Podcasts about yhdysvaltain

Tällä historiallisella päivämäärällä 1913 Yhdysvaltain postilaitos otti käyttöön pakettipostin ja 1975 turvavyön käyttö tuli pakolliseksi henkilöautojen etupenkillä.

Perjantaistudion lähetyksessä analysoidaan alkajaisiksi fasismin käsitettä ja sen soveltuvuutta Yhdysvaltain politiikkaan: onko presidentti Trumpin toimintatavoissa nähtävissä autoritaarisia piirteitä ja miten Valkoisen talon toimet vaikuttavat demokratiaan? Keskustelu laajenee fasismin tunnusmerkkeihin ja siihen, milloin poliittisten vastustajien leimaaminen fasisteiksi on perusteltua. Ja mitä tarkoittaa Sinimustan liikkeen rekisteröimistä takaisin puolueeksi? Sitten nostamme esiin asevelvollisuuden tasa-arvokysymykset: pitäisikö Suomen naistenkin suorittaa asevelvollisuus, kun maanpuolustusreservit pienenevät ja tasa-arvo korostuu yhteiskunnassa? Miksi naiset hakeutuvat vapaaehtoiseen palvelukseen edelleen harvakseltaan, ja onko miesten ja naisten erilainen velvollisuus oikeutettua? Entä mistä kertoo se, että lihavuuslääke nousi Suomen myydyimmäksi lääkkeeksi? Onko kyseessä ratkaisu kansanterveysongelmaan vai medikalisaation uusi huippu? Kuka lääkkeestä hyötyy ja kenen tulisi kustantaa sen käyttö? Samalla pohditaan lihavuuden kulttuurisia merkityksiä ja kehopositiivisuuden vähenemistä. Ja miksi tietokirjoja arvioidaan edelleen lähinnä aiheiden kautta, eikä niiden kirjallisia ansioita nosteta esiin? Miten narratiivinen ja luova tietokirjakerronta haastavat perinteisiä genre-rajoja? Lopuksi pohditaan selviytymisen teemaa kirjallisuudessa ja arjessa: miten kriisit muuttavat käsitystämme merkityksestä, turvallisuudesta ja ihmisyydestä? Onko nykyinen maailmantila aidosti uhkaava vai luovatko media ja kulttuuri meille liioitellun selviytymisen tarpeen? Ja millainen reaktio Elokapinan kolmipäiväinen mielenosoitus on ympäristökriisiin? Keskustelemassa ovat toimittaja-tietokirjailija Aino-Mari Tuuri, kirjailija Jarkko Tontti ja kirjailija Vehka Kurjenmiekka. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Vieraana rahoituksen professori Markku Kaustia Aalto-yliopistosta. Toimittajana Mikko Jylhä. Presidentti Donald Trumpin toimet rapauttavat pitkällä tähtäimellä USA:n brändipääomaa ja vähentävät maahan kohdistuvaa luottamusta, uskoo Markku Kaustia. Kiristyneen maahanmuuttopolitiikan takia esimerkiksi ulkomaiset opiskelijat miettivät entistä tarkemmin, uskaltavatko he lähteä USA:han. Kaustian mukaan epävarmuuden kasvu voi jatkossa heijastua myös yhdysvaltalaisosakkeiden riskipreemioihin. Toistaiseksi siitä ei näy merkkejä, ja S&P 500 -indeksi on toipunut huhtikuun alun tullishokista. Kaustia on työssään perehtynyt myös vastuulliseen sijoittamiseen. Hänen mukaansa viherpesu on aiempaa pienempi ongelma, mutta sen tilalla on ”impact-washing” eli vaikuttavuuden ylikorostaminen. Suorien osakeomistusten ja ETF:ien lisäksi Kaustian omasta sijoitussalkusta löytyy esimerkiksi kultaa ja muita raaka-aineita sekä Bitcoinia. 00:18 Havaintoja Yhdysvalloista 05:56 Trumpin tullisota 10:24 Yhdysvaltain taloustilanne 21:18 Huhtikuun pörssiromahdus 31:37 Bitcoinin paikka salkussa 47:13 Vastuullinen sijoittaminen 1:10:45 Omat sijoitukset 1:25:06 Osingot vai omien ostot? 1:30:14 Ajallinen hajauttaminen 1:32:00 Lopuksi

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin maahanmuutto- ja karkotuspolitiikkaa vastustavat mielenosoitukset ovat velloneet Los Angelesissa miltei viikon. Presidentti Trump on määrännyt kaupunkiin 4 000 kansalliskaartilaista ja satoja merijalkaväen sotilaita. Rikkovatko Trumpin kovat otteet, kansalliskaartin lähettäminen ja ratsiat perustuslakia? Osuvatko syytökset Trumpin hallinnon fasismista ja militarismista oikeaan, vai ovatko ne ylilyöntejä? Mitä suositun Tiktok-vaikuttajan kiinniotto ja maasta poistaminen, sekä tapauksesta käyty jyrkkä some-keskustelu, kertovat Yhdysvaltain poliittisesta nykyilmapiiristä? Toistuuko Los Angelesin mellakoissa Yhdysvaltain historian suuri konflikti – siirtolaiskysymys? Los Angelesin tapahtumia analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen sekä tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittaja on Tapio Pajunen.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin. Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein. Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään läpi, millaisessa myllerryksessä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka nyt on. Ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pitkien valtionlainojen korot ovat kohonneet selvästi kevään aikana.Esimerkiksi Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko on noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2007. Samanlaista värinää näkyy muuallakin korkomarkkinoilla. Pitkät korot kipuavat niin Japanissa, Britanniassa kuin Suomessakin.Perustavanlaatuinen huoli sijoittajien piirissä on se, että valtiot ovat velkaantuneita ja velkaantuvat jatkuvasti lisää. Suuret velkataakat, holtiton taloudenpito ja vaisu talouskasvu ovat vaikea yhdistelmä.”Yhdysvaltain liittovaltio joutuu lainaamaan suunnilleen joka neljännen dollarin, jonka se käyttää” toimittaja Tuomas Niskakangas kertoo HS Visio -podcastissa.Kuuntele tarkemmin podcastista, miksi sijoittajat ovat huolissaan valtioiden velkaantumisesta ja miksi korot kohoavat juuri nyt. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Tuomas Niskakangas. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Ykkösaamun aluksi yhteys Kiovaan ja Washingtoniin. Kirjeenvaihtajat kertovat kuinka pääkaupungeissa on sulateltu Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin eilistä ilmoitusta siitä, että hän ei enää ymmärrä Venäjän presidentti Vladimir Putinia. Trumpin mukaan Putin on hullu. Sitten keskustellaan Palestiinan tunnustamisesta, miten se käytännössä tapahtuisi ? Lähetyksen puolenvälin jälkeen yhteys Turkuun, siellä on pohjoismaisten johtajien lisäksi myös Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz. Keskustelussa kysytään Suomen ja Saksan suhteiden nykyisestä tilasta. Suomi on kautta historian ollut enemmän tai vähemmän Saksasta riippuvainen, vieläkö Saksalla on antaa Suomelle vetoapua ? Toimittajana on Linda Vettanen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump karkotti maaliskuussa yli 200 venezuelalaista El Salvadoriin. Toimittajamme Vilma Romsi raportoi El Salvadorista. Mitä seurauksia Trumpin siirtolaispolitiikalla on? Vieraina Ylen entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Paula Vilén ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Tiktokin tietoturva huolestuttaa. Mitkä kaikki yhtiöt, laitteet ja alustat keräävät meistä tietoja ja miten niitä hyödynnetään? Keskustelemassa WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ja Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Ella Haura, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Vieraina yhteisönrakentaja Verneri Pulkkinen Inderesiltä, sijoittaja, toimitusjohtaja Jessica Rantala ja sijoituskirjailija Petri Ukkola. Toimittajana Mikko Jylhä. Petri Ukkolan mukaan Yhdysvalloissa alkoi helmikuussa 24. pörssisykli vuoden 1954 jälkeen. Trumpin aloittama kauppasota nosti pelkokertoimeksi kutsutun VIX-indeksin yli 50:n, mikä sai Ukkolan ostolaidalle. Kauppasodan kärjistymisen mahdollisuus huolettaa Verneri Pulkkista, joka kevensi omaa osakepainoaan huhtikuussa. Pulkkisen mielestä Trump myös tekee Yhdysvalloista aiempaa vähemmän kiinnostavan sijoituskohteen. Jessica Rantalan mielestä Trump ei vähennä Yhdysvaltain markkinoiden houkuttelevuutta, mutta tekee niistä vähemmän ennustettavat. Rantalan pörssisalkusta puolet on Yhdysvalloista, ja sieltä löytyvät myös Mag 7 -yhtiöt. 00:35 Tullipaniikki ja uusi sykli 29:16 Euroopan kasvupotentiaali 44:35 Korot ja pörssi 46:39 Tuloskauden tunnelmia 51:47 Vaikuttajamarkkinointi 55:14 Jessica myös startupeissa 57:01 Omat liikkeet markkinoilla 1:09:41 Kesää kohti

