Podcasts about jeesuksen

Täällä Suomessa me voimme vain iloita siitä, että apostolit ymmärsivät alkaa julistaa pelastussanomaa myös pakanoille. Sen myötä kristinusko tavoitti ajallaan Suomen. Ja me saamme luottaa siihen, että Jeesuksen ristintyön tähden Jumala antaa meille synnit anteeksi ja pääsemme kerran perille taivaaseen. Tätä sanomaa me saamme myös julistaa eteenpäin. (Apt. 11:18)Seurassasi Kirsi Tiira

Tänään Mukillisella Motivaatiota Niina jakaa ajatuksia Jeesuksen toisesta tulemisesta ja ennenkaikkea siitä, mikä meille tulisi olla tärkeintä jo tässä ja nyt tuota päivää ajatellen. Tän jakson ei ole tarkoitus pelotella, vaan rohkaista, joten liity Niinan seuraan tämän kertaiselle Mukilliselle Motivaatiota.

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1. Onko sinun elämääsi tarttunut uskoa tai rakkautta jostakusta tietystä ihmisestä? Miten se tapahtui? 2. Millaisia "puhtaus- tai kelvollisuussääntöjä" meillä saattaa olla nykyään kirkossa tai omassa mielessämme? Keitä me ehkä pelkäämme tai varomme koskettamasta? 3. Raamatun teksti päättyy kohtaan: ”Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.” Mitä tämä Jeesuksen "köyhtyminen" ja meidän "rikastumisemme" tarkoittaa käytännössä? 4. Miten voimme tietoisesti varjella itseämme "kyynisyyden infektiolta" ja levittää sen sijaan rakkautta? 5. Miten voimme käytännössä hakeutua "lähikontaktiin" ihmisten kanssa arjessamme – sekä toisten kristittyjen että sellaisten ihmisten, jotka eivät vielä tunne Jeesusta? --- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Ehtoollisjumalanpalvelus 7.6.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Vaarallisimmat eksytykset ovat salakavalia, hyvin lähellä totuutta ja vetoavat inhimilliseen järkeilyyn. Tällainen nykyajan järkeisoppi eli liberaaliteologia tulkitsee Raamattua ihmisjärjen ja tieteen valossa, jolloin yliluonnolliset asiat selitetään vain vertauskuvallisiksi kertomuksiksi ja Raamatun muuttumaton arvovalta murennetaan. Liberaaliteologiassa käytetään täysin raamatullisia sanoja, mutta niiden sisältö muutetaan siten, ettei henkilökohtaista syntiä, sovituksen ja parannuksen tarvetta tai kadotusta enää tunnusteta. Vapauden lupauksista huolimatta tämä jättää jäljelle vain jumalisuuden ulkokuoren, josta puuttuu todellinen voima, ja se johtaa ihmistä kauemmas Jumalasta. Eksytys saa sijaa sydämessä vähitellen, kun ihmiset lakkaavat kunnioittamasta Jumalaa eivätkä enää nöyrry hänen sanansa auktoriteetin alle. Tämän seurauksena Jumalan totuus vaihdetaan valheeseen ja ihmiset alkavat palvella Luojan sijasta luotua eli omia halujaan, tarpeitaan ja tunteitaan. Järkeisopin ansat voidaan välttää päättämällä luottaa Raamattuun muuttumattomana, täydellisenä ja Jumalan Hengen vaikutuksesta syntyneenä ilmoituksena. Raamattua ei tule yrittää muuttaa tai mukauttaa ajan henkeen sopivaksi, vaan sen on annettava muuttaa ihmistä itseään. Vapaudessa pysyminen edellyttää Jeesuksen ottamista elämän Herraksi ja uskon perustamista kokonaan Kristuksen sekä hänen ristillä täytetyn työnsä varaan. Arjessa ja elämässä tulee vaeltaa lähellä Jeesusta, soveltaa sanaa käytäntöön ja elää ylitsevuotavassa kiitollisuudessa.

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: Jeesus puhuu vertauksessa, kuinka jokainen hänen seuraaja on oksa Viiniköynöksessä, Jeesuksessa. Miten koet ajatuksen, että Jumalan elämä ja olemus; rakkaus, ilo ja rauha virtaavat elämääsi ja elämäsi kautta, teitpä mitään tai et? Millaista siihen on luottaa, onko asioita jotka voisivat auttaa luottamaan siihen enemmän? Varhaisilla kirkonopettajilla oli ajatus jumalallistumisesta: "Jumala tuli ihmiseksi, että ihminen voi tulla jumalalliseksi." Taustana tällä on 2.Piet. 1:3-4. "Hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä kuuluu Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Olemmehan mekin oppineet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät omikseen vallallaan ja hyvillä teoillaan. Sen myötä olemme saaneet kaikkein suurimmat ja arvokkaimmat lupaukset. Näin teistäkin tulee katoamattomia kuin Jumala." Millaisia ajatuksia jumalallistuminen herättää? Millaista on ajatella olevansa prosessissa muuttua Jumalan kaltaiseksi, mitkä asiat vaikeuttavat, entä mitkä asiat auttavat prosessia? Jeesuksen mukaan me onnistumme kantamaan hedelmää, kun täytäämme hänen käskynsä: "Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä." Millaiset asiat auttavat sinua täyttämään tätä käskyä? Panun mukaan Jumala leikkaa lempeästi pois elämästämme hedelmää tuottamattomat oksat. Tunnistatko jotain, mitä toivoisit Jumalan leikkaavan pois elämästäsi? Haluatko jakaa asiasta, voimmeko rukoilla asian puolesta? Ja muista, että jos tuo asia palaa uudelleen elämääsi, Taivaallinen Isä on kärsivällinen viininviljelijä, hän uudelleen ja uudelleen lempeästi leikkaa oksia pois. - - - Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Jo jonkin aikaa on puhuttu poikien ja nuorten miesten kasvavasta kiinnostuksesta kristinuskoa kohtaan. Ilmiölle on haettu selitystä esimerkiksi siitä, että nuorten miesten arvomaailma on jonkin verran naisia konservatiivisempi. Tutkimuksen valossa tämä selitys on vain yksi osa totuutta. Tässä Tiedeykkösen jaksossa esitellään uusi havainto: tutkimuksissa on alkanut näyttää siltä, että tyttöjen uskonnollisuus kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Jaksossa on haastateltavana Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä. Tervo-Niemelä on tutkinut sitä, mikä kristinuskossa vetoaa nuoriin. Haastattelussa avataa myös laajemmin sitä, mitä tutkimusten perusteella on tiedetty yksilön uskonelämästä. Miten esimerkiksi yhteiskunnalliset kriisit, sukupuoli, perhetausta tai varallisuus vaikuttavat uskonnollisuuteen? Toimittaja: Juuso Pekkinen Haastateltava: Kati Tervo-Niemelä, Itä-Suomen yliopisto Äänisuunnittelija: Mikko Kymäläinen

