Podcasts about edelleen

Mäntän Serlachius-museossa on esillä iso Giorgio de Chiricon taidetta, persoonaa ja puvustuksia esittelevä näyttely. Oli haastavaa saada lupa tuoda italialaisia esineitä, vaatteita ja taidetta ulos maasta. De Chiricosta on myös vasta ilmestynyt kirja, joka avaa metafyysisen taiteen mestarin erityistä ajatusmaailmaa ja estetiikkaa. Edelleen tämän taiteilijan koti Roomassa vetää ihmisiä puoleensa. Millainen persoona tämä rikkaan aatelissuvun kasvatti oli? Miksi häntä kuvaillaan hankalaksi ihmiseksi? Giorgio de Chirico syntyi vuonna 1888 ja kuoli 1978. Hän oli italialainen taidemaalari, joka perusti esi-surrealistisen Scuola metafisica -nimellä tunnetun taidesuuntauksen. De Chirico uskoi että metafyysinen taide paljastaa rinnakkaistodellisuuden olemassaolon. De Chiricon taiteessa on aina jännitystä ja mielikuvitusta. Niitä edustavat esimerkiksi raskaat samettiverhot, esiriput tai välillä raotetut verhot. Fabio Benzi on kirjoittanut de Chiricon metafyysisen kauden varhaisista teoksista että niissä verhot ovat samat, joilla kreikkalaisortodoksisessa kirkossa erotetaan Jumalan tila jumalanpalvojien tilasta ja jotka piilottavat jumalallisen. Mitä salaista de Chirico halusi katsojille välittää? Ohjelman vieraina ovat kuraattori ja kuvataiteilija, Roomassa asuva Hannu Palosuo ja de Chiricoa tutkinut taidehistorioitsija Altti Kuusamo. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Toimittaja Rauli Virtanen on tehnyt pitkän uran kriisialueilla ja journalismin parissa. Palkittu mediatyöläinen vierali Radio Voimassa kertomassa kuulumisistaan ja uutismaailman tilasta. Hän peräänkuuluttaa mediataloilta syvempää journalismia. Ei pelkästään uutisointia räjähdyksistä ja ampumisista, vaan myös inhimillisiä tarinoita ja taustoittavaa raportointia.Virtanen on aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä ja jatkaa edelleen työntekoa tiedonvälityksen parissa.- En pysty enkä halua jäädä eläkkeelle. Teen tätä intohimosta niin kauan kuin joku on kiinnostunut minun jutuistani, hän valottaa.Maailma on Virtasen mukaan täynnä hyviä ihmisiä ja uudet tuttavuudet kannattaa yrittää kohdata aidosti kiinnostuneena ja kysellen vaikkapa perheen kuulumisista.- Valitettavasti maailmanpolitiikkaa pyörittää ikäiseni vanhat äijät, joiden vuoksi miljoonat ihmiset kärsivät. Pandemia ja lisääntyneet konfliktit ovat aiheuttaneet takaiskun, joka vaikuttaa erityisesti kehittyvissä maissa naisiin ja lapsiin.Virtanen aloitti toimittajan työt Etelä-Suomen Sanomissa vuonna 1969 ja Radio Voiman Jani Nivalan haastattelussa muistellaan myös menneitä ja puhutaan ennakkoluuloista.

Nyt on vuorossa yksi erittäin omituinen katoamistapaus, salamyhkäinen kaivos joka sai maailman suurimman timanttikauppiaan hämmennyksen partaalle, sekä tarina eräästä koulusta ja sen 62 oppilaasta, jotka väittivät nähneensä välitunnin aikana jotain hyvin epätavallista.

Lahden Pride-viikko huipentui tänään perinteiseen pride-kulkueeseen ja illan pääpäivän juhliin Möysän Musaklubilla. Kulkueeseen osallistui yli 400 ihmistä. Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Chiméne Bavard kertoi lähetykseen puhelimitse tunnelmia kulkueesta. Kaupungin alkuvuoden päätös olla liputtamatta sateenkaarilipuilla viikon aikana kaupungintalolla puhututti paljon kulkueen osallistujien keskuudessa. Perinteinen Lahti pride-kulkue kulki tänä vuonna Lahden kaupungintalon puistosta torin kautta Kaupunginteatterille.  Pride -viikko ei ole sujunut ilman ilkivaltaa.  Lahden Setan pride -liput varastettiin Paasikivenaukiolta ja Sibeliustalon edustalta Lahdesta.  Kuuntele podcastista tunnelmia kulkueesta!  Toimittaja: Eeva Ristkari

Moottoripodilaisten vieraana on Suomen paras autokuvaaja ja automatkailun erikoismies Vesa Eskola. Hän on ajanut autoa 140 maassa, joten kokemusta erilaisista liikennekulttuureista piisaa. Mikä on maailman kammottavin maa ajaa autoa? Entä kaikkein säntillisin? Mihin kannattaa mennä, josta haluaa kokea jotain uutta?

AC/DC:n Euroopan kiertue ulottuu Tallinnaan kesällä. Eikö seksistinen australialaisbändi ole jo aikansa elänyt ja canceloinnin tarpeessa? No ei! Sami Ruokangas kertoo miksi ei. Ja miksi AC/DC:n kiertue kiinnostaa edelleen. Jakson soittolista: https://open.spotify.com/playlist/7bzk4L96wyRhyvGKjlTtpF?si=f16667a48d4444cf Mukana jutussa ovat Stevie Young, Brian Johnson, Axl Rose, Metallica, Iron Maiden, Guns N´Roses, Power Trip Festival, The Pretty Reckless, Jerry Ewing, Classic Rock, Malcolm Dome, Prog, Wembley-stadion, KISS, Gene Simmons, Rush, Bon Scott, Angus Young, Chuck Berry, Motörhead, Rose Tattoo, Airbourne, Phil Rudd, Toni Wilson, Jane´s Addiction, Chris Chaney, Cliff Williams, Anthony Bozza, Rolling Stone, Kurt Cobain, Nirvana, Guardian, Fiona Sturges, 60 Minutes, Rod Stewart, Queens of the Stone Age, Juha Kakkuri, Pauli Kauppila ja Reidar Palmgren.

