Podcasts about Presidentti

Epäsuosittuja mielipiteitä tänään: Talvi saisi jo tulla, Trump on hyvä Presidentti mutta Stubb huono sekä nahkapenkit autossa on huonot, joten s'il vous plaît saatana.

Mikä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan rooli Yhdysvaltain vaaleissa? Vieraana MPKK:n professori Tommi Koivula. Miten Yhdysvalloissa valmistaudutaan tiistaina pidettäviin vaaleihin? Toimittaja Juri von Bondsdorff kertoo kisan uusimmat käänteet juuri ennen vaalipäivää. Miten merkittävät Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat Latinalaiselle Amerikalle? Toimittaja Maija Salmi raportoi Uruguaysta. Suomi tarvitsee enemmän vauvoja. Millaista perhepolitiikkaa nyt pitäisi tehdä? Kysymystä pohtimassa Keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen ja KD-nuorten hallituksen jäsen Tiina Ahva. Venäjä pyrki vaikuttamaan Moldovassa kaksi viikkoa sitten järjestettyjen vaalien tulokseen. Miten preisdentinvaalien toinen kierros sujui? Puhelimessa pääkaupungissa Chișinăussa vaalitarkkailijana oleva vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Tarja Oinonen ja Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Presidentti ojensi ulkopolitiikkaa hoitavaa ministeriä ja hallituspuolueet kiistelevät Lähi-itälinjasta. Sekoileeko Suomi nyt ulkopolitiikassa? Miten hajalla hallitus on? Mikä on Suomen linja? Aiheesta keskustelevat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.), valiokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) ja kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, ulkoasiainvaliokunnan varajäsen Päivi Räsänen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Donald Trump ja Joe Biden ottivat aamuyöllä yhteen Yhdysvaltain presidentinvaalien väittelyssä. Mitä jäi käteen? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Vieraina tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista ja Ylen Yhdysvaltoja seuraava ulkomaantoimittaja Ilmari Reunamäki. Mitä asioita Afrikan mantereella kannattaa seurata juuri nyt? Studiossa Ylen pian aloittava Afrikan-kirjeenvaihtaja Eeva Eronen. Kuinka kuuma tunnelma on, kun Ranskan ensimmäisen kierroksen vaalipäivään on enää pari yötä? Pariisista raportoi Annastiina Heikkilä. Käännytyslaki junnaa hallintovaliokunnassa. Mitä juridisia kommervenkkejä lain toteutumisen esteenä vielä on? Vieraina Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Jarna Petman ja etäyhteydellä kansainvälisen oikeuden professori emeritus Martti Koskenniemi. Talouden suuntaviivat Hypon tuoreen talouskatsauksen mukaan. Puhelimessa pääekonomisti Juho Keskinen, Hypo. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Mikko Haapanen ja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Hanna Juuti.

Radio Novan Aamussa Minna on (ehkä vähän liiankin) innoissaan mansikasta ja Kimmo haluaa että Minna katsoo häntä. Tuottaja - Markus tuo pöytään tämän aamuisen tunnarin ja kuunnellaan nyt uudelleen vielä aiemmin viikolla kuullut. Mutta mikä yhdistää tuottaja - Markusta ja istuvaa Presidenttiämme? Kuuntele Iltapalat tästä!

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolue jäi kakkoseksi ensimmäistä kertaa 20 vuoteen sunnuntaisissa paikallisvaaleissa. Onko vaalitulos käännekohta ja demokratian voitto, vai ajautuuko Turkki sisäpoliittisen valtakamppailun kierteeseen? Turkin paikallisvaalien tulosta analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suomen ruokottomin show, studiossa epäpyhä duo Patrik & Johanna. Parhaat läpät jauhetaan tauolla. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. #kaffepaussi #23media

Presidentti Tarja Halosen kansainvälisen naistenpäivän haastattelu Radio NostalgiassaMarkus Parkkinen juhlisti kansainvälistä naistenpäivää presidentti Tarja Halosen haastattelulla. Kuuntele, mitä mieltä presidentti Halonen on ylipäätään naistenpäivästä ja minkälaisia neuvoja hän antaisi tämän päivän nuorille naisille. Haastattelussa puhutaan myös musiikista ja siitä, miltä nuoren Tarja Halosen paidanselkämys näytti Paul Ankan Linnanmäen-konsertin jälkeen. Kuulet myös tarinan Tarja Halosen kokemuksista kotiapulaisena 1960-luvun Englannissa: tarinaan liittyy tietenkin Beatlesin musiikki.

Alexander Stubb aloittaa toimikautensa tasavallan presidenttinä juhlallisten seremonioiden siivittämänä. Muodollisten virkaanastujaisten myötä Niinistön 12 vuotta kestänyt aika Suomen tasavallan presidenttinä päättyy. Presidentti vaihtuu – vaihtuuko linja? Astuuko Stubb presidentin virkaan, aloittaako hän toimikauden, vai tarttuuko uusi presidentti peräti virkatoimiin? Miksi kaikki puhuvat Stubbin kabinetista? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tällä kertaa juhlitaan 10 000 kuuntelijan rajaa ja paasataan tuttuun tyyliin erilaisista asioista ilman mitään logiikkaa. Onko minulla kuitenkin jotain valtaa Suomessa tälläkin hetkellä? No voit sen päätellä jos kuuntelet jakson kokonaan. Joten ota kalja lapaseen ja nauti seksikkäästä äänestäni. (00:28) Alkuhöpinät (25:53) Jos olet sometauolla pysy sometauolla (35:57) Eräs viikko helmikuussa

Millainen kuusivuotiskausi presidentillä on edessä? Suomen asema kansainvälisessä politiikassa on muuttunut täysin ja uusi presidentti saa pöydälleen aivan uudenlaiset lähtökohdat kuin aiemmin. Millainen kuusivuotiskausi on edessä ja miten Stubbin linja tulee muuttamaan Suomen ilmettä maailmalla? Studiossa Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta. Navalnyin hautajaiset. Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi haudataan perjantaina Moskovassa. Navalnyin muistoa kunnioitaneita on jo pidätetty ja kansalaisyhteiskunta on todella ahtaalla. Onko oppositiolla elintilaa ja miten kovaa valvonta Venäjällä on? Puhelimessa ulkoministeriön erikoistutkija Veera Laine. Lastensuojelun tilanne. Joensuulaisen nelivuotiaan kuolemasta annettiin vankeustuomio niin pojan isäpuolelle kuin tämän äidillekin. Miten vastaavanlaiset tapaukset voidaan välttää jatkossa? Studiossa sosiaalityöntekijä Linda Brandt-Ahde ja Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Aselupaa voi hakea netistä. Yksityiset henkilöt voivat tehdä maaliskuun alusta alkaen poliisille sähköisesti aseasioihin liittyviä lupahakemuksia ja ilmoituksia. Millä tavalla tämä vaikuttaa aselupien myöntämiseen ja aseiden valvomiseen jatkossa? Haastattelussa Poliisihallituksen ylitarkastaja Tarja Ranta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen. Tuottajana Jaakko Parkkinen.

Kansanradiossa käsitellään liikenneasioiden lisäksi taas monia muitakin aiheita. Sote-teemasta kuullaan useita näkemyksiä. Hyvinvointialueille ehdotetaan työntekijöiksi ennustajia. Jaksossa kuullaan vahvoja kannanottoja: Ay-liike ei kaipaa vässyköitä! Ajankohtaisia lakkoja käsitellään myös eläinmaailman kautta - kettujen ja kanojen muodossa. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Presidentti tuli valittua, mutta uutta vaalia pukkaa. Kesällä kansa pääsee valitsemaan europarlamentaarikkoja. EU:ssa Suomi on kaatamassa yritysvastuudirektiiviä, Sivupersoonat ihmettelevät, miksi ihmeessä. Kaksikko tapasi viikonloppuna luottamusmiehiä ja sai kuulla, mikä työpaikoilla on päällimmäisenä mielessä. Petteri Oksa on Insinööriliiton edunvalvontajohtaja. Filosofi, joka kuvaa itseään yhteiskunnallisen toiminnan moniottelijaksi. Mielipiteitä joka lähtöön: Petterille ei mikään inhimillinen ole vierasta. Suomen suosituin työmarkkinatubettaja. Jari Rauhamäki On Insinööriliiton viestintäpäällikkö ja liiton lehden päätoimittaja. Painostuksen alla tunnustaa olevansa politrukki ja lobbari, jolla kuitenkin on journalistin suuri sydän. Urheilumies. Motoristi. Joidenkin mielestä hauska veikko.