Jumalan rakkaus näkyy Jeesuksen tyhjässä ristissä. Se rakkaus kantaa sinua ja se rakkaus näkyy sinusta, kun turvaat Jeesukseen. (1. Joh. 4:10)Seurassasi Kirsi Tiira

Tänään Mukillisella Motivaatiota katsotaan hetkeen Jeesuksen ja opetuslasten välillä ja siihen, mitä meidän tulisi muistaa, kun olemme astumassa johonkin uuteen.

Helluntai ei ole vain juhlapäivä kalenterissa – se kertoo Jumalan uskollisuudesta, odottamisesta ja Pyhän Hengen voimasta. Matti Näsin opetuksessa “Odota Jumalaa” pysähdytään sen äärelle, miksi Raamatussa odottaminen on niin keskeinen osa uskon elämää. Mitä opetuslapset tekivät kymmenen päivän aikana Jeesuksen taivaaseenastumisen ja helluntain välillä? Miksi Jumala usein valmistaa ihmisiä juuri odottamisen kautta? Opetus kuljettaa Raamatun suurten kertomusten läpi Aabrahamista ja Saarasta Moosekseen, Simeoniin ja Annaan – aina helluntain tapahtumiin asti. Samalla avautuu syvempi näkökulma siihen, kuka Pyhä Henki on ja miten Jumalan pelastussuunnitelma toteutuu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kautta. Opetuksessa käsitellään mm. • odottamisen merkitystä uskossa • helluntain ainutlaatuista tapahtumaa • Pyhän Hengen työtä elämässämme • seurakunnan syntyä • Jumalan johdatusta ja valmistavaa työtä • kristityn toivoa ja Jeesuksen paluun odotusta “Kristityn odottaminen ei ole pelkoa tai epätoivoa, vaan suuren juhlan odottamista.” Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja rohkaistumaan Jumalan lupauksista.

Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump näkyy internetissä Jeesuksen kaltaisena hahmona, kyse ei ole vain vitsistä. Kyse on vallasta. Kyse on siitä, kuka saa määritellä totuuden – yksi meemi kerrallaan. Kulttuuriykkösessä kysymme: voiko meemeillä muuttaa maailmaa? Ja kuka päättää, mikä on sallittua? Haastateltavina journalismin ja sosiaalisen median tutkija Margareta Salonen, meemejä jo vuosia tutkinut taiteilija Jenna Jauhiainen ja tutkijatohtori Joonas Koivukoski. Lähetyksen juontaa Nicklas Wancke.

Jumalanpalvelus 17.5.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Elämässä ja hengellisessä elämässä kohdataan väistämättä erilaisia myrskyjä, kuten fyysisiä sairauksia, taloudellisia ahdinkoja, ihmissuhdevaikeuksia tai mielen sisäistä kaaosta. Seurakunnissa tarvitaan mielenterveyden haasteista, kuten masennuksesta ja ahdistuksesta, avoimempaa ja rehellisempää puhekulttuuria, sillä vaikeneminen aiheuttaa häpeää ja viivästyttää avun hakemista. Mielen sairastumisessa ei ole mitään hävettävää, eikä se ole merkki heikosta uskosta tai epäonnistumisesta, vaan inhimillisestä elämästä, johon on saatavilla ammatillista apua. Elämän myrskyjen syiden ja tarkoituksen ymmärtäminen auttaa selviytymään niistä, reagoimaan oikealla tavalla ja oppimaan tuntemaan Jumalaa sekä hänen armoaan syvemmin. Osa myrskyistä voi johtua tietoisesta tottelemattomuudesta ja sydämen kovettumisesta, jolloin myrsky toimii Jumalan rakkautena ja herätyksenä, joka kutsuu takaisin lähelle ja uudistaa ihmisen. Toiset myrskyt taas kohdataan Jumalan tahdon mukaisella tiellä ja Jeesuksen seurassa, jolloin kyseessä ei ole rangaistus, vaan tilanne, jossa voi kokea turvallisuutta ja nähdä Kristuksen voiman.

