Podcasts about Presidentti

Kenian presidentti puolisoineen on saapunut tänään valtiovierailulle Suomeen. Presidentti osallistuu myös Kultaranta-keskusteluihin. Suomen ja Kenian suhdetta analysoi Pohjoismaisen Afrikka-instituutin professori Liisa Laakso. Politiikka ja sosiaalinen media ovat kietoutuneet toisiinsa erottamattomasti. Millaista poliittista valtaa sosiaalisen median vaikuttajat käyttävät? Keskustelemassa asiantuntija Pinja Orre vaikuttajamarkkinoinnin asiantuntijayritys Ping Helsingistä sekä sosiaalisen median tutkija Suvi Uski. Kataloniassa Barcelonassa järjestetään tänään historiallinen juhlamessu, kun yli sata vuotta rakennettu kirkko Sagrada Familia vihitään käyttöön. Kirkon siunaa katolisen kirkon johtaja Paavi Leo ja paikalle odotetaan tuhansia pyhiinvaeltajia. Barcelonasta tunnelmia kertoo toimittajamme Maija Salmi. Millaista Venäjän sotilaallinen läsnäolo on Suomen rajan tuntumassa? Haastattelussa sotilasasiantuntija Marko Eklund ja tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista. Juontajana Linda Vettanen. Tuottajina Ella Haura ja Rasmus Montonen. Toimittajina Heta Ylitie, Tuukka Tervonen, Lasse Pyhtilä, Veera Nikkilä, Lotta Lautala, Petra Nykänen.

Presidentti kävi jälleen sairaalassa, ja huhumyllyt mysteerisistä tuloksista pyörii. Mutta mitä hänen terveydestään oikeastaan tiedetään? Texasissa tapahtui teurastus. Lopuksi Amerikan synttärijuhlat, jotka menivät osin uusiksi - onneksi on sentään Flo Rida!

Yhdysvalloissa talous porskuttaa, vaikka Donald Trump toteutti kaikki pahimmat uhkauksensa. Presidentti tekee niin paljon osakekauppaa, että Wall Streetkin ihmettelee. Lopuksi tosielämä voittaa jälleen parodian.

Onko Yhdysvaltojen ja Venezuelan suhteet tahriintuneet tavalla jota ei ole koskaan aikaisemmin nähty, kuten Venezuelan uusi väliaikainen presidentti Delcy Rodriguez on todennut? Haastattelussa Latinalaiseen amerikkaan perehtyneet professorit Jussi Pakkasvirta ja Teivo Teivainen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Millainen persoona ja neuvottelija Yhdysvaltain presidentilllä Donald Trumpilla on vastassaan kun hän tapaa Unkarin Budapestissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin? Haastattelussa on presidentti Tarja Halonen. Halonen pohtii, että Trumpia ja Putinia yhdistää sama luonteenpiirre: molemmat haluavat olla julkisuudessa. Molemmat vaikuttavat nauttivan prosessista eivätkä ole niin tuloskeskeisiä kuin monet muut johtajat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Enskarit onkin yhtäkkiä lempiohjelmamme, Janne ja Arttu saavat todella sairasta runtua. Arttu on onnistunut murtamaan koko suomen väestön itsetunnon. Riku harkitsee uraa presidenttinä ja Annika latelee diagnooseja. Erikoisjoukoissa Poutala ja Elina johtavat peliä. Pirunpelissä Vivian vahvistaa asemaansa ja Saarinen tekee vaikutuksen älynlahjoillaan. * Tämä on vain osa tuoreimmasta Ihan oikeesti -jaksosta. Koko jakson pääset kuuntelemaan Podmesta ilman mainoksia. Samasta osoitteesta löydät myös lähes sata vain Podmessa julkaistua jaksoa viime vuosilta. Eli jos tykkäät kuulemastasi ja haluat lisää, sitä löytyy lisää osoitteesta podme.com.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Pekka Seppänen haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mihin presidentin kannattaa lähteä mukaan ja mihin ei. Tasavallan presidentti Alexander Stubb suostui ensimmäisenä istuvana presidenttinä puolisoineen Helsingin Pride-viikon suojelijaksi. Tämä herätti närää muun muassa kansanedustaja Onni Rostilassa (ps), jonka mukaan presidentti osoittaa huonoa harkintaa. Onko sillä merkitystä, mitä presidentti suojelee ja mitä ei? Entä mihin suojelijoita tarvitaan? Maija Vilkkumaa herättelee keskustelua kilpailun tarpeellisuudesta. Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa kaikki on mitattavissa: klikit mediassa, streamit musiikissa, tykkäykset somessa. Maijalle itselleen kilpailu ei toimi suoritusta parantavana voimana, vaan päinvastoin heikentää suorituskykyä ja vie iloa. Hän ei ole ajatustensa kanssa yksin, kilpailu voi olla yksi tekijä lisääntyneen työuupumuksen takana yhteiskunnassa. Miksi me silti jatkamme tiellä, jossa kilpailu tuntuu vain kiristyvän koko ajan? Mika Pantzar tuo pöytään rakkausaiheen, ei elollisiin vaan elottomiin kohdistuvan. Hollantilainen Eternally Yours -säätiö esitti aikoinaan kestävän kehityksen takaajaksi sitä, että rakastumme esineisiin. Jos ihmiset rakastuisivat esineisiin, he eivät hennoisi luopua niistä ja korvata niitä uudella. Pelastaisiko tämä maailman ja järkevöittäisi kulutusta? Pitääkö kestävämpää tuotetta halajavan maksaa siitä enemmän?