Tiilen tarina alkaa 8000 vuoden takaa ennen ajanlaskumme alkua. Tiiliä tehtiin alkuun käsin eikä vielä poltettu. Antiikin roomalaiset kunnostautuivat tiilirakentamisessa. Keskiaikainen tiilirakentaminen kehittyi Pohjois-Italiassa, mistä se alkoi levitä Pohjois-Eurooppaan. Suomen ensimmäiset merkit tiilirakentamisesta löytyvät Varsinais-Suomesta. Tiilien valmistus kulki käsikädessä rakentamisen kanssa. Tiilien lyömisessä muotin märkä massa tarjosi herkullisen alustan erilaisille jäljille ꟷ tahattomasti ja tarkoituksella. Tiileimat kertovat tiilen omistajuudesta ja tekijästä. Emerita professori Margareta Steinby Oxfordin yliopistosta on tutkinut Keski-Italian tiiliä Rooman valtakunnan ajalta. Rakennusarkeologi Tanja Ratilainen Aalto-yliopistosta on tutkinut tiiliä Turun seudulta Koroistenniemeltä ja Kuusiston linnasta sekä Hämeen linnasta ja Hattulan Pyhän Ristin kirkosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Nikean kirkolliskokouksesta on nyt 1700 vuotta. Mitä opittavaa nykykristityllä voi olla muinaisista kristikunnan ongelmista?

Politiikkaradio pui entisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) muodonmuutosta. Mikä on hänen perintönsä? Pettikö hän odotukset, kuten kriitikot nyt sanovat? Mitä feministin pitää ajatella Marinista? Studiossa tutkiva toimittaja Salla Vuorikoski ja politiikan toimittaja Lauri Nurmi, jotka ovat molemmat kirjoittaneet kirjan Marinista. Toimittajana on Antti Pilke.

Lahden kaupunginteatterin syksyn kantaesityksenä nähdään suurella näyttämöllä Thelma & Loviisa, joka feministinen western ja roadnäytelmä kahdesta ystävästä pakoretkellä. Näytelmässä, kuten elokuvassakin, kaksi ystävää lähtee reissuun. Matkan aikana kuitenkin käy kalpaten ja naiset päätyvät lainsuojattomiksi ja pakomatkalle. Radio Voiman haastattelussa käsikirjoittaja ja ohjaaja Minna Harjuniemi kertoo, miksi näytelmä miksi elokuvan teemat ovat nytkin ajankohtaisia ja millainen esitys saa kantaesityksensä 12. lokakuuta suurella näyttämöllä. Lisäksi kuullaan, miksi Harjuniemi päätyi uudestaan elokuvan äärelle ja kirioittamaan siitä näytelmän. – Elokuva ja sen teemat eivät ole vanhentunut päivääkään! Kun elokuva ilmestyi 1990-luvulla se aiheutti suuren kohun ja ajateltiin, että naisroolit muuttuvat Hollywoodissa. Harjuniemi ohjaa nyt ensimmäistä kertaa Lahden kaupunginteatteriin. Thelma ja Loviisa -kantaesitys 12.10.2024 Lahden kaupunginteatterissa. Toimittaja: Eeva Ristkari

Monenlaiset normit muokkaavat ajatteluamme. Voimme vaikkapa ajatella, että ihanteellinen ihmissuhde syntyy, kun kaksi suurin piirtein samanikäistä aikuista muodostavat parisuhteen, hankkivat lapsia ja ovat sitten yhdessä elämänsä loppuun saakka. Mutta entäpä jos elämä ei solahda perinteisesti hyväksyttyyn muottiin ja puoliso onkin huomattavasti vanhempi tai nuorempi? Tämän asian äärelle joutuivat yllättäen tuolloin 29-vuotias Venla Rossi ja 53-vuotias Jouni K. Kemppainen, kun he huomasivat haluavansa elää elämäänsä yhdessä. Aiheen pohdinta synnytti lopulta kirjan, jossa he haastattelivat viittätoista pariskuntaa, joiden ikäero vaihteli 12 vuodesta 30 vuoteen. Millaisia ennakkoluuloja, haasteita ja odottamattomiakin iloja ihmiset kohtaavat, kun ikäero parisuhteessa on yli yleisten normien? Vieraina ovat "Voi siitä olla iloakin - ikäero parisuhteessa" -kirjan (Siltala 2024) kirjoittaneet toimittajat Venla Rossi ja Jouni K. Kemppainen sekä lähisuhteisiin erikoistunut tutkijatohtori Annukka Lahti. Ohjelman toimittavat Kristiina Hyppölä ja Hilkka Nevala.

Radiotyö on edelleen erittäin tehokas ja tarpeellinen työmuoto. Asia tulee erityisesti esille Ukrainassa, jossa käydään sotaa ja puolestaan myös Perussa, jossa vuoristoinen maasto asettaa omat haasteensa. Radioaallot pääsevät niin rintaman sotilaiden kuuluviin kuin syrjäisiin vuoristokyliin. Hyviä uutisia radiotyöstä on ohjelmassa kertomassa Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi. 