Kun sinä turvaat Jeesukseen, olet Jumalan hyvässä hoidossa. Kun uskot, että Jeesuksen sovitustyön tähden sinun syntisi on annettu anteeksi, ei kukaan voi ottaa pelastusta sinulta pois. Kukaan ei voi ryöstää sinua Jumalan kädestä (Joh. 10:29).Seurassasi Kirsi Tiira

Helatorstai on vapaapäivä, mutta päivän sanoma on Jeesuksen sovitustyössä. Jeesus nousi taivaaseen, mutta lupasi olla meidän kanssamme joka hetki. Jeesus Kristus asuu jokaisen uskovan sydämessä. (Ef. 3:17.)Seurassasi Kirsi Tiira 

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1.⁠ ⁠Millaiset asiat haastavat sinun rukouselämääsi? Mikä on auttanut sinua niissä haasteissa? 2.⁠ ⁠Millainen rukous Isä meidän on sinulle? 3.⁠ ⁠Rukouksessa olennaisinta on suhde häneen, jota rukoilemme. Mitä se merkitsee sinulle? 4.⁠ ⁠Jumala käskee meitä rukoilemaan. Millaisia tunteita ja ajatuksia sinulla liittyy siihen? 5.⁠ ⁠Millaisia rukousvastauksia sinä olet nähnyt elämässäsi? Miten ne ovat vaikuttaneet sinun ja Jumalan suhteeseen? 6.⁠ ⁠Mikä on se suuri tai pieni asia, johon sinä kaipaat rukousta tänään? - - - Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Me jätämme monta hyvää asiaa sanomatta ja tekemättä. Teemme tai ajattelemme monta pahaa asiaa, uudestaankin, vaikka tahtoisimme olla parempia. Mutta saamme turvallisin mielin pyytää anteeksi Jeesuksen ristintyön tähden. Ja voimme yhdessä psalminkirjoittajan kanssa iloita: ”Herra, sinun armosi on avara kuin taivas”. (Ps. 36:6)Seurassasi Kirsi Tiira

Tänään Sanaselityspelissä mentiin välillä täysin omille raiteilleen! Pappi puhuu tästä tuolistaan ja viattoman ihmisen tai Jeesuksen pään päällä leijuu tällainen? Minna selitti sylikoiraa enemmän eleillä kuin sanoilla. Oliko se sittenkin tasseli? Buldoggi? Tässä kohtaa homma karkasi täysin käsistä!Sanaselityspeliä pelataan Radio Novan Aamussa arkisin heti klo 8 jälkeen.

Mitä on täydellinen lahja? Onko se jotain, mitä osaat odottaa – vai jotain, joka yllättää täysin? Tässä opetuksessa Mika Falk johdattaa meidät pohtimaan täydellisen lahjan merkitystä 2. Korinttolaiskirjeen luvun 8 kautta. Paavali kuvaa Makedonian seurakuntia, joiden elämässä näkyi jotain poikkeuksellista: ylitsevuotava ilo vaikeuksien keskellä, runsas anteliaisuus köyhyydestä huolimatta ja sydän, joka oli valmis antamaan jopa itsensä. Mistä tällainen elämä kumpuaa? Ei pakosta. Ei suorittamisesta. Vaan armosta. Opetuksen ytimessä on evankeliumi: Jeesus Kristus, joka oli rikas, tuli köyhäksi meidän vuoksemme, jotta me rikastuisimme hänen köyhyydestään. Tässä on täydellinen lahja – lahja, jota emme voi ansaita, mutta jonka voimme ottaa vastaan. Kun tämä lahja alkaa tavoittaa sydäntä, se synnyttää iloa, vapauttaa anteliaisuuteen ja muuttaa tapaa elää. Samalla se haastaa meitä pohtimaan suhdettamme rahaan, turvaan ja siihen, mistä todella odotamme elämämme hyvän.

Opettajana toimii Etelä-Pohjanmaan piirin nuorisotyöntekijänä Oiia-Maaria Matkoski, joka on monelle tuttu myös Ryttylän ripareilta. Ja on myös vuonna 2026 riparilla vetäjänä.Lue lisää ripareista: https://nm.fi/riparit/Tämä Saarnapodin kausi koostuu nuorten Quiet Action -pääsiäisleirin opetuksista. Tässä opetuksessa käsiteltävät raamatunkohdat ovat Luuk. 23:32 – 43 ja Hepr.6:4.

Mitä tarkoittaa uskon vanhurskaus – ja miksi pelkkä hyvä elämä ei riitä? Tässä syvällisessä opetuksessa Leif Nummela avaa Paavalin sanomaa Roomalaiskirjeen luvuista 9–10: Jumala kutsuu kaikkia, mutta pelastus tulee yksin uskosta, ei teoista. Paavali osoittaa, kuinka Jumalan pelastussuunnitelma ulottuu kaikkiin kansoihin. Samalla hän haastaa: kuljemmeko lain tietä – yrittäen kelvata Jumalalle omin voimin – vai armon tietä, jossa kaikki on jo annettu Jeesuksessa? Opetus kuljettaa läpi Raamatun kertomusten erämaavaelluksesta Jeesuksen ristintyöhön ja tuo esiin ihmisen sydämen todellisen kamppailun: ylpeyden, epäuskon ja tarpeen tulla armahdetuksi. Samalla avautuu evankeliumin ydinsanoma:

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1. Millainen ajatus sinulla on ollut hyvästä paimenesta? Muuttuiko se? Miten? 2. Millaista johtajaa sinä olet valmis seuraamaan? 3. Paimenpsalmi kuvaa, kuinka paimen kattaa pöydän vihollisten silmien eteen. Mitä tämä kielikuva sinulle puhuu? 4. Jeesus kutsui Pietarin ja samoin hän kutsuu myös meitä paimentamaan laumaansa. Miten me voisimme toimia Jeesuksen apupaimenina? 5. Jeesus samaistuu paimeneen. Mitä se kertoo sinulle Jumalasta? --- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Rangaistus on jo kärsitty ja sinun osaksesi on tullut elämä! Olet siirtynyt kuolemasta elämään, Jeesuksen tähden (Joh. 5:24).Seurassasi Kirsi Tiira

Jumalan voima on suurempi kuin ihmisten väärämieliset suunnitelmat. Kun ylipapit ja fariseukset epäilivät Jeesuksen ylösnousemusta, he halusivat vartion haudalle. Mutta tämä ei estänyt Jumalaa toimimasta. Vaikka hauta varmistettiin sinetöimällä sen eteen asetettu kivi ja vaikka vartija seisoi vahdissa koko ajan, Jeesus nousi kuolleista ja poistui haudasta. (Mat. 27:62-66)Seurassasi Kirsi Tiira

