Podcasts about olisiko

Tuplaviikonloppu! Nyt nautitaan kaksin käsin. Sara vannoo rakkautta facetimessa ja Saarinen päättää kolme viikkoiset syntymäpäivänsä viimein. Olisiko ratkaisu kaikkeen luokkakokous jossa solmittaisiin ja vannottaisiin ikuista rakkautta vai aukaisisiko se lopulta vaan arvet jotka kiusaaminen jollain tasolla jättää kai aina? Niko suuntaa seksimessuille ja Sara hamuilee mahdollisesti mukaan.. voi poijaaat mitä tästä tulee? @ nikotellen instagram tarjoilee jälleen hieman extraa ja Podmen puolella jakso lauantaina kaikille pikkusuolasen ystäville. Oispa aina kuukauden viimeinen viikonloppu!

Reaktor rekrytoi myynti-, ylläpito ja koodaustehtäviin! Hae nyt: https://www.reaktor.com/careersTässä Reaktorin kanssa tehdyssä jaksossa ollaan suurten teknologisten kysymysten äärellä! Miten tekoälyä sovelletaan tulevaisuuden taistelukentällä? Mitä tekoäly edes on? Voiko AI määritellä, kuka tulevaisuudessa voittaa sodat tai kuinka Suomi puolustautuessaan pärjää?Millaisia eri applikaatioita tekoälyllä on asevoimissa? Kuinka niitä edes käytetään tällä hetkellä eri asevoimissa? Vieraana meillä on Leo Heng, Reaktor Defence & Securityn strategiajohtaja, joka todella ymmärtää näiden päälle!Miten tekoälyä pitäisi kehittää EU:ssa, jäädäänkö täällä jälkeen muista? Miksi tekoälyn kehittäminen ja ymmärtäminen on niin tärkeää Suomen puolustuksen kannalta? Entä ne eettiset kysymykset?Ja ennenkaikkea: kuinka tekoäly näkyy reservin kiväärimiehelle tai tulevalle varusmiehelle?Jakso tuotettu yhteistyössä Reaktorin kanssa! Reaktor muuten rekrytoi juuri! Olisiko sinun seuraava uraosoite korkean teknologian ja puolustusteollisuuden parissa? Paikkoja on auki myynnin, ylläpidon ja koodauksen parissa. Lue lisää osoitteessa https://www.reaktor.com/careersTutustu Leon graduun täällä: https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202405213786Kerro meille mitä tykkäsit tästä jaksosta! Kommentoi alle ja laita meidät seurantaan!

332 | Anglismit saavat kyytiä kertaheitolla, kun Tuplahyppy päättää virallisesti, kuinka eri videopelitermit kuuluu suomentaa. Tauon jälkeen juontajat korjaavat yleissivistystään Kummeli Kultakuumeen muodossa. Olisiko tämä 90-luvun helmi ollut sittenkin parempi jättää unholaan? (00:02:21) Videopelitermien suomentamista (01:04:41) Mainos (01:06:14) Kummeli Kultakuume (02:26:01) Mitäpä muuta? Patreon: patreon.com/tuplahyppy Kauppa: tuplahyppy.fi/kauppa Instagram: instagram.com/tuplahyppy Discord: discord.gg/tzuKygA YouTube: youtube.com/tuplahyppy Twitch: twitch.tv/tuplahyppy TikTok: tiktok.com/@tuplahyppy Email: podcast@tuplahyppy.fi Uusi jakso joka tiistai!

Kuukkahattutätiä harmittaa jäiset olosuhteet, mitkä aiheuttavat inhottavia liukastumisonnettomuuksia. Olisiko yhteiskunnan aika tarttua ongelmaan?

Huippukokit Pekka Terävä, Petteri Luoto, Kape Aihinen ja Antti Vahtera, sekä porukan apukokki Pauli Aalto-Setälä tietävät, mitä työpaikkaruokaloissa tapahtuu ja kuinka tiukalla budjetilla ruokaloissa on tehtävä ruokaa isolle määrälle ihmisiä. Olisiko kouluissa syytä ottaa mallia Belgiasta, jossa lapset syövät kolmen ruokalajin lounaan päivittäin?Jouluisena reseptinä porsaanniskaa.

Suoratoistopalvelu Maxin suoratoistosarja The Penguin on spin-off Matt Reevesin ohjaamalle vuoden 2022 The Batman -elokuvalle, jossa Robert Pattinson näytteli Batmania. Uusi The Penguin -sarja keskittyy Oswald Cobblepotin eli Pingviinin hahmoon, jota esittää tunnistamattomaksi maskeerattu ja täysin uudet maneerit omaksunut Colin Farrell. Farrell esitti samaa hahmoa myös The Batman -elokuvassa. Sarjassa alkujaan mafiaperheen autokuskina ja luottohenkilönä toiminut, linkaten kävelevä Oswald Cobblepot pyrkii nousemaan Gotham Cityn rikollismaailman huipulle. Onko The Penguin -sarja jo enemmän mafiakuvaus kuin supersankarisarja? Miten pitkälle Batman-maailmaa voi venyttää ilman Batmania? Olisiko jo aika tunnustaa, että Gotham City on New York City? Ja millainen olisi Batman ilman Pingviiniä? Keskustelemassa ovat sarjakuva-asiantuntija Sini Eloranta, elokuvantekijä Pekka Lehtosaari ja elokuvakriitikko Tarmo Poussu. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Kun vuosi vaihtuu tehdään monesti jotain muutoksia omaan elämään - tai ainakin sitä kovasti toivotaan ja yritetään. Olisiko tässä uusi vuosi sitten hyvä sauma pohtia toimintatapoja ja ajatusmalleja uusiksi? Koodikin voi siinä auttaa etenkin työ ympäristössä kun meilläkin vähän selkeytettiin prosesseja entisestään. (00:00) Intro (02:09) Lupaukset muutoksesta (04:29) Ulkoiset paineet muuttua (05:00) Uusi klaudi, uudet kujeet (06:15) Halu kehittyä (07:09) Yksin tekemisen edut (11:00) Toiminnan pohja (13:45) Kehittymisen haasteet (18:31) Minäkuva osana muutosta (21:31) Tarpeen luoma positiivinen kierre (24:40) Oonan arjen suunnitelmat (27:50) Teknologian rooli omassa kehittymisessä (29:36) Call to action! (32:30) Loppusanat

