Podcasts about yhdysvaltain

Norjan eiliset parlamenttivaalit voitti pääministeri Jonas Gahr Stören johtama työväenpuolue. Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajamme Jenny Matikainen analysoi tulosta. Puolan presidentti vierailee tänään Suomessa. Millainen merkitys Puolalla on Euroopan turvallisuudelle? Haastattelussa tutkija Katalin Miklóssy Aleksanteri-instituutista ja väitöskirjatutkija Henri Vanhanen Turun yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla ja kertonut tapaavansa Euroopan johtajia alkuviikolla Washingtonissa. Washingtonista raportoi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajamme Ilmari Reunamäki. Ylen sunnuntaisessa jutussa Varman vakuutuslääkäri Jan Schugk latasi suorat sanat minäkeskeisen ajattelutavan yleistymisestä ja tunteiden medikalisoinnista työelämässä. Onko työelämässä todella käynnissä tällainen kulttuurinmuutos, ja jos on, niin miten siihen pitäisi vastata? Keskustelemassa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Miira Heiniö ja sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta. Edunvalvontavaltakirja antaa tutulle ihmiselle oikeuden hoitaa esimerkiksi talouteen, asumiseen ja hoivaan liittyviä asioita sitten, kun niistä ei enää itse selviydy. Kaikkia valtuutuksia ei kuitenkaan vahvisteta valtuutusten tekovaiheessa tapahtuneiden virheiden takia. Miten virheet voisi välttää? Asiaa valottaa toimittajamme Maria Kalliovaara. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala. Toimittajat Varpu Helpinen ja Seppo Kivimäki.

The Ulkopolitistin podcastin uusi kausi alkaa! Kauden ensimmäisen jakson aihe on hyvinkin ajankohtainen: Yhdysvaltain äärioikeisto ja maan politiikan oikeistolaistuminen. Monet ääri- ja laitaoikeistolaiset liikkeet ovat muovanneet liittovaltion politiikkaa. Joukkoon kuuluvat niin Amerikka ensin -aate ja 2000-luvun alun teekutsuliike kuin netissä järjestäytyvä alt-right ja Proud Boysin kaltaiset ryhmätkin. Kaikki ovat olleet viime vuosina näkyvästi esillä erityisesti Trumpin hallinnon liepeillä. Mitä äärioikeisto Yhdysvaltojen kontekstissa siis tällä hetkellä tarkoittaa, ja miten se on vaikuttanut puoluepolitiikkaan ja maan poliittiseen keskusteluun? Jakson vieraina ovat tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä juuri Yhdysvaltain kirjeenvaihtajuudeltaan Suomeen palannut toimittaja Elina Väntönen Helsingin Sanomista. Teknisistä haasteista johtuen haastattelusta tallentui vain puoli tuntia – tätä paikataksemme pyysimme vielä ääniviestit haastateltavilta, ne kuullaan jakson lopussa. Suurkiitokset Pekalle ja Elinalle joustavuudesta!

Pohjois-Amerikassa on pantu merkille Venäjän ja Kiinan lisääntynyt läsnäolo pohjoisilla arktisilla alueilla. Sekä Kanada että Yhdysvallat kohentavat arktisia valmiuksiaan. Merkittävä osa maiden arktisen toimintakyvyn vahvistamista ovat jäänmurtajat. Niiden valmistamisen yhteistyösopimus ICE Pact solmittiin viime vuoden marraskuussa Suomen, Yhdysvaltain ja Kanadan kesken. Ensimmäisen Kanadaan menevän jäänmurtajan rakennustyöt aloitettiin Helsingissä elokuussa. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisasiantuntijoiden mukaan Yhdysvallat on selvästi takamatkalla Venäjään ja Kiinaan nähden jäänmurtajakalustossaan. ICE Pactin toivotaan parantavan tilannetta. Kanadan yhteistyö myös muiden Pohjoismaiden kanssa on syventynyt maailmanpoliittisen epävakauden vauhdittamana. Kanadan ulkoministeri osallistui elokuiseen Pohjoismaiden ulkoministerikokoukseen Suomessa tarkoituksena tiivistää maiden arktista yhteistyötä. Vierailunsa aikana Kanadan ulkoministeri Anita Anand antoi haastattelun Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmalle. Anand sanoo, että mailla on yhteinen intressi ylläpitää arktisen alueen turvallisuutta. Ohjelman lopussa suomalainen arktisen alueen asiantuntija perää Suomen valtiojohdolta laaja-alaista ymmärrystä arktisesta alueesta. Kyse on hänen mukaansa myös paljon muusta kuin jäänmurtajista ja sotilaallisesta turvallisuudesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle

Pääsimme Yhdysvaltain erikoisjoukkojen mukaan Swift Response -harjoitukseen Latviaan, ja teimme siit dokumentin. Tässä keskustelemme osaston johtajan kanssa vihreistä bareteista sekä siitä, mikä heitä tässä harjoituksessa odottaa. Jakso on englanniksi.We embedded with US Army 20th Special Forces Group for two weeks, and documented everything. This is our talk with the ODA team leader on what he expect from the exercise and his team. We discuss Green Berets and 20 Group as a whole, and also dive into the exercise itself.Katso koko dokumentti täältä: https://youtu.be/_Axqfu8WSr0Meidän vedenkestävä Taistelijan vihko on asevelvollisen paras kaveri:https://www.us-eagle.fi/retkeilyja-selviytyminen/modestone-taistelijan-muistilehtio-96-x-148-mm-vihea-mighty-finland/p/A33MIGHTYFIN/#descriptionMeitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiHaluatko mainostaa podcästissä? Lähettää palautetta? Jopa kehua? Aiheideoita? Laita yhteyskokeilu osoitteeseenInfo@mightyfinland.fi Instagram: @mighty_finland_