Kausi 3, jakso 16. (316!) Halki vuosisatojen jotkut ovat väittäneet, ettei Jeesus pitänyt itseään Jumalana. Mitä tästä pitäisi ajatella? Millaisen kuvan Raamattu piirtää Jeesuksen persoonasta? Entä miten hän ymmärsi oman asemansa ja roolinsa Jumalan valtakunnassa? Vieraana Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.Armon anatomiaa on podcast, jossa studioon istutetaan yksi pappi, perheenisä ja aviomies Pohjanmaalta (Lasse Pesu) ja toinen Savo-Karjalasta (Timo Liiri) ja heidät laitetaan keskustelemaan kristinuskon eri sisällöistä. Joka jakson tarkoituksena on ottaa jokin uskoon liittyvä teema ja katsoa, mistä se koostuu, mitä se merkitsee ja mitä kaikkea annettavaa sillä on meille.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Jeesus meni ristille, jotta sinun ja Jumalan välillä olisi jälleen rauha. Me olemme kaikki parannettuja synnin taudista Jeesuksen haavojen tähden. Kun synnin houkutus vie ja lankeat, käännä katseesi Jeesuksen ristiin. Sillä rangaistus on kärsitty ja rauha Jumalan kanssa on palautettu (Jes. 43:1)Seurassasi Kirsi Tiira

Vieraspuhujana Ruotsin kirkon pappi Magnus Persson. Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1. Magnus korosti puheessa, että Jeesus etsii meitä aina ennen kuin me etsimme häntä. Millaisia ajatuksia tämä herättää suhteessa omaan elämääsi? Entä läheistesi ja kaikkien ihmisten elämän suhteen? 2. Magnus kuvasi meidän ihmisten olevan janoisia olentoja, mutta yrittävän sammuttaa janoamme väärien kaivojen vedellä. Millaisia vääriä kaivoja tunnistat elämässäsi olleen tai olevan? Miksi niiden vesi houkuttaa? Miten voisimme tukea toisiamme ja välttyä juomasta näistä kaivoista? 3. Jeesus käänsi naisen aiemman häpeän hänen tulevaisuuden todistukseksi. Miten uskaltaisimme naisen esimerkin mukaan olla haavoittuvampia ja luottaa, että elämämme vaikeudet voivat Jumalan käsissä muuttua todistuksesi ja johtaa toisia Jeesuksen luo. 4. Jeesus sanoo tekstissä: ”Jos tietäsit Jumalan lahjan, pyytäisit sitä häneltä.” Vaikka me tiedämme ja tunnemme Jeesuksen, Jumalan lahjan, miksi välillä on niin vaikea pyytää tätä lahjaa Jumalalta? Haluaisitko tänään tässä ja nyt pyytää Jumalan lahjaa elämääsi? - - - Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Anne Takala johdattaa meidät tarkastelemaan ylösnousemuksen ihmettä Johanneksen evankeliumin luvun 20 äärellä. Pääsiäispäivän tapahtumat avautuvat eri evankeliumien kautta rikkaana ja moniulotteisena kertomuksena: haudalle saapuvat naiset, tyhjä hauta, enkelien viesti ja ensimmäiset kohtaamiset ylösnousseen Jeesuksen kanssa. Erityinen huomio kiinnittyy Maria Magdaleena, jolle Jeesus ilmestyy ensimmäisenä – merkkinä uuden aikakauden alkamisesta ja Jumalan valtakunnan mullistavasta luonteesta. Opetus muistuttaa, että evankeliumit eivät ole vain historiaa, vaan pelastushistoriaa: kertomus siitä, kuinka Jumala rakkaudessaan lähetti Poikansa pelastamaan maailman. Ylösnousemus ei ole vain yksi tapahtuma, vaan koko historian käännekohta – hetki, jossa kuolema voitettiin ja uusi aika alkoi. Samalla opetuksessa pohditaan opetuslasten hämmennystä, epäuskoa ja vähitellen avautuvaa ymmärrystä – sekä sitä, miten Pyhä Henki tänäänkin opettaa, avaa kirjoituksia ja tekee Jeesuksen meille eläväksi. Jeesus tuntee omansa nimeltä, antaa synnit anteeksi ja kutsuu jokaista elämään ylösnousemuksen todellisuudessa. Kristus on ylösnoussut!

Miika Hämäläinen johdattaa syvälliseen opetukseen Johanneksen evankeliumi luvusta 17 – Jeesuksen jäähyväisrukouksen äärelle. Mitä tarkoittaa Jumalan kirkkaus, ja miten se tulee näkyväksi meidän elämässämme? Opetuksessa avataan kirkkauden kolme ulottuvuutta: häikäisevä voima, Jeesuksessa tunnistettava rakkaus sekä avoimuus, joka tuo meidät Jumalan yhteyteen. Jeesus, Jeesus Kristus, tekee näkymättömän Jumalan näkyväksi – ei vain suuruudessaan, vaan ennen kaikkea armossaan ja rakkaudessaan. Tämä puhe kutsuu pohtimaan myös elämän vaikeita hetkiä: voiko Jumala olla läsnä silloinkin, kun kaikki tuntuu liian raskaalta? Entä mitä tarkoittaa iankaikkinen elämä jo tässä ajassa? Lopuksi keskiöön nousee kristittyjen yhteys – rukous siitä, että me olisimme yhtä ja todistaisimme Jumalan rakkaudesta maailmalle. #Jeesus #Johannes17 #Usko #Armo #Kristinusko #Raamattu #Yhteys

