Podcasts about jumalan

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti ja henkilökohtaisesti yhtä Uuden testamentin puhuttelevimmista kohdista: Roomalaiskirje 7:15–25. Paavali kirjoittaa: “Sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.” Onko tämä kuvaus uskovasta – vai jostakin muusta? Nummela osoittaa, että Paavali puhuu tässä kristityn todellisesta, jatkuvasta sisäisestä taistelusta. Opetuksessa käsitellään: ✦ Uskovan uusi tahto – ilo Jumalan laista ✦ Vanhan ja uuden ihmisen välinen jännite ✦ Miksi taistelu syntiä vastaan jatkuu koko elämän ajan ✦ Lain tehtävä: paljastaa synti, ei parantaa ✦ Evankeliumin vapauttava sanoma: Kristus on meidän vanhurskautemme Nummela kertoo myös henkilökohtaisen kokemuksensa nuoruudestaan, jolloin juuri tämä raamatunkohta pysäytti hänet herätyksen hetkellä. Teksti ei vain kuvaa ihmistä – se paljastaa meidät. Mukana opetuksessa ovat myös uskonpuhdistuksen ääni ja Martti Lutherin vahva näkemys elävästä uskosta: Usko ei ole kuollut teoria, vaan Jumalan teko meissä – ja silti kristitty elää jatkuvassa parannuksessa ja armon varassa. Tämä opetus rohkaisee rehellisyyteen, toivoon ja Kristus-keskeiseen elämään. Taistelu jatkuu – mutta armahdettuna, rakastettuna ja Kristuksen varassa.

Evankeliumilla saavuttamattomia kansoja on edelleen tuhansia, mutta tämän päivän median avulla heistä voidaan tavoittaa lähes kaikki. Vielä kun ilosanoman saa kuulla omalla äidinkielellä ja voi huomata Jumalan puhuvan omalla sydämen kielellä on evankeliumin vastaanottaminen askeleen lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelmassa aiheesta keskustelemassa Avainmedian toiminnanjohtaja Ilpo Jokimäki

Siirtotyöläisen elämä oli äärimmäisen raskasta. Matthew teki uuvuttavia työvuoroja ja sai huonoa palkkaa. Kielimuuri hankaloitti elämää ja ympäristö oli usein vihamielinen. Hän joutui myös toisten työntekijöiden väkivallan kohteeksi.    Erään väkivaltaisen yhteenoton seurauksena Matthew pakeni khmer-ystäviensä kanssa metsään piiloon hyökkääjiltä. Pelon ja järkytyksen vallassa Matthew huusi: “Lupaan palvella koko loppuelämäni sitä jumalaa, joka pelastaa minut.”

Jumalan sana on rikas opin lähde. Sanassa on meille paljon neuvoja elämään, joten otetaan Raamattu käteen ja kuullaan tänäänkin Taivaan Isän neuvoja. (Sananl. 4:1)Seurassasi Kirsi Tiira

Kuvaus: Laskeudutko sinä paastoon, kohti kevään valoa vai pullaähkystä morkkikseen liian monen laskiaispullan jälkeen? Kristitylle laskiainen on kutsu laskeutua Jumalan sanan hoitoon – eli viettää aikaa Raamatun sanan äärellä. (Psalmi 31:3)Seurassasi Kirsi Tiira 

