visioi siirtokunnan perustamista Marsiin. Hänen avaruusyhtiönsä SpaceX kehittää sitä varten jättisuurta rakettia nimeltä Starship ja on pystyttänyt Teksasiin kokonaisen kaupungin, Starbasen, raketin valmistamista ja lennättämistä varten. Vuosikymmenen kestäneen kehitystyön huipentuma oli raketin ensilento 20. huhtikuuta 2023, mutta se päättyi rähäjdykseen. Silti SpaceX:n lennonjohdossa vain hurrattiin. Heille lyhytkin lento oli iso askel eteenpäin, sillä pahimmissa mielikuvissa raketti olisi räjähtänyt laukaisualustalla ja tuhonnut kalliin avaruuskeskuksen. Mistä oikein on kyse? Mikä tekee koon ohella Starshipistä niin erityisen, millainen paikka Starbase on ja mitä merkitystä näillä on meille? Toimittaja Jari Mäkinen tapasi Starbasessa toimintaa siellä seuraavan spotterin Jack Bauerin, haastateltavana lisäksi laatuasioihin erikoistunut avaruusinsinööri Paavo Heiskanen sekä SpaceX:stä kirjan kirjoittanut toimittaja Eric Berger.

Tämän jakson oli tarkoitus olla Futucastin ensimmäinen debatti, mutta valitettavasti ei tällä kertaa. Sen sijaan, tässä jaksossa Isak esittää Vihreiden Coel Thomasille joitain enemmän tai vähemmän yleisiä kannabiksen kieltolakia puolustavia argumentteja, ja Coel vastaa niihin. Jos teillä on ehdottaa tällaiseen debattiin vastaväittelijää tai aihetta, otamme ehdotukset mielellään vastaan. Jakson aihe on ajankohtainen siksi, että siitä on Suomessakin hiljalleen tulossa keskustelunaihe politiikan valtavirrassa, mutta myös siksi, että juuri nyt on vireillä kansalaisaloite kieltolain kumoamisesta osoitteessa: https://www.lailliseksi.fi Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Puheenjohtaja kysyy, onko merkitystä, kun Olkiluoto 3 lykkääntyy taas. Kysymys ja vastaukset sisältävät sanallista hellittelyä. Ruben Stillerin teemana on keskustelu koulutuksen eriarvoistumisesta. Onko koulushoppailu itsekästä? Kaarina Hazard on valinnut aiheekseen brittikokemukset nelipäiväisestä työviikosta. Voisiko sitä kokeilla Suomessakin? Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi lähes päivälleen vuosi sitten. Hilkka Olkinuora kysyy, miten mennyt vuosi on muuttanut meitä.

Ranskattarille elämä on taidetta. Millaista elämää samalla asenteella voisi elää Suomessa? Näin Johanna Lindfors ajatteli ja päätti kokeilla elämää ranskalaisena. Hän jätti perheensä hetkeksi Suomeen ja lähti Pariisiin asumaan ja tutkimaan millä tavalla myyttiset ranskattaret oikein elävät. Mitä hän voisi oppia heiltä? Mikä on illuusiota ja mistä voimme oikeasti ottaa oppia? Johanna Lindfors sovittaa ranskalaisuutta ylleen kuin Chanelin jakkua, vaikka se tuntuu ajoittain saavuttamattomalta ja liian ylelliseltä, hän kirjoittaa kirjassaan Elämäni ranskattarena. Toimittaja ja kirjailija Anneli Vehkoo on asunut 30 vuotta Pariisissa. Hänen uusimmassa romaanissaan Se kesä Pariisissa on huomioita ranskalaisesta elämäntyylistä. Ranskaan liittyy paljon kliseitä kuten esimerkiksi ranskattareen liittyen. Millaisia ranskattaret ovat oikeasti myyttisen kuvan takana? Heini Hirvonen etsi kesämökkiä Suomesta mutta päättikin ostaa mökin sijasta kerrostaloasunnon Cannesista. Siellä hän kierteli linnoissa, museoissa ja vanhoja tavaroita myyvissä Brocanteissa ja kohta koti Suomessakin oli täynnä antiikkia. Hän päätti perustaa ranskalaista antiikkia myyvän liikkeen Helsinkiin. Millä tavalla tämä kierrätyksen ja kestävän kehityksen parissa työskentelevä kolmen lapsen äiti muuttui ranskalaiseksi antiikkikauppiaaksi? Millaisia havaintoja hän on tehnyt ranskalaisesta kaupankäynnistä, elämäntyylistä ja historiasta? Ohjelman vieraina ovat taidehistorioitsija ja kirjailija, Johanna Lindfors, antiikkiliikkeen omistaja Heini Hirvonen ja Pariisissa asuva kirjailija, Anneli Vehkoo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

