Podcasts about yhdysvaltain

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu amerikkalaisille. Miten Trump vakuuttelee puolueensa kannattajia syksyn välivaaleja ajatellen? Yhdysvalloista raportoi toimittaja Juri von Bonsdorff. Pääministeri Petteri Orpo puolustaa kritisoitua Helsingin Garden-hanketta kasvutoimena. Onko hallitus käyttänyt veronmaksajien euroja niin, että Suomen talous lähtee vihdoin nousuun? Keskustelemassa Laboren ennustepäällikkö Juho Koistinen ja Elinkeinoelämän keskusliiton Talous ja tutkimus -vastuualueen johtaja Sami Pakarinen. Albaniassa on toukokuusta asti ollut laajoja mielenosoituksia, joissa vastustetaan korruptiota sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin perheen kaavailemaa luksuslomakeskusta. Mikä tekee protesteista poikkeuksellisia? Tiranassa on paikalla Euroopa-kirjeenvaihtaja Anna Karismo. Mitä asuminen nyt maksaa, ja mitä asunnon vuokraamisessa ja ostamisessa kannattaa nyt huomioida? Keskustelemassa Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola sekä Suomen Pankin ryhmäpäällikkö Juhana Siljander. Uusi kansalaisaloite vaatii perusopetuslakiin velvoitetta säännöllisestä ja ikätasoisesta peruselvytysopetuksesta kaikille peruskoulun oppilaille. Mikä opetuksen tilanne on tällä hetkellä, ja miksi tällaiselle opetukselle olisi tarvetta? Haastattelussa Helsingin yliopiston lastentautien apulaisprofessori Emmi Helle Tuottaja Ella Haura. Juontaja Mari Sarolahti. Toimittajina Lasse Pyhtilä ja Lotta Lautala.

Pasi Heikura selvittää Yhdysvaltojen osavaltioiden nimien taustoja yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamon kanssa. Ohjelmassa ihmetellään myös, mitä tapahtuu, kun ilma lähtee pihasta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt sotilasliitto Naton huippukokouksista dramaattisia näytöksiä. Tämän viikon Ankaran-huippukokoukseen Trump toi mielipahansa Grönlannin kontrollista ja liittolaisten haluttomuudesta osallistua sotaan Irania vastaan. Trump myös uhkasi katkaista kauppasuhteet Espanjaan, joka ei ole innokas nostamaan puolustusmenojaan. Eurooppalaiset liittolaiset saivat jännittää Trumpin mielialaa mutta saattoivat lopulta huokaista helpotuksesta, kun kokous päättyi sopuisissa tunnelmissa. Trumpin äkkipikainen politiikka pakottaa eurooppalaisia Nato-maita ottamaan aiempaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma pohtii, mitä Trump Natolta haluaa. Ohjelman ovat toimittaneet Maria Stenroos, Rain Kooli ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Katri Koivula. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Naton vuosittainen huippukokous alkaa tänään Turkin Ankarassa. EU-kirjeenvaihtaja Hannele Muilu kertoo, mitä kokoukselta odotetaan. Nato-kokouksen yhteydessä järjestetään puolustusteollisuusfoorumi, jossa on mukana monia suomalaisyrityksiä. Millaisia vientinäkymiä tapahtuma avaa Suomelle? Haastattelussa Business Finlandin johtava asiantuntija Markus Ranne. Venäjä on kiihdyttänyt iskujaan Ukrainaan, ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump palasi hieromaan rauhaa soittamalla puhelun Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Millainen on Ukrainan tilanne, ja vaikuttaako Naton huippukokous rauhanneuvotteluihin? Keskustelemassa Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi sekä Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Sinikukka Saari. Ranskassa selviää tänään, voiko laitaoikeistopuolue Kansallisen liittouman keulahahmo Marine Le Pen asettua ehdolle presidenttikisaan. Paikalla Pariisissa on Ranskan-toimittaja Miina Väísänen. Käynnissä olevat jalkapallon MM-kisat ovat tavoittaneet pelkästään Ylen kanavilla jo yli kolme miljoonaa suomalaista. Kisojen kuumimmista ilmiöistä, kuten norjalaispelaaja Erling Haalandista, sekä jalkapallon fanituskulttuurista ovat keskustelemassa urheilumuseo Tahdon intendentti Jouni Lavikainen sekä Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sami Koskelainen. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Mari Sarolahti. Toimittajina Seppo Kivimäki, Tuukka Tervonen, Satu Heikkilä ja Lasse Pyhtilä.

Yhdysvalloissa vietetään viikonloppuna itsenäisyyspäivää sekä maailman suosituimman poptähden Taylor Swiftin häitä. Tulevista juhlallisuuksista kertoo Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Mikä on demokratian tila Yhdysvalloissa, kun maa täyttää 250 vuotta? Keskustelemassa professori Benita Heiskanen Turun yliopiston John Morton -keskuksesta sekä Helsingin Sanomien entinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja, toimittaja Elina Väntönen. Yhdysvaltojen ja Iranin presidenttien kaksi viikkoa sitten allekirjoittama aiesopimus ei tuonut rauhaa Lähi-itään. Iranissa järjestetään viikonloppuna helmikuussa kuolleen ylimmän johtajan Ali Khamenein hautajaiset. Paikan päällä Teheranissa on ulkomaantoimittaja Antti Kuronen. Varhaislapsuudessa koiran kanssa olleet lapset ovat keskimäärin muita lapsia terveempiä. Millaisia terveyshyötyjä lemmikeistä saa? Keskustelemassa Kennelliiton toiminnanjohtaja Pirjo Onza sekä lastenlääkäri Jenni Mäki. Suomessa eletään tänä viikonloppuna festarikesän huippuaikaa. Millaista säätä on eri puolille maata on luvattu ja miten siihen kannattaa varautua? Haastattelussa meteorologi Eevi Silvennoinen Ilmatieteen laitokselta. Tuottaja Ella Haura. Juontaja Mari Sarolahti. Toimittajina Riikka Kajander ja Lotta Lautala.