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Maija Vilkkumaa ja Pekka Seppänen. Ukrainan sotaa oli tiistaina (19.11.2024) sodittu tuhat päivää. Anu Koivunen nostaa keskusteluun yhden keskeisen Ukrainan sodan kommentaattorin, Ilmari Käihkön ansiokkaan Ylen verkkokolumnin. Se oli otsikoitu "On aika tehdä kriittinen välitilinpäätös Ukrainan sodan julkisesta keskustelusta". Anun mielestä mediassa on ollut intensiivistä sodan seurantaa, mutta nyt kun on sodittu jo tuhat päivää, seuranta on laimentunut ja liukunut julkisuudesta jo vähän takavasemmalle. Anun näkemyksen mukaan sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön ehdottama Ukrainan sodan julkisen keskustelun läpivalaisu olisi nyt tarpeen. Anu tiedustelee raatilaisilta, seuraatteko Ukraina-uutisointia? Jos seuraatte, niin millaisin ajatuksin? Oletteko jääneet Käihkön lailla kaipaamaan historioitsijoita keskusteluun? Maija Vilkkumaa äimistelee presidentti Trumpin kabinetin outoa kokoonpanoa. Trump on ehdottanut oikeusministeriksi Matt Gaetzia, jota epäillään seksin ostamisesta alaikäiseltä. Puolustusministeriksi on esitetty Pete Hegsethiä, joka on myöntänyt maksaneensa hyssyttelyrahaa seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle naiselle. Ja maailman rikkain mies, Elon Musk on valittu johtamaan tehokkaan hallinnon toimielintä. Mitä ajattelette näistä Trumpin kabinetin nimityksistä? Onko sillä mitään väliä keitä kabinetissa on? Kuinka paljon pelkäätte demokratian puolesta? Pekka Seppänen on lukenut Aamulehdestä artikkelin, jossa puhuttiin sukupuolineutraalista asepalveluksesta. Se tarkoittaa, että tulevina vuosina myös naiset miesten lisäksi joutuisivat suorittamaan pakollisen varusmiespalveluksen. Artikkelista paljastui myös se, että jo viisi eduskuntapuoluetta (kokoomus, rkp, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät) kannattaa sukupuolineutraalia asepalvelusta eli "naiset aseisiin" -kantaa. Mitä mieltä olette naisten asepalvelusta? Olisiko se hieno askel tasa-arvon tiellä, vai kammottava askel militarismin tiellä? Kannatatteko vai ettekö kannata ja miksi?

Teollisuusneuvos Lauri Ratia teki pitkän uran Nokian palveluksessa ja ryhtyi eläköidyttyään vuonna 2006 hallitusammattilaiseksi. Ratian lähdön jälkeen Nokia upposi, mutta sen sijaan kriisiyhtiöt, kuten Turun telakka ja Terrafame, joiden hallitukseen hän oli tullut saivat uutta tuulta siipien alle. Ratia sai yritysten ihmepelastajan maineen. Lauri Ratia on työuransa ohella tunnettu myös laajasta kulttuuriharrstuneisuudestaan.Olisiko hänellä neuvoja siihen, miten suomalaisen kulttuurin asema ja rahoitus turvataan? Ratian tuore elämäkerta on juuri julkaistu. Sen kirjoittaja, viestintäyhtiö Tekirin hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa on myös eri rooleissa pohtinut suomalaisen kulttuurin tilaa. Sekä Lauri Ratia että Saukkomaa ovat Kulttuuriykkösen vieraina. Lähetyksen toimittaa Ville Talola.

Olisiko käytännönläheinen sukunimi paikallaan, miltä kuulostaisi esimerkiksi Minna Moi?

Puhutaanpa tykistöstä! Tuosta jalkaväen ja monen muun aselajin parhaasta kaverista, jolla on pitkät juuret Suomessa. Meidän puolustus nojaa vahvasti tykistöön, joten käydään hieman perusasioita läpi tykistöstä! Mitä se edes on ja miten tärkeä rooli sillä on tänä päivänä? Millaista on intti tykistössä? Mitä reserviläisen pitäis ymmärtää tykistöstä!Juttelemassa meidän kanssa on majurit Lauri Torniainen Maasotakoululta ja Miro Palm Porin Prikaatista.Meidän moraalimerkki on myynnissä ainoastaan Varustelekassa: https://www.varusteleka.fi/fi/product/mighty-finland-moraalimerkki/68131Meitä maanpuolustuksen etulinjassa tukee yhteistyökumppanit:Savox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiVarusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_

Ensimmäiset mielikuvat syntyvät aivoissa nopeasti. Niinkin nopeasti, ettei niihin ehdi aina edes kiinnittää huomiota. Mutta mistä nämä alitajuntaiset ajatukset kumpuavat? Menestys ei aina tarkoita rahaa, eikä seksi intohimoa. Kuitenkin moni termi liitetään helposti vain yhteen ja samaan asiaan. Olisiko näitä stereotypioita aika pohtia syvällisemmin? Jaksossa mainittu kolumni: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009998344.html

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Kevätkauden viimeisessä Pyöreän pöydän -lähetyksessä keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Ohjelma palaa kesätauolta keskiviikkona 14.8. Media on tiiviisti seurannut presidentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailua Virossa. Pekka Seppäsen mielestä median erikoistarkkailussa on ollut presidenttiparin vaatteet ja asusteet. Eikö toisten vaatteiden suorasukainen arvostelu ole huonoa käytöstä? Tekeekö presidenttipari tähän poikkeuksen? Leijaileeko päällemme kuningaspölyä kun puhumme heidän vaatteistaan ja arvioimme edustuskelpoisuutta?  Maija Vilkkumaa puhuu innostuneena Taina Saarikiven nettilehti Säröön kirjoittamasta artikkelista: Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa. Maija ihmettelee, miksi ihminen ylipäätään kaipaa neroja ympärilleen. Olisiko kauhistus, jos maailma olisi täynnä vain virkamiesmäisiä tunteettomia suorittajia? Lähetyksen lopuksi vietetään nostalgisten muistojen hetkeä, kun Ruben Stiller kertoo katselleensa 70-luvun dokumentteja Ahti Karjalaisesta, Kalevi Sorsasta ja Kekkosestakin. Millaiset kulttuurituotteet ja menneen ajan ilmiöt herättävät raadin jäsenissä nostalgisia tunteita? Onko meillä kaipuu yhtenäiskulttuurin maisemaan?

Venäjä on ilmoittanut muuttavansa Liettuan ja Suomen vastaista merirajaa. Olisiko aika laittaa Suomessakin jäitä hattuun, jotta emme palvelisi paniikillamme Venäjän hybridioperaation intressejä? Nordic West Office toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä analysoi Venäjän pelin skenaarioita. Onko Venäjällä resursseja Naton sotilaalliseen haastamiseen? Eläköön akateeminen vapaus? Ovatko Venäjä-boikotit menneet liian pitkälle? Lapin yliopiston tutkijan Lassi Helmisen emeritussopimus irtisanottiin Venäjä-yhteistyön takia. Itä-Suomen yliopisto peruutti Tarja Cronbergin kunniatohtorin arvon, kun Cronbergin vierailut Venäjällä olivat herättäneet kohun. Kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi puhuu akateemisen vapauden puolesta.

