Podcasts about perussuomalaisten

Demarien vaalivoitto | Suominen Tontti | #neuvottelija 332. Esa Suominen ja Jarkko Tontti pohtivat demarien vaalivoittoa ja aluevaaleja, joissa oikeistaan vain perussuomalaiset hävisivät. Heti vasemmiston voiton jälkeen Orpon hallitus toteutti oikeistolaisen väliriihen. Miten tilanteesta edetään kohti eduskuntavaaleja?(00:00) Esa Suominen ja Jarkko Tontti esittäytyvät(01:15) Aluevaalit ja demarien vaalivoitto(02:30) Punavihreän kolmion selitysmallin murtuminen(03:45) Perussuomalaisten kannatuksen lasku(05:00) Kulttuurisota ja poliittinen profilointi(06:20) Aluevaalien vaikea protestiluonne(07:40) Hyvinvointialueet ja uusi hallinnon taso(09:00) Vanhuspalvelujen rahoitusongelmat(10:30) Ikärakenne ja hoivalupauksen kestävyys(12:00) Työllisyyden, säästöjen ja velkaantumisen kierre(13:30) Tuottavuuspaineet ja työmarkkinoiden uudistus(15:00) Julkisen sektorin tuottavuuden ongelmat(16:30) Tontin muistoja vihreistä ja Lipposen aika(18:00) Poliittisen retoriikan muutos(19:30) Antti Kaikkosen vaalisloganit(21:00) Viestinnän tyhjyys ja vaikuttavuus(22:30) Naisvaltaisten puolueiden nousu(24:00) Vihreiden kaupunkikannatuksen muutos(25:30) Sosiaalidemokraattien ideologinen hajanaisuus(27:00) Demarit ja valtionhoitajan rooli(28:30) Punavihreän hallituksen asepanostukset(30:00) Väinö Tanner demarien esikuvana(31:30) Vaalien loikkaukset ja protestiäänet(33:00) Talousreformien vaikeus ja Schröderin Saksa(34:30) Markka-ajan traumoja ja devalvaatio(36:00) Kilpailukyky, devalvaatio ja velka(38:00) Euromaksujen epätasapaino(39:30) Ulkoinen uhka ja talouspäätökset(41:00) Demarien koalitiorooli politiikassa(43:00) Talonpoikaisvasemmistolaisuuden paluu(45:00) Persujen rooli kaupungeissa ja zombivertaus(47:00) Punamulta-koalitio mahdollisuutena(49:00) Marinista eteenpäin: tasapainoinen SDP(51:00) Leikkauspolitiikka ja investoreiden luottamus(53:00) Vienti, USA, Kiina ja kansainvälinen talous(55:00) Hallituksen suunnan merkitys#neuvottelija Sisäpiirissä Kulttuurisota USA:ssa ja SuomessaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samia https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join #neuvottelija Sami Miettinen

Miksi perussuomalaisten kannatus laskee? Keskustelemassa politiikan toimittajat Timo Haapala Ilta-Sanomista, Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä ja Hannu Tikkala Yleltä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Kokoomus viesti, lopputuloksena OAJ:n Murron eroaminen puolueesta. Mitenkäs tässä näin kävi? (0:55) Perussuomalaiset romahtivat gallupissa. Onko syy viestinnän? (Aina se kirottu viestintä!) (16:49) Suddenly: Palkkasopu kuntiin ja hyvinvointialueille. (27:45)

Miksi SDP voitti kokoomuksen paikallisvaaleissa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004? Suomi siirtyi alue- ja kuntavaaleissa selvästi vasemmalle. Onko köyhyys noussut vaaliteemaksi, koska sosiaaliturvaa on heikennetty ja inflaatio on syönyt ihmisten ostovoimaa? Haastattelussa politiikantutkijat Johanna Vuorelma ja Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta. Vuorelma ja Isotalo arvioivat, että perussuomalaisten romahduksella voi olla vaikutusta hallituksen politiikkaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perussuomalaiset on myllerryksessä alue- ja kuntavaalien jäljiltä. Puolueen kannatusromahduksen seurauksia analysoimassa politiikantoimittaja Marko Junkkari Helsingin Sanomista, yhteiskuntatoimituksen uutispäällikkö Elli Harju Iltalehdestä ja tutkijatohtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Millaisia ovat korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ja esteet lasten hankkimiselle? Haastattelussa tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Yhdysvaltain tuontitullikorotukset kurittaisivat eritoten köyhiä maita. Esimerkiksi Afrikassa riskit ovat nyt suurimmat Lesotholle, Madagaskarille, Etelä-Afrikalle ja Ghanalle. Kenian Nairobista raportoi kirjeenvaihtaja Eeva Eronen. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kehitysyhteistyön kattojärjestöstä Fingosta. Juontaja Markus Liimatainen, toimittajat Roope Kariniemi ja Hinni Aarninsalo, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Perussuomalaisten puheenjohtajan, valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan on ”täysin älytöntä”, että oppositio väittää hallituksen pimittävän sote-säästöjä vaalien alla. Purran mukaan erityisesti hän itse on puhunut hyvin suoraan säästöjen tarpeesta. Eduskunnassa oppositiopuolueet ovat vaatineet alue- ja kuntavaalien alla hallitukselta selvyyttä 170 miljoonan euron sote-leikkauksiin. Politiikkaradiossa Purra kertoo tekevänsä parhaansa, että äänestäjille kerrotaan ennen vaaleja erikoissairaanhoitoon ja sosiaalipalveluihin kohdistuvista leikkauksista, joista hallitus on tehnyt päätöksen. Alue- ja kuntavaalien puheenjohtajatentissä on Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Tentaattorina on Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen.