Sauli Niinistö puhui viimeisen kerran tasavallan presidenttinä valtiopäivien avajaisissa. Niinistön puheessa yksinäinen kansanedustaja kulkee eduskunnassa syvissä mietteissä omaa jälkeään arvioiden. Kuka on tämä myyttinen kansanedustaja? Mitä Niinistö tarkoittaa puhuessaan paljaasta totuudesta? Miksi Niinistö viittaa tarinaan Troijan hevosesta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Jakso ei ole tänään siitä mistä edellisessä jaksossa lupasin, vaan käytännössä höpistään sitä ja tuota. Virheitä tulee aina kuten tässäkin jaksossa, mutta en kerro mikä jopa omaan korvaani pitkän matematiikan kirjoittajana särähti. Löydätkö sen kohdan jaksosta? Ota kalja lapaseen ja kuuntele tarkalla korvalla. (00:28) Alkuhöpinät (19:44) Mediakatsaus Ps. saatiin 10k kuuntelua täyteen.

Iltalehden politiikan ja talouden toimittaja Marko-Oskari Lehtonen arvioi Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston mahdollisuuksia tasavallan presidentiksi (spoiler: Stubb voittanee) ja myhäilee Iltalehden Politiikan puskaradion noususta ja noususta. Sami myöntää kärsivien veronmaksajien kunniamerkin Marko-Oskarille hänen tutkivan journalismin artikkeleistaan. Ne poistivat kansanedustajien mahdollisuuden lusmuilla sopeutumiseläkkeellä jopa vuosikymmeniä. Karenssi taas jakaa mielipiteet. Jaksossa vertaillaan myös puskaradion introa Broadcastersin pornahtavaan naurahdukseen ja kerrotaan peräti kaksi ehdottoman kornia viikon vitsiä Alma Medialta varastetuin ääniefektein. Kyseessä EI ole kaupallinen yhteistyö vaan jakso on #neuvottelija -yhteisön kuulijatoive. #neuvottelija Sisäpiirissä keskustellaan lisää kansanedustajien sikailuista sopeutumiseläkkeellä Liity kanavalle ja nauti eduista: https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Pian kansakunnalle valitaan seuraava johtaja. Kun tomu on vaalikentillä laskeutunut, uusi presidentti saa johdettavakseen Nato-Suomen ulkopolitiikan, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, isolla tai pienellä tauolla. Mitä merkitystä presidentin valinnalla on? Missä uuden presidentin pitää onnistua? Minkäläista valtaa hän oikeasti käyttää? Mikä on presidentin paikka suomalaisessa demokratiassa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdimme tällä kertaa. Jakson asiantuntijavieraat ovat väitöskirjatutkija Maarika Kujanen Tampereen yliopistosta ja tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Sauli Niinistön valtakausi Suomen tasavallan 12. presidenttinä vetelee viimeisiään. Minkälaisena johtajana presidentti Niinistö esiintyi kansalle viimeisessä uudenvuodenpuheessaan? Muistuttiko Niinistö kansalasia maailmanpolitiikan synkistä tuulista vai paremman huomisen merkeistä? Mitä presidentin mielestä on ”suomalaistuminen” erotuksena suomettumisesta? Kenen linjoille Niinistö on tullut puhuessaan Venäjästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina vuoden 2024 ensimmäisessä Pyöreässä pöydässä ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Pyöreän pöydän 18. toimintavuoden alkuun puheenjohtaja kysyy, mitä ritarit toivoisivat pienten ja suurten toiveiden keijulta. Mika Pantzar kertoo, että hänen isovanhempansa olivat 1930-luvulla linnoittamassa Karjalaa. Hänen mielestään tätä nykyäänkin Suomi linnoittautuu. Globalisaatiokiimasta ollaan siirtymässä ulkomaan pelkoon, hän sanoo. Kaarina Hazard on pettynyt "algoritmijournalismiin". Isot vaalit ovat tulossa, mutta hänestä toimittajat eivät auta kansalaista presidentin valinnassa. Epäselväksi hänelle on jäänyt, miksi presidenttiä tarvitaan. Etunenän julkkikseksiko? Pekka Seppänen päivittelee päivittäiskauppojen kalliita bonus-järjestelmiä. Hän arvioi, että joko kauppaketjut ovat tyhmiä, ihmiset ovat tyhmiä tai hän itse on tyhmä. - Pekka Seppänen ihmettelee

Kansanradiossa puhutaan paljon ajankohtaisista vaaleista. Kantaa otetaan muun muassa presidentille tärkeisiin ominaisuuksiin ja hänelle maksettavaan palkkioon. Lisäksi ehdotetaan äänestysoikeuden poistamista kaikilta alle viiskymppisiltä. Tulevien vaalien lisäksi mennyt vuodenvaihde puhuttaa. On kaksi tapaa juhlia uuttavuotta, oikea ja väärä - Kansanradiossa kuullaan ne kummatkin. Myös susikeskustelu ottaa kierroksia. Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 heti ohjelman jälkeen sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30.

Presidentti Tarja Halonen tunnetaan uutterana ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen asioiden ajajana. Toisaalta hänet tunnetaan hersyvästä huumoristaan ja spontaanista heittäytymisestä. Mitkä ovat presidentti Halosen elämän viisi tärkeää kuvaa ja mitä hän näkee tulevaisuudessa otettavassa, kuudennessa kuvassa? Se kuullaan, kun Tarja Halonen on Kuuden kuvan vieraana 80-vuotispäivänään, jouluaattona 2023. Toimittaja on Jaakko Laakso.

Presidentin rooli ulkopolitiikan johtajana Nato-Suomessa. Vieraina Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos, Yle ja politiikan toimittaja Marko Junkkari, Helsingin Sanomat. Miten sujui republikaanien presidentinvaaliväittely? Washingtonista raportoi Juri von Bonsdorff. Ukraina taistelee sotilasavustaan. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Millainen on Putinin Venäjä juuri nyt? Studiossa Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Kuntien veroprosenteissa tuntuvia eroja. Vieraina pääekonomisti Minna Punakallio, Kuntaliitto ja ekonomisti Janne Kalluinen, Veronmaksajain keskusliitto. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Seppo Kivimäki ja Matti Konttinen. Tuottaja Marija Skara.

11. presidentti Halonen Tarja Kaarina Halonen syntyi 24.12 Helsingissätarkemmin sanottuna Kallion kaupunginosassa,ja siellä hän aloitti myös koulunsa.Isä jätti perheensä Tarjan ollessa kaksivuotias,maailmansodan takia kai,vieraantua perheestään sai.Tarjan äiti uudelleen avioitui,ja isäpuoli Tarjalle siunukseksi koitui.Ensimmäisenä suvustaanTarja ylioppilaslakin saavuttaa.Hän oikeustieteen kandidaatiksi valmistui,varsinkin rikosoikeuteen tutustui.Hän aloitti työuransa Luontovalvonta Oy:n lakimiehenä,ja jatkoi Suomen Ylioppilaskuntien Liiton sosiali-ja järjestösihteerinä.Tarja oli SAK;n ensimmäinen naisjuristi,ja näin ennakkoluuloja karisti.Tarja oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöjen lakimiehenä,toimi Kalevi Sorsan eduskuntasihteerinä,toimi eduskunnassa sosialivaliokunnan puheenjohtajana,lakiasianvaliokunnan varapuheenjohtajana,suuren valiokunnan puheenjohtajana,ja viisi kautta Helsingin kaupunginvaltuustossa.Hän on ollut ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä,oikeusministerinäja ulkoasiainministerinä.Aina ei käy niin, kuin suunnitellaan,piti Tarjankin lentää Rissalaan,ja siellä kurssiemäntänä toimia,vaan jouduttiin muut lentokoneessa olleet koneesta ruumisarkkuun poimia,Raskaus ja lääkäri Tarjan pelastivat,oli kohtalolla hänelle toiset suunnitelmat.Tyttövauva oli joskus mukana eduskunnassakin,avioliiton pikaisesti karahtaneen huomasin.Tarja oli mukana niin solidaarisuusliikkeessä kuinpuolustamassa ihmisoikeuksia ja rauhaa,ja vaikka ei kirkkoon kuulukkaan,hän suvaitsevaisuutta opettaa.Hän on ollut mukana setlementtiliitossa,jossa ihmisarvot ovat kunniassa.Monella tapaaTarja tahtoo maailmaa parantaa.Hän on ollut mukana Setassa,rasismin vastaisessa valtuuskunnassa,ja romaniasiain neuvottelukunnassa.Myös ikäihmisiin Tarja kohdistaa huomion,toki rakkaita harrastuksia muitakin on:Tarja on toiminut erilaisissa kulttuuri-ja urheilujärjestöissä,taide, kulttuuri, siirtolapuutarhan hoito ja liikunta pyörivät ympyröissä.Oli sosialiministerinä,hoiti Pohjoismaisen yhteistyöministerin tehtäviä,oikeusministerinä työskenteli,ensimmäisenä naispuoleisena ulkoasiainministerinä hallituksessa käyskenteli.Presidenttikauden alussavain neljässä maassa maailmassa,on ollut naispresidentti ennen Suomea.Tarja kommentoi presidentintehtäviä näin:”Presidentin tulee olla laillinen, vahva ja yhteistyökykyinen!”(Tarjahan on sydämellinen.)Hän oli edeltäjiään esiintymistavaltaan mutkattomampi,ja hiljaisesti avioitumalla meidät kaikki yllätti,vaikka olikin pitkään ollut avoliitossa,uudistuksia nähtiin myös linnanjuhlissa.Siellä nähtiin nyt enemmän nuoria,kulttuurin edustajia ja kansalaisjärjestöjen vaikuttajia.Tarja tapasi Valkoisessa talossa, George Bushin,jota myöhemmin arvostelikinIrakin sodan aloittamisestaja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.Tarja osallistui keskusteluun presidentin vallan kaventamisesta,mutta puolusti oikeutta perustuslaillista.puuhissaan Tarja korostaa vanhusten aseman heikkoutta,suomalaista väkivaltaa ja uusköyhyyttä-Toisella presidenttikaudellaanmyös YK enemmän huomiota saa.Tarja valitaan Kansainvälisen naisjohtoverkoston puheenkohtajaksi,ja YK:n kauppa-ja kehitysjärjestön puheenjohtajaksi.Presidenttikautensa jälkeen Halonen jatkaa työtäänkotimaisissa ja ulkomaisissa järjestöissä.....