Poliittinen väittely Israelin sotatoimista Gazassa kiehuu tulikuumana. Presidentti, pääministeri ja ulkoministeri kirjoittavat väestön pakkosiirtojen olevan sotarikos. Oppositio syyttää hallituksen sulkeneen liian pitkään silmänsä Israelin rikoksilta. Onko Gazassa käynnissä kansanmurha, rikos ihmisyyttä vastaan, etninen puhdistus, sotarikos? Onko syytös rikoksesta ihmisyyttä vastaan vakavampi kuin väite kansanmurhasta tai sotarikoksesta? Voiko Gazasta raportoiduista sotarikoksista syyttää Israelin johtoa vai yksittäisiä sotilaita? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Korkein oikeus joutui kurittamaan Donald Trumpia – taas. Superpoliitikko AOC vetää superkiertuetta Bernie Sandersin kanssa. Tuottaako se demokraateille uutta nousua vai uusia ongelmia? Lopuksi mustaa leikkaussalihuumoria.

Mitä Ukrainalle jäi käteen tästä viikosta? Suurvaltojen presidentit keskustelivat puhelimitse, puolestaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Suomessa. Ykkösaamussa Ukrainan viikkoa analysoimassa toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak Nordic West Officesta. Kiina pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa. Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi. Lontoossa kokoontuu halukkaiden koalition sotilasjohtajia. Lontoosta raportoi Kirsi Crowley Eu ja halukkaiden koalitio suunnitelevat puolustustoimia. Mitä luvassa? Joustaako EU yhteisten tarpeiden edessä? Keskustelemassa Tuomas Iso-Markku sekä pääsihteeri Tuija Karanko Pia ry:stä. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Rasmus Montonen ja Elina Sonkajärvi. Tuottajana Marija Skara. Korjaus 20.3.2025 11.00: Toisin kuin lähetyksessä sanottiin, presidentti Volodymyr Zelenskyin äidinkieli on venäjä.

✨ Kuntavaalit-podcast: vaalit@puhemedia.fi Miksi Trump on historiaalinen presidentti? Studiossa Yleisen oikeustieteen yliopistonlehtori Toni Malminen sekä sosialidemokraattien kansanedustaja ja Yhdysvaltain poliittisen historian väitöskirjatutkija Jani Kokko. Jakso on kuvattu 26.2.2025. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Historia (11:17) Liikemies (15:44) Imperialismi (23:05) Isolationismi (26:56) Liittolaissuhteet (31:11) Diilintekijä (37:00) Neuvottelu (42:37) Äänestäjät (51:42) Viestintä (59:42) Populismi (1:03:47) Eliitti (1:09:15) Populismin nousu (1:16:09) Oman edun ajaminen (1:22:17) Liittovaltio (1:26:11) Liberaali eliitti (1:35:11) Fasismi (1:48:57) DOGE (1:59:03) Korkein oikeus (2:07:38) Vaalivilppi (2:09:00) Ukrainan rauhanneuvottelut

Donald Trump käyttää taktiikkaa, joka saa politiikan seuraajan haukkomaan henkeään. Joe Biden vetäytyy eläkkeelle häpeässä. Lopuksi ohje jokaiseen kunnanvaltuustoon.

Tasavallan presidentin Alexander Stubbin mukaan maailma on peruuttamattomasti muuttunut. ”Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi”, sanoi Stubb ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan. Mikä on Stubbin viesti ”rakkaille suomalaisille”? Ovatko Stubbin puheet yhdessä selviämisestä kierrätystavaraa presidentti Svinhufvudin puheista 1930-luvulla? Missä asiassa presidentti Stubb teki pesäeron edeltäjäänsä presidentti Niinistöön? Miksi Stubbin uudenvuodenpuhe kuulosti paikoin kuin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin jäähyväispuheelta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Epäsuosittuja mielipiteitä tänään: Talvi saisi jo tulla, Trump on hyvä Presidentti mutta Stubb huono sekä nahkapenkit autossa on huonot, joten s'il vous plaît saatana.

Tässä jaksossa pureudutaan korkojen tulevaisuuden näkymiin. Keskustellaan siitä, miten EKP:n ja FED:in koronlaskut vaikuttavat korkomarkkinan tulevaisuuteen, onko nollakorkoihin paluuta, sekä miten esimerkiksi USA:n vaalitulos voi vaikuttaa siihen, mitä korkomarkkinalle käy. Podia juontaa media-alan yrittäjä ja tubettaja Jalmari Karvinen ja vierailevana asiantuntijana on Inderesin ekonomisti Marianne Palmu, joka avaa näkemyksiään korkomarkkinoiden tulevaisuudesta.