Yhdysvallat on noussut vaivihkaa Suomen yhdeksi tärkeimmistä vientimaista. Venäjän kaupan romahdettua vienti Yhdysvaltoihin on ollut Suomelle suoranainen henkireikä. Suomen uunituore Houstonin edustusto Yhdysvalloissa keskittyy viennin kasvattamiseen ja turvaamiseen keskellä presidentti Donald Trumpin epävarmaa kauppapolitiikkaa. Kyse on verkostojen rakentamisesta kertoo Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähttiläs Stefan Lindström Politiikkaradiossa. – Emmehän me diplomaatit myy tavaroita, nahkatakkeja auton takaluukusta. Kyse on siitä, että me luomme verkostoja. Presidentti Trumpin johtama Yhdysvallat on poliittisesti epävakaa maa. Myös Suomen riskit liittyvät maan levottomaan sisä-, kauppa- ja geopolitiikkaan. Minkälaista diplomaatista peliä Yhdysvaltain kauppapolitiikan muutos Suomelta vaatii? Kumpi Yhdysvaltain valtapuolueista on Suomen kannalta hyvis tai pahis? Hallitseeko Yhdysvaltoja poliittisten pelkojen luomiskulttuuri, jonka keskeisiä pelureita ovat Washingtonin ajatuspajat? Mitä tarkoittaa, että pärjätäkseen Yhdysvalloissa on puhuttava Amerikkaa? Miksi Suomessa reagoidaan ideologisesti ja impulsiivisesti Trumpiin liittyviin uutisiin? Vieraana on Suomen uuden Yhdysvaltain edustuston, Houstonin konsulaatin vetäjä, suurlähettiläs Stefan Lindström. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on määrännyt Washingtonin kaduille kansalliskaartin sotilaita ja harkitsee lähettävänsä sotilaita myös Chicagoon ja Baltimoreen. Mihin Trump pyrkii? Lääkäreiltä on pyydetty lausuntoja, joiden avulla lapset saisivat luvan käyttää puhelinta koulussa. Millä tolalla kasvatus- sekä koulukulttuurimme on ja mikä on vanhempien rooli? Juontajana Mika Kriikku. Tuottajana Annette Blencowe.

Milein talousihme Argentiinassa | Tolvanen | #neuvottelija 348. Javier Milein libertaarihallinto on onnistunut Argentiinan rapakuntoisen vasemmistotalouden kurssin kääntämisessä markkintalouden ja yksityisen toiminnan vapauttamisen kautta. Aleksi Tolvanen keskustelee Samin kanssa espanjankielisiin lähteisiin perustuen innostavasta kehityksestä, joka jatkunee välivaalien jälkeenkin.(00:00) Aleksi Tolvanen Javier Milei ja Argentiinan talous(00:24) BKT-luvut ja talouden tilastojen valikointi(02:07) Argentiinan talous ennen Milein hallintoa(03:54) EMAE-indeksi ja talouden korjausliikkeet(05:13) Valuutanvaihtorajoitusten poistaminen ja inflaatio(06:58) Opposition epäilyt tilastoista ja IMF-suhteet(10:40) Carlos Menemin politiikka ja IMF:n rooli(12:17) Milein hallinnon talouspolitiikka verrattuna Menemiin(13:57) Maakuntien leikkaukset ja ennustelaitosten rooli(15:57) Martin Rozada ja köyhyystilastot(18:06) UNICEF ja lasten köyhyyden väheneminen Milein aikana(20:58) Työmarkkinat ja rakennussektorin kehitys(22:54) Julkisen sektorin työpaikkojen vähennykset(24:39) Työllisten ennätysmäärä ja pörssin nousu(28:10) Työttömyysasteen lasku ja vuoden 2025 haasteet(28:40) Kauppapolitiikka EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa(30:17) Vapaakauppasopimusten neuvotteluasetelmat(31:53) Milei sankarina espanjankielisessä maailmassa(33:04) Espanjankielinen esiintyminen ja kansainvälinen diplomatia(34:37) Itävaltalainen taloustieteellinen koulukunta Milein taustalla(36:14) Milein poikkeuksellinen libertaarijohtajuus(37:45) Milein puolueen vaalihistoria ja parlamentaarinen nousu(41:21) Työmarkkinalainsäädännön liberalisointi ja vastustus(42:57) La Libertad Avanza puolueen kannatusennusteet(45:07) Libertaariset ajatukset ja itävaltalainen koulukunta(46:41) Keskuspankki rahapolitiikka ja siirtymä vapaisiin markkinoihin(48:31) Alexander Hamilton ja Yhdysvaltain rahapolitiikan alku(50:08) Federalismi ja keskitetty talouspolitiikka(51:20) Pohdintaa strategisesta Bitcoin-reservistä(52:51) Libera Suomessa ja kansainväliset libertaaripiirit(54:38) Argentiinan talouskriisit 2000-luvun alussa(56:08) Sisäpiirikeskustelu kansainvälisistä libertaaripiireistäSisäpiirissä Suomen Libera vs Alberto Benegas Lynch ja libertaarinen ajattelu ArgentiinassaKatso Sisäpirijaksot ja tue Samiahttps://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join#neuvottelija Sami Miettinen

Tällä historiallisella päivämäärällä 1920 Yhdysvaltain perustuslain 19. lisäys antoi naisille äänioikeuden, 1988 Iranilainen pakolainen Merhan Karimi Nasseri saapui Charles de Gaullen lentoasemalle, missä hän vietti seuraavat 18 vuotta, 1997 Michael Jackson esiintyi Suomessa viimeisen kerran Helsingin olympiastadionilla ja 2000 Suomen presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi vihittiin.

