Podcasts about yhdysvaltain

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on pitänyt toisen presidenttikautensa ensimmäisen Kansakunnan tila -puheen. Sen sisältöä ruotii kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki Washingtonista. Trumpin sisäpoliittisesta asemasta keskustelevat tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista sekä tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksesta. Eduskunta keskustelee tänään hallituksen ilmastolinjauksista, kun lähetekeskusteluun tulee Valtioneuvoston pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat. Niiden vaikutuksista liikenteeseen ja autoalaan ovat keskustelemassa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, tutkimusprofessori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta, toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat- ja teollisuus ry:stä sekä Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Tuoreen Talouspulssi 2026 -raportin mukaan Suomen yrityskenttä eriytyy nopeasti voittajiin ja häviäjiin. Mistä tämä kehityskulku johtuu? Haastattelussa Visma Solutionsin toimitusjohtaja Juhani Mönkkönen. Monet ammattikorkeakoulut kannustavat kansainvälisiä opiskelijoita opiskelemaan suomen kieltä apurahojen avulla. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamkissa, opiskelijoiden on mahdollista saada stipendejä. Toimittaja Maija Tuunilan haastateltavina ovat sairaanhoitajaopiskelija Anjali Bista ja koulutusjohtaja Miia Karttunen. Juontaja Mika Kriikku. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anna Nevalainen ja Petri Kejonen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin perustama rauhanneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa viime yönä Suomen aikaa. Mitä tämä neuvosto sai aikaiseksi ja onko sillä edellytyksiä toimia rauhanvälittäjänä? Tästä keskustelevat Saana Keskitalo, Martti Ahtisaaren perustamasta rauhanjärjestöstä ja Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutuista. Toisessa keskustelussa kysytään; minkälaista kielitaitoa edellytetään Suomessa työskenteleviltä hoitajilta? Studiossa SuPerin Jussi Salo ja Omnian Riitta Vihunen. Kuulemme lähetyksessä myös olympialaisten suomalaispanoksesta ja viikonlopun kisajännäreistä. Studiossa Pirjo Auvinen, tuottajana Petri Kejonen ja toimittajana Rasmus Montonen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Taru Tujunen ja Hilkka Olkinuora. Petja Kopperoista painaa keskustelukulttuurin muutos. Somepostausten henkilöön menevät solvaukset ovat arkipäivää ja kynnys haukkua omalla nimellä ketä tahansa on madaltunut. Onko käynyt niin, että mitä enemmän huonoa käytöstä yritetään säännöillä suitsia, sitä pahemmaksi se muuttuu? Hilkka Olkinuora nostaa esiin buddhalaismunkit, joiden yli sata päivää kestänyt rauhanmarssi on päättynyt Washingtoniin. Marssin kulkua seurasivat reitin varrella kymmenet tuhannet ihmiset ja poliisit turvasivat sen etenemistä. Mistä suosio kertoo? Ja onko tällä sanomalla mahdollisuuksia alati polarisoituvassa ja vihaa tihkuvassa Yhdysvaltain ilmapiirissä? Taru Tujunen haluaa puhua Kanadasta. Maa, josta emme ennen kuulleet juuri mitään, onkin nyt maailmanpolitiikan keskiössä. Mikä on suomalaisten ja tässä tapauksessa kanssaritarien suhde Kanadaan? Edustaako maa meille muutakin kuin kiekkoa ja Kummelia?

Rajoitukset maailman suurimmilta ydinasearsenaaleilta poistuivat Uusi START -sopimuksen rauettua Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Sopimuksen raukeamisen myötä kylmän sodan aikana luotu ydinaserajoitusten järjestelmä on käytännössä kokonaisuudessaan purettu USA:n ja Venäjän välillä. Eivätkö maailman suurimmat ydinasemahdit enää piittaa ydinasevalvonnasta? Onko uusi kilpavarustelu ydinaseilla estettävissä? Haastattelussa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Miten laajaksi Jeffrey Epsteinin tapaus voi vielä kasvaa? Keskustelijoina Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen Turun yliopistosta ja Yle Uutisten ulkomaantoimittaja, entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Intiassa leviävä uusi virus nostaa esiin kysymyksen pandemioihin varautumisesta ja siitä, mitä koronan alkuperästä on opittu. Aihetta analysoivat zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta sekä Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Marjukka Kuittinen. Lisäksi ohjelmassa soitetaan suomalaisille olympialaisten kisaturisteille. Juontaja Pirjo Auvinen.

Perjantaistudio kokoaa vakioraatilaiset Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston johtaja Outi Hupaniitun, filosofi Tuomas Nevanlinnan ja toimittaja Matti H Virtasen ajankohtaisten kulttuurin, median ja arvokysymysten äärelle. Pia-Maria Lehtola juontaa. Ohjelman aluksi käsitellään kansanedustaja Päivi Räsäsen osallistumista Yhdysvaltain kongressin kuulemiseen ja keskustellaan sananvapauden rajoista sekä ilmiön vaikutuksista Suomi-kuvaan. Vaikuttaako maga-liike Euroopan sananvapauteen Räsäsnen kaltaisten avulla? Seuraavaksi pureudutaan Jeffrey Epstein -skandaaliin ja pohditaan vallan, rahan ja moraalin yhteyksiä sekä median roolia tapauksen käsittelyssä. Epstein-skandaalin mittasuhteet kelpaisivat jo ennätysten kirjaan. Miten vallakkaat, kuuluisat ja rikkaat eivät tiedostaneet ajoissa mainevaaraan riskiä? Orwell, Atwood, Roth.... Studiossa nostetaan esiin myös poliittisen fiktion ja dystopiaromaanien merkitys. Keskustelussa arvioidaan, miten kaunokirjallisuus voi toimia yhteiskunnallisena varoituksena ja millainen rooli kirjallisuudella on poliittisessa keskustelussa. Lisäksi ohjelmassa käsitellään historiallista tutkimusta vainajien jäänteistä (kuten Kaarina Maununtytär) sekä pohditaan, miten suhtautuminen kuolemaan ja kehoon on muuttunut. Lopuksi keskustellaan muutoksen tunnistamisesta, mukavuudenhalusta ja muutosvastarinnasta niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Miksi ihmiset heräävät muutokseen aina liian myöhään?

