POPULARITY
Neuvotteluklubi keskusta tariffit metsä | Koskela Roininen | #neuvottelija 321. Donald Trumpin tariffien shokkivaikutuksen jälkeen tarvitaan oikeansuuntaista toimintaa. Sitä tarjoaa Petri Roininen ja Juha Koskela, molemmat keskustapuolueen ehdokkaita. Voisiko Suomi hyödyntää EU:n deregulaation metsä- ja jopa turvetaloudessa? Miten vaalitaistelu sujuu miinoja pelkäävän vasemmiston ja perussuomalaisten yläpuolella?00:00 Juha Koskela ja Petri Roininen 00:30 Saipa mestariksi Tapparan tiputtua? 01:40 Putin ei häirinnytkään Suomen MM kisoja Suora Broadcasting-aikana03:10 Trumpin hirmutullit, inflaatio ja Euroopan varustautuminen04:21 Deregulaation mahdollisuus ja EU-alueen sisäkauppa05:21 Turvevarannot Norjan öljyesimerkillä06:28 Taikaraja Suomen ja Ruotsin metsien hiilensidonnassa07:28 Kivihiilestä luopuminen Helsingissä09:07 Prosenttiliike Itä-Suomen kehittämisessä10:44 Sipilän insinöörimallin merkitys12:26 Helsingin keskustan liikenne ja punavihreät ideat13:30 Keskustan rooli pitkän Suomen puolueena15:08 Väestönkehitys kouluverkon haasteena16:49 Julkisen sektorin verotulojen merkitys18:19 Seutukaupunkien elinvoimaisuus Pohjanmaalla19:50 Talouskasvu ja yrittäjyyden merkitys20:20 Petri Roinisen ja Juha Koskelan vaalinumerot22:59 Markkinatalous vs julkinen tuotanto24:24 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ero25:58 Villapaitaekonomistit ja kulujen mittaaminen28:37 Japanin vakuutusmalli tehokkuuden esimerkkinä30:08 Sosiaali- ja terveysalan kustannusten vertailu31:37 Ranskan laitaoikeiston blokkaus ja politiikan dynamiikka33:23 Sipilän hallituksen rohkeat uudistukset34:29 Mannerlaattojen liikkuminen talouspolitiikassa35:55 Pakkolakien perintö ja sen vaikutus37:24 Omistajuus ja yrittäjyys talouden vetureinaTue Samia ja katso sisäpiirihttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen
Tiistai-iltapäivänä 23. heinäkuuta 2019 Kampin liikenneruuhkassa nähtiin poikkeuksellinen tilanne. Keskustan suunnasta kohti länttä ajanut pakettiauto teki äkkikäännöksen kaistojen yli törmäten vastaan tulleen punaisen henkilöauton kylkeen. Törmäyksen kohde ei ollut sattumaa. Se kävi selväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun pakettiauton kuljettaja nousi autostaan ja avasi tulen kohti punaisen Toyotan kyydissä olleita miehiä. Mitä Helsingissä oikein tapahtui reilu viisi vuotta sitten?Jakson alussa kuullaan ote MTV:n uutislähetyksestä 23.7.2019.
Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla ainakin jonkinlainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupiste. Näin siitä huolimatta, että terveysasemia lakkautetaan tai niitä on lakkautusuhan alla jatkuvasti. Terveyskeskuksia lakkautetaan myös keskustan vahvoilla alueilla. – Hallitus vie rahat, niin ei päättäjillä ja ammattilaisilla kovin hyviä vaihtoehtoja ole ollut käytettävissä, Kaikkonen perustelee Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Keskustalla on puheenjohtajansa mukaan huoli myös ”mummo- ja papparallista”. – Jos palvelut karkaavat liian kauas tai vanhusten palvelutaloja pannaan kiinni, mummoja ja vaareja kuljetellaan Kela-takseilla pitkien matkojen päähän. Ei sekään ilmaista lystiä ole, Kaikkonen sanoo. Alue- ja kuntavaalien puheenjohtajatentissä on Suomen Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Tentaattorina on Tapio Pajunen.
Terveydenhuollon tarpeet ovat loputtomat mutta raha ei riitä kaikkeen. Tässä jaksossa pureudutaan siihen millaisin periaattein pitäisi päättää siitä mihin julkisia resursseja käytetään ja kenellä tästä pitäisi olla vastuu. Mikä on poliitikkojen ja asiantuntijoiden työnjako tässä kaikessa? Priorisointia pohtimassa Korpisen ja Tynkkysen kanssa Keskustan kansanedustaja, entinen puoluejohtaja ja ministeri Annika Saarikko.