Maakuntien taistelupari keskusta ja perussuomalaiset julkistivat kunta- ja aluevaaliohjelmansa. Perussuomalaisten mukaan vaaleissa on puhuttava rahasta, maahanmuutosta ja väestönmuutoksesta, sekä vaatii aluevaltuustorahoja pois ja sekoilua seis. Keskusta sen sijaan vaatii katsetta perusasioihin ja julistaa, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Suuntaavatko kaksi entistä maaseudun puoluetta vaaliviestiään ruuhka-Suomeen vai aitovierille? Kumpi puolueista vetää maaseudun matsissa pidemmän korren? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Vanhemmille terkkuja! Miten paljon tykkäät siitä, että kännykkä kuuntelee ajatuksiasi? Lisäksi keskustellaan mm. Perussuomalaisten ideasta ja tekoälystä.

Ranskan kirjeenvaihtaja Miina Väisänen kertoo tuoreimmat kuulumiset Ranskasta missä maan hallitus on kaatumassa. Euroopan vakaus vaakalaudalla. Ranskan hallituksen kaatuminen povaa vaikeuksia koko Euroopalle kun Saksan johtokin on sekaannuksessa. Keskustelemassa tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista sekä akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta. Politiikan uutisviikon nostoja. Perussuomalaisten reaktiot 612-marssiin, puolustuksen määrärahat, ehkä kaapelirikot. Studiossa Helsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari ja Alec Neihum MTV:stä. Etelä-Korean presidentin eroa vaaditaan tämän yritettyä saada voimaan poikkeustilan. Mitä demokratiastaan tunnetussa maassa tapahtuu? Aasian kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kertoo mikä tilanne siellä on nyt. Toimittaja Maija Salmen lehtikatsaus avaa Etelä-Amerikan medioiden puhutuimpia aiheita. Lähetyksen toimittajana Atte Uusinoka ja tuottajana Justus Laitinen.

Eduskunnassa puhkesi poikkeuksellinen kiista siitä, että hallituksen esitykset sairaalaverkon supistamisesta ja alkoholin kotiinkuljetuksesta lähetetäänkin sote-valiokunnan sijaan muualle. Ohittamista esitti perussuomalaiset kokoomuksen kannattamana. Poliitiikkaradio pureutuu siihen, mistä kiistassa on pohjimmiltaan kyse. Mitä pitäisi ajatella, että kiista jakaa hallituksen rivit? Mitä sote-valiokunnassa tapahtuu? Murenevatko eduskunnan työtavat, kuten oppositio arvostelee? Mitä sairaalaverkolle tarkoittaa, että sote-valiokunta joutuu ohi-sektorille? Aiheesta on puhumassa kolme eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsentä. Hallituspuolue kokoomusta edustaa lääkäri, kansanedustaja Maaret Castrén ja oppositiota vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sekä keskustan valiokuntavastaava Hanna-Leena Mattila. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Politiikkaradio pureutuu tietoihin, että suuri osa maahanmuuttajataustaisista oppilaista ei selviä taidoillaan yhteiskunnassa. Perussuomalaisten mielestä ongelmien takana on suomalaisen yhteiskunnan lepsuus. Parantaako vai pahentaako hallitus tilannetta? Aiheesta keskustelee kaksi eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsentä, SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar ja kansanedustaja Sara Seppänen (ps.) sekä entinen opetusministeri, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.). Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Tämän viikon podcastissa Tuomas, Marko ja Salla keskustelevat Israelin (todennäköisesti) tekemästä elektroniikkalaittein toteutetusta iskusta Hizbollah-poliitikoihin, brasilialaisia jalkapallonuoria koskevasta HS-selvityksestä, ja perussuomalaisvyörytyksestä joka selvästi on omille viestimistä sen jälkeen, kun puoluetta riepoteltiin hallituksen rasismiohjelman myötä.

Millaisen puheenjohtajan vasemmistoliitto tarvitsee juuri nyt? Studiossa vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Minja Koskela, Laura Meriluoto ja Gashaw Bibani. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miten rasismi ilmenee Suomessa, ja mitä sille pitäisi tehdä? Keskustelemassa ovat kansanedustajat Henrik Wickström (r.) ja Fatim Diarra (vihr.). Hallituksen rasismin vastainen kampanja lanseerattiin tiistaina, mutta jo parin tunnin kuluttua perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi, että ei usko perussuomalaisten lähtevän mukaan kampanjaan. Myöhemmin hän tarkensi sosiaalisessa mediassa, että perussuomalaiset on mukana rasismin vastaisessa tiedonannossa, eli hän teki eroa tiedonannon ja kampanjan välille. Riittääkö hallituskumppaneille, että puolue on mukana vain rasismin vastaisessa tiedonannossa? Mikä on kampanjan uskottavuus kun sitä arvostellaan jopa hallituksen sisältä? Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohaja Jani Mäkelä kommentoi aiemmin, että perussuomalaiset saivat aiheetta löylytystä rasismikohujen aikana viime kesänä ja seurauksia kannetaan vieläkin erilaisten poseerauskampanjoiden muodossa. Hallituksen kampanjaan sitoutuneet organisaatiot toteuttavat muun muasssa anonyymia rekrytointia ja DEI-koulutuksia. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi perussuomalaisten kannatus laski? Haastattelussa valtio-opin erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistosta, väitöskirjatutkija Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta ja sosiaalipsykologian yliopistolehtori Eemeli Hakoköngäs Helsingin yliopistosta. Perussuomalaisten kannatus laski europarlamenttivaaleissa 7,6 prosenttiin. Edellisissä europarlamenttivaaleissa puolueen kannatus oli 13,8 prosenttia. Äänestysaktiivisuus oli samaa luokaa kuin edellisissä vaaleissa. Karimäki arvioi, että moni perussuomalaisten kannattaja jäi kotiin. Helimäki korostaa, että EU:n vastustus ja Suomen irtauttaminen EU:sta on aiemmin ollut perussuomalaisten ydinkysymys. Nyt perussuomalaiset eivät enää halua viedä Suomea pois EU:sta, mikä on saattanut syödä kannatusta. Hakoköngäs pitää sosiaalisen media kampanjointia perussuomalaisille tärkeäksi, mutta tällä kertaa se ei ollut kovin onnistunutta. Miksi vilkas maahanmuuttokeskustelu mediassa ei nostanut perussuomalaisten kannatusta? Äänestivätkö ihmiset perussuomalaisten hallituspolitiikkaa vastaan? Tekeekö puolue nyt linjaansa korjausta tai puolueen johtoon muutoksia vaalitappion takia? Toimittajana on Linda Pelkonen. Lähetys äänitetty 19.6.2024.

