Podcasts about raamatun

Verkoston kesäpodcastissä käsitellään ylistystä ja ylistysmusiikkia rennoissa tunnelmissa. Musiikkikoordinaattori Lauri Mattila haastattelee Verkosto Kollektiivin jäseniä, joista ensimmäisenä vuorossa on laulaja-lauluntekijä Heikki Mäntylä. Heikki on kirjottanut monta juurevaa Raamatun teksteihin perustuvaa kappaletta, kuten "Olet Hänen ilonsa" ja "Hänen haavojensa hinnalla". Tässä jaksossa käsitellään kappaletta "Turvamme", joka löytyy Kollektiivin 10v-albumilta. Löydät Verkosto Kollektiivin musiikkia täältä: www.verkosto.net/kollektiivi --- Lisätietoa Verkostosta yhteisönä löydät täältä: www.verkosto.net

Raamatun tekstit vilisevät paljon erilaisia nimiä. Joskus nimiluettelot saattavat puuduttaa. Mutta kun pysähdyt nimien äärelle, voit oivaltaa, että jokaisen nimen takana on Jumalan luoma henkilö. Jumalalle tärkeä, nimeltä tunnettu ihminen. Niin olet sinäkin, tärkeä Jumalan silmissä, nimeltä tunnettu. (1. Moos. 10:2)Seurassasi Kirsi Tiira

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1. Onko sinun elämääsi tarttunut uskoa tai rakkautta jostakusta tietystä ihmisestä? Miten se tapahtui? 2. Millaisia "puhtaus- tai kelvollisuussääntöjä" meillä saattaa olla nykyään kirkossa tai omassa mielessämme? Keitä me ehkä pelkäämme tai varomme koskettamasta? 3. Raamatun teksti päättyy kohtaan: ”Hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.” Mitä tämä Jeesuksen "köyhtyminen" ja meidän "rikastumisemme" tarkoittaa käytännössä? 4. Miten voimme tietoisesti varjella itseämme "kyynisyyden infektiolta" ja levittää sen sijaan rakkautta? 5. Miten voimme käytännössä hakeutua "lähikontaktiin" ihmisten kanssa arjessamme – sekä toisten kristittyjen että sellaisten ihmisten, jotka eivät vielä tunne Jeesusta? --- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Ehtoollisjumalanpalvelus 7.6.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Vaarallisimmat eksytykset ovat salakavalia, hyvin lähellä totuutta ja vetoavat inhimilliseen järkeilyyn. Tällainen nykyajan järkeisoppi eli liberaaliteologia tulkitsee Raamattua ihmisjärjen ja tieteen valossa, jolloin yliluonnolliset asiat selitetään vain vertauskuvallisiksi kertomuksiksi ja Raamatun muuttumaton arvovalta murennetaan. Liberaaliteologiassa käytetään täysin raamatullisia sanoja, mutta niiden sisältö muutetaan siten, ettei henkilökohtaista syntiä, sovituksen ja parannuksen tarvetta tai kadotusta enää tunnusteta. Vapauden lupauksista huolimatta tämä jättää jäljelle vain jumalisuuden ulkokuoren, josta puuttuu todellinen voima, ja se johtaa ihmistä kauemmas Jumalasta. Eksytys saa sijaa sydämessä vähitellen, kun ihmiset lakkaavat kunnioittamasta Jumalaa eivätkä enää nöyrry hänen sanansa auktoriteetin alle. Tämän seurauksena Jumalan totuus vaihdetaan valheeseen ja ihmiset alkavat palvella Luojan sijasta luotua eli omia halujaan, tarpeitaan ja tunteitaan. Järkeisopin ansat voidaan välttää päättämällä luottaa Raamattuun muuttumattomana, täydellisenä ja Jumalan Hengen vaikutuksesta syntyneenä ilmoituksena. Raamattua ei tule yrittää muuttaa tai mukauttaa ajan henkeen sopivaksi, vaan sen on annettava muuttaa ihmistä itseään. Vapaudessa pysyminen edellyttää Jeesuksen ottamista elämän Herraksi ja uskon perustamista kokonaan Kristuksen sekä hänen ristillä täytetyn työnsä varaan. Arjessa ja elämässä tulee vaeltaa lähellä Jeesusta, soveltaa sanaa käytäntöön ja elää ylitsevuotavassa kiitollisuudessa.

Viime viikon Avainradiossa keskusteltiin Lähi-idän tilanteesta raamatun valossa. Keskustelu aiheesta jatkuu. Fokuksessa erityisesti Iran.

Helluntai ei ole vain juhlapäivä kalenterissa – se kertoo Jumalan uskollisuudesta, odottamisesta ja Pyhän Hengen voimasta. Matti Näsin opetuksessa “Odota Jumalaa” pysähdytään sen äärelle, miksi Raamatussa odottaminen on niin keskeinen osa uskon elämää. Mitä opetuslapset tekivät kymmenen päivän aikana Jeesuksen taivaaseenastumisen ja helluntain välillä? Miksi Jumala usein valmistaa ihmisiä juuri odottamisen kautta? Opetus kuljettaa Raamatun suurten kertomusten läpi Aabrahamista ja Saarasta Moosekseen, Simeoniin ja Annaan – aina helluntain tapahtumiin asti. Samalla avautuu syvempi näkökulma siihen, kuka Pyhä Henki on ja miten Jumalan pelastussuunnitelma toteutuu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kautta. Opetuksessa käsitellään mm. • odottamisen merkitystä uskossa • helluntain ainutlaatuista tapahtumaa • Pyhän Hengen työtä elämässämme • seurakunnan syntyä • Jumalan johdatusta ja valmistavaa työtä • kristityn toivoa ja Jeesuksen paluun odotusta “Kristityn odottaminen ei ole pelkoa tai epätoivoa, vaan suuren juhlan odottamista.” Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja rohkaistumaan Jumalan lupauksista.