Donald Trump on ollut Yhdysvaltain presidenttinä sata päivää. Mitä Trump on saanut aikaan? Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindén ja Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson. Kunta- ja hyvinvointialan palkkaneuvottelut kiristyvät. Puhelimessa työntekijöitä edustavan ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström. Auttavatko hallituksen kasvutoimet yrityksiä? Keskustelemassa Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Mika Rautiainen ja Keitele Wood Productsin toimitusjohtaja Mikko Kylävainio. Millä mielellä Turussa valmistaudutaan vappuaattoon? Toimittaja Minna Rosvallin haastattelussa on Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Josefina Tuomala. Juontajana Markus Liimatainen, toimittajana Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Tällä historiallisella päivämäärällä George Washingtonista tuli Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti, Adolf Hitler päätti päivänsä sekä ensimmäinen Pekka Puupää -elokuva sai ensi-iltansa.

Ykkösaamun ensimmäisessä keskustelussa puhutaan Itämeren turvallisuudesta. Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulkoministerit aloittivat kaksipäiväisen kokouksen Tanskan Bornholmissa. Mukana ovat myös Puolan, Ranskan ja Saksan ulkoministerit. Minkälainen halukkaiden koalitio on mudostumassa Itämeren maiden ja Ranskan välille? Kuinka nämä maat pääsevät mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän välisiin rauhansuunnitelmiin? Tästä keskustelevat hybridikeskuksen Jukka Savolainen ja Ulkopoliittisen instituutin Iro Särkkä. Toisessa keskustelussa pohditaan Suomen metsien hiilinielulaskelmia. Hallitus varasi puoliväliriihessä rahaa alan tutkimukseen. Mitä tutkitaan ja miten studioasiantuntijat suhtautuvat Luonnonvarakeskuksen hiilinielulaskelmiin? Studiossa Lauri Mehtätalo Joensuun yliopistosta ja Jyri Seppälä Suomen ilmastopaneelista. Lähetyksessä myös tuoreet tiedot Kanadan vaaleista ja Amnestyn uudesta ihmisoikeusraportista.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettama määräaika Venäjän ja Ukrainan aselevolle on kulumassa umpeen. Viikko sitten Trump sanoi toivovansa sopimusta aselevosta viikon kuluessa. Mikä on Venäjän tavoite Trumpin painostamassa prosessissa? Rauhanprosessia analysoi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentti Donald Trump on toistuvasti puhunut Kanadasta mahdollisena Yhdysvaltain 51. osavaltiona. Trumpin uhmakkaat laajentumispuheet ja tuontitullit ovat mullistaneet Kanadan vaaliasetelmat. Kanadalaiset ovat kannatuskyselyiden mukaan äänestämässä vaalivoittoon nykyisen pääministeripuolueen, liberaalit, jotka ovat tiukasti nousseet puolustamaan Kanadan valtiosuvereniteettia. Ohjelmassa kuullaan kanadalaisäänestäjien tuntoja vaalien alla. Ohjelmassa haastateltavien kanadalaisasiantuntijoiden mukaan konservatiivit ovat epäonnistuneet vastaamaan Trumpin mullistamaan poliittiseen tilanteeseen. Vielä vuoden alussa, ennen Trumpin virkaanastumista näytti, että oppositiossa olevat konservatiivit purjehtivat vaaleissa selvään voittoon. Lopuksi kysytään kanadalaiselta arktisen alueen tutkijalta, miten jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomi ja Kanada voisivat paremmin tehdä yhteistyötä arktisella. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre keskusteli eilen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Washingtonissa. Myös Naton pääsihteeri Mark Rutte on vierailulla Washingtonissa. Löytyykö Ukrainan rauhansuunnitelmaan yhteinen suunta tapaamisten tiimoilta? Toimittaja Mika Mäkeläinen raportoi Washingtonista. Hallitus kertoi puoliväliriihensä jälkeen yli miljardin euron verokevennyksistä. Suunnanmuutos oli suuri hallitukselta, joka on tähän saakka painottanut säästöjä. Puoliväliriihen antia analysoivat työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), valtiotieteiden lisensiaatti Osmo Soininvaara (vihr.) ja valtioneuvos Matti Vanhanen (kesk.). Paavi Franciscus siunataan viimeiselle matkalleen huomenna Vatikaanissa. Hautajaisten valmisteluista kertoo Roomasta toimittajamme Jenna Vehviläinen. Paavin merkityksestä nykymaailmassa ja uuden paavin valinnasta keskustelevat Helsingin katolisen hiippakunnan kansleri ja piispansihteeri Alpo Penttinen sekä katoliseen teologiaan perehtynyt dosentti Jyri Komulainen. Korjaus: Paavin hautajaismessu pidetään Pietarinaukiolla, ei Pietarinkirkossa sisällä, kuten Rooman-toimittajamme sanoi. Juontajana Pirjo Auvinen, toimittajina Varpu Helpinen ja Petra Nykänen, tuottajana Annette Blencowe.