Niitä on paljon. Ne tulevat aina keväällä ja kiljuvat oman aikansa. Toiset rakastavat niitä, toiset taas inhoavat sydämensä kyllyydestä. Mutta mitäs jos niitä ei olisi. Huomaisimmeko niiden puutteen? Näkyisikö se jollain tapaa luonnossa tai kaupunkiolosuhteissa? Olisiko elämämme erilaista niiden puuttuessa? Tyhmiä kysymyksiä, joihin ei ole kuin yksi oikea vastaus. Emme me halua niiden puuttuvan vaan iloitsemme niiden olemassaolosta. Tänään satunnainen luontomiehemme pakisee lokeista ja tiiroista. Ilmatilamme kesäisistä ilonlähteistä. Onko sinulla jokin suosikki lokkien ja tiirojen joukoissa?

Lähettäisivätkö suomalaispäättäjät eurooppalaisia sotilaita Ukrainaan, jos maa näyttäisi häviävän sodan? Ylen kansanedustajakyselyn tuloksia avaa politiikan toimittaja Tuomas Hyytinen. Kuinka heikoilla Ukrainan puolustus on, jos ei apua saada lähetettyä ajoissa? Vieraana vieraileva tutkija Antti Pihlajamaa, Ulkopoliittinen instituutti. Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Olisiko harmaan talouden suitsinnasta apua, kun hallitus etsii säästökeinoja? Vieraina erikoistutkija Annika Nivala, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos ja johtaja Janne Marttinen, harmaan talouden selvitysyksikkö, Verohallinto. Suomalaisilta vahva kannatus eutanasialle. Kansalaisaloite on etenemässä eduskuntaan. Puhelimessa toiminnanjohtaja Janne Aaltonen, Lääkäriliitto. Juontaja Jaakko Parkkinen, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Anssi Väisänen. Tuottaja Hanna Juuti.

Someväkivalta ja lapset. Miten väkivaltainen sisältö vaikuttaa lapsiin? Vieraina ylikomisario Jarmo Heinonen, Helsingin poliisilaitos sekä johtava asiantuntija Anni Pätilä, Sua varten somessa -tiimi. Suomi ja Ukraina sopivat turvallisuusyhteistyöstä, Kiovasta raportoi Maxim Fedorov. Eläkkeetkin uhkaavat mennä leikkuriin. Olisiko siitä kansantaloudelle hyötyä? Vieraina tj. Suvi-Anne Siimes, Työeläkevakuuttajat TELA sekä suunnittelupäällikkö Ismo Risku, Eläketurvakeskus. Ulkomaanlehtikatsaus Britanniasta, toimittajana Kirsi Crowley. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Elina Sonkajärvi ja Anssi Väisänen. Tuottaja Hanna Juuti.

Suomalaisia on liian vähän ja jos mitään ei tehdä, niin tulevaisuudessa heitä on vieläkin vähemmän. Tässä jaksossa Tuomas Enbuske & Otto Juote keskustelevat siitä miten lapsia tehdään. Olisiko 40 miljoonaa suomalaista tarpeeksi, vai pitäisikö heti rohkeasti tähdätä suurkansaan?

Perfektionismi on ikävä peto joka vaivaa monia ihmisiä etenkin työelämässä. Olisiko siis ihan OK että kaikki ei osaisi kaikkea? Voiko olla myös suorastaan huono jossain asioissa? Tämän muutoksen tekeminen voi olla vaikeaa etenkin jos on koko lapsuutensa saanut kuulla pystyvänsä mihin tahansa ja olevansa erityinen. (00:00) Jakso alkaa (00:49) Ihmiset käsittelee kuormitusta eri tavoin (02:58) Perfektionismi syntyy lapsuudessa (04:53) Taakan ottaminen kaverisuhteissa (07:13) Perfektionismin taustalla on usein häpeä (08:30) Liian korkeat odotukset (13:26) Älä koe huonommuuden tunnetta toisten arvojen takia (15:30) Vaativuus itseä ja toisia kohtaan (17:33) Asioiden abstraktointi (22:43) Taidot eivät määritä ihmisarvoasi (23:55) Kun harrastus ei ole enää vaan harrastus (28:33) Japanilainen kulttuuri keskusteluissa (30:57) Ydinuskomukset (35:53) Loppupuhe

OLSC Finland -Podcast! Tirehtöörinä Krisu, Konossöörinä Jussi, Velhona Jouni ja Tietopankkina Ville. Vieraana Rasmus Junila! Podcastissä käymme läpi pelejä, pelaajia, seuraa, siirtoja ja uutisia punaisista. Tässä jaksossa: Olisiko hetki aikaa puhua VAR:sta?. Tulevat tapahtumat! BLACK TIE DINNER 27.04.2024 - Helsinki - Vieraana BRUCE GROBBELAAR! BOSS Night! 27.04.2024 - Helsinki! VIIMEISET LIPUT MYYNNISSÄ!!! Liity jäseneksi tästä linkistä: https://secure.membook.fi/joining/bcbee473-f284-46ca-882e-865b4f38ad45/?fbclid=IwAR3kc21VlrYYA6qKQcxMf91EKYCkoj9sczd7gJr2nNBCctEfHgxOmxvV4Fs Tästä linkistä pääsee lunastamaan paikan hyväntekeväisyysillalliselle! https://forms.gle/kwpYCkz6h6MTttef8 Yhdistyksen Norwegian Wood äppi osoitteessa norwegianwood.goodbarber.app --- Send in a voice message: https://podcasters.spotify.com/pod/show/olsc-finland/message

Olisiko alatori Lahdessa sovelias paikka tornihotellille? Miten korkea rakennus siihen voitaisiin rakentaa? Onko Lahden kauppatori ja sen reuna-alueet niin pyhiä, ettei niihin voi tehdä muutoksia? Tutkija Riitta Niskanen ja arkkitehdit Johanna Palomäki sekä Pokko Lemminkäinen vastaavat, Matti Eve haastattelee.

Kun konttorin rotat siirtyvät Kanarialle ja laittavat slackin laulamaan aikaerosta huolimatta, niin ollaanko modernin tietotyön vai revenge capitalismin äärellä? Olisiko meidän kaikkien mielenterveyden kannalta parempi siirtyä Etelä-Eurooppaan tai Kaakkois-Aasiaan läppärihommiin? Vai tuleeko asiassa eteen jotain käytännön tai eettisiä ongelmia? Tästä puhumme tämän päivän jaksossa, joka on nauhoitettu etätöissä Marbellan auringon alla.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja tivaa ritareilta: Onko lakkoilu turhaa? Antti Häkkänen pohti Kyrönmaa-lehdelle, että oikeus erota reservistä pitäisi kieltää. – Eli intti on ikuinen, tiivistää Kaarina Hazard. Hän kiittää puolustusministeriä Nato-keskustelun aloittaisesta. Mitä oletamme Suomen sotilaiden puolustavan? Puheenjohtajan saaman tiedon mukaan reservistä on Häkkäsen haastattelun jälkeen eronnut 954 henkeä. Juha Itkonen toivoo, että koulu olisi rauhallinen ja konservatiivinen saareke. Häntä ihmetyttää Helsingin kaupungin visio 2030-luvun koulusta, ja häntä harmittaa, että siinä tekoäly nähdään hyväntahtoisena ja neutraalina apuvälineenä, puhutaan itseohjautuvuudesta ja algoritmisen ajattelun taidosta. – Keskustelussa hän saa selkeitä vastaväitteitä. Maija Vilkkumaa puhututtaa Pyöreää pöytää tulevan presidentin puolisosta. Keskustelu puolisoista on hänestä ummehtunutta ja juoruilupainotteista.