Leif Nummela johdattaa kuulijat Roomalaiskirje luvun 9 syvällisiin ja haastaviin teemoihin. Mitä tarkoittaa, että Jumala armahtaa kenet tahtoo – ja paaduttaa kenet tahtoo? Onko Jumala oikeudenmukainen? Ja ennen kaikkea: saako Jumala olla Jumala? Opetuksessa pysähdytään vaikeiden tekstien äärelle rehellisesti ja nöyrästi. Samalla muistutetaan Raamatun suuresta kokonaisuudesta: Jumala on hyvä, rakastava ja kärsivällinen. Hänen tahtonsa on, että kaikki pelastuisivat, eikä kukaan joutuisi kadotukseen. Esimerkin kautta, kuten Faaraon elämässä, avataan sydämen paatumisen vakavaa todellisuutta. Opetus näyttää, miten ihminen voi torjua Jumalan kutsun – mutta myös sen, kuinka pitkämielisesti Jumala kutsuu yhä uudelleen. Mukana on myös rohkaiseva näkökulma: Jumala ei hylkää helposti. Hän etsii, kutsuu ja armahtaa. Siksi kehotus kuuluu tänäänkin: “Älkää paaduttako sydäntänne, jos kuulette hänen äänensä.”

Mitä tarkoittaa uskon vanhurskaus – ja miksi pelkkä hyvä elämä ei riitä? Tässä syvällisessä opetuksessa Leif Nummela avaa Paavalin sanomaa Roomalaiskirjeen luvuista 9–10: Jumala kutsuu kaikkia, mutta pelastus tulee yksin uskosta, ei teoista. Paavali osoittaa, kuinka Jumalan pelastussuunnitelma ulottuu kaikkiin kansoihin. Samalla hän haastaa: kuljemmeko lain tietä – yrittäen kelvata Jumalalle omin voimin – vai armon tietä, jossa kaikki on jo annettu Jeesuksessa? Opetus kuljettaa läpi Raamatun kertomusten erämaavaelluksesta Jeesuksen ristintyöhön ja tuo esiin ihmisen sydämen todellisen kamppailun: ylpeyden, epäuskon ja tarpeen tulla armahdetuksi. Samalla avautuu evankeliumin ydinsanoma:

Raamatun tekstejä käyttämällä on oikeutettu monta sotaa. Valikoivilla sitaateilla on tuettu niin kansanmurhia kuin ihmiskunnan yhtenäisyyttä. Lähi-idässä tämä Raamattuun vetoaminen on ollut yleistä, ja Israelin ja Arabimaiden retoriikka tuntuu yliampuvalta mutta perustuu usein Raamattuun. Daavid ja Goljat lienee yksi tunnetuimmista vastakkainasetteluista. Mutta oliko koko kuningas Daavid historiallinen hahmo vai osa ikivanhoja legendoja? Eksegetiikan dos. Kirsi Valkama avaa Raamatun eri tulkintatraditioita ja sitä, kuinka niitä on sidottu politiikan ja sodan maailmaan.

Tässä syvällisessä opetuksessa Leif Nummela johdattaa meidät Raamatun yhteen voimakkaimmista luvuista – Roomalaiskirjeen 8. lukuun. Opetus avaa koskettavasti sen perustan, jonka varaan kristityn elämä rakentuu: Jumalan ikuinen, ansaitsematon ja horjumaton rakkaus. Mikään – ei ahdistus, kärsimys, epäonnistumiset tai edes kuolema – voi erottaa meitä tästä rakkaudesta, joka on tullut ilmi Jeesuksessa. Opetuksessa käsitellään mm.: • Mitä tarkoittaa, että kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat • Miksi Jumalan rakkaus ei perustu meihin, vaan Häneen itseensä • Voiko mikään erottaa meidät Jumalan rakkaudesta? • Onko mahdollista luopua uskosta – ja mitä Raamattu siitä sanoo • Kuinka elää todeksi Jumalan rakkautta arjen paineiden ja kärsimysten keskellä

Jumalanpalvelus 29.3.2026 Saarna: Juhani Jämsen Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Iisakin ja Jeesuksen yhteys: Raamatun historiassa Iisakin ja Jeesuksen välillä on selvä esikuvallinen yhteys. Molemmat olivat isilleen rakkaita ainokaisia poikia, jotka olivat kuuliaisia ja kantoivat omat puunsa uhripaikalle. Jumalan pelastussuunnitelma: Jeesuksen kuolema ei ollut sattuma, vaan osa Jumalan ennalta valmistamaa suunnitelmaa ihmiskunnan pelastamiseksi. Jumala itse toimi Jeesuksessa täydellisenä uhrina, joka sovitti ihmisten synnit. Uskon isä Abraham: Abraham toimii esimerkkinä horjumattomasta uskosta. Hänen luottamuksensa Jumalan lupauksiin pysyi vahvana silloinkin, kun tilanne näytti inhimillisesti katsottuna mahdottomalta tai järjen vastaiselta. Usko ja kuuliaisuus käytännössä: Aito usko ei ole vain sisäinen tunne, vaan se ilmenee konkreettisina tekoina ja kuuliaisuutena. Uskon ja tekojen yhteispeli syventää ihmisen ja Jumalan välistä suhdetta. Raamatun auktoriteetti: Raamattu on yliluonnollinen ja luotettava kokonaisuus, jonka ennustukset ja opetukset tarjoavat kestävän pohjan elämälle. Ihmisten muuttuvien mielipiteiden sijaan perusta tulisi rakentaa kestävälle sanalle.