Valtion työntekijöitä, kuten poliiseja, on parhaillaan toistamiseen lakossa - ja kolmannesta lakosta on varoitettu. Mitä lakkoilijat tavoittelevat? Haastattelussa vanhempi yliopistonlehtori Mika Helander Åbo Akademista. Hallituksen puoliväliriihi jatkuu tänään. Mitä tavoitelluista kasvutoimenpiteistä ajattelevat ammattiyhdistysliike ja elinkeinoelämä? Vierainamme Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Aselepoa Ukrainaan tunnustellaan jälleen tänään Yhdysvaltain johdolla, tällä kertaa Lontoossa. Millaisista asioista neuvotellaan? Ukrainasta Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevskij. Keskustelemassa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen ja vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä. Ruotsin kruununprinsessa Victoria on Suomessa, jonka teemana on kokonaispuolustus ja kriisivalmius. Vierailun ohjelmasta ja merkityksestä kertoo toimittaja Nina Svahn. Juontaja Linda Vettanen, toimittajat Petra Nykänen ja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna puoliväliriiheen neuvottelemaan vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta. Neuvotteluiden poliittisista ennakkoasetelmista kertoo politiikantoimittaja Hannu Tikkala. Taloustilannetta analysoivat toimitusjohtaja Aki Kangasharju Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta ja johtaja Mika Maliranta Työn ja talouden tutkimus Laboresta. Paavi on kuollut. Kuulemme lähetyksessä tunnelmia Pietarinkirkon aukiolta Vatikaanista, siellä on toimittajamme Jenna Vehviläinen. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto on puuttunut kovalla kädellä paikallisten yliopistojen toimintaan leikkaamalla rahoitusta ja rajoittamalla tutkimuskohteita. Alkaako amerikkalaistutkijoiden pako Eurooppaan? Keskustelemassa Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nordlund ja Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa, joka opetti viime syksynä maineikkaassa yhdysvaltalaisyliopistossa Harvardissa ja on edelleen sen tutkijalistalla. Juontaja Pirjo Auvinen, toimittajat Hinni Aarninsalo ja Markus Liimatainen, tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen.

Jaksossa Lippo ja Antti analysoivat Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikkaa kolmen mahdollisen skenaarion kautta. Mitä kauppapolitiikan ja tullien hyvä, huono ja perusskenaario tarkoittaisivat sijoittajan kannalta? Millaisia sijoitustuottoja eri skenaariot voisivat tarjota? Pörssipuhetta-jaksot löydät aina videon kera OPxSijoittamisen YouTube-kanavalta. Seuraa meitä somessa:➡️ YouTube: OPxSijoittaminen ➡️ Instagram: OPxSijoittaminen➡️X: OPxSijoittaminenYrityspankki Oyj Markets (OP Markets) on laatinut tämän materiaalin markkinointitarkoituksessa. Materiaali ei ole täydellinen kuvaus tuotteesta tai siihen liittyvistä riskeistä. Annetut tiedot ja näkemykset edustavat OP Marketsin mielipidettä ja niitä voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Materiaalissa esitetyt arvot, tiedot ja mielipiteet perustuvat lähteisiin, joita OP Markets pitää oikeina ja luotettavina. OP Markets ei kuitenkaan takaa sitä, että esitetyt tiedot olisivat täydellisiä, virheettömiä tai ajantasaisia. Annettuja tietoja ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Materiaalissa ei huomioida kenenkään yksittäisen henkilön sijoitustavoitteita, taloudellista asemaa, sijoituskokemusta ja - tietämystä tai muita seikkoja. Ennen sijoituspäätöksen tekemistä on suositeltavaa hankkia asiantuntijaneuvoja. On tärkeää muistaa, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevista tuotoista. OP Markets ei ole eikä pyri olemaan vero-, kirjanpito- tai lainopillinen neuvonantaja toimipaikassaan. Tätä asiakirjaa ei saa jäljentää, jakaa eikä julkaista missään tarkoituksessa ilman OP Marketsin suostumusta.OP Yrityspankki Oyj:n Pankki- ja Sijoitustoimintaan kuuluvalla liiketoiminta-alueella voidaan käydä omaan lukuun arvopaperikauppaa ja laskea liikkeeseen rahoitusvälineitä. Lisäksi liiketoiminta-alueella voidaan tarjota liikkeeseenlaskuun ja emission takaamiseen liittyviä palveluja ja rahoitusvälineitä koskevaa sijoitusneuvontaa sekä harjoittaa toisen lukuun arvopaperien myyntiä, ostoa ja välitystä. Asiakastoimeksiantoihin perustuvat rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun liittyvät Corporate Finance -toiminnot on eriytetty sijoitustutkimuksesta ja välitystoiminnasta liittyvistä toiminnoista OP Ryhmän eturistiriitojen hallintaa koskevan ohjeen mukaisesti sekä fyysisesti että operatiivisessa toiminnassa. Lisäksi eturistiriitatilanteita on tunnistettu, että OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen puheenjohtaja on Kesko Oyj:n hallituksen jäsen, OP Yrityspankki Oyj:n hallituksen jäsen on Raisio Oyj:n hallintoneuvoston jäsen sekä OP Yrityspankki Oyj:n toimitusjohtaja Uponor Oyj:n hallituksen jäsen. Näiden eturistiriitatilanteiden ei arvioida vaarantavan OP Yrityspankki Oyj:n Analyysi-tiimin Kesko Oyj:tä, Raisio Oyj:tä sekä Uponor Oyj:tä koskevan sijoitustutkimuksen puolueettomuutta ja riippumattomuutta.Rahoitusvälineisiin (sisältäen muun muassa osakkeet ja ETF-tuotteet) sijoittaminen sisältää aina riskin. Rahoitusvälineiden arvoon ja niiden arvon tulevaan kehitykseen vaikuttavat useat eri tekijät. Tällaisia tekijöitä ovat mm. muutokset yhtiöiden toimintaympäristössä, muutokset taloudellisissa suhdanteissa, rahoitus- ja sijoitusmarkkinaolosuhteet, korkotason muutokset ja valuuttakurssimuutokset. Rahoitusvälineen historiallinen arvonkehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä eikä rahoitusvälineen historiallisen kehityksen perusteella voi arvioida sen tulevaa arvonkehitystä. Tulevaisuutta koskevat ennusteet perustuvat oletuksiin, jotka eivät välttämättä toteudu osittain tai kokonaan. Rahoitusvälineiden hinta voi nousta tai laskea ja sijoittaja voi menettää osan sijoittamastaan summasta tai koko sijoittamansa summan kokonaan. OP Markets ei vastaa sisällön mahdollisista puutteista tai virheistä, eikä sen perusteella tehtyistä tai tehtävistä sijoitus- tai muista toimenpiteistä aiheutuneista välittömistä tai välillisistä vahingoista. Vastuun tämän esityksen perusteella tehtyjen päätösten aiheuttamista mahdollisista tappioista kantaa yksinomaan sijoittaja itse.