Politiikantoimittajien raati ruotii kotimaan politiikan ajankohtaisimmat aiheet. Mukana Antonia Berg MTV uutisista, Jari Hanska Iltalehdestä ja Linda Pelkonen Ylestä. Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain edustajat neuvottelevat vielä tänään sodan lopettamisesta Abu Dhabissa, Arabiemiraateissa. Venäjä puolestaan teki toissapäivänä tämän vuoden suurimman ilmahyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainan Harkovasta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Kansanedustaja Päivi Räsänen Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli eilen todistajana Yhdysvalloissa kongressin oikeusvaliokunnan kuulemisessa. Siinä tarkasteltiin valiokunnan mukaan ”Euroopan uhkaa Amerikan sananvapaudelle ja innovaatioille”. Miten sananvapaus nähdään Euroopassa suhteessa Yhdysvaltoihin? Aiheesta raportoivat toimittaja Juri von Bonsdroff Washingtonista ja Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo Berliinistä. Studiossa vieraanamme on Julkisen sanan neuvoston puheejohtaja Eero Hyvönen. Isot länsimaat ovat leikanneet roimasti kehitysavustaan, Yhdysvallat etunenässä. Afrikassa tuntuvista vaikutuksista kertoo kirjeenvaihtaja Eeva Eronen Kenian Nairobista. Abiturientit juhlistavat tänään lukuloman alkua penkkareissa. Toimittaja Katri Tapola jututtaa Lempäälän lukion abeja Ville Kankaanrantaa, Viivi Komua ja Helmi Länsirinnettä. Juontaja Markus Liimatainen. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittaja Anna Nevalainen.

Tällä historiallisella päivämäärällä valittiin ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, George Washington. Lisäksi Marsalkka Mannerheimin hautajaiset järjestettiin. Facebook avattiin käyttöön.

Yhdysvaltain markkina houkuttelee suomalaisia ohjelmistoyrityksiä, mutta käytännön realiteetit jäävät usein puheissa pintatasolle. Eroavaisuudet myynnissä, hinnoittelussa, ekosysteemeissä ja arjen kustannuksissa tekevät USA:sta huomattavasti monimutkaisemman toimintaympäristön kuin mitä etukäteen oletetaan.Tässä jaksossa vieraana on Dr. Petri I. Salonen Tellus Internationalista, joka on ollut viemässä kymmeniä eurooppalaisia softayrityksiä Yhdysvaltoihin. Petrin ura Microsoft-ekosysteemissä, fractional-työmalli ja pitkä kokemus USA:ssa asumisesta tekevät keskustelusta poikkeuksellisen konkreettisen ja käytännönläheisen.JAKSOSSA PUREUDUMME MUUN MUASSA:henkilökohtainen polku Yhdysvaltoihinsuomalaisten tyypillisimmät virheet USA-markkinassaMicrosoft-ekosysteemin hyödyntäminenfractional-malli ja asiantuntijayrittäjyysyksinyrittämisen taloudelliset realiteetit USA:ssaasuminen, terveydenhuolto ja perhearkiliikkuva elämäntapa ja etätyöYHTEENVETOJakso avaa Yhdysvaltoihin laajentumista ilman romantisointia ja keskittyy siihen, millaisia rakenteellisia, taloudellisia ja henkilökohtaisia päätöksiä USA-vienti oikeasti vaatii. Keskustelu tarjoaa realistisen kuvan siitä, kenelle markkina sopii ja millä ehdoilla.SISÄLLYSLUETTELO:[00:00] Jakson avaus ja vieraan tausta[01:20] Matka Suomeen ja Yhdysvaltoihin asettuminen[04:55] Suomalaisen softayrittäjän tyypilliset virhearviot[09:55] USA-markkinalle lähdön todelliset kustannukset[19:55] Yksinyrittäminen ja perheen rooli USA:ssa[34:59] Microsoft-ekosysteemi ja Azure-liiketoiminta[44:59] Fractional-työmalli ja hinnoittelun realiteetit[49:59] Asiantuntijatyön hintataso ja ostajien odotukset[01:00:04] Elämäntyyli, riskit ja USA-arjen kompromissit[01:09:59] Keskustelun yhteenveto ja loppuhuomiotMenestystä Etsimässä on Antti Pietilän juontama podcast suomalaisesta SaaS- ja ohjelmistoliiketoiminnasta. Jakso on katsottavissa YouTubessa ja kuunneltavissa yleisimmissä podcast-palveluissa. Podcast tehdään yhteistyössä Loyalisticin ja SaaS Finlandin kanssa.TUTUSTU MYÖS:Dr. Petri I. Salonen (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/drpetriisalonen/Tellus International: https://tellusinternational.com/Antti Pietilä (LinkedIn): https://www.linkedin.com/in/anttipietila/Kasvuvalmennus SaaS-yrityksille: https://calendly.com/antti-pietila/kasvuvalmennus-sparrausLoyalistic: https://loyalistic.com/fi/Loyalistic Studio: https://loyalistic.com/fi/studio/SaaS Finland: https://www.saasfinland.com/

Hallitus on tehnyt mittavia sopeutustoimia, mutta talouskasvu ja työllisyys ovat jääneet heikoiksi ja velkasuhde jatkaa nousuaan. Kuinka onnistunutta hallituksen talouspolitiikka on ollut? Keskustelemassa EK:n pääekonomisti Penna Urrila ja SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Jätteiden kuskaus muista maista Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Erityisesti Italiasta tuodaan jätteitä. Useassa tapauksessa jätebisneksestä löytyi myös rikollisia kytköksiä. Tuoreesta MOT-ohjelmasta kertoo lisää toimittaja Jeanette Björkqvist. Jännitteet Yhdysvaltain ja Iranin välillä ovat kasvaneet. Miten tapahtumiin suhtaudutaan muissa Lähi-idän maissa? Vieraina Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta ja apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta. Omakanta-sovellus alkaa muistuttaa käyttäjiä tehosterokotteiden ottamisesta. Rokotemuistutuksista kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Anssi Väisänen, tuottajana Annette Blencowe.

