Podcasts about jeesuksen

Hesekiel näkee laaksossa kuolleita luita, Tuomas koskee Jeesuksen haavoja.

Miten levoton sydän voi löytää rauhan? Jukka Kallioinen avaa opetuksessaan Johanneksen evankeliumi 14. luvun sanomaa: “Älköön teidän sydämenne olko levoton.” Opetus vie kuulijan kiirastorstain iltaan, hetkeen jolloin opetuslapset olivat hämmennyksen, pelon ja surun keskellä – aivan kuten mekin usein elämässämme. Lapsuusmuisto pimeistä syysilloista ja isän kädestä tuo konkreettisen kuvan siitä, mitä Jeesuksen läsnäolo merkitsee: pelko ei ehkä katoa olosuhteiden vuoksi, vaan siksi että emme ole yksin. Opetuksessa käsitellään: • Miksi opetuslapset olivat levottomia – ja miksi mekin olemme • Jeesuksen lupaus taivaan kodista • “Minä olen tie, totuus ja elämä” – mitä se merkitsee epävarmuuden keskellä • Pyhän Hengen lupaus Puolustajana ja Lohduttajana • Rauha, joka ei perustu tunteisiin vaan Kristuksen sovitustyöhön • Miten kohdata “lainatut huolet” ja oppia luottamaan Jumalan sanaan Jeesuksen antama rauha ei ole maailman tarjoamaa hetkellistä helpotusta, vaan pysyvä sovinto Jumalan kanssa – armoon perustuva liitto, joka kestää myös silloin, kun omat tunteemme horjuvat. Tämä opetus rohkaisee kääntämään katseen pois peloista ja takaisin Jeesukseen. Hänen läsnäolonsa muuttaa pimeän matkan turvaksi – aivan kuten isän käsi lapsen kädessä.

Jeesuksen perhe tulee hakemaan häntä kotiin; Paavali ja Barnabas riitelevät.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen 7. luvun äärellä ja avaa Paavalin vahvaa ja vapauttavaa opetusta lain ja armon suhteesta – käyttäen avioliittoa syvällisenä vertauskuvana. Paavali käyttää avioliittokuvaa selittääkseen, mitä tarkoittaa se, että kristitty on kuollut laille ja kuuluu nyt kokonaan Kristukselle. Laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää – mutta Kristuksen kuoleman kautta uskova on vapautettu laista pelastustienä ja kutsuttu elämään armon alla. Opetuksessa käsitellään muun muassa: • Raamatun avioliitto-opetusta Vanhan testamentin, Jeesuksen ja Paavalin valossa • Avioliiton pysyvyyttä ja avioeron problematiikkaa • Jeesuksen ehdotonta, mutta samalla armollista opetusta • Paavalin vaikeaa kohtaa: “ei sido mikään pakko” (1. Kor. 7:12) • Miksi Raamatun lähtökohta on yksi mies ja yksi nainen – kunnes kuolema erottaa Leif Nummela ei ohita elämän monimutkaisuutta, kipua eikä rikkonaisuutta, mutta painottaa, että turvallisinta on pysyä Jumalan sanassa ja Jumalan tahdossa. Kyse ei ole tuomiosta, vaan totuudesta ja armosta. Opetuksen toinen vahva painopiste on lain tehtävä: • laki ei voi pelastaa • laki paljastaa synnin • laki tuo ihmisen kuolemaan itsensä varmuudesta Laki on kuin kuumemittari: se ei paranna, mutta se näyttää avun tarpeen. Ratkaisu ei ole lisää yrittämistä, vaan Kristus, joka on täyttänyt lain meidän puolestamme.

Johanneksen ilmestyksen pelottavia näkyjä petoineen ja merkkeineen pidetään usein väkivaltaisena maailmanlopun ennustuksena. Kun tutustutaan sen symbolien taustoihin, se paljastuu joksikin muuksi. Jaksossa käsiteltäviin aiheisiin kuuluu:- Mitä akateeminen eksegeettinen tutkimus kertoo Ilmestyskirjan taustasta.- Johanneksen näkyjen poliittinen teologia- 666, 7 ja 12 Raamatun numerologiassa- Miksi Jeesuksen nimitykset "Jumalan poika", "pelastaja" ja "Herra" ymmärrettiin omana aikana poliittisesti provokatiivisina?- Raamatun astrologinen symboliikka- Daniel 7 Jeesuksen identiteettiä, luomiskertomuksia ja Ilmestyskirjaa yhdistävänä taustatekijänäJakso on nauhoitettu livenä luennolla, jonka Markus Finnilä piti syksyllä 2024.Linkit- Luentodiat: https://drive.google.com/file/d/1r7AVyuI37k9V1u4_3QKc7Wy1P2BrfFoU/view?usp=sharing---Harhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠.