Pandemia muutti maailman.Mutta entä jos pandemian alkuperää selvittäneet instituutiot eivät vain epäonnistuneet totuuden löytämisessä?Entä jos joillakin niistä oli syy estää totuuden paljastuminen?Jari Kuikanmäen Origins of Coronavirus seuraa jälkiä Wuhanin laboratorioista Yhdysvaltain rahoittamaan vaaralliseen koronavirustutkimukseen, sotilaallisiin yhteyksiin, salassa pidettyihin operaatioihin ja suurvaltapolitiikan ylimmille tasoille.Kyse ei ole vain siitä, mistä virus sai alkunsa.Kyse on myös siitä, mitä Wuhanissa tehtiin, ketkä toiminnan mahdollistivat ja miksi niin moni vaikutusvaltainen taho tarvitsi saman selityksen pandemian alkuperästä.Miksi varoitukset mahdollisesta laboratorioperäisestä alkuperästä sivuutettiin?Miksi vaarallista tutkimusta rahoitettiin kansainvälisten välikäsien kautta?Miksi aihetta tutkineita toimittajia, tutkijoita ja kansalaisia leimattiin salaliittoteoreetikoiksi jo ennen kuin ratkaisevat asiakirjat olivat julkisia?Ja ketä suojeltiin, kun keskustelun rajat määriteltiin niissä samoissa instituutioissa, joiden oma toiminta oli tarkastelun kohteena?Kuuden vuoden tutkimustyöhön ja satoihin lähteisiin perustuva Origins of Coronavirus kokoaa tutkimusjulkaisut, viranomaisasiakirjat, sähköpostit, rahoitustiedot ja tapahtumaketjut yhdeksi dokumentoiduksi kokonaisuudeksi.Teos ei tarkastele pandemiaa vain lääketieteellisenä arvoituksena.Se tarkastelee sitä myös suurvaltapolitiikan, kansallisen turvallisuuden, sotilaallisesti kytkeytyneen tutkimuksen ja instituutioiden itsesuojelun kysymyksenä.Kun lähes kaikki vaikutusvaltaiset instituutiot puolustavat samaa kertomusta, siihen voi olla kaksi syytä:Todisteet ovat kiistattomat.Tai kertomuksen murtuminen olisi liian vaarallista.Mitä Wuhanissa todella tapahtui?Kuka tiesi?Kuka vaikeni?Ja ketä vaikenemisella suojeltiin?Tilaa Jari Kuikanmäen teos Origins of Coronavirus: Wuhan, the Secret Research That Sparked the Pandemic, and the Cover-Up of the Century:https://a.co/d/06qlF6y3

Iskut siviilikohteita vastaan ovat lisääntyneet konfliktialueilla. Elintärkeä vesi voi olla sekä sodan syy että seuraus. Tällä viikolla Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa tarkastellaan veden merkitystä geopolitiikassa. Esimerkiksi Persianlahden maat ovat havahtuneet vesivarojen haavoittuvuuteen Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin sodan myötä. YK-yliopiston professori Kaveh Madani kertoo sodan olleen herätys koko alueelle. Suolanpoistolaitoksista ja matkailusta riippuvaisella alueella vedenpuhdistamot voivat välttämätön osa väestön hyvinvointia. Afrikassa elinolot ovat vaikeat monin paikoin kuivuuden vuoksi. Vesi on aseellisille ryhmille myös kiristyksen ja kontrollin väline. Niinpä Suomen edistämällä vesidiplomatialla on sijansa epävakaina aikoina. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimitti Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvallat hyökkäsi Iraniin tavoitteenaan maan hallinnon kaataminen, mutta sota näyttää olevan päättymässä Yhdysvaltain tappioon. Kuka voittaa ja kuka häviää ja millaista roolia öljy lähi-idän sodissa näyttelee? Aiheesta ovat puhumassa Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Suoraa puhetta johtaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina Juha Itkonen, Petja Kopperoinen ja vierailijana Pekka Vahvanen. Pekka Vahvanen haluaa kuulla ajatuksia miljonääriverosta. Elon Musk pääsi vastikään otsikoihin nousemalla maailman ensimmäiseksi biljonääriksi. Varallisuuden lipuessa yhä harvempien käsiin, on joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa otettu käyttöön miljonäärivero. Miten tästä ajatellaan: ratkaisisiko se eriarvoistumisen ongelmaa vai karkottaisiko miljonäärivero kaikki rikkaat siltä alueelta, jossa sitä perittäisiin? Petja Kopperoinen on huomannut, ettei Pride-aika näy firmoissa entiseen tapaan. Vielä pari vuotta sitten moni yritys veti kesäkuuksi sateenkaarilipun salkoon, antaen Priden näkyä ja kuulua. Samalla yhteiskunnan keskusteluilmapiiri sateenkaarivähemmistöjä kohtaan tuntuu koventuneen. Onko se saanut yritykset himmailemaan? Juha Itkonen lyö pöytään ihan uuden termin: aatekimppuuntuminen. Alkuaan toimittaja Eeropekka Rislakin luomalla termillä tarkoitetaan aktivismin kasautumista ja sitä kautta heikentymistä. Kun kaikki aktivismi kietoutuu yhteen, saattaa yksittäisten asioiden edistäminen olla vaikeampaa. Onko tämä ilmiö tunnistettavissa ja voiko sitä väistää?

Ristiriitaiset tiedot Yhdysvaltain ja Iranin solmimasta aiesopimuksesta herättävät hämmennystä Euroopassa. Presidentti Trumpin mukaan Iran on suostunut ydinohjelmansa alasajoon. Iran väittää päinvastaista. Saiko Trump Iranilta köniin suostuttuaan tulitaukoon? Entä saiko Eurooppa Trumpilta köniin suostuttuaan EU-USA -kauppasopimukseen? – Kyse ei ollut 6 - 0 häviöstä, vaan prosenteissa 15 - 0 häviöstä EU:lle. Sopimus on erittäin epätasapainoinen ja se on myönnettävä. Se tulee heikentämään EU:n kilpailukykyä, sanoo europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.) kauppasopimuksesta Politiikkaradiossa. Onko EU liberalisoimassa geenimuunneltuja kasvilajikkeita rajoittavaa lainsäädäntöä hyväkysmällä uusia genomitekniikoita? Suljetaanko deepfake-alastonkuvia levittävät alustat Euroopassa? Strasbourgin radiostudiossa aiheista keskustelevat europarlamentaarikot Li Andersson (vas. / left), Pekka Toveri (kok. / epp) ja Elsi Katainen (kesk. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Iran ja Yhdysvallat ovat päässeet sopuun taisteluiden lopettamisesta. Mitä sovusta tiedetään, kuinka kestävällä pohjalla se on ja mitä Yhdysvalloille jäi käteen kuukausia kestäneestä sodasta? Keskustelemassa Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin Yliopistosta. Yhdysvalloista raportoi Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki. Pienituloisuus on monen pienyrittäjän arkea. Mitä heidän tukemisekseen voitaisiin tehdä ja miten pienyrityksiä voitaisiin auttaa kasvu-uralle? Puhelimessa professori Matti Muhos Oulun yliopistosta. Kunnat hankkivat yhteensä miljardeilla euroilla vuosittain tavaroita ja palveluita kuten kiinteistönhuoltoa, siivousta, ruokahuoltoa ja tietotekniikkaa. Nyt näiden hankintojen tekeminen muuttuu. Eduskunnan viime viikolla hyväksymällä hankintalain uudistuksella tavoitellaan säästöjä ja avoimempia markkinoita. Toteutuvatko nämä tavoitteet ja mitä muutos tarkoittaa palveluille ja yrittäjille? Studiossa vieraina ovat Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki ja Elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala Suomen yrittäjistä. Miten kannattaa huolehtia siitä, että juhannusherkut pysyvät syömäkelpoisina kaupan hyllyltä aina ruokapöytään asti? Marttojen johtava asiantuntija Niina Silander kertoo vinkit ruokien säilyvyyteen ja hyvään hygieniaan mökkiolosuhteissa. Juontajana Linda Vettanen. Tuottajana Rasmus Montonen. Toimittajina Heta Ylitie, Riikka Kajander ja Veera Nikkilä.