”Me suomalaiset kristityt rakastamme Israelia”, luki englanniksi banderollissa, jota suomalaiset kantoivat lehtimajan juhlassa Jerusalemin kaduilla. ”Israel on Jumalan silmäterä”, luki mielenosoittajan kyltissä Helsingissä. Israelin asema maailman kartalla on siitä erikoinen, että valtio on monelle suomalaisellekin tuttu niin Raamatun sivuilta, kuin kristillisestä perinteestäkin. Innostus päästä kokemaan luvatun maan lumoa ja päästä henkilökohtaisesti kävelemään Jeesuksen jalanjäljissä, onkin vuosikymmenten aikana houkutellut monia suomalaisia esimerkiksi Betlehemiin, Genesaretinjärvelle tai Jerusalemin kaduille. Samalla myös suomalaisten kristittyjen keskuudessa on esiintynyt tulkintoja siitä, että Israel on lähtökohtaisesti aivan eri asia, kuin mikään muu maailman valtio. Israelin kristityt ystävät ovat Suomessakin ylläpitäneet ajatusta siitä, että raamatullisella Israelin maalla ja juutalaisilla on edelleen merkittävä osa Jumalan ilmoitetuissa suunnitelmissa. Tästä puolestaan seuraa velvoite osoittaa tukeaan myös nyky-Israelille, jolloin esimerkiksi valtion poliittista toimintaa on totuttu tukemaan raamatullisin argumentein. Mistä kristillisessä sionismissa on kyse ja mikä selittää tämän vetoa juuri Suomessa? Keskustelemassa ovat Tieto-Finlandia -ehdokaskirja “Luvatun maan lumo – Israelin kristityt ystävät Suomessa” (Gaudeamus 2022) -teoksen kirjoittanut Suomen ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart ja Israelin ystäviin aiemmin itsekin kuulunut, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja teologi Juha Partanen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

Riku Luostarin kanssa tulojen yhteydestä äänestyskäyttäytymiseen keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen ja Helsingin yliopiston dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass. Suurituloiset äänestävät luonnollisesti kokoomusta: Suomessakin voidaan puhua ”varallisuuseliitistä”, jonka äänestyskäyttäytyminen on melko homogeenista. Toisaalta taas myös vasemmistoliitto ja vihreät keräävät koulutettujen, mutta matalatuloisten ääniä. Perussuomaiset ja SDP ovat matalamman koulutusasteen puolueita. Onko Suomeenkin syntynyt omia suurituloisten ”enklaaveja”? Puhuuko suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä kulttuurisota vai luokkakantaisuus? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2022-web.pdf

Palaako Boris Johnson Britannian pääministeriksi? Monet kadehtivat Suomessakin brittejä, pääsiväthän he pikaisesti eroon istuvasta pääministeristään, Liz Trussista. Ensin rähmällään kohti Venäjää, sitten Kiinaa? Saksan liittokansleri Scholtz on sitä mieltä, että Hampurin satamasta voi myydä osan kiinalaisille. Kaikki muut tuntuvat vastustavan: Saksan puolustusministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneministeri, turvallisuuspalvelut ja EU-komissio. Toisaalta kiinalaiset hallitsevat jo 10 prosenttia EU:n laivaliikenteestä omistamalla satamia tai osuuksia niistä ainakin Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa, Belgiassa… Suomi tarvitsee raja-aidan! Supiraja-aidan. Eiku Susiraja-aidan. Eiku Sushi-raja-aidan!