Venäjä pyrkii hyötymään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopoliittisista irtiotoista. Trump painostaa Ukrainaa alueluovutuksiin ja repii Naton yhtenäisyyttä mutta on toisaalta iskenyt Venäjän liittolaisia Irania ja Venezuelaa vastaan. Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä on menettänyt vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja naapurustossaan Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, miten Venäjä luovii Trumpin kanssa. Grönlannin kohtalo tai liittolaisen Iranin vaikeudet eivät paljon paina, kun vaakakupissa painaa Ukrainan alistaminen. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on epäilty antaneen ICE-joukoilleen jopa vapaat kädet väkivaltaan. Niitä on verrattu natsi-Saksan SA-joukkoihin. Miten hyvin historialliset vertaukset avaavat sitä mitä Yhdysvalloissa on meneillään? Kannattaako Trumpia verrata Ranskan Aurinkokuninkaaseen tai uhkailuja Grönlannin valtaamisesta natsien Lebensraumiin, kuten nyt on tehty? Mitä oppeja Trump kätyreineen käyttää? Aiheesta keskustelevat oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen sekä dosentti Oula Silvennoinen, joka on tutkinut eurooppalaista fasismia ja radikaalin kansallismielisyyden historiaa. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvalloissa kuohuttavat liittovaltion viranomaisten kovat otteet mielenosoittajia kohtaan. Presidentti Trumpin lähettämät liittovaltion joukot olisivat tuoreimpien uutisten mukaan vetäytymässä pois Minneapolisista. Onko tilanne laukeamassa? Keskustelemassa Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta ja emeritusprofessori Markku Henriksson. Lähetyksessä kuullaan myös Yhdysvaltain historian professorina Claytonin osavaltion-yliopistossa toimivan Marko Maunulan analyysiä tilanteesta. Pääministeri Petteri Orpo vierailee Kiinassa. Aasian-kirjeenvaihtaja Olli-Pekka Sulasma kertoo, mitä vierailulta odotetaan. Kiinan ja Suomen suhteista keskustelevat UPIn vanhempi tutkija Elina Sinkkonen ja Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Tänään alkavat loppulausunnot Anneli Auerin ja hänen entisen miesystävänsä Jens Ihlen oikeudenkäynnissä. Ylen rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen kertoo, miten lähellä tämän poikkeuksellisen oikeudenkäynnin päätepistettä nyt ollaan. Juontajana Linda Vettanen, toimittajina Anssi Väisänen, Mikko Pesonen ja Kreeta-Maria Kivioja, tuottajana Annette Blencowe.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puolustusliitto Nato, keskuspankki Fed, valtionlainat ja monet muut maailmanjärjestyksen peruspilarit ovat järkkyneet alkuvuoden aikana. Onko maailmassa enää turvallisia sijoituskohteita? Evlin päästrategi Valtteri Ahti kertoo, mitä ajattelee esimerkiksi kullasta, bitcoinista tai Yhdysvaltain valtionlainoista.Studiossa Valtteri Ahti ja toimittaja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Paljon huomiota saanut Maailman talousfoorumi päättyy tänään Sveitsin Davosissa. Mitä kokouksesta jäi käteen? Keskustelemassa kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista. Millä mielellä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheita on seurattu Ukrainassa? Ukraina-toimittaja Maxim Fedorov raportoi Kiovasta. Minkälainen käytös naapurilta on hyväksyttävää? Keskustelemassa Suomen vuokranantajien lakiasiainjohtaja Tarik Ahsanullah ja Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Presidentti Donald Trump toisti vaatimuksensa Grönlannin hankkimisesta Yhdysvalloille puheessaan Davosin talousfoorumissa. Trumpin mukaan Grönlannista olisi syntymässä sopimus. – Jos vastaatte kyllä olemme kiitollisia, jos vastaatte ei tulemme sen muistamaan, sanoi Trump. Mikä on Euroopan vastaus Trumpille? Pitääkö Euroopan sanoa kyllä vai ei Trumpin puheille Grönlanti-diilistä? – Euroopan pitää lopettaa Trumpin nuoleskelu, sanoo Politiikkaradiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla. Palautuuko luottamus Yhdysvaltain ja Euroopan välillä, vai syntyikö suhteisiin pysyvä vahinko? Miksi Euroopan parlamentti päätti tiukassa äänestyksessä viedä Etelä-Amerikan kanssa solmitun Mercosur-kauppasopimuksen EU-tuomioistuimen käsittelyyn? Ketkä parlamentissa vastustavat kauppasopimuksen ratifiointia? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Ville Niinistö (vihr. / greens) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Sveitsin Davosissa järjestettävään maailman talousfoorumiin odotetaan puhujaksi muun muassa Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia. Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo raportoi Sveitsistä. Yhdysvaltojen ja Euroopan välit ovat kiristyneet. Mistä EU löytää uusia kauppakumppaneita, jos tullisota Yhdysvaltojen kanssa alkaa? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tomi Kristeri ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. DNA sulkee Lahdessa tänään viimeisen lankapuhelinkeskuksensa. Liittyykö lankapuhelinverkon sulkemiseen riskejä? Puhelimessa DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen. Minkälaisia bisnesmahdollisuuksia avaruudessa on? Keskustelemassa Tampereen yliopiston professori Heidi Kuusniemi, työ- ja elinkeinoministeriö johtava asiantuntija Tero Vihavainen ja avaruusteknologiayritys Iceyen perustaja ja toimitusjohtaja Pekka Laurila. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajina Mari Sarolahti ja Anna Nevalainen, tuottajana Annette Blencowe.