Talvi yllättää autoilijan vuosi toisensa jälkeen, mutta yllättääkö talvi aina myös autovalmistajat? Mikä tekee autosta hyvän talviauton ja mitkä asiat taas pilaavat kokemuksen?   Moottorin löydät somesta nimellä @moottorimedia, Tuomaksen @rajalantumppi ja Aaken @mondostic3000

Kohu elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirjan ympärillä on nostattanut laajempaa keskustelua tieteen tasosta ja maineesta Suomessa. Väitetään jopa, että väitöksiä hyväksytään liian löysästi, ja siksi tutkittuun tietoon ei luoteta. Olisiko nyt akateemisen sisäisen ja yhteiskunnallisen keskustelun paikka, että mitä on hyvä ja uskottava tiede? Siihen keskusteluun osallistuu Kulttuuriykkösessä kielitieteilijä Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Hän toimii myös ohjaajana tohtoriohjelmassa. Etäyhteydellä keskusteluun osallistuvat yliopistonlehtori Arto Selkälä Lapin yliopistosta sekä Yhdysvalloissa Wayne State yliopistossa opettava Jukka Savolainen Michiganista. Ohjelman juontaa Nicklas Wancke.

Puhutaas nyt siitä ilmatorjunnasta Kapteeni Vilho Rantasen kanssa! Mitä siitä olis normaalin reserviläisen hyvä tietää? Millaisia hommia ilmatorjunnassa on tarjolla intissä, millainen on Suomen ilmatorjuntakyvyn tila ja miten Ukrainan ilmatorjunta on pärjännyt? Lähe messiin, ku sukelletaan ekaa kertaa yhteen tiettyyn aselajiin!Jakso äänitetty 29.11.2023Vilho löytyy X:stä: https://twitter.com/VILHORANTANENKuuntele jälkilöylyt Patreonin puolella!patreon.com/MightyFinlandMighty Finland Podcastia tehdään meidän mahtavien yhteistyökumppaneiden kanssa:Varusteleka - Reserviläisen karkkikauppa ja meidän luotettu huoltopiste jo vuosien ajan - Varusteleka.fiSavox - Kriittisen kommunikaation kärkiosaaja. Never Alone. - savox.comSavotta - Huikeita kantojärjestelmiä ja muita varusteita maanpuolustukseen ja ulkonaliikkumiseen - Savotta.fiOta meihin yhteyttä Instagramin directissä tai laita mailia osoitteeseen mighty.finland1917@gmail.com, jos sulla on aiheideoita, ajatuksia vieraista tai muuten vaan rakentavaa palautetta.Instagram: @mighty_finland_UUTTA! Meillä on nykyään sekä nettisivut että Patreon. Nettisivujen blogissa voit lukea mielenkiintoisia artikkeleita ja Patreonin kautta voit tukea meidän toimintaa ja päästä käsiksi extramateriaaleihin!mightyfinland.fi

Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah ei halua suoraan tuomita Israelin sotatoimia Gazassa. Tuhansia uhreja vaatineen terroristijärjestö Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israel on pommittanut Gazaa voimalla. Tiedot kuolonuhreista liikkuvat viidessätoista tuhannessa. – On ymmärrettävä, että Hamas on aloittanut tämän, sanoo Essayah Politiikkaradion presidenttitentissä. Essayahin mukaan Israelilla on oikeus turvata omat rajansa ja kansalaistensa turvallisuus. Gazan tilannetta Essayah vertaa Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin. – Olisiko ollut oikein, että Suomi olisi sanonut, että ei näitä terroristeja nyt saa lähteä etsimään, eikä näitä terroristeja pidä saattaa edesvastuuseen näistä pommituksista, Essayah kysyy. Minkälainen ulkopolitiikan arvopohja palvelisi Essayahin mukaan parhaiten Suomen etua? Laittaisiko Essayah itärajan tilanteen kärjistyessä kansainväliset velvoitteet piippuhyllylle? Toimittajana on Tapio Pajunen.

Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb uskoo, että Donald Trumpin uusi presidenttikausi ei olisi riski Suomen puolustukselle, vaikka uudesta valtaannoususta on kannettu huolta. Amerikka-mieliseksi julistautuneelta Stubbilta kysytään Politiikkaradion presidenttitentissä, tulisiko Suomesta hänen presidenttikaudellaan Naton kiltti oppilas. Olisiko Suomi valmis tekemään kaiken mitä Yhdysvallat pyytää? Stubbin pääministeriajasta on pian kymmenen vuotta. Hän johti epäonnistuneeksi moittua hallitusta ja hänet syrjäytettiin kokoomusjohtajan paikalta. Stubb sanoi sen jälkeen, että kotimaan politiikka oli hänen osaltaan nähty. Miksi hän haluaa takaisin? Stubb muistetaan joistakin harkitsemattomista heitoista, kuten triathlonkisasta tviittaamisesta, samoihin aikoihin kun Ukrainassa oli ammuttu alas matkustajakone. Olisiko vastaaviin presidenttinä varaa? Entä miten Stubb toimisi, jos tuhannet ihmiset tulisivat luvatta Venäjältä Suomeen metsien kautta? Venäjä-tutkijan tuoreen arvion mukaan Ukraina voi hävitä sodan Venäjää vastaan. Mitä Stubb tekisi presidenttinä, jos niin käy? Toimittajana on Antti Pilke.