Kauppasodassa on tultu pois kuilun reunalta, mutta Yhdysvaltain keskuspankki on paineen alla. Pitäisikö tukea heikkenevää työmarkkinaa vai taistella yhä korkeaa inflaatiota vastaan? Yhdysvaltojen keskuspankki Fed:n pääjohtaja Jerome Powell miettii koronlaskua presidentti Donald Trumpin hengittäessä niskaan.Eri maiden keskuspankkiirit kokoontuvat Yhdysvaltojen Wyomingissa perinteiseen Jackson Hole -konferenssiin, ja Powell pitää siellä viimeisen puheensa pääjohtajana. Millaisessa tilassa Yhdysvaltojen talous, inflaatio, työllisyys ja markkinat ovat? HS Visio -podcast palaa kesätauolta. Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Tuomas Niskakangas.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Israel on siirtynyt Gazan kaupungin valtaamista koskevan suunnitelman ensimmäiseen vaiheeseen. Asevoimien mukaan Israelilla on jo ote kaupungin laitamista. Seurauksia arvioi vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump koettaa edistää Ukrainan rauhanprosessia kiireellä ja sanoo jo seuraavan vaiheen häämöttävän. Mutta suostuuko Venäjän presidentti todella tapaamaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin - ja millä ehdoilla? Keskustelemassa professorit Katri Pynnöniemi ja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Kansanedustaja Eemeli Peltosen kuolema nosti itsemurhat jälleen suureksi puheenaiheeksi. Median toimintatapoja herkissä aiheissa arvioi viestinnän professori Johanna Sumiala Helsingin yliopistosta. Itsemurhien määrästä ja ehkäisemisestä keskustelevat päällikkö Marena Kukkonen Mieli ry:stä sekä tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä. Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat illalla Suomen aikaa Washingtonissa. Mukana oli myös joukko Euroopan johtajia, muun muassa Alexander Stubb. Mitä Ukrainan kohtalosta sovittiin? Kuulemme tuoreet reaktiot Washingtonista ja Kiovasta. Tapaamisten tuloksia analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Eurooppalaisia kommentteja vetävät yhteen toimittajamme Berliinistä ja Pariisista. Lopuksi EU:n ja Euroopan roolia Ukrainan tukemisessa arvioivat europarlamentaarikot Mika Aaltola (kok.), Li Andersson (vas.) ja Ville Niinistö (vihr). Juontaja Markus Liimatainen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Ukrainan ja Euroopan kohtalo on pelilaudalla tällä viikolla. Politiikkaradio pureutuu yllätyksiin, joita on tullut Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Alaskan-tapaamisen jälkeen. Miten pitäisi suhtautua USA:n Ukrainalle vihjailemiin turvatakuisiin, jotka eivät tulisi Natolta? Miksi Yhdysvaltain presidentti Trump antaisi alueluovutuksissa Venäjälle niin paljon periksi? Onko Donbass kuin Petsamo ja Krim kuin Karjala? Aiheesta keskustelevat Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä ja johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit kohtaavat toisensa Alaskassa. Lännessä historiallista tapaamista seurataan kauhunsekaisin tuntein. Harva uskoo presidentti Donald Trumpin kykyihin painostaa presidentti Vladimir Putinia. Miksi Putinilla arvellaan olevan yliote Trumpista? Voiko arvaamattomuuteen ja intuitioon luottava diilintekijä Trump päästä niskan päälle kielipelejään pelaavasta ex. KGB-kätyristä? Pitäisikö Trumpin turvautua perisuomalaiseen saunadiplomatiaan taivutellessaan Putinia? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Ukrainan tulevaisuudesta neuvotellaan Alaskassa tänä iltana, kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat toisensa. Ennakko-odotuksia analysoivat Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen. Keskustelemme myös vuokralaisen oikeuksista tilanteessa, jossa edessä on pakkomuutto. Esimerkiksi Mikkelin kaupunki on irtisanonut asukkaiden vuokrasopimuksia vastaanottokeskuksen tieltä ja tarjonnut asukkaille uusia koteja. Miten poikkeuksellisesta asiasta on kyse? Lopuksi Ylen musiikkitoimittaja Pekka Laine käy läpi laulaja Katri Helenan 62-vuotista uraa, joka päättyy huomenna viimeiseen konserttiin Olympiastadionilla. Juontaja Pirjo Auvinen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat perjantain ja lauantain välisenä yönä Suomen aikaa Alaskassa. Trumpin puheissa tapaamiseen on ladattu historialliset odotukset tulitauosta ja rauhasta. Onko Putinin tapaaminen Trumpilta suurten riskien uhkapeliä, jossa pelipöydällä ovat sekä Ukrainan että Euroopan jako etupiireihin? Kumpi Alaskan kohtaamisessa on niskanpäällä, Trump vai Putin? Miksi Trump puhuu jo ennakkoon alueiden vaihtamisista? Trumpin ja Putinin tapaamisen asetelmia analysoivat kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta, sekä poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Tulleja siellä ja tulleja täällä, miten tullit jytisyttävär Euroopan taloutta. Tästä kärkeen. Trump ja Putin tapaavat lähiaikoina. Mitä tältä koko maailman mielenkiinnon vangitsevalta tapaamiselta on lupa odottaa? Tästä keskustellaan Ykkösaamu -podcastin aluksi Yhdysvaltain asiantuntijan Kristiina Heleniuksen ja pitkän linjan diplomaatin Rene Nybergin kanssa. Kirjeenvaihtajamme raportti sotien runtelemasta Tsadista, hirvittävästä inhimillisestä hädästä. Toisessa keskustelussa puhutaan kotouttamisesta; mitä se maksaa ja mitä rahalla saa? Valtionvarainministeri Riikka Purra halauaisi nätä rahoja napsaista. Ykkösaamu -podcastin juontaa Pirjo Auvinen.