Moottoripodi palaa kesätauolta ja heti on juhlan paikka, sillä yksi maailman myydyimmistä automalleista – VW Golf – täytti juuri 50 vuotta. Moottoripodi oli paikalla Saksassa, kun juhlakalua esiteltiin vuosien varrella julkaistujen mallien muodossa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Millaisia haasteita Yhdistyneillä kansakunnilla? YK:n vaikutusvallasta keskustelmassa ovat yliopistolehtori Anna Kronlund Turun yliopistosta, apulaisosastopäällikkö Erik Lundberg Ulkoministeriöstä sekä vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila YK-liitosta. New Yorkista raportoi kirjeenvaihtaja Iida Tikka. Suomen talousennusteet - velkaongelmia ja valonpilkahduksia. Keskustelmassa poliitikkojen raati Ville Valkonen (kok.), Mia-Petra Kumpula-Natri (sd.) ja Markus Lohi (kesk.). Kuinka Suomen puolustusteollisuuteen sijoitetaan? Haastateltavana johtaja Jussi Hattula Suomen Teollisuussijoituksesta. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Mikko Haapanen. Tuottajana Marija Skara.

Ensimmäisen tapaus kertoo kahdesta miehestä, jotka väittivät joutuneensa muukalaisten sieppaamiksi pikkukaupungin hylätyllä veneenlaskupaikalla ja saivat lopulta poliisinkin vakuuttuneeksi siitä, että he puhuivat totta. Toisessa mysteerissä, salaperäinen "nahkamies" kiersi 1800-luvulla samaa reittiä kellontarkasti kylästä toiseen vuosikymmenten ajan, ja kysymys kuuluu, että miksi?

Etelä-Ranskassa tekeillä oleva jättimäinen fuusioenergian tutkimuslaitos ITER on edennyt. Nyt reaktorin ydintä – donitsimaista tokamakia – ollaan jo kasaamassa, mutta varsinaisen toiminnan aloitus on viivästymässä 2030-luvulle. Samaan aikaan japanilainen fuusioenergiahanke tutkii yhdessä eurooppalaisten kanssa monia ITER:in käyttöön liittyviä kysymyksiä - ja saattaa osoittaaa osaltaan, että kenties pienemmät voimalat voisivatkin olla parempia. Toimittaja Jari Mäkinen kävi ITERissä paikan päällä selvittämässä, mistä taas yksi myöhästyminen johtuu ja olisiko pienempi sittenkin kauniimpaa. Haastateltavina ITERin sidosryhmäjohtaja Katja Rauhansalo, rakennustoimista vastaava johtaja Sergio Orlandi ja tiedotusjohtaja Laban Coblentz sekä Japanissa sijaitsevalla JT-60SA -fuusiokoelaitteella työssä oleva Antti Jokinen. Toimittajana Jari Mäkinen.

Kehopositiivisuuden ja -rauhan aikanakin yksi miehinen piirre on edelleen vapaata riistaa kaikelle pilkalle ja häpäisylle. Repe-setä puolestaan on matkalla kohtaamaan henkisesti raskaan tilanteen. Kesän raikkaat ja maistuvat juomat tarjoaa Time for wine! Tsekkaa valikoimaa esim. instagramista instagram.com/timeforwine_fi Olybet Bar & Grill on ehdoton ykköskohde kun suuntaat Tallinnaan! Olybet Bar & Grill on sporttirafla tuotuna tälle vuosituhannelle ja se näkyy kaikessa menusta ravintolan sisustukseen. Tallinnan yksi suosituimmista ravintoloista suomalaisten keskuudessa löytyy Vapaudenaukion kupeessa osoitteessa Harju 6. Njord-nikotiinipussit, klassiseen nuuskanhimoon! Njordin kaikki maut löydät S-ryhmän kaupoista. Super Bowl, kun haluat superhyvää ja superlaadukasta ravintoa nopeasti ja vaivattomasti! Super Bowlin annokset on kasattu laadukkaista raaka-aineista vaativammankin kuntoilijan tarpeisiin sopiviksi. Tsekkaa menu ja myyntipisteet osoitteesta www.superbowl.fi Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fikoodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille. Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory, ilmainen 45 päivän kokeilujakso koodilla nextory.fi/otetaan45 

Helloween lanseerattiin 80-luvulla speed metallin lipunkantajana, mutta varsin nopeasti bändin eeppisen ja tuoreen soundin ympärille kehitettiin power metallin genrekarsina. Tässä Kasarin Lapset -podcastin jaksossa Helloweenin urakaarta on puimassa Kymi Dark River -festivalin tiedottaja ja pitkän linjan Helloween-diggari Henri Eerola. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Ross" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

Seuraava osa urbaanilegendojen sarjassa: katsotaan mistä Mothmanin tarina sai alkunsa ja tutustutaan myös viimeisimpiin havaintoihin – lymyileekö Koimies edelleen tuolla jossain?

Marty Friedman ei esittelyitä kaipaa raskaamman musiikin kitaroinnin ystäville. Friedman tuli julkisuuteen 80-luvun lopulla Jason Beckerin kanssa ja oli omalta väkevältä osaltaan uudistamassa kitaransoittoa. 90-luvulla Martyn kädenjälkeä kuultiin Megadethin megalevyillä ja sittemmin hän on työntänyt eteenpäin soolouraansa. Nyt häneltä on ilmestymässä uusi levy, jonka tiimoilta hän piipahti Kasarin Lapset -podcastin vieraana. Puhetta tuli uudesta levystä, Megadethissa soittamisesta sekä Jason Beckeristä, johon Martyllä on edelleen tiiviit yhteydet. Kasarin Lapset -podcastin isäntänä on Vesa Winberg. * * * Kasarin Lapset -podcast rokataan kasaan yhteistyössä Suomen parhaan paahtimon Lehmus Roasteryn ja Teemu Aalto Music Productionsin kanssa. * * * Koodilla "rocknrollneverdies" 15 pinnaa alennusta kaikista kahvi-, tee- ja kaakaotilauksista. * * * Teemu Aalto Music Productions tuottaa listaykkösiä ja laatumetallia. Teemun käsien kautta ovat kulkeneet mm. Insomnium, Omnium Gatherum ja Marianas Rest. * * * Kasarin Lapset Rocks With Skipper's Amps - No compromises, no nonsense, just gear to rock * * * Kasarin Lapset -tunnari: Niko "Hillel" Kudjoi Kasarin Lapset -voice: Panu Markkanen Kasarin Lapset -photo: Kristian Valkama * * * Tuotanto: SoundWorks Finland * * * www.soundworksfinland.fi