Politiikassa omatunnon kysymyksiksi nimitetään asioita, joissa kansanedustaja saa päättää itse, miten aikoo äänestää. Eli kyse on eduskunnan äänestyksistä, joissa ei noudateta puoluekuria. Mistä asioista tällä vaalikaudella voi tulla omantunnon kysymyksiä? Onko kysymys vähemmän omastatunnosta ja enemmän poliittisesta pakoilusta, kun joku asia julistetaan omantunnon kysymykseksi? Aiheesta puhuvat eduskuntaryhmien varapuheenjohtajat Kim Berg (sd.) ja Sari Tanus (kd.). Ohjelma on nauhoitettu Hyvin sanottu -keskustelufestivaalilla Hämeenlinnassa 30. syyskuuta 2023. Sari Tanus taas pani lähes kymmenen vuotta sitten vireille kansalaisaloitteen, jonka mukaan lääkäreillä olisi oikeus omatunnonsyihin vedoten kieltäytyä tekemästä abortteja. Miksi sana ”omatunto” on Tanukselle keskeinen osa politiikkaa? Röntgenhoitajana työskennellyt Kim Berg taas joutui pitkäaikaisena ay-aktiivina hankalaan paikkaan, kun hän äänesti eduskunnassa hoitajaliitto Tehyn vastustaman potilasturvallisuuslain puolesta. Miten vaikeaa oli valita oman puolueen SDP:n ja oman ammattiliiton Tehyn linjan väliltä? Olisiko potilasturvallisuuslain pitänyt olla Bergin mielestä omantunnon kysymys? Toimittajana on Antti Pilke.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii siirtymistä päästöttömään energiaan. Akuissa käytettävien mineraalien kysyntä kasvaa, mutta kaivokset ja tehtaat aiheuttavat ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa. Miten yhtälö ratkaistaan niin, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen aiheuta lisää ongelmia toisaalla? Olisiko reiluinta, että mineraaleja eniten käyttävät rikkaat länsimaat ottaisivat kantaakseen myös kaivosteollisuuden haitat? Keskustelemassa ovat globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger ja yliopistonlehtori, geologi Henrik Kalliomäki Helsingin yliopistosta sekä VTT:n johtava tutkija Marja Vilkman. Keskustelun juontaa Long Playn ympäristötoimittaja Hanna Nikkanen. Mukana on haastattelussa myös tutkija Laura Kaikkonen Uuden-Seelannin Vesi- ja ilmakehätutkimuslaitokselta ja Helsingin yliopistosta. Podcast on nauhoitettu Tiedekulmassa Akkuja, mutta millä hinnalla? -tapahtumassa 23.10.2023. Tapahtuma on tuotettu Helsingin yliopiston Tiedekulman ja Long Playn yhteistyönä ja se on osa Ympäristö nyt -ohjelmasarjaa: https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/ohjelma-ja-sisallot/tapahtumasarjat/ymparisto-nyt/ymparisto-nyt-2023 Katso keskustelu videona: https://youtu.be/yYPS1Sodjgk

Euroopan parlamentti päätti äänestyksessä lisätä monivuotiseen rahoituskehykseen 10 miljardia euroa. Lisärahoitus johtuu ulkoisiin kriiseihin, erityisesti Ukrainan sotaan, vastaamisesta. Parlamentin arvion mukaan päätökset lisärahoituksesta pitää tehdä nopeasti, jotta Ukrainan rahoitusta ei jouduta keskeyttämään. Myös Suomi on joutumassa tulevien kustannusten maksumieheksi. Loppuvatko EU:lta rahat ulkoisten kriisien ja uhkien torjumisessa? Häämöttääkö EU-budjetin pohja jo nyt? EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapaketti on etenemässä. Paketti sisältää ajatuksen jäsenmaiden välisestä turvapaikanhakijoiden taakanjaosta, mutta yksityiskohdat ovat auki. Minkälaisen turvapaikkasäännöstön Nato-rajaksi muuttunut Suomen itäraja vaatii? Olisiko taakanjako Suomelle tärkeä muutos? Miksi EU haluaa puuttua yhdyskuntajätevesien kemiallisiin epäpuhtauksiin ja mikrosaasteisiin, kuten mikromuoveihin tai taudinaiheuttajiin? Euroopan parlamentin radiostudiossa Strasbourgissa ovat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp / kok.), Ville Niinistö (greens / vihr.) ja Elsi Katainen (RE / kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Olisiko tässä paikka pienelle AI-arcille? Aihe on nyt pinnalla ja aivan äärettömän mielenkiintoinen, ja Suomessa sekä maailmalla on erittäin paljon kiinnostavia AI-kommentaattoreita. Yksi heistä on tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen, joka on kirjoittanut kirjan Tekoäly ja Minä. Onko tekoäly mullistavampi keksintö kuin internet? Tulemmeko rakastumaan tekoälyihin? Mikä innostaa Petteriä entien tekoälyssä? Mitä edes on älykkyys? Näitä pohdimme tässä jaksossa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Jättääkö perintöä lapsille vai elää unelmaansa? Tämä on kysymys, josta keskustelemme tässä Rahamanian jaksossa. Taloudellinen riippumattomuus tarkoittaa, että voi elää sijoitusten tuotoilla, jolloin sijoituspääoma jää jälkipolvelle perinnöksi. Perintö on monelle tapa varmistaa jälkipolven taloudellinen hyvinvointi, ja samalla antaa konkreettinen osoitus rakkaudestaan ja huolenpidostaan. Toisaalta, elämä tarjoaa monia ainutlaatuisia hetkiä ja kokemuksia, joita ei saa koskaan takaisin. Olisiko silloin järkevämpää käyttää osa varallisuudestaan nyt, kun siihen on mahdollisuus? Elämässä on vaiheita, joissa raha voi tuoda korvaamatonta lisäarvoa ja laatua hetkiin, jotka ovat katoavaisia. Olennaista on tunnistaa omat arvonsa ja miettiä, miten haluaa varallisuuttaan hyödyntää – onko se tulevaisuuden turva, nykyhetken laatu vai molempia? Jakson aiheeseen on antanut inspiraatiota Bill Perkins:in kirja Die with zero. Jos tykkäsit Rahamanian jaksosta, peukuta ja ota meidät seurantaan

Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistetään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Olisiko jo aika rajoittaa rakentamista? Oletko huolissasi kaupunkiluonnon tilasta, mitä haluat tietää siitä? Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueilla Suomessa tehnyt? Kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat professori Heikki Setälä, Riku Lumiaro ja Mikko Lagerström. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Suora lähetys Helsingin Lauttasaaren kartanolta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Taalerin kanssa. https://www.taaleri.com/ Tässä jaksossa käymme läpi muutamia kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita liittyen sähkömarkkinoihin ja Suomen energiapolitiikkaan ja -teollisuuteen. Globaalit energiamarkkinat ovat suuressa muutoksessa, ja Suomi on niiden mukana päättänyt itse tehdä voimakkaan suunnanmuutoksen pois fossiilisista kohti puhdasta energiaa. Suomalainen energia onkin yksi Euroopan puhtaimmista. Mutta ongelmia on myös ollut. Mitä tapahtui energiamarkkinoilla viime talvena? Olisiko fiksumpaa rakentaa uutta ydinvoimaa tuulivoiman sijaan? Miltä näyttää akkuteknologian tulevaisuus? Näitä ja muita kysymyksiä käsittelemme tässä jaksossa Taalerin Ville Rimalin ja Aleksi Nordlundin kanssa. --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast

Kristittyjen yhteys, keskinäinen kunnioitus ja rakkaus ovat todistus Jeesuksesta tälle maailmalle. Olisiko aika alkaa vaalia yhteyttä eriytymisen sijaan?