Mitä tarkoittaa rakastaa loppuun asti? Tässä opetuksessa Eetu Lehtinen vie meidät Johanneksen evankeliumin 13. luvun äärelle – hetkeen, jossa Jeesus tietää kärsimyksen ja kuoleman olevan edessä, mutta valitsee silti rakastaa, palvella ja antaa itsensä kokonaan. Opetus alkaa koskettavalla esimerkillä pitkästä avioliitosta ja kysymyksestä: mikä on kestävän rakkauden salaisuus? Vastaus johdattaa suoraan Jeesuksen luo – hänen rakkauteensa, joka ei perustu tunteisiin tai vastavuoroisuuteen, vaan itsensä antavaan palvelemiseen. Keskiössä on: • Jeesus pesee opetuslasten jalat: vallan ja rakkauden mullistava yhdistelmä • Rakkaus, joka ulottuu myös kavaltajaan ja hylkääjiin • Uusi käsky: “Niin kuin minä olen rakastanut teitä” • Kristuksen rakkaus ei vain esimerkkinä, vaan pelastuksen lähteenä • Miten Jeesuksen palveleva rakkaus voi näkyä meissä tänään? Opetus haastaa rehellisesti katsomaan omaa rakkauttamme Jeesuksen rakkauden valossa – mutta ennen kaikkea kutsuu lepäämään siinä armossa, että Kristuksen täydellinen rakkaus kantaa, vaikka omamme on vajavaista.

Tänään Mukillisella Motivaatiota katsastetaan Jeesuksen ja Jairoksen kohtaamiseen ja Jairoksen matkaan kohti ihmettä. Jos kaipaat rohkaisua odotuksen keskellä: tämä jakso on sinulle!

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen äärellä siirtyen luvusta 5 lukuun 6. Paavali vastaa ratkaisevaan vastaväitteeseen: jos armo on näin suuri ja syvä, pitäisikö meidän jatkaa synnissä, jotta armo tulisi vielä suuremmaksi? Paavalin vastaus on jyrkkä: “Pois se!” Armo ei ole lupaa elää synnissä, vaan kutsu uuteen elämään. Opetuksen keskiössä ovat: • Armon vääristämisen vaara – miksi todellinen armon ymmärtäminen ei johda välinpitämättömään elämään • Kuolema synnille ja uusi identiteetti Kristuksessa • Kaste Kristukseen: osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • Kaste syntien anteeksiantamisen ja Pyhän Hengen lahjan välineenä • Usko ja kaste: lahja, joka annetaan, mutta joka eletään todeksi uskossa • Lapset ja kaste Raamatun kokonaisilmoituksen valossa • Kristuksen uskollisuus: Hän ei peru lupauksiaan, vaikka ihminen horjuu Opetuksessa käydään läpi useita Uuden testamentin keskeisiä raamatunkohtia Apostolien teoista, Paavalin kirjeistä ja Jeesuksen omista sanoista. Leif Nummela korostaa, että kaste ei ole ihmisen teko Jumalalle, vaan Jumalan teko ihmiselle – lahja, joka kutsuu elämään yhteydessä Kristukseen. Opetus puhuttelee erityisesti niitä, jotka kamppailevat kysymysten kanssa: • Voiko kristitty elää miten tahansa ja silti olla armon alla? • Mitä kaste todella merkitsee Raamatun mukaan? • Entä jos olen kastettu, mutta eksynyt kauas uskosta? • Onko Jumalan armo edelleen totta minulle? Lopulta opetus osoittaa yhteen suuntaan: Kristus on uskollinen. Hän etsii, kutsuu, kantaa ja odottaa – aina siihen asti, että ihminen palaa hänen luokseen. “Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, samoin meidänkin tulee vaeltaa uudessa elämässä.” (Room. 6:4)

Kun Jeesuksen eteen tuotiin aviorikoksesta tavattu nainen, oli Jeesuksen vastaus naiselle: ”En tuomitse minäkään.” (Joh. 8:11) Kun pyydämme anteeksi Jumalalta, myös saamme anteeksi. Tuomio on vapauttava. Seurassasi Kirsi Tiira

Emme pääse pahuutta pakoon. Pahuus on meissä itsessämme. Mutta Jumala antaa anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. Jeesus tuli maailmaan, otti synnin tuomion, kuoli meidän pahuutemme tähden ja näin valmisti meille tien takaisin Jumalan luo. (Dan. 9:4)Seurassasi Kirsi Tiira