Ehtoollisjumalanpalvelus 5.4.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon ratkaiseva perustotuus, joka erottaa elävän uskon kuolleista uskonnoista ja ideologioista. Usko ei perustu ihmisen omiin suorituksiin, yrittämiseen tai täydellisyyteen, vaan suhteeseen elävän Jeesuksen kanssa, joka asuu uskovien sydämissä. Ristillä tehty työ on täydellinen ja täytetty, ja ylösnousemus on vahvistus tämän työn todellisuudesta. Ylösnousemus on historiallinen fakta, jota on alusta asti yritetty vastustaa, peitellä ja selittää pois valheen, lahjonnan ja voimakeinojen avulla. Tyhjä hauta, silminnäkijöiden todistukset ja opetuslasten muuttuminen pelokkaista pakenijoista marttyyreiksi ovat vakuuttavia todisteita ylösnousemuksen puolesta. Jeesus on voittanut synnin, kuoleman ja pimeyden voimat, mikä antaa uskoville pysyvän toivon, riemun ja ylösnousemusvoiman. Ilman ylösnousemusta usko ja sen julistaminen olisivat turhia, mutta ylösnoussut Kristus vapauttaa ihmisen uskonnollisista kahleista todelliseen elämään.

Miltä sinun Kiirastorstaisi yleensä näyttää? Kuuluuko sinun Kiirastorstain ohjelmaasi Jumalan sana ja hiljentyminen Herran pyhälle ehtoolliselle? Siinä hetkessä et ole yksin. Sinulla on yhteys Kristukseen ja ehtoollispöydässä saat olla yhtä kaikkien Jeesuksen omien kanssa. (1. Kor. 10:16-17)Seurassasi Kirsi Tiira

Jeesus kohtasi pilkkaa, ivaa ja epäuskoa maallisen elämänsä aikana. Pilkkaa ja vainoa joutuivat kohtaamaan ensimmäiset Jeesuksen seuraajat ja ylösnousemuksen todistajat. Sinäkin kohtaat ehkä elämässäsi ivaa siitä, että olet Jeesuksen seuraaja, sillä risti on maailman ihmisille hullutusta, mutta pelastetulle Jumalan voima (1. Kor. 1:18).Seurassasi Kirsi Tiira

Palmusunnuntain ilosta laskeudutaan hiljaiseen viikkoon. Tällä viikolla voimme pysähtyä miettimään Jeesuksen teon merkitystä elämässämme. ”Hänen haavansa ovat teidät parantaneet.” (1. Piet. 2:24)Seurassasi Kirsi Tiira

Jumalanpalvelus 29.3.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Iisakin ja Jeesuksen yhteys: Raamatun historiassa Iisakin ja Jeesuksen välillä on selvä esikuvallinen yhteys. Molemmat olivat isilleen rakkaita ainokaisia poikia, jotka olivat kuuliaisia ja kantoivat omat puunsa uhripaikalle. Jumalan pelastussuunnitelma: Jeesuksen kuolema ei ollut sattuma, vaan osa Jumalan ennalta valmistamaa suunnitelmaa ihmiskunnan pelastamiseksi. Jumala itse toimi Jeesuksessa täydellisenä uhrina, joka sovitti ihmisten synnit. Uskon isä Abraham: Abraham toimii esimerkkinä horjumattomasta uskosta. Hänen luottamuksensa Jumalan lupauksiin pysyi vahvana silloinkin, kun tilanne näytti inhimillisesti katsottuna mahdottomalta tai järjen vastaiselta. Usko ja kuuliaisuus käytännössä: Aito usko ei ole vain sisäinen tunne, vaan se ilmenee konkreettisina tekoina ja kuuliaisuutena. Uskon ja tekojen yhteispeli syventää ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta. Raamatun auktoriteetti: Raamattu on yliluonnollinen ja luotettava kokonaisuus, jonka ennustukset ja opetukset tarjoavat kestävän pohjan elämälle. Ihmisten muuttuvien mielipiteiden sijaan perusta tulisi rakentaa kestävälle sanalle.

Tässä opetuksessa Leif Nummela käsittelee vaikeita mutta keskeisiä kysymyksiä pelastuksesta, Jumalan valinnasta ja ihmisen vastuusta. Voiko kuoleman jälkeen vielä pelastua? Entä mitä tarkoittaa kohta, jossa Jeesuksen sanotaan saarnanneen vankeudessa oleville hengille? Opetuksessa avataan: • Miksi Uusi testamentti ei opeta “toista mahdollisuutta” kuoleman jälkeen • Mitä tarkoittaa Jeesuksen “saarnaminen vankeudessa oleville hengille” • Jumalan ennaltatietämys vs. ennaltamäärääminen • Luterilainen näkemys pelastuksesta ja sen varmuudesta • Miksi pelastus on täysin Jumalan teko – mutta ihminen voi silti torjua armon • Evankeliumin julistamisen välttämättömyys Opetus tuo vahvan lohdutuksen: pelastus ei ole meidän varassamme, vaan Jumalan uskollisuudessa. Hän, joka on alkanut hyvän työn, vie sen myös päätökseen. Keskeinen sanoma: • Jeesus on kuollut kaikkien puolesta • Kutsu kuuluu jokaiselle • Pelastus otetaan vastaan uskossa – tässä elämässä Jumala pitää sinusta kiinni silloinkin, kun sinä et jaksa pitää kiinni Hänestä.