Suoraa puhetta johtaa Olli Seuri. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Keskustelun aiheina ovat Jenni Haukion muistelmat, suomalaisten nöyryys huonoista talousluvuista huolimatta, #metoo-tapaukset nettikeskusteluissa (Rammstein-yhtyeen etkot ja jatkot) sekä mahdollinen vilppi Iltalehden ja muiden medioiden Ukraina-uutisoinnissa. Pyöreän pöydän kevätkausi EI PÄÄTY tähän. Ritarit aiheineen ovat vielä koolla Olli Seurin johdolla kolmena kesäkuun keskiviikkona eli juhannukseen asti!

Ukrainan povattua suurhyökkäystä on odotettu pitkään. Huhtikuussa Ukrainan varapuolustusministeri kertoi, että toimia hyökkäyksen alkamiseksi olisi tehty. Myös vuodetuissa yhdysvaltalaisissa asiakirjoissa Ukrainan hyökkäystä povattiin huhtikuun lopulle. Milloin Ukrainan suurhyökkäyksen h-hetki koittaa? Mihin kohtaan rintamalinjaa Ukraina näyttäisi olevan iskemässä? Olisiko niin sanotun Putin-linjan murtaminen jopa koko sodan ratkaisu? Vieraana on sotataidon laitoksen johtaja, eversti Pekka Turunen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Erkka juttelee kaverinsa Pontus Purokurun kanssa kirjoittamisesta kahvila Rytmissä. Rytmi on Helsingin kivoin kirjoituskahvila, joka tunnetaan suopeudestaan kirjoittajia kohtaan. Spontaanin höpöttelyn keskellä Erkka ja Pontus kirjoittavat 20 minuuttia, johon myös kuulija on tervetullut ottamaan osaa (n. kohdassa 30–50 minuuttia). Olisiko nyt se hetki, kun aloitat kirjoittamisen tai kohtaat tekeillä olevan projektin vaikean kohdan? Tule kirjoittamaan kanssamme! Kiitos Rytmille luvasta nauhoittaa podcast-jakso.

Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan alennuskoodilla "KOTIMATKA” saat 30 %:n alennuksen kirjan kovakantisesta versiosta kirjan nettisivuilta. Asuntosijoittajan ABC -verkkokurssi. Tutustu ja tilaa kokeneiden asuntosijoittajien Harri Hurun ja Niina Huhtalan verkkokurssi kurssin nettisivuilta. Tutustu tämän jakson sponsoreiden tarjoamaan sopivan tilaisuuden tullen. Kiitos Asuntosalkunrakentaja, Peab, Suomen Vuokranantajat, If, ja Flatco. Mirja Palola piirteli nuorena pohjapiirustuksia ja haaveili arkkitehdin urasta. Noin 3 vuosikymmentä sen jälkeen hän perusti ystävänsä kanssa Closing the Gap Oy:n, joka aloitti asuntosijoittamisen vauhdilla hankkien 6 sijoitusasuntoa. Osassa 1 juttelemme muun muassa siitä, Miten arkkitehtiunelmat muuttuivat toimittajaksi opiskeluksi ja yrityselämään päätymiseksi? Miten yritysten johtaminen johti oman varallisuusseurannan aloittamiseen ja asuntosijoittamiseen? Miten nettovarallisuusjaottelun ja -seurannan konkreettinen tekeminen avasi silmät kassavirtojen osalta? Miten onnistui suoraan yrityksen perustaminen ja 6 sijoitusasunnon ostaminen sen taseeseen vuoden aikana? Miten yöuniajatus eteni 25 vuorokaudessa kahden sijoitusasunnon kauppoihin? Minkälaiset sijoituskriteerit yrityksellä on? Osassa 2 juttu jatkuu ainakin näiden teemojen parissa: Miksi asunnot ovat tasa-arvoinen omaisuuslaji? Olisiko “ihana koti” -lausahduksesta jotain apua, kun miettii hyvien vuokralaisten löytymistä? Miten ottaa lapset mukaan taloustaitojen opetteluun? Miten kevytkin stailaus auttaa asunnon hahmottamisessa? Miten korkosijoitusten tuotot käyttäytyvät korkojen noustessa ja osasiko Mirja ottaa korkosuojauksaen? Kuinka Suomen Vuokranantajat tekee arvokasta työtä ja samalla vapauttaa meidän aikaa? Naisten rahapuheesta ja muustakin. Mielenkiintoinen ahkeran tekemisen tarina. Tarinaa täydentävää kuva-aineistoa Instagram. LinkedIn Mirja Palola. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Asuntosalkunrakentaja.fi on asuntosijoittajille tarkoitettu sivusto, jossa voit tankata tietoa asuntosijoittamisella vaurastumisesta sekä artikkeleista että ladattavasta E-kirjasta. Voit myös liittyä sisäpiiriin, jota kautta pääset käsiksi hyviin sijoitussuntoihin alle markkinahintojen. Tutustu sivustoon Asuntosalkunrakentaja.fi Etukäteisvinkit uusista kohteista saa seuraamalla Asuntosalkunrakentajia Twitterissä tai Facebookissa. Lisää löytyy YouTubesta. Asuntosalkunrakentaja Blogista: Sähköpostilistan koko ylitti 40 000 rajan – miten kaikki alkoi? Lue Pekka Väänäsen "Asuntosijoittajan kvartaali, 3 kuukautta vai 25 vuotta?" -kirjoitus Inderesin sivuilta. Kiitos Ostan Asuntoja Podcast -sponsorille: Kiinnostaako sinua uudisasunnot Suomen kasvukeskuksissa? Peabin asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ne suunnitellaan toimiviksi kestämään aikaa. Vakavaraiselta ja luotettavalta yhtiöltä hankittu uusi asunto on huoleton ja helposti vuokrattavissa.  Saat tiedot uusista kohteista sähköpostiisi ennen julkista ennakkomarkkinointia liittymällä avainasiakkaaksi osoitteessa peabkoti.fi/avainasiakas. Tutustu asuntoihin ja lue lisää peabkoti.fi - Seuraa meitä myös Instagramissa @peabkoti Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: ”Kuka tahansa voi olla vuokranantaja – kuka tahansa voi asua vuokralla. Asuntosijoittajan tai sellaiseksi aikovan mielessä liikkuu monia kysymyksiä. Miten tunnistaa hyvä sijoituskohde? Miten onnistua vuokralaisvalinnassa? Mitä vuokrasopimukseen tulee kirjata? Mistä apua ongelmatilanteisiin? Tietoa tarjoaa Suomen Vuokranantajat – hyvien vuokranantajien yhteisö, jonka jäsenenä vuokranantaminen on palkitsevampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Liity joukkoon: vuokranantajat.fi.” Sammakkoja pussaamalla alle markkinahintainen kauppa Sakari Rokkanen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #235 Ifin vuokaranantajan vakuutuksen saat helposti verkosta. Laske hinta if.fi/vuokranantaja Flatco on johtava vuokranantajan elämää helpottava palvelu. Flatco sähköistää vuokraustoiminnan paikkariippumattomaksi asuntohakemuksesta vuokravalvontaan asti. Onko sinulla lähipiirissä 14-25 -vuotias nuori, joka opettelee tekemään itsenäisiä rahapäätöksiä. Ostan Asunto Podcastissakin vierailleet Terhi Majasalmi #31 ja Minna Nikula #102 ovat julkaisseet Vaurastuvan Nuoren Rahakirjan, jossa käydään läpi, miten eri päätökset vaikuttavat nuoren omaan talouteen, ja miten nuori voi suunnitella itselleen sopivat päätökset. Tilaa kirja osoitteesta vauraat.fi Jos koet saavasi sisällöstä lisäarvoa tai haluat lähettää terveisiä tai kommentteja, voit tehdä sen ja harjoitella salamaverkon käyttöä Albyn kautta 

