Podcasts about taloustutkimuksen

Thomas Pikettyn Pääoma ja ideologia (suom. Saana Rusi ja Maarit Tillman-Leino, Into 2024) piirtää kuvan 1980-luvulla alkaneesta puoluepolitiikan murroksesta, jossa perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on menettänyt merkityksensä ja tulonjakopolitiikan sijaan harjoitetaan identiteettipolitiikkaa. Tämä muutos synnytti myös kansallismieliset liikkeet, kirjoittaa ranskalaisekonomisti. Taloustieteen rocktähdeksikin titleerattu vuonna 1971 syntynyt Piketty esittää talousjärjestelmän uudistamiseen radikaalin toimintasuunnitelman, jossa omistamisesta tulee väliaikaista ja kapitalismi käytännössä verotetaan hengiltä. Järkälemäisen teoksen teesejä ja maailmankuvaa avaavat ja tarkastelevat studiossa kirjan käännöstyötä johtanut taloustieteen professori Markus Jäntti, ekonomisti Heikki Pursiainen ja Uuden talousajattelun keskuksen asiantuntija Antti Alaja. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kestääkö perussuomalaisten kannatus hallituksessa olon? Suosio on laskenut, mutta vuoden 2015 kaltaista romahdusta ei ole nähty. Mikä kaikki on toisin kuin vuonna 2015, kun puolue oli viimeksi hallituksessa? Mikä hallitusvastuussa on perussuomalaisille nyt vaikeinta? Aihetta analysoivat politiikan tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja nostaa lämmittelykysymykseksi hieman vakavamman aiheen, parhaillaan vietettävän Miesten mielenterveysviikon. Miehet hakevat apua harvemmin kuin naiset, vain joka kolmas avun pyytäjä on mies. Miksi meillä ei mielenterveysasiassa tasa-arvo toteudu? Taru Tujusen mielestä vaalit on ihmisen parasta aikaa! Siksipä hän nostaa pöydälle parhaillaan käynnissä olevat Yhdysvaltain välivaalit, joiden tulokset eivät vielä Pyöreän pöydän keskustelun aikana olleet selvillä. Tujunen arvioi tilannetta ja edustajainhuone näyttäisi menevän rebublikaaneille, mutta senaatista käydään tosi tiukkaa kamppailua. Vaikuttaa siltä, että ne osavaltiot, joissa on ollut Donald Trumpin siunaama senaattoriehdokas ovat olleet kohtuullisen pulassa. Tujunen antaa raatilaisille pohdittavaksi, kuka on mahdollisesti voittanut vaalit, entä kuka hävinnyt? Juha Itkonen haluaa puhua Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta, josta Aaltola kenties lopullisesti ja uskottavasti kieltäytyi Twitter viestissään 8.11. Itkosen mielestä meillä on nyt erikoislaatuinen tilanne, kun presidenttispekulaatioissa on tai ainakin oli kärkinimenä ihminen, ilman mitään aiempaa poliittista kokemusta. Lokakuun lopulla tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa Mika Aaltola päihitti suosiossa mm. Pekka Haaviston ja Olli Rehnin. Selvästi Mika Aaltola koskettelee suomalaisten sieluja eri tavalla kuin poliitikot! Olisiko poliittisesti kokematon presidentti maallemme uhka mahdollisuus vai jotain siltä väliltä? Anu Koivunen pureutuu aiheessaan kirjallisuuskritiikkiin. Maaria Ylikangas arvioi Hanna Brotheruksen vasta julkaistun kirjan "Henkeni edestä" Helsingin Sanomissa 4.11. Koivunen kertoo, että tästä kritiikistä seurasi hänen somessaan suurin kulttuuridebatti pitkään aikaan. Tässä keskustelussa todella moni oli sitä mieltä, että kriitikon olisi pitänyt luopua arvioimasta kirjaa, josta hän ei pidä ja kritiikki meni henkilöön. Onko kirjallisuuskritiikin tehtävä ajatella kirjailijan tunteita? Pitääkö kriitikon arvioida vain teoksia, joista hän pitää?

Metsänomistajat ovat yllättävän kiinnostuneita sijoittamisesta. Yli 70 prosenttia ilmoittaa sijoittamisen joko houkuttelevan tai olevan jo osa omaa arkea. Tulokset selviävät Taloustutkimuksen viime vuonna valmistuneesta Metsänomistaja sijoittajana -tutkimuksesta. Teksti: Heli SatuliLukija: Riikka Viljakainen

Kaikki alkoi kolmen kaveruksen – poliisin, sorvaajan ja insinöörin – kesken kotikeittiössä tehdyistä jäätelökokeiluista. Kotikeittiössä saaduista makuoivalluksista syntyi 3 kaveria -jäätelöbrändi, joka nyt seitsemän vuotta myöhemmin on Taloustutkimuksen mukaan Suomen arvostetuin jäätelöbrändi. Tänään Unelmaduunarissa puhutaankin jäätelötehtailija Heikki Huotarin kanssa siitä, miten pärjätä ja menestyä pienenä tekijänä jättien rinnalla. Entä riittääkö tahtotila, jos alkuun ei ole osaamista? Puhumme myös jäädäkseen tulleesta vegaanibuumista ja siitä, miten se vaikuttaa pientuottajien tekemiseen, kun tuotteiden pääraaka-aineet ovat eläinperäisiä.