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Onko osakemarkkinoilla käynnissä härkämarkkinan viimeinen nousu ja ovatko teknologiaosakkeet yliarvostettuja? Miten suomalaisia yrityksiä saataisiin enemmän Yhdysvaltain markkinoille?Studiossa New Yorkissa asuva analyytikko Tero Kuittinen. Jakso on kuvattu 16.7.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Teron päätyminen analyytikoksi(5:02) Matkapuhelinten alkuajat(9:49) Nokian vaikutus(11:16) Pääomasijoitusrahastot(21:57) Voiko markkinan voittaa?(25:26) Yhtiöanalyysin tekeminen(32:11) "Markkinat laskee vuoden sisään"(40:10) Tekoäly(45:49) Markkinaennuste(50:09) Kiinnostavimmat toimialat(53:14) Puolustusteollisuus(57:01) Yhdysvaltain markkinat(1:11:19) Suomalaiset VC:t(1:16:21) Ilmalaivat

✨ Mainosta Puheenaiheessa: myynti@puhemedia.fi Studiossa Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson. Jakso on kuvattu 9.7.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Kiinnostuminen Yhdysvalloista(7:11) Yhdysvaltain vaikutus Suomeen(13:44) Kulttuuri ja talous(20:16) Orjuus ja rasismi(29:13) Hyvinvointivaltio(37:43) Liittovaltion kannatus(43:10) Pääpuolueiden erot(59:46) Voluumivirstanpylväät(1:06:46) Edistystasot(1:17:15) Voluumi(1:31:09) Keskitason treenaajat(1:03:54) 1960-luvun vaikutus(1:05:23) Intiaanit(1:13:16) Uskontojen merkitys(1:17:49) Trumpin vaikutus(1:25:45) Muskin uusi puolue(1:29:38) Trump ja fasismi(1:42:54) Trumpin suosio(1:47:00) Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet(1:55:37) Journalismi

MKULTRA oli Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n salainen hanke, jossa 1950–1960-luvuilla tutkittiin mielenhallintaa, aivopesua ja erityisesti LSD:n sekä muiden huumeiden vaikutuksia ihmismieleen. Ohjelmassa tehtiin usein luvattomia kokeita potilaille, vangeille ja tavallisille kansalaisille. MKULTRA on sittemmin paljastunut yhdeksi kylmän sodan ajan synkimmistä ja kiistanalaisimmista vakoiluprojekteista.Instagram: subjektiivinentodistajaYouTube: Subjektiivinen TodistajaGmail: subjektiivinentodistaja@gmail.comLähteet:Stephen Kinzer - Poisoner in Chief: Sidney Gottlieb and the CIA Search for Mind Control (2019)Tom O'Neill - CHAOS: Charles Manson, CIA and the Secret History of the Sixties (2019).Tim Weiner - Legacy of Ashes: The History of the CIA (2007)https://vieraslajit.fi/lajit/MX.52915

Euroopan Nato-maat paisuttavat puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satojen miljardien eurojen satsausta aseisiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii sitä, millaiseen Euroopan puolustusteollisuuden uusjakoon kisa kasvavista markkinoista johtaa. Oletettavaa on, että poliittisessa keskustelussa satsaukset sosiaalimenoihin ja puolustukseen joutuvat vastakkain. Ohjelmassa haastatellut asiantuntijat pitävät viiden prosentin tavoitetta osin ylimitoitettuna. He myös näkevät vanhentuneen eurooppalaisen puolustusteollisuuden joutuvan todelliseen mankeliin. Tehostamistoimet seulovat jyvät akanoista ja ala jakautuu voittajiin ja häviäjiin. Bruegel-ajatushautomon asiantuntija Francesco Nicoli muistuttaa, että puolustusteollisuus on syvästi kansallista ja maat suhtautuvat yrityksiinsä myös hyvin mustasukkaisesti. Yhdysvaltalainen asiantuntija Max Bergmann sanoo, että Eurooppa pelkää kyllä Yhdysvaltain sitoutumista Euroopan puolustukseen, mutta Euroopassa ei puhuta juuri lainkaan puolustusrakenteiden uudistamisesta. SIPRIN tutkija Lorenzo Scarazzato taas muistuttaa, että maat, jotka käyttävät viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen tuppaavat olevaan maita, jotka käyvät sotaa tai ovat diktatuureja. Ohjelman toimittavat Heikki Heiskanen ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Matias Puumala.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on määrä tavata Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu Washingtonissa. Saadaanko Gazaan vihdoin rauha? Minkälaisessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä uudet alokkaat astuvat palvelukseen? Juontajana Mika Kriikku, tuottajana Annette Blencowe.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kiistelty lakipaketti hyväksyttiin kongressissa, kun edustajainhuone äänesti sen puolesta myöhään eilen Suomen aikaa. Samaan aikaan politiikan riitasoinnut soivat, kun Trumpin vastustajaksi kääntynyt Elon Musk uhittelee uuden puolueen perustamisella. Millaisessa ilmapiirissä Yhdysvallat viettää tämänkertaista kansallispäiväänsä, siitä kertovat Yle Uutisten Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki ja Clayton State Universityn professori Marko Maunula. Masentaako kolea kesä? Tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, kuinka Suomessa on tutkittu sään yhteyttä mielenterveyteen.