Perussuomalaiset on myllerryksessä alue- ja kuntavaalien jäljiltä. Puolueen kannatusromahduksen seurauksia analysoimassa politiikantoimittaja Marko Junkkari Helsingin Sanomista, yhteiskuntatoimituksen uutispäällikkö Elli Harju Iltalehdestä ja tutkijatohtori Theodora Helimäki Helsingin yliopistosta. Millaisia ovat korkeakouluopiskelijoiden lapsitoiveet ja esteet lasten hankkimiselle? Haastattelussa tutkimuspäällikkö Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Yhdysvaltain tuontitullikorotukset kurittaisivat eritoten köyhiä maita. Esimerkiksi Afrikassa riskit ovat nyt suurimmat Lesotholle, Madagaskarille, Etelä-Afrikalle ja Ghanalle. Kenian Nairobista raportoi kirjeenvaihtaja Eeva Eronen. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta ja vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu kehitysyhteistyön kattojärjestöstä Fingosta. Juontaja Markus Liimatainen, toimittajat Roope Kariniemi ja Hinni Aarninsalo, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin julistamassa maailmanlaajuisessa tullisodassa kuultiin pääsiäsiviikon alkaessa jälleen ristiriitaisia lausuntoja. Ensin Trump peruutti tulleista, jotka koskivat Kiinasta tuotavia älypuhelimia ja tietokoneita. Päivää myöhemmin Trump kertoi höllennyksen olevan väliaikaista. Mikä on Trumpin tullisodan seuraava askel? Onko Trump vapaudenpäivän tullien jatkoksi vetämässä mattoa dollarin alta? Tullisodan tulevia käänteitä ennakoivat Suomen pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ja Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tullit tulivat ja menivät. Kurssit romahtivat ja nousivat. Sijoittaja yrittää pysyä mukana, kun Donald Trump postaa outoja, korkokäyrät sulavat ja Kiina uhkaa kostolla.HS Visio -podcastissa puretaan auki kauppasodan logiikka – ja logiikan puute. Yhdysvaltain valtionlainamarkkina on alkanut pettää alta. Kun turvallisimmaksi ennen koettu sijoitus horjuu, koko maailmantalous horjuu mukana.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin sekä HS Taloustoimituksen esihenkilö Joonas LaitinenJakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti uusia tulleja ”vapaudenpäivänä”, kuten Trump tullien päätöspäivää luonnehti. Kiinalle ja Euroopan unionille Trump määräsi korotetut tullit. Kiinalle 34 prosentin tuontitullin ja EU:lle 20 prosentin tullin. Muille maille Trump määräsi 10 prosentin tuontitullit. Kostaako Eurooppa Trumpin tullipäätökset? Onko Trumpin tullipäätös jättimäistä uhkapeliä vai puhdasta neuvottelutaktiikkaa? Kauppasodan todennäköisyyttä ja EU:n vastatoimia arvioivat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) ja Merja Kyllönen (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Elämme erikoista aikaa. Kyse lienee erään aikakauden lopusta. Vanhat turvallisuusrakenteet ovat epävakaita ja uusia on muodostumassa. Läntiset arvot ovat eläneet vahvoina maailmanpolitiikan näyttämöllä, mutta Yhdysvaltain toiminta herättää suurta hämmennystä. Ministeri Jaakko Iloniemi tuo vakaata pohjaa ja taustaa nykyiseen keskusteluun ja uutisvirtaan. Hän osaa taustoittaa turvallisuuspoliittista ajattelua niin, että olennainen nousee informaatiotulvasta esiin.

Gazan aselepo romuttui tällä viikolla Israelin aloitettua uudelleen sotatoimet. Useita satoja on kuollut Israelin iskuissa, joukossa lukuisia naisia ja lapsia. Aselepo ei ehtinyt ensimmäistä vaihetta pidemmälle ja kesti vain pari kuukautta. Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on perustellut sotatoimien jatkamista Hamasin ottamien panttivankien vapaaksi saamisella. Ohjelmassa haastateltavan israelilaisasiantuntijan mukaan Netanjahua motivoi kuitenkin enemmän oman poliittisen tulevaisuutensa turvaaminen. Hamasin kynsissä on edelleen yli 50 panttivankia. Aselevon aikana Hamas ja Israel ehtivät vaihtaa vankeja. Ohjelmassa kuullaan vankeudesta vapautuneelta palestiinalaistoimittajalta, millaisissa oloissa vankeja pidetään. Israelissa on myös niitä, joille Gazan aselevon romuttuminen on iloinen uutinen. Äärikansallismielisten joukossa Gazan katsotaan kuuluvan juutalaisille. Ohjelmassa kuullaan siirtokunta-aktiivia, joka valmistautuu jo matkailuvaunuin muuttamaan Gazaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on puhunut Gazasta Lähi-idän Rivierana, josta palestiinalaiset pitäisi siirtää muualle. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten Lähi-itä -asiantuntijoiden mukaan Trumpin suunnitelma on toteuttamiskelvoton ja kansainvälisen oikeuden vastainen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle. Kuuntele myös aiheeseen liittyviä aiempia MPA-jaksoja. Holokaustiuhrista hylkiöksi: https://areena.yle.fi/podcastit/1-70869536 Hamasin panttivankien pitkittynyt piina: https://areena.yle.fi/podcastit/1-71538616

Markkinoilla on nähty alkuvuonna poikkeuksellisia liikkeitä. Yhdysvaltain pörssit ovat notkahtaneet, mutta Euroopan pörssit ovat kehittyneet hyvin vahvasti. Vastaavaa ei ole nähty vuosikausiin.Onko kyseessä pysyvä käänne? Ottavatko markkinat vihdoin tosissaan Donald Trumpin puheet? Entä miten Trumpin tullit osuvat suomalaisyhtiöihin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittaja Alex af Heurlin ja vieraana OP:n pääanalyytikko Antti Saari.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Korjaus: Ukrainan presidentin Volodymir Zelenskyin ei ole määrä tavata Yhdysvaltain ulkoministeriä Saudi-Arabiassa, toisin kuin uutisissa kerroimme.