Johanneksen evankeliumin luku 12 on käännekohta Jeesuksen julkisessa toiminnassa. Tässä opetuksessa Mika Falk vie meidät kulkemaan koko luvun läpi ja pysähtymään ydinkysymyksen äärelle: seuraanko minä Jeesusta – oikeasti? Luvussa 12 kohtaamme Marian ylitsevuotavan rakkauden, kansanjoukkojen hoosianna-huudot, Jeesuksen sanat vehnänjyvästä sekä kutsun tulla valoon. Jeesus paljastaa yhä selvemmin, kuka hän on ja miksi hän on tullut: tie kulkee kohti ristiä, jossa Jumalan kirkkaus ja rakkaus tulevat näkyviksi. Opetuksessa avautuu neljä näkökulmaa Jeesuksen seuraamiseen: • Jeesuksen seuraaminen on Jeesuksen rakastamista • Jeesuksen seuraaminen on hänen vastaanottamistaan kuninkaana ja Messiaana • Jeesuksen seuraaminen on ristin juurelle tulemista yhä uudelleen • Jeesuksen seuraaminen on valossa vaeltamista ja valon seuraamista Opetus haastaa kuulijaa olemaan vain katsoja tai kuuntelija – ja kutsuu todelliseen seuraamiseen, Jeesuksen luo tulemiseen ja hänen kanssaan kulkemiseen.

Jumalalla oli alusta alkaen suunnitelma siitä, miten synti sovitetaan – jotta ihmiset voisivat jälleen elää sovussa Jumalan kanssa. Ja sitä suunnitelmaa Jumala lähti toteuttamaan ihmisten kanssa. Jumala teki liiton. Ja lopulta Jumala sinetöi liiton Jeesuksen ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. (1. Moos. 17:4)Seurassasi Kirsi Tiira 

Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 11.1.2026. Puhujana Verkoston pastori Tinja Halunen. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Avainmedian arabiankielinen satelliittikanava Al Hayat tavoitti vuonna 2025 jälleen suuren joukon heitä, jotka eivät olleet vielä koskaan aikaisemmin kuulleet evankeliumia. Iso joukko heistä myös vastaanotti Jeesuksen elämäänsä. Työn hyvien tulosten siivittämänä on hyvä myös katsoa alkaneen vuoden haasteita. Ohjelmassa haastateltavana Avainmedian arabityönjohtaja Aaron Ibrahim.

Jeesuksen aikalaiset, apostolit ja ensimmäiset kirkkoisät odottivat Jeesuksen palaavan pian, ehkä jo heidän elinaikanaan. Nyt Jeesuksen elämästä maan päällä on kulunut pari tuhatta vuotta. Jeesus ei ole vielä tullut takaisin hallitsijana, sillä ilosanoma syntien sovituksesta ei ole vielä tavoittanut kaikkia kansoja. Ja silti Jeesus sanoi aikanaan ja sanoo yhä: ”Minä tulen pian.” (Ilm. 22:20)Seurassasi Kirsi Tiira

Miksi Jeesus viivytteli Lasaruksen luo lähtemistä? Miksi hän antoi ystävänsä kuolla – ja mitä se kertoo hänen identiteetistään ja tehtävästään? Tässä opetuksessa Kari Valkama avaa Johanneksen evankeliumin luvun 11 kertomusta Lasaruksen kuolemasta ja kuolleista herättämisestä sekä sen syvää merkitystä kristilliselle uskolle. Opetuksessa tarkastellaan, kuinka Jeesuksen tunnusteot eivät olleet viihdettä tai hyväntekeväisyyttä, vaan selkeitä todistuksia siitä, että hän on Jumalan Poika ja kuoleman voittaja. Lasaruksen kuolleista herättäminen nousee ainutlaatuiseksi ja vastaväitteitä kestävänä merkkinä Jeesuksen jumalallisesta alkuperästä. Kari pohtii myös Jeesuksen sanoja: “Minä olen ylösnousemus ja elämä” ja niiden yhteyttä Vanhan testamentin Jumalan nimeen “Minä olen”. Opetus yhdistää raamatuntulkinnan, teologian ja arkielämän kysymykset: – Ihmeet ja tiede – Usko ja nykytieteen ennakko-oletukset – Sairaus, rukous ja kristityn arki – Miksi sairastuminen ei ole uskon puutetta eikä rangaistus – Kuolema ei ole loppu Lisäksi käsitellään juutalaisten johtajien reaktiota Lasaruksen herättämiseen ja sitä, miten pelko vallan menettämisestä johti päätökseen tappaa Jeesus – sekä mitä tästä voidaan oppia myös tämän päivän kirkollisessa todellisuudessa.

Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.”Joh. 14: 12-14Seurassasi on Kirsi Jokela

Pohditaanpa vähän adventin hengessä Ilmestyskirjaa ja Jeesuksen kuvaa puusta ja oksista.

Perustuuko tarina Neitsyt Mariasta virheelliseen käännökseen? Miksi Paavali ei kerro mehevää tarinaa Jeesuksen syntymästä? Mitkä kadoksissa olevat tekstit ohjelman vieraat haluaisivat löytää? Ohjelmassa keskustellaan Jeesuksen syntymäkertomuksista ja raamatuntutkimuksesta. Vieraina ovat historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen ammattilaiset, tutkijat Outi Lehtipuu ja Raimo Hakola.

Tällä opetuskerralla Ilkka Rytilahti johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin lukuun 10 – kohtaan, jossa Jeesuksen salaisuus alkaa avautua yhä kirkkaammin. Reaktiot Jeesukseen ovat ristiriitaisia: osa epäilee, osa torjuu, jotkut jopa raivostuvat. Silti Jeesus itse paljastaa, kuka hän todella on: lampaiden portti, hyvä paimen ja se, joka antaa yltäkylläisen elämän. Opetuksessa kuljemme läpi koko Raamatun suuren paimen-teeman psalmeista profeettoihin ja sieltä Jeesuksen omaan toimintaan. Rytilahti avaa, miten Jeesus jatkaa ja ylittää Vanhan liiton kertomukset – Jumalan läsnäolo ei ole enää etäinen, vaan tullut keskellemme lihaksi tulleessa Sanassa. Miten Jeesus vielä tänäänkin etsii, kutsuu ja löytää – niin Suomessa kuin Lähi-idässäkin. Opetus haastaa kysymään: Onko Jeesus minulle kaukainen vai tunnenko hyvän Paimenen äänen?

Roomalaiskirjeen sydän – yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden” Tällä Roomalaiskirjeen luennolla Leif Nummela vie meidät suoraan kristillisen uskon ytimeen: siihen, miten Jumala tekee syntisen ihmisestä vanhurskaan – ei tekojen, vaan yksin uskon kautta. Opetuksessa korostuu erityisesti: • Jumalan vanhurskaus – Hän on ollut koko ajan oikeudenmukainen, kun tiesi Kristuksen tulevan kantamaan syntimme. • Vanhurskauttaminen yksin uskosta – mikään lain teko ei tuo meitä Jumalan eteen, vaan Jeesuksen täydellinen sovitustyö. • Kerskaamisen loppu – koska pelastus on kokonaan Jumalan teko, ihmiselle ei jää mitään omaa ansiota. • Hyvät teot oikeassa valossa – ne eivät ansaitse armoa, mutta ne syntyvät uskon hedelmänä ja uudistuneesta sydämestä. • Kristityn jatkuva parannus – ei ansaitsemista vaan Jumalan armon uudelleen ja uudelleen vastaanottamista. Leif muistuttaa vahvasti uskonpuhdistuksen ytimestä: “Tästä opista ei voi perääntyä – sillä ilman Kristuksen armoa kaikki on menetetty.” Jos haluat ymmärtää, mitä tarkoittaa, että pelastus on yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden, tämä opetus on sinulle.

Tässä syvällisessä opetuksessa Leif Nummela avaa Roomalaiskirjeen ja Heprealaiskirjeen suurta sanomaa: Jeesus Kristus on armoistuin - hilasterion, jonka Jumala on asettanut sovitukseksi meidän syntiemme tähden. Raamattu kehottaa meitä: “Astukaamme rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.” Mitä tämä armoistuin tarkoittaa? Leif vie meidät Vanhan testamentin kaikkeinpyhimpään – liitonarkin kannelle, jonne ylipappi vei uhriveren vain kerran vuodessa. Tämä armoistuin, sovituksen paikka, oli esikuva Kristuksesta. Jeesuksessa lopullinen uhri on annettu. Veri, joka ennen pirskotettiin salassa väliverhon takana, on nyt Golgatan kukkulalla vuodatettu kaikkien nähtäväksi, kaikkia varten. Opetuksessa käydään läpi: • mitä hilasterion tarkoittaa ja miksi se on kristinuskon ydinsana • kuinka Vanhan testamentin uhripalvelus valmistaa tietä Kristuksen sovitukselle • miksi veri on sovituksen perusta • miten Jeesuksen uhri lopettaa eläinuhrit ikuisesti • miten Jumalan vanhurskas viha kohtaa Kristuksessa täydellisen sijaiskärsijän • miksi tämä sanoma on kristinuskon sykkivä sydän, jota ilman usko menettää merkityksensä Leif jakaa myös koskettavia esimerkkejä siitä, kuinka sovituksen sanoma puhuttelee yhä nykypäivänä – ja miten lopulta kaikkein oppineinkin teologi huipentaa elämänsä sanoihin: “Jeesuksen Kristuksen veri.” Tämä opetus kutsuu jokaista näkemään, mitä Jumalan armo todella maksoi – ja miksi juuri siksi voimme tulla rohkeasti Kristuksen luo. “Se riittää. Se riittää ikuisesti. Ja se on sinua varten.”