Helsingin Sanomien toimittajia vastaan ei nostettu syytteitä kunnianloukkauksesta elinkeinoministeri Wille Rydmania (ps.) koskevan artikkelin takia. Syyttäjän päätöksen jälkeen Vasemmistoliitto, SDP ja Vihreät kertoivat, että puolueilla on epäluottamusta ministeri Rydmania kohtaan ja puolueet aikovat jättää välikysymyksen Rydmanin toiminnasta. Mitä tarkoittaa ministerin luottamus politiikassa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan perussuomalaisilla riittää luottamusta Rydmanille. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sen sijaan arvioi, ettei Rydman voisi olla kokoomuksen ministeri hallituksessa. Onko luottamus poliittinen, juridinen vai moraalinen kysymys? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Onko Eurooppa globaalin talouskilpailun häviäjä? Näkyykö horisontissa nääntyvä EU? Ohjelmassa ei eletä tynnyrissä. Perussuomalaisten häviö asetetaan eurooppalaiseen kontekstiin. Millainen on EU:n tulevaisuus, jos Ranskan ja Saksan laitaoikeiston voittokulku jatkuu? Vieraana on väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Mitä Li Anderssonin hämmästyttävä vaalitulos ja Riikka Purran tappio kertovat äänestyskäyttäytymisen trendeistä? Onko äänestäminen sukupuolettunut: vaikuttaako sukupuoli entistä voimakkaammin äänestyskäyttäytymiseen? Olemmeko matkalla blokkipolitiikan Suomeen ja mitä se tarkoittaa? Väitöskirjatutkija Veikko Isotalo on äänestyskäyttäytymisen asiantuntija. Hän kertoo, mihin suuntaan olemme menossa.

Ranskassa äärioikeisto marssi eurovaaleissa murskavoittoon ja ajoi presidentti Emmanuel Macronin uusiin vaaleihin. Nouseeko äärioikeisto valtaan Ranskassa Macronin sisäpoliittisen uhkapelin myötä? Ennakoiko perussuomalaisten romahdus sisäpoliittista välienselvittelyä? Eurovaalien tulosta analysoivat akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta, sekä Politiikkaradion tuottaja Tapio Pajunen ja toimittaja Linda Pelkonen.

RKP marssii Eurooppaan yhdessä, tillsammans – kuten Suomi ja Ruotsi taannoisella Nato-tiellä. Liike Nyt ei hyväksy koko unionia, ellei talous kasva viittä prosenttia vuodessa. Kristillisdemokraatit omivat koko EU:n itselleen. Noustaanko näillä teeseillä Brysselin käytäville? Pyrkiikö Totuuspuolue Eurooppaan Paasikiven-Kavoniuksen -linjalla, vai Paasikiven-Kekkosen -linjalla? Miksi Vapauden liiton kärkiehdokas Teuvo Hakkarainen leikkaa vaalivideollaan Perussuomalaisten jäsenkortin? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Eurooppalaiset vanhenevat, ja moni ala kaipaa uusia osaajia. Helsingin yliopiston vaalipaneelissa eurovaaliehdokkailta kysyttiin, miten Euroopan unionin tulisi vastata osaajapulaan, ja kuinka he edistäisivät koulutusta ja tutkimusta EU-parlamentin seuraavalla kaudella. Mukana ovat Li Andersson (vas.), Eva Biaudet (r.), Petri Honkonen (kesk.), Ville Niinistö (vihr.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Tapio Puolimatka (kd.) sekä Dimitri Qvintus (sd.). Perussuomalaisten edustaja Pirkko Ruohonen-Lerner joutui viime hetkellä peruuttamaan osallistumisensa. Keskustelun juontaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Adile Sevimli. Podcast on nauhoitettu Helsingin yliopiston EU-vaalipaneelissa, joka järjestettiin Tiedekulmassa 16.5.2024.

Perussuomalaisten listoilta eduskuntaan päässyt Timo Vornanen on joutunut jättämään puolueen eduskuntaryhmän ampumistapauksen vuoksi. Miten perussuomalaiset onnistui viestinnässään? Miten ja miksi HS on uutisoinut asiasta? Mitä tietoa tässä vielä odotellaan? Lauantaikerhossa ovat puhumassa Emil Elo, Paavo Teittinen sekä Veera Luoma-aho.Lauantaikerho ilmestyy lauantaiaamuisin HS:n sovelluksessa ja yleisimmissä podcast-palveluissa. Podcast on puhuttu ohjelma, jota voit kuunnella puhelimellasi tai verkkoselaimessasi. Voit kuunnella Lauantaikerho-podcastia HS:n sovelluksessa valitsemalla valikosta Kuuntele–Podcastit–Lauantaikerho.Voit tilata sen myös yleisimpiin podcast-sovelluksiin, kuten Supla, Spotify, Applen podcastit, sekä kaikkiin sovelluksiin, jotka ottavat vastaan RSS-syötteen. Kaikki HS:n podcastit löytyvät Suplasta.

