Podcasts about politiikan

Lauantaikerhon kevätkauden viimeiseen jaksoon saadaan kunnia-arvoinen vieras, sillä studioon saapuu tuleva pormestari. Kuka on Daniel Sazonov, kolmekymppinen kokoomuslainen, jonka sanotaan johtaneen Helsinkiä kulisseissa jo pidempään?Politiikan toimittajat Milla Palkoaho ja Veera Paananen yrittävät saada Sazonovin mukaan spekuloimaan tulevaa kaupunkiympäristön apulaispormestaria, sillä Sdp:n valinta on yhä mysteeri.Jaksossa myös muistellaan vaali-illan jännitysnäytelmää ja suututetaan tuleva pormestari.

Puoliväliriihen tulokset paljastettiin keskiviikkoiltana: luvassa on massiivisia veronkevennyksiä ja ruuvin kiristelyä sieltä täältä.Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho tapaavat studiossa alle 12 tuntia hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen. Päätöksiä pureskellaan pienessä shokissa.Onko dynaamisten vaikutusten nimeen vannominen katteetonta optimismia? Kasvaako hallituksen ja ammattiyhdistysliikkeen välinen railo? Ja kenelle soitetaan kun Niku Määttäsellä on vapaapäivä?

Perussuomalaiset koki vaaleissa rökäletappion, mutta haavojen nuolemiseen ei ole nyt aikaa. Puoliväliriihi häämöttää, ja Kelan pääjohtajakin pitäisi saada valittua. Politiikan toimittaja Teemu Muhonen kävi tapaamassa valtiovarainministeri Riikka Purraa. Tässä jaksossa hän kertoo Veera Paanaselle ja Hanna Mahlamäelle, mitä haastattelusta jäi käteen. Onko edessä ikävien päätösten jälkeen vaihteeksi mukavia päätöksiä?Jaksossa kuullaan myös Lauantaikerhon punnittu ja lopullinen vaalianalyysi.

Miksi ihmeessä keskusta käskyttää kansalaisia vaihtamaan keskelle? Kuinka perussuomalaiset voivat väittää, että Suomen voisi äänestää terveeksi? Miten niin kaiken voisi tehdä reilummin, kuten SDP:n verkkosivuilla annetaan ymmärtää? Politiikkaradion perjantaishow Puheet päreiksi arvioi puolueiden mainoslauseita. Iskevätkö puolueiden iskulauseet äänestäjän tajuntaan, vai tajunnan ohitse? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Talous ei kasva, väestö vanhenee, ja puolustukseen pitää laittaa rahaa. Suomi ei myöskään saa velkaantua lisää, sanovat poliitikot.Silti puolueet lupaavat vaaliohjelmissaan aina vain parempia sote-palveluja. Kuulostaako rehelliseltä yhtälöltä?Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho kutsuivat vieraakseen taloustieteilijä Niku Määttäsen, josta on tullut suorastaan näiden vaalien ilmiö.Määttäsen nimeä hoetaan joka toisessa vaalitentissä. Jaksossa pohditaan, saadaanko hyvinvointivaltio pidettyä pystyässä, ja millä ilveellä.

Kuntien rahoista jo 60 prosenttia uppoaa kouluihin ja päiväkoteihin. Vaaleissa puolueilla olisi siis parempi olla ideoita siihen, miten suomalaisnuorten oppimistulokset saadaan nousuun.Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho kutsuvat vieraakseen suureen koulujaksoon opettajan ja tutkijan Leea Lakan. Hän istui väitöskirjaansa varten yhden lukuvuoden ajan ysiluokan takarivissä ja havainnoi, mitä siellä tapahtuu.Lakan mielestä Suomesta puuttuu ”vastuullisen jäpätyksen malli”. Sillä päästäisiin jo pitkälle, hän sanoo.

Lauantaikerhon neljännen jakson teemana on Helsingin kasvu, kehittäminen ja kaupunkisuunnittelu. Yli kahdeksan tuhannen stadilaisen tahtia kasvava kaupunki sijaitsee kapealla niemennokalla, joten haasteita riittää.Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho saavat vieraakseen kaksi päättäjää, jotka ovat jättäneet kädenjälkensä siihen, millainen kaupunki Helsinki on nyt ja tulevaisuudessa. Jaksossa kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu Otto Meri (kok) vastaavat kuulijakysymykseen rumasta rakentamisesta ja miettivät, mitä olisi voinut tehdä toisin. Itseruoskinnan lisäksi kehutaan Helsingin metsiä ja Kaisatunnelia.