Kanye Westiltä eivät vitsit tunnu loppuvan kun on kyse kohujen aiheuttamisesta. Jumalallista kohua on saatu aikaan täällä Suomessakin, kun uskovaiset ovat lähteneet kampanjoimaan oikein isolla rahalla. Juomatarjoilusta vastaa 8 Bit Brewing. Koodilla otetaanyhdet irtoaa 10% alennusta osoitteessa www.8bitbrewing.fi Niin lihallista kuin henkistäkin iloa ja hyvinvointia yhteisiin ja yksityisiin hetkiin tarjoaa sexshop.fi. Koodilla otetaanyhdet napsahtaa -10% alennusta kaikista normaalihintaisista aikuisten nautintovälineistä. CBD-öljyjen ehdoton ykköskauppa on organia.fi. Tilauksen yhteyteen naputtelet koodin otetaan30 niin saat hulppean -30% alennuksen tilauksestasi. Paras nikotiinipussivalikoima löytyy osoitteesta nikotiinipussit.com. Koodilla otetaanyhdet -5% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista! Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45

Mitä EU:ssa suunnitellaan sen suhteen, miten metsää voi tai kannattaa hakata ja miten ei? Minkälaista puuta ei ole suotavaa käyttää energiaksi? Tai millä tavoin Suomessakin metsiä pitää ennallistaa ja metsien monimuotoisuutta edistää? Miten tämä kaikki tavallisen metsäomistajan toimiin ja Suomen kansantalouteen voi vaikuttaa? Ja miten hyvin tai huonosti MTK:n nykyisen metsäjohtajan mukaan nykyhallitus on ajanut metsäomistajien asioita EU:ssa? Haastateltavana on MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ja toimittajana on Maija Elonheimo. Ohjelmasta voi keskustella twitterissä aihetunnisteella #brysselinkone.

Uhkaako "heimoistunut identiteettipolitiikka" demokratiaa? Haastateltavana kirjailija Jarkko Tontti, joka on kirjoittanut kirjan Tarkoituksista ja keinoista (Docendo 2022). Hän väittää kirjassaan, että “heimostunut identiteettipolitiikka, woke-aktivismi ja jyrkkä kansallismielisyys uhkaavat liberaalia demokratiaa”. "Ihmiset ovat käpertyneet siihen mitä he ovat ja tekevät siitä aivan liian tärkeän poliittisen asian", Tontti toteaa. Tontin mukaan laitavasemmistolaisuus on Suomessakin nousussa. Hän arvioi, että SDP ja vihreät ovat kulkeneet vasemmistolaisempaan suuntaan. Miten sitten esimerkiksi sorrettujen vähemmistöjen ja naisten asemaa pitäisi edistää? Toimittajana Linda Pelkonen.

Muuttohaukka on maailman menestyneimpiä lintulajeja ja levittäytynyt joka puolelle maapalloa. Muuttohaukkojen saalislintuihin kertyneet DDT ja muut uudet hyönteisten torjunta-aineet tuhosivat kuitenkin lähes kaikki haukkojen pesinnät pohjoisen pallonpuoliskon teollisuusmaissa ja tappoivat emolintujakin etenkin 1950- ja 1960-luvuilla. Pesimäkanta romahti Suomessakin vain vuosissa noin 700 parista alle 50 pariin. Haukkatutkijoiden havaintojen ansiosta ihmiskunta välttyi omankin ravintonsa myrkyttymiseltä viime tingassa. Kun myrkyt kiellettiin, haukkakanta alkoi elpyä. Pertti Koskimies toimii pesätarkastajana Metsähallituksen erikoisluvalla niin maamme eteläisimmillä haukanpesillä Pohjois-Karjalassa kuin pohjoisimmilla Tunturi-Lapissa. Inarilainen haukkaemo paheksui pesätarkastajan vierailua kuuluvasti.