Perussuomalaisten vapputunnelmat lässähtivät kansanedustaja Timo Vornasen (ps.) baari-illan myötä. Kansanedustaja Vornanen ampui aseella Helsingin keskustassa maahan ja osoitteli kahta henkilöä ravintola Ihkun edustalla. Vornasen tapaus on eduskuntahistoriassa poikkeuksellinen. Jääkö tapaus Vornanen historiaan, kuten perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi? Oliko kansanedustajan käsissä hernepyssy, mutka vai taskuase? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Hallituspuolueiden kannatus laski Ylen tuoreimmassa gallupissa. Keskustelemassa Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Suvi Hautanen ja Demokraatti-lehden politiikantoimittaja Simo Alastalo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Helsingin Sanomien tiistainen presidenttitentti avasi vaaliviikon loppukirin. Nyt on kaikki pelissä. Miksi osa ehdokkaista silti ”himmaili”? Nähtiinkö liikkuvaisempi Jussi Halla-aho? Miten Pekka Haavisto kosiskeli vasemmistoa? Onko Mika Aaltola modernin ajan Eeva Kuuskoski? Näistä keskustellaan Lauantaikerhon erityisjaksossa. Studiossa Emil Elo, Veera Paananen ja Marko Junkkari. Jaksossa puhutaan myös Haaviston kannasta ideologiseen työttömyyteen, jota hän myöhemmin tarkensi: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010140765.html Jakson leikkasi Mikko Peura. Podcastin muut ilmestymiskanavat ja lisätietoa löydät täältä: hs.fi/lauantaikerho. Tämän podcastin tuottaa Tuomas Peltomäki. Helsingin Sanomat julkaisee useita podcasteja, joiden avulla pysyt mukana tärkeimmissä käänteissä. Katso koko valikoima täältä: hs.fi/podcastit HS:n sovelluksessa voit kuunnella podcastit aina kokonaisuudessaan ja ilman mainoksia. Löydät podcastit HS-sovelluksessasi täältä: Sovellus > Lisää-valikko > Podcastit

Torstaiaamussa ruoditaan edeltävän illan vaalitentin sisältöjä. Kuinka SDP:n ehdokas Jutta Urpilainen pärjäsi? Sitä analysoivat politiikan tutkija Johanna Rainio-Niemi ja politiikan toimittaja Heikki Vento. Toimittajana Sanna Savikko.  Miksi polttoaineet halpenivat?  Haastateltavana  yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro Lähi-Tapiolasta. Lisäksi Ykkösaamussa ennakoidaan illantenttiä. Perussuomalaisten ehdokkaan Jussi Halla-ahon vaaliteemoista on keskustelemassa puoluesihteeri Harri Vuorenpää.  Ulkomaanlehtikatsaus tulee Tanskasta. Toimittajana Karoliina Kantola.  Juontajana Mira Stenström.  Toimittajina Tarja Oinonen ja Rasmus Montonen.        Tuottajana Marija Skara. 

Pisa-tulokset laskevat kuin lehmänhäntä. Ketä tästäkin voi nyt sitten syyttää? (0:28) Perussuomalaisten kritiikki laillisuusvalvojaa kohtaan puhututtaa. (21:18) Asumistuke leikataan, mikä on totuus Etuovi.comista? (32:39)

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon mukaan uhkakuvalla siirtolaisten jäätymisestä Suomen itärajalle pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Politiikkaradion presidenttitentissä Halla-aho sanoo, että skenaario ei ole realistinen. – Tämä on enemmän sellaista nyyhkypopulismia, jolla pyritään vetoamaan ihmisten tunteisiin. Me voimme katsoa mitä rajalla tapahtuu. Ei siellä ole hankeen jäätyneitä ihmisiä, sanoo Halla-aho. Halla-ahon mukaan Suomen ei pidä tehdä mitään raja-alueelle tuleville ihmisille. Ainoastaan estää heidän pääsynsä Suomeen. Miksi Halla-aho siunasi perussuomalaisten yhteistyön Putin-mielisten oikeistopopulistipuolueiden kanssa? Tuleeko Venäjä haastamaan Natoa sotilaallisesti? Onko Halla-aholla nollatoleranssi rasismille? Irtisanoutuuko Halla-aho perussuomalaisten presidenttiehdokkaana korkeimman oikeuden tuomion vuonna 2012 saaneista blogikirjoituksistaan? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kestääkö perussuomalaisten kannatus hallituksessa olon? Suosio on laskenut, mutta vuoden 2015 kaltaista romahdusta ei ole nähty. Mikä kaikki on toisin kuin vuonna 2015, kun puolue oli viimeksi hallituksessa? Mikä hallitusvastuussa on perussuomalaisille nyt vaikeinta? Aihetta analysoivat politiikan tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Äärioikeisto käyttää demokratiaa hyväkseen omien ideologisten näkemystensä vahvistamiseen, mikä on vakava ongelma. Mutta mitä äärioikeistolla tarkoitetaan? Onko Suomessa olemassa äärivasemmiston uhkaa? Myös kiinnostava kysymys: edustaako Perussuomalaisten politiikka ääriajatteluun perustuvaa linjaa? Tulevassa jaksossa käymme näitä kysymyksiä läpi yhdessä historiantutkija ja Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti Oula Silvennoisen kanssa. Hän on tutkinut muun muassa suomalaista fasismia ja äärioikeistoa.