Kun Juha on juhlimassa SDP:n "vääjäämätöntä vaalivoittoa", Sini ja Matti käyvät viikon uutiset läpi nopeassa hitti vai huti -hengessä. Hallituksen täyskäännökset verotuksessa – hitti vai huti? (1:11) Kanki-Kaikkonen Keskustan johdossa vaalikeväänä – hitti vai huti? (9:36) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi, että raippavero ei ole ihmisoikeuksien polkemista – hitti vai huti? (15:14) Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoi Perussuomalaisia rasistisiksi – hitti vai huti? (22:12) Suomen korkein poliittinen johto uskoo edelleen Suomen ja Yhdysvaltain erityiseen suhteeseen – hitti vai huti? (28:02) Macron tarjoaa ranskalaista ydinasetta koko Euroopan turvaksi – hitti vai huti? (33:24)

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Presidentti Donald Trump myllää myös Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. YK:ssa USA asettui Venäjän tueksi Ukrainaa ja länsiliittolaisiaan vastaan. Takinkääntö on herättänyt kysymyksiä, voiko Trumpin Yhdysvaltojen tukeen enää luottaa ja kestääkö Nato Trumpin toiminnan. Etenkin Baltiassa on huolta jättääkö Yhdysvallat Itä-Euroopan oman onnensa nojaan. Ohjelmassa kuullaan, mitä Viron puolustusvoimien entinen komentaja tilanteesta ajattelee. Britannialle on soviteltu muuttuvassa turvallisuusarkkitehtuurissa suurempaa vastuuta Euroopan puolustuksesta. Ohjelmassa haastateltavan brittiasiantuntijan mukaan Euroopassa pitäisi kyetä nyt käymään tabu-keskusteluja Euroopan pitkäaikaisista turvallisuusrakenteista, kuten yli 70-vuotiaasta Natosta ja olla valmiutta muuttaa niitä tai jopa luoda uusia samanmielisten liittoumia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Rain Kooli ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz latasi vaali-iltana täyslaidallisen Trumpin Yhdysvalloista ja presidentti Trumpin hallinnon jäsenten sekaantumisista Saksan vaaleihin. Merz kyseenalaisti lausunnossaan myös puolustusliitto Naton tulevaisuuden. Repeääkö railo Yhdysvaltain ja Euroopan välille myös Natossa? Ryhtyvätkö saksalaiset ajamaan Naton rinnalle itsenäistä eurooppalaista puolustusta? Voiko Suomi täysimääräisesti luottaa Naton ja Yhdysvaltain ydinpelotteen turvaan? Onko puolustusselonteko kirjoitettava Trumpin hallinnon Nato-lausuntojen takia uusiksi? Allekirjoittaako Ukrainan presidentti Zelenskyi mineraalisopimuksen Trumpin kanssa niin sanotusti veitsi kurkulla? Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaissuhteiden kriisiytymistä analysoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentti Donald Trump on lähtenyt miljardööri Elon Muskin kanssa karsimaan kovalla kädellä Yhdysvaltain julkishallintoa. Tuhansia liittovaltion työntekijöitä on irtisanottu. Arvostelijoiden mukaan Trump koettelee toiminnallaan presidentin vallan rajoja. Epävarmuus tulevasta on mullistanut tuhansien liittovaltion työntekijöiden elämän. Ohjelmassa kuullaan erään Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston, USAIDin työntekijän kokemuksia irtisanomispelon keskellä. Lisäksi kysytään oikeusoppineen ja demokratiatutkijan arviot siitä, onko Yhdysvallat matkalla kohti perustuslaillista kriisiä. Tutkijoiden mukaan Trumpin toiminnassa huolettaa erityisesti kongressin yli käveleminen. Yhdysvaltain perustuslain mukaan ”rahapussivalta” eli päätösvalta, mihin liittovaltio rahojaan käyttää, kuuluu kongressille. Asiantuntijoita huolestuttaa myös vaaleilla valitsemattoman, miljardööri Elon Muskin pääsy Yhdysvaltain vallan ytimeen. Musk joukkoineen on päässyt käsiksi yhdysvaltalaisten arkaluontoisiin tietoihin, kuten henkilötunnuksiin ja sosiaalimaksuihin. Yhdysvaltain historiassa vallan rajojen koettelua on kuitenkin tapahtunut aiemminkin. Yhdysvaltain tutkimuksen professori kertoo ohjelmassa, miten esimerkiksi Thomas Jefferson käveli kongressin yli 1800-luvulla. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti kartanollaan Mar-a-Lagossa Ukrainaa käsittelevän tiedotustilaisuuden, jossa Trump toisti useita Venäjän propagandan kohtia Ukrainan sodasta, sekä syytti virheellisesti Ukrainaa sodan aloittamisesta. Trumpin sanat ovat herättäneet maailmalla laajasti kritiikkiä, mutta kuinka niihin suhtaudutaan Yhdysvalloissa? Tuomittiinko Trump amerikkalaismediassa Putinin progandan levittäjäksi? Kiinnostaako yhdysvaltaiaisäänestäjiä totuus Ukrainasta? Kertovatko Trumpin puheet täyskäännöksestä Venäjän, Ukrainan ja Euroopan suhteen, vai ovatko virheelliset väitteet Ukrainasta rauhanneuvotteluiden eteen heitetty sumuverho? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena "epäoikeudenmukainen ja kestämätön rauha" siinä missä Bidenin ulkoministeri Anthony Blinken puhui "kestävästä ja oikeudenmukaisesta" rauhasta? Vieraana on Trumpin republikaaneja tutkinut Yhdysvaltain politiikan tutkija Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Dead Dead Demon's Dededede Destruction on Inio Asanon arkinen scifidraama, jossa kahden ystävyksen aikuistumista varjostaa Tokion ylle haaksirikkoutunut muukalaisten avaruusalus ja Japanin militarisoituminen. Ajankohtaisina aiheina puhumme Desucon Frostbite 2025:stä, Ken Akamatsun kanssapolitiikoilleen järjestämästä seminaarista manga- ja animealojen kipukohdista sekä Bloombergin artikkelista suoratoistopalvelu Crunchyrollin viime vuosien ongelmista. Lukujonossa on Masaaki Nakayaman päähenkilötön, pienistä palasista koostuva kauhumysteeri PTSD Radio. --- Kommentoi | Threads | Mastodon | Bluesky | X | Instagram --- (01:13) – KUULUMISET: BL-BINGO - Maaretin BL-bingoketju Mastodonissa (05:09) – DEDEDEDE: ESITTELY - Dead Dead Demon's Dededede Destruction (08:09) – DEDEDEDE: INIO ASANO JA TAIDE - Inio Asano - Asanon Instagramista saa hyvän kuvan siitä, miten hän vaihtelee piirrostyylejä eri sarjoissaan - Osalla hahmoista on outoja, karikatyyrimäisiä kasvonpiirteitä (kuva) - Sivuhahmoilla on usein selkeää sukunäköä keskenään (kuva) - Neljäs veli on chuunipoika (kuva) - Yksityiskohtaisia valokuvapohjaisia taustoja ja söpöjä jalkoja (kuva) - Jakso 60, jossa puhuimme Death Notesta - Manben-sarjan Inio Asano -jakso (DailyMotion) - Naoki Urasawa - Muukalaisten alukset muistuttavat epäilyttävästi arkisia esineitä (kuva) - Inio Asanoa innoitti mangaka Tamakichi Sakura - Yoshiharu Tsuge, osa gekiga-liikettä josta olemme puhuneet jaksossa 57 ja jaksossa 89 - Shigeru Mizuki, josta olemme puhuneet jaksossa 56 ja jaksossa 89 - Koko aukeaman ruutu, jossa valtava määrä muukalaisia putoaa taivaalta (kuva) - Asano demonstroi YouTube-kanavallaan, miten piirtää nykyään joskus myös kokonaan digitaalisesti, vaikka ei olekaan sen kanssa vielä täysin sujut (YouTube, englanniksi tekstitetty) - Title drop -hetket jyrähtävät välillä ruutuun aggressiivisesti (kuva) - Lukujen välisivuilla hahmot leikittelevät DEDEDEDE-tavujen kanssa (kuva) (25:05) – DEDEDEDE: TARINA JA MAAILMANRAKENNUS - Siellä se muukalaisten emoalus kelluu (kuva) - Maailmanrakennus tapahtuu usein varsinaisen fokuskerronnan taustalla, esim. radion taustameluna (kuva) - Japani on militarisoitumassa uudelleen, mutta tällä kertaa söpösti (kuva) - Muukalaiset ovat puolustuskyvyttömiä ihmisiä