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja nostaa lämmittelykysymykseksi hieman vakavamman aiheen, parhaillaan vietettävän Miesten mielenterveysviikon. Miehet hakevat apua harvemmin kuin naiset, vain joka kolmas avun pyytäjä on mies. Miksi meillä ei mielenterveysasiassa tasa-arvo toteudu? Taru Tujusen mielestä vaalit on ihmisen parasta aikaa! Siksipä hän nostaa pöydälle parhaillaan käynnissä olevat Yhdysvaltain välivaalit, joiden tulokset eivät vielä Pyöreän pöydän keskustelun aikana olleet selvillä. Tujunen arvioi tilannetta ja edustajainhuone näyttäisi menevän rebublikaaneille, mutta senaatista käydään tosi tiukkaa kamppailua. Vaikuttaa siltä, että ne osavaltiot, joissa on ollut Donald Trumpin siunaama senaattoriehdokas ovat olleet kohtuullisen pulassa. Tujunen antaa raatilaisille pohdittavaksi, kuka on mahdollisesti voittanut vaalit, entä kuka hävinnyt? Juha Itkonen haluaa puhua Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltolan mahdollisesta presidenttiehdokkuudesta, josta Aaltola kenties lopullisesti ja uskottavasti kieltäytyi Twitter viestissään 8.11. Itkosen mielestä meillä on nyt erikoislaatuinen tilanne, kun presidenttispekulaatioissa on tai ainakin oli kärkinimenä ihminen, ilman mitään aiempaa poliittista kokemusta. Lokakuun lopulla tehdyssä Taloustutkimuksen gallupissa Mika Aaltola päihitti suosiossa mm. Pekka Haaviston ja Olli Rehnin. Selvästi Mika Aaltola koskettelee suomalaisten sieluja eri tavalla kuin poliitikot! Olisiko poliittisesti kokematon presidentti maallemme uhka mahdollisuus vai jotain siltä väliltä? Anu Koivunen pureutuu aiheessaan kirjallisuuskritiikkiin. Maaria Ylikangas arvioi Hanna Brotheruksen vasta julkaistun kirjan "Henkeni edestä" Helsingin Sanomissa 4.11. Koivunen kertoo, että tästä kritiikistä seurasi hänen somessaan suurin kulttuuridebatti pitkään aikaan. Tässä keskustelussa todella moni oli sitä mieltä, että kriitikon olisi pitänyt luopua arvioimasta kirjaa, josta hän ei pidä ja kritiikki meni henkilöön. Onko kirjallisuuskritiikin tehtävä ajatella kirjailijan tunteita? Pitääkö kriitikon arvioida vain teoksia, joista hän pitää?

Tuplaviikonloppu! Nyt nautitaan kaksin käsin. Sara vannoo rakkautta facetimessa ja Saarinen päättää kolme viikkoiset syntymäpäivänsä viimein. Olisiko ratkaisu kaikkeen luokkakokous jossa solmittaisiin ja vannottaisiin ikuista rakkautta vai aukaisisiko se lopulta vaan arvet jotka kiusaaminen jollain tasolla jättää kai aina? Niko suuntaa seksimessuille ja Sara hamuilee mahdollisesti mukaan.. voi poijaaat mitä tästä tulee? @nikotellen instagram tarjoilee jälleen hieman extraa ja Podmen puolella jakso lauantaina kaikille pikkusuolasen ystäville. Oispa aina kuukauden viimeinen viikonloppu!

Sijoitusasunnot.comin Henri Neuvonen oli uusintavierailulla Ostan Asuntoja Podcastissa kertomassa, miten kokonaisten kerrostalojen ostaminen on kasvanut.  Henri Neuvonen sadasta tuhanteen miljoonaan Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #203 Myös Daniel Björkhem oli vieraana ja kertoi tavoittelevansa merkittävää 10X-tyyppistä kasvua omassa toiminnassaan. Sijoitussuunnitelman 10X-muutos Daniel Björkhem Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #201 Olisiko tämän tiistain kysymys saanut inspiraationsa näistä haastatteluista? Yritin pohtia omia ajatuksiani siitä, miten eri reittejä voisi edetä, jos tavoittelisi kokonaisen kerrostalon omistajuutta. Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: Sijoitusasunnot.com tarjoaa hyvätuottoisia sijoitusasuntoja alle markkinahintojen ja arvokasta tietoa sekä ajankohtaisia näkemyksiä asuntosijoittamisesta. Käy katsomassa vuodelle 2021 päivittyneet nettisivut, uusimmat kohteet, liittymässä sähköpostilistalle, lataamassa ilmaiset asuntosijoittajan työkalut ja katsastamassa uusimmat artikkelit osoitteesta sijoitusasunnot.com. Tosi laadukas opas: Sijoitusasunnon valokuvaus ja kuvien editointi nykyaikaisella kännykällä Pistä muuten Sijoitusasunnot.com YouTube -kanava tilaukseen Blogista: Remontoimme 36 asunnon kerrostalosta 60 asunnon kerrostalon

Kevään toiseksi viimeisessä lähetyksessä keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Nato-hakemus on jätetty. Puheenjohtaja kysyy, mitä Nato-prosessi vaikuttaa presidenttipeliin. Vastauksissa mainitaan ainakin Sanna Marin, Matti Vanhanen, Olli Rehn, Pekka Haavisto ja Alexander Stubb. Taru Tujunen: Suomalainen kaurameijeri tekee vegaanista, fetatyyppistä juustoa, jota se ei saa nimetä "kreikkalaiseksi vuustoksi". Mistä on kysymys? Kaarina Hazard: Mitä pitää tapahtua, että ilmastokriisiä ryhdytään hoitamaan? Olisiko ilmastokriisi seuraava Mätä Jättiläinen? Maija Vilkkumaa pohtii maanpuolustustahtoa ja vaihtoehtoja palaamiselle 1940-luvulle.