Yleinen hintojen nousi kiihtyi Suomessakin jo seitsemään prosenttiin. Miten se vaikuttaa ja mitä on tehtävissä? Keskustelemassa Mikko Spolander, osastopäällikkö, ylijohtaja valtiovarainministeriön kansantalousosasto ja Danske Banin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Huumeet Suomessa. Mitä Euroopan-laajuinen raportti kertoo huumeista. Annuska Dahl-Maso, kohtaavan työn päällikkö, A-klinikkasäätiö ja valvontajohtaja Hannu Sinkkonen, Tulli. Itärajan aitaaminen. Itä-Suomen yliopiston Suomen historian dosentti ja itsenäisyyden ajan poliittisen historian tutkija Juha Pohjonen. Juontajana Marja Ala-Kokko, toimittajina Satu Heikkilä ja Jukka Vanninen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Koronan uusi BA.5-omikronmuunnos saapui Suomeen. Haastateltavina Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Virologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta. Uusi virusmuunnos kiertää immuniteettia paremmin kuin entiset. "Seuraava aalto tulee, ja veikkailtiin, että se on kesälomakauden jälkeen, mutta nyt jännitetään, osuuko se jo juhannuksen jälkeiseen aikaan, joka on terveydenhuollon kannalta iso haaste. Meillä on henkilöstovajauksia ja vaikea saada kesäksi sijaisia", Lehtonen kertoo. Lehtosen mukaan jo noin 30 prosenttia koronatartunnoista on uutta BA.5-muunnosta. "BA.5-kanta on levinnyt Suomessa. Tarttuminen tapahtuu Suomessakin nopeasti", Vapalahti kertoo. Vapalahden mukaan rokotusten ja jo sairastettujen varianttien takia eri maissa nähdään eroja. "Etelä-Afrikassa on niin moni sairastanut jo eri versioita tästä koronasta että siellä sairaalahoidon tarve ja kuolleisuus jäi matalaksi BA.5:n osalta, toisin kuin Portugalissa", hän kertoo. Lehtonen kritisoi Suomen rokotuspolitiikkaa. Ruotsissa, missä jaetaan pian jo viidettä rokoteannosta, on hänen mielestään toimittu paremmin. Yhteiskuntaa ei kuitenkaan tarvitse Lehtosen ja Vapalahden mukaan laittaa säppiin. He kuitenkin kehottavat ottamaan rokotukset ja tarvittaessa käyttämään kasvomaskeja. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Venäjän sotaretki Ukrainaan on kestänyt jo 100 päivää. Uusi omikron-muunnos leviää Suomessakin. Presidentti Niinistö muutti Kultarantaan. Poliisi tehovalvoo viikonloppuna. Säätiedot.

SV: Episiotomia saattaa tulla yllätyksenä. Sisältövaroitus, jakso käsittelee synnytysväkivaltaa. Synnytysväkivaltaa vastustava aktivismi on nostanut globaalisti kiittiseen tarkasteluun myös välilihan leikkaamisen. Episiotomia on tullut monelle synnyttäjälle yllätyksenä. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa nimimerkki Äiditön äiti kertoo, että ponnistusvaiheessa kiirehdittiin ja väliliha leikattiin ilman suostumusta. Synnytysväkivallan vastaisessa aktivismissa on kyse kehollisen itsemääräämisoikeuden haltuunotosta. Synnytysväkivaltakokemukset voivat liittyä lääketieteellisiin toimenpiteisiin tai siihen millä tavalla synnyttäjää on kohdeltu synnytyksen hoidossa tai lapsivuodeosastolla. Suomessakin on ollut aiemmin niin sanotusti maan tapana, että kaikille synnyttäjille tehdään episiotomia. Episiotomiaan liittyvät rikotuksi tulemisen kokemukset ovat tosi tuntuvia, kertoo tutkija Keiju Vihreäsalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Anders Johansson. Lukijat: Susanna Vainiola, Silja Raunio ja Pauliina Motturi. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Puhelu Ukrainaan, Odessaan. Lukas Stasevski, sellisti ja elokuvaohjauksen opiskelija. Sotatilannekatsaus. Everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta. Polttoaineiden hinnat nousevat vauhdilla. Pitäisikö Suomessakin päättää verohelpotuksista Ruotsin malliin? Puhelimessa toimitusjohtaja Anssi Kujala, SKAL. Ukrainan sota koettelee taloutta, mistä rahat? Poliitikot keskustelemassa mm. polttoaineiden hinnannoususta ja mahdollisuuksista korvata nousu Ruotsin tapaan. Kansanedustajat Ville Tavio, ps ja Markus Lohi, kesk . Jäävätkö Suomen pellot ilman lannoitteita? Mitä pelloilla kesällä kasvaa? Vilja-asiamies Max Schulman, MTK. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Katariina Lahtonen ja Veikko Eromäki. Tuottaja Tarja Oinonen.