Alustojen vallan erikoisjaksossa taustalla toimivaan tutkimushankkeeseen vuoden vaihteessa mukaan hypännyt valtiotieteen tohtori ja monessa EU-liemessä keitetty LauraNordström ja vanha tuttu akatemiatutkija Matti Ylönen suuntaavat katseensa Brysselin lobbauskulttuurin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Millaista valtaa lobbaajat oikein käyttävät? Kuka lobbaa ja ketä, ja missä nämä aulat oikein sijaitsevatkaan? Näiden kysymysten lisäksi luodataan podcastin taustalla toimivan tutkimushankkeen Seeing Like a Tech Firm: Advocacy in the Era of Platform Capitalism tutkimuskohteisiin ja tavoitteisiin. Podcastin fanit saattavat kuulla lisää myös Laurasta kevään kuluessa. Pysykäähän linjoilla!Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittavat Suomen akatemia ja Helsingin Sanomain säätiö.Toimittaja: Matti YlönenTuottaja: Toivo HurstiMusiikki: Pasi Savonranta ja Pietu KorhonenJakson lukemisto (viittausärjestyksessä): Nordström, L., & Teivainen, T. (2023). Inclusion of IMF in eurozone crisis management: Legitimacy through external expertise and internal depoliticisation. Global Society, 37(4), 485-505. Farrell, H., & Newman, A. L. (2019). Weaponized interdependence: How global economic networks shape state coercion. International security, 44(1), 42-79. Palkoaho, M. (26.01.2025). Some | Sebastian Tynkkysestä tuli Elon Muskin soturi: Näin hän selittää uutta aikakautta. Helsingin Sanomat. von der Leyen, U. (2024). Henna Virkkunen - Mission letter. Euroopan komissio. Gorwa, R., Lechowski, G., & Schneiß, D. (2024). Platform lobbying: Policy influence strategies and the EU's Digital Services Act. Internet Policy Review, 13(2), 1-26. EU Integrity Watch: Monitor potential conflicts of interests. (ei pvm.). Noudettu 27. helmikuuta 2025, osoitteesta https://www.integritywatch.eu Bradford, A. (2019). The Brussels Effect: How the European Union Rules the World. Oxford University Press. Ylönen, M., Mannevuo, M. & Kari, N. (2022). Viestintätoimistojen valta — Politiikan uudet pelurit. Vastapaino. Korkea-Aho, E. (2021). Legal lobbying: The evolving (but hidden) role of lawyers and law firms in the EU public affairs market. German Law Journal, 22(1), 65-84. Korkea-Aho, E. (2016). ‘Mr Smith Goes To Brussels': Third Country Lobbying and the Making of EU Law and Policy. Cambridge Yearbook of European Legal Studies, 18, 45-68. Lobbaus Suomen kunnissa -tutkimushanke (Itä-Suomen yliopisto)Tekstivastine omalla sivullaan

Lauantaikerhon vaalikevään toisessa jaksossa puhutaan sotesta: Onko järjestelmä todellisuudessa kriisissä ja jos on, johtuuko se soteuudistuksesta?Politiikan toimittajat Veera Paananen ja Milla Palkoaho saavat vieraakseen THL:n johtavan tutkijan Liina-Kaisa Tynkkysen, joka selittää, mistä kriisipuhe kumpuaa ja mitä sille voisi tehdä. Tynkkynen näkee tulevaisuudessa myös toivoa.Jaksossa pohditaan soten ja sen tulevaisuudennäkymien lisäksi aluevaltuutettujen valtaa: Onko valtiolta budjettinsa saavat hyvinvointialueet kuin lapsia karkkipäivänä, vai onko hyvinvointialueilla oikeastaan vielä vähemmän valinnanvaraa?