Eduskunnan puolustusvaliokunta hälytettiin ylimääräiseen kokoukseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esittämien Grönlanti-uhkausten takia. Mikä oli kokouksen anti? Onko Yhdysvallat Trumpin uhkailuista huolimatta Suomelle jatkossakin sotilaallisesti korvaamaton kumppani? Voiko Suomi edelleen luottaa Yhdysvaltoihin? Keskustelemassa ovat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet Mika Kari (sd.), Jari Ronkainen (ps.) ja Timo Heinonen (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidenttiä kiinnostaa nyt Yhdysvaltain etu ja siihen liittyen Grönlanti. Rauhanhommat saavat jäädä sivummalle. Trumpin tehosekoitin on surrannut nyt vuoden, mitä toimeliaisuudesta on seurannut? Studiossa Ylen maailmantoimituksen tuottaja Paula Vilen, Elinkeinoelämän Keskusliiton kauppapolitiikkaan erikoistunut johtaja Timo Vuori ja Kalevi Sorsa -säätion asiantuntija Antti Ronkainen. Energiavirasto tekee tässä kuussa päätöksen mahdollisesta sähkönsiirron tehomaksusta. Mitä se tarkoittaa tavallisella sähkösaunanlämmittäjälle? Tästä keskustelevat Energiaviraston Veli-Pekka Saajo ja Omakotiliiton Marju Silander. Lähetyksessä kuullaan myös tänään pidettävästä eduskunnan puolustusvaliokunnan ylimääräisestä kokouksesta sekä tuoreet tiedot Espanjan tuhoisasta junaturmasta. Juontajana ja toimittajana on Seija Vaaherkumpu, tuottajana Petri Kejonen, toimittajina ovat Seppo Toivonen ja Anssi Väisänen.

Miltä Trumpin avaukset näyttävät Kiinan näkökulmasta? Haastattelussa tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kaapannut Venezuelan presidentin, uhkaillut Grönlannin valtaamisella ja Iranin asioihin puuttumisella. Mattlin ja Kaaresvirta arvioivat, että Trumpin toimet palvelevat Kiinan etua. Monessa Euroopan maassa suhtautuminen Yhdysvaltoihin on heikentynyt, ja suhtautuminen Kiinaa kohtaan parantunut, Mattlin kertoo. Entä miten Venäjän nöyryytystä liittolaissuhteissaan seurataan Pekingissä? Venäjän liittolaiset Syyrian al-Assad ja Venezuelan Maduro ovat syösty vallasta ja Iranin Khamenei on parhaillaan kamppailemassa poikkeuksellisen vahvoja protesteja vastaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Euroopan ja Yhdysvaltain välit ovat Grönlannin takia kiristyneet pahasti. Lähetyksen alussa kuullaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan Henri Vanhasen analyysi tilanteesta. Maailman talousfoorumi alkaa Davosissa. Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Davosissa on määrä kertoa uusia tietoja Gazaan liittyvistä rauhansuunnitelmista. Mikä tilanne alueella on nyt? Keskustelemassa apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta ja väitöskirjatutkija Tiina Hyyppä Helsingin yliopistosta. Millä tolalla uusien rivi- ja kerrostalojen paloturvallisuus on? Haastateltavana Lähitapiolan palotarkastaja Antti Määttänen. Konkursseja tehtiin viime vuonna enemmän kuin 30 vuoteen. Pitäisikö konkursseja kitkeä tehokkaammin? Keskustelemassa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja Laboren johtaja Mika Maliranta. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Seppo Kivimäki, tuottajana Annette Blencowe.

Studiossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila. Jakso on kuvattu 15.1.2026. ℹ️ LÄHTEET: Grönlannin itsenäistyminen: https://yle.fi/a/3-6318568 Grönlannin liittäminen Yhdysvaltoihin: https://yle.fi/a/74-20203539 ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Trump (3:05) "Vakavasti, ei kirjaimellisesti" (10:54) Historia (12:20) Eurooppa (25:53) Etsikkoaika (30:17) "Pahuuden akseli" (33:39) Tunteet (41:13) Media (45:57) MAGA (47:31) Iran (55:14) Voimankäyttö (1:05:53) Venezuela (1:11:51) Etupiirit (1:15:57) Kansainvälinen oikeus (1:24:38) Grönlanti

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aloittanut vuoden 2026 rytinällä. Hän on kirjoittanut pelikirjaa uusiksi niin Venezuelassa, Grönlannissa, keskuspankissa kuin markkinoilla muutenkin.Onko kyseessä flood the zone -strategia? Miten pitkälle Trump on valmis menemään ja mitä sijoittajan pitäisi tästä ajatella?Studiossa toimittajat Alex af Heurlin, Elina Lappalainen ja Tuomas Niskakangas. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Suomen tavoite tänä vuonna on rauha, linjasi tasavallan presidentti Alexander Stubb uudenvuodenpuheessaan. Stubbin puhuessa rauhasta vaatii Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Grönlantia itselleen. Ovatko Stubbin ajatukset rauhasta eri maailmasta kuin mistä uutiset kertovat? Miksi Trump-kuiskaajana tunnettu Stubb verhoaa Trump-kritiikkinsä epäsuoraksi vihjailuksi? Uskaltaako Stubb mainita arveluttavaa presidenttiä nimeltä? Mistä löytyvät Stubbin Suomen todelliset ystävät? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Tällä historiallisella päivämäärällä 1547 Iivana Julmasta tuli Venäjän tsaari, 1920 Yhdysvaltain kieltolaki astui voimaan ja 1994 Suomessa järjestettiin ensimmäiset suorat presidentinvaalit.

Millainen olisi reitti Iranin vapauttamiseksi ihmisoikeuksia polkevasta pappishallinnosta? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhampi tutkija Toni Alaranta ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Puhelinhaastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Kansa protestoi kaduilla Iranin hallintoa vastaan jo kolmatta viikkoa. Ihmisiä on kuollut ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihjallut puuttuvansa tilanteeseen. Dahlgren arvioi, että ulkopuolinen puuttuminen voisi vain heikentää Iranin tilannetta. Hänen mielestään pakotteita Irania kohtaan pitäisi höllentää, koska ne hyödyttävät pappishallintoa. Ruohomäki väläyttää niin sanottua syyrialaista Moskova-ratkaisua Iranin johdolle, eli pakenemista Venäjälle kun vaihtoehdot käyvät vähiin. Toni Alaranta toteaa, että Iranin johtaja Ali Khamenei on jo niin iäkäs, että Iran on joka tapauksessa pian sen edessä, että mietitään, mitä hänen jälkeensä tulee. Hän pitää uutena ilmiönä, että osa iranilaisista toivoo ulkopuolista interventiota tilanteeseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentti Nicolas Maduron? Miten Yhdysvaltain ulkopolitiikka on muuttunut Trumpin toisella kaudella ja miten Euroopan tulisi reagoida siihen? Studiossa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Jakso on kuvattu 13.1.2026. ⌚ AIKALEIMAT (0:00) Venezuelan tapahtumat(4:44) Hugo Chávez(9:50) Talouspolitiikka(18:05) Talouskehitys(24:24) Vuoden 2024 vaalit(28:15) Vaalitarkkailu (34:47) Trump(42:12) Tulevaisuus(48:31) Trumpin motiivit(1:03:50) Yhdysvaltojen ulkopolitiikka(1:08:00) Sääntöperustainen maailmanjärjestys(1:11:50) Grönlanti