Rasismikohun keskiössä elävä Petteri Orpon (kok.) hallitus on kiperän kysymyksen edessä. Perussuomalaisten ministereiden menneisyydestä paljastuneiden rasististen kirjoitusten takia hallitus yrittää julistaa rasismille nollatoleranssia ja tuomita rasismia. Samalla perussuomalaisten eduskuntaryhmästä viestitetään, että rasistinen kielenkäyttö tulisi määritellä tarkemmin, jotta sen rajoittaminen sopisi perussuomalaisille. Eikö hallituksen sisällä ole yksimielisyyttä siitä mitä on rasismi? Kääntyileekö Veikko Vennamo haudassaan, ja Timo Soini Iivisniemessä, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra suitsuttaa fiskaalikonservatismia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja lomakkeella, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti, tai sähköpostitse. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millainen on median ja perussuomalaisten välinen suhde? Teatteriohjaaja Susanna Kuparinen ja Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen kertovat oman näkemyksensä perussuomalaisten pelikirjasta. Katsomme myös peiliin: miksi kesällä järkytyttiin rasismista, joka on ollut kaikkien tiedossa? Ei ole peilin syy jos naama on vino. Olemmeko menossa kohti trumpilaista Suomea ja faktojen jälkeistä maailmaa? Millaista murrosta suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa eletään? Yliopistotutkija Johanna Vuorelma analysoi ajan merkkejä.

Kulttuuriykkönen ruotii taas Perjantaistudion voimin viikon puhuttavimpia ajankohtaisaiheita. Käsittelyssä kielen ja uudissanojen muokkaus oman poliittisen agendan ajamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustajienkin aktiivisesti käyttämä keskustelupalsta Hommaforumissa on jo 2000-luvulla jaettu strategioita siitä, miten kieltä pitäisi muokata ja millaisia argumentteja tulisi käyttää maahanmuutovastaisten ajatusten ja agendojen levittämiseksi valtavirtaan. Miten nämä strategiat näkyvät tässä ajassa, mistä ne kumpuavat, ja miten ne ovat vaikuttaneet ajatteluumme? Kysymme myös, vääristeleekö media rikostilastoja? Rikosuutisoinnit saavat paljon palstatilaa ja lukuaikaa mediassa, mutta monet tutkimukset osoittavat, etteivät tilastot tue artikkeleiden nostattamia uhkakuvia todellisuudesta. Jengiväkivallan, raiskausten tai poliisiväkivallan määrä tiettyä etnistä ryhmää kohtaan eivät välttämättä tilastoissa näytä niin isoilta, mitä media antaa välillä ymmärtää. Mistä tämä johtuu, millaista ajattelua se vahvistaa, ja miten meidän tulisi suhtautua tai muuttaa rikosuutisointia totuudenmukaisemmaksi? Keskustelemme myös koulusta, sivistyksen arvosta ja oppimisen ylistyksestä peilaamalla uutta perusopetuksen muutokseen tähtäävää hallitusohjelmaa, josta on kenties unohtuneet olennaiset tulevaisuustaidot: neuvottelukyky, resilienssi, utelias mieli sekä ennen kaikkea sisu. Barbie-elokuva on rikkonut jo kolmessa viikossa ennätyksiä. Kyseessä jo nyt menestynein naisen ohjaama elokuva koskaan, ja sen tuotot ovat ylittäneet miljardin dollarin rajan. Mikä selittää, että juuri Barbiesta tuli koko vuoden ja ehkä koko vuosikymmenen kulttuuri- ja elokuvailmiö? Vieraina Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniittu, kirjailija Jarkko Tontti ja Kansallisen Audiovisuaalisen Instituutin erikoistutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.