Iranin armeija on ilmoittanut keskeyttävänsä iskut Israeliin. Se kuitenkin varoittaa, että iskut jatkuvat kovempina, mikäli Israel jatkaa hyökkäystään Libanonissa. Israel iski eilen eri puolille Irania vastalauseena Iranin sunnuntaiseen ohjusiskuun. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kehottanut osapuolia lopettamaan sotimisen, mutta tehoaako se. Haastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Juha Mäkelä. Millaista oli Suomen Nato-liittymisen valmistelu ja päätöksenteko? Valtiontalouden tarkastusviraston laatimasta arvioinnista kertoo ylitarkastaja Juho-Matti Paavola. Tallinnassa järjestetään tänään Pohjoismaiden ja Baltian maiden huippukokous, jossa maitaan edustavat pääministerit. Aiheina ovat Ukraina ja Euroopan turvallisuus, puolustusteollinen yhteistyö sekä kilpailukyky ja tekoälyn hyödyntäminen. Millaista yhteistyötä maat tekevät? Tallinnasta raportoi toimittaja Rain Kooli ja studiossa aiheesta keskustelevat professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Kanta-Hämeessä Jokioisilla otetaan tänään käyttöön Luonnonvarakeskuksen uusi tutkimusnavetta. Noin kymmenen miljoonan euron investoinnin avulla pyritään löytämään keinoja jalostaa terveempiä ja ilmastoa vähemmän kuormittavia lehmiä. Toimittaja Mika Moksun haastattelussa on Luonnonvarakeskuksen ryhmäpäällikkö Heidi Leskinen. Juontaja Seija Vaaherkumpu. Tuottaja Anna-Maria Haarala, toimittajat Anssi Väisänen ja Riikka Kajander.

Libanon on joutunut vaikean humanitaarisen kriisin keskelle, Israelin käydessä sotaa Hizbollahia vastaan. Maan väestöstä jopa viidennes on joutunut maan sisäisiksi pakolaisiksi. Osa majoittuu teltoissa pääkaupungissa Beirutissa. Libanonissa nähdään jo merkkejä Hizbollahin tuen horjumisesta sodan tuhojen keskellä. Ohjelmassa haastateltava libanonilaisprofessori arvioi, että Libanonin hallitus ei kuitenkaan kykene riisumaan Hizbollahia aseista, koska sisällissodan riski on olemassa. Ohjelmassa jututetaan myös tunnettua kristittyä libanonilaistoimittajaa, jota Hizbollah on yrittänyt surmata. Hän uskoo, että menossa on Hizbollahin viimeinen taisto. Israel on tällä viikolla edennyt joukkoineen syvemmälle Libanoniin sitten vuoden 2000 ja vallannut strategisesti tärkeän Beaufortin linnan. Israelilainen ulkopolitiikan kommentaattori arvioi, että pääministeri Benjamin Netanjahua motivoi moni asia operaatioon, esimerkiksi halu sabotoida Iranin ja Yhdysvaltain rauhanneuvottelut. Yhdysvaltalaisasiantuntijan mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Netanjahun välille on syntynyt railo suhtautumisessa rauhaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Stig Björklund perusti Savoxin 1982 ratkaistakseen yhden ongelman: miten savusukeltaja kommunikoi maskin läpi.Neljäkymmentä vuotta myöhemmin yhtiö myy viestintäjärjestelmiä Yhdysvaltain erikoisjoukoille ja Suomen puolustusvoimille. Nyt yhtiö on aikeissa listautua Helsingin pörssiin. Tavoitteena on noin 160 miljoonan arvostustaso ja 30 miljoonan osakeanti.Toimitusjohtaja Jerry Kettunen kertoo, mitä tähän asti varsin tuntematon Savox oikeasti tekee: käyttöliittymän sille, miten sotilas, palomies tai poliisi käyttää radioitaan hanskat kädessä ja kypärä päässä.Kettunen myös vastaa suoraan: Israelissa tai Saudi-Arabiassa ei ole asiakkaita.Helsingin pörssissä on puolustusalan buumi, mutta onko sen huippu jo nähty?Studiossa Kettusen kanssa toimittaja Elina Lappalainen. Jakson leikkasi Jonne Piltonen.

Miksi Suomi menee mukaan USA:n johtamaan Pax Silica -tekoälyliittoumaan, vaikka EU ei ole vielä tehnyt siitä päätöstä? Haastattelussa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Joonas Mikkilä. Mikkilä pitää hyvänä, että Suomi lähti mukaan Pax Silicaan, koska yritykset voivat hyötyä siitä, mutta myöntää, että siihen liittyy myös riskejä. Riskinä voi olla USA:n sitoutumisen heikkeneminen Pax Silica -yhteistyöhön pitkällä aikavälillä, tai EU-linjan hajoaminen. Aloitteen epäselvä sisältö herättää Euroopassa epäluuloja. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei herätä kaikissa suurta luottamusta, koska hänen toimintaansa pidetään arvaamattomana. Suomi ja Ruotsi ovat kuitenkin jo allekirjoittaneet Pax Silica -aloitteen, mutta esimerkiksi Ranska on vastustanut sitä. Hollannin esimerkki voi olla varoittava. Hollannissa toimiva kiinalaisomisteinen siruyhtiö Nexperia joutui Yhdysvaltojen vientirajoitusten piiriin. Kun Hollannin hallitus yritti ratkaista tilanteen ottamalla Nexperian valtion ohjaukseen, Kiina vastasi omilla siruvientirajoituksillaan. Voiko Suomi joutua myös vastaavaan tilanteeseen USA:n ja Kiinan välissä? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Huhut Yhdysvaltain ja Iranin sovusta aseleponeuvotteluissa pyörivät julkisuudessa. Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion mukaan maailma saattaa kuulla hyviä uutisia. Heitetäänkö Hormuzinsalmeen maailmankaupan pelastusrengas, vai pakottaako kiire Trumpin hyvästä diilistä pahaan diiliin? Iranin ja Yhdysvaltain neuvotteluita arviovat Risto E. J. Penttilä European Business Leaders' Convention -verkostosta sekä Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkailu Kuubaa kohtaan kiihtyy. Mihin hän pyrkii? Vieraina projektitutkija Nadia Nava Contreras Turun yliopistosta ja vapaa toimittaja Anna Heikkinen. Miten vanhusten hoivaa valvotaan ja onko valvonta riittävää? Keskustelemassa yksikön päällikkö Nina Oresmaa Lupa- ja valvontavirastosta ja ikäihmisten palveluiden vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen Kanta-Hämeen hyvinvointialueelta. Juontajana Mari Sarolahti, toimittajana Satu Heikkilä, tuottajina Annette Blencowe ja Petri Kejonen.