Äitityö ei ole kiinni sukupuolesta. Yhdysvaltalaisissa äitiblogien kirjoituksissa peilataan äitiyttä yhteiskunnan sosiaalisiin normeihin ja odotuksiin. Halusin pois siitä, että äitejä on biologiset synnyttäjät. Äitityötä voi tehdä sukupuolesta ja suhteesta huolettavaan riippumatta. Kokemuksia äitiydestä voi olla monenlaisilla ihmisillä, kertoo Astrid Joutseno toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Vanhemmuus hyvinvointivaltiossa on erilaista kuin Yhdysvalloissa, mutta Suomessakin vanhempien mahdollisuudet hoitaa asioitaan vaihtelevat. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 26-vuotias nimimerkki, MC, kertoo, että vanhempainvapaalla oleva äiti on todella ulkona yhteiskunnan palveluista. Jos äidillä on pakollinen meno tai asia kuten lääkärikäynti, hammaslääkäri tai terapia ei ole mitään palvelua, jonne vauvan saisi edes tunniksi. Äitiblogeissa kirjoitetaan myös normia vastaan, ja tuodaan esille toisin tekemistä. Astrid Joutseno lähestyy äitiyttä väitöskirjatutkimuksessaan, Life Writing from Birth to Death: How M/others Know, elämäkirjoittamisen kautta. Äänisuunnittelija: Anders Johansson. Lukijat: Susanna Vainiola, Silja Raunio ja Mira Stenström. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.

Putinin palapeli. Mitä Venäjän presidentti aikoo armeijan siirroilla ja sotaharjoituksillaan? Itä-Ukrainasta raportoi ulkomaan toimittaja Antti Kuronen. Keskustelemassa Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu, MPKK ja Hanna Smith, tutkimusjohtaja, Euroopan hybridiosaamiskeskus. Seksuaalinen hyväksikäyttö uskonyhteisöissä. Ylen toimittaja Kirsi Karppinen kysyi, mitä vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle kuuluu tänään kymmenen vuotta hyväksikäyttötapausten julkitulon jälkeen. Samalla heräsi kysymys, pitäisikö aihetta tutkia laajemmin Suomessakin, koska uskonyhteisöjä on suuri määrä. Puhelimessa toimittaja Kirsi Karppinen ja johtokunnan puheenjohtaja Matti Taskila, SRK. Studiossa sosiaalineuvos Marjo Malja, STM ja toiminnanjohtaja Joni Valkila, Uskontojen uhrien tuki ry. Valtio on alkanut maksaa kansalaistensa energialaskuja Virossa. Pääministeri Kaja Kallaksen hallitus koetaan kuitenkin ylimieliseksi. Toimittaja Rain Kooli, Tallinna. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Mikko Haapanen. Tuottaja Tarja Oinonen.