Laskiaissunnuntai, puhujana Verkoston pastori Tinja Halunen. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa, su 15.2.2026. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Miten levoton sydän voi löytää rauhan? Jukka Kallioinen avaa opetuksessaan Johanneksen evankeliumi 14. luvun sanomaa: “Älköön teidän sydämenne olko levoton.” Opetus vie kuulijan kiirastorstain iltaan, hetkeen jolloin opetuslapset olivat hämmennyksen, pelon ja surun keskellä – aivan kuten mekin usein elämässämme. Lapsuusmuisto pimeistä syysilloista ja isän kädestä tuo konkreettisen kuvan siitä, mitä Jeesuksen läsnäolo merkitsee: pelko ei ehkä katoa olosuhteiden vuoksi, vaan siksi että emme ole yksin. Opetuksessa käsitellään: • Miksi opetuslapset olivat levottomia – ja miksi mekin olemme • Jeesuksen lupaus taivaan kodista • “Minä olen tie, totuus ja elämä” – mitä se merkitsee epävarmuuden keskellä • Pyhän Hengen lupaus Puolustajana ja Lohduttajana • Rauha, joka ei perustu tunteisiin vaan Kristuksen sovitustyöhön • Miten kohdata “lainatut huolet” ja oppia luottamaan Jumalan sanaan Jeesuksen antama rauha ei ole maailman tarjoamaa hetkellistä helpotusta, vaan pysyvä sovinto Jumalan kanssa – armoon perustuva liitto, joka kestää myös silloin, kun omat tunteemme horjuvat. Tämä opetus rohkaisee kääntämään katseen pois peloista ja takaisin Jeesukseen. Hänen läsnäolonsa muuttaa pimeän matkan turvaksi – aivan kuten isän käsi lapsen kädessä.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen 7. luvun äärellä ja avaa Paavalin vahvaa ja vapauttavaa opetusta lain ja armon suhteesta – käyttäen avioliittoa syvällisenä vertauskuvana. Paavali käyttää avioliittokuvaa selittääkseen, mitä tarkoittaa se, että kristitty on kuollut laille ja kuuluu nyt kokonaan Kristukselle. Laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää – mutta Kristuksen kuoleman kautta uskova on vapautettu laista pelastustienä ja kutsuttu elämään armon alla. Opetuksessa käsitellään muun muassa: • Raamatun avioliitto-opetusta Vanhan testamentin, Jeesuksen ja Paavalin valossa • Avioliiton pysyvyyttä ja avioeron problematiikkaa • Jeesuksen ehdotonta, mutta samalla armollista opetusta • Paavalin vaikeaa kohtaa: “ei sido mikään pakko” (1. Kor. 7:12) • Miksi Raamatun lähtökohta on yksi mies ja yksi nainen – kunnes kuolema erottaa Leif Nummela ei ohita elämän monimutkaisuutta, kipua eikä rikkonaisuutta, mutta painottaa, että turvallisinta on pysyä Jumalan sanassa ja Jumalan tahdossa. Kyse ei ole tuomiosta, vaan totuudesta ja armosta. Opetuksen toinen vahva painopiste on lain tehtävä: • laki ei voi pelastaa • laki paljastaa synnin • laki tuo ihmisen kuolemaan itsensä varmuudesta Laki on kuin kuumemittari: se ei paranna, mutta se näyttää avun tarpeen. Ratkaisu ei ole lisää yrittämistä, vaan Kristus, joka on täyttänyt lain meidän puolestamme.

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen kuudennen luvun äärellä ja vie kuulijan Paavalin ajattelun ytimeen: mitä Kristuksen työ merkitsee käytännössä uskovan elämässä? Paavali on luvuissa 1–5 laskenut vahvan perustan: pelastus on yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin uskosta. Nyt kuudennessa luvussa hän tekee tästä perustasta elämää koskevat johtopäätökset. Opetuksen keskiössä ovat teemat: • kaste ja osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • “pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä” • vanhan ihmisen riisuminen ja uuden ihmisen päälle pukeminen • pyhitys armon seurauksena – ei pelastuksen ehtona • kristityn elämän todellinen taistelu ja realistinen arkisuus Paavali ei tarjoa helppoa hengellistä kaavaa, vaan kutsuu täyskäännökseen: elämään, jossa emme enää anna itseämme synnin välineiksi, vaan Jumalan käyttöön. Silti armo pysyy koko ajan perustana – kilvoittelu ei ansaitse mitään, mutta se kuuluu kristityn elämään. Opetuksessa avataan konkreettisin esimerkein, miten Paavalin kehotukset näkyvät ihmissuhteissa, perheessä, työelämässä ja arjen ristiriidoissa: anteeksiantamisessa, ystävällisyydessä, nöyryydessä ja pitkämielisyydessä. Mukana on myös Lutherin ja tunnustuskirjojen näkökulma: pyhitys on alkanut, mutta se ei tule koskaan valmiiksi tässä ajassa. Täysi vapaus synnistä toteutuu vasta iankaikkisessa elämässä. Opetus kutsuu ottamaan Paavalin sanat tosissaan, ilman lainalaisuutta ja ilman armosta luopumista: armo ja kilvoitus kuuluvat yhteen.