Maakuntien taistelupari keskusta ja perussuomalaiset julkistivat kunta- ja aluevaaliohjelmansa. Perussuomalaisten mukaan vaaleissa on puhuttava rahasta, maahanmuutosta ja väestönmuutoksesta, sekä vaatii aluevaltuustorahoja pois ja sekoilua seis. Keskusta sen sijaan vaatii katsetta perusasioihin ja julistaa, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Suuntaavatko kaksi entistä maaseudun puoluetta vaaliviestiään ruuhka-Suomeen vai aitovierille? Kumpi puolueista vetää maaseudun matsissa pidemmän korren? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ryhtyi suolaamaan oppositiota eduskunnassa oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjettikeskustelussa. Purra tylytti Sdp:tä roimin sanakääntein. ”Sosialistin veropolitiikka lähtee tietenkin pääomasta.” ”Sdp:n linja periytyy ”toisen internationaalin ja Forssan kokouksen ajoilta”. Keskustan talousajattelua Purra sivalsi: ”Vaihtoehtonne ovat täynnä hokkuspokkusta ja aluepoliittisia jalasmökkejä.” Miksi viittaus sosialismiin hermostutti johtavat demarikansanedustajat? Onko valtiovarainministereiltä aiemmin kuultu ”yhtä rumaa puheenvuoroa”, kuten keskustan kansanedustaja Mikko Savola antoi ymmärtää? Onko politiikassa hyökkäys paras puolustus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.
Keskustan nuorisojärjestöä epäillään jäsenmääränsä härskistä paistuttelusta. Ei huolta, kyse on vain sadoistatuhansista euroista! Heikelä ja Koskelo ronkkivat 23 minuuttia.
✨ Mikroyrittäjä-podcast: https://youtu.be/NjDGBGGBG3Q Tuleeko EU:n ottaa yhteisvelkaa seuraavalla parlamentin istuntokaudella? Miten Eurooppaan saataisiin lisää talouskasvua ja miten sääntelyä tulisi purkaa unionin alueella? Millä keinolla Euroopan unioni voi luoda talouskasvua miten EU:n pitäisi säännellä suuryrityksiä? Pitäisikö EU:n tukea Ukrainaa nykyistä enemmän ja millä keinoilla tukea pitäisi antaa? Studiossa SDP:n ehdokas Sari Helin ja Keskustan ehdokas Petri Roininen. Jakso on kuvattu 30.5.2024. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Yhteisvelka (7:29) EU:n rahoituskehys (16:43) EU:n verotusoikeus (25:09) Vihreä siirtymä ja teknologia (32:45) Sisämarkkinat (41:00) Ukrainan tukeminen
EU-vaalit lähestyvät - tältä näyttää puolueiden EU-myönteisyys vaalikoneiden valossa. (0:28) SDP:n ja Keskustan sopeutuslistat syynissä. (Ottakaa nitrot valmiiksi, keskustalaiset!) (15:22) Riikka Purran kootut selitykset puolueen jäsenten rikostuomioille. (26:48)
Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan keskusta ajaa susien ja muiden suurpetojen suojelun lieventämistä Suomessa EU:n kautta. Saarikon mukaan keskustan kanta on selvä: suden metsästys takaisin. – Susilla ei tarvitse pelotella, mutta tosiasiat pitää tunnustaa. Tarvitsemme ratkaisuja, joilla susikantaa voidaan kestävästi rajoittaa. Saarikon mukaan keskusta ajaa EU:n luontodirektiiviin muutosta, jossa susi muuttuisi tiukasti suojellusta lajista suojelluksi lajiksi. Onko ääni keskustalle ääni susien ja ilvesten kaatamiselle? – Kyllä, vastaa Saarikko Politiikkaradion eurovaalitentissä. Politiikkaradion eurovaalitentissä on Suomen Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Tentaattorina on Tapio Pajunen.
Keskustan ja Liike Nytin välikysymystä hallituksen talouspolitiikasta käsitellään tänään eduskunnassa. Miksi hallituksen talouspäätökset ovat opposition mielestä vääriä? Studiossa kansanedustajat Markus Lohi (kesk.), Harry Harkimo (liik.) ja Vilhelm Junnila (ps.). Eurovaaleissa povataan laitaoikeiston nousua. Itävallassa Vapauspuolue on vahvassa asemassa. Toimittaja Justas Stasevskijn raportti Wienistä. Kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) epäilty aseen käyttö Helsingin keskustassa lähes viikko sitten on yllättänyt ja järkyttänyt. Mitkä ovat tapauksen poliittiset, mutta myös rikosoikeudelliset seuraukset? Haastateltavina Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, Iltalehden politiikan toimituksen tuottaja Elli Harju ja Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Tuomas Rimpiläinen. Ulkomaanlehdet, Sara Saure, Ateena. Juontajana Atte Uusinoka, toimittajana Satu Heikkilä, tuottajana Marija Skara.