Tällä historiallisella päivämäärällä Levi Strauss sai patentin farmarikankaisille työhousuille eli farkuille. Tyynellämerellä Bikini Atollilla nähtiin Yhdysvaltain ensimmäinen vetypommin ilmakehäräjäytys ja samainen atolli antoi myöhemmin nimensä myös bikineille. Suomessa puolestaan sai alkunsa Silja Linen tarina ja vuosia myöhemmin Lordi nousi voitokkaasti Euroviisujen lavalle.

Yhdysvaltain prersidentti Donald Trump on vierailulla Kiinassa. Löytävätkö johtajat yhteisen sävelen maailman vakauttamiseksi? Tästä keskustellaan Ulkopoliittisen Instituutin Ville Sinkkosen ja Turun yliopiston Juha A. Vuoren kanssa. Toisessa keskustelussa valmentajalegenda Erkka Westerlund ja Suomen jääkiekkolijoiden Teemu Ramstedt pohtivat; pysyykö Suomi jääkiekkomaiden huippujen joukossa? Lisäksi lähetyksessä kommentit Wienistä Suomen Euroviisukarsinnasta, turkulaisten ratikasta ja brittihallituksen ahdingosta. Juontajana on Seppo Kivimäki, tuottajana Petri Kejonen. Toimittajina Anssi Väisänen, Riikka Kajander, Olli-Pekka Sulasma, Kirsi Crowley, Petra Nykänen ja Ari Welling.

Kaksi nuorta oikeistonaista, Perussuomalaisten nuorison pääsihteeri Liina Taussi ja Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki. Keskustelu alkaa tuoreesta puoliväliriihestä, jonka Binga arvioi liian löysäksi alijäämän ollessa kroonisesti yli 13 miljardia. Aiheina ovat oikeiston käsitepeli leikkauksista ja maahanmuutosta, kehitysapu bisneksenä. Miksi naiset luisuvat tilastollisesti vasemmalle ja mitä oikeistolaisena naisena olo maksaa? Miksi oikeistonaisena olo on vapauttavaa ja miksi erityisesti miehet arvostavat sitä? Käsittelyssä myös toksinen feminiinisyys ja juoruilun avulla tehty maineenmurha, sivistysporvariuden älyllinen epärehellisyys, tekoäly rakenteellisesti oikeistolaisena ilmiönä sekä Bingan vakavuusteoria parisuhteen toimivuudesta. Loppukaneettina veikkaus Yhdysvaltain ensimmäisestä naispresidentistä.00:00 Sami kuvaa jakson keskeiset teemat03:13 Liina Taussi ja Binga Tupamäki03:58 Vasemmistonaisten reaktiot väliriiheen04:53 Binga pitää riihtä aivan liian löysänä06:01 Käsitepeli leikkaus vai säästö07:24 Villapaitaekonomistit ja vasemmistomedia08:29 Sotejärjestöjen huuto 50 miljoonan leikkauksesta10:11 Asiakasmaksut ja keskituloisten verohelpotukset11:32 Konservatiivisuus PS-ehdokkaiden yhdistäjänä12:02 Turha kehitysapu ja valtion alijäämä13:44 Bisnes parempi kuin rahan kylvö Afrikaan16:13 Kotimaisen järjestökentän korruptio18:35 Marttaliitto järkyttää20:47 Sivistysporvarien älyllinen epärehellisyys21:52 Oikeistonaisena oleminen on helppoa!23:54 Naisten evolutiivinen herkkyys hyväksynnälle25:35 Pariutumismarkkinat ovat otollisia oikeistonaiselle28:33 Intersektionaalinen feminismi ja Suomi31:06 Globaalisti naiset yhä burka päällä alisteisessa asemassa33:33 Miksi naiset luisuvat tilastollisesti vasemmalle35:50 Bingan Vakavuusteoria parisuhteen toimivuudesta38:14 Toksinen feminiinisyys ja maineen tuhoaminen42:50 Bingan rohkea Wille Rydman ketju46:00 Politiikka tunkee elämän jokaiseen kolkkaan50:46 Vasemmisto rikkoo perheen sukupolviketjua52:35 Helikopterivanhempi valtion mittakaavassa54:47 Tekoäly rakenteellisesti oikeistolainen ilmiö57:29 Oikeiston helmasynti intellektuaalisen massasisällön puute59:05 Oikeiston ajatusdiversiteetti on laajempi1:00:14 Overtonin ikkuna ja O'Sullivanin laki1:03:38 Totuuteen pyrkiminen on tärkeää1:06:43 Yhdysvaltain ensimmäinen naispresidentti tulee RepublikaaneistaNeuvottelija Sisäpiirissä pohditaan kuka on esikuvallinen oikeistonainen Suomessa tai maailmalla.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump päätti vetää 5 000 amerikkalaissotilasta pois Saksasta. Päätöstä edelsi Trumpin pettymys Euroopan tukeen Iranin sodassa, sekä toistuva uhkailu sotilaiden kotiuttamisista, mikäli Nato-maat eivät panosta omaan puolustukseensa. Rapauttaako päätös Natoa, vai osuuko se Yhdysvaltojen omaan nilkkaan? Sitooko Trumpin hallintoa kongressin määräys Eurooppaan sijoitettujen joukkojen vähimmäisimäärästä? Onko sotilaiden kotiuttaminen Saksasta kuin strateginen lahja Venäjän presidentille Vladimir Putinille? Kysymyksiä arvioivat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen ja ulkopolitiikan asiantuntija, tietokirjailija Henri Vanhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Tällä historiallisella päivämäärällä George Washington nousi Yhdysvaltain ensimmäiseksi presidentiksi ja Napoleon Bonaparte puolestaan myi Louisianan Yhdysvalloille. Suomessa syntyi ensimmäinen keinohedelmöityksellä alkunsa saanut lapsi ja Valtteri Bottaksesta tuli historian viides suomalainen Formula 1 -osakilpailuvoittaja.