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti vuoden 2026 rytinällä. Ensin Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentin. Perään esitettiin uhkavaatimus Grönlannin haltuunottamiseksi Tanskalta. Myös Yhdysvaltain keskuspankin itsenäisyyttä puolustanut pääjohtaja asetettiin rikossyytteeseen. Samalla maata ravistelevat mielenosoitukset maahanmuuttoviraston agentin ammuttua Yhdysvaltain kansalaisen Minneapolisissa. Onko Trumpilla tie auki yhä autoritaarisimmille otteille sekä Yhdysvaltojen sisällä että maan rajojen ulkopuolella? Kyteekö Minnesotan tapahtumissa laajempien protestien siemen Trumpin linjaa vastaan? Luhistuuko Yhdysvaltain imperiumi sisäisesti, kuten kansainvälisen oikeuden emeritus­professori Martti Koskenniemi arvelee? Yhdysvaltain tilannetta analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta sekä Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Täsmälleen samaan aikaan Pyöreä pöydän kanssa kokoontuivat Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin edustajat keskustelemaan siitä, kuka omistaa, kenet ja miksi. Hilkka Olkinuora haluaakin tämän kaiken kuohunnan keskellä kysyä ritarien ennustusta siitä, miten Trumpille lopulta käy? Viikonloppuna ei kukaan vähänkään mediaa seuraava suomalainen voinut välttyä uutisilta valtamerisoutaja Jari Saarion haaksirikosta Etelä-Atlantilla. Vaikka Saario pääsi turvaan, keskustelu jatkuu. Pekka Seppänen kysyy, mitä ajatuksia episodi herätti ja mitä opetuksia se tarjosi? Kaarina Hazard on huolissaan luku- ja kirjoitustaidon rapistumisen vaikutuksesta ihmisten ajattelukykyyn. Lyhytvideoiden ja tekoälyn aikakaudella ihmisten oman ajattelun sanotaan jäävän vähemmälle. Onko näin ja olemmeko tyhmistymisen tiellä?

Pohjoismainen yhteistyö saattaa saada jälleen uutta merkitystä, kun Yhdysvaltain presidentti horjuttaa Natoa lausunnoillaan Grönlannin valtaamisesta. Aihe on esillä myös Ruotsissa meneillään olevassa perinteisessä Sälenin turvallisuuskonferenssissa, josta raportoi ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Studiossa keskustelemassa kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Suomalaisia moititaan talouskasvun jarruttamisesta, kun moni laittaa roposensa sukanvarteen. Mikä kuluttajakäyttäytymistä selittää ja millaisia ratkaisuja tilanteeseen olisi? Keskustelemassa Lähitapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro ja sijoittaja, somevaikuttaja Merja Mähkä. Viime vuoden parhaat elokuvat ja tv-sarjat on palkittu Golden Globe -pysteillä viime yönä Beverly Hillsissä Kaliforniassa. Lopputuloksesta kertoo kulttuuritoimittajamme Anton Vanha-Majamaa. Porissa alkavat tänään jääpallon MM-kisat. Porilaisseura Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko kertoo järjestelyiden sujumisesta. Juontaja Pirjo Auvinen. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen.

Kymmenet tuhannet israelilaiset ovat muutaman viime vuoden aikana muuttaneet pois kotimaastaan. He ovat kyllästyneet sotaan, turvattomuuteen ja poliittiseen epävakauteen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tavataan Portugalista uuden kodin löytäneitä Israelin ja Yhdysvaltain kansalaisia. Heitä yhdistää se, että he katsovat kotimaansa demokratian olevan nyt henkitoreissaan. Coimbraan muuttanut Nataly Lavi sanoo Israelin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän demokratia. Hän sanoo israelilaisten olevan jatkuvassa posttraumaattisessa stressissä. Hänen mukaansa Benjamin Netanjahun hallitus on pettänyt kansan. Lissaboniin miehensä Jarredin ja tyttärensä kanssa kotiutunut Lauren White ei aio enää palata Yhdysvaltoihin. Hänen mielestään Yhdysvallat vihaa naisia. Jarred White puolestaan hämmentyy itsekin siitä, että hän pohtii sisällissodan mahdollisuutta. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Vuosi 2025 on ollut kylmä suihku Euroopan maille. Yhdysvaltain presidentiksi palannut Donald Trump on myllännyt kansainvälistä politiikkaa ja kauppaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan jatkuu neljättä vuotta. Gazaan saatiin lokakuussa hauras aselepo pitkällisen verenvuodatuksen jälkeen. Muotiin palannut suurvaltakilpailu nakertaa kansainvälistä oikeutta, ja sääntöperäisen maailmanjärjestyksen tilalle nousee jälleen 1800-luvun tyylinen suurvaltojen voimatasapainon tavoittelu. Yhdysvalloissa Trumpin hallinto tuntuu olevan valmis Venäjän ihannoimaan "moninapaiseen" maailmaan. Talouden globalisaatioon luottaneen Euroopan käänne on yllättänyt pahoin. Yhdysvaltain varaan turvallisuutensa rakentanut Eurooppa joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa riippuvaisuuksistaan. Vuoden viimeisessä Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kuluneen vuoden kehityskulkuja arvioivat kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta ja oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen Kalevi Sorsa -säätiöstä. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