Jakson vieraana on kaksinkertainen Fit Model EM-kultamitalisti Johanna Nikkanen, joka luonnollisesti kertoo meille suhteellisen tuoreesta lajistaan Fit Modelista. Laji ei ehkä ole vielä Suomessa lyönyt läpi, mutta maailmalta tähän sarjaan löytyy useita kovia kilpailijoita, ja toiveissamme olisikin, että Fit Model -sarja ottaisi tuulta siipiensä alle myös meillä Suomessa.Johanna on paikalla kitkemässä ennakkoluuloja: Saako Fit Model -kilpailija treenata kovaa? Dietataanko oikeasti? Onko kyseessä edes urheilu vai ennemminkin puhdas kauneuskilpailu? Mikä juuri tässä lajissa on haastavaa? Millainen on hyvä Fit Model -kilpailija? Ja miksi tässä voisi olla hyvä laji ehkä juuri sinullekin? Mikä on monokini? :DKannattaapi kuunnella, koska tässä saattaa olla tulevaisuudessa vielä Suomessakin tosi suosittu laji...Ota yhteyttä: fitnesskulma.podcast@gmail.comIG: @fitnesskulmapodcast See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa maailman tärkeimpiä makean veden varastoja: Himalajan ja Alppien jäätiköitä. Kuivalla kaudella jäätiköistä sulava vesi täydentää ja tasaa mm. Intian ja Kiinan suurten jokien vesimäärää. Miljardit ihmiset, 40 prosenttia maailman väestöstä, ovat riippuvaisia Himalajan jäätiköistä. Euroopan isot joet Rhein ja Tonava ja miljoonat asukkaat saavat vetensä Alppien kutistuvasta jäätiköstä. Kutistuvat jäätiköt lisäävät epävarmuutta ja kiistoja vesivaroista, joten vesiplomatiaa tarvitaan. Makean veden määrä maailmassa ei lisäänny, mutta väestö on lisääntynyt enemmän kuin ympäristön kantokyky kestää. Vedestä on jatkuva pula monissa kehittyvissä maissa. Ajoittain myös Euroopan maissa on pitkien kuivien kausien vuoksi ollut vesipulaa. Maailman vesivarat ja niiden reilu jakaminen eri käyttäjäryhmien kesken ovat Olli Variksen ja Marko Keskisen alaa. Molemmat Aalto yliopiston professorit ovat mukana mm. Himalajan jäätiköltä alkavien Aasian suurten jokien vesien käyttösuunnitelmien teossa. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila. Suomessakin vesitilanne muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja kuivuus- sekä sadekaudet pitenevät. Kuivuuskausina pohjaveden pinta laskee, ja rankkasateet aiheuttavat tulvia kaupungeissa jo nyt. Tulvariskiin on varauduttu monin paikoin, mutta ei riittävästi. Sekä rankkasateisiin että kuivuuskausiin pitää kuitenkin varautua ja muuttuvien olosuhteiden vuoksi ennusteita pitää päivittää usein. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

Pihlajissa on kaiken syksyä hyörinyt isoja rastasparvia, sillä marjoja oli paljon suuressa osassa Suomea. Runsain marjansyöjälintumme on koko maassa pesivä räkättirastas. Pohjois-Karjalasta Lappiin pesiviä tilhiä ei ole etelärannikolle ehtinyt vasta kuin pieniä ryhmiä, sillä pääjoukoille on vielä piisannut syötävää pohjoisempana. Rastaat ja tilhi syövät marjamaltoa mutta kolmas pihlajanmarjalintu, taviokuurna, syö marjoista siemenet. Lapissa pesivät taviokuurnat vaeltavat kerran pari vuosikymmenessä etelärannikolle asti. Myös muut rastaat, punatulkut, punarinnat, kertut ja jotkin muut lintulajit syövät pihlajanmarjoja. Pertti Koskimies ennusti, että marjalintujen eloisat parvet ilahduttavat luonnonystäviä eteläisimmässä Suomessakin joulu- ja vielä tammikuussakin.