21-vuotias Pelicans-hyökkääjä Aatu Jämsen kertoi tiistaina Radio Voimassa nautiskelleensa pelipäivän aamupalaksi hedelmiä ja äidin valmistaman munakkaan. Jämsen kertoi myös haaveestaan jatkaa musiikin tekemistä liigakauden jälkeen. - Edelleen haaveilen siitä, että pääsisin jonkun isomman artistin kanssa tekemään biisin. Se on ollut tavoitteeni, Jämsen kertoi. Kuka voisi olla sellainen artisti? - Ehkä William tai Ahti. Jämsen pohti rohkean ja omanlaisensa pelityylin muotoutumista. - Se menee varmaan sinne lapsuuteen, kun olen pelannut paljon pihapelejä. Sieltä se silmä-käsi-koordinaatio on tullut, että osaa käsitellä sitä kiekkoa. Jämsen painotti myös, että hän on aina tykännyt tehdä omaa hommaansa, välittämättä siitä, mitä muut siitä ajattelevat. Miten valmistaudut pelipäivään? - Päiväunet on sellainen, mikä sisältyy aina pelipäivään. Näen myös päiväunilla enemmän unia kuin yöunilla. Kuuntele koko haastattelu.

Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta muuttuvatko musiikintekemisen perusteet? Kuivattaako tekoäly musiikki-ihmisten tulovirrat lopullisesti? Ovatko biisintekijät suoratoistopalveluiden armoilla? Onko taidemusiikki kolonialisoinut kansanmusiikin tekijänoikeudet? Tekijänoikeuslaki muuttui, mutta onko tekijyys muuttunut? Digitalisaation keskellä musiikintekemisen perusasiat ovat näennäisesti ennallaan: Edelleen sävelletään, sovitetaan, tuotetaan, kustannetaan ja esitetään, mutta näiden väliset rajat saattavat muuttua ajan myötä ja genrestä toiseen. Käsityksemme luovuudesta vaikuttaa "asianmukaisen ja oikeasuhtaisen" korvauksen määrittelyyn hyvinkin konkreettisesti, kun esimerkiksi hra/rva Tradin tekijyyteen suhtaudutaan eri genreissä eri tavoin. Ja mitä tapahtuu kun tekoäly tulee jakamaan pottia? Kulttuuriykkösessä musiikintekijä Eero Grundström nostaa esiin tekijänoikeusjärjestelmän arvoja ja haasteita, ja asiasta ovat keskustelemassa musiikin tekijänoikeuksien parissa pitkän uran tehnyt Jari Muikku sekä Teoston ohjelmistotoimikunnan puheenjohtaja, muusikko Tommi Lindell. Lähetyksen juontaa Kare Eskola.

Juutalainen juhlakalenteri ja pelastushistoria. Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

OLSC Finland -Podcast! Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: Toulouse vierailu, Brentford ja Maajoukkuetauko. Tulosveikkaukset: Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app Tulosveikkauskisa: Krisu 2 , Jouni 3 , Jussi 3 , Ville - . --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/olsc-finland/message

Ester ja purim-juhla - Arpa on heitetty. Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Kun Pyhällä maalla syttyy konflikti, teologinen kiinnostus Israelia kohtaan kasvaa. Mitä tulisi ajatella Israelin kansan roolista Jumalan pelastussuunnitelmassa ja lopun ajoissa? Podcastin vieraana on Uusi Tie -lehden toimittaja Matti Korhonen.

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Makkara kehitettiin aikoinaan ratkaisuksi ruokahävikkiin. Suoleen saattoi tunkea kaikenlaista materiaalia, mikä olisi muuten mennyt hukkaan. Savustaen ja suolaten makkara säilyi pitkään ja oli kätevä ottaa mukaan reissuun. Edelleen makkaroita löytyy kauppojen leikkele- ja lihaosastolta moneen makuun, ja niiden nimet kertovat, että vaikutteita on saatu kaukaisista maista, tai ainakin nimet kuulostavat siltä. Makkaroiden historiasta ja nimeämisestä keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja ruokakulttuurin tuntija Markku Haapio. Ohjelmassa tutkitaan myös sateenkaarevuutta ja paljastetaan mikä on Kotuksen kuukauden sana. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Raamatussa on viisi kirjaa, jotka kytkeytyvät juutalaisten keskuudessa raamatullisiin juhliin. Siksi niitä kutsutaan nimellä juhlakäärö eli megilla. Heprealaisessa Raamatussa kirjat sijoittuvat ryhmänä sen kolmanteen osaan, Kirjoituksiin. Juhlakääröillä on tärkeä viesti juhlivalle Jumalan kansalle. Edelleen. Opetukset on äänittänyt Jouni Kontulainen Sanan talossa syksyllä 2014. Riitan luentosarjoja on äänitetty paljon, ja niitä voit kysellä lisää Jounilta, jounikontulainen@gmail.com

Ukrainassa tarvitaan edellen apua ja erityisesti esirukousta. Kun sota aikanaan loppuu, on vaikein vielä edessä – anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen. On hyvä rukoilla, ettei katkeruus ja viha pääse juurtumaan sodan kummankaan osapuolen sydämiin. 