Jokainen meistä kaipaa enemmän tai vähemmän lepoa. Tänään Mukillisella Motivaatiota keskustellaan Personal Trainer Pinja Mäkisen kanssa levosta ja sen suuresta tärkeydestä. Mitä levon eri muotoja on ja miten lepo näkyi esim. Jeesuksen maanpäällisessä elämässä? Mm. kaikesta tästä puhutaan tän maanantain Mukillisella Motivaatiota.

Tämän illan opetuksessa Miika Hämäläinen johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin 9. lukuun – kertomukseen synnynnäisesti sokeasta miehestä, jonka Jeesus parantaa ja jonka elämä avautuu täysin uuteen valoon. Opetus käsittelee teemoja kuten: ✨ Kuka on syyllinen – ja kuinka Jeesus murtaa syyn ja seurauksen ajattelun ✨ Kärsimyksen kohtaaminen ja sen väärintulkinnan vaarat ✨ Jeesus maailman valona – valona myös meidän pimeyteemme ✨ Parantava kosketus, luottamus ja uskon syntyminen ✨ Sokean miehen hengellinen matka: ”Se mies, jota sanotaan Jeesukseksi” → ”Herra, minä uskon” Tämä opetus kutsuu jokaista pohtimaan: *Mitä minun elämässäni on sokeutta? *Missä tarvitsen Jeesuksen valoa? *Ja millä tavoin Jeesus voi avata näön – niin silmille kuin sydämelle?

Ja pitäkää sitä pelastuksenanne, että Herra on kärsivällinen. Näinhän myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti teille kirjoittanut. Kun siis te, rakkaat ystävät, olette ennalta selvillä tästä kaikesta, niin olkaa varuillanne. Älkää antako jumalattomien johtaa itseänne harhaan, niin että putoatte omalta varmalta pohjaltanne. Kasvakaa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa. Hänelle kunnia nyt ja iankaikkisuuden päivään asti. Aamen.2. Piet. 3: 15, 17-18Seurassasi on Kirsi Jokela

Levotonta meininkiä pihinänaurun kera! Edes Suvi ei mene digitaalisen Jeesuksen seulan läpi, sillä hänen roskanen elämä saa tekoälynkin huutamaan erroria! Esko se jaksaa heittää vettä myllyyn ja Suvin suorastaan bussin alle.Kuuntele Eskon ja Suvin päivän hulvattomin hetki tästä! Kaksikon ilakointia voit kuunnella Radio Novan Iltapäivässä aina ma-to klo 14-18, ja lähetyksen jälkitallenteen heti seuraavana aamuna Podplaysta.

”Kun rukoilette puolestamme, sydämiimme syttyy uusi toivon liekki”, kertoo Khada*. Hän on kristitty leski Afganistanissa, missä Taleban vainoaa Jeesuksen seuraajia ja rajoittaa naisten oikeuksia. Kaiken keskellä Khada on saanut kokea Jumalan läsnäoloa, ja hän jatkaa eteenpäin vahvempana, itsenäisempänä ja uskossaan vahvempana.   https://opendoors.fi/khada-on-kristitty-leski-afganistanissa-opin-etta-jumala-on-aina-vierellani/  

Tässä opetuksessa pysähdymme Jukka Immelin johdolla yhden tunnetuimman Jeesuksen ihmeen äärelle – leipien ja kalojen ihmeeseen. Jeesus ruokkii tuhannet ihmiset viidellä leivällä ja kahdella kalalla – mutta samalla hän paljastaa jotakin paljon suurempaa: hän itse on elämän leipä, joka ravitsee sielumme. Mitä tämä tarkoittaa meille tänään? Miten Jeesus vastaa sekä ajallisiin että hengellisiin tarpeisiimme? Ja mitä tarkoittaa, että Jumala voi yhä tänäänkin “luoda tyhjästä” sen, mitä tarvitsemme? Tässä opetuksessa pohditaan myös juutalaisen ja kristillisen näkemyksen yhteyttä luomisen siunaukseen, leivän pyhyyttä, ja sitä, miten elämän nälkä ja merkityksen kaipuu löytävät täyttymyksensä vain Kristuksessa.

Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?" Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi:”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen.Matt. 18: 1-6Seurassasi on Kirsi Jokela

Tapio Luttinen vie meidät Johanneksen evankeliumin viidenteen lukuun, jonka ytimessä on kysymys todistuksesta: kuka Jeesus todella on ja millä valtuudella hän toimii? Illan opetuksessa kuljetaan läpi koko luvun teksti – Betesdan altaalta parantamiskertomuksesta Jeesuksen syvälliseen opetukseen hänen suhteestaan Isään. Jeesus ei vain paranna sairaita, vaan paljastaa olevansa Jumalan Poika, jolla on valta antaa elämä ja tuomita. Jeesus kutsuu todistajiksi Johannes Kastajan, omat tekonsa ja itse Jumalan. Silti monet eivät tahdo nähdä, vaan etsivät kunniaa toisiltaan.

Matkallaan kohti Jerusalemia Jeesus kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla. Kun hän oli tulossa erääseen kylään, häntä vastaan tuli kymmenen spitaalista miestä. Nämä pysähtyivät matkan päähän ja huusivat: ”Jeesus, opettaja, armahda meitä!” Nähdessään miehet Jeesus sanoi heille: ”Menkää näyttämään itsenne papeille.” Mennessään he puhdistuivat. Huomattuaan parantuneensa yksi heistä kääntyi takaisin. Hän ylisti Jumalaa suureen ääneen, lankesi maahan Jeesuksen jalkojen juureen ja kiitti häntä. Tämä mies oli samarialainen. Jeesus kysyi: ”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän muuta ovat? Tämä muukalainenko on heistä ainoa, joka palasi ylistämään Jumalaa?” Ja hän sanoi miehelle: ”Nouse ja mene. Uskosi on pelastanut sinut.”Luuk. 17: 11-19Seurassasi on Kirsi Jokela

Mitä tarkoittaa Jeesuksen lupaus ”elävästä vedestä”? Johanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus kohtaa samarialaisen naisen Jaakobin kaivolla. Keskustelussa avautuu syvä totuus: vesi, joka sammuttaa janon vain hetkeksi, ei riitä – ihminen tarvitsee vettä, joka antaa iankaikkisen elämän. Tässä opetuksessa sukellamme Anne Takalan johdolla tekstin historialliseen ja hengelliseen taustaan:

Mitä tarkoittaa syntyä uudesti? Miten Jumalan rakkaus ja pelastus koskettavat omaa elämäämme? Johanneksen evankeliumin luvussa 3 kohtaamme Nikodemoksen, fariseuksen ja juutalaisten neuvoston jäsenen, joka saapuu yöllä Jeesuksen luo etsimään vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin. Jeesus puhuu hänelle uudestisyntymisestä vedestä ja Hengestä sekä iankaikkisen elämän lahjasta, joka on tarjolla jokaiselle, joka uskoo. Eetu Lehtisen opetus avaa Nikodemoksen ja Jeesuksen keskustelun syvyyttä ja tuo sen lähelle meidän omaa uskon matkaamme – kysymyksiä, epäilyjä ja miten löydämme Jumalan rakkauden arjen keskellä.

Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.1. Kor. 4: 8-10Seurassasi on Kirsi Jokela

Tässä opetuksessa pohdimme Mika Falkin johdolla, mikä tekee juhlasta juhlan ja erottaa juhlan arjesta. Mikä merkitys on yhdessä iloitsemisella uusien alkujen sekä päätösten hetkinä? Raamatun äärellä tarkastelemme Kaanan häitä Joh. 2, joissa Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä. Tarina avaa syvällisiä näkökulmia juhlan symboliikkaan, teologisiin merkityksiin ja Jeesuksen tien avautumiseen kohti hänen jumalallista tehtäväänsä. Lopuksi pysähdymme Raamatun kuvaaman suurimman juhlan äärelle – Karitsan hääaterian. ”Mitä hän teille sanookin – tehkää se”