Mikä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan rooli Yhdysvaltain vaaleissa? Vieraana MPKK:n professori Tommi Koivula. Miten Yhdysvalloissa valmistaudutaan tiistaina pidettäviin vaaleihin? Toimittaja Juri von Bondsdorff kertoo kisan uusimmat käänteet juuri ennen vaalipäivää. Miten merkittävät Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat Latinalaiselle Amerikalle? Toimittaja Maija Salmi raportoi Uruguaysta. Suomi tarvitsee enemmän vauvoja. Millaista perhepolitiikkaa nyt pitäisi tehdä? Kysymystä pohtimassa Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen ja KD-nuorten hallituksen jäsen Tiina Ahva. Venäjä pyrki vaikuttamaan Moldovassa kaksi viikkoa sitten järjestettyjen vaalien tulokseen. Miten preisdentinvaalien toinen kierros sujui? Puhelimessa pääkaupungissa Chișinăussa vaalitarkkailijana oleva vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Tarja Oinonen ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Presidentti ojensi ulkopolitiikkaa hoitavaa ministeriä ja hallituspuolueet kiistelevät Lähi-itälinjasta. Sekoileeko Suomi nyt ulkopolitiikassa? Miten hajalla hallitus on? Mikä on Suomen linja? Aiheesta keskustelevat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.), valiokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Päivi Räsänen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Donald Trump ja Joe Biden ottivat aamuyöllä yhteen Yhdysvaltain presidentinvaalien väittelyssä. Mitä jäi käteen? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Vieraina tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen Yhdysvaltoja seuraava ulkomaantoimittaja Ilmari Reunamäki. Mitä asioita Afrikan mantereella kannattaa seurata juuri nyt? Studiossa Ylen pian aloittava Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen. Kuinka kuuma tunnelma on, kun Ranskan ensimmäisen kierroksen vaalipäivään on enää pari yötä? Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Käännytyslaki junnaa hallintovaliokunnassa. Mitä juridisia kommervenkkejä lain toteutumisen esteenä vielä on? Vieraina Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Jarna Petman ja etäyhteydellä kansainvälisen oikeuden professori emeritus Martti Koskenniemi. Talouden suuntaviivat Hypon tuoreen talouskatsauksen mukaan. Puhelimessa pääekonomisti Juho Keskinen, Hypo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Hanna Juuti.

Radio Novan Aamussa Minna on (ehkä vähän liiankin) innoissaan mansikasta ja Kimmo haluaa että Minna katsoo häntä. Tuottaja - Markus tuo pöytään tämän aamuisen tunnarin ja kuunnellaan nyt uudelleen vielä aiemmin viikolla kuullut. Mutta mikä yhdistää tuottaja - Markusta ja istuvaa Presidenttiämme? Kuuntele Iltapalat tästä!

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue jäi kakkoseksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen sunnuntaisissa paikallisvaaleissa. Onko vaalitulos käännekohta ja demokratian voitto, vai ajautuuko Turkki sisäpoliittisen valtakamppailun kierteeseen? Turkin paikallisvaalien tulosta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Presidentti Tarja Halosen kansainvälisen naistenpäivän haastattelu Radio NostalgiassaMarkus Parkkinen juhlisti kansainvälistä naistenpäivää presidentti Tarja Halosen haastattelulla. Kuuntele, mitä mieltä presidentti Halonen on ylipäätään naistenpäivästä ja minkälaisia neuvoja hän antaisi tämän päivän nuorille naisille. Haastattelussa puhutaan myös musiikista ja siitä, miltä nuoren Tarja Halosen paidanselkämys näytti Paul Ankan Linnanmäen-konsertin jälkeen. Kuulet myös tarinan Tarja Halosen kokemuksista kotiapulaisena 1960-luvun Englannissa: tarinaan liittyy tietenkin Beatlesin musiikki.

Alexander Stubb aloittaa toimikautensa tasavallan presidenttinä juhlallisten seremonioiden siivittämänä. Muodollisten virkaanastujaisten myötä Niinistön 12 vuotta kestänyt aika Suomen tasavallan presidenttinä päättyy. Presidentti vaihtuu – vaihtuuko linja? Astuuko Stubb presidentin virkaan, aloittaako hän toimikauden, vai tarttuuko uusi presidentti peräti virkatoimiin? Miksi kaikki puhuvat Stubbin kabinetista? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tällä kertaa juhlitaan 10 000 kuuntelijan rajaa ja paasataan tuttuun tyyliin erilaisista asioista ilman mitään logiikkaa. Onko minulla kuitenkin jotain valtaa Suomessa tälläkin hetkellä? No voit sen päätellä jos kuuntelet jakson kokonaan. Joten ota kalja lapaseen ja nauti seksikkäästä äänestäni. (00:28) Alkuhöpinät (25:53) Jos olet sometauolla pysy sometauolla (35:57) Eräs viikko helmikuussa