10. presidentti Ahtisaari Martti Oiva Kalevi Ahtisaari syntyi 23 kesäkuuta 1937 Viipurissa,kuoli 16,10 Helsingissä,ja vietti varhaislapsuutensa Kuopiossa.lähti evakkoon Viipurista,Kuopioon äitinsä kanssa ,isän sotiessa rintamalla.Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulussa,opiskeli siellä opettajaksi valmistavassa seminaarissa.Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys Maraa kiinnosti,uteliaaksi,rohkeaksi ja seuralliseksi netti häntä luonnehti.Hän tutustui Pakistanissa kehitysyhteistyön käytännön ongelmiin,ja tästä hänet myöhemmin myös palkittiin.Opiskeli Helsingin kauppakorkeakoulussa,ja toimi Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun toiminnanjohtajana.Martti työskenteli Afrikassa kehtitysaputoimiston sihteerinä,sitten jaosto-ja toimistopäällikkönä,ja työskenteli kehtitysyhteistyöosaston apulaisosastopäällikkönä.Oli mukana pohjoismaiden yhteistyöhankkeessa,erilaisia kouluja kehittämässä Tansaniaan.Tapasi nuoruudenystävänsä uudelleen,ja kerrotaan Martin Eevaa käyntikortilla kosineen.Jo Kuopion aikanaMartti tapasi tulevan vaimonsa.Eeva ja Martti vuonna 1968 vihittiin,ja seuraavana vuonna Marko-poika kastettiin.Martti lähetysneuvokseksi nimitettiinja samana vuonna jo häntä suurlähettilääksi kutsuttiin.Seurasi Namivian itsenäistymishankkeen etenemistä,nautti Namibialaisten luotttamusta,hänet Namibia-valtuutetuksi nimitettiin,mutta Ahtisaarien matka jatkui New Yorkkiin.Siellä Mara työskenteli Yhdistyneissä Kansakunnissa,jatkoi työtä Namibian tueksi Yhdysvalloissa,joka ei silloin vielä kyennyt itsenäistymään,joten Mara palasi Suomeen kehityshankkeiden arvostusta kehittämään.Namibia-prosessin etenemisen seuraaminen jatkui edelleen,kylmän sodan rintamalinjojen murtuminen johti hankkeen etenemiseen.YK-n pääministerin eritystarkkailijaksi nimitettynä Mara taas Namibiaan matkusti,ja maan itsenäisyyteen johdatti.Tätä tapausta Namibialaiset arvostivat niin,että Martti ja Eeva Namibian kunniakansalaisiksi nimitettiin.Maartista tuli Suomen ulkoministeriön valtiosihteeri,ja tätä tehtävää Mara mieluisaksi luonnehti.1994 oli Suomessa voimaksa lama,politiikkojen maine oli vaakalaudalla.Presidentiksi pyydettiin kokenutta johtajaa,joka ei politiikkojen ryvettyneisyydestä kärsi ollenkaan.Mara voitti sosiaalidemokraattisesessa puolueessa käydyssä esivaaleissapääministerinä toimineen Kalevi Sorsan,ja kävi läpi ahkeran presidenttikamppanjan.Nyt käytettiin ensimmäistä kertaa suoraa, kaksivaiheista presidentinvalia,Elisabeth Rehnin ja Ahtisaaren välillä käytiin taistoa loppusuoralla.Martti teki paljon ulkomaanmatkoja,edisti ulkomaankaupan suhteiden luomista.Lupasi vaalikamppanjassaan,että maakuntamatkoillaankerran kuussa tulisi tavallista kansaa tapaamaan.Ahtisaaren aikanaSuomesta tuli osa EU.ta.Maran keskeisiä ulkopoliittisia linjauksia olivatEurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän ja pohjoismaisen yhteistyön edistäminen,tärkeimpiin tehtäviin kuului myös Kosovon rauhanneuvottelijan tehtävissä toimiminen.Kun jatkosodan päättymisestä tuli 50-vuotta,antoi presidentti ensimmäisen rauhanaikaisen päiväkäskyn,jakoi tunnustusta sotilaille ja lotille,heidän työstään itsenäiselle suomelle.Hän oli osallistunut presidenttikaudellaan useisiin kansainvälisiin..... Katso äänirunopuro sivustolta loput

Haastattelussa Jussi Halla-aho Suomalainen Presidentti #neuvottelija 222, toinen #neuvottelija-kanavan presidenttiehdokashaastattelu. 00:00 Jussi Halla-Aho, Eduskunnan puhemies. #neuvottelija -kyselyssä toivotuin presidenttiehdokas-haastateltava. Onko #neuvottelija tai Ivan Puopolon Viikon viisastelu tuttu konsepti? 01:42 Eduskunnan puheenjohtajuus on mielenkiintoinen työ. Kansanedustajat eivät ole eduskunnassa pelleilemässä vaan edustamassa kansaa 04:59 Suomenkin eduskunta matkalla blokkijärjestelmään. Ulkoparlamentaariset voimat paljastuvat vasemmistosta 09:49 Onko perussuomalaisuus oikeistolaisuutta? Uudet vastakkainasettelut vasemmisto-oikeisto-janan ulkopuolella perussuomalaisuuden perustana 11:35 Kansallinen-globaali-ajattelu muutoksessa. Syyt puoluejohtajuudesta luopumiseen eivät ole muuttuneet. Moninapainen maailma. Suomalaisten jaetut arvot 13:50 Bulgakov ja Googol ukrainalaisia, suomalaiset viikinkejä? Kannattaako historiaa muuttaa jälkikäteen? 16:14 Ukrainalaiset voimat Nordstream-putken katkaisun takana? Putken räjäyttäjä teki ison strategisen palveluksen maailmalle 20:42 Onko vasemmistolaisuus (yhä) rähmällään oloa venäläisten intressien suuntaan? 22:25 Israel-Hamas-Palestiina. Kahden valtion malli ja muut mallit 27:20 Kietoutuvatko Ukraina-Venäjä ja Lähi-Idän konfliktit toisiinsa. Globaali etelä ja sota länttä vastaan. Länsimaisen sivilisaation itsealennustila 33:19 Lontoon islamistinen antisemitismi vs. Ruotsin tilanne 36:15 Suomen tilanne maahanmuuton osalta. Francis Fukuyaman teoria yhteiskuntien kunnioituksen pirstaloitumisesta. Kansalaisuuden ansaitsemisen yhdistävä voima 42:31 Erilaisuuksien juhlinta. Yhteisöllisyyden tuhoaminen 44:50 Tasavallan presidentti-instituution arvojohtajuus ja perinteet yhdistäjänä. 46:46 Suomen kristillisen perinteen kunnioittaminen. O'Sullivanin laki vasemmistolaisuuden voimasta pätee kirkkoonkin 50:38 Sami vastaa omaan kysymykseensä neuvottelutaidosta 51:25 Halla-ahon perheen juuret Etelä-Pohjanmaalla ja Tampereella 52:30 Kannattaako vastata spontaanisti kysymyksiin? Miksi et aina vastaa? 53:30 #neuvottelija Sisäpiiri – Mistä Jussi Halla-ahon musiikkimaku muodostuu. Vain tilaajille #neuvottelija #presidentti #perussuomalaiset #vaalit #hamas

Minkälainen presidentti Harry Harkimo olisi? Mitkä ovat Harkimon tärkeimmät vaaliteemat ja minkälaista ulkopolitiikkaa Harkimo ajaisi? Studiossa Liike Nytin presidenttiehdokas Harry "Hjallis" Harkimo. Jakso on kuvattu 26.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Sauli Niinistö (3:26) Norjan öljyrahasto (5:54) Presidentti ja pääministeri (7:02) NATO (8:34) Ukrainan sota (12:17) Biden vai Trump? (12:52) EU (16:31) Venäjä ja Putin (25:25) Harkimon verkostot (27:20) Ilmastonmuutos (29:32) Hallituspolitiikka (35:41) Talouspolitiikka (39:21) Sisäinen turvallisuus (41:27) Ahvenanmaa