Katolilaiset eri puolilla maailmaa ovat kummastelleet presidentti Donald Trumpin hyökkäystä paavi Leoa vastaan. Paavi on arvostellut Iranin sotaa, minkä jälkeen Trump on syyttänyt paavia heikkoudesta ja Iranin ydinaseen sallimisesta. Kristittyjä ovat hämmentäneet myös Trumpin some-julkaisut. Yhdessä niistä hän esiintyi tekoälyn luomassa kuvassa Jeesus-hahmona. Hän on myös uhannut koko Iranin sivilisaation tuholla. Ohjelmassa kysytään asiantuntijoilta ja tavallisilta katolilaisilta molemmin puolin Atlantin, onko Trump polttanut toimillaan sillat kristittyihin kannattajiinsa. Lisäksi kirkkohistorian tuntija arvioi, kuinka poikkeuksellisesta selkkauksesta paavin ja Yhdysvaltain presidentin välillä on kyse. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Trumpin syrjäyttämiseksi on esitetty Yhdysvalloissa useita vaatimuksia. Millaisella prosessilla Trumpin syrjäyttäminen voisi olla mahdollista? Haastattelussa Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Benita Heiskanen ja Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku. Yhdysvaltain perustuslain 25 lisäys mahdollistaa kyvyttömän presidentin syrjäyttämisen. Kongressiedustaja John Lasrson on syyttänyt Trumpia “murhista, sotarikoksista ja merirosvoudesta”. Heiskanen arvioi, että suurin valta Trumpin vastustajilla on budjettivallassa. Jos demokraatit saavat enemmistön marraskuun välivaaleissa, voidaan estää rahoittamasta Trumpin hankkeita. Saikku kertoo, että Trumpia on vaikea saada rajoihin niin kauan kun suuri osa republikaaneista tukee häntä. Jotta Trump syräytettäisiin, varapresidentti J. D. Vance pitäisi saada Trumpin vastustajien puolelle. Toimittajana on Linda Pelkonen. Suora lähetys.

EU hakee nyt kauppaan uusia suuntia Trumpin epävakauttamana aikana. Tammikuussa unioni sopi neljän Etelä-Amerikan maan kanssa Mercosur-kauppasopimuksen. Se astuu voimaan väliaikaisesti toukokuun alussa. Tällöin syntyy maailman suurin vapaakauppa-alue. EU valmistelee vapaakauppadiiliä myös Intian, Indonesian ja Australian kanssa. Ohjelmassa haastateltavan asiantuntijan mukaan kauppasopimuksilla EU osoittaa, että sillä on Yhdysvaltain ulkopuolisia kauppasuuntia ja halua purkaa kaupan rajoituksia. Mercosur-sopimus on herättänyt vastustusta etenkin EU:n suurimmassa maatalousmaassa Ranskassa. Ohjelmassa käydään kysymässä ranskalaisilta, mikä sopimuksessa hiertää. Ohjelmassa haastateltava EU:n entinen kauppaneuvottelija arvioi, että neuvotteluissa onnistuttiin luomaan sopimukseen EU:n maataloutta suojaavia kohtia. Myös suomalainen maatalousekonomisti katsoo sopimuksen Suomen maataloudelle nettovaikutuksiltaan myönteiseksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Miina Väisänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Ile muistelee matematiikan laskuja ja isänsä Kilun muistisääntöä. Studiossa puhututtaa kovasti Angine De Poitrine sekä Yhdysvaltain puolustusministerin puhe. Tuottaja-Nepperi viettää lauantaina synttäreitään, ja Ile ja Mikko yllättävät hänet tämän kunniaksi. Lisäksi käydään kuulijoiden kanssa läpi, millaista hyvin kaukaista sukua he ovat julkkiksille ja keitä julkkiksia he tuntevat pienen mutkan kautta. Mikko ränttää tietöistä, ja Ile on joutunut serviettikaupoille. Perjantain kunniaksi mukana ovat myös Motörhead-uutiset!Seitsemän hyvää syytä kuunnella. Kuuntele koko UHC:n lähetys arkiaamuisin Radio Cityllä klo 6–11.

Unkarin vaalit ja Viktor Orbánin rökäletappio laittoivat politiikan ennusteet Euroopassa ja Yhdysvalloissa uusiksi. Menettikö populistinen laita- ja äärioikeisto Euroopassa kirkkaimman johtotähtensä? Kuinka suuri tappio vallanvaihdos Unkarissa on Orbánia esikuvanaan pitävälle MAGA-liikkeelle ja Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille? Unkarin vaalituloksen poliittisia seurauksia Euroopassa ja Yhdysvalloissa arvioivat vanhempi tutkija Sanna Salo Ulkopoliittisesta instituutista, entinen MTV:n Ranskan ja Brysselin kirjeenvaihtaja Helena Petäistö sekä MAGA-liikkeen kristillisistä tukijoista tietokirjan kirjoittanut Atte Korhola. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Paikallislehden katugalluppalsta paljastui tejoälytuotokseksi. Myös Yhdysvaltain presidentti on käyttänyt teköalysoftaa taiteellisen visionsa toteuttamiseksi. Eikä mennyt hahloon sekään.www.otetaanyhdet.fiOtetaan yhdet -salaseuran viikoittainen kokoontumistila on tätä nykyä St. Urho's Pub ja nauhoituksenjälkeiset pöperöt nautitaan tietysti Manalassa! St. Urho ja Manala avoinna viikon jokaisena päivänä, Tervetuloa!www.urhospub.fiwww.manala.fiLaadukkaat CBD-tuotteet niin öljyinä, suihkeina kuin nallekarkkeinakin löydät osoitteesta naturecan.fi! Käytä kassalla koodia OTETAAN20 niin saat -20% alennusta tilauksestasi!Muuta arvometallisi rahaksi! Suomen parhaat hinnat kullasta ja hopeasta tarjoaa https://www.instagram.com/kultakauppias?igsh=bzZsZnpxaWw5bHhrOY-hupparit, -collarit ja t-paidat ovat taas saatavilla!  ja nyt valikoimassa kaksi uutta designia! Nappaa omasi haltuun Otetaan yhdet – BulkkinenTam Silk on suomalainen vaatetusalan yritys, joka on toiminut jo lähes 100 vuotta. Tam Silk panostaa aina asiakkaiden toiveiden kuunteluun ja haluaa tarjota sellaisia tuotteita, jotka soveltuvat kotimaisiin oloihin; laadukkaista materiaaleista tehtyjä eettisesti valmistettuja alusasuja ja sisäpukeutumista. Mene ostoksille osoitteeseen www.tamsilk.fi ja käytä kassalla koodia OTETAAN15 niin saan -15% alennuksen tilauksestasi!Miehisen kauneudenhoidon ylläpidosta vastaa Dick Johnson. Osoitteessa www.dickjohnson.fi koodilla teamoy15 alennusta -15% kaikille tilaajille.Lisää sielunravintoa tarjoaa Nextory. Kesän kunniaksi 50 päivän ilmainen kokeilujakso kaikille uusille ja palaaville nextoryn käyttäjille! Tarjous voimassa elokuun loppuun asti. www.nextory.fi/otetaan7

