Podcasts about tarvitaan

Etiikan tutkija Mikko Puumalan mielestä moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ilmastonmuutoksen torjuntaan Filosofi, etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta sanoo, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan koordinoitua toimintaa instituutioiden tasolla. Yksilö ei kuitenkaan ole vapaa velvoitteista, vaikka häneltä ei voi vaatia kohtuuttomia. Moraalin nimissä on oikeutettua edellyttää ihmisiltä itseltään aktiivisuutta. Ympäristö- ja ilmastoetiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta toteaa, ettei ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä velvoitteita voi jättää yksin yksilöiden vastuulle. Tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja. Mutta vaikka kyseessä on kollektiivinen ongelma, yksittäinen ihminen voi osallistua henkilökohtaisin teoin esimerkiksi vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ja osallistumalla demokraattiseen päätöksentekoon. Moraalifilosofian asiantuntijana Puumala tarkastelee ilmastonmuutosta arkimoraalin näkökulmasta. Hän sanoo, että moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ja suostumista arkea mahdollisesti hankaloittaviin ilmastotoimiin. Humanisti vastaa -podcastissa hän kertoo, miten arkimoraalimme selviää stressitestistä. Avaruusetiikan tutkijana Mikko Puumala tähdentää omistusoikeuksiin liittyviä sopimuksia. Uutinen nestemäisen veden löydöstä Marsissa herättää tutkijan mielestä tärkeän keskustelun siitä, kenelle Marsin vesi kuuluu. Parhaillaan Puumala on mukana Koneen säätiön rahoittamassa Elonkirjon äänettömät ja puhe niiden puolesta -tutkimuksessa. Tästä näkökulmasta hän arvioi elokuussa paljastunutta poikkeuksellista raakkutuhoa Stora Enson työmaalla. Filosofian oppiaine siirtyi Turun yliopistossa humanistisesta tiedekunnasta yhteiskuntatieteelliseen vuonna 1967. Podcastin pikatestissä yhteiskuntatieteiden tohtori paljastaa, onko hän filosofina humanisti vai yhteiskuntatieteilijä. Kirjavinkkinä hän suosittelee Joshua Greenen teosta Moral Tribes, jota hän luonnehtii moraalifilosofian kannalta tärkeäksi. Greene puhuu siitä, miten kaikki ihmiset tavoittelevat hyvinvointia ja vaikka ihmisillä on eri näkemys hyvästä elämästä, yhteinen sävel voi silti löytyä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Viha on usein yhdistetty ihmisen pahuuteen – tästä on tehty tavalla tai toiselle huonon, epäonnistuneen, pelättävän ja vältettävän ihmisen merkki. Onpa viha nimetty jopa yhdeksi seitsemästä kuolemansynnistä. Tunteena viha näyttäytyy usein jonakin, mistä tulisi päästä eroon tai ainakaan sen näyttäminen ei ole soveliasta tai hyväksyttävää. Jo pienelle lapselle saatetaan opettaa, että “uhma on tuhmaa”. Mistä vihan negatiivinen maine kumpuaa ja onko kyse väärinymmärretystä tunteesta? Mitä viha oikeastaan on, mitä sen rakentava valjastaminen voi ihmiselle tarjota ja miten kääntää viha voimaksi omassa arkielämässään? Mikä muuttuisi, jos ihmiset oppisivat näkemään, kohtaamaan ja käsittelemään sekä omia että toisen vihaisia tunteita? Keskustelemassa ovat “Viha voimaksi. Vaikeat tunteet ihmissuhteissa” -kirjan (Tammi, syyskuu 2024) kirjoittaneet psykoterapeutit Heli Pruuki ja Terhi Ketola-Huttunen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”, kuuluu Jeesuksen lähetyskäsky Matteuksen evankeliumissa. Perinteisesti kristillisten toimijoiden harjoittama lähetystyö on rakentunut tälle kutsulle viedä kristillistä uskoa eteenpäin ja levittää kirkon sanomaa maailmalla sekä sanoin että teoin. Mutta mitä ajatella lähetystyön ydintehtävästä tässä ajassa? Voidaanko toiminnan katsoa epäonnistuneen, jos ihmiset eivät lähetystyön seurauksena kääntyisikään kristityiksi – vai ovatko tavoitteet nykypäivänä jossain muualla? Miten lähetystyö lopulta eroaa kehitysyhteistyöstä, tuoko uskonnollinen toimijuus ylipäätään maailmaan jonkinlaista lisäarvoa? Entä minkälaisia riskejä tähän liittyy – voiko lähetystyö olla uhka kulttuuriselle kestävyydelle? Vieraina ovat Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala ja Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Elina Vaittinen.