Hallitusneuvotteluista on tullut vuotoja liittyen ilmastotavoitteisiin ja bensan jakeluvelvoitteeseen. Haastattelussa Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen. Hufvudstadsbladetin lähde kertoo, että tuleva hallitus ei aio edistää toimia, jotta Suomi olisi hiilineutraali 2035 mennessä. Tavoitevuosi 2035 on kirjattu ilmastolakiin. Hallitusneuvotteluja johtava Petteri Orpo (kok.) kuitenkin sanoi, että ilmastolakia ei olla avaamassa. Mitä tuosta hiilineutraaliustavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi? Ollikaisen mukaan 2035 vuoden tavoitteesta lipeäminen tarkoittaisi sitä, että Suomi ei pysy Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulla polulla. Jos Suomen hiilinieluja ei saada kuntoon, Suomen pitäisi ostaa nieluyksiköitä muilta mailta. Perussuomalaisten puheenjohtaja on nostanut esiin, että esimerkiksi Ruotsissa hiilineutraalisuustavoite on vasta 2045. Voisiko Suomi ottaa jonkun muun tavoitteen kuin 2035? Ollikainen korostaa, että Ruotsissa on kaksinkertainen määrä ihmisiä Suomeen verrattuna, mutta päästöt ovat silti samaa tasoa kuin Suomessa. Ruotsissa kuitenkin hiilinielut ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. "Ruotsi noudattaa samaa laskentalogiikkaa kuin Suomi, mutta he ovat tehneet yhden oleellisen muutoksen suhteessa meihin. He haluavat pitää oman maankäyttösektorin nettonielun vakiona ja kompensoida jäljellä olevat päästöt tekemällä uusia nieluja. Toisin sanoen Ruotsi Suomen ajattelutavalla on ihan kahden tai kolmen vuoden sisällä hiilineutraali", Ollikainen kertoo. Helsingin Sanomien lähteen mukaan muodosteilla oleva hallitus aikoo jäädyttää bensan jakeluvelvoitteen vielä vuodeksi. Tämä voi Ollikaisen mukaan johtaa siihen, että Suomen pitää ostaa päästöoikeuksia muilta mailta. "On järkevää meittiä, kannattaako ruveta maksaa Suomesta rahaa ulos, vai kannattaako korjata asioita Suomessa, kun tiedetään, että hirmuosalla näistä ilmastotoimista on muitakin hyötyjä. Esimerkiksi ilman puhtaus, terveys, elinympäristön viihtyisyys. Nämä hyödyttävät ihan jokaista", Ollikainen pohtii. Ollikaisen mukaan olisi paljon parempiakin keinoja pitää autoilun kustannukset kurissa kuin jakeluvelvoitteen pitäminen alhaalla. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Oikeistohallitus muodostuu sittenkin! Lauantaina 27.5.2023 hallitusneuvottelujen kriisi raukesi. Perussuomalaisten Riikka Purra teki uhkauksen uloskävelystä mikäli maahanmuuton ja ilmastopolitiikan asiakysymyksistä ei saavuteta pohjapaperia. RKP:n eduskuntaryhmä päätyi neljän tunnin keskustelun jälkeen hyväksymään ilmastopolitiikan paperin sellaisenaan ja ehdotti pieniä muutoksia maahanmuuton paperiin. Puheenjohtajapöytä hyväksyi osan muutoksista ja neuvottelut jatkuvat. Tein jakson #neuvottelijat - Twitter-yhteisön toiveesta. Pohdin jaksossa uhkaus/varoitus-neuvottelutaktiikkaa sekä eskalaatiota. (00:00) Petteri Orpo kommentoi neuvottelutulosta (00:22) Hallitusneuvottelukriisi ja Veera Paananen HS - artikkeli hallitusneuvotteluista jossa Sami mukana (02:00) Riikka Purra kaappasi hallitusneuvottelujen ohjauksen uloskävelyuhkauksella (03:20) RKP:n ja Perussuomalaisten arvoristiriidat kansanedustajatasolla (04:40) RKP joutuu tekemään päätöksen ilmasto- ja maahanmuuttokysymyksistä (06:60) Uloskävely neuvottelutekniikkana - Valta-ulottuvuus ja aikapaine (07:35) Hallitusneuvottelujen rakennehavaintoja - sinipuna ei ole vaihtoehto ennen syksyä (08:55) Varoituksen ja uhkauksen ero - miksi Purran neuvottelutaktiikka toimi (11:00) Hallitusohjelmaneuvottelun ja osakassopimusneuvottelun yhtäläisyyksiä #neuvottelijat #neuvottelija #politiikka #hallitusneuvottelut #neuvottelut #eskalaatio #uhkaus Facebook - liity #neuvottelijat-ryhmään https://www.facebook.com/groups/neuvottelijat Yhteystiedot: https://www.dcmcapital.fi/neuvottelija https://www.linkedin.com/in/miettinen

Politiikkaradio pureutuu hallitusta kasaavan kokoomuksen tilanteeseen oppaana poliittisen historian professori Vesa Vares, joka on kirjoittanut kokoomuksen historiasta. Kokoomusjohdon on sanottu olleen traumaattisessa tilassa, kun puolue joutui neljä vuotta sitten oppositioon. Miten kovat paineet puheenjohtaja Petteri Orpolla on nyt onnistua? Mitä hallituksen muodostaminen perussuomalaisten kanssa tarkoittaa kokoomukselle? Jäävätkö liberaalit ahtaalle? Onko kokoomus liukumassa maahanmuuttovastaisten perussuomalaisten suuntaan? Yleinen ajatus on, että perusuomalaisten kaltaisten puolueiden kannatus romahtaa hallitusvastuussa. Millainen riski on, että kokoomus kärsisikin PS-yhteistyöstä enemmän kuin on ajateltu? Miten esimerkiksi julkisella sektorilla työskentelevät kokoomuksen kannattajat reagoisivat tulevan hallituksen leikkauspolitiikkaan? Jos nykyinen yritys Säätytalolla menee mönkään, Vares pitää mahdollisena, että Suomeenkin syntyisi ”pohjoismaiseen malliin” vähemmistöhallitus. Toimittajana on Antti Pilke.

Ylen esittämä ja osin rahoittama, nuorten naisten seksuaalisuudesta ja sen ongelmista kertova Pillupäiväkirjat-sarja nousi hallitusneuvotteluissa Perussuomalaisten varapuheenjohtajan Sebastian Tynkkysen toimesta esimerkiksi turhasta Yle-tuotannosta. Mikä Pillupäiväkirjoissa oikein harmittaa? Viikonloppuna kansakunta on virittynyt seuraamaan ennennäkemättömän jännityksen vallassa Käärijän suoriutumista jokakeväisessä Euroviisu-riehassa. Käärijän juomalauluksikin miellettävä Cha Cha Cha on herättänyt ennakkojännityksen ohella laajasti populaarikulttuurin analysointia kulttuuripiireissä. Mitä raati saa irti Cha cha chasta? Tieteen tuloksia esitellään usein ison otsikoin, joissa esiintyvät sanat kuten läpimurto ja sensaatio. Tosiasiassa tiedeyhteisön työ kuitenkin yleensä etenee hivuttamalla. Otsikot yksinkertaistavat ja oikovat asioita. Klikkijournalismi sopii huonosti tieteen uutisointiin, mutta miten tieteen tuloksia pitäisi uutisoida? Käynnissä olevat hallitusneuvottelut etsivät nipistyskohteita ja julkisten varojen käytön tehostamista. Tämä asettaa taiteentekijät kahden eri tehtävän eteen; sekä puuttumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun oman työnsä kautta että puolustamaan taiteen asemaa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Perjantaistudion raadissa istuvat toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila sekä tietokirjailija-toimittaja Ville Hänninen. Ville Talola juontaa.