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkailee sotarikoksilla ja Iranin tuhoamisella ja on viesteissään yhä epävakaampi. Mitä Euroopan pitäisi tehdä? Studiossa ovat kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka on vuoden sisään vapauttanut satoja poliittisia vankeja. Vastineeksi Yhdysvallat on hellittänyt Valko-Venäjän pakotteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, millaista peliä Lukašenka pelaa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin välissä. Valko-Venäjää vuodesta 1994 kovaotteisesti hallinnut Lukašenka käyttää poliittisia vankeja pelimerkkeinä ostaakseen myönnytyksiä Yhdysvalloilta. Samaan aikaan sortotoimet Valko-Venäjällä jatkuvat. Ihmisoikeusjärjestö Vjasna sanoo, että varovaisestikin arvioiden Valko-Venäjällä on edelleen yli 900 poliittista vankia. Ohjelmassa kuulemme vankeudesta vapautettujen valkovenäläisten kokemuksia, muun muassa Nobel-palkitun ihmisoikeusaktivistin Ales Bjaljatskin mietteitä. Pohdimme myös politiikan tutkija Artjom Šraibmanin kanssa, miten pitkälle Lukašenka voi mennä neuvotteluissa Yhdysvaltain kanssa ja millaiseen asemaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on asettanut Valko-Venäjän. Ohjelman on toimittanut Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Mika Pantzar nostaa pöytään onnellisuustutkimuksen, jonka kärjessä suomalaiset taas keikkuivat. Tuntuu kuitenkin siltä, ettei tässä maassa haluta hyväksyä suomalaisten johtoasemaa. Podemmeko onnellisuuden huijarisyndroomaa? Juha Itkonen pyörittelee aikamme muoti-ilmiönä pidettyä itsekkyyttä. Esimerkiksi professori Liisa Keltikangas-Järvisen kirja Itsekkyyden aika on myynyt hyvin ja aihe on ollut vahvasti julkisuuden valokeilassa. Itkonen kuitenkin kysyy, olemmeko me todella niin valtavan itsekkäitä? Hilkka Olkinuora pohtii ihmisen kuolemalla ilakoimista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin avoin riemu FBI:n entisen johtajan Robert Muellerin kuolemasta oli liikaa jopa hänen omille kannattajilleenkin. Millaisella taktiikalla ritarit suhtautuvat maailmantilaan, jossa mikään ei tunnu olevan enää pyhää?

Iranin sota on läikkynyt koko Lähi-idän ja Persianlahden alueelle. Talousvaikutukset ulottuvat halki maailman, sillä Iran on tulpannut maailman öljykuljetuksille keskeisen Hormuzinsalmen. Ohjelmassa haastateltavana suomalaisen merikapteenin mukaan Hormuzinsalmen tilanne on nyt paljon vaarallisempi kuin Irakin sodan aikana vuonna 2003. Tankkerialuksilla ei ole ilman sotalaivojen suojaa minkäänlaisia keinoja suojautua Iranin ohjus- ja drooni-iskuilta. Arvostelijoiden mukaan Trumpin hallinto lähti sotaan ilman selkeää tavoitetta ja syytä. Ohjelmassa haastateltavien yhdysvaltalaisten sotilasasiantuntijoiden mukaan Valkoinen talo oletti Iranin sodasta pikaoperaatiota. Se ei myöskään yrittänyt saada sodalle sen enempää liittolaisten kuin yhdysvaltalaistenkaan tukea. Ohjelmassa kuullaan, millaisen pakolaiskriisin sota on aiheuttanut Libanonissa. Noin miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan Israelin ilmaiskuja. Sota huolettaa myös itäisellä Välimerellä: Kreikka on jo lisännyt panostuksia alueensa puolustukseen konfliktin vuoksi. Kreikkalaisista osa haluaa Yhdysvaltain tukikohdat pois maasta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sara Saure, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain ja Israelin sotatoimien kohteena olevassa Iranissa naiset elävät kakkosluokan kansalaisina. Näköpiirissä ei ole naistenoikeuksien nopeaa paranemista niin kauan kun islamilaisen hallinnon systeeminen epätasa-arvo pysyy. Ohjelmassa haastateltavien iranilaisten tasa-arvoaktivistien mukaan uskonto ja valtio pitäisikin erottaa tilanteen muuttamiseksi. Sota voi tiukentaa Iranin hallinnon kuristusotetta naisista entisestään. Iran lukeutuu naistenoikeuksissa maailmanmitassa häntäpäähän, mutta viime vuosina tasa-arvokehitys on alkanut hidastua myös kansainvälisesti. Valtiojohtajina naisia on edelleen vain alle 30 maassa. Ohjelmassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin apulaisjohtaja sekä Suomen ensimmäinen, ja tähän mennessä ainoa, naispresidentti Tarja Halonen pohtivat syitä hitaalle kehitykselle. Meksiko sai reilu vuosi sitten maan ensimmäisen naispresidentin. Ohjelmassa kuullaan raportti Meksikosta, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma, eikä siltä ole ollut turvassa presidentti itsekään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Katja Kostiainen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suomen valtiojohto on viestinyt kieli keskellä suuta Yhdysvaltain aloittamista sotatoimista Iranissa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on varonut ottamasta suoraan kantaa Yhdysvaltain pommituksiin. Sen sijaan Iranin iskut Stubb on tuominnut oikeudettomina. Miten Iranin sodasta puhutaan Suomen valtiojohdon ja suomalaisten poliitikkojen toimesta? Miksi kansainvälisen oikeuden polkeminen on valtiojohdolle niin hankala asia? Miksi Stubb viestii Trumpista kieli keskellä suuta? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Israel ja Yhdysvallat ovat jatkaneet iskujaan Iraniin. Iran puolestaan on tehnyt vastaiskuja eri puolilla Lähi-itää. Iranin turvallisuusjohtajan Ali Larijanin mukaan maa ei aio neuvotella Yhdysvaltain kanssa. Laukaiseeko Iranin johtajan Ali Khamenein kuolema Irakin sotaan rinnastettavan terrori-iskujen kierteen? Onko Trumpin hallinnon tavoitteena Iranin nykyhallinnon vaihtaminen, vai maan ydinohjelman "ikuinen" lopettaminen? Kaatuuko Iranin pappisvalta, vai kääntyykö maa yhä jyrkemälle linjalle? Kenellä on Lähi-idässä avaimet sodan laukaisemien riskien estämiseksi? Iranin tilannetta analysoivat Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ja Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma. Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Öljyn merkitys maailman energiapaletista on vähentynyt liikenteen sähköistymisen myötä. Kansainvälisten ilmastotoimien hidastumisen vuoksi osa energia-asiantuntijoista uskoo öljyä tarvittavan kuitenkin odotettua pidempään. Energiasiirtymäasiantuntijan mukaan maailmassa nähdään samaan aikaan jakautumista kahteen leiriin: Yhdysvaltain johtamiin öljyvaltioihin sekä Kiinan kaltaisiin sähköistymiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin panostaviin maihin. Öljyllä rikastunut Norja luottaa öljyn aseman jatkuvan kansantaloutensa kulmakivenä. Norjalaisyhtiöt etsivät yhä uusia öljyesiintymiä, ja selvä enemmistö norjalaisista ei halua irtautua mustasta kullasta. Ohjelmassa kuullaan mitä norjalaiset öljyn roolista nyt ajattelevat. Lisäksi selviää, mitä Ukraina on oppinut energiaturvallisuudesta Venäjän iskiessä energiantuotantolaitoksiin. Uusiutuvat energiamuodot ovat osoittautuneet kriisinkestävimmiksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Jenny Matikainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Taru Tujunen ja Hilkka Olkinuora. Petja Kopperoista painaa keskustelukulttuurin muutos. Somepostausten henkilöön menevät solvaukset ovat arkipäivää ja kynnys haukkua omalla nimellä ketä tahansa on madaltunut. Onko käynyt niin, että mitä enemmän huonoa käytöstä yritetään säännöillä suitsia, sitä pahemmaksi se muuttuu? Hilkka Olkinuora nostaa esiin buddhalaismunkit, joiden yli sata päivää kestänyt rauhanmarssi on päättynyt Washingtoniin. Marssin kulkua seurasivat reitin varrella kymmenet tuhannet ihmiset ja poliisit turvasivat sen etenemistä. Mistä suosio kertoo? Ja onko tällä sanomalla mahdollisuuksia alati polarisoituvassa ja vihaa tihkuvassa Yhdysvaltain ilmapiirissä? Taru Tujunen haluaa puhua Kanadasta. Maa, josta emme ennen kuulleet juuri mitään, onkin nyt maailmanpolitiikan keskiössä. Mikä on suomalaisten ja tässä tapauksessa kanssaritarien suhde Kanadaan? Edustaako maa meille muutakin kuin kiekkoa ja Kummelia?