Sanna Marinin koko hallitusviisikko on poistumassa puoluejohdosta taka-alalle, kun vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonkin ilmoitti viimeisenä vetäytymisestään. Vaihtuvatko naiset nyt miesjohtajiin? Eduskuntavaaleista on alle vuosi, ja kasvot ovat menossa uusiksi. Onko kyseessä syvempi politiikan suunnanmuutos? Nyt puhuvat viisikon jäsenet. Studiossa RKP:n puheenjohtaja, opetusmininisteri Anna-Maja Henriksson ja vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Maria Ohisalo. Keskusta jatkoi Juha Sipilän hallituksen puolueista ainoana vasemmistojohtoiseen Marinin hallitukseen. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on sanonut, että keskustan kannatuksen laskun yhtenä syynä on raju ristiriita Sipilän ja Marinin hallitusten välillä. RKP jatkoi ainoana puolueena Marinin hallituksesta Petteri Orpon oikeistohallitukseen. Uhkaako RKP:tä nyt keskustan kohtalo? Miten perussuomalaisten tuore leikkaushuumori putoaa hallituskumppani Henrikssonille? Toimittajana on Antti Pilke.
Mitä Haaviston olisi pitänyt tehdä voittaakseen? (0:27) Kokoomuksen komissaaribingo (15:24) Saarikko luopuu, kuka jatkaa? (21:37)
Lahden lukioiden abiturienttien perinteinen penkkariajelu on tiedossa huomenna torstaina ja samalla starttaa abiturienttien lukuloma. Myös vanhojen tanssit tanssitaan tämän viikon perjantaina Lahdessa. Lahden lukio Gaudian rehtori Jyrki Rosti kertoi keskiviikkona Radio Voimalla, että Gaudian lukion eteen tulee torstaina 12 rekka-autoa. - Niihin laitetaan kyltit paikoilleen ja kello 11.45 starttaavat meidän abiturientit kaupungille. Tunnin verran heidän pitäisi siellä kierrellä. Katsotaan, jos on kova pakkanen, pitääkö sitä aikaa vähän supistaa. He itse sen käytännössä ratkaisevat huomenna. Rehtori toivoo malttia penkkariajelua ihastelemaan saapuvalle yleisölle ja muille keskustassa kulkeville autoilijoille. - Siellä menee isoja rekkajonoja ja hetken aikaa siellä on osa teistä tukossa. Jos sinne aikoo mennä, niin aika hyvä on torin ympäristö, mistä kaikkien lukioitten rekat on helposti havaittavissa ja nähtävissä. Kuuntele haastattelusta myös, millainen ruusukonva ja abigaala Gaudiassa on tiedossa vielä ennen penkkareita. Samalla selviää, millaiset vanhojen tanssit tänä vuonna Gaudiassa on tiedossa ja millaisia eväitä rehtori toivoisi näkevänsä abiturienteilla maaliskuussa käynnistyvissä kevään kirjoituksissa.
Keskusta ruoski itseään kasalla raporttipaperia. On siis [pimpelipompelipimpimpom] raporttikornerin aika! (0:28) Vihreät ja muut vasemmistopuolueet tekivät välikysymyksen hallituksen toimien kohdentumisista nuoriin. (18:19) Työmarkkinoilla kuhisee ja kohisee. Mitä on odotettavissa seuraavaksi? (28:43)
Tuomas ja Lauri ovat täällä taas! Käsittelyssä työministeri Satosen vientimalliseminaari, gallupit ja keskustan itsetutkiskelu. Keskustan itsestään kirjoittama raportti on erinomaisen hyvä, kannattaa tutustua. Sanna Marin- ilmiötä ei ehkä sittenkään ollut, vaan ihmiset äänestivät demareita koska pitivät demareista.