Jumalanpalvelus 22.3.2026 Saarna: Tarja Rantahakala Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Jano ja odotus Jumalan kohtaamista kohtaan: Saarna korostaa tarvetta ”tuoreelle kosketukselle” Jeesukselta, mikä vaatii kuulijalta aktiivista janon ja nälän tilaa. Esteiden raivaaminen: Raamatun esimerkkien (sokea Bartimeus, verenvuototautia sairastava nainen ja Sakkeus) kautta osoitetaan, että avun saaminen vaatii usein omien pelkojen, häpeän, ylpeyden ja muiden ihmisten odotusten syrjään työntämistä. Jeesuksen tunnustaminen ja avuksi huutaminen: Bartimeus tunnisti Jeesuksen messiaanisuuden kutsumalla häntä ”Daavidin pojaksi”. Saarnan mukaan jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, saa pelastuksen ja avun. Henkilökohtainen kutsu ja parantuminen: Jeesus vastaa avunhuutoon kutsumalla ihmisen luokseen. Usko on avainasemassa sekä fyysisessä parantumisessa että hengellisessä pelastuksessa. Jatkuva uudistuminen: Uskovan ei tule tyytyä vain menneisyyden siunauksiin, vaan Jumala tarjoaa joka päivä uuden kosketuksen Pyhässä Hengessä vahvistaakseen ja uudistaakseen ihmistä.

Johanneksen evankeliumin luvussa 16 Jeesus jatkaa jäähyväispuhettaan opetuslapsilleen. Tässä opetuksessa Jukka Immeli pysähtyy Jeesuksen lupaukseen Puolustajasta – Pyhästä Hengestä, joka tulee Jeesuksen lähdön jälkeen opetuslasten ja kaikkien kristittyjen tueksi. Opetus tarkastelee Jeesuksen jäähyväispuhetta eräänlaisena testamenttina, jonka Jeesus jättää seuraajilleen. Testamentin äärellä ihmiset voivat reagoida eri tavoin: pettyä, kiistää sen tai yllättyä myönteisesti. Samalla tavoin myös opetuslapset joutuivat kohtaamaan Jeesuksen sanat – totuuden, joka aluksi toi murhetta, mutta johti lopulta suureen toivoon. Jeesuksen kuolema, ylösnousemus ja taivaaseen astuminen eivät merkitse hänen seuraajiensa jäämistä yksin. Päinvastoin: Jeesus lupaa lähettää Puolustajan - Pyhän Hengen (Parakletos) joka kulkee rinnalla lohduttajana, neuvonantajana ja totuuteen johdattajana. Opetuksessa pohditaan muun muassa: • Miksi Jeesuksen lähtö oli opetuslapsille hyödyksi • Mitä tarkoittaa Pyhän Hengen rooli puolustajana ja lohduttajana • Miten Pyhä Henki paljastaa synnin, vanhurskauden ja tuomion • Miten kristitty kasvaa yhä syvempään armon ja synnin tuntoon Sanoman ytimessä on evankeliumi: Kristus on maksanut velkamme ristillä, ja Pyhä Henki kirkastaa meille tämän pelastuksen yhä uudelleen. Siksi kristitty saa elää toivossa, luottaen siihen, että Jumala on läsnä elämässämme puolustajana, lohduttajana ja vierellä kulkijana.

Jumalanpalvelus 8.3.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Seulominen on kivuliasta mutta tarpeellista: Raamatullinen seulominen vertautuu viljan puintiin, jossa jyviä tallataan, jyrätään ja viskataan ilmaan. Vaikka se tuntuu murskaavalta, sen tarkoituksena on uskon puhdistaminen ja jalostaminen. Vihollisella ei ole valtaa ilman lupaa: Saatanalla ei ole mielivaltaista valtaa uskovaan; hän voi seuloa vain niissä rajoissa, jotka Jumala on sallinut ja säätänyt. Jeesus on kaikissa tilanteissa suvereeni ja tietää seulonnan keston sekunnilleen. Jeesuksen esirukous on voimallisempaa: Jeesus ei välttämättä rukoile vaikeuksien tai lankeemusten poistamista, vaan sitä, ettei usko raukeaisi tyhjiin niiden keskellä. Hänen rukouksensa Isän edessä on varma ja menee aina perille. Pohjakosketus on uuden alku: Seulonta ei ole loppu, vaan mahdollisuus uuteen voimaan ja siunaukseen. Esimerkiksi Pietarin kohdalla lankeemus poisti omavoimaisuuden ja ylpeyden, tehden hänestä kokeneen ja armollisen muiden vahvistajan.

Mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan: “Minä olen tosi viiniköynnös”? Mitä merkitsee pysyä hänessä? Mitä ovat ne hedelmät, joita hänen seuraajiensa tulee kantaa? Opetuksessa Tapio Luttinen avaa Jeesuksen käyttämän viiniköynnös allegorian taustaa ja merkitystä. Vanhan testamentin viiniköynnöskuva saa täyttymyksensä Jeesuksessa – hänessä alkaa uuden liiton aika. Ratkaisevaa ei ole ulkoinen uskonnollisuus, vaan eläminen yhteydessä Kristukseen. Tapio käsittelee neljä keskeistä kysymystä: 1. Keitä ovat hedelmättömät oksat? 2. Mitä tarkoittaa pysyä Jeesuksessa? 3. Miten hedelmää tuotetaan? 4. Mitä tuo hedelmä käytännössä on? Opetuksen ytimessä on Jeesuksen selkeä kehotus: “Pysykää minussa.” Hedelmä ei ole ehto pelastukselle, vaan seuraus yhteydestä Jeesukseen. Kun hänen sanansa pysyvät meissä ja Pyhä Henki vaikuttaa sydämissämme, syntyy hedelmä – ennen kaikkea keskinäinen rakkaus. Juuri rakkaus on se tuntomerkki, josta Jeesuksen opetuslapset tunnistetaan. Jäähyväispuheessa Jeesus valmistaa seuraajiaan aikaan, jolloin he kohtaavat vihaa ja vainoa. Siksi hän korostaa: • uskon kestävyyttä • yhteyttä häneen • rukousta hänen nimessään • seurakunnan keskinäistä rakkautta Rukous Jeesuksen nimessä ei ole taikasana, vaan elämää hänen valtuutuksessaan ja tahdossaan. Kun pysymme hänessä, rukouksemme liittyvät Jumalan kirkastamiseen ja hedelmän tuottamiseen. Tämä opetus kutsuu pysähtymään henkilökohtaisesti Jeesuksen äärelle:nHän ei kutsu meitä vain palvelijoiksi, vaan ystäviksi. Hän ei jätä omiaan orvoiksi, vaan pysyy heissä Pyhän Hengen kautta. Viiniköynnös elää – ja me saamme olla sen oksia.