Tässä kysymyksiä puheesta pohdittavaksi yksin tai yhdessä: 1. Missä kohdassa elämääsi tunnistat tällä hetkellä hämmennystä, keskeneräisyyttä tai “sekasotkua”? Miltä se tuntuu sinussa? 2. Onko sinulla kokemus tilanteesta, jossa jokin vaikea tai häpeällinen asia ei ollutkaan loppu – vaan Jumala alkoi toimia juuri siinä? Mitä tapahtui? 3. Miksi ajattelet, että häpeä saa meidät vetäytymään tai piiloutumaan? Mitä voisi muuttua, jos alkaisimme nähdä tilanteen niin, että Jumala ei väistä sitä? 4. Oletko kokenut, että Jumala on puhunut sinulle jollain tavalla (ajatus, Raamatun kohta, toinen ihminen)? Oletko jakanut sitä jonkun kanssa – miksi tai miksi et? 5. Mikä voisi olla yksi konkreettinen askel tällä viikolla, jossa annat Jumalalle “luvan tulla” johonkin keskeneräiseen kohtaan elämässäsi? --- Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Jumalanpalvelus 22.3.2026 Saarna: Tarja Rantahakala Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Jano ja odotus Jumalan kohtaamista kohtaan: Saarna korostaa tarvetta ”tuoreelle kosketukselle” Jeesukselta, mikä vaatii kuulijalta aktiivista janon ja nälän tilaa. Esteiden raivaaminen: Raamatun esimerkkien (sokea Bartimeus, verenvuototautia sairastava nainen ja Sakkeus) kautta osoitetaan, että avun saaminen vaatii usein omien pelkojen, häpeän, ylpeyden ja muiden ihmisten odotusten syrjään työntämistä. Jeesuksen tunnustaminen ja avuksi huutaminen: Bartimeus tunnisti Jeesuksen messiaanisuuden kutsumalla häntä ”Daavidin pojaksi”. Saarnan mukaan jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, saa pelastuksen ja avun. Henkilökohtainen kutsu ja parantuminen: Jeesus vastaa avunhuutoon kutsumalla ihmisen luokseen. Usko on avainasemassa sekä fyysisessä parantumisessa että hengellisessä pelastuksessa. Jatkuva uudistuminen: Uskovan ei tule tyytyä vain menneisyyden siunauksiin, vaan Jumala tarjoaa joka päivä uuden kosketuksen Pyhässä Hengessä vahvistaakseen ja uudistaakseen ihmistä.

Kun tunnet itsesi heikoksi, voimattomaksi, käänny silloin Jumalan puoleen ja pyydä häntä antamaan sinulle uutta voimaa. Voit luottaa Raamatun lupaukseen, heikot saavat voimaa ja väsyneet virvoitetaan (Jes. 40:31).Seurassasi Kirsi Tiira

Miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä? Miksi sekä ihmiset että koko luomakunta tuntuvat huokaavan tuskassa? Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa Raamatun opetusta kärsimyksen, pahan ja toivon kysymyksistä erityisesti Roomalaiskirjeen 8. luvun pohjalta. Paavali kirjoittaa: “Minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset eivät ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin.” Tässä opetuksessa tarkastellaan, miten Raamattu selittää maailman kärsimystä, miksi koko luomakunta on “alistettu katoavaisuuden alle” ja mitä tarkoittaa se, että luomakunta odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. Opetuksessa käsitellään: • Miksi sekä ihminen että luomakunta kärsivät • Pahan alkuperää ja kapinaa Jumalaa vastaan • Miten Luciferin lankeemus liittyy Raamatun kertomukseen pahasta • Kuinka C. S. Lewis kuvasi ihmisen valintaa Jumalan tahdon ja oman tahdon välillä • Miten Jeesus Kristus voitti pahan kärsimällä ristillä • Miksi kristittyjen kutsumus on taistella hyvän puolesta tässä maailmassa Opetus muistuttaa, että kristillinen usko ei kiellä kärsimyksen todellisuutta – päinvastoin. Raamattu puhuu maailmasta synnytystuskissa: historia kulkee kohti päivää, jolloin Jumala tekee kaiken uudeksi. Lopullinen toivo on uusi taivas ja uusi maa, jossa Jumala pyyhkii pois jokaisen kyyneleen. Siksi kristitty elää toivossa: vaikka kärsimys on todellista, se ei ole viimeinen sana.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirje kahdeksannen luvun avaamista. Paavali on jo aiemmissa luvuissa osoittanut, että koko maailma on synnin vallassa ja että ihmisen ainoa pelastus on Jeesus Kristus ja hänen sovitustyönsä. Samalla hän kuvaa kristityn sisäistä taistelua – sitä todellisuutta, jossa uskovakin kokee jatkuvasti ristiriidan: “Sitä mitä tahdon, en tee, ja sitä mitä en tahdo, sitä teen.” Silti evankeliumin ydin on kirkas: “Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.” Opetuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten kristitty elää tämän todellisuuden keskellä: ✦ Mitä tarkoittaa elää Hengen mukaan eikä lihan mukaan ✦ Miten Pyhä Henki johdattaa Jumalan lapsia ✦ Mikä on Raamatun asema Jumalan äänenä kristityn elämässä ✦ Miksi kristityt joutuvat usein kulkemaan vastavirtaan kulttuurin arvojen kanssa ✦ Mitä merkitsee olla Jumalan lapsi ja perillinen Nummela muistuttaa, että Jumalan Henki ei johdata koskaan vastoin Jumalan sanaa. Siksi kristityn tärkein kysymys kuuluu: mistä minä kuulen Jumalan äänen? Omasta sydämestä, kulttuurista vai ennen kaikkea Jumalan ilmoituksesta Raamatussa? Opetus rohkaisee nöyryyteen Jumalan sanan edessä, avoimuuteen parannukseen sekä luottamukseen siihen, että kristityn identiteetti on ennen kaikkea lapseus: me saamme huutaa Jumalaa “Abba, Isä.” Paavali vie katseemme myös tulevaisuuteen: jos olemme Jumalan lapsia, olemme myös perillisiä. Kristityn todellinen rikkaus ei ole tässä maailmassa, vaan siinä iankaikkisessa kirkkaudessa, jonka Jumala on valmistanut omilleen. Tilaa kanava ja jaa opetus eteenpäin, jos se rohkaisi sinua.