Nuoruus on elämänvaihe, jolloin pitäisi itsenäistyä vanhemmista, kiinnittyä omaan kaveripiiriin ja oppia yhteiskunnassa tarvittavia asioita. Itsenäistyä monella eri tavalla. Koronapandemian aikana mikään näistä ei toteutunut, vaan koulut sulkeutuivat, harrastuksiin ei päässyt ja tapahtumat kiellettiin. Lisäksi korona toi mukanaan huolta omasta tai läheisen sairastumisesta. Eri tutkimuksissa on selvitetty koronan vaikutuksia nuoriin, ja tulokset ovat huolestuttavia. Nuorten hyvinvointi ja oppimistulokset heikkenivät sekä yksinäisyys lisääntyi. Myös psykiatriset diagnoosit lisääntyivät, samaan aikaan hoitoon oli vaikea päästä. Kriisit eivät loppuneet pandemiaan. Koronan jälkeen Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sähkön ja sitä myötä koko elämisen kustannukset kohosivat. Oman huolensa tuo myös ilmaston lämpeneminen. Monen aikuisenkin turvallisuudentunne on horjunut. Sekä nuoria että kaikenikäsiä voi tukea kuitenkin monella tapaa aivan tavallisessa arjessa. Haastateltavat: Apulaisprofessori Eija Pakarinen Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta sekä Suomen Akatemian Pandemics-tutkimusohjelman EduRescue-hankkeesta, yksinäisyystutkija, professori Niina Junttila Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä professori Hasse Karlsson Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Vieraana Pirkko Lahti. Kohtaaminen ja vierellä oleminen parantaa, samoin kuin sen ymmärtäminen, että kaikki kokemamme kipu menee joskus ohi ja helpompi arki voi alkaa muotoutumaan. Pirkko Lahti on psykologi, psykoterapeutti ja filosofian lisensiaatti, joka toimi yli 20 vuotta Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajana. Edelleen hän toimii aktiivisesti mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Pirkko Lahti toivoo kaikkien oppivan ymmärtämään sen, miten tärkeää on osata kannustaa ja kehua toisia ja ottaa myös kehua vastaan. Lisäksi tarvitaan kykyä nähdä hyvää myös tavallisessa arjessa ja saada siitä voimaa jatkaa seuraavaan päivään.

Loppujen lopuksi ei ole selvää, mistä läiskissä nähdyt asiat nousevat – jungilaisesta alitajunnasta vai eilisillan elokuvasta, sanoo Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja.

Milla ja Laura juttelevat Hannes Saarisen kanssa Cloud Actista ja tietysti tietojensiirroista. Mitä Cloud Act oikein on, ja miksi se jatkuvasti pomppaa mukaan Schrems II -keskusteluissa? Onko näillä kahdella mitään tekemistä keskenään? Mitkä ovat Cloud Actin aiheuttamat tietosuojaongelmat, ja tuleeko näihin ongelmiin jotain korjausta tulevaisuudessa? Jakson nimestä: Pilvi ei itse asiassa sano Pilvilaista mitään, koska hän ei päässyt jaksoon mukaan. Vitsi oli kuitenkin liian hyvä käyttämättä jätettäväksi.    EDPB ja EDPS lausunto Cloud Actista: https://edpb.europa.eu/sites/default/files/files/file2/edpb_edps_joint_response_us_cloudact_annex.pdf  Alankomaiden tilaama Cloud Act memo liittyen tietojensiirtoihin (löytyy blogin kautta): https://www.pinsentmasons.com/out-law/news/dutch-memo-us-cloud-act-europe  Voit seurata TietosuojaPodia Twitterissä täältä: https://twitter.com/PodPrivacy Voit lähettää meille palautetta Twitterin yksityisviestinä, hashtagilla #tietosuojapod tai sähköpostilla tietosuojapod@protonmail.com Seuraa meitä myös Instagramissa ja LinkedInissä nimellä privacypod!

Edelleen profilointinsa innoittamana, Paavo suuntaa tänään tarkkailemaan mahdollisia epäiltyjä akateemisiin tiloihin.

Maanantai-iltana 21.11.2022 Palefacen uusi kappale ”Miehet ei itke” kuullaan Lahdessa Ristinkirkossa Pimeästä valoon -konsertissa. Konsertti käynnistää Mielenterveysviikon ja on samalla itsemurhan tehneiden läheisten kynttiläilta. Musiikista tapahtumassa vastaavat Paleface – Karri Miettinen, lahtelaismuusikko Miikka Kallio ja rumpali Jakke Saarinen. Paleface, Karri Miettinen, pohti Radio Voiman iltapäivässä Minni Salmisen kanssa sitä, miten vaikeista asioista puhuminen vaatii rohkeutta. - Tilanteissa voi syntyä yhteentörmäyksiä ja kriisejä, mutta kriisejä me tarvitsemme, jotta pystymme pureutumaan ongelmiin ja pääsemme asioissa eteen päin. Karri uskoo, että nimenomaan nuoret ihmiset ovat pelottomia ja uskaltavat "nostaa kissaa pöydälle". - Edelleen on hirveän vaikeaa, purraan hammasta ja pidetään omat ongelmat omana tietona. Sainkin yhdeltä naiselta viestiä, jossa hän kertoi nähneensä oman isänsä itkeneen ainoastaan kerran. Se oli hautajaistilaisuudessa ja kun hän oli kurottautunut ja silittänyt omaa isäänsä selästä, oli isä kääntynyt vihaisesti sanomaan "Älä koske muhun". Karri uskoo ja luottaa, että lapset rakentavat parempaa huomista. - Me vanhemmat voimme myös luoda kodeissa tilanteita ja fiilistä, joissa voisimme puhua kaikesta.