vastaan (kuva) - Muukalaiset kuvataan “lokalisoidusti” kutsumassa toisiaan japanilaisilla nimillä (kuva) - Pohjois-Korea alkoi ampua ballistisia ohjuksiaan Japanin yli vuonna 1998 - The Legend of Zelda: Majora's Mask julkaistiin vuonna 2000 - Vuoden 2011 kolmoisonnettomuus - Tokion suuret maanjäristykset ovat toistuneet noin sadan vuoden välein, ja edellinen oli 1923… - Jokainen pokkari alkaa Isobeyanista ja päättyy Isobeyaniin (kuva) - Doraemon, kaikkien tuntema lastensarja, jota Isobeyan parodioi - Yhdysvaltain presidentti Padron näyttää ja kuulostaa kumman tutulta (kuva) (46:17) – DEDEDEDE: KADODE JA ORAN - Päähenkilömme (kuva) - Kadode ja Oran ovat parhaat ystävykset (kuva) - Kadoden emoaluksen saapumisessa kadonnut isä oli paljon poissa (kuva) - Kadoden neuroottinen äiti on aika kamala ja rasittava, mutta äidin uusi miesystävä on oikein mukava heppu (kuva) - Oranin isoveli Hiroshi on sarjan paras poika (kuva) - Toinen kuva (kuva) (53:27) – DEDEDEDE: MUUT HAHMOT - Lukioporukka (kuva) - Välillä on konflikteja, mutta silti ystävyys on tärkeää (kuva) - Uudet yliopistokaverit Futaba ja Makoto (kuva) - Kadode on ihastunut intohimottomaan opettaja Wataraseen (kuva) - Mangaka Kengo Hanazawa… …on saanut sarjassa vähän hönön pienen cameon (kuva) - Ressentiment - I Am A Hero - Oban sisällä asuu muukalainen (kuva) (01:06:14) – DEDEDEDE: JULKAISU - Sarjan kannet - Ilmaisu “Tokion 23 erillisaluetta“ (23区) on systemaattisesti käännetty väärin muotoon “ward 23”, aivan kuin kyse olisi vain yhdestä erillisalueesta (järjestysluvultaan 23), eikä kaikkien 23 alueen kokonaisuudesta (01:09:52) – DEDEDEDE: ANIMESOVITUS - TV-sarjaksi muokattu animesovitus Crunchyrollissa - Kadodea näyttelee Yoasobin vokalisti Lilas Ikuta - Orania näyttelee Ano (01:17:07) – DEDEDEDE: SPOILERIOSIO - Oran ei halua käsitellä todellisuutta (kuva) - Kadode ja Oran ja muukalainen (kuva) - Kadode ja juna (kuva) - Ystävyys on tärkeämpää kuin maailmanloppu (kuva) - Steins; Gate - Oran ihastuu (kuva) - Lähestyvän maailmanlopun vihjailukin on aggressiivista kerrontaa (kuva) - Dempagumi.incin kappale Even if the World's in Pieces / Ashita chikyuu ga konagona ni nattemo (YouTube), jolle Asano on näemmä piirtänyt myös levynkannen - Neljä vuotta myöhemmin… (kuva) (01:46:13) – DEDEDEDE: YHTEENVETO - Petterin arvostelu sarjasta Anime-lehden numerossa 4/2018 (kuva) (01:48:49) – DESUCON FROSTBITE 2025 - Kamome Shirahama kunniavieraana kesän 2025 Desuconissa - Jakso 43, jossa puhuimme Shirahaman sarjasta Witch Hat Atelier - Bonusjakso, jossa puhuimme Kore Yamazakin vierailusta Desuconissa 2023 - Jakso 9, jossa puhuimme sarjasta Delicious in Dungeon - Orb: On the Movements of the Earth - Petterin ohjelma Kääntäminen kulttuurisodan kohteena (YouTube) - Ylilaudalla keskustelu oli ennalta-arvattavan värikästä - Maaretin ohjelma Animetunnarit tarinaa kertomassa (YouTube) - Desucon Frostbite -taltiokokoelma (YouTube) - Norpun blogipostaus, johon superdarling-hahmotyyppiluento perustui - Kunniavieras Tsubasa Yonaga - Onban kikou (02:19:30) – KEN AKAMATSUN MANGAKESKUSTELUTILAISUUS - Jakso 63 ja jakso 70, joissa olemme viimeksi puhuneet Ken Akamatsun lähdöstä politiikkaan - ANN: Ken Akamatsu Named as Parliamentary Vice-Minister of Education, Culture, Sports, Science and Technology - Ken Akamatsun tekstipostaus ja sarjakuvapäiväkirja tapahtumasta - Denfaminicogamerin artikkeli tapahtumasta - Artikkelin läpikäyntiä konekäännöksen kanssa - Tetsuya Chiba - George Morikawa - Hideaki Anno - Jakso 79, jossa puhuimme mangan fyysisistä piraattijulkaisuista - Tuleva uusi Gundam-sarja Mobile Suit Gundam GQuuuuuuX - Machiko Satonaka (02:32:59) – CRUNCHYROLLIN HAASTEET - Bloomberg: Sony's Crunchyroll Finds Its Early Lead in Anime Under Attack - Kopio artikkelista Japan Timesissa - Engadget: A new Crunchyroll manga mobile app arrives later this year - Sakamoto Days oli Netflixin isoin animelanseeraus sen jälkeen kun se alkoi kertoa viikkokatsojalukujaan - Richardson Handjajan graafi perustuen Parrot Analyticsin dataan siitä, miten Netflix tuotti animelle jo vuonna 2023 tuplasti enemmän rahaa kuin Crunchyroll - Graafi talteen siltä varalta että linkki joskus lakkaa toimimasta (kuva) - Nykyään on muotia ilkkua kaikille Crunchyrollin ongelmille - Esimerkki 2 - Esimerkki 3 - Miksi Re:Zeroa ei markkinoida? - Valitusesimerkki siitä, että suoratoistopalvelut “tappavat” sarjoja (kuva) (02:58:34) – HAMPAANKOLOSSA: KINGDOM & K MANGA - ANN: Viz Media Licenses Kingdom Manga - K Manga laajeni uusille alueille lokakuussa 2024 ja helmikuussa 2025 - Jakso 85, jossa kokeilimme K Mangaa emmekä pitäneet siitä - Tarkennuksena Kodanshan sarjojen saatavuuteen muissa manganlukupalveluissa: kaikkia Kodanshan sarjoja ei vedetty pois, vaan simultaanijulkaiseminen muualla lopetettiin, ja sarjavalikoima pieneni (03:03:57) – KUULIJAKOMMENTTI: MANGA KIRJAKAUPOISSA (03:05:36) – KUULIJAKOMMENTTI: PIIRROSTYYLI JA SUOSITUKSIA - Jakso 100 ja jakso 103, joissa puhuimme One Piecestä - Jakso 105, jossa puhuimme Seirou Operasta - Jakso 108, jossa puhuimme Blackguardista - Ouran High School Host Club sai varsin rakastetun animesovituksen vuonna 2006 - Titaanien sota / Attack on Titan - Jujutsu Kaisen - Beastars - Nobuyuki Fukumoto - Love Roma - Kooji Kumeta - Behind the Scenes!! - Jakso 67, jossa puhuimme sarjasta Oshi no ko - Frieren: Beyond Journey's End - Tokyo Ghoul - Shuzo Oshimi - Stray Dog's Night - Natsuki Takaya - Mika Yamamori - Harem Marriage - Jakso 16, jossa puhuimme sarjasta Takane & Hana (03:24:46) – KUULIJAKOMMENTTI: MANGAN SUKUPUOLIKUVAUS - Lauran Mastodon-viesti - Ranma 1/2 - Ayakashi Triangle - Wandering Son - Jakso 87, jossa puhuimme sarjasta Boys Run the Riot - Jakso 21, jossa puhuimme sarjasta Our Dreams at Dusk - Jakso 65, jossa puhuimme sarjasta Love Me for Who I Am - Sukupuolella leikitteleviä romanttisia komedioita, joiden keskiössä on otoko no ko -hahmo: - Prunus Girl - Maria Holic - Princess Jellyfish - Danganronpan Chihiro - Jakso 82, jossa puhuimme Vinland Sagan Cordeliasta - Nolkytluvun taitteen proto-transnaishahmoja - Fruits Basketin Ritsu ja Momiji (muiden muassa) - Paradise Kissin Isabella - I Think I Turned My Childhood Friend into a Girl, josta puhuimme jaksossa 69 - Just Like Mona Lisa - Maaretin Mastodon-ketju sarjasta - Simoun - After School Nightmare - My Secret Affection, josta puhuimme jaksossa 67 - Riyoko Ikedan The Rose of Versailles (josta puhuimme jaksossa 59) ja Claudine - Jakso 39, jossa puhuimme Ryo Hanadan sarjasta Devils' Line - Jakso 108, jossa puhuimme Ryo Hanadan sarjasta Blackguard - Land of the Lustrous - Onimai – I'm Now Your Sister - Your Name (03:40:02) – LUKUJONOSSA: PTSD RADIO - PTSD Radio - Fuan no tane, tekijän toinen sarja - Jakso 109, jossa puhuimme päähenkilön roolista - The Melancholy of Haruhi Suzumiya - Sarjoja, joissa kauhuelementti toimii mausteena: - The Promised Neverland - I Want to Hold Aono-kun So Badly I Could Die, josta puhuimme jaksossa 92 - Higurashi - When They Cry - Spekulaatiota siitä, että tekijä lopetti sarjan kun pelotti liikaa (03:57:08) – LOPETUS