Suomen tilanne on vakava. Tarvitaan uudenlainen ihmistyyppi, joka yhdistää porvarillisen säästäväisyyden ja vasemmistolaisen höveliyden – mutta mistä löytäisimme moisen politiikan yksisarvisen? Kestääkö Mika Malirannan kantti Matti Apusen arvonlisäveroaiheisessa revolverihaastattelussa, vai lyökö hän pyyhkeen kehään ja vastaa "mene ja tiedä"? Miten ravintoloiden pöytävarauksista saataisiin irti maksimaalinen hyöty? Ja miksi, oi miksi, saksalainen poliitikko haluaa asettaa dönerille hintakaton?

Kuuntele Hannele Haapion pohdintaa odotusten johtamisen hyödyistä ja käytännön tavoista.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Maija Vilkkumaa.

Toivon vieraana on tällä kertaa vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen. Pinjan kanssa keskustellaan siitä, mikä on poliittisten nuorisojärjestöjen rooli yhteiskunnassa ja politiikassa, ja mitä sellaista nuorisojärjestöt tarjoavat, mitä mistään muualta ei saa.Lisäksi puhetta riittää kesäkuun europarlamenttivaaleista. Mikä on vasemmistonuorten analyysi EU:n tilasta, ja mitä vasemmistonuoret tarjoaa ratkaisuiksi koko maanosaa koskettaviin ongelmiin?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Erityispedagogi Meri Lähteenoksan mielestä kaikki asiat, hankalatkin, ovat opeteltavia asioita. Meri tutustui traumainformoituun työotteeseen kahden autisminkirjolla olevan lapsensa kautta. Perhe oli saanut runsaasti ohjeita tiukan struktuurin säilyttämisen tärkeydestä sekä siitä, miten tärkeää on hyödyntää kiinnipitoja — ja liudan muita vastaavia neuvoja, jotka todellisuudessa johtivatkin vain koko perhettä syvempään pahoinvointiin. Hyvin puristuneissa, raskaissa tilanteissa voi syntyä elämää upeasti eteenpäin ohjaavia oivalluksia. Merillä tällainen tilanne oli silloin, kun hänen voimakkaasti oireileva lapsensa haastoi oman kuormituksensa ja tuskansa vuoksi äitiä ja ympäröiviä vaatimuksia aivan toden teolla. Merin käydessä poikansa kanssa läpi lapsen kokemia tunteita ja niiden vapauttamista sai alkunsa ns. stressiprofiili, jonka kautta Meri nykyään kouluttaa ja auttaa monia muita vanhempia ja kasvattajia tukemaan lapsiaan syvemmin ja paremmin.  Meri Lähteenoksa ajattelee, että ihmisen hermostoa voidaan oppia ohjaamaan ja ajamaan, omia reaktioita voi ikään kuin kouluttaa ja ohjata kohti toimivampaa arkea, samalla myös kohti ehjempää olemista. Tarvitaan syvää, monikerroksellista ymmärrystä niin nepsyydestä, traumasta kuin muistakin hermoston tiloista, että päästään kohti aidosti hyvinvoivaa arkea.  Podcastissa mainittuja linkkejä:  PIRHAN sivuilla stressiprofiilista: https://dreambroker.com/channel/7klcguan/i3m2luns?quality=1080p Meri Lähteenoksan oma ydintaito-sivusto on päivityksen alla, uudet sivut julkaistaan maalis-huhtikuun 2024 aikana. https://ydintaito.fi/  https://ydintila.fi/ Muualla Meristä:  https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/olen-joutunut-ikaan-kuin-opiskelemaan-elaman/ https://erityisvoimia.fi/kirjoittajat/ Meri on yksi erityisvoimia-sivuston kirjoittajista

Mielen puolikkaiden uuden jakson vieraana on MIELI ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck, jonka kanssa keskustellaan terapiatakuusta ja nuorten mielenterveydestä. Wahlbeck kertoo, mikä terapiatakuu on, ja millaisia hyötyjä siitä olisi suomalaisten mielenterveydelle. Lisäksi hänen kanssaan keskustellaan aikuisten kriisikodeista, nuorten mielenterveyskriisistä sekä siitä, miten tärkeää mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisy on. Mielen puolikkaat -podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä. Haastattelijana toimii MIELI ry:n johtava psykologi Frans Horneman. Podcast ilmestyy kerran kuukaudessa. Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Järjestön perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.