Saksassa vallan uskotaan vaihtuvan ensi viikon liittopäivävaaleissa. Mielipidekyselyiden mukaan suurimmaksi puolueeksi nousee kristillisdemokraattien CDU. CDU:n johtaja Friedrich Merz haluaa vahvistaa Saksan roolia Euroopassa. Hän on luvannut ensimmäisenä päivänään liittokanslerina matkustaa sekä Varsovaan että Pariisiin. Osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue, AfD voi jopa kaksinkertaistaa kannatuksensa edellisvaaleista ja nousta Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. AfD haluaa Saksan ulos EU:sta ja sulkea Saksan rajat. Puoluetta pidetään myös Venäjä-mielisenä. Ohjelmassa kuullaan AfD:n kannattajilta, mikä puolueessa vetoaa. Saksan hallitusneuvotteluista ennakoidaan jälleen pitkiä. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta, voiko AfD päästä myös hallitukseen vai pitääkö palomuuri, jolla on tähän asti estetty äärioikeiston hallitusvaltaanpääsyä. Politiikan tutkijoiden mukaan merkkejä palomuurin heikentymisestä Saksassa jo on, sillä Merz on sanonut CDU:n voivan äänestää esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä samoin kuin AfD. Maahanmuuton rajoittaminen on noussut Saksan päävaaliteemaksi useiden maahanmuuttajataustaisten tekemien hyökkäysten vuoksi. Viimeksi tällä viikolla afganistanilaismies ajoi auton väkijoukkoon Münchenissä. Ohjelmassa pohditaan myös, ryhtyykö Saksa Merzin johdolla vahvistamaan asevoimiaan ja nostamaan puolustusmenoja. Merz kannattaa Ukrainan tukemista, mahdollisesti järeämminkin asein. Suomalaistutkija arvioi ohjelman lopuksi, millaisilta Suomen ja Saksan suhteiden näkymät vaikuttavat, jos CDU voittaa. CDU:n sisarpuolue Suomessa on Kokoomus. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Katarina Baer ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pääministeri Petteri Orpo vakuuttaa hallituksensa yhtenäisyyttä viimeaikojen irtiotoista huolimatta. Irtiotoilla Orpo viittaa kansanedustaja Teemu Keskisarjan (ps.) esiintymiseen itsenäisyyspäivänä 612-kulkueessa, johon suojelupoliisin arvion mukaan osallistui aiempien vuosien tavoin äärioikeistoa. Onko Orpon vakuuttelu hallituksen yhtenäisyydestä uskottavaa? Miksi Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei näe "intressiä" käsitellä Keskisarjan tapausta ryhmässä, vaikka pääministeri on toistuvasti tuominnut 612-kulkueessa esiintymisen? Miksi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) lähti kuunteluoppilaaksi tulehtuneissa tunnelmissa kokoustaneeseen sote-valiokuntaan? Politiikan tuoreimpia uutisia analysoivat politiikan toimittajat Antonia Berg (MTV Uutiset), Erno Laisi (Ilta-Sanomat) ja Matti Koivisto (Yle Uutiset). Politiikkaradion toimittaa Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Ranskan kirjeenvaihtaja Miina Väisänen kertoo tuoreimmat kuulumiset Ranskasta missä maan hallitus on kaatumassa. Euroopan vakaus vaakalaudalla. Ranskan hallituksen kaatuminen povaa vaikeuksia koko Euroopalle kun Saksan johtokin on sekaannuksessa. Keskustelemassa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Politiikan uutisviikon nostoja. Perussuomalaisten reaktiot 612-marssiin, puolustuksen määrärahat, ehkä kaapelirikot. Studiossa Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Alec Neihum MTV:stä. Etelä-Korean presidentin eroa vaaditaan tämän yritettyä saada voimaan poikkeustilan. Mitä demokratiastaan tunnetussa maassa tapahtuu? Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo mikä tilanne siellä on nyt. Toimittaja Maija Salmen lehtikatsaus avaa Etelä-Amerikan medioiden puhutuimpia aiheita. Lähetyksen toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Justus Laitinen.

Yhdysvalloissa poikkeuksellisia käänteitä sisältänyt vaalivuosi on huipentumassa varsinaiseen vaalipäivään. Mielipidekyselyiden mukaan kamppailu on äärimmäisen tasaista, ja monissa vaa'ankieliosavaltioissa kannatuserot mahtuvat virhemarginaalin sisään. Ohjelmassa kysytään sekä demokraattien että republikaanien vaalikampanjoissa pitkään mukana olleilta asiantuntijoilta, millaisissa kampanja-asetelmissa varsinaiseen vaalipäivään mennään ja mitkä ryhmät ovat nousemassa ratkaisijan rooliin. Nuoret miehet näyttävät olevan kallellaan Trumpin suuntaan. Ohjelmassa kuullaan Pennsylvaniasta miksi. Sisällöllisesti vaalikampanjoissa demokraattien Harris on korostanut Trumpin olevan epäsopiva presidentiksi ja suoranainen uhka Yhdysvaltain demokratialle. Trump puolestaan on käyttänyt vaaliaseena yhdysvaltalaisten taloushuolia sekä paperittomien maahantuloa. Politiikan tutkijan mukaan moni yhdysvaltalainen katsookin, että vaaleissa ratkaistaan maan tuleva suunta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Talouskasvu – ja sen puute – aiheuttavat eduskunnassa isoja kiistoja. Viimeksi Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja Harry Harkimo hiillosti eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Petteri Orpoa (kok.) talouskasvusta. ”Te ette saa sitä taloutta kasvamaan”, kipuili Harkimo. Miksi politiikassa kaikki kaipaavat talouskasvua? Mistä politiikan ikikiista talouskasvusta kumpuaa? Mitä on talouskasvu? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Politiikkaa koskee suuri avoimuuden ja julkisuuden vaatimus. Kaikesta pitäisi pystyä keskustelemaan avoimesti. Oletetaanko poliitikkojen puhuvan mistä tahansa? Onko politiikassa niin sanottuja tabuaiheita, joista ei keskustella? Pitäisikö kaikki asiat tuoda esiin sellaisenaan – olivat ne kuinka vaikeita tahansa? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa aiheesta keskustelevat kansanedustajat Mia Laiho (kok.), Mika Poutala (kd.) ja Mika Kari (sd.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Ylen Hyvin sanottu -festivaalilla Lahden Sibeliustalossa 28.9.2024.