Jarkko Tontti -podcastin vieraaksi saapui sosiologi, VTT, Linda Hart. Keskustelimme Lindan kanssa biologisesta sukupuolesta (sex) ja sukupuoli-identiteetistä tai koetusta sukupuolesta (gender) liittyen erityisesti englanninkielisen maailman viimeaikaisiin keskusteluihin ja kohuihin. Suomessakin on huomattu kirjailija J. K. Rowlingiin kohdistuneet syytökset 'transfobiasta'. Mutta ainakaan vielä en ole Suomessa huomannut juuri mitään filosofi Kathleen Stockin tapauksesta. Hän on, tai oli, Sussexin yliopiston filosofian professori ja lisäksi aktiivinen feministi ja lesbo. Stock on puolustanut näkökulmaa, jonka mukaan biologista sukupuolta ei voida noin vain sivuuttaa, sillä on merkittävä rooli ihmisenä olemisessa. Tämän näkemyksensä takia Stockia on syytetty 'transfobiasta'. Häneen kohdistui työyhteisössä painostusta, lähes koulukiusaamismaista häiriköintiä, johon hän lopulta uupui ja erosi. Britanniassa onkin herättänyt laajaa huomiota ns. gender-kriittisyys. Mediassa on haastateltu lesbonaisia, jotka ovat kertoneet painostuksesta hyväksyä transnaisia kumppaneiksi vastoin heidän omaa tahtoaan. Näitä naisia on syytetty jopa 'seksuaalisesta rasismista'. Mitä on gender-kriittisyys? Entä miksi jotkut biologit eivät uskalla enää puhua julkisuudessa sukupuolesta ollenkaan? Pitääkö olla olemassa tiloja, joihin pääsevät vain biologiset naiset vai onko se syrjintää? Entä transnaiset ja urheilu? Myös tämä aihe on nostattanut kiivaita keskusteluja. Laajemmassa katsannossa kyse on feminismin tulevaisuudesta yleensä. Minulle selvisi keskustelun kuluessa monia asioita. Ymmärsin, että tässäkään asiakokonaisuudessa maailma ei ole mustavalkoinen vaan harmaalla maalataan harmaalle. Ihmettelin myös termiä 'female penis', johon olen törmännyt. Mikä se on? https://jarkkotontti.net/

Valko-Venäjän toiminta EU:n vastaisilla rajoilla on herättänyt Suomessakin keskustelua siitä, kuinka hyvin olemme valmistautuneet niin sanottuihin hybridiuhkiin. Pitäisikö Suomen rajoille rakentaa aitoja ja ovatko lait ajantasalla. Politiikkaradion studiossa ovat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko ja vihreiden eduskuntaryhmän johtaja Atte Harjanne. Toimittajana Marjo Näkki.

Rajaturvallisuuskeskustelu leimahti Suomessakin. Varapuheenjohtaja, pj:n sijainen Iiris Suomela, vihr., kansanedustaja Paula Risikko, kok. ja Mikko Lehmus, everstiluutnantti, Rajavartiolaitos. Ulkomaanlehdet. Pasi Myöhänen, Lontoo. Hallitus ja koronapäätökset. Kansliapäällikkö Kirsi Varhila, STM ja ylilääkäri Asko Järvinen, HUS. Oikeusvaltioperiaate vilahtelee usein EU-kielessä mutta onko oma pesäkään ihan puhdas? Keskustelemassa johtaja Tuija Brax, Oikeusvaltiokeskus, Helsingin yliopisto ja KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi. Kolumni. Raisa Omaheimo: Jouduin kerran vahingossa kaappiin ja siellä oli tunkkaista ja ahdasta. Uusinta. Rajaturvallisuuskeskustelu. Varapuheenjohtaja, pj:n sijainen Iiris Suomela, vihr., kansanedustaja Paula Risikko, kok. ja Mikko Lehmus, everstiluutnantti, Rajavartiolaitos. Juontajana Hanna Juuti, toimittajina Marija Skara, Carolus Manninen ja Veera Sinervo. Tuottaja Tarja Oinonen.