Kynttilänpäivä, puhujana Verkoston pastori Panu Pitkänen. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa, su 8.2.2026. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Jumalan sana on aarre, joka ei kulu. Siitä kirjoitti myös kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runeberg virressään. Siihen aarteeseen turvasi aikanaan Israelin kansa ja saamme turvata mekin tänään. (Jes. 33:6)Seurassasi Kirsi Tiira

Johanneksen ilmestyksen pelottavia näkyjä petoineen ja merkkeineen pidetään usein väkivaltaisena maailmanlopun ennustuksena. Kun tutustutaan sen symbolien taustoihin, se paljastuu joksikin muuksi. Jaksossa käsiteltäviin aiheisiin kuuluu:- Mitä akateeminen eksegeettinen tutkimus kertoo Ilmestyskirjan taustasta.- Johanneksen näkyjen poliittinen teologia- 666, 7 ja 12 Raamatun numerologiassa- Miksi Jeesuksen nimitykset "Jumalan poika", "pelastaja" ja "Herra" ymmärrettiin omana aikana poliittisesti provokatiivisina?- Raamatun astrologinen symboliikka- Daniel 7 Jeesuksen identiteettiä, luomiskertomuksia ja Ilmestyskirjaa yhdistävänä taustatekijänäJakso on nauhoitettu livenä luennolla, jonka Markus Finnilä piti syksyllä 2024.Linkit- Luentodiat: https://drive.google.com/file/d/1r7AVyuI37k9V1u4_3QKc7Wy1P2BrfFoU/view?usp=sharing---Harhaoppia on eksegetiikan väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Joihinkin viesteihin Markuksen kerrotaan joskus muistaneen vastatakin.Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠Uskonto on tylsää⁠.Teemamusa ⁠Dan Koch⁠.

Puhujana Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Päivi Vähäkangas. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 1.2.2026. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Nopeasti vilkaistuna talvinen maisema voi tuntua joka päivä samalta. Mutta kun katsoo tarkemmin, maisema on joka päivä vähän erilainen. Yksi ystäväni kuvasi osuvasti, että hänellä avautuu kodin ikkunasta joka päivä muuttuva, upea taulu. Näetkö sinä ympärilläsi Jumalan luomaa kauneutta? (Psalmi 19:2)Seurassasi Kirsi Tiira 

Tammikuinen pakkaspäivä oli kaunis, pellot hohtivat valkeina. Maiseman teki mystisen kauniiksi peltojen yllä leijuva sumu. Mykistävää kauneutta – ja palelluttavaa pakkasta. Jumala on luonut meille kauniin maailman, vaikka se syntiinlankeemuksen jälkeen ei ole mikään paratiisi. (Jes. 40:26)Seurassasi Kirsi Tiira 

Tässä opetuksessa Leif Nummela jatkaa Roomalaiskirjeen äärellä siirtyen luvusta 5 lukuun 6. Paavali vastaa ratkaisevaan vastaväitteeseen: jos armo on näin suuri ja syvä, pitäisikö meidän jatkaa synnissä, jotta armo tulisi vielä suuremmaksi? Paavalin vastaus on jyrkkä: “Pois se!” Armo ei ole lupaa elää synnissä, vaan kutsu uuteen elämään. Opetuksen keskiössä ovat: • Armon vääristämisen vaara – miksi todellinen armon ymmärtäminen ei johda välinpitämättömään elämään • Kuolema synnille ja uusi identiteetti Kristuksessa • Kaste Kristukseen: osallisuus Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen • Kaste syntien anteeksiantamisen ja Pyhän Hengen lahjan välineenä • Usko ja kaste: lahja, joka annetaan, mutta joka eletään todeksi uskossa • Lapset ja kaste Raamatun kokonaisilmoituksen valossa • Kristuksen uskollisuus: Hän ei peru lupauksiaan, vaikka ihminen horjuu Opetuksessa käydään läpi useita Uuden testamentin keskeisiä raamatunkohtia Apostolien teoista, Paavalin kirjeistä ja Jeesuksen omista sanoista. Leif Nummela korostaa, että kaste ei ole ihmisen teko Jumalalle, vaan Jumalan teko ihmiselle – lahja, joka kutsuu elämään yhteydessä Kristukseen. Opetus puhuttelee erityisesti niitä, jotka kamppailevat kysymysten kanssa: • Voiko kristitty elää miten tahansa ja silti olla armon alla? • Mitä kaste todella merkitsee Raamatun mukaan? • Entä jos olen kastettu, mutta eksynyt kauas uskosta? • Onko Jumalan armo edelleen totta minulle? Lopulta opetus osoittaa yhteen suuntaan: Kristus on uskollinen. Hän etsii, kutsuu, kantaa ja odottaa – aina siihen asti, että ihminen palaa hänen luokseen. “Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niin kuin Kristus herätettiin kuolleista, samoin meidänkin tulee vaeltaa uudessa elämässä.” (Room. 6:4)