Ehtoollisjumalanpalvelus 1.3.2026 Saarna: Mirja Vehosmaa Tekoälyn avulla luotu tiivistelmä: Pääasia on pyrkiä mahdollisimman lähelle Jumalaa, sillä Raamatun mukaan niissä, jotka ovat Hänen lähellään, Hänen pyhyytensä ja kirkkautensa tulee näkyviin (3. Moos. 10:3). Jokainen uskovainen on itse Jumalan työ, eikä ole syytä pitää itseään hyödyttömänä; Jumalan työtä tehdään monella tavalla, ei vain puheella tai laululla. Yhteys Jumalaan ja toisiin uskoviin on Jumalan lahja ja todellista voimaa, mutta sen eteen on tehtävä aktiivisesti töitä ja oltava ahkeria. Uskovalla on rinnassaan Pyhän Hengen sinetti, merkki siitä, että hän on Kristukselle omistettu ja perillä tulevasta perinnöstä (2. Kor. 1:21-22). Elämässä tulee elää ehdottomasti: ehdottoman rakkauden, hyväksymisen ja anteeksiantamuksen hengessä, sillä Jumala on jo ehdottoman sitoutunut meihin. Seurakunnan ja uskovaisten välillä tulee säilyttää Pyhän Hengen rakentama yhteys ja rauha, välttämällä turhia kiistoja ja keskittymällä ykseyteen Kristuksessa (Ef. 4:3). Uskovaisen tulisi elää vapautuneesti ja rohkeasti Jumalan lapsena, iloiten Hänen läheisyydestään ja vaikuttamalla ympäristöönsä, eikä tyytyä pieneen vaan omistaa Jumalaa yhä enemmän.

Kausi 3, jakso 13.Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.  Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/ 

Israelin ja Palestiinan kiista ei ole vain tämän päivän politiikkaa, vaan kertomusten kudelma, joka ulottuu vuosituhansien taakse. Kysymykset alueen hallinnasta ja omistuksesta ovat yhtä vanhoja. Raamatuntutkijat Paavo Huotari ja Kirsi Valkama avaavat teoksessaan Kuningas Daavidin pitkä varjo, miten muinaiset raamatunkertomukset – kuten Daavidin ja Goljatin asetelma – elävät yhä nykyretoriikassa ja poliittisessa vallankäytössä. Miksi Raamatun tekstit vaikuttavat edelleen siihen, miten konfliktin syitä ja ratkaisuja hahmotetaan? Miten Islam ja Koraani suhtautuu kysymykseen? Ja miksi ylipäätään uskonnolla on tässä asetelmassa näin korostunut rooli? Aiheesta ovat keskustelemassa tietokirjan tekijät Paavo Huotari ja Kirsi Valkama sekä tutkija Timo R. Stewart. Ville Talola toimittaa.

Kuvaus: Laskeudutko sinä paastoon, kohti kevään valoa vai pullaähkystä morkkikseen liian monen laskiaispullan jälkeen? Kristitylle laskiainen on kutsu laskeutua Jumalan sanan hoitoon – eli viettää aikaa Raamatun sanan äärellä. (Psalmi 31:3)Seurassasi Kirsi Tiira 