Pian kansakunnalle valitaan seuraava johtaja. Kun tomu on vaalikentillä laskeutunut, uusi presidentti saa johdettavakseen Nato-Suomen ulkopolitiikan, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, isolla tai pienellä tauolla. Mitä merkitystä presidentin valinnalla on? Missä uuden presidentin pitää onnistua? Minkäläista valtaa hän oikeasti käyttää? Mikä on presidentin paikka suomalaisessa demokratiassa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdimme tällä kertaa. Jakson asiantuntijavieraat ovat väitöskirjatutkija Maarika Kujanen Tampereen yliopistosta ja tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Miksi kuvata isolla kameralla ja isolla budjetilla kun taskupuhelimellakin saa?

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina vuoden 2024 ensimmäisessä Pyöreässä pöydässä ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Pyöreän pöydän 18. toimintavuoden alkuun puheenjohtaja kysyy, mitä ritarit toivoisivat pienten ja suurten toiveiden keijulta. Mika Pantzar kertoo, että hänen isovanhempansa olivat 1930-luvulla linnoittamassa Karjalaa. Hänen mielestään tätä nykyäänkin Suomi linnoittautuu. Globalisaatiokiimasta ollaan siirtymässä ulkomaan pelkoon, hän sanoo. Kaarina Hazard on pettynyt "algoritmijournalismiin". Isot vaalit ovat tulossa, mutta hänestä toimittajat eivät auta kansalaista presidentin valinnassa. Epäselväksi hänelle on jäänyt, miksi presidenttiä tarvitaan. Etunenän julkkikseksiko? Pekka Seppänen päivittelee päivittäiskauppojen kalliita bonus-järjestelmiä. Hän arvioi, että joko kauppaketjut ovat tyhmiä, ihmiset ovat tyhmiä tai hän itse on tyhmä. - Pekka Seppänen ihmettelee

Puhutaan teologiaa -podcastissa Soili Haverisen vieraana teologian tohtori ja Suomen teologisen instituutin teologinen asiantuntija Vesa Ollilainen. Millaista uskon puolustamista eli apologiaa nyt tarvitaan? Miten postmodernin ajan tuomiin haasteisiin voidaan vastata apologian kautta? Miten tavallinen kristitty voi varustautua apologeettisiin keskusteluihin?

Mitä on työnohjaus ja mentorointi ja mihin sitä tarvitaan? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Hanna-Mari Vuorinen. 

Yksi sana tai lause oikeaan aikaan luettuna tai kuunneltuna voi muuttaa koko elämän. Mutta jos todella haluat luoda muutoksen ja toteuttaa sen mistä unelmoit, tarvitaan muutakin, nimittäin uusia rutiineja, sitä, että otat käyttöön sen mitä oivalsit etkä jätä sitä siihen. Tarvitaan sitoutumista prosessiin. tarvitaan sitä, että toistat yksinkertaisia mutta ei aina niin helppoja asioita kolmen kuukauden ajan. Mitä muutosta sinä kaipaat? Mistä unelmoit? Missä sinä haluaisit olla kolmen kuukauden päästä ja katsoa ylpeänä taaksenpäin siksi että teit sen, koska lopetit odottamisen ja siirtämisen ja olosuhteiden syyttelyn ja sitouduit prosessiiin? Tee päätös, valitse ja keskity. Sinusta todella on vaikka mihin. Kuuntele jakso ja rohkaistu kohti unelmiasi nyt enemmän kuin koskaan ja muuta elämäsi kolmessa kuukaudessa. Mahdollisuuksia on, sinua varten. Ja kolme kuukautta voi muuttaa ihan kaiken, jos teet päätöksen ja annat mennä. Ps. Tsekkaa nämä