(0:27) Keskustan yllättävä tukiavaus hallitukselle (13:34) Vasemmisto, epäluottamuslause ja Kontulan utopia (23:20) Vihreät, johtava markkinaliberaalipuolue(ko) (34:25) Demarit, hiljaisuus ja henkilövalinnat (41:12) Presidentinvaalien ajankohtaiset
Miksi Keskustan kannatus on romahtanut? Miten Keskustan talouspolitiikka on kehittynyt Esko Ahon hallituksesta nykypäivään? Mikä on Keskustan rooli suomalaisessa politiikassa suhteessa muihin suuriin puolueisiin ja oliko Keskustalta virhe jättäytyä oppositioon 2023 eduskuntavaalien jälkeen? Studiossa valtiopäiväneuvos ja pitkäaikainen Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Jakso on kuvattu 14.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Keskustalaisuus (4:57) Esko Ahon talouspolitiikka (9:57) Keskustan rooli (12:02) EU ja euro (21:09) Keskusta ja populismi (24:10) Keskustan ydin (30:02) Hallitukseen meno (33:04) Keskustan kannatus (39:21) Ilmastopolitiikka (46:22) Maahanmuutto (48:27) Sipilän hallitus (53:23) Viestintä (55:18) Jakolinjat puolueissa
Miksi Keskusta on romahtanut kaksissa viime eduskuntavaaleissa? Onko puolue menettänyt asemansa Perussuomalaisille? Onko Keskusta ajautumassa oikeisto- vai vaseemmistoblokkiin ja miten puolue voisi päästä takaisin suurten puolueiden joukkoon? Studiossa Ajatuspaja Alkion tutkimuspäällikkö Pauliina Maukonen. Jakso on kuvattu 4.8.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Alkiolaisuus (2:18) Keskustan vaalitulokset (7:28) Perussuomalaiset (9:39) Talouspolitiikka (18:03) Kohtuutalous (23:13) Gallup-kannatus (29:03) Sisäinen turvallisuus (31:05) Vastakkainasettelu (34:12) Nuoret (38:38) Populismi (41:50) EU (44:15) Liberaali vai konservatiivi? (46:07) Hallitusohjelma (47:46) Presidentinvaalit
Mitä ovat suomalaisten startup-yritysten suurimmat kasvun esteet? Mitä pullonkauloja työperäiseen maahanmuuttoon ja huippuosaajien rekrytointiin liittyy? Miten pullonkaulat korjataan ilman, että samalla lisätään maahanmuuton haitallisia lieveilmiöitä? Studiossa Startup-yhteisön toimitusjohtaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sekä perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila. Jakso on nauhoitettu 4.7.2023. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Startup-yhteisö (4:33) Hallitusohjelma (7:14) 3kk oleskelulupa (12:27) Yhden luukun järjestelmä (14:26) Maahanmuuton kategoriat (19:28) Tulorajat (26:37) Palkkauksen kustannus (31:55) Lieveilmiöt (33:13) Englannin kieli (41:51) Korkeakoulut (45:49) Koodarit
”Ensimmäistä kertaa 30 vuoteen keskustan puheenjohtaja ei ollut vaaleissa uskottava pääministeriehdokas.” ”Hallituksessa olo on puolueista erityisen kuluttavaa juuri keskustalle.” Politiikkaradio pureutuu siihen, jumittaako kaksien vaalien tuplatappio keskustan keskisarjaan. Mistä romahdus johtuu? Keskustan tilanteesta puhuvat puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos sekä entinen puoluesihteeri, nykyinen alue- ja kaupunginvaltuutettu Timo Laaninen. Mitä keskusta nyt tekee? Onko puolueella identiteettikriisi? Lokasiko puolue itse kuvan hallitustaipaleestaan? Muissa Euroopan maissa keskustan kaltaiset talonpoikaistaustaiset puolueet ovat kutistuneet tai niitä on tuskin ollutkaan, mutta Suomen keskusta onnistui pitkään pysymään poikkeuksellisella tavalla vallassa. Ohjelmassa kysytään, onko keskustan aika Euroopan puoluekartan kummajaisena lopullisesti ohi. Vai pompahtaako puolue opposition kautta aina uudelleen pääministerikisaan? Mikä on keskustan rooli kaupungistuneessa Suomessa? Keskustan kannatus etelän kaupungeissa painui vaaleissa matalaksi. Toimittajana on Antti Pilke.
Maatalouskeskustelua luotsaa Keskustan kansanedustajaehdokas Markku Siponen ja tämä ohjelma on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä ehdokkaan kanssa. Asiantuntijavieraina keskustelussa ovat Osuuskunta Maitosuomen toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Eskelinen sekä MTK:n johtokunnan jäsen Kati Partanen.