Miten väkivallan uhan voi tunnistaa pari- ja lähisuhteissa ja miten hakea apua itselle tai lähipiirilleen? Vieraina Ylen oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen, kehittämispäällikkö Elisa Niklander THL:stä ja vastaava sosiaalityöntekijä Tommi Tolmunen Pääkaupungin turvakoti ry:stä. Kyproksen hallintaan liittyvä ikuisuuskiista on jälleen valokeilassa, kun maan johtajat tapaavat epävirallisesti YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa. Kreikan-toimittaja Sara Saureen raportti Ateenasta. Palkkatasa-arvo on tapetilla eduskunnassa, kun hallitus vastaa tiistaina opposition välikysymykseen, joka liittyy niin kutsuttuun palkankorotusten vientimalliin. Vieraina kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Pia Kauma (kok.) ja Nina Malm (sd.). Tasavallan presidentti Alexander Stubbin kolmipäiväinen valtiovierailu alkaa Norjassa. Mitä vierailulta voidaan odottaa? Politiikan toimittaja Pirjo Auvisen raportti Oslosta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen. Tuottajana Matti Konttinen.

Presidenttiehdokas Donald Trump vyöryttää keskusteluissa valheita ja väittää maahanmuuttajien syövän kissoja. Yksi arvio on, että ilman Trumpia kärjistävä ja pilkallinen tyyli ei olisi lyönyt Suomessa yhtä vahvasti läpi. Miksi pilkalliset puheet hyödyttävät esittäjiään? Joutuuko niistä vastaamaan? Aiheesta keskustelevat eduskunnan varapuhemies Paula Risikko (kok.), vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Inka Hopsu ja perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius. Toimittajana on Antti Pilke. Keskustelu on nauhoitettu Hyvin sanottu -festivaalilla Lahdessa 27. syyskuuta.

Ensihoitajat pelastavat sotilaita rintaman tuntumassa. Ukrainasta raportoi toimittaja Antti Kuronen. Minkälaista tukea Ukraina voi länsimailta odottaa? UPI:n tutkija Tyyne Karjalainen ja Tamepereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto. Ranskaan on saatu uusi pääministeri. Pariisista raportoi toimittaja Miina Väisänen. Kykeneekö poliisi turvaamaan yhteiskuntaa säästöpaineista huolimatta? Vieraana uusi poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki. Lähetyksessä haastateltavana myös Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Mikko Haapanen, Veera Sinervo, Marija Skara. Tuottajana Annette Blencowe.

Politiikan toimittajat kertovat, mitä hallituksen tilanteesta ja tiistaina alkavasta budjettiriihestä pitää ajatella. Aiheesta puhuvat Antti Pilkkeen kanssa Iida Hallikainen Ilta-Sanomista, Teemu Luukka Helsingin Sanomista ja Hannu Tikkala Ylestä.

Salaliittoteoriat vaikuttavat nousseen marginaalista laajempaan poliittiseen keskusteluun. On tärkeä huomata, että ne eivät ole enää mitään harmittomia pikkujuttuja ja naurun aiheita, vaan niillä todella tehdään politiikkaa ja hämärretään yhteiskunnallista keskustelua. Joskus salaliittoteorioilla levitetään valheellista tietoa, mutta ehkä kimurantimpaa on se, kuika aito tiede ja tiedonvälitys pyritään kyseenalaistamaan. Yliopistotutkija Niko Pyrhönen on tutkinut ilmiötä laajasti ja on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkijan Markus Kantolan uusi tietokirja Aatteiden Yhdysvallat: Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan (Gaudeamus, 2024) avaa teoksessaan Yhdysvaltojen poliittisen ajattelun kehitystä viimeisen sadan vuoden ajalta. Kantola tarkastelee teoksessaan, miten älymystön ideat ovat muokanneet maan politiikkaa ja vaikuttaneet jopa presidenttien päätöksiin. Kirja käsittelee laajasti erilaisia teemoja kapitalismikritiikistä kansalaisoikeusliikkeisiin ja uusliberalismiin. Kantolan mukaan yhdysvaltalaiset intellektuellit keskittyvät enemmän oman aatteellisen ryhmänsä ylläpitoon kuin laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Myös aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helon vuoden 2022 tietokirja Ihanteiden kansakunta – Amerikan Yhdysvaltojen historia käsitteli Yhdysvaltoja aatehistoriallisesta näkökulmasta. Suurvaltaa voi ymmärtää paremmin, jos muistaa että Yhdysvallat perustettiin tasavallaksi eikä demokratiaksi, antiikin maailmasta ja Rooman tasavallasta mallia hakien. Miten tasavaltalaisuus ohjaa Yhdysvaltain nykypolitiikkaa? Miten aatteiden kehitys on muovannut maailman vaikutusvaltaisinta valtiota, ja mihin suuntaan se on menossa? Ketkä älymystöstä ovat olleet USA:n peräsimessä, ja ketkä ovat tämän päivän yhdysvaltalaisintellektuellit? Keskustelemassa ovat teologi, Britannian ja Yhdysvaltojen politiikan tutkija Markus Kantola ja aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Mitä jäi käteen kesän käännytyslaki-keskusteluista, tunnin juna -kiistasta ja miltä näyttää politiikan syksy? Keskustelemassa toimittajat Eeva Lehtimäki MTV3:lta, Rane Aunimo Demokraatti-lehdestä ja Ossi Kurki-Suonio Kauppalehdestä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Jussi & Toivo ovat palanneet kesälomiltaan entistä ehompina. Uutisten ja politiikan maailmassa on kuitenkin ehtinyt tapahtua yhtä sun toista mielenkiintoista, joten tässä jaksossa kerrataan heinäkuun käänteitä.Analyysiä kaiverretaan Ison-Britannian parlamenttivaaleista ja uudesta hallituksesta, Ranskan kansalliskokouksen umpisolmusta, Donald Trumpin murhayrityksestä ja Joe Bidenin vetäytymisestä presidenttikisasta sekä luonnollisesti myös miesten jalkapallon EM-finaalista.Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Eduskunnassa on vielä liuta asioita käsiteltävänä ennen istuntotaukoa. Miten niistä selvitään? Studiossa eduskuntaryhmien puheenjohtajat Antti Kurvinen (kesk) ja Jussi Saramo (vas) sekä varapuheenjohtajat Pia Kauma (kok) ja Vilhelm Junnila (ps). Politiikan superviikko on alkamassa Ruotsin Almedalenissa. Kokouksesta raportoi Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Pirjo Auvinen. Helle kurittaa Etelä-Eurooppaa. Maija Salmi kertoo tilanteesta Espanjassa ja Etelä-Ranskassa, Maija Liuhto Turkissa. Suomessakin hellesää yleistyy. Mihin meidän on kuumina kausina sopeuduttava? Vieraana tutkimusprofessori Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Anssi Väisänen, tuottaja Hanna Juuti.