Raamatunkäännöstyö suomensukuisille kielille Venäjällä on edennyt. Uusin koko Raamattu saatiin viime vuoden puolella valmiiksi marinkielellä. Nyt jo kolmella kielellä kahdestatoista on koko Raamattu ja muilla kielillä joko Uusi Testamentti tai Raamatun osia. Ohjelmassa vieraana Helsingin Raamatunkäännösinstituutin hallituksen puheenjohtaja Heikki Jäntti.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen 7. luvun äärellä ja avaa Paavalin vahvaa ja vapauttavaa opetusta lain ja armon suhteesta – käyttäen avioliittoa syvällisenä vertauskuvana. Paavali käyttää avioliittokuvaa selittääkseen, mitä tarkoittaa se, että kristitty on kuollut laille ja kuuluu nyt kokonaan Kristukselle. Laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää – mutta Kristuksen kuoleman kautta uskova on vapautettu laista pelastustienä ja kutsuttu elämään armon alla. Opetuksessa käsitellään muun muassa: • Raamatun avioliitto-opetusta Vanhan testamentin, Jeesuksen ja Paavalin valossa • Avioliiton pysyvyyttä ja avioeron problematiikkaa • Jeesuksen ehdotonta, mutta samalla armollista opetusta • Paavalin vaikeaa kohtaa: “ei sido mikään pakko” (1. Kor. 7:12) • Miksi Raamatun lähtökohta on yksi mies ja yksi nainen – kunnes kuolema erottaa Leif Nummela ei ohita elämän monimutkaisuutta, kipua eikä rikkonaisuutta, mutta painottaa, että turvallisinta on pysyä Jumalan sanassa ja Jumalan tahdossa. Kyse ei ole tuomiosta, vaan totuudesta ja armosta. Opetuksen toinen vahva painopiste on lain tehtävä: • laki ei voi pelastaa • laki paljastaa synnin • laki tuo ihmisen kuolemaan itsensä varmuudesta Laki on kuin kuumemittari: se ei paranna, mutta se näyttää avun tarpeen. Ratkaisu ei ole lisää yrittämistä, vaan Kristus, joka on täyttänyt lain meidän puolestamme.

Johanneksen ilmestyksen pelottavia näkyjä petoineen ja merkkeineen pidetään usein väkivaltaisena maailmanlopun ennustuksena. Kun tutustutaan sen symbolien taustoihin, se paljastuu joksikin muuksi. Jaksossa käsiteltäviin aiheisiin kuuluu:- Mitä akateeminen eksegeettinen tutkimus kertoo Ilmestyskirjan taustasta.- Johanneksen näkyjen poliittinen teologia- 666, 7 ja 12 Raamatun numerologiassa- Miksi Jeesuksen nimitykset "Jumalan poika", "pelastaja" ja "Herra" ymmärrettiin omana aikana poliittisesti provokatiivisina?- Raamatun astrologinen symboliikka- Daniel 7 Jeesuksen identiteettiä, luomiskertomuksia ja Ilmestyskirjaa yhdistävänä taustatekijänäJakso on nauhoitettu livenä luennolla, jonka Markus Finnilä piti syksyllä 2024.Linkit- Luentodiat: https://drive.google.com/file/d/1r7AVyuI37k9V1u4_3QKc7Wy1P2BrfFoU/view?usp=sharing---Harhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen äärellä siirtyen luvusta 5 lukuun 6. Paavali vastaa ratkaisevaan vastaväitteeseen: jos armo on näin suuri ja syvä, pitäisikö meidän jatkaa synnissä, jotta armo tulisi vielä suuremmaksi? Paavalin vastaus on jyrkkä: “Pois se!” Armo ei ole lupaa elää synnissä, vaan kutsu uuteen elämään. Opetuksen keskiössä ovat: • Armon vääristämisen vaara – miksi todellinen armon ymmärtäminen ei johda välinpitämättömään elämään • Kuolema synnille ja uusi identiteetti Kristuksessa • Kaste Kristukseen: osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • Kaste syntien anteeksiantamisen ja Pyhän Hengen lahjan välineenä • Usko ja kaste: lahja, joka annetaan, mutta joka eletään todeksi uskossa • Lapset ja kaste Raamatun kokonaisilmoituksen valossa • Kristuksen uskollisuus: Hän ei peru lupauksiaan, vaikka ihminen horjuu Opetuksessa käydään läpi useita Uuden testamentin keskeisiä raamatunkohtia Apostolien teoista, Paavalin kirjeistä ja Jeesuksen omista sanoista. Leif Nummela korostaa, että kaste ei ole ihmisen teko Jumalalle, vaan Jumalan teko ihmiselle – lahja, joka kutsuu elämään yhteydessä Kristukseen. Opetus puhuttelee erityisesti niitä, jotka kamppailevat kysymysten kanssa: • Voiko kristitty elää miten tahansa ja silti olla armon alla? • Mitä kaste todella merkitsee Raamatun mukaan? • Entä jos olen kastettu, mutta eksynyt kauas uskosta? • Onko Jumalan armo edelleen totta minulle? Lopulta opetus osoittaa yhteen suuntaan: Kristus on uskollinen. Hän etsii, kutsuu, kantaa ja odottaa – aina siihen asti, että ihminen palaa hänen luokseen. “Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, samoin meidänkin tulee vaeltaa uudessa elämässä.” (Room. 6:4)

Leif Nummela avaa yhden Raamatun keskeisimmistä ja samalla haastavimmista teemoista: miten synti ja kuolema tulivat maailmaan yhden ihmisen kautta – ja miten armo ja elämä tulivat yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, kautta. Opetuksessa käsitellään: • Perisyntiä: mitä Raamattu opettaa ihmisen syntisyydestä syntymästä saakka • Aadam ja Kristus vastakkain: yhden tottelemattomuus ja yhden kuuliaisuus • Lain tehtävä: miten laki paljastaa synnin, mutta ei voi pelastaa • Armon ylivertaisuus: missä synti on tullut suureksi, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi • Kaksi valtakuntaa: synnin hallinta ja armon hallinta • Kristus puolustajanamme: Jeesus rukoilee meidän puolestamme Isän edessä Opetus kutsuu kuulijaa tutkimaan itse Raamatusta, onko asia näin, ja pohtimaan elämän suurinta kysymystä: elämmekö synnin vai armon hallintavallan alla. “Niin kuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsee vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.” (Room. 5:21)