Ihmiskunta on energiamurroksen edessä: öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Fossiilisten polttoaineiden tilalle pitäisi saada uusiutuvaa energiaa, mutta tuuli- ja aurinkoenergia on riippuvaista sääolosuhteista. Tarvitaan keinoja, joilla energia saadaan talteen. Vetyyn pystytään varastoimaan energiaa, ja se nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Jos Suomi pelaa nyt korttinsa oikein, sillä on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan meillä on edellytykset valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030. Vetyä on tutkittu Suomessa jo pitkään, ja nyt VTT:n Bioruukissa avattiin aivan uudenlainen testilaitos E-fuel-nimisessä tutkimushankkeessa. Siellä valmistetaan vedestä vetyä, josta jatkojalostetaan lopulta sähködieseliä Nesteellä. Hankkeella tähdätään suomalaisen vetyteknologian läpilyöntiin maailmalla, sillä Suomi haluaa viedä vedyn lisäksi myös vihreään vetyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa – kokonaisia vetyekosysteemejä. Haastateltavana teollisuus ja vety tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ja vetytiimin tutkimusryhmän vetäjä Olli Himanen VTT:ltä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Edistyksellistä äitienpäivää, ei monisynnyttäjien ja siittäjien päivää. Lastenteko-ohjeita jaellaan ja mieskin voi olla emäntä. Varamummuja ja varavaareja reserviin ja hampaattoman eläkeläisen terveiset. Uusi kansantauti uhkaa ja autoilija keventäisi kaasujalkaa, mutta perään kertyy jono. Näytä närhin munat, Petteri Orpo ja verota ökyveneitä metrien mukaan. Lukutaitoiset päätyivät Savoon ja kyllä työntekijöitä löytyy kun maksetaan kunnon liksaa. Meidän koira on Hän, posti on puoli vuotta myöhässä, muoviämpäreitä tarvitaan lisää ja Suomi voisi neuvotella rauhasta Ukrainassa. Rouva länsirannikolta kiittää tuoleista ja tarina siitä, miksi joillain miehillä on monta naista. Toimittajana Johanna Östman. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Jaksossa käydään läpi Bakun GP:n tapahtumat Sergio Perezin voitosta Valtteri Bottaksen mahalaskuun. Lisäksi aiheena Max Verstappen. Mestari on profiloitunut valittamalla tuon tuosta. Se alkaa olla rasittavaa. Mikä hollantilaista vaivaa?

Arttu Seppänen vieraili Takakansi-podcastissa etäyhteydellä suoraan Roomasta, taustalla saattaa kuulua pientä linnunlaulua ja kahvilan hälinää. Keskustelimme mm. kritiikin ideasta, siitä millaista on hyvä kritiikki ja mitkä olisivat kulttuurikeskustelua eteenpäin vieviä kehityksiä. Kiitos Arttu vierailusta! Artun kirjavinkki: Georges Perec: Häviäminen https://www.sammakko.com/tuote/georges-perec-haviaminen/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Afganistanissa taliban rajoittaa ihmisten elämää uusilla määräyksillä lähes viikoittain. Monet Afganistanin miehet ovat huolissaan naisten oikeuksien kapenemisesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa kuullaan tällä viikolla liberaalia afganistanilaismiestä. Toimittaja Maija Liuhto kävi Kabulin yliopistolla kuulostelemassa naisopiskelijoiden ajatuksia. Ohjelmassa myös tunnetun avustusjärjestön Norwegian Refugee Councilin edustajan haastattelu pääkaupungista. Suomeen Afganistanista on tullut turvapaikan hakijoita varsin vähän. Ohjelman toimittavat Maija Liuhto ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen.

Vieraana työelämä professori, asiantuntijaylilääkäri, ylilääkäri ja psykoterapeutti Hannu Lauerma. Lapsuuden varhainen traumatisoituminen altistaa Lauerman mukaan jossain määrin kaikille psykiatrisille sairauksille. – Traumaattiset lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön myöhempään kehitykseen ja hyvinvointiin. Erityisesti niillä voi olla yhteyttä persoonallisuushäiriöiden syntyyn ja kehitykseen, Hannu kertoo Traumainformoitu Toivo -podcastissa. Jaksossa podcastin host Aster kysyy Hannulta muun muassa siitä, miten parhaiten tukea lapsia ja nuoria, jotka oireilevat vakavalla häiriökäyttäytymisellä ja väkivallalla. – Ympäristön täytyy tarjota runsaasti lämpöä ja ymmärrystä nuorelle sekä ohjausta sellaisiin aktiviteetteihin, jotka ovat positiivisia, lasta ja nuorta vahvistavia. Sosiaalisten taitojen harjoittelua tulee tehdä yhdessä aikuisen kanssa, sam​​oin kuin arjen taitojen opettelua. Päihteiden käytön välttäminen on tärkeää! Tarvitaan myös tiukkoja rajoja ja johdonmukaisuutta. Silloin toipuminen mahdollistuu, mutta helppoa se ei ole, Hannu vastaa. – Tarvitaan tavallisia, hyviä asioita ja vuorovaikutusta ihmisten välille. Mikään hoitomuoto yksistään ei tehoa. Lääkkeet usein juuri mahdollistavat liikkeellelähdön ja vuorovaikutuksen syntymisen, Lauerma jatkaa. – Myös myöhemmässä elämänvaiheessa toipuminen on mahdollista, jos elinympäristö on riittävän vakaa. Aikuisuudessa voi tulla vaihe – jos ympäristö on tosiaan riittävän vakaa ja turvallinen – jossa esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi merkittävästi toipua ihmisen saadessa riittävästi korjaavia kokemuksia. Tällöin uuden oppiminen ja hidas kypsyminen vaikuttavat toipumiseen suotuisalla tavalla, kunhan ei ihminen ei ole suistunut syvälle depressioon tai tähän masennukseen on saatu hoitoa, Hannu kertoo. Kirjat, joita Hannu Lauerma jaksossa suosittelee: Sariola, Esa: Kuolemaani saakka. Otava 1986. Kautto, Timo: Auervaara. Aurinko ja kevätmies. Edita 1999. Haanpää, Pentti: Taivalvaaran näyttelijä. Otava 1938.