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen, mikä tarkoittaa sitä että Kaikki Uusiksi -podcast karkaa hyvin ansaitulle kesätauolle.Sitä ennen käsitellään kuitenkin politiikan viimeisimmät käänteet ja puheenaiheet sekä Suomesta että muualta. Jussi on jo ottanut varaslähdön mökkikesään ja osallistuu jaksoon etäyhteydellä, mutta Toivo hikoilee vielä studiossa.Politiikan ja yhteiskunnallisten sisältöjen lisäksi jaksossa keskustellaan myös miesten jalkapallon EM-turnauksesta, joka on tietysti poliittinen ja yhteiskunnallinen asia.Kaikki Uusiksi -podcast jää kesätauolle ja palaa eetteriin elokuussa 2024.Support the Show.Tue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Keskusta ja RKP saavat viikonloppuna uudet puheenjohtajat ja Vasemmistoliittokin hakee uutta luotsia. Miten kotimaan politiikassa asetutaan uusiin uomiin EU-vaalituloksen jälkeen? Vieraina vastaava päätoimittaja Erkka Railo, MustRead ja väitöskirjatutkija Theodora Helimäki, Helsingin yliopisto. Suomi on mukana Nato-harjoituksessa Romaniassa. Bukarestista raportoi ulkomaantoimittaja Roni Kuronen. Kiina ei osallistu Sveitsissä alkavaan rauhankonferenssiin. Mikä on Kiinan rooli Ukraina-politiikassa? Pekingistä raportoi Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Millaisin eväin ja odotuksin Ukrainan rauhanprosessia pohditaan viikonloppuna Sveitsissä? Vieraina asiantuntija Mikko Patokallio, CMI ja johtava tutkija Sinikukka Saari, Ulkopoliittinen instituutti. Kultaranta-keskustelujen toinen päivä käynnistyy, mitä tänään luvassa? Politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta raportoi Presidentinlinnasta. Juontaja Seija Vaaherkumpu, toimittaja Seppo Kivimäki, tuottaja Marija Skara.

Suomen tilanne on vakava. Tarvitaan uudenlainen ihmistyyppi, joka yhdistää porvarillisen säästäväisyyden ja vasemmistolaisen höveliyden – mutta mistä löytäisimme moisen politiikan yksisarvisen? Kestääkö Mika Malirannan kantti Matti Apusen arvonlisäveroaiheisessa revolverihaastattelussa, vai lyökö hän pyyhkeen kehään ja vastaa "mene ja tiedä"? Miten ravintoloiden pöytävarauksista saataisiin irti maksimaalinen hyöty? Ja miksi, oi miksi, saksalainen poliitikko haluaa asettaa dönerille hintakaton?

Mitä Sanna Marinin someviestintä kertoo ajan hengestä? Onko politiikka läpinäkyvämpää, jos näemme poliitikon hakkaamassa halkoja? Onko selfie matkalla presidentin hautajaisiin okei? Populismin tutkija Yannick Lahti ja veteraanitoimittaja Matti Mörttinen analysoivat kirjassaan Politiikan pinnan vangit uutta poliittista kulttuuria, jossa tunne korvaa älyn. He kertovat ohjelmassa läpinäkyvyyden illuusiosta ja tuohtumuksen sietämättömästä keveydestä.