Mikä olisi Mika Aaltolan ulkopoliittinen linja presidenttinä? Minkälaiset suhteet Aaltola muodostaisi Yhdysvaltoihin ja mikä on hänen kantansa Euroopan unioniin? Mitä Mika Aaltola ajattelee puolueista ja mitä hän pitää Suomen isoimpina sisäisinä ongelmina? Studiossa presidenttiehdokas Mika Aatola. Jakso on kuvattu 17.10.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhdysvallat (3:36) Joe Biden (7:23) Ukrainan sota (17:05) EU:n rooli (20:43) Aaltolan verkostot (23:14) EU:n integraatio (28:55) Kotimainen tuotanto (33:35) Sisäinen turvallisuus (43:23) Presidentti ja sisäpolitiikka (47:05) Puolueet (50:36) Aaltolan neuvonantajat (52:46) Martti Ahtisaari (56:50) Identiteettipolitiikka

9. presidentti Koivisto Mauno Henrik Koivisto syntyi 25.11 1923 Turussa,hän kuoli 12.5 2017 pääkaupungissa.Mauno syntymäån aikaan perhe asui pienessä hellahuoneessa,Turun keskustassa.Maunon ollessa 10-vuotias,lienee ollut kolmella lapselle kohtalokas,heidän äitinsä menehtyi,ja laivapuuseppä-isä perheineen jotenkin menestyi.Jo nuorena poikanaMauno oli kirjakaupan juoksupoikana.15-vuotiaana hän pääsi apupojaksi telakalle,siltäkö johtui poliittinen suuntaus vasemmalle?Toimi talvisodan aikana 16 vuotiaana vapaaehtoisenakotirintamalla sammutusyksikössä.Siltä hän lähti varusmiespalvelusta Hyrylään suorittamaan,puolen vuoden koulutuksen jälkeen siirtyi Lauri Törnin jääkärikomppaniaan,Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti,ja jälkeenpäin viisaita sodasta lausahti:”Kun on ollut mukana pelissä,missä oma henki on panoksena,niin kaikki muut pelit ovat sen kokemuksen jälkeen pieniä!”Puumies-nimimerkillä lehteen kirjoitti,ja satamassa satamakonttorinhoitajana kommunistien ylivaltaa murensi.Mauno kävi iltaoppikoulua työn ohessa,opiskeli lukiossa ja Turun yliopistossa,valmistui filosofian kandidaatiksi ja lisenssiaatiksi,ja siitä vielä tohtoriksi.Opiskelujen ohessahän oli ahtaajana satamassa.Työskenteli hetken opettajanaja ammatinvalinnanohjaajana.Mauno siirtyi Helsinkiin Työväen Säästöpankin toiseksi johtajaksi,parin vuoden jälkeen hän nousi pankin toimitusjohtajaksi.Sosiaalidemokraattisen puolueen hajaannuksen aikanaMauno ajoi suhteiden solmimistapresidentti Kekkoseen, Neuvostoliittoon ja kommunisteihin,ja pääsi näin valtakunnan sisäpiireihin.Valtiovarainministerinä Koivisto sai kritiikkiä osakseen,Koiviston keskittyessä markan arvon vakauttamiseen.Hallitusneuvottelijan tehtävät Koivistolle vähän vahingossa tulivat,kun kokeneempien ehdokkaiden luottamukset sulivat.Hän nousi nopeasti Suomen suosituimmaksi poliitiikoksi,koska esiintyi arkisesti ja kansanomaisesti.Presidentti Kekkonen olisi halunnut Kalevi Sorsan seuraajakseen,mutta Koiviston huomattiin presidentin tehtäviä tuuranneenKekkosen dementtian aikana,Koivisto oli pääministerinä vallassa.Hänellä oli näin etulyöntiasema nousta maan presidentiksi,jota vielä Neuvostoliittokin pönkitti.Koiviston aikanavahvistettiin Suomen demokratiaa,jo pääministerikaudella Koivisto uudistuksia aikaan saa.uudistettiin rikoslaksia,aborttil laillistettiinja tuotiin keskiolut maitokauppaan.Manu mielellään taka.alalla pysyttelija tilannetta tarkkaili.Hän tarttui itse ohjaksiinvasta kun häntä tarvittiin.Idänänsuhteita aluksi vaali niin,että hänet Leninin kunniamerkillä palkittiin.Suomen hakemus Euroopan Unioniin jätettiin,ja presidentin toimikaudet kahteen kauteen rajattiin.Koiviston presidenttikaudella Suomesta tuli EFTA:n täysjäsenja Euroopan neuvoston jäsen.Koivisto suhteita länteen lämmittija varovaisuutta idän suhteissa noudatti.Kekkonen nimitti tehtäviin kavereitaan,ja Koiviston mielestä tähän muutosta tarvitaan.Vain kerranhän antoi periksi sen verran,että tuki Holkeria pääministeriksi,ja sekin vain siksi,että ns. kassakaappisopimus oli paljastunut,ja siitä Koivisto oli suuttunut.Tarkoitus kun oli maahan porvarihallitus muodostaa,ja tämä ei Koivistolle sopinut laisinkaan.Koivisto maan demokratiaa vahvisti,ja maan yhtenäisyyteen vaikutti........ Ulla-Maija Mantere

Presidentti Sauli Niinistön suosio on pysynyt vakaana, vaikka 12 vuodessa arvot ovat repineet kansaa kahtia. Onko hän siis ollut hyvä arvojohtaja?

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto keskustelee neuvottelufilosofiastaan ja kokemuksistaan NATO-neuvotteluissa, politiikassa, Darfurissa ja Venäjän lähialueilla Ukrainassa, Vuoristo-Karabahissa, Armeniassa ja Azerbaidžanissa. (00:00) Pekka Haavisto – Albertinkadun kasvatti (00:42) Finlandia vai Maamme-laulu? Olli Muuraisen flash mob (01:45) Suomen itsenäistyminen Venäjän-Japanin sodan jälkeen (02:40) Venäjän haavoittuvuus Ukrainan hyökkäyksen vuoksi. Prigozhinin matka Moskovaan. (04:00) Vuoristo-Karabah, Armenia ja Azerbaidžan. Lavrovin pelot. Droonisota ja pakolaisuus (06:01) Sauli Niinistö-Pekka Haavisto-Sanna Marin: hyvä ja paha poliisi roolijaot Erdoganin Turkin kanssa. NATO-prosessin koordinointi Ruotsin kanssa (08:50) NATO-hakemuksen vastustus keväällä 2022. Unkarin ja Turkin roolit. Ruotsin Koraanin polttamiset eriyttivät tiet keväällä 2023 (10:54) Neuvotteluissa Unkarin kanssa. Kansannousu 1956 ja yksin jäämisen kokemukset (12:40) Suomen laki uskonrauhan rikkomisesta, F-16 hävittäjät ja USA. Puolan ja Ukrainan suhde (15:25) Diplomatia on toiminut sodan keskelläkin (16:50) Ydinvoima vs. ilmastoriski. SSAB:n suuri merkitys – Raahe (18:50) Uusi neuvotteluvalta (WSOY) – rauhanneuvotteluteesit Darfurissa (20:15) Haaviston neuvotteluteesi: Tilan antaminen. Myötäkuuntelu (22:08) Haaviston neuvotteluteesi: Suorapuheisuus myös vastapuolelle epämiellyttävistä asioista kuten kansanmurhasta. Radikaali totuudellisuus (23:50) Haaviston neuvotteluteesi: Positiivinen yllättäminen positiivisella totuudellisuudella. Ei taktisia kaksoisviestejä eri osapuolille (24:23) Haaviston neuvotteluteesi: Varoitusten toteuttaminen. Uhkauksilla pitää olla katetta (25:20) Neuvottelun aikarajoitukset. Tunteet ja häpeä (26:35) Afrikka on suuri tuntematon. Kiinalaisten kolmirakenteinen hissipuhe Afrikassa toimii: väestönkasvun, talousongelmien ja ympäristöongelmien ratkaisu vs. Euroopan moralismi ja demokratia (28:53) Suomen energiapolitiikan mahdollisuudet: tuulivoima, aurinkovoima, turve, siirtokapasiteetti. Rosatomin virheinvestointi (31:00) Teollisuuden ja Haavistonkin edustamien ympäristöaktivistien kummallinen yhteisvoitto voi olla lähellä. Paljon on opittu 1970-luvulta (32:00) Identiteettipolitiikka Suomessa. Erimielisyys vaatii sivistynyttä neuvottelumekanismia (33:07) Sauli Niinistön tolkku-konsepti. Maahanmuuttajanuorten turvallinen tila. Myötäkuuntelun taito (36:20) Agoran puute. Sosiaalinen media huonona korvikkeena. Pekka TikTokissa (37:37) Ei maailmalle kannata oppia viedä, kyllä maailmalla osataan. Riitojenratkaisumenetelmät voivat olla perinteisiä (39:25) Suomen historian parhaat presidentit. Miten Risto Ryti uhrautui Suomen puolesta (41:18) YK:n Kofi Annan oli rohkea toimija suurvaltojen välissä (42:30) Kansanliitto määräsi Ahvenanmaan Suomelle. Ahvenanmaa oli mukana myös NATO-prosessissa (43:36) Mitä odotat presidentinvaalikamppailulta? (44:05) #neuvottelija Sisäpiiri 21 Pekkan Haavisto Reykjavikissa Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija

Tuomo puhuu ja Ulla-Maija runoilee. Tänään kuullaan runo 8. presidentti Kekkonen. ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen. Kekkonen, Kekkonen.Kekkonen,Kekkonen,Kekkonen”Urho Kaleva Kekkonen syntyi 3.9 1900 Pielavedellä,hän kuoli 31.8 1986 Helsingissä.Urho syntyi perheen esikoisena,siis vanhimpana kolmesta lapsesta.Asuinpaikkakunta vaihtui useita kertoja,kuriton ja vallaton poika piti kirjoittamisesta.Liittyi lukiolaisena suojeluskuntaanja joutui näin sisällissotaan.Johti Haminassa 9 punaisen teloitusta,suoritti asevelvollisuuden autopataljoonassa,ja kotiutui kersanttina.Hänkin lakitiedettä opiskelija valmistui lakitieteen kandidaatiksi.Urho oli myös hyvä urheilijana,Suomen mestari korkeushypyn saralla.Varatuomarina työskenteli Etsivässä Keskusrikospoliisissa,jossa Sylvi oli konekirjoittajana kansliassa.Urho kuului Akateemiseen Karjalaseuraan,jolla Suur-Suomea tavoitellaan.Kekkonen toimi Kallion hallituksessa oikeusministerinä,Cajandrin hallituksessa sisäasiainministerinä.Suomen Kuvalehteen pakinoita kirjoitti,niissä Pekka Peitseksi itseään nimitti.Liittyi rauhanopposition kannattajiin,josta monet henkilöt nousivat Suomen vaikuttajiin.Paasikivi nimitti oikeusministerikseen Kekkosen,ja sai tehtäväkseen sotasyyllisyyskysymyksen hoitamisen.Suomen Pankin johtukunnan jäsenenä hänet mainitaan,ja erilaisissa tehtävissä eduskunnassa toimia saa.jossain lähteessä Kekkonen pyrkyriksikin mainitaan,mutta siitä en nyt löydä sanaakaan.Kekkosen valinta presidentiksi merkitsi uuden kauden alkua,hänen ensimmäisen virkakautensa lopussayksikään hänen edeltäjistään ei ollut elossa.Neuvostoliiton tuellaKekkonen istui toisella presidenttikaudella.Myöhemmin hän oli lähes yksivaltainen johtaja,joka kuitenkin osasi käsitellä Neuvostoliittoa,ja sai Suomen pidettyä länsimaisena valtiona.Ulkopolitiikassa Kekkosen apunaolivat vain Kekkosen valitsemat avustajat,jotka Urho ulkoministeriöön junaili,kun lähes diktaattorina maata hallitse.Kekkonen ajoi Yhdinaseetonta Pohjolaa,tahtoi Norjan kanssa rajarauhaa lujittaa.Teki aloitteen Euroopan turvallisuus-ja yhteistyökokouksesta,tavoitteena välttää YYA-sioimuksen sotilaallisten artiklojen soveltamista.Kekkonen ilmotti Neuvostoliitolle,ettei hän jatka presidenttinä, eikä YYA-sopimusta uusita,jollei Neuvostoliitto tunnusta Suomen puolueettomuutta.Etyk-kokousta isännöi hän,loi idän ja lännen väliin tilan lämpimän.Vaan Neuvostoliittopa ei oikeastaanmeinaakkaan Suomen puolueettomuutta tunnustaa.Kekkonen uhkaa taas erollaan,ja tilanteen jälleen rauhoittumaan saa.Seuraavana vuonna Neuvostoliitto ehdottaa yhteisiä sotaharjoituksia.joihin Kekkonen ei myökään tahdo suostua.Kekkonen hiihti, metsästija kalasti,ja vieraita suhteita harrasti.Kekkosella oli useita rakastajattaria,vaikka hän rakastikin vaimoa.Oli Suomen presidenttinä yli 25-vuoden ajan,ja sai turvattua maamme pitkän itärajan.Viimeisellä presidenttikaudellaanhänen terveytensä alkaa horjumaan,Hänellä oli muistikatkoksia,eikä enää valtavaa auktoriteettia.Kekkonen olisi halunnut pääministeri Koiviston eroavan,mutta Koiviston nähtiin pääministerinä jatkavanja myöhemmin Kekkosen toimikauden lopulla presidentin tehtäviä hoitavan.Kekkonen kuolee Tamminiemessäsairaana ja vanhana miehenä.Hänenkin hautansa on Hietaniemen hautausmaalla. ...Katso runo tarkemmin aanirunopuro.fi sivustolta

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel vierailevat parhaillaan Suomessa. Puheenjohtaja Stiller kysyy, minkälainen suhde raatilaisilla on Ruotsin kuningashuoneeseen. Anu Koivunen odottaa täpinöissään tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallista puheenvuoroa, jonka presidentti pitää New Yorkissa Yhdistyneiden kansakuntien 78. yleiskokouksessa keskiviikkona 20.9. melkein heti tämän Pyöreän pöydän -lähetyksen jälkeen. Anu Koivunen kysyy: Kuinka jännityksellä raadin jäsenet odottavat puhetta ja mitä he arvioivat hänen sanovan? Pekka Seppänen on pohtinut sinuttelun ja teitittelyn rajoja ja käytänteitä. Mitä mieltä olette teitittelystä? Onko se hiljalleen poistuva jäänne vai kanssakäymisemme rikastuttaja? Keitä itse teitittelette? Keiden toivoisitte teitittelevän itseänne? Yrittäjän päivänä 5.9. yrittäjäjärjestöt ehdottivat, että pitäisi liputtaa yrittäjien puolesta. Mitä on yrittäjyys, jota yrittäjäjärjestöt haluavat korostaa? Mika Panzar ihmettelee, miksi tutkija ei voisi olla yrittäjä, hän ottaa niin henkilökohtaisia kuin taloudellisiakin riskejä. Voisiko ajatella, että esimerkiksi huippu-urheilijat ja taiteilijat ovat yrittäjiä?

Presidentinvaaleissa on ollut tapana puhua niin sanotusta ”mustasta hevosesta”. Sellaisiksi on aikoinaan nimetty sekä presidentti Juho Kusti Paasikivi (kok.) että Suomen pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen (kesk.). Kuka tällä kertaa on presidenttipelin musta hevonen? Vai kaipaako kansa koko kansan presidenttiä? Miksi valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) puhuu ”mustista aukoista” tarkastellessaan valtion budjettikirjaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