Lähi-Idässä on todistettu parin viikon aikana pikasota ja pikarauha. Israel ja Iran tekivät ilmaiskuja useita päiviä toistensa maaperälle. Yhdysvallat liittyi Israelin rinnalle juhannussunnuntaina. Operaatio Keskiyön moukari toi raskaat pommikoneet Iranin ilmatilaan. Täsmäiskujen kohteina oli kolme iranilaista ydinlaitosta. Tällä viikolla Iran ja Israel ovat taipuneet tulitaukoon presidentti Donald Trumpin johdolla. Tässä ohjelmassa keskustellaan George Washington-yliopistossa työskentelevän professori Sina Azodin arvioita siitä, mihin Lähi-Idän uusin selkkaus alueen ajoi ja mitä Iranissa tapahtuu. Entinen kenraali, INSS-laitoksen tutkija Meir Elran valottaa Israelin tavoitteita. Vihollisuuksien ytimessä on Iranin kiistelty ydinohjelma. Suomalaisasiantuntija, e entinen Säteilyturvakeskuksen johtaja Jukka Laaksonen arvioi, ettei Iranin ohjelmaa voida ulkopuolelta väkisin tuhota. Tilanne rauhoittuisi hänen mukaansa vain neuvottelujen avulla. Ulkomailla asuvat iranilaiset seuraavat kotimaansa ja lähialueen rauhattomuutta hämmentyneinä. Ohjelmassa myös katsaus Iranin ja Yhdysvaltain jännittyneisiin suhteisiin. Yhdysvallat ei kurita Iranin pappisvaltaa ensimmäistä kertaa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittavat Sampo Vaarakallio ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toimet mylläävät maailmanjärjestystä parhaillaan uuteen asentoon. Suurvalta-asetelmat, turvallisuupolitiikka ja kauppapolitiikka ovat liikkeessä, jonka lopputulos ei ole vielä näkyvissä. Mitä tekee Suomi muuttuvassa maailmassa? Politiikkaradion SuomiAreena-debatissa Porissa keskustelemassa ovat europarlamentaarikko Mika Aaltola (kok. / epp) sekä kansanedustajat Krista Kiuru (sd.) ja Eeva Kalli (kesk.). SuomiAreena-debatin juontaa Linda Pelkonen.

✨ BTCHEL-konferenssi: https://btchel.com/join Miksi Israel alkoi pommittaa Irania 12.6.2025? Onko Iranin islamistinen regiimi heikentynyt, ja mitä edellytykiä vallanvaihdolle on?Studiossa Lähi-idän kommentaattori Bijan Rezai Jahromi. Jakso on kuvattu 24.6.2025.⌚ AIKALEIMAT (0:00) Shaahin Iran(7:33) Miksi Israel iski?(10:14) Netanjahun asema(19:03) Iranin strategia(21:02) Yhdysvaltain mukaantulo(27:42) Tulevaisuuden polut(41:24) Venäjän rooli(47:47) Iranin proxyt(54:37) Moraali ja oikeus(56:56) Hormuzinsalmi

Trump lupasi olla ”rauhan presidentti”, joka vetää Yhdysvallat sodista maailmalla, mutta määräsi armeijan iskemään ennennäkemättömällä tavalla Iraniin. Mitkä kaikki vaalipuheet ja periaatteet Trump heitti romukoppaan? Miten pahasti Yhdysvallat rikkoo kansainvälisiä sääntöjä? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Trumpilla ei ollut sotatoimille YK:n turvallisuusneuvoston, mutta ei myöskään Yhdysvaltain kongressin valtuutusta? Millainen linjanmuutos Iranin pommittaminen on? Mikä Trumpin toimintaa voi selittää? Aiheesta keskustelevat kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi ja johtava tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Nato-maat kokoontuvat tänään huippukokoukseen Alankomaiden Haagiin. Tärkeimpänä tavoitteena on puolustusmenojen noston hyväksyminen. Miten yhtenäiseltä Nato näyttää? Kirjeenvaihtajamme raportti kokouspaikalta ja keskustelemassa Rinna Kullaa ja Iro Särkkä. Yhdysvaltain liittyminen Israelin rinnalle iskuihin Irania vastaan jakaa myös presidentti Trumpin kannattajia. Millaisia seurauksia iskuilla voi olla sisäpoliittisesti? Vieraanamme Benita Heiskanen. Piipahdamme myös Porissa, jossa alkaa keskustelutapahtuma Suomi-areena. Juontaja Seija Vaaherkumpu, tuottaja Anna-Maria Haarala.

NATO 5 SAK 0 prosenttia | Lindberg Valkonen | #neuvottelija 340. Kansanedustat Jarmo "Charles" Lindberg ja Ville Valkonen keskustelevat NATO:n suunnitelmista nostaa puolustusmenojen osuuden 5% bruttokansantuotteesta. SAK ehdottaa varallisuusveroa, joka on tehoton ja vaarallinen vero.(00:00) Jarmo Lindberg ja Ville Valkonen eduskunnasta(03:00) NATO:n 5 % tavoite – mistä se koostuu ja miksi se on perusteltavissa(06:00) Venäjä turvallisuusuhkana – Yhdysvaltojen roolin muutos ja Euroopan herääminen(09:00) USA:n panostukset Eurooppaan Trumpin ja Bidenin kausilla(12:00) Ukraina testikenttänä – droonisota ja strateginen oppiminen(15:00) Kiina päävastustajana – strateginen työnjako ja Etelä-Kiinan meren jännitteet(18:00) Musk: Droonit voittavat F-35:n Lindberg: pötypuhetta(21:00) Droonien käyttö Ukrainassa – eivät korvaa miehitettyjä koneita(24:00) Suomen hajautettu puolustusstrategia ja kallioiden sisään suojatut hävittäjät(27:00) Monimutkainen sodankuva – Ottawan jalkaväkimiinat ja kybersota(30:00) Hankintojen tehokkuus ja puolustusinflaatio – Stinger-esimerkki(33:00) Varusmiespalvelus ja reservi osana 5 % BKT-laskentaa?(36:00) Reservin tarkka määritelmä – ei miljoonaa sotilasta vaan 280,000 reservi(39:00) EU:n Safe-mekanismi ja Rearm Europe – budjettivallankäyttö puolustuksessa(42:00) Saksa EU:n avainpuolustaja – Ranska ja Puola tukiroolissa(45:00) Varallisuusveron tehottomuus – miljardien tarpeet vs sadat miljoonat(48:00) Suomen verotus liian kireää – kasvun este verotuksen kohdentumisessa(51:00) Norjan ja Britannian veronkiritykset eivät toimi, Ruotsin veroliberalismi toimii(54:00) Samin talousoptimismi 2025 – korkojen lasku ja kysyntäpotentiaali(57:00) Ukrainan sodan tulevaisuus – ei vielä tulitauon merkkejä(60:00) Yhdysvaltain aseavun epävarmuus – Venäjän talouden romahdus mahdollinen?(63:00) Sami puolustaa Kalevankatua rynkky kädessäSisäpiirissä keskustellaan Suomen reservistä ja sen ulkopuolisesta kyvyykkydestä