Politiikka on pinnallistunut, väittävät tietokirjailijat Yannick Lahti ja Matti Mörttinen uutuuskirjastaan Politiikan pinnan vangit. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Poliittiset lakot jatkuvat myös huhtikuussa, jolloin painetta lisää vielä hallituksen kehysriihi miljardisäästöineen. Mitä on edessä? Mitkä hallituksen ajamista työmarkkinamuutoksista toteutuvat, mitkä eivät? Mitä SAK lakkoilulla enää hakee? Mitä pitäisi ajatella viime viikkojen oudoista vedoista? Aiheesta puhuvat työmarkkinoihin keskittyneet toimittajat Teemu Muhonen Helsingin Sanomista, Olli Kuivaniemi Kauppalehdestä ja Antti Pilke Politiikkaradiosta. Suora lähetys.

Kiista paikallisesta sopimisesta on politiikan ikiliikkuja. Eduskunnassa paikallisesta sopimisesta on riidelty ainakin 1990-luvulta lähtien. Mistä paikallisen sopimisen kestoriidassa on kyse? Tarkoittaako paikallinen sopiminen työehtojen heikentämistä vai parantamista? Miksi puhe paikallisesta sopimisesta on vaikeaa, epäselvää, epämääräistä jopa hähmäistä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Euroopassa oikeistopuolueet ovat nousseet valtaan joka toisessa EU-maassa. Onko poliittinen valtakamppailu Euroopassa päätymässä oikeiston voittoon? Piirretäänkö kesäkuun eurovaaleissa EU-parlamentin värikartta oikeiston äänillä uusiksi? Kykeneekö radikaalioikeisto rikkomaan sosiaalidemokraattien ja keskustaoikeiston enemmistön Euroopan parlamentissa? Kääntävätkö keskustaoikeistolaiset valtapuolueet selkänsä keskiryhmille? Rakennetaanko hallituksia jatkossa laitaoikeiston tai äärioikeiston kanssa? Politiikan nykytilaa Euroopassa arvioivat Eurooppa tutkimuksen -keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen, sekä poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten Nato-jäsenyys näkyy politiikan tai eduskunnan ilmapiirissä? Tuoko Nato-ratkaisu Suomeen uutta ulkopolitiikan avoimuutta, vai siirrymmekö yhden totuuden aikaan, jossa ulkopoliittista linjaa ei saisi kritisoida? Miten ulkopolitiikan historialliset linjaratkaisut vaikuttavat politiikan keskustelukulttuuriin? Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa Nato-päätöksen vaikutuksista politiikan ilmapiiriin keskustelevat kansanedustajat Krista Mikkonen (vihr.), Merja Kyllönen (vas.) ja Otto Andersson (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Keskustelu on äänitetty Ylen Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla Hämeenlinnan Verkatehtaalla 29.9.2023.

Politiikan nykyisestä ilmapiiristä ja puhekulttuurista keskustelevat kansanedustajat Markus Lohi (kesk.), Saara-Sofia Siren (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.). Politiikkaradion suoran lähetyksen Ylen Hyvin sanottu -festivaaleilta Hämeenlinnan Verkatehtaalta juontaa Linda Pelkonen.

Suomi on vakiintunut demokratia ja vahva oikeusvaltio, jossa OECD:n tutkimuksen mukaan kytee demokratian kriisi. Äänestysaktiivisuus on matala, sananvapauden tila heikentynyt ja kansalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa Pohjoismaihin verrattuna vähäistä. Onko suomalainen kansanvalta hiipumassa? Parantavatko Facebookin ja X:n kaltaiset some-alustat kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, vai johdattaako ”algoritmidemokratia” kohti demokratian kriisiä? Missä ovat kansanvallan todelliset kipupisteet? Tuleeko uhka suomalaiselle demokratialle ulkoa- vai sisältäpäin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. – Politiikan penkkiurheilijalle kesä oli poikkeuksellinen, muistelee uusi puheenjohtaja ja kysyy, mistä nerokkaat panelistit olisivat halunneet puhua jo kesätauolla. – Mainintoja saavat Barbie-elokuva, yhden puoleen ratsastus ja solmiomuoti. Pekka Seppänen tivaa: Mitä kesän rasismikeskustelusta jäi käteen. Kaarina Hazard pohtii: Onko eläimistä tullut resurssin sijaan kanssatovereita? Juha Itkonen kysyy: Espoon teatterin nimeksi, tai ainakin logoksi, vaihdettiin &-merkki – onko se innovatiivisuutta vai idiotismia?