7. presidentti Paasikivi Jos kerran Paasikivestä puhutaan, miten Johan Gustaf Hellste`n liittyy koko asiaan? Johan Hellste`n syntyi 27.11 1870 Kosken kunnassa, hän kuoli 14. joulukuuta 1956  pääkaupungissa. Tässä välissä hän vaihtoi nimeään, ja Johan jäi historian hämärään. Juho Kusti Paasikivi sen sijaan muistetaan, ja nyt kerron hänestä hieman tarkempaan: Nelivuotiaana Juho äitinsä menettää, kymmenen vuoden päästä kuolema isänkin korjaamaan ennättää. Iäkäs täti Juhon otti huostaansa, pojan ollessa vasta 14-vuotias. Lukioaikana Juho nimensä suomensi, räiskyvä oli tämän nuorukaisen tempperamentti. Hänestä kehittyi itsenäinen ja itsepäinen nuorimies, joka vielä tuolloin tuskin elämänpolkuansa ties`. Yliopistossa alkoi venäjänkieltä opiskelemaan, ja toimittaja-matkalle Novgorodiin lähteä saa. Juho valmistui filosofian kanditaatiksi, vaihtoi opiskelualaa oikeustieteelliseksi. Rakastui Anna Forsmaniin, ja neljän vuoden jälkeen heidät vihittiin. He saivat kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, voisivatko asiat paremmin ollakkaan? Juho valmistui molempien oikeuksien tohtoriksi, ja aikanaan hänet nimettiin Valtionkonttorin ylitirehtööriksi. Taisteli kunnallisen ja valtiollisen äänioikeusuudistuksen puolesta, ja suurlakon jälkeen nousi merkittäväksi vaikuttajaksi politiikassa. Hoiti nykyistä vastaavaa Valtiovarainministeriön tehtävää, mutta ura lyhyeksi jää. Venäjän poliittisiin kysymyksiin, kun Juhon puolue ei voinut sitoutua kaikkiin venäläisten vaatimuksiin. Erosi politiikasta, sai paikan, Kansallis-osakepankista, pankinjohtajana, mutta politiikassa hänen apuaan tarvitaan neuvonantajana. Hän oli hyväksymässä torpparien vapautuslakia, moni ovi sulkeutui voimakkaan tempperamentin takia? Ainakin paikalta KOP-n johtajan ja vuoksi vaimon äkillisen kuoleman, Juho erosi pankista, pääjohtajan virasta. Jäi virallisesti eläkkeelle, mutta kohtalolla oli vielä käyttöä tälle miehelle. Avioitui uudestaan , kun Alli Velveesta uuden emännän saa. Alli oli taitava tempperamenttista miestään käsittelemään, Paasikivi muutti diplomaatiksi Ruotsiin suhteita lähentämään. Joutui pariinkin kertaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta sopimaan, ja hallituksen salailu sai jälleen Paasikiven eroamaan. Paasikivi osallistui Tukholmassa ja Moskovassa rauhanneuvotteluihin, suostutteli hallitusta rauhan tielle lähtemään, ja kohta hänet taas neuvotteluista ulos jätetään. Kävi kuitenkin niin, että Paasikiveä taas tarvittiin tyydyttäviä suhteita naapuriin rakentamaan, koska hänet Neuvostoliitossa hyvämaineisena rauhanmiehenä tunnetaan. Hän loi hyvät ja luottamukselliset välit Neuvostoliittoon, Mannerheimin ero sitoi Paasikiven Suomen kohtaloon. Paasikivi joutui häntä pääministerinä tuuraamaan, ja hänet toisellekkin kaudelle presidentiksi valitaan. Stalin ehdotti suomelle ystävyys,- yhteistyö- ja avunantosopimusta, Paasikivi piti huolen siitä, että sopimus laadittiin suomalaisten luonnostelman pohjalta. Paasikiven aikana Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, sekä Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Juhon aikana Suomi maksoi sotakorvauksia, siirtoväki oli saatu asutettua, ja säännöstelyä oli purettu asteittain, Paasikivi rauhaa arvosti, hän myös Rydin kuritushuoneesta armahti. Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi näin vauhtia sai. Presidenttikauden jälkeen Paasikivi muistelmiaan kirjoittaa, mutta ne eivät hänen toimestaan saapuneet luettavaksi milloinkaan. Sydänkohtaus Juhon hautaan vei, ja presidentin eläkettä hän pitkään nauttinut ei. Hietaniemen hautausmaalla lepää hänkin mullan alla. (Koko runo ei mahtunut kuvaukseen, katso aanirunopuro.fi sivustolta tarkemmin.) Ulla-Maija Mantere

Risto RytiKun Kallio joutui presidentin tehtävistä luopumaan,uusi presidentti tarvitaan.Risto Ryti tilalle nimitetään,mutta ensin hieman taustaa käsitellään:Risto Heikki Ryti syntyi 3. helmikuuta 1889 Huittisissa,hän kuoli 1956  pääkaupungissa.11-lapsisen perheen neljäntenä lapsena,koti tunnettiin varsinaisena suurtilana.Ristoa maatyöt eivät juuri kiinnostaneet,muut perheen pojat taas eivät samoin kirjoista nauttineet,Risto olikin pojista ainoa,joka valmistui ylioppilaaksi,häntä luonnehditaan velvollisuuden tuntoiseksi, kunnianhimoiseksi ja sisukkaaksi.Ylemmän lainopillisen tutkinnon suoritti kolmessa vuodessa,suoritti lainopin kandidaatin tutkinnonja sai varatuomarin arvon.Valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi,opiskeli Oxfordissa merioikeutta,mutta opinnot katkesivat maailmansodan syttymiseen,matkalla Riston tiedetään ystävänsä sisareen rakastuneen.Pari vuotta myöhemmin nuoripari vihittiin,ja seurustelu päättyi papin aameniin.Vaimonsa Gerdan kanssa meni ystävänsä syntymäpäivää juhlistamaan,venäläiset tulivat heitä junaan ahtaamaan,syntyneessä sekasorrossa yksi matruuseista ampui Kordelinin,ja hänen testamenttinsa mukaan Ryti perusti yleisen Edistys-ja sivistysrahaston.Ryti toimi kahdessa hallituksessa valtiovarainministerinä,hoiti siellä talous-ja menoarviokäytöntöä,ja sai sen tasapainottumaan,ja tapaus johti Suomen pankin hallintaan.Pääministeriksi Ryti ei tahtonut laisinkaan,mutta Kallion painostus sai hänet taipumaan.Kun Kallio ei perehtynyt ulkopolitiikkaan,joutuivat Ryti ja Tanner sitä hoitamaan.Kallion kuollessaoli Ryti pääministerin virassa.Hänestä tuli virkaatekevä presidentti,eikä päivääkään ollut puolustusvoimien ylipäällikkönä,koska Kallio oli pyytänyt siihen tehtävään Mannerheimia.Ryti erosi presidentin tehtävistä terveyssyihin vedoten,mutta liittoutuneiden mielestä Ryti oli sotaan syyllinen.Hänet 10-vuodeksi kuritushuoneeseen tuomitaan,mutta kolmen vuoden jälkeen hänet armahdetaan.Terveys oli kuitenkin jo mennyt,eikä Ryti enää selvinnyt,Hän kuoli 67-vuotiaana,hautajaisia pidettiin itsenäisenä surujuhlana.Hietaniemen hautausmaalle hänet haudattiin,ja viimeinkin rauhaan hänet päästettiin.Gerda Paula Ryti (o.s. Serlachius, syntyi 11. lokakuuta 1886 Viipurissa,kuoli 8. syyskuuta 1984 pääkaupungissa.Gerda kävi ruotsinkielistä tyttökoulua,opiskeli saksaa, taidehistoriaa ja kirjallisuutta,Myöhemmin opiskeli vielä Lontoossa englantia,kielitaito oli myöhemmin valttia.Kolme lasta synnytti,konttoristin hommat lopettiennen lasten syntymää,liekö perhe kiinnostanut työtä enempää?Gerda tunnettiin vastuuntuntoisena maan ensimmäisenä naisena,joka tuki maataan ja miestään vaikeina vuosina,Hänet tunnettiin hiljaisena ja uskonnollisena,piti monta radiopuhetta sota-aikana.Gerda kaksi murhaa näki,jyrkkä oli Suomen alkuaikojen mäki.Gerda oli myös silloin paikalla,kun Kallion piti kotiin junalla lähteä.Toisin kävi,Gerda Kallion kuolevan näki.Hän oli selväkuuloinen,henkimaailman viesti oli hänelle luonnollinen.Gerda oli leskenä 28 vuotta.Hän oli kuollessaan 98-vuotias,Gerda miehensä viereen haudattiin,Hietaniemen hautausmaalle hänetkin saatettiin.Ulla-Maija Mantere

Kuinka Yhdysvalloissa on kommentoitu Nato-kokouksen antia? Juri von Bonsdorf raportoi Washingtonista.  Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti linjapuheen Nato-kokouksen päätteeksi Vilnassa. Mikä on puheen keskeinen viesti? Keskustelemassa vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista sekä Benita Heiskanen.  Kuinka Ruotsissa arvioidaan Nato-tien etenemistä.  Haastateltavana Sydsvenskan-lehden poliittinen päätoimittaja Heidi Avellan. Pohjoismaiden johto tapaa Helsingissä. Kuinka tiivistä on Pohjoismaiden yhteistyö? Keskustelemassa historian professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta sekä erityisasiantuntija Johanna Hämäläinen Ulkoministeriöstä. Suomen Nato-jäsenyys on hyvällä alulla. Itänaapuri Venäjä sulkee lähetystöjä ja karkottaa diplomaatteja. Miltä näyttää Suomen ulkopolitikka?Haastateltavana puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Korpa (kok.) ja puolustusvaliokunnan jäsen Jani Kokko (sdp.) Juontajana Atte Uusinko. Toimittajina Roosa Kajander, Seppo Kivimäki. Tuottajana Marija Skara. 