Perussuomalaiset ei ole julkaissut lainkaan eduskuntavaaliohjelmaa, jossa kerrottaisiin kootusti, mitä puolue äänestäjilleen vaaleissa lupaa. Vaaliohjelman sijaan puolueen tavoitteita löytyy useista erillisistä ohjelmista. Mitä tavoitteita perussuomalaiset lupaa toteuttaa tulevalla vaalikaudella? Miksi puolue ei kerro kootusti eduskuntavaalitavoitteitaan? Mikä on perussuomalaisten vaaliviesti? Keskusta vakuuttaa eduskuntavaaliohjelmassaan kulkevansa eteenpäin. Mihin suuntaan keskusta on matkalla, jos puolue on matkalla eteenpäin? Onko keskustan tulevaisuus puhtaassa aluepolitiikassa, vai kukkiiko puolueen sisällä laaja kirjo erilaisia arvoja? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan perussuomalaisten tavoitteita ja keskustan eduskuntavaaliohjelmaa. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko räväytti ilmoituksella, että nykyinen hallituspohja ei voi jatkaa vaalien jälkeen. Miksi keskusta rajaa vaihtoehtojaan? Vielä tammikuussa Saarikko arvosteli sitä, että pääministeri Sanna Marin tyrmäsi hallitusyhteistyön perussuomalaisten kanssa. Tekeekö Saarikko samaa, josta moittii muita? Politiikkaradion puheenjohtajatentissä vieraillut Saarikko alleviivaa sitä, että uuden hallituksen tärkein tehtävä on Suomen talouden tervehdyttäminen ja ulospääsy velkapolitiikasta. Saarikko ei sulje mitään leikkauksia ulos. Säästöjä voitaisiin hänen mukaan tehdä esimerkiksi indeksijarrutuksella ja suorin leikkauksin asumistuesta, kehitysyhteistyöstä, turvapaikanhakijoiden asumisjärjestelmästä ja koulutuksesta. Miksi keskusta ei avaa puhumiaan indeksisäästöjä tarkemmin? Onko vaikeammin hahmottuva indeksijarrutus vaalien alla poliittisesti turvallisempi? Oikeistopoliitikotkin sanoivat muutama vuosi sitten, että 1990-luvun laman virheitä ei pidä toistaa. Onko riskinä, että näin kävisi? Toimittajana on Antti Pilke.
Parlamentaarinen panikointi sähkön hinnasta (1:18) Pohjanmaalle kolmas ministerisalkku (13:33) SAK löi tiukan tavoitteen pöytään (22:00)
Tämä oli viimeinen kerta, sanoi Sanna (0:28) Keskustan kannatus historiallisen alas (10:16) Virkamiespuheenvuorossa 9 miljardin sopeutus (25:48)
Politiikan viikkoon on mahtunut kaksi suurta uutista. Hallitusviisikko järjesti keskiviikkona kriisikokouksen, ja pelisääntöjen rikkomiselle julistettiin nollatoleranssi. Torstaina tuli Ylen kannatuskysely, jossa keskustan kannatus tippui ensimmäistä kertaa alle kymmenen prosentin rajan, yhdeksään prosenttiin. Myös vihreiden kannatus on alamaissa. Onko profiloituminen - tai riiteleminen - väärä lääke kannatuksen nostamiseen? Tilanteesta puhuvat varapuheenjohtajat Markus Lohi (kesk.) ja Hanna Holopainen (vihr.) sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo (vas.). Kuka voitti hallituksen esitysten kaatajaiset, kuka hävisi? Pitääkö nollatoleranssi hallituksen loppukauden? Mikä tulkitaan pelisääntöjen rikkomiseksi? Jussi Saramon mukaan esimerkiksi keskustan edustajien lipeämisestä translain takaa ei ole sovittu, eikä asioista voi tehdä omantunnon kysymyksiä yksipuolisesti. Markus Lohi sanoo, että keskusta on ”hallituksen ainoa ei-sosialistisen rintaman puolue”, jolle tuli yllätyksenä, kuinka vasemmalla vihreät ja SDP ovat talouspoliittisesti. Lohen mukaan keskustalla oli "romanttinen käsitys" Lipposen ja Vanhasen hallitusten aikaisista demareista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Keskusta seikkaili osaksi oppositiota luonnonsuojelulain kanssa. Voiko Keskustaan luottaa? (Hint: Ei.)(0:29) Kokoomuksen vaihtoehtoisbudjetti ei yllättänyt ketään. (19:42) Influensserit kansanedustajina? Miksi ei?(30:03)
Politiikan viikkoa on taas aika vetää yhteen. Tässä jaksossa on traaginen tarina pettämisestä- ja sen lisäksi Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér. Laurin (sen vieraan) kanssa keskustellaan Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista ja veropohjasta. Politiikan viikon katsaus keskittyy Keskustan sisäiseen räjähdykseen. Jaksoa juontavat Tuomas Saloniemi ja Lauri Muranen.