Katsaus Johanneksen evankeliumin rikkaaseen teologiaan Tapio Luttisen johdolla. Tässä raamatunopetuksessa sukellamme Johanneksen evankeliumin syvyyksiin: sen syntyhistoriaan, rakenteeseen ja teologisiin pääteemoihin. Evankeliumi on kirjoitettu, jotta lukijat uskoisivat Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja saisivat iankaikkisen elämän hänen nimensä tähden. Käymme läpi evankeliumin neliosaisen rakenteen, Jeesuksen tunnusteot, pitkät puheet ja teologiset keskustelut. Pohdimme myös Johanneksen omaleimaista kerrontaa ja keskeisiä käsitteitä, kuten valo ja pimeys, totuus ja rakkaus. Tämä tiivis katsaus avaa evankeliumin syvällisen sanoman ja sen merkityksen uskonelämälle.

Emerituspiispa Wille Riekkiseltä julkaistiin keväällä tietokirja Valo ja pimeys. Riekkinen päätyy ajattelemaan, että käsitys Jumalasta hahmona, joka tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa. Riekkinen ottaa kantaa kristinuskon perusoppeihin ja muistuttaa, että esimerkiksi Jeesuksen jumaluus on vasta ensimmäisen vuosisadan lopulla häneen liitetty ominaisuus. Ovatko kristinuskon käsitteet ja kieli aikansa eläneitä? Pitääkö sitä muuttaa radikaalisti, jotta se voisi tavoittaa modernin ajan ihmisen maailman? Tälle vastakkaisena ilmiönä on viime vuosina nähty, että konservatiivinen kristillinen ajattelu on kasvattanut suosiotaan erityisesti nuorten miesten suosiossa. Mitä polkua kirkon pitäisi siis seurata? Aiheesta ovat keskustelemassa Wille Riekkisen lisäksi Uuden testamentin eksegetiikan yliopistolehtori Outi Lehtipuu, Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian apulaisprofessori Suvi Saarelainen sekä Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti. Toimittajana on Ville Talola.

Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: ”Sakkeus, tule kiireesti alas. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.” Jeesus sanoi häneen viitaten: ”Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Onhan hänkin Abrahamin poika. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.”Luuk. 19: 1-10Seurassasi on Kirsi Jokela

On yksi asia lähteä seuraaman Jeesusta ja taas toinen asia pysyä Hänen seuraajana. Tänään Mukillisella Motivaatiota katsotaan 3 avainta, jotka auttaa pysymään Elämän tiellä ja olemaan uskollinen Jeesuksen seuraaja.

Apostoli Paavali puhui synagogassa: ”Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: 'En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.' Veljet, Abrahamin jälkeläiset, ja te muut, jotka pelkäätte Jumalaa! Juuri meille on lähetetty sanoma tästä Pelastajasta.”Apt. 13: 23-26Seurassasi on Kirsi Jokela

Lähi-itä noin kaksituhatta vuotta sitten: Messias oli saapunut - Jumalan valtakunta toteutuisi maan päällä kannattajien elinaikana. Juutalainen apokalyptinen lahkon idea on menestystarina. Lahkon opit johtivat lopulta kristinuskon syntyyn. Ohjelmassa puhutaan kristinuskon jumalakuvan synnystä. Kuulette myös Jeesuksen veljestä Jaakobista. Vieraina ovat psykologi, teologian tohtori Ville Mäkipelto ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Raimo Hakola.

Keitä ovat tavoittamattomat kansat ja miten saamme toteutettua Jeesuksen antaman lähetyskäskyn tässä ajassa? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Hanna Lindberg. 

Mitä tarkoittaa, että meidät on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu? Miten Jumala on yhdistänyt meidät itseensä? Miten kaikki lepää Jeesuksen ja ristin varassa? Miika Hämäläisen opetus Lahden Kohtaamispaikassa 18.5.2025. Käsittelyssä on Galatalaiskirjeen toinen luku.

Tuottajan terveiset: tämä jakso julkaistiin Youtubessa jo pari viikkoa sitten, mutta unohtui silloin laittaa äänipalveluihin. Muutenkin jaksojen julkaisuväli on venynyt viime aikoina pitkäksi, mutta ei hätää. Uusia jaksoja on tulossa vastakin!Kausi 2, jakso 16. Jeesuksen vertaukset jatkuvat. Laupias samarialainen on tuttu Raamatusta, mutta mikä olikaan laupias ja mikä samarialainen? Toisena vertauksena on maan suola ja valo. Miltä kristityn pitäisi maistua?Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.