Gustaf Kalliokangas, ei kerro mitään kenellekkään,miten hänet Suomen historiaan liitetään?Hänet paremmin Kyösti Kalliona tunnetaan,ja aivan varmasti kallion lujuutta tarvitaan,johtamaan maata talvisodan aikana,tai neuvottelemaan välirauhan aikana.Kallio syntyi 10.4.1873 Ylivieskassa,kuoli 14.12.1940 junanvaunussa,kotimatkalla, presidentin toimesta luovuttuaan,mutta ensin muuta historiaa.Kallio oli presidenteistä ainoa,jolla ei ollut minkäänlaista tutkintoa.Hän oli maatalon poika,suurtilallinen, jokaosti maata, raivasi metsää ja uutta peltoa,maatalon töihin polte oli valtava.Vielä presidenttiaikanapiti tilansa hoidon omassa hallussa.Hoiti säästöpankin kirjanpidon,osallistui kunnaallispolitiikkaan,ja myöhemmin valtion politiikkaan.Hän vastusti Venäjän kutsuntoja,ja osallistui karkotettujen suomalaisten kokoukseen Ruotsissa.Kallio johti Suomea pääministerinä,ja toimi hän myös maatalousministerinä.Sisällissodan aikanaKallio pysyi tiukasti Stadissa.Sodan jälkeen hän matkusti takaisin Nivalaan,yhtenäisyyttä korostamaan.Tätä puhetta pidetään yhtenä Suomen parhaista,eikä sitä löydy mistään dokumenteista.Kallio esitteli eduskunnassa torppareiden vapautuslain.mutta laki sisällissodan jalkoihin jäi vain,sodan jälkeen se kyllä hyväksyttiin,Kallio suhtautui kriittisesti Itä-Karjalaan kohdistuviin heimosotiin.Eduskunnan puhemiehenähän toimi 15 valtiopäivillä,kolmesti maatalousministerinä,neljästi pääministerinä,toimi puolustus-ja kulkulaitosministerinä.Hänet myös Suomen Pankin johtajaksi valittiin,ja pulavuosina sen seuraukset kai stressinä havaittiin.1937 hänet presidentiksi valittiinmaalaisliiton ja SDP:n tuella,valinta huomioitiin myös Neuvostoliitossa,sieltä sähke lähetettiin,ja presidenttiä sillä onniteltiin.Kallio tunnettiin rehtinä miehenä,joka halusi pitää Suomen itsenäisenä.Oli aina valmis muita auttamaan,ja teki useita matkoja ympäri Suomenmaan.Näihin matkoihin usein Kaisakin osallistui,ja näin presidenttiparin suosio vahvistui.Ulkomailla Kallio kävi vain Ruotsissa,pohjoismaista apua sotaan toivomassa.Viron presidentti kävi Suomessaainoana ulkomaisena vieraana.Talvisodan jälkeen Kallio parahti:”Kuivukoon käteni, joka on pakotettu tälläisen paperin allekirjoittamaan!”Sodan jälkeen hän keskittyi kansaa rohkaisemaanja maata jälleen rakentamaan.Hän näytti itse esimerkkiä evakoiden asuttamiseen,ja antoi osan tilastaan heidän omakseen.Kallio pyysi eroa presidentin virasta terveytensä takia,kotiinlähtö oli ilmeistesti hänelle kovinkin makia,mutta sitä hän ei nähnyt enää milloinkaan,vaan kunniapartiota rautatieasemalla tarkastaessaanPorilaisten marssia soitettaessahän adjutanttinsa käsivarsille tuupertui,toinen lähden kertoo hänen kuolleen junassa,toinen sano hänen kuolleen lähtöjuhlallisuuksissa.Katariina (Kaisa) Kallio (o.s Nivala; syntyi 28. toukokuuta 1878 Nivalassakuoli – 24. marraskuuta 1954 myöskin Nivalassa.Hänkin oli maatalon tyttö,sisaruksista en löydä sanaakaan,vain kerran sisaruksista mainitaan.Kaisa Kyösti Kallion naija liitosta kuusi lasta sai.Hoiti kodin tunnollisesti,ja vastuullinen oli myös Maan äidin pesti.Hoiti edustustehtäviä huolella,tahtoi varsinkin naisia suojella.Talvisodan aikanaKaisa kiersi sairaaloissa ja siirtoväen luona,rohkaistenja toivoa tuoden.Omasta tyylistään ja tavoistaanhän ei ollut valmis luopumaan.Asennutti presidentinlinnaan kangaspuut.jolla syntyivät matot ja monet tekstiilit muut.Näistä osa on edelleen linnassa,vieläkin käytössä erityistilanteissa.60-vuotislahjaksi saamilla rahoillaan,hän Kaisankodin perustiuupuneilleja masentuneille,rauhaa ja lepoa kaipaaville naisille.Miehensä kuoleman jälkeen takaisin Nivalaan matkusti,tavallista elämää jatkamaan.Kaisa oli tunnetusti uskonnollinen,rohkea ja tunnollinen.Ulla-Maija Mantere

Pehr Evind (P. E.) SvinhufvudSyntyi 15.12.1861 Sääksmäellä,moni lapsi olisi luovuttanut vähemmällä.Pojan ollessa 2-vuotiassä isä hukkui,ja tuonen käki uudestaan kukkui,kun poikaa huoltanut isoisä ampui itsensä,äiti elätti Helsingissä konttoristina perheensä.Svinhufvud kovasti isänmaallisena tunnettiin,ja joutui usein venäläisten hampaisiin.Oikeuden tuomarinaajoi suomalaisten etuja.Venäläiset hänet erottivat,vaan Svinhufvud ei suostunut eroamaan,joten hänet Siperiaan karkotetaan.Siellä metsästeli, kalasti ja kirjoitti,mitä lienee suunnittelija vaimo kävi miestään katsomassa kolmekertaa,oli Ellenilläkin rohkeutta sen vertaa.Kun Venäjän vallankumous toteutettiin,Svinhufvud luonnollisesti vapautettiin.Tai oikeastaan,meni Svinhufvud vangitsijoilleen ilmoittamaan:”Minä lähden nyt kotiin!”.Helsingin rautatieasemallahäntä juhlittiin sankarina.Senaatin johtajanahän antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen,4.12 1917,ja 6.12 eduskunta hyväksyi sen.Svinhufvud lähti Venäjältä tunnustusta itsenäisyydelle hakemaan,ja sen jälkeen itsenäisyyden hyväksyivät muutkin maat.Hänkin valmistui filosofian kanditaatiksi,ja myöhemmin myös maisteriksi.Pääaine oli kuitenkin lakiopinnoissa.Kaksi sortokautta hän näki,samoin sen, kuinka veljeään vastaan nousi väki.Joutui Svinhufvud jäänmurtaja Tarmolla pakenemaan,sisällissotaa, kohti Tallinnaa.Pariinkin otteeseenkerrotaan hänen sotavankeja armahtaneen.Kansa tunsi hänet Ukko-Pekkana,Svinhufvud esiintyi kansalle myhäilevänä ikämiesampujana,vaikka olikin politiikassa suora ja jyrkkä.Tätä ominaisuutta tarvittiin,kun Mäntsälän kapina tukahdutettiin.Walt Street pörssiromahduksen aikanaoli täälläkin työttömyys vaivana.Myös kumosi hän kieltolain,tämänkin hänestä lukea sain.Poliittinen kulmakivi oli Pohjoismaiden yhteistyön vahvistaminen,vaikka ulkopolitiikan hoitamisen jättikin ministereilleen.Yhtään virallista valtiovierailua hän ei tehnyt,mutta suhteita varsinkin Ruotsiin ja Viroon hän on ylläpitänyt.Svinhufvud sai läksiäislahjakseen auton,ja kun oli kortiton,hän ilmoittautui Lappeenrannan autokouluun.luokkansa vanhimpana oppilaana,75-vuotiaana.Ukko-Pekka kuoli kotonaan,ja siunattiin Luumäen kirkossa.Ellen oli myös tuomarija senaattori.Kuusi lasta synnytti,miehensä Siperian karkotuksen ajaksi kotinsa täysihoitolaksi muutti.Kävi miestään Siperiassa katsomassa,hoiti Kotkaniemessä puutarhaansa,kasvatti kanoja ja lampaita,ilman sarvia ja hampaita,montako tuntia hänen vuorokaudessaan oli?Presidentin linnassahän tarjoili kakkua mantelipohjaista,ja kreemistä kahvin makuista.Vaikka hän ei kakkua valmistanutkaan,se hänen nimellään tunnetaan.Ellen kuoli sodan jälkeen, vasta 50-luvulla,Luumäellä, Kotkaniemessä.Ulla-Maija Mantere