Saksa käy vaaleihin tilanteessa, jossa Yhdysvallat uhkaa jättää Euroopan vastaamaan itse Venäjän uhkaan. Voiko Saksa ottaa vaalien jälkeen roolin Euroopan pelastajana, vai romahtaako vanha mahtimaa entistä heikommaksi? Tuleeko Saksan vaaleista äärioikeiston rynnistys Yhdysvaltain uuden johdon tuella? Mikä aikakausi vaaleihin päättyy ja mikä alkaa? Vaaleista keskustelevat akatemiatutkija Timo Miettinen ja vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Viikonloppuna käytiin Saksan Münchenissä turvallisuuskonferenssi, jonka jälkeen Pariisissa käydään tänään maanantaina hätäkokousta. Luottamus transatlanttisiin suhteisiin horjuu. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, CMI:n vanhempi asiantuntija Mikko Patokallio ja ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu. Mitkä maat istuvat pöytään kun Ukrainan rauhasta neuvotellaan? Pitääkö Ukrainan antaa Donald Trumpille sopimus mineraaleista, jotta Yhdysvaltain tuki varmistetaan? Zelenskyi kieltäytyi allekirjoittamasta USA:n tarjoamaa sopimusta viikonloppuna, mutta neuvottelut jatkuvat. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tunnustelut Ukrainan rauhanneuvotteluiden aloittamisesta saivat vauhtia, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi puhuneensa puhelimessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Ukrainan sodan lopettamisen aloittavista neuvotteluista. Toistaiseksi neuvotteluasetelmista tiedetään vähän. Tiedossa ovat Trumpin puolustusministerin puheet Ukrainan rajoista, maan Nato-jäsenyyden mahdottomuudesta, sekä ukaasi ettei Yhdysvallat olisi osallistumassa rauhan takaamiseen Ukrainassa. Vaarantaako Trumpin ja Putinin puhelindiplomatia Ukrainan itsenäisyyden? Jääkö Ukraina sodan ja rauhan väliseen tilaan? Onko Trump tarjoamassa Ukrainaa kultalautasella Putinille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Katri Kulmuni (kesk.) ja Anna-Maja Henriksson (r.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Studiossa suoraa keskustelua johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen nostaa keskusteluun Pariisissa juuri päättyneen tekoäly huippukokouksen, johon osallistui myös Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance. Juha toteaa Vancen "laulaneen siellä samoja lauluja" kuin päämiehensä Donald Trump. Vance kritisoi kovasti Euroopan tekoälyn sääntelyä, jota yhdysvaltalaiset digijätit joutuvat noudattamaan. Vance sanoi uskovansa, että tekoälysektorin yletön sääntely voi tappaa tärkeän teollisuusalan. Helsingin Sanomien uutisen mukaan EU johtajat ja oma pääministerimme Petteri Orpo tuntuivat olevan lähes täysin samaa mieltä Vancen kanssa. Mikä on teidän näkemyksenne tästä asiasta? Sääteleekö EU Euroopan näissä tekoälyasioissakin kilpailukyvyttömäksi ja köyhäksi vai onko se ainoa taho, joka ainakin tähän asti on edes yrittänyt ottaa huomioon myös tekoälyn riskit ja ihmisten ja yhteiskuntien kokonaisedun? Kaarina Hazard haluaa puhua kristinuskosta. Innoitus aiheeseen kumpusi erään HS:n esihenkilön kirjoittamasta kolumnista, jossa kirjoittaja kertoi ryhtyneensä lukemaan Raamattua ja löytäneensä Vanhasta testamentista kovin tutun oloista kuvastoa tämän hetken Israel - Gaza tyyppiseen tilanteeseen. Kaarinan mielestä mediaympäristössämme halutaan olla hysteerisiä sen äärellä, että nuoret miehet ryhtyvät konservatiivisiksi kristityiksi. Jos meillä on vanhatestamentillinen pelkoon ja rangaistukseen perustuva konservatiivinen kristillisyys nousussa, voisiko teidän mielestä toisenlainen, enemmän uusitestamentillinen, toivoon perustuva, ihmisoikeuksien sekä tasa-arvon ja hyvän puolesta taisteleva kristillisyys tulla myös muotiin? Maija Vilkkumaan keskustelunaiheena on hierarkkiset rakenteet. Helsingin Sanomat julkaisi edesmenneen viulisti Eriikka Maalismaan puheen viime vuodelta, jossa hän kritisoi mm. klassisen musiikin maailman elitismiä. Artikkelissa esimerkkinä käytettiin mm. sitä, että kapellimestari tienaa satakertaisesti muusikon palkan, eikä häntä saa orkesterin rivijäsen edes puhutella. Popmuusikko Maija kertoo tällaisen maailman olevan kovin vieras hänen omalle musiikkilajilleen, jossa ihmisten kohtaaminen lähtee siitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Mitä te raatilaiset ajattelette tämän tyyppisistä hierarkkisista maailmoista, joko kulttuurissa tai muualla? Tekevätkö tämän tyyppiset rakenteet hyvää, vai pitäisikö teistä kaikki hierarkkiset rakenteet purkaa?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aikoi lopettaa Ukrainan sodan päivässä, sitten hän puhui Venäjän painostamisesta neuvotteluihin ja nyt jopa ”venäläisestä Ukrainasta”. Joukko Yhdysvaltain uusia valtiaita ja Euroopan johtajat kohtaavat tällä viikolla. Yllättävätkö amerikkalaiset ajatuksilla Ukrainan rauhansuunnitelmasta? Mitä vaihtoehdot tarkoittavat Suomelle? Aiheesta puhuvat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja puolustusvoimain entinen komentaja, valiokunnan jäsen Jarmo Lindberg (kok.). Tilannepäivityksen Brysselistä antaa lisäksi Ylen turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Maria Stenroos. Keskustelua vetää Antti Pilke. Suora lähetys.