Rajoitukset maailman suurimmilta ydinasearsenaaleilta poistuivat Uusi START -sopimuksen rauettua Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Sopimuksen raukeamisen myötä kylmän sodan aikana luotu ydinaserajoitusten järjestelmä on käytännössä kokonaisuudessaan purettu USA:n ja Venäjän välillä. Eivätkö maailman suurimmat ydinasemahdit enää piittaa ydinasevalvonnasta? Onko uusi kilpavarustelu ydinaseilla estettävissä? Haastattelussa ovat Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen ja Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin vanhempi tutkija Tytti Erästö. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Venäjä pyrkii hyötymään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ulkopoliittisista irtiotoista. Trump painostaa Ukrainaa alueluovutuksiin ja repii Naton yhtenäisyyttä mutta on toisaalta iskenyt Venäjän liittolaisia Irania ja Venezuelaa vastaan. Ukrainan sotaan keskittynyt Venäjä on menettänyt vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja naapurustossaan Etelä-Kaukasiassa ja Keski-Aasiassa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma tarkastelee, miten Venäjä luovii Trumpin kanssa. Grönlannin kohtalo tai liittolaisen Iranin vaikeudet eivät paljon paina, kun vaakakupissa painaa Ukrainan alistaminen. Ohjelman ovat toimittaneet Maxim Fedorov ja Heikki Heiskanen. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin on epäilty antaneen ICE-joukoilleen jopa vapaat kädet väkivaltaan. Niitä on verrattu natsi-Saksan SA-joukkoihin. Miten hyvin historialliset vertaukset avaavat sitä mitä Yhdysvalloissa on meneillään? Kannattaako Trumpia verrata Ranskan Aurinkokuninkaaseen tai uhkailuja Grönlannin valtaamisesta natsien Lebensraumiin, kuten nyt on tehty? Mitä oppeja Trump kätyreineen käyttää? Aiheesta keskustelevat oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen sekä dosentti Oula Silvennoinen, joka on tutkinut eurooppalaista fasismia ja radikaalin kansallismielisyyden historiaa. Toimittajana on Antti Pilke. Suora lähetys.

Millainen presidentti Stubbin linja on suhteessa Trumpin USA:an? Onko arvopohjaiseen realismiin pohjaava ulkopolitiikka ollut liian Trumpia mielistelevää? Keskustelemassa politiikan toimittaja Hanna Mahlamäki Helsingin sanomista, erikoistoimittaja Timo Haapala Ilta-Sanomista ja Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Yleltä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump järkytti Eurooppaa viime viikolla vihjailemalla, että voisi hyökätä Grönlantiin ja uhkailemalla uusilla tulleilla. Hän kuitenkin perui tulliuhkauksen ja totesi, että ei aio käyttää voimaa Grönlannissa. Onko Suomen ulkopolitiikan suhteessa Yhdysvaltoihin nyt muututtava? Stenroos arvioi, että Suomi sekä muut Euroopan maat ovat nyt käännekohdassa: vaikka julkisuuteen ei jyrkkiä kommentteja anneta, muutosta linjataan kulisseissa. Onko Suomen ulkopoliittinen johto mokannut ja ollut liian naivi? Haapalan mielestä on tietyllä tavalla mokattu, siitä ei pääse ympäri. Hän toteaa, että pian päivitettävää Ulko- ja turvallisuusselontekoa olisi voinut päivittää jo aikaisemminkin. Mahlamäki on huolissaan siitä, että Suomessa politisoidaan tervettä kritiikkiä, joka kohdistuu ulkopolitiikan linjaan, mikä tappaa kaiken keskustelun. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Puolustusliitto Nato, keskuspankki Fed, valtionlainat ja monet muut maailmanjärjestyksen peruspilarit ovat järkkyneet alkuvuoden aikana. Onko maailmassa enää turvallisia sijoituskohteita? Evlin päästrategi Valtteri Ahti kertoo, mitä ajattelee esimerkiksi kullasta, bitcoinista tai Yhdysvaltain valtionlainoista.Studiossa Valtteri Ahti ja toimittaja Alex af Heurlin. Jakson leikkasi Helmi Sundström.