Millainen kuusivuotiskausi presidentillä on edessä? Suomen asema kansainvälisessä politiikassa on muuttunut täysin ja uusi presidentti saa pöydälleen aivan uudenlaiset lähtökohdat kuin aiemmin. Millainen kuusivuotiskausi on edessä ja miten Stubbin linja tulee muuttamaan Suomen ilmettä maailmalla? Studiossa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Navalnyin hautajaiset. Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi haudataan perjantaina Moskovassa. Navalnyin muistoa kunnioitaneita on jo pidätetty ja kansalaisyhteiskunta on todella ahtaalla. Onko oppositiolla elintilaa ja miten kovaa valvonta Venäjällä on? Puhelimessa ulkoministeriön erikoistutkija Veera Laine. Lastensuojelun tilanne. Joensuulaisen nelivuotiaan kuolemasta annettiin vankeustuomio niin pojan isäpuolelle kuin tämän äidillekin. Miten vastaavanlaiset tapaukset voidaan välttää jatkossa? Studiossa sosiaalityöntekijä Linda Brandt-Ahde ja Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Aselupaa voi hakea netistä. Yksityiset henkilöt voivat tehdä maaliskuun alusta alkaen poliisille sähköisesti aseasioihin liittyviä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Millä tavalla tämä vaikuttaa aselupien myöntämiseen ja aseiden valvomiseen jatkossa? Haastattelussa Poliisihallituksen ylitarkastaja Tarja Ranta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Kansanradiossa käsitellään liikenneasioiden lisäksi taas monia muitakin aiheita. Sote-teemasta kuullaan useita näkemyksiä. Hyvinvointialueille ehdotetaan työntekijöiksi ennustajia. Jaksossa kuullaan vahvoja kannanottoja: Ay-liike ei kaipaa vässyköitä! Ajankohtaisia lakkoja käsitellään myös eläinmaailman kautta - kettujen ja kanojen muodossa. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Presidentti tuli valittua, mutta uutta vaalia pukkaa. Kesällä kansa pääsee valitsemaan europarlamentaarikkoja. EU:ssa Suomi on kaatamassa yritysvastuudirektiiviä, Sivupersoonat ihmettelevät, miksi ihmeessä. Kaksikko tapasi viikonloppuna luottamusmiehiä ja sai kuulla, mikä työpaikoilla on päällimmäisenä mielessä. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Sauli Niinistö puhui viimeisen kerran tasavallan presidenttinä valtiopäivien avajaisissa. Niinistön puheessa yksinäinen kansanedustaja kulkee eduskunnassa syvissä mietteissä omaa jälkeään arvioiden. Kuka on tämä myyttinen kansanedustaja? Mitä Niinistö tarkoittaa puhuessaan paljaasta totuudesta? Miksi Niinistö viittaa tarinaan Troijan hevosesta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jakso ei ole tänään siitä mistä edellisessä jaksossa lupasin, vaan käytännössä höpistään sitä ja tuota. Virheitä tulee aina kuten tässäkin jaksossa, mutta en kerro mikä jopa omaan korvaani pitkän matematiikan kirjoittajana särähti. Löydätkö sen kohdan jaksosta? Ota kalja lapaseen ja kuuntele tarkalla korvalla. (00:28) Alkuhöpinät (19:44) Mediakatsaus Ps. saatiin 10k kuuntelua täyteen.

Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen arvioi Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston mahdollisuuksia tasavallan presidentiksi (spoiler: Stubb voittanee) ja myhäilee Iltalehden Politiikan puskaradion noususta ja noususta. Sami myöntää kärsivien veronmaksajien kunniamerkin Marko-Oskarille hänen tutkivan journalismin artikkeleistaan. Ne poistivat kansanedustajien mahdollisuuden lusmuilla sopeutumiseläkkeellä jopa vuosikymmeniä. Karenssi taas jakaa mielipiteet. Jaksossa vertaillaan myös puskaradion introa Broadcastersin pornahtavaan naurahdukseen ja kerrotaan peräti kaksi ehdottoman kornia viikon vitsiä Alma Medialta varastetuin ääniefektein. Kyseessä EI ole kaupallinen yhteistyö vaan jakso on #neuvottelija -yhteisön kuulijatoive. #neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan lisää kansanedustajien sikailuista sopeutumiseläkkeellä Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Pian kansakunnalle valitaan seuraava johtaja. Kun tomu on vaalikentillä laskeutunut, uusi presidentti saa johdettavakseen Nato-Suomen ulkopolitiikan, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, isolla tai pienellä tauolla. Mitä merkitystä presidentin valinnalla on? Missä uuden presidentin pitää onnistua? Minkäläista valtaa hän oikeasti käyttää? Mikä on presidentin paikka suomalaisessa demokratiassa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdimme tällä kertaa. Jakson asiantuntijavieraat ovat väitöskirjatutkija Maarika Kujanen Tampereen yliopistosta ja tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Sauli Niinistön valtakausi Suomen tasavallan 12. presidenttinä vetelee viimeisiään. Minkälaisena johtajana presidentti Niinistö esiintyi kansalle viimeisessä uudenvuodenpuheessaan? Muistuttiko Niinistö kansalasia maailmanpolitiikan synkistä tuulista vai paremman huomisen merkeistä? Mitä presidentin mielestä on ”suomalaistuminen” erotuksena suomettumisesta? Kenen linjoille Niinistö on tullut puhuessaan Venäjästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina vuoden 2024 ensimmäisessä Pyöreässä pöydässä ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Pyöreän pöydän 18. toimintavuoden alkuun puheenjohtaja kysyy, mitä ritarit toivoisivat pienten ja suurten toiveiden keijulta. Mika Pantzar kertoo, että hänen isovanhempansa olivat 1930-luvulla linnoittamassa Karjalaa. Hänen mielestään tätä nykyäänkin Suomi linnoittautuu. Globalisaatiokiimasta ollaan siirtymässä ulkomaan pelkoon, hän sanoo. Kaarina Hazard on pettynyt "algoritmijournalismiin". Isot vaalit ovat tulossa, mutta hänestä toimittajat eivät auta kansalaista presidentin valinnassa. Epäselväksi hänelle on jäänyt, miksi presidenttiä tarvitaan. Etunenän julkkikseksiko? Pekka Seppänen päivittelee päivittäiskauppojen kalliita bonus-järjestelmiä. Hän arvioi, että joko kauppaketjut ovat tyhmiä, ihmiset ovat tyhmiä tai hän itse on tyhmä. - Pekka Seppänen ihmettelee

Kansanradiossa puhutaan paljon ajankohtaisista vaaleista. Kantaa otetaan muun muassa presidentille tärkeisiin ominaisuuksiin ja hänelle maksettavaan palkkioon. Lisäksi ehdotetaan äänestysoikeuden poistamista kaikilta alle viiskymppisiltä. Tulevien vaalien lisäksi mennyt vuodenvaihde puhuttaa. On kaksi tapaa juhlia uuttavuotta, oikea ja väärä - Kansanradiossa kuullaan ne kummatkin. Myös susikeskustelu ottaa kierroksia. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Presidentti Tarja Halonen tunnetaan uutterana ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen asioiden ajajana. Toisaalta hänet tunnetaan hersyvästä huumoristaan ja spontaanista heittäytymisestä. Mitkä ovat presidentti Halosen elämän viisi tärkeää kuvaa ja mitä hän näkee tulevaisuudessa otettavassa, kuudennessa kuvassa? Se kuullaan, kun Tarja Halonen on Kuuden kuvan vieraana 80-vuotispäivänään, jouluaattona 2023. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Presidentin rooli ulkopolitiikan johtajana Nato-Suomessa. Vieraina Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos, Yle ja politiikan toimittaja Marko Junkkari, Helsingin Sanomat. Miten sujui republikaanien presidentinvaaliväittely? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Ukraina taistelee sotilasavustaan. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Millainen on Putinin Venäjä juuri nyt? Studiossa Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Kuntien veroprosenteissa tuntuvia eroja. Vieraina pääekonomisti Minna Punakallio, Kuntaliitto ja ekonomisti Janne Kalluinen, Veronmaksajain keskusliitto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Seppo Kivimäki ja Matti Konttinen. Tuottaja Marija Skara.