Israel ja Iran jatkavat iskujaan toisiaan vastaan, ja samalla uhittelu kovenee. Nyt odotetaan myös Yhdysvaltain reaktioita ja mahdollista liittymistä iskuihin Israelin rinnalle. Asiantuntijamme keskustelevat erilaisista skenaarioista. Monilla työntekijöillä alkaa juhannuksena kesäloma: kerromme, miten lomasta voisi saada mahdollisimman palauttavan. Lopuksi vielä asiaa turvallisesta juhannuksenvietosta vesillä. Juontaja Linda Vettanen, tuottaja Anna-Maria Haarala.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin maahanmuutto- ja karkotuspolitiikkaa vastustavat mielenosoitukset ovat velloneet Los Angelesissa miltei viikon. Presidentti Trump on määrännyt kaupunkiin 4 000 kansalliskaartilaista ja satoja merijalkaväen sotilaita. Rikkovatko Trumpin kovat otteet, kansalliskaartin lähettäminen ja ratsiat perustuslakia? Osuvatko syytökset Trumpin hallinnon fasismista ja militarismista oikeaan, vai ovatko ne ylilyöntejä? Mitä suositun Tiktok-vaikuttajan kiinniotto ja maasta poistaminen, sekä tapauksesta käyty jyrkkä some-keskustelu, kertovat Yhdysvaltain poliittisesta nykyilmapiiristä? Toistuuko Los Angelesin mellakoissa Yhdysvaltain historian suuri konflikti – siirtolaiskysymys? Los Angelesin tapahtumia analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen sekä tutkijatohtori Pekka Kolehmainen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta. Toimittaja on Tapio Pajunen.