Puhujana Verkoston pastori Eemil Kulju. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 25.1.2026. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Emme pääse pahuutta pakoon. Pahuus on meissä itsessämme. Mutta Jumala antaa anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. Jeesus tuli maailmaan, otti synnin tuomion, kuoli meidän pahuutemme tähden ja näin valmisti meille tien takaisin Jumalan luo. (Dan. 9:4)Seurassasi Kirsi Tiira

Jumalan sana puhdistaa meitä. Se ei aina tunnu hyvältä eikä ole helppoa. Mutta lopulta se kuitenkin helpottaa oloamme. Emme voi piilottaa Jumalalta yhtään syntiä, emme sitä, jota itse pidämme pienenä, tai sitä, joka näyttää suurelta. ”Tuolla on mies, joka kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt!” (Joh. 4:29)Seurassasi Kirsi Tiira

Johanneksen evankeliumin luku 12 on käännekohta Jeesuksen julkisessa toiminnassa. Tässä opetuksessa Mika Falk vie meidät kulkemaan koko luvun läpi ja pysähtymään ydinkysymyksen äärelle: seuraanko minä Jeesusta – oikeasti? Luvussa 12 kohtaamme Marian ylitsevuotavan rakkauden, kansanjoukkojen hoosianna-huudot, Jeesuksen sanat vehnänjyvästä sekä kutsun tulla valoon. Jeesus paljastaa yhä selvemmin, kuka hän on ja miksi hän on tullut: tie kulkee kohti ristiä, jossa Jumalan kirkkaus ja rakkaus tulevat näkyviksi. Opetuksessa avautuu neljä näkökulmaa Jeesuksen seuraamiseen: • Jeesuksen seuraaminen on Jeesuksen rakastamista • Jeesuksen seuraaminen on hänen vastaanottamistaan kuninkaana ja Messiaana • Jeesuksen seuraaminen on ristin juurelle tulemista yhä uudelleen • Jeesuksen seuraaminen on valossa vaeltamista ja valon seuraamista Opetus haastaa kuulijaa olemaan vain katsoja tai kuuntelija – ja kutsuu todelliseen seuraamiseen, Jeesuksen luo tulemiseen ja hänen kanssaan kulkemiseen.

Puhujana Verkoston pastori Riikka Hartikainen. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 18.1.2026. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Jumalalla oli alusta alkaen suunnitelma siitä, miten synti sovitetaan – jotta ihmiset voisivat jälleen elää sovussa Jumalan kanssa. Ja sitä suunnitelmaa Jumala lähti toteuttamaan ihmisten kanssa. Jumala teki liiton. Ja lopulta Jumala sinetöi liiton Jeesuksen ristinkuolemassa ja ylösnousemuksessa. (1. Moos. 17:4)Seurassasi Kirsi Tiira 

Nurlan* on entinen huumeaddikti Keski-Aasiasta. Hän kertoo, että Raamattu, jonka hän sai tukijoidemme avun kautta, muutti hänen elämänsä.  