EU on päässyt sopuun 90 miljardin euron tuen myöntämisestä Ukrainalle. Tuki rahoitetaan yhteisvelalla. Mitä seurauksia sillä on? Keskustelemassa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro ja UPIn vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Politiikan toimittaja Maria Stenroos raportoi Brysselistä, missä sopu syntyi viime yönä. Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen raportoi Moskovasta, missä valmistaudutaan presidentti Vladimir Putinin vuosittaiseen tiedotustilaisuuteen. Mikä on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asema, kun maan oikeusministeriön on määrä julkaista kaikki edesmenneen liikemiehen ja seksuaalirikollisen Jeffrey Epsteinin tutkintaan liittyvät asiakirjat. Ulkomaantoimittaja Hanna Visala raportoi Washingtonista. Lähetyksessä kuullaan myös arkkipiispa Tapio Luoman ajatuksia yhteiskuntaa parhaillaan ravistelevista ilmiöistä. Vieläkö junien kyytiin mahtuu ennen joulua ja millä hinnalla? Puhelimessa VR:n kaukoliikenteen myynti- ja hinnoittelujohtaja Antti Karjalainen. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Anssi Väisänen ja Satu Heikkilä, tuottajana Annette Blencowe.

Janne Sirén johtaa New Yorkin osavaltiossa Buffalo AKG -taidemuseota, joka on Yhdysvaltain johtavia modernin ja nykytaiteen museoita. Aikaisemmin hän on johtanut muun muassa Helsingin ja Tampereen taidemuseoita. Jannen kahdentoista vuoden aikana kehitys AKG:ssa on ollut huikeaa. Sen rooli osana yhteisöä on vahvistunut, sen varainkeruu on onnistunut yli kaikkien odotusten, sen kampus ja tilat ovat täysin uudistuneet ja se on alkanut ottaa roolia myös merkittävänä pohjoismaisen taiteen kerääjänä. Siinä ohessa Janne on taistellut museon puolesta niin lumimyrskyissä kuin mielipidemyrskyissä. Tässä pitkässä ja moniin suuntiin ponnistavassa podcastissa puhumme muun muassa museon tehtävästä löytää "huomisen taiteelliset vallankumoukset jo ennen kuin ne sellaisiksi ymmärretään" sekä siitä, kuinka taide on ikkuna tulevaisuuteen. Kyselen myös, millaisia ovat nykytaiteen nousevat trendit sekä, mitä Suomen suuret kulttuurihankkeet kuten Fuuga, Kansallismuseo ja  Arkkitehtuuri- ja designmuseo voisivat ehkä oppia kokemuksista Buffalossa. Loistavia kuunteluhetkiä!  

Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Petja Kopperoinen ja vierailijana Iida Tikka. Puhetta johtaa Maria Pettersson. Ruben Stiller lätkäisee pöytään kohun, joka syntyi Ylen päätöksestä osallistua Euroviisuihin. Kun perussuomalaiset ovat syyttäneet Yleä milloin mistäkin, on oppositiosta heristetty sormea. Euroviisupäätöksen myötä punavihreät ovatkin kääntäneet kelkkansa ja nyt hallintoneuvostoa huudellaan hätäkokoukseen. Mitä Pyöreän pöydän jäsenet ajattelevat näistä vaatimuksista? Saako Yle tehdä asiassa päätöksensä itsenäisesti ja mihin se samalla syyllistyy? Petja Kopperoista mietityttää Itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa hyvin kaavoihinsa kangistunut tapa, joilla veteraaneja Suomessa juhlistetaan. Löytyisikö jo variaatioita perinteisiin, joissa iäkkäät veteraanit kiikutetaan valtiolliseen tilaisuuteen kuuntelemaan sota-ajan lauluja ja muistelemaan aikaa rintamalla? Onko oikein edellyttää veteraanien palauttamaan mieliin kerta toisensa jälkeen heidän traumaattisimmat kokemuksensa? Ritarina vieraileva Vuoden journalisti, Yhdysvaltain ja Venäjänkin kirjeenvaihtajana toiminut Iida Tikka toivoo keskustelua Yhdysvaltain tuoreesta turvallisuusstrategiasta. Sen myötä presidentti Donald Trump haluaa Euroopan irtautuvan pikkuhiljaa omilleen ja pärjäävän turvallisuuspoliittisesti ilman Yhdysvaltain apua. Mitä itsenäisen päätöksenteon vaatimus merkitsee pienille maille, kuten Suomelle jatkossa? Ja koska Trump on kauppamies, millaista kaupankäyntiä tässä on takana?

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon julkaisema kansallisen turvallisuuden strategia maalaa kauhukuvaa maahanmuuton takia tunnistamattomaksi muuttuvasta Euroopasta. Strategiapaperin julkaisun jälkeen Trump ilmoitti maansa tukevan Euroopassa vastedes niitä, jotka vastustavat Euroopan unionin ajamia arvoja. Onko Trumpin strategiapaperi presidentiltä täyden kulttuurisodan julistus Euroopalle? Tekeekö Trumpin hallinto Yhdysvalloille strategisen virheen julkaisemalla paperin? Onko poikkeukselliseksi kuvattu kansallisen turvallisuuden strategia tyylipuhdas MAGA-provokaatio? Yhdysvaltain uutta kansallisen turvallisuuden strategiaa analysoivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen sekä vanhempi tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Tapío Pajunen.