Miksi hallituksen yhteistyö on niin vaikeaa? Keskustelemassa politiikan toimittajat Suvi Hautanen Ilta-Sanomista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Pekka Kinnunen Yleltä. Hallituksen riitojen seurauksena monet lakiesitykset jäävät käsittelemättä. Mistä riidat kumpuavat? Keskustan kannatus näyttää tuoreessa HS-gallupissa lähes yhtä heikolta kuin Ylen parin viikona takaisessa gallupissa. Kuinka paljon hallituksen riidoissa näkyy keskustan kannatusalho? Entä miksi kookoomus porskuttaa gallupien kärjessä? Toimittajana on Linda Pelkonen.
Saamelaiskäräjälaista puhjennut ilmiriita on jumiuttanut hallituksen työtä. Lain valmisteltua on johtanut oikeusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, joka vieraili keskiviikkona Poliitiikkaradiossa. Henriksson sanoo yllättyneensä hallituskumppani keskustan toiminnasta, kun se on vastustanut lakia. Hän sanoo, että keskustalle annettu mahdollisuus äänestää punaista on poikkeuksellinen. Pääministeri Sanna Marinin mukaan keskustan kanssa oli sovittu, että saamelaisten oikeuksiin liittyvä laki voi edetä riitaisena, ilman keskustan tukea. Keskustan puheenjohtaja, ministeri Saarikko kuitenkin syytti Marinia pelisääntöjen rikkomisesta. Kumpi on oikeassa, Marin vai Saarikko? Vetikö keskusta maton Henrikssonin alta, kun se jätti saamelaiskäräjälain hallituksessa pöydälle ja jarrutti sen etenemistä? Miten Henriksson vastaa lain arvostelijoille? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Hallitukseen on revennyt ilmiriita saamelaiskäräjälaista. Kolmen hallituspuolueen edustajat kohtasivat Politiikkaradiossa keskellä syvintä kiistaa. Onko maassa hallituskriisi? Studioon kokoontuivat keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jenni Pitko ja Rovaniemen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi (sd.). Jo kolmas hallitus peräkkäin on vaikeuksissa saamelaisten oikeuksiin keskittyvän lain uudistamisessa. Mikä saamelaiskäräjälaissa hiertää? Miksi keskusta vastustaa lainmuutosta, vaikka Suomi on nykymenon takia YK:n hampaissa? Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.
Ruotsin hallitus aloittaa. Millainen se on ja mitä se aikoo?(1:00) Puolueiden talouspoliittiset linjat alkavat hahmottua Suomessa. Onko SDP ottanut täyskäännöksen?(13:11) Keskustan ja vihreiden metsäsota. (26:33) Suomalaisten koulutustaso kyykkää. Pitääkö olla huolissaan? (39:24)
Annie Ernaux saa tämän vuoden kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Suomi lähettää Ukrainaan lisää puolustustarvikkeita. Mies hyökkäsi päiväkotiin Thaimaassa. Keskustan kannatus on laskenut. Perjantaina on aurinkoista.
(1:56) Keskustan puoluekokous ja erityistalousalueet (14:59) Kokoomuksen puoluekokous ja vpj-vaali (20:55) Vasemmistoliiton puoluekokous ja Nato (23:15) Kikyn kosto vai palkankorotukset paikallisiksi?
Venäjä hyökkää voimalla Itä-Ukrainassa ja rakentaa pysyvää yhteyttä valloittamilleen alueille, kuten Hersoniin. Kiovasta toimittaja Maxim Fedorov. Sotatilannetta analysoi sotataidon laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Jarmo Mattila Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kolmen puolueen kokousviikonloppu. Pääosissa Keskustan, Kokoomuksen ja Vasemmistoliiton kokouksissa ovat talous ja turvallisuus. Studiossa keskustelmassa politiikan toimittajat Heikki Vento, Unto Hämäläinen ja Linda Pelkonen. Polttomoottoriautojen rekisteröinti on loppumassa EU:ssa vuonna 2035. Miten suomalaiset valmistautuvat siirtymään? Päätöksen vaikutuksista keskustelemassa Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen ja lehtori Markus Pöllänen, Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen yliopisto. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Mikko Haapanen, Katariina Lahtonen, Angela Nurmi ja Tarja Oinonen. Tuottajana Marja Ala-Kokko.