Vaalitulosta erittelevät professori Elina Kestilä-Kekkonen Turun yliopistosta, politiikan toimittaja Unto Hämäläinen ja poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Puolueensa onnistumista arvioivat puheenjohtaja Antti Rinne SDP:stä, Vihreiden entinen puoluesihteeeri Panu Laturi ja kansanedustajat Laura Huhtasaari Perussuomalaisista, Juha Rehula Keskustasta sekä Juhana Vartiainen Kokoomuksesta. Oulun vaalipiirin tulosta tarkastelee Samuli Pohjamo, keskustalaisen Suomenmaan entinen päätoimittaja. Erkki Virtanen muistuttaa kolumnissaan Suomen velkaantuvan edelleen. Vaalien jälkeiseen elämään tähyävät Tuuli Kaskinen, ilmastoasioihin erikoistunut neuvonantaja Demos Helsinki -ajatushautomosta ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Pirjo Auvinen juontaa.

Sote- ja maakuntauudistus muuttavat rajusti kuntien roolia ja tehtäviä. Millaisia päättäjiä kunnat tarvitsevät tulevalla vaalikaudella? Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden kunnanvaltuutetuilta vaaditaan? Poliittinen keskustelu ja vaikuttaminen on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Miten tämä vaikuttaa kuntapolitiikkaan? Miten some vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen? Markus Leikola ja Jussi Lähteen vieraina ovat Tampereen yliopiston kuntatutkija Jenni Airaksinen ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta on mies, joka tietää suomalaisten arvomaailmasta. Miten arvomaailmamme muotoutuu ja mihin suuntaan se on menossa? "Landepaukuista ja uusavuttomista kaupunkilaisista" puhuttiin Kaikki kotona -lähetyksen aluksi. Rahkonen kuvailee maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden olevan nykyään enemmän henkistä, ihmisen pään sisällä olevaa. - Muuttoliike on johtanut siihen että talonpoikaiset ja kaupunkilaiset arvomaailmat ovat meillä sekoittuneet. Tutkimusten mukaan yli 40 % suomalaisista kertoo lapsuuden tärkeimmän elinympäristön olevan maaseudun haja-asutusalue. Vaikka kiihtyvä muuttoliike vie asukkaita maaseudulta kaupunkeihin, niin lapsuudesta periytynyt arvomaailma säilyy edelleen. Suomessa on noin 5 % aidosti kaupunkilaisia, meillä on todella vähän urbaaneja ihmisiä. Taloustutkimuksen arvokyselyssä puhutaan kahtia jakautuneesta Suomesta: on maakuntasuomalaisten Pölöslandia ja edelläkävijöiden Stubblandia. Tutkimuspäällikkö Rahkosen mukaan maaseutu-kaupunki vastakkainasettelua on vielä jonkin verran. - Olen yllättynyt siitä että nyt kun keskusta nousi valtaan suurimpana puolueena, olisi voinut odottaa että maaseutu - kaupunki vastakkaisuus olisi noussut poliittisessa keskustelussa myös keskiöön. Näin ei käynyt. Se johtuu ehkä siitä, että meillä on nyt mietittävänä kansakuntaa yhdistäviä suurempia ongelmia, kuin se että kuka on landelta ja kuka on cityjuppi. Keskustan nousu on kuitenkin palauttanut keskusteluun vanhan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun esimerkiksi asuntopolitiikan, haja-asutuksen ja koko maan asuttamisen muodoissa. Maaseudun ja kaupunkien välinen arvokuilu ei ole ainoa kuilu joka meitä suomalaisia jakaa. Taloustutkimuksen arvobarometrissä todetaan, että tuskin koskaan historiassa on nuorten ja vanhojen ikäluokkien arvomaailmoissa ollut niin suuret erot kuin nyt. Mikä kuilun on näin syväksi kaivanut? Maailma on nykyään niin erilainen kuin kymmeniä vuosia sitten muistuttaa Rahkonen.  - Suuret ikäluokat ovat lapsuudessa eläneet niukkuudessa, kun taas 80-90 -luvulla syntynyt Y-sukupolvi on kasvanut yltäkylläisyyden maailmassa. Suuret ikäluokat ovat kasvaneet ajattelutapaan, että työn tekeminen ja materialisen elintason kasvattaminen on tie onneen. Suhtautuminen työhön on heillä lähes uskonnollis-viritteinen.  - Y-sukupolvella materialiset perusasiat ovat kunnossa. Työ on heille väline, jolla hankitaan rahaa ja toteutetaan itseään. He arvostavat vapaa-aikaa ja elämyksellisyyttä. Nuorilla modernit, humanistiset pehmeät arvot ovat pinnalla.  Mikä meidän arvojamme muuttaa? Suomessa tärkein arvojen muuttaja on kaupungistuminen kertoo Rahkonen. Ihmiset hakevat helpompaa ja mukavampaa elämää kaupungista. - Yli puoli miljoonaa ihmistä tulee muuttamaan maalta kaupunkeihin lähi vuosikymmenien aikana. Toinen megatrendi on globalisaatio ja kolmantena tulee digitaalisuus, joka tuo kaiken lähemmäksi.   Kaikille suomalaisille yhteisiä arvojakin vielä löytyy huomauttaa Rahkonen.  - Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat edelleen oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja kunnioitus toisia kohtaan. Arvomme ovat maailman mitassa aika hyvät ja ihailtavat. Niitä kannattaa yhä puolustaa. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen vieraili Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 25.8.2015. Toimittajana oli Sanna Pirkkalainen.

Suomessa on vähän yli 1000 ammattinäyttelijää. Näyttelijän ammatti on edelleenkin nuorten toiveammatteja mutta muuten se ei enää nauti mitään erityistä arvostusta. Taloustutkimuksen tekemän mittauksen mukaan näyttelijän työ on yhtä arvostettua kuin yliluutnantin ammatti. Mutta millaista on olla suomalainen näyttelijä? Miltä suomalainen teatteri ja sen tulevaisuus näyttävät näyttelijän silmin? Roman Schatzin vieraana ovat Kati Outinen ja Martti Suosalo.