Etupiiripolitiikka on palannut määrittämään kansainvälisiä suhteita. Ministeri Jaakko Iloniemi katsoo, että Eurooppaa ei poliittisena toimijana oikeastaan ole. Iloniemen mukaan EU on voimapoliittisessa mielessä heikko. Eurooppa näyttäytyy nyt voimattomana ja lepsuna, kun Yhdysvallat ja Venäjä sopivat sen yli Ukrainan kohtalosta. Maailmanpolitiikan arkipäivää tutkailee pitkän linjan diplomatian ammattilaisen Jaakko Iloniemen kanssa muuttuvaa maailmanjärjestystä. Iloniemen mukaan vanha kansainvälisten suhteiden järjestelmä on edelleen olemassa, mutta siinä on säröjä. Säröt saattavat olla vakaviakin. Se tekee tilanteen arvioinnin hankalaksi, 93-vuotias diplomatian veteraani Jaakko Iloniemi arvioi. Jaakko Iloniemen mielestä Suomen asema on suhteellisen vakaa. Nato-ratkaisu ja aiemmat päätökset olla mukana kansainvälisessä järjestelmässä ovat vakauttaneet asemaa. Tasavallan presidentti Alexander Stubbin aktiivinen rooli suhteessa Yhdysvaltain presidenttiin Donald Trumpiin on Iloniemen mielestä merkittävä asia. Stubb ei pyytele anteeksi Suomen pienuutta, muttei myöskään rehvastele maan olemattomalla suuruudella. Ohjelman on toimittanut Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ukraina valmistautuu kylmään talveen Venäjän hyökkäyssodan paineessa. Venäjä tekee iskuja Ukrainan sähköntuotantoon ja muuhun energiainfrastruktuuriin. Diplomatiassa Ukraina on pinteessä, kun Yhdysvaltain hallinto tuntuu olevan valmis painostamaan Ukrainaa kohti Venäjän sanelemia rauhanehtoja. Kotimaanpolitiikassa presidentti Volodymyr Zelenskyiä varjostaa laajamittainen korruptioskandaali, joka ulottuu presidentin lähipiiriin. Maailmanpolitiikan arkipäivää tarkastelee, miten Zelenskyi luovii Trumpin kanssa ja miten ukrainalaiset selviävät arjestaan sodan paineiden keskellä. Ohjelman ovat toimittaeet Justas Stasevskij ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailija on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelema rauhanesitys Ukrainan sotaan tuli yllätyksenä Ukrainassa ja Euroopassakin. Millaisia kohtalon hetkiä Ukrainassa nyt nähdään? Haastattelussa johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista, poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta ja tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista. Aunesluoma pitää Trumpin listaa omituisena ja ristiriitaisena. Hän arvioi, että maga-republikaanit näkevät Yhdysvalloilla ja Venäjällä olevan yhteisiä taloudellisia etuja, joilla sota olisi ratkaistavissa. Saari arvioi, että rauhansuunnitelma ei tällaisena vielä kelpaisi Venäjälle, joka näkee Ukrainan omana etupiirinään. Karjalainen ei usko rauhanneuvottelujen etenevän ilman, että Ukrainalle kirjoitetaan vahvat turvatakuut. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen neuvonantaja Steve Bannon ajaa sitkeästi Trumpille kolmatta presidenttikautta. Ajatus on perustuslain vastainen. Lainvastaisen hankkeen varjossa Yhdysvaltain nationalistis-populistinen eliitti jatkaa demokratian perustusten nakertamista. Bannonilla on yhteydet ja liittolaissuhteet myös Euroopan äärioikeistoon. Bannonin populistisessa ajattelussa esitys Trumpin kolmannesta kaudesta on tarkoituksellinen provokaatio. Tavoite on kohahduttaa ja kiinnittää huomio itseensä. Toronton yliopiston politiikan tutkimuksen emeritusprofessori Ronald Beiner pitää Bannonin puheita silkkana potaskana. Beinerin mukaan Bannon vain valehtelee häpeilemättä. Hänen vallanhimonsa on loputon. Princetonin yliopiston historian professori Sean Wilentz ei hänkään usko Trumpin kolmanteen kauteen. Sen sijaan hän näkee Bannonin toimeliaisuuden yhtenä osoituksena äärioikeiston vallanhalusta. Hän arvelee, että Trumpin paine mediaa ja yliopistoja kohtaan vain kiihtyy. Yhdysvaltain demokratia on vaarassa, Sean Wilentz sanoo. Ohjelman toimittaa Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailijana on Matias Puumala.Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