Tässä opetuksessa Leif Nummela avaa syvällisesti raamatullista toivoa, Jumalan rauhaa ja rakkautta, jotka eivät perustu ihmisen kokemuksiin, tunteisiin tai olosuhteisiin, vaan Kristuksen objektiiviseen tekoon. Jumalan rauha on todellinen Jumalan edessä – silloinkin, kun elämä on täynnä kärsimystä, ahdistusta ja keskeneräisyyttä. Opetuksessa kuljetaan Roomalaiskirjeen viidennen luvun ydinteemojen äärellä: • miksi kristillinen toivo ei ole epävarmaa optimismia, vaan varmuus iankaikkisesta elämästä • miten kärsimys synnyttää kärsivällisyyttä, koeteltua kestävyyttä ja lopulta toivoa, joka ei saata häpeään • miksi Kristus sekä ymmärtää kärsimyksemme että on ainoa, joka voi meitä siinä auttaa • mitä tarkoittaa, että Jumalan rakkaus on vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta • miksi kristillinen rakkaus ei ole maailmallista itsekkyyttä, vaan Kristuksesta nousevaa, uhrautuvaa rakkautta Leif tuo esiin kristillisen uskon keskeisen paradoksin: Kristus kuoli meidän puolestamme silloin, kun olimme vielä syntisiä, vihollisia ja heikkoja. Juuri siksi toivomme kestää myös viimeisenä päivänä – se on Jumalassa, ei meissä. Opetus käsittelee myös: • Pyhän Hengen työtä sanan kautta ja Kristuksen kirkastamista • väärän hengellisyyden ja varman Jumalan sanan erottamista • sitä, miksi kristillinen toivo ja rauha eivät koskaan perustu ihmisen omaan hengellisyyteen • ”jo nyt – ei vielä” -jännitteessä elämistä kristittynä Lopulta katse kiinnittyy Kristukseen, joka elää ja puolustaa meitä Jumalan edessä. Hän kuoli, jotta meidät sovitettiin – ja hän elää, jotta me pelastumme. Kristus on meidän kerskauksemme, toivomme ja rauhamme.

Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 11.1.2026. Puhujana Verkoston pastori Tinja Halunen. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Tässä opetuksessa Leif Nummela johdattaa kuulijat Roomalaiskirjeen viidenteen lukuun ja sen ytimeen: rauhaan Jumalan kanssa Jeesuksen Kristuksen kautta. Paavali siirtyy Room. 1–4 lukujen perustelusta nyt siihen, mitä vanhurskauttamisesta seuraa – ei tunnekokemuksena, vaan todellisena ja objektiivisena rauhana, jonka Jumala itse on tehnyt Golgatalla. Opetuksessa avautuu: - mitä tarkoittaa olla uskosta vanhurskautettu - miksi kristityn rauha ei perustu omaan kokemukseen vaan Kristuksen tekoon - miten Jumala on tehnyt yksipuolisen rauhan syntisen ihmisen kanssa - miksi kaikki hengellinen aarre – anteeksianto, elämä, toivo ja rakkaus – on Kristuksessa, ei meissä - miten ”Jeesus + jotain muuta” -ajattelu vie rauhan ja vääristää evankeliumin Leif tuo esiin Paavalin opetuksen laajemmassa kokonaisuudessa (Room. 5–8): synti, laki ja kuolema on kukistettu, eikä mikään voi erottaa Kristuksessa olevaa ihmistä Jumalan rakkaudesta. Rauha ei tarkoita elämän helppoutta, mutta se kestää ahdistusten ja kärsimysten keskellä, koska se ei riipu ihmisestä vaan Jumalan uskollisuudesta. Opetus kutsuu lepäämään armossa, pysymään evankeliumissa ja luottamaan siihen, että Jumala ei enää tuomitse, vaan on Kristuksessa meidän puolellamme. Tämä rauha on lahja – ja Jumala pitää siitä kiinni ikuisesti.

Joskus on vaikeaa päästää itse irti tapahtuneista. On vaikea antaa virhe itse itselle anteeksi, vaikka luottaisikin Jumalan antavan anteeksi. Omassa mielessä väärä teko voi myllertää ja ajaa ahdinkoon yhä uudestaan. Silloin on hyvä ottaa esiin psalmi 51 ja pyytää Daavidin tavoin: 'luo minuun puhdas sydän, anna vahva henki'. (Ps.51:12)Seurassasi Kirsi Tiira