Matteuksen evankeliumin mukaan tähti johdatti idän tietäjät Jeesus-lapsen luokse. Oliko loppiaisena muistellussa ilmiössä kyse supernovasta, planeettojen konjunktiosta, komeetasta vai puhtaasta fiktiosta? Mikseivät muut Raamatun kirjoittajat viittaa Betlehemin tähteen - vai viittaavatko sittenkin? Mukana jälleen Raamatun tähtitieteen tutkija Pasi Schultz.Linkit- Mark Matney (2025): The Star That Stopped. The Star of Bethlehem & the Comet of 5 BCE: https://britastro.org/journal_contents_ite/the-star-that-stopped-the-star-of-bethlehem-the-comet-of-5-bceHarhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠

Lokakuun alussa julkaistu Raamatun saatavuus -raportti (The Bible Access List) paljastaa, että painostus ja vaino heikentävät merkittävästi Raamattujen saatavuutta eri maissa. Tutkimuksen toteuttivat useat kristilliset järjestöt, kuten Open Doors International, Digital Bible Society, Frontlines International ja Bible League International.   https://opendoors.fi/missa-maissa-on-vaikeinta-saada-raamattu/  

Q&A jatkuu: luvassa on vaikeita valintoja, kuten loppuelämän haiseva hengitys vai ilmavaivat. Mitä löytyy siskosten screenshot-kansiosta? Voiko huonoista miesvalinnoista päätellä, että on hyrräpää? Erika haluaa osallistua Olet mitä syöt -ohjelmaan. Irene rakastaa kaikenlaista huomiota, myös häntä kohtaan koettua vihaa. Jaksossa otetaan spontaanisti selvää myös Raamatun kertomuksista. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Antiikin Kreikan, Rooman ja sen keisarien seksielämä olivat täysiä vastakohtia Raamatun etiikalle.

Tällä opetuskerralla Ilkka Rytilahti johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin lukuun 10 – kohtaan, jossa Jeesuksen salaisuus alkaa avautua yhä kirkkaammin. Reaktiot Jeesukseen ovat ristiriitaisia: osa epäilee, osa torjuu, jotkut jopa raivostuvat. Silti Jeesus itse paljastaa, kuka hän todella on: lampaiden portti, hyvä paimen ja se, joka antaa yltäkylläisen elämän. Opetuksessa kuljemme läpi koko Raamatun suuren paimen-teeman psalmeista profeettoihin ja sieltä Jeesuksen omaan toimintaan. Rytilahti avaa, miten Jeesus jatkaa ja ylittää Vanhan liiton kertomukset – Jumalan läsnäolo ei ole enää etäinen, vaan tullut keskellemme lihaksi tulleessa Sanassa. Miten Jeesus vielä tänäänkin etsii, kutsuu ja löytää – niin Suomessa kuin Lähi-idässäkin. Opetus haastaa kysymään: Onko Jeesus minulle kaukainen vai tunnenko hyvän Paimenen äänen?

Tässä opetuksessa Leif Nummela vie meidät Roomalaiskirjeen luvun 3 käänteentekevään kohtaan – siihen hetkeen, jossa Paavali siirtyy puhumaan ihmisen synnin todellisuudesta Jumalan antamaan ratkaisuun: vanhurskauttavaan armoon. Leif muistuttaa, ettei evankeliumin voimaa voi ymmärtää, ellei ihminen ensiksi näe omaa syntisyyttänsä. Vasta silloin Jumalan armo, lahjaksi saatu vanhurskaus ja Kristuksen täytetty työ alkavat maistua siltä, mitä ne todella ovat: välttämättömältä elämän lääkkeeltä, jota ilman emme voi elää. Opetuksessa käsitellään mm.: • Mitä armo tarkoittaa Raamatun mukaan • Miksi Jumala ei tee meille syntiemme mukaan • Kristuksen sijaiskärsimyksen syvyys ja todellisuus • Armo, joka ei vain pelasta, vaan myös kasvattaa • Armon väärinkäytön vaara (Juudaan kirje) • Miten uskovan elämä on jatkuvaa syntien tunnustamista ja jatkuvaa armahdusta • Miksi täydellistä synnittömyyttä ei tule tässä elämässä, mutta miksi voimme silti vaeltaa toivossa • Kuinka Kristuksen kuuliaisuus, kärsimys ja ylösnousemus luetaan uskovan hyväksi Tämä opetus on syväsukellus siihen, mitä armo todella on: ei ansioita, ei suoritusta, vaan Jumalan lahja Kristuksessa.

Raamatunkäännöstyö Venäjällä sijaitsevien suomensukuisten kansojen kielille on ollut käynnissä jo usean vuosikymmenen ajan. Udmurttien ja komien lisäksi nyt myös marit ovat vihdoin saamassa koko raamatun itselleen. Painokoneet ovat parhaillaan käynnissä ja alkuvuodesta saadaan vihdoin viettää marinkielisen Raamatun käyttöönottojuhlaa. Avainmedia on välittänyt taloudellista tukea raamatunkäännöstyöhön säännöllisesti ja nyt saamme välittää rakkauden lahjan myös tähän painotyöhön yhdessä työmme tukojiden kanssa.