Hallitusta ovat ravistelleet perussuomalaisten ministerien rasistiset kirjoitukset, jotka tulivat julki kesällä. Pysyvätkö RKP:n rivit yhtenäisinä, jos oppositio äänestyttää kesätauolta palannutta eduskuntaa Riikka Purran ja Wille Rydmanin luottamuksesta? Studiossa elinkeinoministeri Rydman, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Ukrainan sota, Nato-jäsenyys ja eduskuntavaalit nostattivat kevään kuluessa otsikoihin moninaisia politiikan sanoja. Tammikuussa politiikassa puhuttiin epeleistä ja Leopardeista. Helmikuussa miehistä, velasta ja käsistä. Maaliskuussa kuohuttivat vaalit ja luksuspalvelut. Huhtikuussa koittivat juhlapuheet ja Nato-jäsenyys. Kesäkuussa räjäyteltiin patoja, liikuttiin juntturasta sopuun ja grillattiin makkaroiden lisäksi poliitikkoja. Mistä sanoista politiikan alkuvuosi muistetaan? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Kevätkauden viimeisessä Pyöreässä pöydässä puhutaan mm. kaikkien aikojen naisvaltaisimmassa hallituksesta ja kritisoidaan hallitusohjelman kulttuurikäsitystä, arvuutellaan politiikan syksyä ja visioidaan autioituvan Suomen tulevaisuutta. Keskustelut jatkuvat elokuussa päätoimittaja, kirjailija Maria Petterssonin johdolla! Uusi kausi uuden puheenjohtajan kommennossa alkaa 23.8.2023. Pyöreä pöytä kiittää kaikkia kuuntelijoita ja toivottaa hyvää kesää!

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja kysyy: Mitä mieltä olette Jääkiekkoliiton pelisilmästä? – Kulttuurista lukutaidottomuutta, keskisormen näyttämistä? Juha Itkonen tarttuu Euroviisujen jälkipyykkiin: Olemmeko huonoja häviäjiä vai ruotsalaiset huonoja voittajia? Taru Suomesta ja Ruotsista: Kuin tikkarista kiistelevät sisarukset . Mika: Euroviisut on lapsiaikuisten suuri juhla. Juha asiantuntijaraadeista: Tosi tyhmä systeemi! Mika Pantzar haluaa puhua politiikan sanojen merkityksestä. "Leikkaus"-sana on kovin toistettu sana nyt ja aiemmin. Pitäisikö näissä hallitusneuvotteluissa luoda sanoilla uutta todellisuutta? Hän kaipaa eteenpäin katsovaa retoriikkaa. Taru Tujunen muistuttaa, että presidentinvaalit käydään 7 kuukauden kuluttua. Hän ihmettelee, missä viipyy tieto ehdokkaista. Täsmennys lähetyksessä esiettyihin tietoihin: Yksi presidenttiehdokas on virallisesti asetettu. Liike Nyt valitsi presidenttiehdokaakseen Harry Harkimon jo kesällä 2022.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja pyytää kouluarvosanoja Sanna Marinin menneelle hallitukselle. Mikalta tulee 8,5, Tarulta 6,5 ja Kaarinalta 8. Perustelutkin kuullaan. Mika Pantzar kertoo, että hänen kollegansa Helsingin yliopistosta on somessa herättänyt keskustelua  pukeutumisellaan. Politiikan tutkija Hanna Wass esiintyi närkästyneiden mukaan A-studiossa "bileasussa". Pantzar toivoo vaatepositiivisuutta.  Eduskunta on järjestäytynyt, ja hallitustunnustelija aloittaa työnsä ylihuomenna perjantaina. Taru Tujunen haluaa auttaa Petteri Orpoa pohtimalla keskeisiä kysymyksiä, joita tämän pitäisi muilta puolueilta tunnustelijana kysyä.  Esiin nousevat – eri painotuksin – valtiontalous/verot/sosiaaliedut, maahanmuutto/väestökehitys, ilmastopolitiikka/hiilineutraalius ja osaaminen. (Tujunen on toiminut Kokoomuksen puoluesihteerinä 2006–2014.) Kaarina Hazard ihmettelee vellovaa keskustelua Nato-jäsenyydestä huolimatta ja kysyy: Milloin Natoon meneminen loppuu!? Onko rauhallinen Nato-maa meille liian vaikea konsepti? Taru vahvistaa, että nyt otetaan riemu irti Natoon liittymisestä, mutta uskoo, että into rauhoittuu. Mika sanoo olevansa ståhlbergilainen eikä mannerheimiläinen ja toivoo norjalaista Nato-linjaa Suomeenkin.

Mikä yhdistää Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin perussuomalaisten entiseen puheenjohtajaan Timo Soiniin? Mitä yhteistä on Ranskan Marine Le Penillä ja Italian Geogia Melonilla tai Hollannin Geert Wildersillä? Minkälainen poliitikko on populisti? Mitä on poliittinen populismi? Miksi populismia on niin vaikea määritellä? Vieraina ovat Populismin anatomia -kirjan kirjoittajat toimittaja, kirjailija Matti Mörttinen ja Helsingin yliopiston tutkija Yannick Lahti. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Mitä pitäisi ajatella, kun kannatuskyselyt antavat ristiriitaista viestiä eduskuntavaalien voittajasta? Mitä merkkejä politiikan taustavaikuttajat nyt seuraavat? Studiossa ovat kokoomuksen ex-suunnittelupäällikkö, johtaja Jukka Manninen viestintätoimisto Ellun kanoista sekä SDP:n poliittisen osaston ex-päällikkö Esa Suominen, joka on viestintätoimisto Rud Pedersen Public Affairsin hallituksen puheenjohtaja. Politiikan ammattilaiset paljastavat, mikä ennustaa heidän mielestään vaalitulosta parhaiten. Yksi keino on pettänyt viime vuosikymmeninä vain kerran. Toimittajana on Antti Pilke.