Trumpin hallinto haluaa karkottaa Yhdysvalloista vuodessa jopa miljoona siirtolaista. Osa halutaan viedä kolmansiin maihin kuten El Salvadoriin ja Etelä-Sudaniin. Ohjelmassa käydään El Salvadorissa kuulemassa, millaisiin oloihin Yhdysvalloista karkotetut sikäläisissä vankiloissa joutuvat. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan useita on karkotettu riittämättömin perustein. Tunnetuin El Salvadoriin karkotetuista, Marylandin osavaltiossa asuva Kilmar Abrego Garcia poistettiin maasta ilman rikossyytä, teknisen virheen vuoksi. Korkein oikeus on edellyttänyt Trumpin hallintoa auttamaan hänen palauttamisessaan; näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Siirtolaislainsäädännön asiantuntijoiden mukaan Trumpin hallinto uhmaa monessa maahanmuuttopolitiikan kiristystoimessaan nyt Yhdysvaltain perustuslakia. Se on ennätykselliseen tahtiin antanut presidentin asetuksia siirtolais- ja maahanmuuttopolitiikan kiristämiseksi. Monet toimista ovat parhaillaan oikeuslaitoksen punnittavina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa käydään läpi, millaisessa myllerryksessä Yhdysvaltain maahanmuutto- ja siirtolaispolitiikka nyt on. Ohjelman ovat toimittaneet Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pitkien valtionlainojen korot ovat kohonneet selvästi kevään aikana.Esimerkiksi Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko on noussut korkeimmilleen sitten vuoden 2007. Samanlaista värinää näkyy muuallakin korkomarkkinoilla. Pitkät korot kipuavat niin Japanissa, Britanniassa kuin Suomessakin.Perustavanlaatuinen huoli sijoittajien piirissä on se, että valtiot ovat velkaantuneita ja velkaantuvat jatkuvasti lisää. Suuret velkataakat, holtiton taloudenpito ja vaisu talouskasvu ovat vaikea yhdistelmä.”Yhdysvaltain liittovaltio joutuu lainaamaan suunnilleen joka neljännen dollarin, jonka se käyttää” toimittaja Tuomas Niskakangas kertoo HS Visio -podcastissa.Kuuntele tarkemmin podcastista, miksi sijoittajat ovat huolissaan valtioiden velkaantumisesta ja miksi korot kohoavat juuri nyt. Studiossa toimittajat Alex af Heurlin ja Tuomas Niskakangas. Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on valmis tapaamaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin rauhanneuvotteluissa Istanbulissa. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin pyrkimyksenä on ollut saada Turkissa aikaiseksi ensimmäinen suora neuvottelu Ukrainan ja Venäjän välillä sitten sodan alkamisen. Onko Putinin vitkuttelu sabotoimassa Trumpin kätiöimät aseleponeuvottelut? Onko Putinilla suorissa neuvotteluissa enemmän hävittävää kuin voitettavaa? Onko kuluva viikko ratkaisevassa asemassa Trumpin käynnistämän Ukrainan rauhanprosessin kannalta? Vieraina ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sekä valiokunnan jäsenet Pekka Haavisto (vihr.) ja Pia Kauma (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvalloissa Trumpin hallinto on ryhtynyt leikkaamaan yliopistojen rahoitusta. Leikkauksia ja rahoitusjäädytyksiä on perusteltu juutalaisvastaisuuden kitkemisellä. Arvostelijoiden mukaan se on kuitenkin vain tekosyy yliopistojen rankaisemiseen, sillä perimmäinen motiivi olisi yrittää saada yliopisto-opetus hallinnon ideologiaa tukevaksi. Ohjelmassa haastatellaan lukuisia yhdysvaltalaisprofessoreita, miten Trumpin hallinnon leikkaukset heidän yliopistoissaan näkyvät. Lisäksi kaksi Suomessa toimivaa professoria arvioi, kuinka Yhdysvaltain yliopistojen kuristamisella on myös rajat ylittäviä vaikutuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa pohditaan, mitä yliopistojen leikkaukset ovat Yhdysvalloille tekemässä. Ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Panu Willman.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin asettama määräaika Venäjän ja Ukrainan aselevolle on kulumassa umpeen. Viikko sitten Trump sanoi toivovansa sopimusta aselevosta viikon kuluessa. Mikä on Venäjän tavoite Trumpin painostamassa prosessissa? Rauhanprosessia analysoi Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Presidentti Donald Trump on toistuvasti puhunut Kanadasta mahdollisena Yhdysvaltain 51. osavaltiona. Trumpin uhmakkaat laajentumispuheet ja tuontitullit ovat mullistaneet Kanadan vaaliasetelmat. Kanadalaiset ovat kannatuskyselyiden mukaan äänestämässä vaalivoittoon nykyisen pääministeripuolueen, liberaalit, jotka ovat tiukasti nousseet puolustamaan Kanadan valtiosuvereniteettia. Ohjelmassa kuullaan kanadalaisäänestäjien tuntoja vaalien alla. Ohjelmassa haastateltavien kanadalaisasiantuntijoiden mukaan konservatiivit ovat epäonnistuneet vastaamaan Trumpin mullistamaan poliittiseen tilanteeseen. Vielä vuoden alussa, ennen Trumpin virkaanastumista näytti, että oppositiossa olevat konservatiivit purjehtivat vaaleissa selvään voittoon. Lopuksi kysytään kanadalaiselta arktisen alueen tutkijalta, miten jännitteisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Suomi ja Kanada voisivat paremmin tehdä yhteistyötä arktisella. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin julistamassa maailmanlaajuisessa tullisodassa kuultiin pääsiäsiviikon alkaessa jälleen ristiriitaisia lausuntoja. Ensin Trump peruutti tulleista, jotka koskivat Kiinasta tuotavia älypuhelimia ja tietokoneita. Päivää myöhemmin Trump kertoi höllennyksen olevan väliaikaista. Mikä on Trumpin tullisodan seuraava askel? Onko Trump vapaudenpäivän tullien jatkoksi vetämässä mattoa dollarin alta? Tullisodan tulevia käänteitä ennakoivat Suomen pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen ja Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerich. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tullit tulivat ja menivät. Kurssit romahtivat ja nousivat. Sijoittaja yrittää pysyä mukana, kun Donald Trump postaa outoja, korkokäyrät sulavat ja Kiina uhkaa kostolla.HS Visio -podcastissa puretaan auki kauppasodan logiikka – ja logiikan puute. Yhdysvaltain valtionlainamarkkina on alkanut pettää alta. Kun turvallisimmaksi ennen koettu sijoitus horjuu, koko maailmantalous horjuu mukana.Studiossa toimittajat Elina Lappalainen ja Alex af Heurlin sekä HS Taloustoimituksen esihenkilö Joonas LaitinenJakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti uusia tulleja ”vapaudenpäivänä”, kuten Trump tullien päätöspäivää luonnehti. Kiinalle ja Euroopan unionille Trump määräsi korotetut tullit. Kiinalle 34 prosentin tuontitullin ja EU:lle 20 prosentin tullin. Muille maille Trump määräsi 10 prosentin tuontitullit. Kostaako Eurooppa Trumpin tullipäätökset? Onko Trumpin tullipäätös jättimäistä uhkapeliä vai puhdasta neuvottelutaktiikkaa? Kauppasodan todennäköisyyttä ja EU:n vastatoimia arvioivat europarlamentaarikot Pekka Toveri (kok. / epp), Sebastian Tynkkynen (ps. / ecr) ja Merja Kyllönen (vas. / left). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump toisti viime viikolla, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Grönlanti haltuun. Pitääkö nyt varautua siihen, että Yhdysvallat voi käyttää voimakeinoja Grönlannin saamiseksi? Tasavallan presidentti Aexander Stubb pelasi golfia Trumpin kanssa viikonloppuna. Menikö Stubbin viesti Venäjästä perille? Onko Trump muuttamassa suhtautumistaan Venäjään kun hän sanoo, että on hyvin vihainen presidentti Vladimir Putinille? Haastattelussa Nordic West Officen toimitusjohtaja Charly Salonius-Pasternak ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Iro Särkkä. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Maailmanpoliittisessa myllerryksessä ydinaseiden hankkimista pohtii yhä useampi maa. Euroopassa esimerkiksi Puola puntaroi omaa ydinasetta. Ydinasepohdintoja on vauhdittanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, mutta myös epävarmuus Yhdysvaltain sitoutumisesta ydinasesateenvarjoonsa eli Euroopan suojaamiseen ydinaseillaan. Trumpin transatlanttisia suhteita koettelevan politiikan myötä tästä on herännyt huolta. Euroopassa pyritään oman ydinasesateenvarjon vahvistamiseen Euroopan ydinasevaltioiden Britannian ja Ranskan kautta. Ohjelmassa kuullaan, millaiset ovat niiden ydinasekapasiteetit ja valmiudet laajentaa ydinpelotettaan muualle Eurooppaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, onko maailma siirtynyt ydinaseiden leviämisen aikaan. Lisäksi pohditaan, voisiko Ruotsi aloittaa uudelleen ydinohjelmansa. Ruotsi irtisanoutui oman ydinaseen kehittämisestä allekirjoitettuaan ydinsulkusopimuksen vuonna 1968. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin otteet ensimmäisen kahden kuukauden aikana saavat jopa Puolan ja Unkarin oikeusvaltio-ongelmat kalpenemaan, väittää Harvardin professori Steven Levitsky Yhdysvaltain poliittisesta tilanteesta Trumpin toimien keskellä. Onko Trumpin hallinto laukaissut Yhdysvalloissa perustuslaillisen kriisin, jossa maan poliittiset perustukset järisevät pohjia myöten? Onko maalla edessä Unkaria vakavampi oikeusvaltiokriisi? Mitä Euroopassa pitäisi ajatella presidentistä, jonka hallinto vaikuttaa tuoreen Signal-skandaalin perusteella ajattelevan, että Eurooppa on luuseri, jota suuri ja mahtava Yhdysvallat jostain syystä suojelee. Vieraina ovat Yhdysvaltain idea -teoksen kirjoittaja, emeritusprofessori Markku Henriksson sekä Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Markkinoilla on nähty alkuvuonna poikkeuksellisia liikkeitä. Yhdysvaltain pörssit ovat notkahtaneet, mutta Euroopan pörssit ovat kehittyneet hyvin vahvasti. Vastaavaa ei ole nähty vuosikausiin.Onko kyseessä pysyvä käänne? Ottavatko markkinat vihdoin tosissaan Donald Trumpin puheet? Entä miten Trumpin tullit osuvat suomalaisyhtiöihin?HS Visio -podcast perkaa viikon ajankohtaisimmat aiheet taloudesta ja teknologiasta. Studiossa toimittaja Alex af Heurlin ja vieraana OP:n pääanalyytikko Antti Saari.Jakson leikkasi Jonne Piltonen. HS Visio -podcastin tuottaja on Tuomas Peltomäki.