Leif Nummela vie meidät tällä kertaa Roomalaiskirjeen käännekohtaan – kohtaan, jossa Paavalin raskas opetus ihmisen syntisyydestä saa vastauksen evankeliumissa. Mutta nyt on jotakin tapahtunut: Jumalan vanhurskaus on ilmestynyt – ei tekojen kautta, vaan uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Tässä opetuksessa Leif avaa, mitä tarkoittaa Jumalan lahjoittama vanhurskaus, miksi Kristus on koko Raamatun keskus, ja miksi pelastus on mahdollista vain uskosta Jeesukseen – ei lain kautta, ei omilla ansioilla, vaan lahjana yksin armosta.

”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” Joh. 8:12 Valo ja kirkkaus kulkevat läpi koko Raamatun – luomisesta taivaalliseen kirkkauteen asti. Jumala loi valon, johdatti kansansa tulipatsaassa, kirkasti kasvonsa ja lähetti maailmaan Valon, joka ei sammu. Tässä opetuksessa Ilmo Leinonen vie kuulijan läpi Raamatun punaisen langan: mitä tarkoittaa, että Jeesus on maailman valo – ja miten me voimme olla valona toisille tässä pimeässä maailmassa.

Uusimmat arkeologiset tutkimukset ovat pakottaneet meitä päivittämään käsityksiämme esihistoriasta. Raamatustakin tuttu Jerikon kaupunki ja sen muurien murtuminen - sikäli kuin sellaista tapahtui Raamatun muistin mukaisesti - olisi tapahtunut n. 3300 - 2300 eaa. Mutta uusien arkeologisten kaivausten mukaan tässä vaiheessa Jerikon muurit ja kaupunki olivat aikojen saatossa romahtaneet ja taas pystytetty jo kuusitoista kertaa. Jerikossa asuttiin jo myöhäisellä kivikaudella, yli 12 000 vuotta sitten. Lisäksi siellä oli nähtävissä jonkinlaista uskonnollista toimintaa ja kenties jopa yhteiskunnallista hierarkiaa. Niinpä tutkijat kutsuvat Jerikoa maailman vanhimmaksi proto- tai alkukaupungiksi.

Kausi 3, jakso 4. Raamatun yhtenä keskeisenä tapahtumapaikkana on temppeli. Sen ensiversio on telttamajana autiomaassa, ja lopulta evankeliumeissa Jeesus vierailee Jerusalemin toisessa temppelissä. Mutta onko tälle paikalle jokin syvempi merkitys? Timo on perehtynyt asiaan.Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.Tue podcastin tekemistä MobilePay-numerolla 25322. Rahankeräyslupa: https://sro.fi/rahankerayslupa/

Pitkään työn alla ollut Vanhan Testamentin käännöstyö nykyhepreaksi on vihdoin valmis! Moni on vuosia lukenut hepreankielisen Vanhan Testamentin rinnalla, joko englanninkielistä tai jotain muuta käännöstä sillä satoja vuosia vanhaa tekstiä on ollut vaikeaa täysin ymmärtää. Nyt käännös on valmis ja sen toivotaan leviävän mahdollisimman laajasti. Uusi käännös auttaa myös valtavasti sekä Raamatun opetusta seurakunnissa että evankeliumin työssä.

Chao-xingin nuoruudessa Kiinassa oli pulaa Raamatuista, ja seurakuntalaiset jakoivat Raamatun osia toistensa kanssa. Sitten Chao-xingin äidille ilmestyi yhtäkkiä kokonainen, uutuuttaan kiiltävä Raamattu. Vuosikymmeniä myöhemmin Chao-xingille selvisi, mistä se kenties oli peräisin.   https://opendoors.fi/jumalan-sana-vaikuttaa-yli-sukupolvien-kiinassa/  

Tässä opetuksessa pohdimme Mika Falkin johdolla, mikä tekee juhlasta juhlan ja erottaa juhlan arjesta. Mikä merkitys on yhdessä iloitsemisella uusien alkujen sekä päätösten hetkinä? Raamatun äärellä tarkastelemme Kaanan häitä Joh. 2, joissa Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä. Tarina avaa syvällisiä näkökulmia juhlan symboliikkaan, teologisiin merkityksiin ja Jeesuksen tien avautumiseen kohti hänen jumalallista tehtäväänsä. Lopuksi pysähdymme Raamatun kuvaaman suurimman juhlan äärelle – Karitsan hääaterian. ”Mitä hän teille sanookin – tehkää se”

Mikä merkitys on sillä suuressa kuvassa että jokainen saa lukea Raamattua omalla äidinkielellään ja minkälaista Raamatun käännöstyö on käytännössä? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Teija. 