Miksi Jeesus viivytteli Lasaruksen luo lähtemistä? Miksi hän antoi ystävänsä kuolla – ja mitä se kertoo hänen identiteetistään ja tehtävästään? Tässä opetuksessa Kari Valkama avaa Johanneksen evankeliumin luvun 11 kertomusta Lasaruksen kuolemasta ja kuolleista herättämisestä sekä sen syvää merkitystä kristilliselle uskolle. Opetuksessa tarkastellaan, kuinka Jeesuksen tunnusteot eivät olleet viihdettä tai hyväntekeväisyyttä, vaan selkeitä todistuksia siitä, että hän on Jumalan Poika ja kuoleman voittaja. Lasaruksen kuolleista herättäminen nousee ainutlaatuiseksi ja vastaväitteitä kestävänä merkkinä Jeesuksen jumalallisesta alkuperästä. Kari pohtii myös Jeesuksen sanoja: “Minä olen ylösnousemus ja elämä” ja niiden yhteyttä Vanhan testamentin Jumalan nimeen “Minä olen”. Opetus yhdistää raamatuntulkinnan, teologian ja arkielämän kysymykset: – Ihmeet ja tiede – Usko ja nykytieteen ennakko-oletukset – Sairaus, rukous ja kristityn arki – Miksi sairastuminen ei ole uskon puutetta eikä rangaistus – Kuolema ei ole loppu Lisäksi käsitellään juutalaisten johtajien reaktiota Lasaruksen herättämiseen ja sitä, miten pelko vallan menettämisestä johti päätökseen tappaa Jeesus – sekä mitä tästä voidaan oppia myös tämän päivän kirkollisessa todellisuudessa.

Psalmissa 18 sanotaan: "Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa." (Ps. 18:31)Vuodenvaihteessa joka kanavassa kysellään, teetkö uuden vuoden lupauksia. Mitä sinä olet vastannut? Erittäin hyvä päätös tälle vuodelle on syventyä Jumalan sanaan – joko aiempaa säännöllisemmin tai sitten jatkaa tuttuun tapaan säännöllisesti. Kannatan lämpimästi myös kaikkia päätöksiä liikkua reippaasti, nukkua riittävästi, huomioida läheisiä jne. Mutta tärkeintä meille ihmisille on suhde Jumalaan. Tee Raamatun lukemisesta säännöllinen, päivittäinen tapa. Se aika ei ole pois sinulta, sillä Jumala rohkaisee sinua Sanansa välityksellä.

Loppiaisena muistamme tietäjiä ja heidän Jeesukselle viemiänsä lahjoja. Meillä ei ole Jumalalle lahjaksi annettavana kuin omat syntimme, mutta Jumala on kääntänyt kuvion toisin päin. Hän on antanut meille lahjaksi oman armonsa. Jumalan lahjaa on, että Kristus on meissä ja meidän keskellämme (Kol. 1:27). 

Vuoden ensimmäinen messu, puhujana Verkoston pastori Eemil Kulju. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 4.1.2026. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Herran armo on uusi joka päivä (Val. 3:22-23). Joka päivä saamme turvata Jumalan anteeksiantoon yhä uudestaan. Hän ei muista menneitä, sillä kaikki on jo kerran ristillä hyvitetty. Pidetään kiinni tästä armosta ja palataan päivittäin Jumalan sanan ääreen, sillä hän haluaa rohkaista meitä sanallaan.Seurassasi Kirsi Tiira

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme. Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?1. Joh. 5: 1-5Seurassasi on Kirsi Jokela

Jumalan rauha ja Kristuksen rauha by PJSYllapito

Neljäs adventti, puhujana Verkoston pastori Tinja Halunen. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 21.12.2025. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.Tiit. 3: 4-8Seurassasi on Kirsi Jokela

Miksi Raamattu kuvaa uskon suurmiehiä niin vajavaisina? Miksi Abraham, Daavid, Jeremia ja muut Jumalan palvelijat esitellään ihmisinä, jotka tekevät virheitä, epäonnistuvat ja lankeavat? Tässä opetuksessa Leif Nummela johdattaa Roomalaiskirjeen äärelle ja näyttää, miten koko Vanha testamentti valmistaa tietä yhdelle täydelliselle: Jeesukselle Kristukselle. Opetuksen ytimessä on Paavalin sanoma vanhurskauttamisesta:“Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.” Vanhurskaus ei ole ihmisen ansiota, vaan Jumalan lahja. Se ei synny teoista, vaan se luetaan – aivan kuin kirjanpidossa – syntisen ihmisen hyväksi Kristuksen tähden. Leif avaa syvällisesti, mitä tarkoittaa “vieraaksi vanhurskaudeksi” kutsuttu todellisuus: Kristus eli täydellisen elämän meidän puolestamme ja lahjoittaa kuuliaisuutensa meille. Jumala lukee jumalattoman vanhurskaaksi, ei siksi että ihminen olisi muuttunut täydelliseksi, vaan siksi että Kristus on.

Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu. Hän lupaa rauhan kansalleen, omilleen – älkööt he enää eksykö mielettömyyteen! Hän antaa apunsa niille, jotka häntä palvelevat, ja niin meidän maamme saa takaisin kunniansa. Laupeus ja uskollisuus kohtaavat, oikeus ja rauha suutelevat toisiaan. Uskollisuus versoo maasta ja oikeus katsoo alas taivaasta. Herra antaa kaiken hyvän, maa antaa satonsa. Herran edellä kulkee oikeus, se valmistaa tien Herralle.Psalmi 85: 9-14Seurassasi on Kirsi Jokela

Tässä opetuksessa Mika Falk keskustelee Timo Poikolaisen kanssa Johanneksen evankeliumin ainutlaatuisesta alusta – tekstistä, joka avaa joulun ydinsanoman kosmisessa mittakaavassa. Johanneksen evankeliumin prologi (Joh. 1:1–18) vie meidät ajassa taaksepäin luomiseen saakka ja paljastaa, kuka Jeesus todella on: Sana, joka oli Jumalan luona ja joka oli Jumala. Tässä opetuksessa pysähdytään pohtimaan, mitä tarkoittaa se, että ääretön Jumala tuli ihmiseksi, telttaili keskellämme ja ilmoitti Isän – täynnä armoa ja totuutta. Opetus kutsuu katsomaan joulua pintaa syvemmältä: ei vain perinteenä, vaan ainutkertaisena tapahtumana, jossa Jumala paljastaa todelliset kasvonsa – rakkauden, armon ja totuuden kasvot. Tervetuloa mukaan tutkimaan sanaa ja valmistautumaan jouluun Johanneksen evankeliumin äärellä.

Kolmas adventti, puhujana Verkoston pastori Eemil Kulju. Taltioitu Verkoston Kauneimmat joululaulut -messussa, Munkkivuoren kirkossa su 4.12.2025. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Tällä opetuskerralla Ilkka Rytilahti johdattaa meidät Johanneksen evankeliumin lukuun 10 – kohtaan, jossa Jeesuksen salaisuus alkaa avautua yhä kirkkaammin. Reaktiot Jeesukseen ovat ristiriitaisia: osa epäilee, osa torjuu, jotkut jopa raivostuvat. Silti Jeesus itse paljastaa, kuka hän todella on: lampaiden portti, hyvä paimen ja se, joka antaa yltäkylläisen elämän. Opetuksessa kuljemme läpi koko Raamatun suuren paimen-teeman psalmeista profeettoihin ja sieltä Jeesuksen omaan toimintaan. Rytilahti avaa, miten Jeesus jatkaa ja ylittää Vanhan liiton kertomukset – Jumalan läsnäolo ei ole enää etäinen, vaan tullut keskellemme lihaksi tulleessa Sanassa. Miten Jeesus vielä tänäänkin etsii, kutsuu ja löytää – niin Suomessa kuin Lähi-idässäkin. Opetus haastaa kysymään: Onko Jeesus minulle kaukainen vai tunnenko hyvän Paimenen äänen?