Presidentti Donald Trump toisti vaatimuksensa Grönlannin hankkimisesta Yhdysvalloille puheessaan Davosin talousfoorumissa. Trumpin mukaan Grönlannista olisi syntymässä sopimus. – Jos vastaatte kyllä olemme kiitollisia, jos vastaatte ei tulemme sen muistamaan, sanoi Trump. Mikä on Euroopan vastaus Trumpille? Pitääkö Euroopan sanoa kyllä vai ei Trumpin puheille Grönlanti-diilistä? – Euroopan pitää lopettaa Trumpin nuoleskelu, sanoo Politiikkaradiossa kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla. Palautuuko luottamus Yhdysvaltain ja Euroopan välillä, vai syntyikö suhteisiin pysyvä vahinko? Miksi Euroopan parlamentti päätti tiukassa äänestyksessä viedä Etelä-Amerikan kanssa solmitun Mercosur-kauppasopimuksen EU-tuomioistuimen käsittelyyn? Ketkä parlamentissa vastustavat kauppasopimuksen ratifiointia? Strasbourgin radiostudiossa aiheesta keskustelevat europarlamentaarikot Aura Salla (kok. / epp), Ville Niinistö (vihr. / greens) ja Anna-Maja Henriksson (r. / re). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Eduskunnan puolustusvaliokunta hälytettiin ylimääräiseen kokoukseen Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esittämien Grönlanti-uhkausten takia. Mikä oli kokouksen anti? Onko Yhdysvallat Trumpin uhkailuista huolimatta Suomelle jatkossakin sotilaallisesti korvaamaton kumppani? Voiko Suomi edelleen luottaa Yhdysvaltoihin? Keskustelemassa ovat eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsenet Mika Kari (sd.), Jari Ronkainen (ps.) ja Timo Heinonen (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen. Suora lähetys.

Miltä Trumpin avaukset näyttävät Kiinan näkökulmasta? Haastattelussa tutkimusprofessori Mikael Mattlin Ulkopoliittisesta instituutista ja vanhempi ekonomisti Juuso Kaaresvirta Suomen Pankista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kaapannut Venezuelan presidentin, uhkaillut Grönlannin valtaamisella ja Iranin asioihin puuttumisella. Mattlin ja Kaaresvirta arvioivat, että Trumpin toimet palvelevat Kiinan etua. Monessa Euroopan maassa suhtautuminen Yhdysvaltoihin on heikentynyt, ja suhtautuminen Kiinaa kohtaan parantunut, Mattlin kertoo. Entä miten Venäjän nöyryytystä liittolaissuhteissaan seurataan Pekingissä? Venäjän liittolaiset Syyrian al-Assad ja Venezuelan Maduro ovat syösty vallasta ja Iranin Khamenei on parhaillaan kamppailemassa poikkeuksellisen vahvoja protesteja vastaan. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on aloittanut vuoden 2026 rytinällä. Hän on kirjoittanut pelikirjaa uusiksi niin Venezuelassa, Grönlannissa, keskuspankissa kuin markkinoilla muutenkin.Onko kyseessä flood the zone -strategia? Miten pitkälle Trump on valmis menemään ja mitä sijoittajan pitäisi tästä ajatella?Studiossa toimittajat Alex af Heurlin, Elina Lappalainen ja Tuomas Niskakangas. Jakson leikkasi Janne Elkki.

Suomen tavoite tänä vuonna on rauha, linjasi tasavallan presidentti Alexander Stubb uudenvuodenpuheessaan. Stubbin puhuessa rauhasta vaatii Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Grönlantia itselleen. Ovatko Stubbin ajatukset rauhasta eri maailmasta kuin mistä uutiset kertovat? Miksi Trump-kuiskaajana tunnettu Stubb verhoaa Trump-kritiikkinsä epäsuoraksi vihjailuksi? Uskaltaako Stubb mainita arveluttavaa presidenttiä nimeltä? Mistä löytyvät Stubbin Suomen todelliset ystävät? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Millainen olisi reitti Iranin vapauttamiseksi ihmisoikeuksia polkevasta pappishallinnosta? Studiossa Ulkopoliittisen instituutin vanhampi tutkija Toni Alaranta ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki. Puhelinhaastattelussa Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Susanne Dahlgren. Kansa protestoi kaduilla Iranin hallintoa vastaan jo kolmatta viikkoa. Ihmisiä on kuollut ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vihjallut puuttuvansa tilanteeseen. Dahlgren arvioi, että ulkopuolinen puuttuminen voisi vain heikentää Iranin tilannetta. Hänen mielestään pakotteita Irania kohtaan pitäisi höllentää, koska ne hyödyttävät pappishallintoa. Ruohomäki väläyttää niin sanottua syyrialaista Moskova-ratkaisua Iranin johdolle, eli pakenemista Venäjälle kun vaihtoehdot käyvät vähiin. Toni Alaranta toteaa, että Iranin johtaja Ali Khamenei on jo niin iäkäs, että Iran on joka tapauksessa pian sen edessä, että mietitään, mitä hänen jälkeensä tulee. Hän pitää uutena ilmiönä, että osa iranilaisista toivoo ulkopuolista interventiota tilanteeseen. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Täsmälleen samaan aikaan Pyöreä pöydän kanssa kokoontuivat Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin edustajat keskustelemaan siitä, kuka omistaa, kenet ja miksi. Hilkka Olkinuora haluaakin tämän kaiken kuohunnan keskellä kysyä ritarien ennustusta siitä, miten Trumpille lopulta käy? Viikonloppuna ei kukaan vähänkään mediaa seuraava suomalainen voinut välttyä uutisilta valtamerisoutaja Jari Saarion haaksirikosta Etelä-Atlantilla. Vaikka Saario pääsi turvaan, keskustelu jatkuu. Pekka Seppänen kysyy, mitä ajatuksia episodi herätti ja mitä opetuksia se tarjosi? Kaarina Hazard on huolissaan luku- ja kirjoitustaidon rapistumisen vaikutuksesta ihmisten ajattelukykyyn. Lyhytvideoiden ja tekoälyn aikakaudella ihmisten oman ajattelun sanotaan jäävän vähemmälle. Onko näin ja olemmeko tyhmistymisen tiellä?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti vuoden 2026 rytinällä. Ensin Yhdysvallat kaappasi Venezuelan presidentin. Perään esitettiin uhkavaatimus Grönlannin haltuunottamiseksi Tanskalta. Myös Yhdysvaltain keskuspankin itsenäisyyttä puolustanut pääjohtaja asetettiin rikossyytteeseen. Samalla maata ravistelevat mielenosoitukset maahanmuuttoviraston agentin ammuttua Yhdysvaltain kansalaisen Minneapolisissa. Onko Trumpilla tie auki yhä autoritaarisimmille otteille sekä Yhdysvaltojen sisällä että maan rajojen ulkopuolella? Kyteekö Minnesotan tapahtumissa laajempien protestien siemen Trumpin linjaa vastaan? Luhistuuko Yhdysvaltain imperiumi sisäisesti, kuten kansainvälisen oikeuden emeritus­professori Martti Koskenniemi arvelee? Yhdysvaltain tilannetta analysoivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen vanhempi yliopistonlehtori Rani-Henrik Andersson Helsingin yliopistosta sekä Maria Linden Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.