Hallituksen selvitys turvallisuusasioista julkaistaan keskiviikkona. Keskustan mielestä Suomi voi liittyä puolustusliitto Natoon. Venäläiset rekka-autot eivät pääse enää Suomeen. Lauantaina on vietetty Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Sateet heikkenevät sunnuntaina.
Viikonloppuna ajettava enduromoottoripyörien 86. Päijänteen ympäriajo ajetaan myös taajamassa, kun Asikkalan kunta järjestää lauantaiaamuna Päitsin toisen maastokokeen aivan Vääksyn keskustan tuntumassa. Radio Voiman haastattelussa Matkakeitaan ET-osuuden järjestäjä, kisojen toimitsija Marko Ojala vinkkaa parhaat paikat seurata kisaa ja toteaa, että kelin puolesta tulossa on äärimmäisen rankka kilpailu. ESS:n jutun mukaan Vääksyn keskustan yleisökokeella on Laidunpuistossa esimerkiksi katsojille suunnattu tapahtuma-alue ja siellä on myös kenttäkuulutus. PÄITSI ON Suomen vanhin ja merkittävin endurokilpailu ja se avaa juhlavuoden, sillä kilpailun järjestävä Helsingin Moottorikerho täyttää 100 vuotta. 100-vuotisjuhliaan viettää tänä vuonna myös Suomen moottoriliitto. Juhlavuoden avauskilpailuun on ilmoittautunut reilut 170 kuljettajaa. Täyden Päitsin kuljettajat lähtevät sunnuntaiaamuna liikkeelle Tallukasta jälleen kello 8 ja toisen päivä avaa perinteinen Asikkalan Urajärvellä ajettava ET Matkakeidas.
Miten hallitus pääsee sopuun työllisyystoimista? Tarvitaanko ilmastotoimia lisää? Keskustelemassa vihreiden väliaikaisena puheenjohtajana toimiva Iiris Suomela, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ja perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto. Suomela kertoo, että ansiosidonnaisen euroistus sopisi vihreille. Vasemmistoliitto ei halua leikkauksia ansiosidonnaiseen. Pylväs korostaa, että keskustalle käy monenlaiset työllisyystoimet. Pitääkö työllisyys saada 75 prosenttiin koronapandemiasta huolimatta? Puisto kritisoi Suomen velkaantumista ja hallituksen ilmastotoimia. Puisto kertoo perussuomalasten suunnittelemasta välikysymyksestä hallitukselle, joka koskee energian ja bensan hintaa. Mutta miten hallitus pääsee tavoitteeseensa tavoitella hiilineutraalia Suomea 2035 mennessä? Keskustan mielestä lisää ilmastotoimia ei tarvita. Suomela korostaa, että ilmastotoimissa tarvitaan nyt konkretiaa sekä asiantuntijoiden näkemystä. Pylväs kertoo, että hallitus ei pysy kasassa hinnalla millä hyvänsä. Toimittajana on Linda Pelkonen.
Keskustan lahtelainen Martti Talja saalisti aluevaaleissa huikeat 2029 ääntä. Äänimäärä riitti alueen ykköspaikkaan.