Kaappausyritys valtiokonttorissa, potkut kahdelle miljoonalle liittovaltion työntekijälle, kaaos hallinnossa... Yhdysvaltain presidentti ja hänen miljardööriliittolaisena uhmaavat lakeja ja yrittävät keskittää valtaa itselleen. Mitä hallinnon vyörytyksestä pitäisi ajatella? Trumpin ja Muskin peliä läpivalaisevat oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen ja poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

Pörssikurssit sahaavat maailmalla samassa tahdissa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tekemien tullipäätösten kanssa. Sekoittavatko Trumpin poukkoilevat tullipäätökset maailmankaupan pasmat? Onko Yhdysvalloilla taloudellista voimaa Trumpia tyydyttävään tullidiiliin? Trumpin tullisodan seurauksia analysoivat johtaja Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta, vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen Suomen pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista sekä Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi räiskähti käyntiin suurin julistuksin. Kannattajilleen Trump lupasi kultaista aikakautta, armahti Capitol Hillin valtaajia, julisti hätätilan Meksikon rajalle, vaati uusia maa-alueita ja siirtolaisten karkoituksia. Minkälaisesta politiikasta Trumpin värikkäät puheet kertovat? Mitä Trump jätti sanomatta? Onko lupaus Amerikan uudesta kukoistuksesta valoisa visio, vai epävarman aikakauden lähtölaukaus? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Komissaari Henna Virkkusta (kok.) kovisteltiin Euroopan parlamentissa vaisuista toimista Elon Muskin omistamaa somealusta X:ää vastaan. Muskin X:n epäillään rikkovan EU:n digisääntelyä ja sekaantuvan Saksan vaaleihin. Meppien lisäksi Ranskan ulkoministeri uhkasi asian siirrolla EU-jäsenmaiden hoidettavaksi, ellei komissio laita X:ää ja Muskia kuriin. Uskalletaanko Euroopassa sanktioida Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähipiiriin lukeutuvaa someyhtiötä? Pakottaako EU-komissio X:n noudattamaan Euroopan digisäädöksiä? Onko Muskin omistama X uhka Saksan vaaleille? Strasbourgissa Euroopan parlamentin radiostudiossa ovat europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr. / greens), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) sekä Maria Guzenina (sd. / s&d). Toimittajana on Tapio Pajunen.