Puolueet vastasivat tiistaina keskipäivään mennessä kysymyksiin, joilla kokoomusjohtaja Petteri Orpo seuloo hallitusneuvotteluihin valittavat puolueet. Politiikkaradio kävi vastauksia tuoreeltaan läpi. Millainen hallitus Suomeen voisi vastausten perusteella syntyä? Kumpi on todennäköisempi, perusporvarihallitus vai sinipuna? Vastauksia analysoivat politiikan tutkija Emilia Palonen sekä Politiikkaradion toimittajat Antti Pilke ja Tapio Pajunen. Perussuomalaisten kynnyskysymykset hallitukseen menolle liittyvät maahanmuuttoon ja EU-tukipaketteihin. SDP ei suostu leikkaamaan hyvinvointivaltion perustehtävistä. Mitä eri puolueiden kynnyskysymyksistä voi päätellä hallituspohjasta? Puolueiden tuskin kannattaa tehdä näkyviä kompromisseja, jos oppositioon jääminen on uhkana. Kilpailijat voisivat muistuttaa takinkäännöstä. Mikä hallitustunnustelijan julkisten kysymysten ja puolueiden vastausten merkitys hallituspohjan valinnassa on? Suora lähetys.

Mitä Petteri Orpon kysymykset kertovat alkavista hallitusneuvotteluista? Keskustelemassa kansanedustajat Matias Mäkynen (sd.), Anders Adlercreutz (r.) ja Peter Östman (kd.). Mäkynen arvioi, että kysymyksillä ollaan pohjustamassa "aikan kovan oikeustopolitiikan" pohjustus on käynnissä. Hän kuitenkin toivoo, että SDP olisi seuraavassa hallituksessa mukana. Kokoomus ja perussuomalaiset tarvitsisivat hallituskumppaneiksi RKP:n ja kristillisdemokratit hallituskokoonpanoonsa. Se ei välttämättä ole helppoa, koska RKP:sta on tullut paljon kritiikkiä perussuomalaisten linjaa kohtaan. Adlercreutz kertoo olevansa puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonin kanssa samaa mieltä siinä, että sinipunahallitus olisi RKP:lle helpompi kuin kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa muodostettava hallitus. "Tietyissä kysymyksissä on helppo löytää yhteistyö kokoomuksen kanssa ja monissa kysymyksissä demareiden kanssa", Adlercreutz toteaa. Kristillisdemokraatit ovat ennen vaaleja kritisoineet terveydenhuoltoon mahdollisesti suunnattavia leikkauksia, mutta Östman ei näe, että se estäisi kristillisdemokraattien ja kokoomuksen hallitusyhteistyön. "Siitä meillä on kaikilla yhteneväiset näkemykset, että lähivuosina on löydettävä merkittäviä sopeutustoimia", Östman toteaa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tere Sammallahti ja Onni Rostila valittu Uudenmaan vaalipiiristä kansanedustajiksi! 00:00 Onni Rostila Perussuomalaiset Uusimaa Tere Sammallahti Kokoomus Uusimaa valittu eduskuntaan! 00:30 Eduskunnan saunatilat, kuntosali ja korkea katto 01:01 Onni ja Tere samaan hallitukseen, kok+ps+kesk (51%) #neuvottelija -kanavan suosikkikokoonpanot hallitukselle, sinipunaa ei toivota! kok+ps+kd+rkp toinen vaihtoehto (25%) 03:30 Uudenmaan vaalipiirin mahtitaistelu - Onni Rostila oli 5. perussuomalaisten kannatuskäyrällä ja saletissa jo ennakkoäänillä 05:10 Onni ja Tere -keskittymä, Viikon viisasteluklubin ja #neuvottelija -kanavan vaikutus läpimenoon 06:00 Tere Sammallahti lopulta 10. kokoomuksen kannatuskäyrällä, aluksi taistelua Noora Fagerström, Pia Lohikoski-akselilla 07:50 Kaikkien aikojen kovin kokoomuksen lista ja kohonnut äänikynnys Uudellamaalla 08:40 Perussuomalaisten lista ja markkinaoikeiston nousu, Riikka Purran merkitys 10:40 Ay-liikkeen kyseenalainen kampanja 12:50 Laajat trendit vaaleista: oikeisto voitti selvästi, punavihreän kuplan, keskustan ahdinko 15:50 Neuvotteluvaltaa tarvitaan,