Tällä viikolla Kaikki Uusiksi -podcastissa keskustellaan vuoden 2024 presidentinvaalista! Vihreiden Pekka Haavisto aloitti kampanjansa tällä viikolla, joten kohtapuoliin myös muut puolueet asettanevat omia ehdokkaitaan. Mutta mikä merkitys presidentti-instituutiolla edes on nykymaailmassa?Jussi ja Toivo keskustelevat siitä, onko Suomessa presidentti vain monarkian korvike. Siitäkin riittää juttua, kenestä tulee vasemmistoliiton presidenttiehdokas tällä kertaa. Mukana myös Toivon Sauli Niinistö -imitaatio!Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Hieman lisää Mannerheimista:Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi 4.6 Askaisessa,hän palveli Venäjän puolustusvoimissa,osallistui Venäjän ja Japanin sotaan.Mannerheimin isä vararikkoon ajautuija rakastajattarensa kanssa Ranskaan rantautui.Hänen äitinsä kuoli sydänkohtaukseenja Mannerheimin tiedetään jo nuorena kadettikouluun pyrkineen.Hänet erotettiin Haminan kadettikoulusta,ja häntä rangaistiin kurittomuudesta.Hän opiskeli yksityisesti ylioppilaaksi,ja pääsi Venäjän kadettikouluun ratsastajaksi.Mannerheim avioitui varakkaan venäläisen perijättären kanssa,tämä ratkaisi Mannerheimin taloudelliset ongelmat.Avioliitto ei kestänyt pitkään,liekö syynä ollut Mannerheimin työajat?Hän hankki armeijalle ja hoville hevosia,ja matkusti näin ympäri Euroopan eriosia.Mannerheim yleni Venäjällä,palkittiin useammalla arvonimellä,vaan kun Venäjällä vallankumous toteutettiin,Mannerheim sotaväestä erotettiin.Mannerheim vastusti sisällissodan aikanaulkomaisten sotavoimien käyttöä.Apua kuitenkin Saksalta pyydettiinja Mannerheim jälleen syrjäytettiin.Toisen maailmansodan syttyessä hänet taas päälliköksi pyydettiin,Venäjän tuntemusta varmasti nyt tarvittiin.Hänestä tuli Suomen kuudes presidentti 1944,1945 Mannerheimillä todettiin mahahaava,ja tilanne oli leikkaukseen johtava.Hän erosi presidentin tehtävistä,ja vietti loppuelämänsä Sveitsissä.Mannerheimin lastensuojeluliiton ehti kuitenkin perustaa,tekevänä miehenä myöskin paljon aikaan saa.Ulla-Maija Mantere

Presidentti ja NATO: Kuka on jarruttanut ja ketä?(0:38) Mitä uutta hallitusneuvotteluista? (15:04) Vihreiden puheenjohtajavaalit, vauhti kiihtyy! (26:55)

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja nostaa lämmittelykysymykseksi hieman vakavamman aiheen, parhaillaan vietettävän Miesten mielenterveysviikon. Miehet hakevat apua harvemmin kuin naiset, vain joka kolmas avun pyytäjä on mies. Miksi meillä ei mielenterveysasiassa tasa-arvo toteudu? Taru Tujusen mielestä vaalit on ihmisen parasta aikaa! Siksipä hän nostaa pöydälle parhaillaan käynnissä olevat Yhdysvaltain välivaalit, joiden tulokset eivät vielä Pyöreän pöydän keskustelun aikana olleet selvillä. Tujunen arvioi tilannetta ja edustajainhuone näyttäisi menevän rebublikaaneille, mutta senaatista käydään tosi tiukkaa kamppailua. Vaikuttaa siltä, että ne osavaltiot, joissa on ollut Donald Trumpin siunaama senaattoriehdokas ovat olleet kohtuullisen pulassa. Tujunen antaa raatilaisille pohdittavaksi, kuka on mahdollisesti voittanut vaalit, entä kuka hävinnyt? Juha Itkonen haluaa puhua Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta, josta Aaltola kenties lopullisesti ja uskottavasti kieltäytyi Twitter viestissään 8.11. Itkosen mielestä meillä on nyt erikoislaatuinen tilanne, kun presidenttispekulaatioissa on tai ainakin oli kärkinimenä ihminen, ilman mitään aiempaa poliittista kokemusta. Lokakuun lopulla tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa Mika Aaltola päihitti suosiossa mm. Pekka Haaviston ja Olli Rehnin. Selvästi Mika Aaltola koskettelee suomalaisten sieluja eri tavalla kuin poliitikot! Olisiko poliittisesti kokematon presidentti maallemme uhka mahdollisuus vai jotain siltä väliltä? Anu Koivunen pureutuu aiheessaan kirjallisuuskritiikkiin. Maaria Ylikangas arvioi Hanna Brotheruksen vasta julkaistun kirjan "Henkeni edestä" Helsingin Sanomissa 4.11. Koivunen kertoo, että tästä kritiikistä seurasi hänen somessaan suurin kulttuuridebatti pitkään aikaan. Tässä keskustelussa todella moni oli sitä mieltä, että kriitikon olisi pitänyt luopua arvioimasta kirjaa, josta hän ei pidä ja kritiikki meni henkilöön. Onko kirjallisuuskritiikin tehtävä ajatella kirjailijan tunteita? Pitääkö kriitikon arvioida vain teoksia, joista hän pitää?

Kalevi Sorsa johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi pääministerinä kymmenen vuotta ja ulkoministerinä kolme vuotta. Presidenttiä hänestä ei koskaan tullut, vaikka ajatus siitä ei ollut Sorsalle vieras. Historian prof. Henrik Meinanderin tutkimus perustuu laajaan ja aiemmin käyttämättömään Kalevi Sorsan henkilöarkistoon. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

Tässä jaksossa puhumme Olli Rehnistä. Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja, jolla on juuri sellainen urapolku ja suosio, että hän vaikuttaa Suomen seuraavalta presidentiltä. Mutta HS Vision Tuomas Niskakangas porautui vähän syvemmälle siihen, millainen poliitikko Rehn oikein on. Toimittajana Antti Tiainen, vieraana Tuomas Niskakangas. Tämä podcast julkaistiin 14.5.2022. #hsvisio #hsvisiopodcast Lyhyt ilmoitus: HS Visio on talouteen, politiikkaan ja teknologiaan keskittyvä sivusto, jonka jutut ilmestyvät osana Helsingin Sanomien tilausta. Ne löytyvät HS:n sovelluksesta ja osoitteesta HS.fi. Jos sulla ei ole vielä HS:n tilausta, voit kokeilla sitä kaksi viikkoa osoitteesta hs.fi/parempaakuunneltavaa. Oheinen video on osa HS Visio -podcastia, joka julkaistaan yleisimmissä podcast-palveluissa arkiaamuisin kello 5.30. Podcastissa avataan päivän tärkeimmän uutisen merkitys ja kerrotaan lyhyesti, mitä uutisnotifikaatioita puhelimiin on päivän aikana luvassa. Tilaa podcast mieleiseesi appiin näistä linkeistä: Supla: http://bit.ly/suplavisio Spotify: http://bit.ly/spotifyvisio Apple: http://bit.ly/applepodcastvisio Google Podcasts: http://bit.ly/googlepodcastvisio sekä HS:n sovelluksesta Kuuntele, Podcastit. Vanhat jaksot löydät HS.fi:stä: http://bit.ly/visiopodcast. Tämän podcastin pääjuttu julkaistaan myös videomuotoisena: Youtube: http://bit.ly/youtubevisio Instagram: http://bit.ly/instagramvisio Twitter: http://bit.ly/twittervisio HS VISIO on Helsingin Sanomien julkaisema talouteen, politiikkaan ja ulkomaan uutisiin keskittyvä sivusto, joka ilmestyy joka päivä osoitteessa HS.fi ja Helsingin Sanomien välissä lauantaisin. Podcastin vastaava tuottaja on Tuomas Peltomäki. HS Vision esimies on Jussi Pullinen ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Kaius Niemi. Lisätietoja HS Visiosta: https://www.hs.fi/visio.

Suomen ulkopolitiikan johdon Nato-kanta julkistettiin tänään. Presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin tiedotteen mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Johtopäätös on, että Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Miksi Suomen ulkopolitiikan johto päätyi kannattamaan Suomen liittymistä Natoon? Mihin historialliseen päätökseen presidentti Niinistön linjaus vertautuu? Suomen Nato-ratkaisua analysoi Helsingin yliopiston professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Britannian pääministeri Boris Johnson on keskiviikkoiltana vierailulla Suomessa. Presidentti ja pääministeri kertovat torstaina, mitä mieltä he ovat Suomen Nato-hakemuksesta. Hoitajat eivät hyväksy kunta-alan sopimusehdotusta. Torstaina Etelä- ja Keski-Suomessa sataa vettä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron linjasi EU-parlamentille Ranskan EU-puheenjohtakauden tavoitteita. Macronin mukaa EU:n tulee saattaa itsensä asemaan, jossa sitä kunnioitetaan myös kovassa turvallisuuspolitiikassa. Tarkoittaako Macronin esittämä turvallisuus- ja vakausraami EU:n strategista aseistautumista? Puheessaan Macron korosti myös ilmastokriisin torjuntaa sekä toivoi metsän hävittämistä estävää lakia. Mitä ilmastopolitiikan yhdistäminen metsäpolitiikkaan tarkoittaa metsäteloudesta elävälle Suomelle? Pääministeri Sanna Marinin uutistoimisto Reutersille anataman lausunnon mukaan on hyvin epätodennäköistä että Suomi hakisi Naton-jäsenyyttä Marinin pääministerikaudella. Hyllyttikö Marin lausunnollaan Suomen Nato-option pääministerikautensa ajaksi? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Heidi Hautaja (greens), Silvia Modig (left) ja Mauri Pekkarinen (re). Toimittajana on Tapio Pajunen.