Tutkijoiden valtavirtakäsityksen mukaan muinaiset israelilaiset uskoivat, että Jahvella oli vaimo,  Ashera. Raamatun teksteissä jumalatar ja hänen palvonnassaan käytetyt pyhät puut pääsääntöisesti torjutaan. Tarkka lukeminen kuitenkin osoittaa, ettei tämä ole koko totuus - ehkä jumalallinen feminiini ei hävinnytkään Raamatun kirjoittajien käsittelyssä, vaan sulautui hyväksytyksi osaksi uskoa yhteen Jumalaan.Jaksossa jumalattaren jälkiä arkeologiassa, pyhissä teksteissä ja kristinuskossa ja juutalaisuudessa käsitellään esimerkiksi näistä näkökulmista:- Mitä jumalauskon synty ja muutos historiallisissa prosesseissa merkitsee kristityn uskolle?- Kristinuskon luontosuhde ja sen ekofeministinen kritiikki- Jumalan sukupuoli- Viisaudetar Sofia ja Raamatun muu feminiininen jumalakuvasto- Asheraan liittyvät arkeologiset löydöt- Risti ja Asheran pyhä puu  - Ashera-tekstien vaikutus suomalaisen muinaisukon pyhien lehtojen kohtaloon.Harhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Väitetään, että Markus on joskus muistanut vastata johonkin viestiin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast Uskonto on tylsää. Teemamusa Dan Koch (dankoch.net).

Kausi 2, jakso 21. Toisen kauden päätösjaksossa pohditaan jälleen pastori Mika Poukkeen kanssa juutalaisuutta ja sitä, miten osa Raamatun teksteistä aukeaa kunnolla vasta tekstin israelilaisen ja juutalaisen taustan tuntemisen kautta. Timo ja Mika jakavat omien elämiensä ahaa-elämyksiä kohdista, joiden lukemisen tämän kulttuurikontekstin oppiminen on mullistanut.Loppuun pieni oikaisu: Antti Laato on Åbo Akademin, ei Turun yliopiston professori.Lopussa Timo myös mainostaa linkkejä:https://sro.fihttps://nuoret.sro.fi (ripari-ilmoittautuminen 2026 on käynnissä!)https://perussanoma.fi (em. Laaton Vanhan testamentin selitysraamatut!)Jos haluat tukea Armon anatomian työtä, niin meillä on nykyään oma MobilePay-numero 25322! Keräyslupatiedot: https://sro.fi/rahankerayslupa/Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.

Kausi 2, jakso 20. Israel jakaa mielipiteitä voimakkaasti puolesta ja vastaan. Välillä jopa niin voimakkaasti, että tutkijatkin ovat sen äärellä ihmeissään. Kristityn näkökulmasta asiaa mutkistaa Raamatun kuvaus Israelista Jumalan omaisuuskansana. Mitä siitä pitäisi ajatella nykypäivänä? Ja mikä on meidän kristittyjen asema tässä monimutkaisuudessa? Tällä kertaa asiaa on pohtimassa Timon kanssa entinen Israelin lähetti pastori Mika Pouke.Armon anatomiaa on podcast, jossa pastorit Lasse Pesu ja Timo Liiri seikkailevat hämyisissä leikkaussalitunnelmissa. Joka jaksossa nostetaan pöydälle jokin kristillisen uskon teema ja katsotaan, mitä se on syönyt ja mistä se oikein koostuu.

Palmusunnuntaina pidetyt vaalit toivat perussuomalaisille aimo annoksen Jobin postia. Puolueen kannatus romahti alue- ja kuntavaaleissa. Puolueen puheenjohtajan Riikka Purran mukaan perussuomalaiset saivat kärsiä, koska oppositio kosiskeli kansaa ja muut pesivät kätensä leikkauksista. Olivatko Purran puheet vilunkipelistä spontaani vai harkittu trumpismi, vai ei kumpaakaan? Minkälainen symbolinen merkitys Raamatun vertauksilla on politiikassa? Mukailivatko Purran vaalitappiopuheet Raamatusta tuttuja kärsimyskertomuksia? Kuinka usein eduskunnassa puhutaan kiirastulesta, viimeisestä ehtoollisesta, Juudaksesta, ristin kantamisesta, käsien pesemisestä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Toimittaja Pasi Heikura laittaa eksegetiikan professori Marti Nissisen kanssa Raamatun numerot järjestykseen. Samalla selviää mitkä luvut toistuvat siellä muita useammin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tapahtuu kun lusikat menevät ristiin. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Jeesus Kristus tuo sovinnon maan ja taivaan välille - Hänessä kaikki asiat löytävät tarkoituksensa. Tämän saarnasarjan aikana perehdymme luku luvulta kirjeeseen kolossalaisille Raamatun tutkimuksen keinoilla. Rakennutaan syvemmin kiinni Kristukseen!

Jeesus Kristus tuo sovinnon maan ja taivaan välille - Hänessä kaikki asiat löytävät tarkoituksensa. Tämän saarnasarjan aikana perehdymme luku luvulta kirjeeseen kolossalaisille Raamatun tutkimuksen keinoilla. Rakennutaan syvemmin kiinni Kristukseen!

Jeesus Kristus tuo sovinnon maan ja taivaan välille - Hänessä kaikki asiat löytävät tarkoituksensa. Tämän saarnasarjan aikana perehdymme luku luvulta kirjeeseen kolossalaisille Raamatun tutkimuksen keinoilla. Rakennutaan syvemmin kiinni Kristukseen!

Ovatko itämaan viisaat ja joulun tähti tarua? Pasi Heikura selvittää, mikä oli Raamatun kertomusten joulun tähti ja keitä olivat itäisen maan tietäjät. Vieraana tietokirjailija, teologian tohtori Pekka Särkiö. Ohjelmassa käydään myös monessa kylvyssä ja lopuksi muistellaan autoilun teonsanojen alkuperiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.