YK:n ilmastokokouksessa, COP 30:ssa Brasiliassa yritetään saada vauhtia ilmastotoimiin. Suurimpiin saastuttajiin lukeutuva Yhdysvallat ei ole kuitenkaan edes kokouksessa paikalla. Ohjelmassa haastateltavien ilmastopolitiikan asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltain poissaolosta huolimatta, muiden maiden tulisi pitää kiinni sovituista päästöleikkauksista ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Tehokkaammilla päästöleikkauksilla olisi kiire, sillä nykytoimet eivät riitä pitämään ilmaston lämpenemistä puolentoista asteen tavoitteessa. Kokousta isännöivä Brasilia esitteli kokouksen kynnyksellä uuden instrumentin trooppisten metsien suojelemiseksi. Suomalaisprofessori avaa ohjelmassa hankkeeseen liittyviä ongelmakohtia. Ohjelman lopuksi kuullaan, miten ihmiskauppiaat käyttävät Intiassa jo hyväkseen ilmastonmuutoksen voimistamien ääri-ilmiöiden keskellä elävien ihmisten ahdinkoa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen, Maria Tolsa ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Taru Tujunen pohtii, mistä New Yorkin tuore pormestarivalinta kertoo. Yhdysvaltain suurimman kaupungin pormestariksi valittiin Zohran Mamdani, joka määrittelee itsensä demokraattiseksi sosialistiksi. Onko nuoren Mamdanin voitossa kyse vastaiskusta Trumpille, sukupolvikapinasta vai mistä? Anu Koivunen herättää keskustelua entisen pääministeri Sanna Marinin mediasuhteesta. Marinin tällä viikolla julkaistussa kirjassa käsitellään laajasti Marinin omia kokemuksia suhteessa mediaan, mutta millainen on kotimaisen median suhde Sanna Mariniin? Voiko sitä panna yhteen muottiin? Mika Pantzar istuttaa ritarit kouluruokapöydän ääreen. Viime aikoina on selvinnyt, että monet lapset karsastavat kouluruokaa entistä enemmän. Moni suunnistaa ruokalan sijaan lähimmän puodin paistopisteelle. Mitä pitäisi tehdä, jotta lapset palaisivat takaisin kouluruoan pariin?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump hämmentää puheillaan, että Yhdysvallat jatkaa ydinaseiden testaamista. Euroopassa huolta ovat herättäneet myös varoitukset, että Trump voisi vetää Yhdysvallat pois Natosta. Millainen ydinasepelote Euroopalle voisi jäädä, jos Yhdysvallat lähtisi? Ydinaseista ovat puhumassa tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliitisesta instituutista ja vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Pääministeri Giorgia Melonin hallitus nousi tällä viikolla Italian pisimpään hallinneiden joukkoon. Meloni on ollut pääministerinä nyt kolme vuotta ja suositumpi kuin koskaan. Ohjelmassa kuullaan Italiasta, mikä Melonissa vetoaa. EU-politiikassaan Meloni on hallinnut asiantuntijoiden mukaan enemmän keskeltä kuin moni muu laitaoikeiston EU-johtaja. Hän kannattaa esimerkiksi Ukrainan tukemista sen puolustautuessa Venäjän hyökkäyssotaa vastaan. Konservatiivisia arvoja ajava Meloni nauttii Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suurta suosiota. Ohjelmassa haastateltavan yhdysvaltalaisprofessorin mukaan Melonin Italia näyttää nousseen Britannian EU-eron myötä vapautuneelle USA:n luottopakin paikalle EU:ssa Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Juha Itkonen toi pöytään - pitkästä aikaa- Donald Trumpin toimet. Yhdysvaltain presidentti otti viikonloppuna hämmentävällä tavalla kantaa Yhdysvaltain johtoa kritisoiviin mielenosoituksiin. Trump julkaisi tekoälyllä tuotetun videon, jossa hän kruunupäisenä hävittäjälentäjänä heittää ulostetta mielenosoittajien niskaan. Itkonen kysyy, miten on mahdollista, että länsimainen sivilisaatio on taantunut tällaiseen tilaan? Onko tästä enää paluuta? Mika Pantzar haluaa herättää keskustelua koulujen “ulkomaisista marjanpoimijoista” eli Suomeen houkutelluista opiskelijoista, jotka jätetään lopulta oman huonon onnensa varaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat koulutusviennin nojalla opiskelijoita kolmansista maista, vaikka he eivät kalliissa maassa sitten tule perheineen toimeen. Pitääkö opiskelijoiden maahantuontia jatkaa ja miten se voitaisiin reilummin toteuttaa? Anu Koivunen kysyy, kenen ja millaisen taloustiedon varassa poliittisia päätöksiä tehdään. Tikunnokassa on nyt ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vahvisti blogissaan, että Björn Wahlroosin kirjassaan paljastamat “puhdistukset” eli epätoivottuja näkemyksiä edustaneiden taloustieteilijöiden siirrot toisaalle todella tapahtuivat. Horjuttavatko uudet tiedot ritarien luottamusta taloustieteelliseen tutkimukseen? Kuinka laadukasta taloustieto on ja kenen antamaan tietoon pitäisi uskoa?

Millainen persoona ja neuvottelija Yhdysvaltain presidentilllä Donald Trumpilla on vastassaan kun hän tapaa Unkarin Budapestissä Venäjän presidentin Vladimir Putinin? Haastattelussa on presidentti Tarja Halonen. Halonen pohtii, että Trumpia ja Putinia yhdistää sama luonteenpiirre: molemmat haluavat olla julkisuudessa. Molemmat vaikuttavat nauttivan prosessista eivätkä ole niin tuloskeskeisiä kuin monet muut johtajat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ylisti tällä viikolla uuden ajan alkaneen Lähi-idässä Gazan aselevon myötä. Hamas vapautti sopimuksen osana sieppaamansa israelilaispanttivangit. Panttivankien vapaaksi saaminen teki presidentti Trumpista Israelissa sankarin. Sen sijaan Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua panttivankien omaiset syyttävät aiempien neuvottelujen sabotoimisesta. Ohjelmassa kuullaan israelilaisten tuntoja vapautumiseen johtaneina päivinä. Trumpin rauhansuunnitelmassa on kuitenkin monia avoimia kohtia, ja vaikeimmat kysymykset, kuten äärijärjestö Hamasin aseistariisuminen ja Gazan hallinnon järjestäminen, ovat vielä edessä. Ohjelmassa kysytään usealta Lähi-idän asiantuntijalta, millaisia aukkoja ja huolenaiheita he Trumpin rauhansuunnitelmassa näkevät ja mitä vaadittaisiin Lähi-idän kestävän rauhan toteutumiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Israelin ja terroristijärjestö Hamasin väliset epäsuorat neuvottelut panttivankien vapauttamisesta ja Gazan rauhansuunnttelmasta ovat käynnissä Egyptissä. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin rauhanehdotuksen mukaan pian perustettaisiin väliaikainen Rauhanneuvosto hallitsemaan Gazaa. Rauhanneuvostoa johtaisi Trump. Ensin Hamasin pitää kuitenkin luovuttaa kaikki panttivangit, ja Israelin lopettaa sotatoimet. Onko nyt mahdollisuus saada alkusysäys rauhalle Gazassa? Haastattelussa tutkija Timo R. Stewart ja Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Taru Tujunen pohtii, viihtyvätkö suomalaiset todella paremmin töissä kuin ennen. Näin ainakin todistaa Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus. Sen mukaan työhyvinvoinnissa näkyy paranemisen merkkejä ja työpaikkaa ei enää olla vaihtamassa yhtä hanakasti kuin ennen. Mistä tämä kertoo? Mika Pantzaria kiinnostaa suomalaisten suhtautuminen talousvaikuttaja Björn Walhroosiin. Hän on ollut taas kovasti pinnalla muistelmiensa kolmannen osan myötä. Miksi häntä ja hänen tekemisiään niin kovasti inhotaan ja onko tahoja, joissa Nallea myös fanitetaan? Ja miksi hänen julkisuuskuvansa alkaa muistuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkisuuskuvaa? Hilkka Olkinuora kysyy, ovatko kaikki asiat todella mitattavissa? Viime aikojen säästöpäätöksiä on vastustettu sillä, miten paljon rahaa yhteiskunta niiden myötä menettää. Pitääkö kaikesta saada hyötyä, missä menevät ritarien mielestä mittaamisen rajat?