Kansan isä vai julma valtias? Urho Kekkonen lähti kesken lukion taistelemaan Suomen sisällissotaan, nousi 56-vuotiaana presidentiksi, ja oli suosionsa huipulla, kun suomalaisia alkoi muuttaa pois Suomesta. Urho Kekkonen syntyy ja kasvaa lapsesta nuorukaiseksi venäläisessä Suomessa. Joulukuussa 1917 17-vuotias Urho Kekkonen kirjoittaa päiväkirjaansa: Hurrei! Suomi Itsenäinen! Se on jotain!Seuraavana vuonna Kekkonen jättää lukion kesken. Suomessa syttyy verinen sisällissota, ja Kekkonen liittyy valkoisten joukkoihin. Hän lähtee sotaan suoraan lukiosta, kesken latinan tunnin. "Ja sitä kun ajattelee, niin 17-vuotias poika on todella, todella nuori, ja sitten ollaan ase kädessä... Ja hänhän koki ja näki traagisia asioita sisällissodan aikana", sanoo historiantutkija Kati Katajisto. Valkoiset voittavat sodan ja Kekkonenkin osallistuu valkoisten voitonparaatiin Helsingissä toukokuussa 1918. Sen jälkeen hän matkustaa 150 kilometriä itään Haminaan ja joutuu tilanteeseen, josta hän vaikenee vuosien ajan. Se, mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, vaikka olenkin sitä häädellyt pois mielestäni", Kekkonen muistelee myöhemmin muistelmissaan.Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1956, Urho Kekkonen valitaan Suomen presidentiksi ja hän pysyy presidentin paikalla 25 vuotta. Hän johtaa Suomea kylmän sodan aikana, saunoo neuvostojohtaja Nikita Hrutovin ja muiden vallanpitäjien kanssa ja luo ympärilleen ajan hengen, jossa presidenttiä ei saa julkisesti kritisoida. Kaljun presidentin valtakauden aikana myös yli satatuhatta suomalaista muuttaa Suomesta Ruotsiin. Vaikka monet erilaiset seikat, satunnaisetkin, saivat ihmiset liikkeelle. Meidän on rehellisesti myönnettävä, sekä itsellemme ja sanottava se toisillemme, että näin laaja maastamuutto merkitsi julkista epäluottamuslausetta Suomen yhteiskunnalle", Kekkonen sanoo Tukholman konserttitalolla ruotsinsuomalaisten kansalaisjuhlassa vuonna 1974. "Tällaiseen elinvoimansa jatkuvaan menetykseen Suomella ei ole varaa."Mitä Haminan valleilla tapahtui keväällä 1918 ja miten Kekkonen neuvoi ruotsinsuomalaisia 70-luvulla, sen kuulet ohjelmassa Kekkonen teinisotilaasta Suomen presidentiksi.Lähteet ja haastateltavat:Kati Katajisto, historiantutkija, Helsingin yliopisto Henrik Meinander, historiantutkija, Helsingin yliopisto Eeva Lindh, tukholmalainen eläkkeellä oleva toimittaja Timo Kekkonen, Urho Kekkosen pojanpoika Kekkosen vaalielokuva vuodelta 1956, Keskustan ja maaseudun arkisto, Helsinki Suomen yleisradion arkisto Urho Kekkonen: Vuosisatani, 1981, OtavaOhjelman on tehnyt: Hanna Sihlman, hanna.sihlman@sverigesradio.se Tuottaja: Lotta Hoppu Loppumiksaus: Girilal Baars Lainaukset Kekkosen muistelmista lukee Tuomas Ojala. Ohjelma on tehty vuonna 2021.
Miten auringonlaskun puolueeksi tuomittu Suomen Keskusta nousi 2000-luvun merkittävimmäksi pääministeripuolueeksi? Miten politiikka ja puolueet ovat muuttuneet kuljettaessa Esko Ahon vuosista Juha Sipilän kauteen? Miten poliittista valtaa nyky-Suomessa käytetään? Vieraana on politiikan vuosistaan kirjan kirjoittanut, keskustan entinen puoluesihteeri ja neljän pääministerin erityisavustaja, Timo Laaninen. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Paavo Väyrynen tulkitsi presidentinvaalien jälkeen onnistuneensa, kun hän sai pienellä organisaatiolla 6,2 prosentin kannatuksen. Vaalituloshuumass .. Lisää >> http://ift.tt/2DPDd6Z
Kokoomus on säilyttänyt paikkansa Suomen suosituimpana puolueena, käy ilmi Iltalehden ja Uuden Suomen teettämästä mielipidekyselystä. Kokoomuksen k .. Lisää >> http://ift.tt/2DISthL
Keskustan puheenjohtajalla, pääministeri Juha Sipilällä on puolueensa piirijohtajien vahva tuki takanaan keskustan vaisusta presidentinvaalitulokse .. Lisää >> http://ift.tt/2EmyQxf
Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ei ole yllättynyt tiedosta, että pääministeri Juha Sipilä aikoo hakea jatkokautta keskustan puheenjohtajana k .. Lisää >> http://ift.tt/2GqEAXc
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ja keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska eivät löytäneet omasta ehdokkaastaan tai puolueen vaalityöstä syytä h .. Lisää >> http://ift.tt/2FoODLc
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) onnittelee presidentti Sauli Niinistöä valinnasta toiselle kaudelle.– Peli on selvä, ensimmäisellä kierroksella hä .. Lisää >> http://ift.tt/2nhzxAC
Matti Vanhasen saama 4,1 prosentin kannatus oli pettymys Keskustan Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäiselle:– Toivoin ja .. Lisää >> http://ift.tt/2DRRwXU
Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula piti presidentinvaalien tulosta pitkälti odotusten ja mielipidemittausten mukaisena. Hän ei ryhtynyt harmit .. Lisää >> http://ift.tt/2DU5iJf