Olisiko sinulla hetki aikaa keskustella golfista? No hyvä. Palauteloosterin kolinassa - Zetagi - Mika Agenda - Kaikki alkoi 1990 -luvulla - Rautamailat, kaljatölkki ja kotipihan golfviheriöt - Ysärin nosteessa maa oli kasteessa - Ensin oli Communicator sitten tuli Garmin - Paluu viheriöille 5v tauon jälkeen - Garmin golf-tuotteet (sulosointuja korvissasi) - Yhtään en ole pelannu, mutta sujuvasti kerron näkemyksiä - Golfin filosofia Tätä ja paljon muuta on luvassa tässä jaksossa. Osallistu keskusteluun puhelimella (+358 40 664 2105) tai sähköpostilla hessunkahvila at geemail piste com.  

Myöhäisantiikin ihmiset kokivat kummia, kun taivas hämärtyi oudon sumuharson taakse peräti vuoden tai puolentoista ajaksi. Vuoden 536 luonnonilmiön syytä ei ole vieläkään pystytty varmuudella selvittämään. Tapahtumista on säilynyt useita aikalaiskuvauksia Välimeren maista. Myös auringon pimentymistä välittömästi seuranneina vuosina sekä Itä- että Länsi-Rooman asukkaat kokivat useita vitsauksia. Monin paikoin nähtiin nälkää ja lisäksi mahtavan imperiumin ovella kolkutteli keisari Justinianuksen mukaan nimetty rutto. Mikä luonnontieteellinen ilmiö aiheutti nk. vulkaanisen talven? Olisiko se tulivuori, koska onhan jokaisella tulivuoren purkauksella oma sormenjälkensä. Toisaalta arkeologit ja humanistit vaikuttavat olevan kiinnostuneempia kyseisestä vuodesta ja sen seurauksista kuin luonnontieteilijät. Haastateltavina ovat historioitsija ja antiikintutkija Maijastina Kahlos, joka on tällä hetkellä vierailevana tutkijana Cambridgen yliopistossa sekä tulivuoritutkija, geologi Paavo Nikkola. Toimittajina ovat Riikka Suikkari ja Teija Peltoniemi.

Ukrainassa Butšan kaupungissa ilmi tulleiden siviilien teloitusten seurauksena EU-maat valmistelevat uusia Venäjän vastaisia lisäpakotteita. Pöydällä on komission esitys kivihiilen tuontikiellosta, meri- ja maantiekuljetusten estosta, sekä uusista pankkipakotteista, joissa mukana on Venäjän toiseksi suurin pankki VTB. Riittääkö komission esitys viidennestä pakotepaketista? Olisiko täydellinen öljy- ja kaasuboikotti mahdollinen? Minkälaisia talousvaikutuksia Venäjän vastaisilla uusilla pakotteilla on EU-maille? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen, Ville Niinistö ja Nils Torvalds. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Global oil prices are skyrocketing amid the fighting in Ukraine, leading to record fuel prices in Australia. There are calls for the government to cut the fuel tax, just two weeks out from the federal budget. - Öljyn hinta on noussut jyrkästi kaikkialla maailmassa Ukrainan sodan seurauksena, hinnat ovat nyt ennätykorkeat myös Australiassa. Hallitusta vaaditaan alentamaan polttoaineveroa van kaksi viikkoa ennen budjetin julkaisua.

Voisiko maapallon lämmennyttä ilmastoa korjata heijastamalla auringonsäteet takaisin avaruuteen vaikkapa pilviä valkaisemalla tai riikkihapon avulla? Näitä keinoja kutsutaan geoengineeringiksi eli ilmaston tarkoitukselliseksi muokkaamiseksi. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuorein raportti kertoo selvin sanoin, että ihmiskunnalla alkaa olla käsillä viimeiset hetket saada hiilidioksidipäästöt kuriin, jos täysi ilmastokatasrofi aiotaan välttää. Olisiko ilmastonmuokkaus osa ratkaisua? Ilmastonmuokkaus auringonvaloa heijastamalla voisi oikealla hetkellä käytettynä olla keino välttyä ilmaston peruuttamattomilta keikahdupisteiltä, kuten Amazonin sademetsän tuhoutumiselta tai Siperian ikiroudan sulamiselta. Samalla siihen liittyy valtavia riskejä, jotka voisivat johtaa kuivuuteen, nälänhätään ja vielä nykyistäkin ilmaston lämpenemistä nopeampaan kuumenemiseen. Mitä geoengineering on ja mitä ilmaston tarkoituksenmukaisen muokkaamisen keinoista ja riskeistä tiedetään tällä hetkellä? Jaksossa vieraana on Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen. Toimittajana Hanna Asikainen.

Millainen on sotilasliitto Nato? Mitä hyötyä ja haittaa Suomelle olisi Nato-jäsenyydestä? Haastattelussa Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja tohtori Iro Särkkä Helsingin yliopistosta. Naton etu olisi artikla viiden mukaiset turvatakuut, jotka eroavat EU:n vastaavasta 42.7-artiklasta. Tiilikaisen mukaan Nato toimisi jo ennaltaehkäisevänä pelotteena niille, jotka harkitsisivat Suomeen hyökkäämistä. Tiilikainen ja Särkkä muistuttavat, että Nato toisi Suomelle myös velvollisuuksia osallistua Naton operaatioihin. Särkkä arvioi, että olisi todennäköistä, että Suomen joukkoja vietäisiin esimerkiksi Balkanille. Olisiko nyt oikea aika liittyä Natoon kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan vai pitäisikö mahdollista jäsenyyttä vielä lykätä? Entä millaisella prosessilla Suomi päättäisi Natoon liittymisestä, jos siihen päädyttäisiin? Esiselvitysprosessi voisi Särkän mukaan olla nopea. Natolla on ensi kesänä huippukokous Madridissa, missä voitaisiin laittaa asiaa eteenpäin, jos Suomi päättäisi haluta jäseneksi. Tiilikainen muistuttaa, että Suomen Nato-jäsenyys pitäisi hyväksyä Nato-maiden parlamenteissa. Turvatakuita Nato-jäsenyysprosessin ajaksi ei ole koskaan annettu, mutta yksittäinen Nato-maa kuten Yhdysvallat tai muutama Eurooppalainen Nato-maa voisi sen tehdä, Tiilikainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen. Muuta Ukrainaan tai Venäjään liittyvää kuunneltavaa löydät kootusti Yle Radion 1:n Areena-sivuilta.