”Koko maailma juoksee hänen perässään” – mikä ihana näköala ja rohkaisu kristitylle. Kutsu ystävät, tuttavat ja tuntemattomat mukaasi matkalle kohti pääsiäisen riemua. (Joh. 12:19)Seurassasi Kirsi Tiira

Hesekiel näkee laaksossa kuolleita luita, Tuomas koskee Jeesuksen haavoja.

Miten levoton sydän voi löytää rauhan? Jukka Kallioinen avaa opetuksessaan Johanneksen evankeliumi 14. luvun sanomaa: “Älköön teidän sydämenne olko levoton.” Opetus vie kuulijan kiirastorstain iltaan, hetkeen jolloin opetuslapset olivat hämmennyksen, pelon ja surun keskellä – aivan kuten mekin usein elämässämme. Lapsuusmuisto pimeistä syysilloista ja isän kädestä tuo konkreettisen kuvan siitä, mitä Jeesuksen läsnäolo merkitsee: pelko ei ehkä katoa olosuhteiden vuoksi, vaan siksi että emme ole yksin. Opetuksessa käsitellään: • Miksi opetuslapset olivat levottomia – ja miksi mekin olemme • Jeesuksen lupaus taivaan kodista • “Minä olen tie, totuus ja elämä” – mitä se merkitsee epävarmuuden keskellä • Pyhän Hengen lupaus Puolustajana ja Lohduttajana • Rauha, joka ei perustu tunteisiin vaan Kristuksen sovitustyöhön • Miten kohdata “lainatut huolet” ja oppia luottamaan Jumalan sanaan Jeesuksen antama rauha ei ole maailman tarjoamaa hetkellistä helpotusta, vaan pysyvä sovinto Jumalan kanssa – armoon perustuva liitto, joka kestää myös silloin, kun omat tunteemme horjuvat. Tämä opetus rohkaisee kääntämään katseen pois peloista ja takaisin Jeesukseen. Hänen läsnäolonsa muuttaa pimeän matkan turvaksi – aivan kuten isän käsi lapsen kädessä.

Jeesuksen perhe tulee hakemaan häntä kotiin; Paavali ja Barnabas riitelevät.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen 7. luvun äärellä ja avaa Paavalin vahvaa ja vapauttavaa opetusta lain ja armon suhteesta – käyttäen avioliittoa syvällisenä vertauskuvana. Paavali käyttää avioliittokuvaa selittääkseen, mitä tarkoittaa se, että kristitty on kuollut laille ja kuuluu nyt kokonaan Kristukselle. Laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää – mutta Kristuksen kuoleman kautta uskova on vapautettu laista pelastustienä ja kutsuttu elämään armon alla. Opetuksessa käsitellään muun muassa: • Raamatun avioliitto-opetusta Vanhan testamentin, Jeesuksen ja Paavalin valossa • Avioliiton pysyvyyttä ja avioeron problematiikkaa • Jeesuksen ehdotonta, mutta samalla armollista opetusta • Paavalin vaikeaa kohtaa: “ei sido mikään pakko” (1. Kor. 7:12) • Miksi Raamatun lähtökohta on yksi mies ja yksi nainen – kunnes kuolema erottaa Leif Nummela ei ohita elämän monimutkaisuutta, kipua eikä rikkonaisuutta, mutta painottaa, että turvallisinta on pysyä Jumalan sanassa ja Jumalan tahdossa. Kyse ei ole tuomiosta, vaan totuudesta ja armosta. Opetuksen toinen vahva painopiste on lain tehtävä: • laki ei voi pelastaa • laki paljastaa synnin • laki tuo ihmisen kuolemaan itsensä varmuudesta Laki on kuin kuumemittari: se ei paranna, mutta se näyttää avun tarpeen. Ratkaisu ei ole lisää yrittämistä, vaan Kristus, joka on täyttänyt lain meidän puolestamme.

Johanneksen ilmestyksen pelottavia näkyjä petoineen ja merkkeineen pidetään usein väkivaltaisena maailmanlopun ennustuksena. Kun tutustutaan sen symbolien taustoihin, se paljastuu joksikin muuksi. Jaksossa käsiteltäviin aiheisiin kuuluu:- Mitä akateeminen eksegeettinen tutkimus kertoo Ilmestyskirjan taustasta.- Johanneksen näkyjen poliittinen teologia- 666, 7 ja 12 Raamatun numerologiassa- Miksi Jeesuksen nimitykset "Jumalan poika", "pelastaja" ja "Herra" ymmärrettiin omana aikana poliittisesti provokatiivisina?- Raamatun astrologinen symboliikka- Daniel 7 Jeesuksen identiteettiä, luomiskertomuksia ja Ilmestyskirjaa yhdistävänä taustatekijänäJakso on nauhoitettu livenä luennolla, jonka Markus Finnilä piti syksyllä 2024.Linkit- Luentodiat: https://drive.google.com/file/d/1r7AVyuI37k9V1u4_3QKc7Wy1P2BrfFoU/view?usp=sharing---Harhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠.

Tänään Mukillisella Motivaatiota katsastetaan Jeesuksen ja Jairoksen kohtaamiseen ja Jairoksen matkaan kohti ihmettä. Jos kaipaat rohkaisua odotuksen keskellä: tämä jakso on sinulle!