11. presidentti Halonen Tarja Kaarina Halonen syntyi 24.12 Helsingissätarkemmin sanottuna Kallion kaupunginosassa,ja siellä hän aloitti myös koulunsa.Isä jätti perheensä Tarjan ollessa kaksivuotias,maailmansodan takia kai,vieraantua perheestään sai.Tarjan äiti uudelleen avioitui,ja isäpuoli Tarjalle siunukseksi koitui.Ensimmäisenä suvustaanTarja ylioppilaslakin saavuttaa.Hän oikeustieteen kandidaatiksi valmistui,varsinkin rikosoikeuteen tutustui.Hän aloitti työuransa Luontovalvonta Oy:n lakimiehenä,ja jatkoi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sosiali-ja järjestösihteerinä.Tarja oli SAK;n ensimmäinen naisjuristi,ja näin ennakkoluuloja karisti.Tarja oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen lakimiehenä,toimi Kalevi Sorsan eduskuntasihteerinä,toimi eduskunnassa sosialivaliokunnan puheenjohtajana,lakiasianvaliokunnan varapuheenjohtajana,suuren valiokunnan puheenjohtajana,ja viisi kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa.Hän on ollut ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä,oikeusministerinäja ulkoasiainministerinä.Aina ei käy niin, kuin suunnitellaan,piti Tarjankin lentää Rissalaan,ja siellä kurssiemäntänä toimia,vaan jouduttiin muut lentokoneessa olleet koneesta ruumisarkkuun poimia,Raskaus ja lääkäri Tarjan pelastivat,oli kohtalolla hänelle toiset suunnitelmat.Tyttövauva oli joskus mukana eduskunnassakin,avioliiton pikaisesti karahtaneen huomasin.Tarja oli mukana niin solidaarisuusliikkeessä kuinpuolustamassa ihmisoikeuksia ja rauhaa,ja vaikka ei kirkkoon kuulukkaan,hän suvaitsevaisuutta opettaa.Hän on ollut mukana setlementtiliitossa,jossa ihmisarvot ovat kunniassa.Monella tapaaTarja tahtoo maailmaa parantaa.Hän on ollut mukana Setassa,rasismin vastaisessa valtuuskunnassa,ja romaniasiain neuvottelukunnassa.Myös ikäihmisiin Tarja kohdistaa huomion,toki rakkaita harrastuksia muitakin on:Tarja on toiminut erilaisissa kulttuuri-ja urheilujärjestöissä,taide, kulttuuri, siirtolapuutarhan hoito ja liikunta pyörivät ympyröissä.Oli sosialiministerinä,hoiti Pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtäviä,oikeusministerinä työskenteli,ensimmäisenä naispuoleisena ulkoasiainministerinä hallituksessa käyskenteli.Presidenttikauden alussavain neljässä maassa maailmassa,on ollut naispresidentti ennen Suomea.Tarja kommentoi presidentintehtäviä näin:”Presidentin tulee olla laillinen, vahva ja yhteistyökykyinen!”(Tarjahan on sydämellinen.)Hän oli edeltäjiään esiintymistavaltaan mutkattomampi,ja hiljaisesti avioitumalla meidät kaikki yllätti,vaikka olikin pitkään ollut avoliitossa,uudistuksia nähtiin myös linnanjuhlissa.Siellä nähtiin nyt enemmän nuoria,kulttuurin edustajia ja kansalaisjärjestöjen vaikuttajia.Tarja tapasi Valkoisessa talossa, George Bushin,jota myöhemmin arvostelikinIrakin sodan aloittamisestaja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.Tarja osallistui keskusteluun presidentin vallan kaventamisesta,mutta puolusti oikeutta perustuslaillista.puuhissaan Tarja korostaa vanhusten aseman heikkoutta,suomalaista väkivaltaa ja uusköyhyyttä-Toisella presidenttikaudellaanmyös YK enemmän huomiota saa.Tarja valitaan Kansainvälisen naisjohtoverkoston puheenkohtajaksi,ja YK:n kauppa-ja kehitysjärjestön puheenjohtajaksi.Presidenttikautensa jälkeen Halonen jatkaa työtäänkotimaisissa ja ulkomaisissa järjestöissä.....

10. presidentti Ahtisaari Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23 kesäkuuta 1937 Viipurissa,kuoli 16,10 Helsingissä,ja vietti varhaislapsuutensa Kuopiossa.lähti evakkoon Viipurista,Kuopioon äitinsä kanssa ,isän sotiessa rintamalla.Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa,opiskeli siellä opettajaksi valmistavassa seminaarissa.Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys Maraa kiinnosti,uteliaaksi,rohkeaksi ja seuralliseksi netti häntä luonnehti.Hän tutustui Pakistanissa kehitysyhteistyön käytännön ongelmiin,ja tästä hänet myöhemmin myös palkittiin.Opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa,ja toimi Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun toiminnanjohtajana.Martti työskenteli Afrikassa kehtitysaputoimiston sihteerinä,sitten jaosto-ja toimistopäällikkönä,ja työskenteli kehtitysyhteistyöosaston apulaisosastopäällikkönä.Oli mukana pohjoismaiden yhteistyöhankkeessa,erilaisia kouluja kehittämässä Tansaniaan.Tapasi nuoruudenystävänsä uudelleen,ja kerrotaan Martin Eevaa käyntikortilla kosineen.Jo Kuopion aikanaMartti tapasi tulevan vaimonsa.Eeva ja Martti vuonna 1968 vihittiin,ja seuraavana vuonna Marko-poika kastettiin.Martti lähetysneuvokseksi nimitettiinja samana vuonna jo häntä suurlähettilääksi kutsuttiin.Seurasi Namivian itsenäistymishankkeen etenemistä,nautti Namibialaisten luotttamusta,hänet Namibia-valtuutetuksi nimitettiin,mutta Ahtisaarien matka jatkui New Yorkkiin.Siellä Mara työskenteli Yhdistyneissä Kansakunnissa,jatkoi työtä Namibian tueksi Yhdysvalloissa,joka ei silloin vielä kyennyt itsenäistymään,joten Mara palasi Suomeen kehityshankkeiden arvostusta kehittämään.Namibia-prosessin etenemisen seuraaminen jatkui edelleen,kylmän sodan rintamalinjojen murtuminen johti hankkeen etenemiseen.YK-n pääministerin eritystarkkailijaksi nimitettynä Mara taas Namibiaan matkusti,ja maan itsenäisyyteen johdatti.Tätä tapausta Namibialaiset arvostivat niin,että Martti ja Eeva Namibian kunniakansalaisiksi nimitettiin.Maartista tuli Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri,ja tätä tehtävää Mara mieluisaksi luonnehti.1994 oli Suomessa voimaksa lama,politiikkojen maine oli vaakalaudalla.Presidentiksi pyydettiin kokenutta johtajaa,joka ei politiikkojen ryvettyneisyydestä kärsi ollenkaan.Mara voitti sosiaalidemokraattisesessa puolueessa käydyssä esivaaleissapääministerinä toimineen Kalevi Sorsan,ja kävi läpi ahkeran presidenttikamppanjan.Nyt käytettiin ensimmäistä kertaa suoraa, kaksivaiheista presidentinvalia,Elisabeth Rehnin ja Ahtisaaren välillä käytiin taistoa loppusuoralla.Martti teki paljon ulkomaanmatkoja,edisti ulkomaankaupan suhteiden luomista.Lupasi vaalikamppanjassaan,että maakuntamatkoillaankerran kuussa tulisi tavallista kansaa tapaamaan.Ahtisaaren aikanaSuomesta tuli osa EU.ta.Maran keskeisiä ulkopoliittisia linjauksia olivatEurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ja pohjoismaisen yhteistyön edistäminen,tärkeimpiin tehtäviin kuului myös Kosovon rauhanneuvottelijan tehtävissä toimiminen.Kun jatkosodan päättymisestä tuli 50-vuotta,antoi presidentti ensimmäisen rauhanaikaisen päiväkäskyn,jakoi tunnustusta sotilaille ja lotille,heidän työstään itsenäiselle suomelle.Hän oli osallistunut presidenttikaudellaan useisiin kansainvälisiin..... Katso äänirunopuro sivustolta loput