Edelleen suosituimman turistinähtävyyden, Sibelius-monumentin luoja kuvanveistäjä Eila Hiltunen on ajankohtainen uudella näyttelyllä. Hänellä oli tapana kaivaa maahan omasta mielestään huonoja taideteoksia. Nyt ne ovat löytyneet ja ovat mukana näyttelyssä. Uusia ovat myös teokset, jotka on tuotu Torresta, keskiaikaisesta toscanalaistornista, joka oli Eila Hiltusen loma-asunto ja ateljee. Hiltunen pelkäsi rakkautta mutta näki itsensä monumenttien luojana. Luonnon kiertokulku oli hänen useiden teoksiensa lähtökohtana. Sukupolvensa kansainvälisimpiin taiteilijoihin lukeutuneen Hiltusen syntymästä tulee 22.11.2022 kuluneeksi sata vuotta. Taiteilijan perillisten ja Didrichsenin taidemuseon laatima juhlanäyttely esittelee Hiltusen 1940-luvulla alkanutta taiteilijanuraa sen loppuun asti. Didrichsenin taidemuseon perustajat Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen tutustuivat Eila Hiltuseen 1960-luvulla. Silloin museon kokoelmiin hankittiin taiteilijan teoksia. Niiden lisäksi näyttelyn teoksia marmoriveistoksia, mitaleja ja koruja on lainattu kotimaisista museo-, säätiö- ja yksityiskokoelmista. Maria Didrichsen avaa kansainvälisen taiteilijan laajaa tuotantoa ja merkitystä. Eila Hiltusen lapset ovat ohjelman vieraina kertomassa tunnetun taiteilijan persoonasta. Ohjelman vieraina ovat Maria Didrichsen, Markku Pietinen ja Piia Virtanen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola. Materian runous - Eila Hiltunen 100 vuotta Didrichsenin taidemuseo 10.9.2022–29.1.2023

Suo monille lajeille turvaa suo. Edelleen, vaikka etelästä suot ovat lähes kadonneet. Nitä on kuivatettu peltomaaksi, tai turvetta on poltetu energiaksi. Metsäteollisuuskin on kasvattanut puita siellä, ja silloinhan suo on ihmisen tiellä. Kuitenkin, voiko suon arvon mitata vain rahassa? Suolla on merkitystä ihmisten virkistyspaikkana, monien eläinten turvapaikkana. Hillat ja karpalot kasvavat vain soilla, monet linnut pesivät vain paikoilla noilla. Hirvet suolla ruokailee, karhukin sieltä marjoja etsiskelee. Koska ihminen tajuaa, ettei ymparistoä tuhota saa? Olemme osa luontoa, siis luotoa pitää suojella. Jos metsät ja suot tuhotaan, onko niillä virkistyskäyttöä ollenkaan? Suojellaan suo, joka monille lajeille edelleen turvaa suo. Ulla-Maija Mantere

Etiopialainen Ruth löysi teini-iässä toivon ja levon Jeesuksessa ja luopui kaikesta seuratakseen häntä. Vaikka hän menetti perheensä ja ystävänsä juuri silloin, kun tarvitsi heitä eniten, hän piti kiinni uskostaan Jumalaan.   https://opendoors.fi/ruth-22-hylattiin-teinina-olen-edelleen-taalla-sanomassa-etta-huominen-on-parempi/

Kun nyt kerran päätit lukea tämän tekstin, mietipä hetki, missä syntyi lukemiseen johtava päätös. Saatat ajatella, että teit päätöksen omasta vapaasta tahdostasi. Mutta mistä tuo tahto kumpusi? Vapaan tahdon olemusta ovat miettineet tutkijat ja ajattelijat kautta aikojen. Kaikki maailmassa on lähtöisin alkuräjähdyksessä syntyneistä hiukkasista, myös me ihmiset. Hiukkasten liikkeet noudattavat fysiikan lakeja. Onko siis toimintamme ennalta määrättyä, hiukkasten liikkeistä johtuvaa? Tätä pohditaan Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvistin kanssa. Vapaaseen tahtoon kuuluu, että ihminen voi päättää omista liikkeistään. Tietyissä neurologisissa tiloissa tämä ei toteudu. Esimerkiksi vieraan käden oireyhtymässä käsi liikkuu hallitsemattomasti omia aikojaan. Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa on etsinyt aivoista vapaaseen tahtoon liittyviä rakenteita. Miten paljon ihmisen toiminta on vain sähkökemiallisten ja biologisten reaktioiden seurausta — ja olemmeko vastuussa? Haastateltavina Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist sekä Turun yliopiston apulaisprofessori, neurologi Juho Joutsa. Toimittajana on Mari Heikkilä.

Naisten jalkapallo on ollut jopa kiellettyä useissa Euroopan maissa ja Brasiliassa. Edelleen naisjalkapalloilijat joutuvat toissijaiseen asemaan miehiin nähden. Suurkisat, kuten käynnissä olevat jalkapallon EM-kilpailut ovat tuoneet naisten jalkapallolle paljon kaivattua näkyvyyttä ja tunnustusta. Haastateltavana on tietokirjailija Johanna Ruohonen, joka valottaa naisten jalkapallon historiaa kirjassaan Naisten laji.