Mitä tarkoittaa rakastaa loppuun asti? Tässä opetuksessa Eetu Lehtinen vie meidät Johanneksen evankeliumin 13. luvun äärelle – hetkeen, jossa Jeesus tietää kärsimyksen ja kuoleman olevan edessä, mutta valitsee silti rakastaa, palvella ja antaa itsensä kokonaan. Opetus alkaa koskettavalla esimerkillä pitkästä avioliitosta ja kysymyksestä: mikä on kestävän rakkauden salaisuus? Vastaus johdattaa suoraan Jeesuksen luo – hänen rakkauteensa, joka ei perustu tunteisiin tai vastavuoroisuuteen, vaan itsensä antavaan palvelemiseen. Keskiössä on: • Jeesus pesee opetuslasten jalat: vallan ja rakkauden mullistava yhdistelmä • Rakkaus, joka ulottuu myös kavaltajaan ja hylkääjiin • Uusi käsky: “Niin kuin minä olen rakastanut teitä” • Kristuksen rakkaus ei vain esimerkkinä, vaan pelastuksen lähteenä • Miten Jeesuksen palveleva rakkaus voi näkyä meissä tänään? Opetus haastaa rehellisesti katsomaan omaa rakkauttamme Jeesuksen rakkauden valossa – mutta ennen kaikkea kutsuu lepäämään siinä armossa, että Kristuksen täydellinen rakkaus kantaa, vaikka omamme on vajavaista.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen äärellä siirtyen luvusta 5 lukuun 6. Paavali vastaa ratkaisevaan vastaväitteeseen: jos armo on näin suuri ja syvä, pitäisikö meidän jatkaa synnissä, jotta armo tulisi vielä suuremmaksi? Paavalin vastaus on jyrkkä: “Pois se!” Armo ei ole lupaa elää synnissä, vaan kutsu uuteen elämään. Opetuksen keskiössä ovat: • Armon vääristämisen vaara – miksi todellinen armon ymmärtäminen ei johda välinpitämättömään elämään • Kuolema synnille ja uusi identiteetti Kristuksessa • Kaste Kristukseen: osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • Kaste syntien anteeksiantamisen ja Pyhän Hengen lahjan välineenä • Usko ja kaste: lahja, joka annetaan, mutta joka eletään todeksi uskossa • Lapset ja kaste Raamatun kokonaisilmoituksen valossa • Kristuksen uskollisuus: Hän ei peru lupauksiaan, vaikka ihminen horjuu Opetuksessa käydään läpi useita Uuden testamentin keskeisiä raamatunkohtia Apostolien teoista, Paavalin kirjeistä ja Jeesuksen omista sanoista. Leif Nummela korostaa, että kaste ei ole ihmisen teko Jumalalle, vaan Jumalan teko ihmiselle – lahja, joka kutsuu elämään yhteydessä Kristukseen. Opetus puhuttelee erityisesti niitä, jotka kamppailevat kysymysten kanssa: • Voiko kristitty elää miten tahansa ja silti olla armon alla? • Mitä kaste todella merkitsee Raamatun mukaan? • Entä jos olen kastettu, mutta eksynyt kauas uskosta? • Onko Jumalan armo edelleen totta minulle? Lopulta opetus osoittaa yhteen suuntaan: Kristus on uskollinen. Hän etsii, kutsuu, kantaa ja odottaa – aina siihen asti, että ihminen palaa hänen luokseen. “Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, samoin meidänkin tulee vaeltaa uudessa elämässä.” (Room. 6:4)

Kun Jeesuksen eteen tuotiin aviorikoksesta tavattu nainen, oli Jeesuksen vastaus naiselle: ”En tuomitse minäkään.” (Joh. 8:11) Kun pyydämme anteeksi Jumalalta, myös saamme anteeksi. Tuomio on vapauttava. Seurassasi Kirsi Tiira

Emme pääse pahuutta pakoon. Pahuus on meissä itsessämme. Mutta Jumala antaa anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. Jeesus tuli maailmaan, otti synnin tuomion, kuoli meidän pahuutemme tähden ja näin valmisti meille tien takaisin Jumalan luo. (Dan. 9:4)Seurassasi Kirsi Tiira

Johanneksen evankeliumin luku 12 on käännekohta Jeesuksen julkisessa toiminnassa. Tässä opetuksessa Mika Falk vie meidät kulkemaan koko luvun läpi ja pysähtymään ydinkysymyksen äärelle: seuraanko minä Jeesusta – oikeasti? Luvussa 12 kohtaamme Marian ylitsevuotavan rakkauden, kansanjoukkojen hoosianna-huudot, Jeesuksen sanat vehnänjyvästä sekä kutsun tulla valoon. Jeesus paljastaa yhä selvemmin, kuka hän on ja miksi hän on tullut: tie kulkee kohti ristiä, jossa Jumalan kirkkaus ja rakkaus tulevat näkyviksi. Opetuksessa avautuu neljä näkökulmaa Jeesuksen seuraamiseen: • Jeesuksen seuraaminen on Jeesuksen rakastamista • Jeesuksen seuraaminen on hänen vastaanottamistaan kuninkaana ja Messiaana • Jeesuksen seuraaminen on ristin juurelle tulemista yhä uudelleen • Jeesuksen seuraaminen on valossa vaeltamista ja valon seuraamista Opetus haastaa kuulijaa olemaan vain katsoja tai kuuntelija – ja kutsuu todelliseen seuraamiseen, Jeesuksen luo tulemiseen ja hänen kanssaan kulkemiseen.

Jumalalla oli alusta alkaen suunnitelma siitä, miten synti sovitetaan – jotta ihmiset voisivat jälleen elää sovussa Jumalan kanssa. Ja sitä suunnitelmaa Jumala lähti toteuttamaan ihmisten kanssa. Jumala teki liiton. Ja lopulta Jumala sinetöi liiton Jeesuksen ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. (1. Moos. 17:4)Seurassasi Kirsi Tiira