Korjaus: Ukrainan presidentin Volodymir Zelenskyin ei ole määrä tavata Yhdysvaltain ulkoministeriä Saudi-Arabiassa, toisin kuin uutisissa kerroimme.

Kun Juha on juhlimassa SDP:n "vääjäämätöntä vaalivoittoa", Sini ja Matti käyvät viikon uutiset läpi nopeassa hitti vai huti -hengessä. Hallituksen täyskäännökset verotuksessa – hitti vai huti? (1:11) Kanki-Kaikkonen Keskustan johdossa vaalikeväänä – hitti vai huti? (9:36) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi, että raippavero ei ole ihmisoikeuksien polkemista – hitti vai huti? (15:14) Yhdenvertaisuusvaltuutettu sanoi Perussuomalaisia rasistisiksi – hitti vai huti? (22:12) Suomen korkein poliittinen johto uskoo edelleen Suomen ja Yhdysvaltain erityiseen suhteeseen – hitti vai huti? (28:02) Macron tarjoaa ranskalaista ydinasetta koko Euroopan turvaksi – hitti vai huti? (33:24)

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Saksan vaalivoittaja Friedrich Merz latasi vaali-iltana täyslaidallisen Trumpin Yhdysvalloista ja presidentti Trumpin hallinnon jäsenten sekaantumisista Saksan vaaleihin. Merz kyseenalaisti lausunnossaan myös puolustusliitto Naton tulevaisuuden. Repeääkö railo Yhdysvaltain ja Euroopan välille myös Natossa? Ryhtyvätkö saksalaiset ajamaan Naton rinnalle itsenäistä eurooppalaista puolustusta? Voiko Suomi täysimääräisesti luottaa Naton ja Yhdysvaltain ydinpelotteen turvaan? Onko puolustusselonteko kirjoitettava Trumpin hallinnon Nato-lausuntojen takia uusiksi? Allekirjoittaako Ukrainan presidentti Zelenskyi mineraalisopimuksen Trumpin kanssa niin sanotusti veitsi kurkulla? Yhdysvaltain ja Euroopan liittolaissuhteiden kriisiytymistä analysoivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen, sekä tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Yhdysvaltain ufoprojektit ovat mediassa paljon esillä, mutta todellisuudessa ainoa tieteellisesti ufohavaintoja tutkiva hanke koko maailmassa on Ranskan avaruushallinnon CNES:in GEIPAN. Yleisö voi lähettää omituisia havaintojaan heille, ja asiantuntijat katsovat mistä on kyse. Suurin osa havainnoista voidaan saman tien - jopa automaattisesti - todeta lentokoneiksi tai tähtitaivaan luonnollisiksi ilmiöiksi, mutta pieni osa on oikeasti kummallisia. Ranskalaisilla onkin vakuuttava paketti tietoa siitä, mitä kaikkea omituista taivaalla tapahtuu – ja miten havainnot ovat muuttuneet vuosien varrella. Haastateltavina ovat GEIPAN-toimiston johtaja Frédéric Courtade sekä toimiston apuna toimivat vapaaehtoiset Pascal Guillaumes ja Antoine Cousyn. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.