Perussuomalaiset ei ole julkaissut lainkaan eduskuntavaaliohjelmaa, jossa kerrottaisiin kootusti, mitä puolue äänestäjilleen vaaleissa lupaa. Vaaliohjelman sijaan puolueen tavoitteita löytyy useista erillisistä ohjelmista. Mitä tavoitteita perussuomalaiset lupaa toteuttaa tulevalla vaalikaudella? Miksi puolue ei kerro kootusti eduskuntavaalitavoitteitaan? Mikä on perussuomalaisten vaaliviesti? Keskusta vakuuttaa eduskuntavaaliohjelmassaan kulkevansa eteenpäin. Mihin suuntaan keskusta on matkalla, jos puolue on matkalla eteenpäin? Onko keskustan tulevaisuus puhtaassa aluepolitiikassa, vai kukkiiko puolueen sisällä laaja kirjo erilaisia arvoja? Puheet päreiksi -vaalianalyysissä puntaroidaan perussuomalaisten tavoitteita ja keskustan eduskuntavaaliohjelmaa. Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Mitä pitäisi ajatella, kun kannatuskyselyt antavat ristiriitaista viestiä eduskuntavaalien voittajasta? Mitä merkkejä politiikan taustavaikuttajat nyt seuraavat? Studiossa ovat kokoomuksen ex-suunnittelupäällikkö, johtaja Jukka Manninen viestintätoimisto Ellun kanoista sekä SDP:n poliittisen osaston ex-päällikkö Esa Suominen, joka on viestintätoimisto Rud Pedersen Public Affairsin hallituksen puheenjohtaja. Politiikan ammattilaiset paljastavat, mikä ennustaa heidän mielestään vaalitulosta parhaiten. Yksi keino on pettänyt viime vuosikymmeninä vain kerran. Toimittajana on Antti Pilke.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Kokoomus esittää veronalennuksia samaan aikaan kun valtion velkaantuminen pitäisi taittaa kahden seuraavan hallituskauden aikana. Mistä rahat velkaantumisen taittamiseen ja miljardin tuloverojen alennukseen otetaan, jos kokoomus voittaa vaalit? Mitkä ovat kokoomuksen kynnyskysymykset taloudessa, EU-linjassa ja ilmastopolitiikassa? Orpo sanoo, että ilmastotavoiteista ei voi tinkiä. Orpo sanoo, että kokoomus ei mene hallitukseen puolueen kanssa, joka peruuttaa ilmastotavoitteissa. Tämä on kynnyskysymys. Kokoomuksen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. EU-politiikka on kokoomukselle niin tärkeää, että Orpo ei näe hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, joka pyrkii irtautumaan EU:sta. Perussuomalaisten pitkän aikavälin tavoite on edelleen, että Suomi saadaan pois EU:sta. Orpo kertoo, että kokoomus ei muodosta hallitusta puolueen kanssa, joka ei ole valmis sopeuttamaan taloutta kuudella miljardilla seuraavalla hallituskaudella. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Perussuomalaiset on nostanut velanoton kuriin panemisen vaalien kärkitavoitteisiinsa, mutta ovatko puheet ja toimet ristiriidassa? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on vieraana Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Mistä Purra leikkaisi, kun puolue on sulkenut monet säästökohteista ulos? Poimiiko perussuomalaiset muilta puolueilta kalleimmat vaihtoehdot ja väittää silti, että puolueen keinoilla julkinen talous pannaan tasapainoon? Vanheniko perussuomalaisten EU-linja, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Toimittajana on Antti Pilke.

Onko kukaan koskaan kysynyt ehdokkailta, mitä he ajattelevat vapaudesta, Alkon monopolista, Leopard-panssarivaunujen saatavuudesta, tulonsiirroista, veroista, elämästä ja omasta puolueestaan? Ehkä tuhansia kertoa. Tässä ne kysymykset vielä kerran – tällä kertaa liberalismin näkökulmasta ja kevään aina ajankohtaisella twistillä: valtionvelka ja sota Euroopassa. Tässä jaksossa podcastin vieraana on filosofian tohtori Sakari Puisto, Perussuomalaisten kansanedustaja Pirkanmaalta, Perustuslakivaliokunnan jäsen, Talousvaliokunnan jäsen, ja Ulkopoliittisen instituutin hallituksen jäsen. Useat puolueet ovat ilmoittaneet, etteivät leiki Perussuomalaisten kanssa, onko nyt siis luvassa blokkivaalit? Suomen koulutus on kriisissä, mikä avuksi? Entä onko Suomen paikka EU:ssa? Kaikki tämä ja lisää Vaalit 2023 -podcastissa.

Kuka leikkii ja kenen kanssa seuraavalla hallituskaudella? (2:06) Millaista on perussuomalaisten talouspolitiikka ja mitä siitä pitäisi ajatella? (15:17) Kuumottaako kokoomusta korkea kannatus, vai miten pitäisi tulkita lausunnot translaista ja hiilinieluista? (31:50)

Oppositiopuolueet ovat julkaisseet vaihtoehtonsa sille, miten valtion varoja pitäisi käyttää. Opposition varjobudjetteja avaavat kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Lulu Ranne ja kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Miksi perussuomalaiset eivät esitä suoria menolisäyksiä lainkaan? Miksi miljardileikkauksia ajava kokoomus sanoo, ettei se puutu heikoimmassa asemassa oleviin? Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan kokoomuksen ehdotukset heikentävät etenkin vähiten ansaitsevien käytettävissä olevia tuloja. Oppositiopuolueiden linjat eroavat muun muassa maatalouden tukemisessa ja siinä, miten paljon lisärahaa terveydenhoitoon pitäisi laittaa rahapulaa valittaville hyvinvointialueille. Toimittajana on Antti Pilke.

Perussuomalaiset kirjoittivat puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman uusiksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kiristynyt kansainvälinen tilanne, sekä puolueen sisältä tulevat vaatimukset pakottivat perussuomalaiset uudistamaan puolueen linjaa. Uuden ohjelman ytimessä on Suomen kansallisen edun turvaaminen. Onko entinen Nato-kriittinen puolue tätä nykyä pro-Nato -linjalla? Vieläkö perussuomalaiset tavoittelevat pitkällä tähtäimellä Suomen EU eroa? Onko puolueen käsitys maahanmuutosta muuttunut? Mitä perussuomalaiset ajattelevat kansainvälisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Liity Sisäpiiriin

Aluevaaleissa perussuomalaisten ja vihreiden kannatus putosi reippaasti. Sama suunta jatkuu Ylen uudessa kannatusmittauksessa. Perussuomalaisten suosio putoaa mittauksessa 3,3 prosenttiyksikköä tasan 15 prosenttiin. Vihreiden kannatus luisuu alle 10 prosentin. Selittyvätkö kannatuksen laskut penkin alle menneillä aluevaaleilla? Miksi aluevaaleissa menestyneen keskustan kannatus kyntää paikoillaan? Eikö keskustan kannatuskaamosta selätettykään? Puolueiden kannatuksesta keskustelevat Yle uutisten politiikan toimittaja Jyrki Hara, Uutissuomalaisen politiikan toimittaja Erno Laisi sekä Politiikkaradion Tapio Pajunen.

Koe yhteisö, keskustelut ja jaksot vieläkin huikeampana ja liity nyt Kempen Podcastin uuteen sisäpiiriin