Eira Pohjanvaara, Manpower Groupin henkilöstöjohtaja on Auntien Head of Growth Johanna Varjen vieraana. Manpower Group on globaali henkilöstöpalveluratkaisuja tuottava yritys ja Suomessakin sillä on noin parituhatta työntekijää. Eiralla on myös työyhteisösovittelijan sertifikaatti, eli sitä kautta kättä pidempää myös podcastin aiheeseen eli työpaikkakiusaamiseen. Mitä työpaikkakiusaaminen on? Joskus on selkeitä tilanteita, eli joku haukkuu työkaveria tai käyttäytyy aggressiivisesti, eli epäasiallista kohtelua. Kiusaaminen voi olla ulkopuolelle jättämistä, ei kutsuta kokouksiin, levitetään juoruja tai puhutaan pahaa selän takana. Joskus on tilanteita, joissa kyllä tulee paha mieli, mutta ne eivät ole kiusaamista, kuten esihenkilön työnjohdollinen toiminta. Kiusaamisen sijaan voidaankin puhua konfliktitilanteista - tunteiden satuttamisesta - ja niiden niiden käsittelemisestä työpaikalla. Entä jos kyse on oikeasti tarkoituksellisesta kiusaamisesta? Mitä kiusaamisen taustalla yleensä on? Mikä on työyhteisön kulttuurin rooli? Mikä on työnantajan velvollisuus kiusaamistilanteissa? Miten häirintäilmoituksella voi päästä eteenpäin? Kuuntele Eiran vinkit konfliktien sovitteluun.

Dopingaineita tilataan ulkomailta ja niitä saapuu Tulliin myös muita reittejä. Myös niin sanottuja autotallilaboratorioita paljastuu Suomessakin silloin tällöin. Jaksossa kuullaan yleisimpiä Tullissa tavattavia dopingaineita ja millaisia yllätyksiä voi odottaa, kun tilataan laittomia aineita ulkomailta. Sisältääkö tilattu tavara aina sitä mitä luvataan? Dopingainelainsäädäntöä on välillä vaikea tulkita ja jaksossa kuullaan, millaiset aineet tulkitaan dopingaineiksi, mitä dopingaineiden hankkimista harkitsevan on hyvä tiedostaa ja uskaltaako lisäravinteita tilata ulkomailta. Jaksossa asiantuntijuuttaan tarjoaa Tullilaboratorion ylitatarkastaja ja kemisti Ilmari Szilvay.

Suomessakin isot otsikot saaneen norjalaisen Anne-Elisabeth Falkevik Hagenin katoaminen on edelleen mysteeri. Mitä siitä tiedetään ja kenen ajatellaan olevan katoamisen taustalla?

Koronarokotteet ja halukkuus ottaa rokote kehitysmaissa. Talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija Mariko Sato, Amnesty, ylilääkäri Hanna Nohynek, THL ja toimittaja Liselott Lindström, Nairobi. Ulkomaanlehdet. Anna Saraste, Berliini. Lokakuu poistaa suurimman osan kokoontumisrajoituksista Suomessakin. Miten suhtautua uuteen tilanteeseen ja ns. normaaliin arkeen? Keskustelemassa kasvatuspsykologian professori, dosentti Niina Junttila, Turun yliopisto, lehtori Markus Kanerva, Laurea AMK ja Jari Petäjä, johtajaylilääkäri, vs., lastentautiopin dosentti.  Tamminiemen pesänlikaajat. Ohjaaja Arthur Franc ja kirjoittaja Kalle Heiskanen. Kolumni. Miriam Attias: Mitä radikaalimpaa puhetta, sen radikaalimmin täytyy myös kuunnella. Uusinta. Koronarokotteet ja halukkuus ottaa rokote kehitysmaissa. Talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija Marika Sato, Amnesty, ylilääkäri Hanna Nohynek, THL ja toimittaja Liselott Lindström, Nairobi. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajina Carolus Manninen ja Mira Stenström. Tuottajana Tarja Oinonen.

Keskustelijoina ovat pappi Hilkka Olkinuora, veli Juha Itkonen ja veli Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Pyöreän pöydän bändi puhui pitkästä iästä, Elokapinan (heti lähetyksen jälkeen alkavasta) mielenilmauksesta Helsingissä, rokotevastaisuuden syistä niin Bulgariassa kuin Suomessakin sekä syyllisyyden ja häpeän eroista. Hilkka Olkinuora väittää rippiäidin kokemuksella, että ihmisillä on olemassa kahdenlaista taakkaa: syyllisyyttä ja häpeää. Hän kysyy:"Miksi emme tyydy rankaisemaan vaan miksi kaiken lisäksi haluamme häpäistä?"