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat parhaillaan Suomessa. Puheenjohtaja Stiller kysyy, minkälainen suhde raatilaisilla on Ruotsin kuningashuoneeseen. Anu Koivunen odottaa täpinöissään tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallista puheenvuoroa, jonka presidentti pitää New Yorkissa Yhdistyneiden kansakuntien 78. yleiskokouksessa keskiviikkona 20.9. melkein heti tämän Pyöreän pöydän -lähetyksen jälkeen. Anu Koivunen kysyy: Kuinka jännityksellä raadin jäsenet odottavat puhetta ja mitä he arvioivat hänen sanovan? Pekka Seppänen on pohtinut sinuttelun ja teitittelyn rajoja ja käytänteitä. Mitä mieltä olette teitittelystä? Onko se hiljalleen poistuva jäänne vai kanssakäymisemme rikastuttaja? Keitä itse teitittelette? Keiden toivoisitte teitittelevän itseänne? Yrittäjän päivänä 5.9. yrittäjäjärjestöt ehdottivat, että pitäisi liputtaa yrittäjien puolesta. Mitä on yrittäjyys, jota yrittäjäjärjestöt haluavat korostaa? Mika Panzar ihmettelee, miksi tutkija ei voisi olla yrittäjä, hän ottaa niin henkilökohtaisia kuin taloudellisiakin riskejä. Voisiko ajatella, että esimerkiksi huippu-urheilijat ja taiteilijat ovat yrittäjiä?

Presidentinvaaleissa on ollut tapana puhua niin sanotusta ”mustasta hevosesta”. Sellaisiksi on aikoinaan nimetty sekä presidentti Juho Kusti Paasikivi (kok.) että Suomen pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen (kesk.). Kuka tällä kertaa on presidenttipelin musta hevonen? Vai kaipaako kansa koko kansan presidenttiä? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puhuu ”mustista aukoista” tarkastellessaan valtion budjettikirjaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Presidentti ja NATO: Kuka on jarruttanut ja ketä?(0:38) Mitä uutta hallitusneuvotteluista? (15:04) Vihreiden puheenjohtajavaalit, vauhti kiihtyy! (26:55)