Toinen adventti, puhujana Verkoston pastori Riikka Hartikainen. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 7.12.2025. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Roomalaiskirjeen sydän – yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden” Tällä Roomalaiskirjeen luennolla Leif Nummela vie meidät suoraan kristillisen uskon ytimeen: siihen, miten Jumala tekee syntisen ihmisestä vanhurskaan – ei tekojen, vaan yksin uskon kautta. Opetuksessa korostuu erityisesti: • Jumalan vanhurskaus – Hän on ollut koko ajan oikeudenmukainen, kun tiesi Kristuksen tulevan kantamaan syntimme. • Vanhurskauttaminen yksin uskosta – mikään lain teko ei tuo meitä Jumalan eteen, vaan Jeesuksen täydellinen sovitustyö. • Kerskaamisen loppu – koska pelastus on kokonaan Jumalan teko, ihmiselle ei jää mitään omaa ansiota. • Hyvät teot oikeassa valossa – ne eivät ansaitse armoa, mutta ne syntyvät uskon hedelmänä ja uudistuneesta sydämestä. • Kristityn jatkuva parannus – ei ansaitsemista vaan Jumalan armon uudelleen ja uudelleen vastaanottamista. Leif muistuttaa vahvasti uskonpuhdistuksen ytimestä: “Tästä opista ei voi perääntyä – sillä ilman Kristuksen armoa kaikki on menetetty.” Jos haluat ymmärtää, mitä tarkoittaa, että pelastus on yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden, tämä opetus on sinulle.

Opiskelemme raamattupiirissä Elian, Elisan ja Jeremian taistelun täyteistä elämää ja julistusta oman aikansa jumalattomuuden keskellä. He eivät antaneet periksi Jumalan sanasta – eikä meidänkään pitäisi antaa.

Raamattutunti 26.11.2025: Jouni Tajasvuo

Opiskelemme raamattupiirissä Elian, Elisan ja Jeremian taistelun täyteistä elämää ja julistusta oman aikansa jumalattomuuden keskellä. He eivät antaneet periksi Jumalan sanasta – eikä meidänkään pitäisi antaa.

Tässä syvällisessä opetuksessa Leif Nummela avaa Roomalaiskirjeen ja Heprealaiskirjeen suurta sanomaa: Jeesus Kristus on armoistuin - hilasterion, jonka Jumala on asettanut sovitukseksi meidän syntiemme tähden. Raamattu kehottaa meitä: “Astukaamme rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme.” Mitä tämä armoistuin tarkoittaa? Leif vie meidät Vanhan testamentin kaikkeinpyhimpään – liitonarkin kannelle, jonne ylipappi vei uhriveren vain kerran vuodessa. Tämä armoistuin, sovituksen paikka, oli esikuva Kristuksesta. Jeesuksessa lopullinen uhri on annettu. Veri, joka ennen pirskotettiin salassa väliverhon takana, on nyt Golgatan kukkulalla vuodatettu kaikkien nähtäväksi, kaikkia varten. Opetuksessa käydään läpi: • mitä hilasterion tarkoittaa ja miksi se on kristinuskon ydinsana • kuinka Vanhan testamentin uhripalvelus valmistaa tietä Kristuksen sovitukselle • miksi veri on sovituksen perusta • miten Jeesuksen uhri lopettaa eläinuhrit ikuisesti • miten Jumalan vanhurskas viha kohtaa Kristuksessa täydellisen sijaiskärsijän • miksi tämä sanoma on kristinuskon sykkivä sydän, jota ilman usko menettää merkityksensä Leif jakaa myös koskettavia esimerkkejä siitä, kuinka sovituksen sanoma puhuttelee yhä nykypäivänä – ja miten lopulta kaikkein oppineinkin teologi huipentaa elämänsä sanoihin: “Jeesuksen Kristuksen veri.” Tämä opetus kutsuu jokaista näkemään, mitä Jumalan armo todella maksoi – ja miksi juuri siksi voimme tulla rohkeasti Kristuksen luo. “Se riittää. Se riittää ikuisesti. Ja se on sinua varten.”

Kenelle annetaan valta, kunnia ja kuninkuus? Puhujana Verkoston pastori Tinja Halunen. Taltioitu Verkostomessussa Munkkivuoren kirkossa su 23.11.2025. Verkosto on pääkaupunkiseudulla toimiva evankelis-luterilainen seurakuntayhteisö. Verkosto rakentuu messujen, erilaisten pienryhmien ja tavoittavan työn varaan. Ytimessä on Jumalan ja toisten ihmisten kohtaaminen ja elämän jakaminen. www.verkosto.net

Jumalanpalvelus 23.11.2025 Saarna: Juhani Jämsen

Rukoushetki uskollisuudesta Jumalan rakkaudessa. Miten voimme juurtua Jumalaan syvemmin ja syvemmin?