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Keskustelussa suunnattiin katseet Itämerelle, puhuttiin Mika Lintilästä ja politiikan moraalisista ongelmista, pohdittiin lääkkeiden katvealueita sekä kilpahiihdon alentunutta suosiota. Tarvitaanko Sanna Marin hiihtämään ja siten ratkaisemaan samassa paketissa hiihto-ongelman ja kansallisen trauman? Hiihto sai Ruben "Reino Leino" Stillerin runosuonen sykkimään: Hyvä on hiihtäjän hiihdellä, kun järki on päässä Vaan parempi on hiihdellä, jos siivittävi matkaa hemohessi, eikä jarruta pessimisti

Muistatteko Tero Lundstedtin, Liberan sisältöjohtajan, ja heidän raporttinsa Diktaattorin Käsikirjan? Libera on siitä asti paiskinut kunnolla hommia ja julkaissut uusia raportteja. Tässä jaksossa keskitymme pääasiassa kahteen. Rauhan hinta-raportti analysoi Venäjän hyökkäyssodan geo- ja turvallisuuspoliittista kontekstia ja Suomen valmiuksia kohdata epävarma tulevaisuutemme. Politiikan tuolileikki kuvaa suomalaisen politiikan multimandaattikysymystä. Toivottavasti jakso herättää ajatuksia. Tervetuloa kuuntelemaan. Rauhan hinta: https://www.libera.fi/julkaisut/rauhan-hinta-talouden-ja-puolustuskyvyn-suhde/ Politiikan polttava tuolileikki: https://www.libera.fi/julkaisut/politiikan-polttava-tuolileikki/ — Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Hesarin vaalikone on nyt julkaistu. Politiikan toimittaja Joona Aaltonen kävi läpi, mitä mielenkiintoista ehdokkaiden vaalikonevastauksista selviää.Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Joona Aaltonen.Tämä podcast julkaistiin 15.2.2023.#hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa.HS Visio -podcast julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä:Supla: http://bit.ly/suplavisioSpotify: http://bit.ly/spotifyvisioApple: http://bit.ly/applepodcastvisioGoogle Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisiosekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit.Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast.Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena:Youtube: http://bit.ly/youtubevisioInstagram: http://bit.ly/instagramvisioTwitter: http://bit.ly/twittervisioHS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Puhe politiikasta pelinä istuu kuin täi tervassa: Sanna Marin (sd.) ja Annika Saarikko (kesk.) keskustelivat hallituksen pelisäännöistä; uusi turvallisuuspolitiikan virka on ulkopolitiikan valtapeliä; Turkki pelaa Nato-asiassa ihan sikaa! Miksi politiikka nähdään ensisijaisesti pelinä? Jäsentääkö pelipuhe politiikan maailman ymmärrettävään muotoon? Miksi politiikan pelejä pidetään epärehellisinä? Miksi Veikko Vennamo puhui pelin politiikasta? Minkälaisella pelikirjalla presidentti Kekkonen hallitsi politiikan areenaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Miltä näyttää politiikan vuosi 2023? Keskustelemassa MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, Iltalehden politiikan toimittaja Elli Harju ja Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala. Edessä on tiukka vaalitaistelu ja todennäköisesti hyvin vaikeat hallitusneuvottelut. Lehtimäki arvioi, että talous tulee olemaan suuri vaaliteema kevään vaaleissa. Lehtimäki arvioi, että pelkän kurjuuden lupaaminen voi olla vaikeaa jopa kokoomukselle kun talous näyttää heikolta. Haapala pitää kokoomuksen ja perussuomalaisten koalitiota todennäköisenä, jopa perussuomalaisten voitto on mahdollinen. Harju toteaa, että hallitusta olisi helpompi muodostaa, jos keskustalla olisi parempi kannatus. Suuret puolueet tarvitsevat jokatapauksessa pieniä puolueita mukaan hallitukseen. Entä missä asetelmissa lähdetään presidentivaalikisaan kun eduskuntavaalit on käyty? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Onko vuoden politiikan sana sota vai Nato? Onko vuoden henkilö Zelenskyi? Onko vuoden maa Ukraina? Mistä sanoista politiikan vuosi 2022 muistetaan? Missä kantimissa ovat eduskunnan jouluperinteet vuoden 2022 päätteeksi? Vieläkö kansanedustajat jakelevat joululahjarahoja? Vieläkö kuttupuhe on voimissaan? Mikä kumma on suullinen kysymys lämpimästä joulumielestä? Milloin sellainen eduskuntaperinne alkoi? Mikä on vuoden politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.