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja nostaa lämmittelykysymykseksi hieman vakavamman aiheen, parhaillaan vietettävän Miesten mielenterveysviikon. Miehet hakevat apua harvemmin kuin naiset, vain joka kolmas avun pyytäjä on mies. Miksi meillä ei mielenterveysasiassa tasa-arvo toteudu? Taru Tujusen mielestä vaalit on ihmisen parasta aikaa! Siksipä hän nostaa pöydälle parhaillaan käynnissä olevat Yhdysvaltain välivaalit, joiden tulokset eivät vielä Pyöreän pöydän keskustelun aikana olleet selvillä. Tujunen arvioi tilannetta ja edustajainhuone näyttäisi menevän rebublikaaneille, mutta senaatista käydään tosi tiukkaa kamppailua. Vaikuttaa siltä, että ne osavaltiot, joissa on ollut Donald Trumpin siunaama senaattoriehdokas ovat olleet kohtuullisen pulassa. Tujunen antaa raatilaisille pohdittavaksi, kuka on mahdollisesti voittanut vaalit, entä kuka hävinnyt? Juha Itkonen haluaa puhua Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta, josta Aaltola kenties lopullisesti ja uskottavasti kieltäytyi Twitter viestissään 8.11. Itkosen mielestä meillä on nyt erikoislaatuinen tilanne, kun presidenttispekulaatioissa on tai ainakin oli kärkinimenä ihminen, ilman mitään aiempaa poliittista kokemusta. Lokakuun lopulla tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa Mika Aaltola päihitti suosiossa mm. Pekka Haaviston ja Olli Rehnin. Selvästi Mika Aaltola koskettelee suomalaisten sieluja eri tavalla kuin poliitikot! Olisiko poliittisesti kokematon presidentti maallemme uhka mahdollisuus vai jotain siltä väliltä? Anu Koivunen pureutuu aiheessaan kirjallisuuskritiikkiin. Maaria Ylikangas arvioi Hanna Brotheruksen vasta julkaistun kirjan "Henkeni edestä" Helsingin Sanomissa 4.11. Koivunen kertoo, että tästä kritiikistä seurasi hänen somessaan suurin kulttuuridebatti pitkään aikaan. Tässä keskustelussa todella moni oli sitä mieltä, että kriitikon olisi pitänyt luopua arvioimasta kirjaa, josta hän ei pidä ja kritiikki meni henkilöön. Onko kirjallisuuskritiikin tehtävä ajatella kirjailijan tunteita? Pitääkö kriitikon arvioida vain teoksia, joista hän pitää?

Kalevi Sorsa johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi pääministerinä kymmenen vuotta ja ulkoministerinä kolme vuotta. Presidenttiä hänestä ei koskaan tullut, vaikka ajatus siitä ei ollut Sorsalle vieras. Historian prof. Henrik Meinanderin tutkimus perustuu laajaan ja aiemmin käyttämättömään Kalevi Sorsan henkilöarkistoon. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tässä jaksossa puhumme Olli Rehnistä. Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja, jolla on juuri sellainen urapolku ja suosio, että hän vaikuttaa Suomen seuraavalta presidentiltä. Mutta HS Vision Tuomas Niskakangas porautui vähän syvemmälle siihen, millainen poliitikko Rehn oikein on. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Tuomas Niskakangas. Tämä podcast julkaistiin 14.5.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Suomen ulkopolitiikan johdon Nato-kanta julkistettiin tänään. Presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin tiedotteen mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Johtopäätös on, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Miksi Suomen ulkopolitiikan johto päätyi kannattamaan Suomen liittymistä Natoon? Mihin historialliseen päätökseen presidentti Niinistön linjaus vertautuu? Suomen Nato-ratkaisua analysoi Helsingin yliopiston professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Britannian pääministeri Boris Johnson on keskiviikkoiltana vierailulla Suomessa. Presidentti ja pääministeri kertovat torstaina, mitä mieltä he ovat Suomen Nato-hakemuksesta. Hoitajat eivät hyväksy kunta-alan sopimusehdotusta. Torstaina Etelä- ja Keski-Suomessa sataa vettä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron linjasi EU-parlamentille Ranskan EU-puheenjohtakauden tavoitteita. Macronin mukaa EU:n tulee saattaa itsensä asemaan, jossa sitä kunnioitetaan myös kovassa turvallisuuspolitiikassa. Tarkoittaako Macronin esittämä turvallisuus- ja vakausraami EU:n strategista aseistautumista? Puheessaan Macron korosti myös ilmastokriisin torjuntaa sekä toivoi metsän hävittämistä estävää lakia. Mitä ilmastopolitiikan yhdistäminen metsäpolitiikkaan tarkoittaa metsäteloudesta elävälle Suomelle? Pääministeri Sanna Marinin uutistoimisto Reutersille anataman lausunnon mukaan on hyvin epätodennäköistä että Suomi hakisi Naton-jäsenyyttä Marinin pääministerikaudella. Hyllyttikö Marin lausunnollaan Suomen Nato-option pääministerikautensa ajaksi? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Heidi Hautaja (greens), Silvia Modig (left) ja Mauri Pekkarinen (re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

The Ulkopolitistin erikoisjaksossa presidentti Tarja Halonen kertoo näkemyksensä feministisen ulkopolitiikan merkityksestä, asemasta ja maineesta nyky-yhteiskunnassa. Presidentti Haloselle feministisessä ulkopolitiikassa on kyse ennen kaikkea laajasta turvallisuuskäsityksestä, jota suomalaisessa ulkopolitiikassa presidentin mukaan toteutetaan jo nyt: ”Me teemme sitä vähän niin kuin vaivihkaa, mutta ei tekisi pahaa, vaikka tässä suhteessa oltaisiin avoimempiakin”. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.