Lahden Lanu-puisto täyttää vuonna 2022 pyöreät 30 vuotta. Juhlavuoden innoittamana Lahden visuaalisten taiteiden museo Malva kerää Olavi Lanuun ja hänen taiteeseensa liittyviä muistoja ja tarinoita. Kiinnostavia aiheita ovat muun muassa seuraavat: Toimiminen Olavi Lanun oppilaana Toimiminen Olavi Lanun veistoksen mallina Olavi Lanun tapaaminen Tarina tai muisto Lanuun liittyen Tarina tai muisto Lanun veistokseen liittyen Radio Voiman Kristoffer Ignatius haastattelu aiheesta Museoamanuenssi Liisa Mäkitaloa. Millainen on museoamanuenssin työ ja mitä Liisa kertoo Olava Lanun taiteeseen ja muistoihin liittyvästä keräyksestä! Muistoja, esineitä ja kokemuksia kerätään vuoden 2022 loppuun. Lue lisää täältä Olavi Lanu (1925–2015) oli merkittävä lahtelainen kuvataiteilija, opettaja ja taidekentän vaikuttaja. Hän toimi elämänsä aikana kuvataideopettajana Lahdessa Launeen yhteislyseossa, Taideteollisessa oppilaitoksessa ja Taideinstituutissa. Lanu oli myös Lahden taiteet ry:n johtohahmoja. Taiteilijana Lanu oli kokeileva. Lahtelaisille Lanu on tuttu erityisesti Lanu-puiston ja keskusta-alueen sympaattisista betoniveistoksista, jotka ihastuttavat ihmisiä vuodesta toiseen.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 12.6.2022 Pyhän Kolminaisuuden päivä, Joh, 3: 1-15Johdanto: sään ennustelua ja Hengen tuulen huminaaYksi suomalaisen kesän tärkeä kansanperinne on sään ennustelu. Jotkut tutkivat iltaruskon värejä, toiset tulevat riippuvaisiksi kännykän sääsovelluksista. Jotkut seuraavat telkkarin Pekka Poutaa tai Kerttu Kotakorpea kuin profeettaa. Kuulun itsekin tähän sään tulkitsijoiden joukkoon, erityisesti siksi että olen lintuharrastaja. Vahdin tuulen suuntia ilmakehän yläkerroksissa kuin haukka. Odotan lämpimiä kaakkoisia virtauksia, jotka tuovat arojen ihmeellisiä lintuja tänne Suomeen. Kammoan kylmiä luoteistuulia, jotka uhkaavat alkukesän pieniä poikasia. Myös Jeesus puhuu päivän evankeliumissa tuulesta: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita.” Hengen tuuli puhaltaa meidät uuteen elämään. Uusi syntymä Hengen läpi voi olla raju kuin myrsky. Samalla se voi olla kuin hiljaista huminaa.  I Jumalan Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemisen ihmeeseenTuuli puhaltaa, missä tahtoo. Hengen myrskyä on kahdenlaista. Aluksi on biologinen syntymämme äidin kohdusta tähän maailmaan. Meidät temmataan turvallisesta ja lämpimästä pimeydestä kirkkaaseen ja outoon todellisuuteen. Kun biologisen syntymän myrsky puhaltaa, itkemme ja parumme. Kaipaamme takaisin sinne, mistä olemme tulleet, mutta elämä johtaa meidät eteenpäin.Biologinen syntymämme on ihmeellistä. Tämän ihmeen äärelle on syytä pysähtyä. Miksi olen olemassa? Ja miksi ylipäänsä on jotain, miksi ei ole vain ei-mitään? Oma olemassaoloni ja maailmankaikkeuden olemassaolo ei ole itsestään selvää. Se on Luojamme lahjaa. Jumalan uutta luova Henki puhaltaa meidät olemattomuudesta olemiseen.Ihmeellistä on myös se, miten ainutlaatuisina tähän maailmaan synnymme. Tästä ihmeestä muistuttavat Hyvän toivon kappelin kirkkotekstiilit. Niissä risteilevät ainutkertaiset sormenjäljet. Jumala piirtää meihin jokaiseen kättensä yksilöllisen jäljen. Sinä olet ihme, kaunis kaari Jumalan suuressa elämän kankaassa.II Myrskyn silmässä Kristus valvoo vierellämme Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Biologinen syntymämme Hengen myrskyn läpi on vasta alku. Jumala antaa meille elämänmittaisen tehtävän kasvaa, tulla ihmiseksi. Tämän vaelluksen varrella Jumala puhuttelee meitä myrskyssä. Yksi suurimpia elämän myrskyjä on niin sanottu uskoon tuleminen. Omassa elämässäni koin tällaisen hetken opiskelijana Jyväskylässä. Ensimmäinen syksyni oli vaikea. Kotoa pois muuttaminen nosti pintaan ahdistuksen, jota en ymmärtänyt. Istuin ahdistuneena ja yksin solukämppäni sängyn reunalla. Silloin Hengen tuuli kävi ylitseni. Ymmärsin, että Jumalan rakkaus on tarkoitettu myös minulle. En voi yksin pelastaa maailmaa. Voin nojata Jumalan tuuleen ja antaa sen kantaa. Marraskuun pimeyteen virtasi valoa ja lämpöä, uutta toivoa. Löysin sisältäni lähteen. Hengen tuuli avasi uusia ovia ja synnytti ystävyyttä ja rakkautta. Kun nyt muistelen tuota hetkeä, tiedän että kaikki ei tuolloin ratkennut. Edelleen olen aina välillä kriisin myrskyssä, jossa on vaikea nähdä eteenpäin. Edelleen olen aina välillä itseni kanssa solmussa. Kriisin keskellä olemme myrskyn silmässä. Kriisit ovat rajalla olemisen kokemuksia, joissa totuttu järkkyy. Näitä myrskyjä on monenlaisia: ensirakkaus tai oman lapsen syntymä, avioero tai työttömäksi jääminen, onnettomuus tai läheisen kuolema, vakava sairaus tai sairaudesta parantuminen. Aina emme voi ymmärtää elämämme myrskyjä. Kuitenkin voimme huutaa Jumalalle tuskamme. Ja voimme tuoda hänelle kiitoksemme. Suuren hädän ja suuren ilon hetkellä Jumala on meidän kanssamme. Kristus valvoo myrskyssä vierellämme. III Hiljainen humina kasvattaa meissä hyviä hedelmiä Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. Ihmisenä kasvaminen ja Kristuksen kanssa kulkeminen ei ole pelkkää myrskyä. Usein kristityn vaellusta ympäröi Hengen tuulen hiljainen humina. Osa meistä ei koe koskaan jumalasuhteessaan vahvoja kokemuksia. Se on täysin ok. Niin sanottu uskoon tuleminen on vain yksi tapa, jolla Jumala puhuttelee meitä. Sellaisen kokemuksen vaatiminen kaikilta on hengellistä väkivaltaa. Syntyminen uudestaan Hengessä on hiljaista huminaa, joka uudistaa meitä hetkestä hetkeen. Hengen tuuli humisee ja kypsyttää meissä hyviä hedelmiä: iloa ja rauhaa, kärsivällisyyttä ja hyvyyttä, toivoa ja vapautta. Joka päivä voimme ymmärtää jotain uutta itsestämme ja maailmasta. Joka päivä jotain uutta voi kirkastua Jumalan todellisuudesta. Joka päivä voimme avautua rukoukseen ja kuunteluun ja antaa Hengen tuulen humista.Tässä kasvussa oppaitamme voivat olla puistojen ja metsien puut. Voimme kuunnella, miten tuuli humisee vaahteroiden ja mäntyjen oksistoissa. Samalla voimme tuntea, miten Jumalan Henki hellästi ja hiljaa uudistaa meitä sisältäpäin. Puun kasvu on hidasta. Sitä ei voi nähdä. Silti kasvu on todellista.Lopuksi: Hengen tuuli puhaltaa sekä myrskyssä että hiljaisessa huminassa. Meidän ei pidä kavahtaa myrskyn voimaa, jolla Jumala meitä puhuttelee. Usko ei kuitenkaan saa muuttua kokemusten metsästämiseksi. Jumala on suurempi kuin kokemuksemme. Eikä elämä ole pelkkää kasvua. Jumala on kanssamme myös silloin, kun kuihdumme. Olemme kaikki keskeneräisiä, epätäydellisiä ja sellaisina kokonaan Jumalan rakastamia.Uskon salaisuus on Jumalassa, ei meissä itsessämme. Emme voi hallita Jumalaa, voimme vain antaa Hengen tuulen puhaltaa. Tuuli puhaltaa, missä tahtoo. 