Vuonna 50 Tessalonikaan syntyi Paavalin toimesta seurakunta, joka joutui pian ankaran vainon kohteeksi. Paavali kirjoitti sille nämä kaksi kirjettä vain muutama kuukausi sieltä karkotuksensa jälkeen. Tessalonikalaiskirjeet ovat ensimmäisiä hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Ne antavat meille mahdollisuuden kurkistaa vainotun kirkon elämään, sen iloihin ja suruihin, vain kaksi vuosikymmentä helluntain jälkeen.

Raamattu kehottaa meitä olemaan tietoisia vihollisen juonista (2. Kor. 2:11) ja muistuttaa, että taistelumme ei ole ihmisiä vaan henkivaltoja ja voimia vastaan (Ef. 6:12). Mutta mitä nämä juonet ja  taistelu oikein ovat – erityisesti maailmassa, jossa Jeesus on jo voittanut saatanan?Tässä Hard Stuff -kauden viidennessä jaksossa sukelletaan syvälle hengellisen todellisuuden ja raamatullisen näkemyksen äärelle. Vaikka aihe voi olla monille kristityille tuntemattomampi, jakso rohkaisee lepäämään siinä totuudessa, että Jeesuksen veressä jokaisella uskovalla on turva ja auktoriteetti.Tarjolla on sekä käytännön työkaluja, henkilökohtaisia kokemuksia että Jumalan sanaa. Tervetuloa vapauden maailmaan! Löydä meidät myös somesta:Northwind Church: www.instagram.com/northwind.church/Emilia Kauppinen: https://www.instagram.com/oikeestiemilia/Susu Ainesmaa: https://www.instagram.com/susulilja/Rodrigo de Campos: https://www.instagram.com/roddcampos/

Tällä viikolla vietämme pääsiäistä. Miten sen vietto näkyy lähi-idässä ja miten koraani puolestaan käsittelee profeetta Isan kuolemaa? Millainen vallankumous muslimille on saada sisäistää Jeesuksen sovitustyö? Ohjelmassa vieraana Avainmedian arabi- ja muslimityönjohtaja Aaron Ibrahim. Ohjelman toimittaa Reija Taupila 

Naiset lähtivät haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. Mutta yhtäkkiä Jeesus tuli heitä vastaan ja tervehti heitä. He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumarsivat häntä. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Menkää sanomaan veljilleni, että heidän pitää lähteä Galileaan. Siellä he näkevät minut.” Naisten ollessa matkalla muutamat vartiomiehistä menivät kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin nämä kokoontuivat neuvottelemaan yhdessä vanhimpien kanssa ja päättivät antaa sotilaille suuren summan rahaa. He sanoivat sotilaille: ”Sanokaa, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä, kun te nukuitte, ja varastivat hänet. Ja jos tämä tulee maaherran korviin, me kyllä lepytämme hänet ja järjestämme niin, ettei teille koidu ikävyyksiä.” Sotilaat ottivat rahat ja tekivät niin kuin heille oli sanottu. Heidän kertomustaan on juutalaisten keskuudessa levitetty tähän päivään asti.Matt. 28: 8-15Seurassasi on Kirsi Jokela

Kun Jeesus oli varhain sapatin jälkeisenä päivänä noussut kuolleista, hän ilmestyi ensiksi Magdalan Marialle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän pahaa henkeä. Maria lähti sieltä ja vei sanan Jeesuksen seuralaisille, jotka itkivät murheissaan. He eivät kuitenkaan uskoneet, kun kuulivat, että Jeesus eli ja että Maria oli nähnyt hänet. Tämän jälkeen Jeesus ilmestyi hahmoltaan vieraana kahdelle heistä, kun he olivat kulkemassa pois kaupungista. Myös nämä menivät viemään toisille sanaa, mutta heitäkään ei uskottu. Viimein Jeesus ilmestyi myös yhdelletoista opetuslapselleen heidän ollessaan aterialla. Hän moitti heidän epäuskoaan ja heidän sydämensä kovuutta, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet kuolleista nousseena. Hän sanoi heille: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille. Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”Mark. 16: 9-16Seurassasi on Kirsi Jokela

Paljon ehti tapahtua ennen kuin monoteistinen jumala alkoi saada suosiota. Jopa kirkkoraamatussa on kohtia, joissa viitataan jumalan feminiineihin puoliin ja jopa useampiin jumaliin. Myös Jeesuksen hahmo on täynnä ristiriitaisuuksia. Kuinka juutalaismiehestä tuli ylösnoussut Kristus ja Jumalan poika? Muun muassa näihin kysymyksiin teologian tohtori Ville Mäkipelto on perehtynyt.