Aristoteleen kantapäässä ihmetellään, miksi kielemme sanonnat yhä kyntävät talonpoikaista sarkaa. Puheessamme puidaan, lypsetään ja kylvetään. Miksi kaupungistuneetkin ihmiset käyttävät edelleen talonpoikaisia sanontoja? Vieraana on sananlaskujen ja sanontojen tutkija, filosofian tohtori dosentti Liisa Granbom-Herranen. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Lasse Nousiainen.

Yhdysvalloissa joukko Trumpin tukijoita hyökkäsi kongressiin vuosi sitten tarkoituksenaan estää Joe Bidenin vaalivoiton vahvistaminen. Edelleen enemmistö republikaaneista pitää vaalitulosta vilpillisenä. Tämä on asiantuntijoiden mukaan jo vaaraksi Yhdysvaltain demokratialle. Kuinka pahoin Yhdysvaltain demokratia horjuu ja mitä seurauksia sillä on? Entä mitä tilanteesta ajattelevat tavalliset yhdysvaltalaiset? Ohjelman toimittavat Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailija on Laura Koso. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle

The Omicron variant of COVID-19 has health authorities divided over its severity as new cases emerge. To bide time as new information unfolds, Australia is temporarily delaying the re-opening of its borders. - COVID-19 Omicron muunnos on jakanut terveydenhuoltoviranomaisten mielipiteet sen vaarallisuudesta uusien tapausten ilmaantuessa. Australia viivyttää tilapäisesti rajojen avaamista hallituksen odottaessa lisätietoja uuden virusmuunnoksen käyttäytymisestä

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. Heistä 10 000 asuu Suomessa, mutta suomalaisten tietämys heidän asioistaan on alhaista. Tietämättömyys on vuosikymmenten aikana osaltaan vaikuttanut tilanteeseen, jossa alkuperäiskansan oikeudet eivät toteudu laeista ja sopimuksista huolimatta. Edelleen tänään päätöksentekoon osallistaminen on vajavaista, mikä vaarantaa niin perinteisten elinkeinojen harjoittamisen, saamelaisen identiteetin säilymisen, sosiaalisen tasa-arvon kuin itsemääräämisoikeuden myös laajemmin. Totuus- ja sovintoprosessi, jolla Suomen valtio tunnustaisi historialliset väärinkäytöksensä Saamen kansaa kohtaan ja pyytäisi heiltä anteeksi, on edennyt marraskuussa 2019 komission mandaatin käsittelyyn ja nimeämisprosessiin. Tämänkertaisessa podcast-jaksossa pureudutaan saamelaisten aseman muutokseen ja jatkuvuuteen Suomen lähihistoriassa. Teemoja lähestytään lokakuussa julkistetun Kukka Rannan ja Jaana Kannisen Vastatuuleen-kirjan kautta. Vieraina studiossa tietokirjailija Kukka Ranta sekä saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio (Hirvas-Lassin Ailan Anteron Janne).