Karjalan Heilin päätoimittaja Hanna Käyhkö (ei upeasta sukunimestään huolimatta sukua studioemännälle) on ehtinyt tehdä komean uran toimittajana, ja viimeisimmät kolme vuotta hän on luotsannut Joensuun kaupunkilehteä. Hanna suhtautuu riippumattomaan journalismiin suurella intohimolle ja on kesällä lähdössä vuodeksi Oxfordiin täydentämään osaamistaan. Kenpä olisikaan parempi puhumaan median tulevaisuudesta kuin hän! Miksi riippumaton media on yksi yhteiskunnan peruspilareista, miten media pitää pintansa kentän sirpaloituessa, onko jokaisen median pakko erikoistua tarjoamaan tiettyä sisältöä tietylle kohderyhmälle, kuinka some on muuttanut pelikenttää ja entäs ne nuoret? Hanna puhuu melkein yhtä hyvin kuin kirjoittaa, kannattaa siis kuunnella ihan jo yleissivistyksellisistä syistä!

Luontokadon torjuminen leikkauslistojen paineessa: ympäristöjärjestöjen luontoselvitys paljasti, että luontoväen on pidettävä ääntä ennen vaaleja. Siksi puhumme 18.3. järjestettävästä Luontomarssista ja kansalaisvaikuttamisen keinoista. Studiossa modernin metsäaktivismin syväasiantuntija, Greenpeacen pohjoismaiden ohjelmajohtaja Sini Harkki ja poliitikkojen metkut läheltä nähnyt maajohtaja Touko Sipiläinen.

Onko oikein, että kouluissa on painotettuja erityisluokkia, vai eriarvoistavatko ne lapsia liikaa? Keskustelemassa vanhempi yliopistolehtori Maria Ahlholm ja kasvatustieteiden professori Risto Hotulainen. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ollaan valmistelemassa uudistusta, joka muuttaisi painotettua opetusta nykymuodossaan. Suunnitelmissa voisi olla painotetun opetuksen luokkamuotoisuudesta luopuminen. Hotulaisen mielestä vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi joustavat oppimisympäristöt tai laajat oppimisympäristöt, joissa voi esimerkiksi yläasteella jo opiskella lukion kursseja, vaikka koko porukka on samassa tilassa. Painotetun opetuksen mahdollisuuksista pitäisi Ahlhomin mielestä ainakin tiedottaa paremmin. Pitäisikö erikoisluokille valita oppilaat valita pääsykokeilla tai peräti arvalla? Ahlholm ja Hotulainen Segregaatiota koulujen sisällä ja koulujen välillä pitäisi vähentää. Miten se tehdään? Pitäisikö koulushoppailu tehdä mahdottomaksi? Oppimistulokset Suomessa ovat heikentyneet pitkään. Suomea toisena äidinkielenä opiskelevien S2-oppilaiden oppimista tutkinut Ahlholm korostaa, että S2-oppilaiden kielenoppimiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarvitaan kielellistä sosialisaatiota, ja paras tilanne olisi, että maahanmuuttajalapsi pääsee suoraan omanikäisten kanssa ryhmään, jossa pääsee kiinnittymään sosiaalisesti toisiin samanikäisiin lapsiin. Hotulainen kertoo, että selittävä tekijä maahanmuuttajataustaisten lasten heikoissa oppimistuloksissa on sosioekonominen asema, kuten kaikilla lapsilla. "Heikko-osaisuutta pitäisi ryhtyä kohottamaan", hän toteaa. "Kaikki keinot, joilla saadaan ryhmäkokoja pienemmiksi ovat tehokkaita", Ahlholm kertoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

"Tarvitaan arvokeskustelua kouluihin, eli lisää aikaa yhteiseen keskusteluun aikuisväestön kesken miksi teemme tätä työtä ja miten aidosti inklusiivisesti opetusta annetaan”, toteaa Ajatusääniä-podcastiin Julia Petäjän vieraaksi saapunut Paula Degerman. Keskustelua luvassa arvojen lisäksi muun muassa opettajien ja oppijoiden hyvinvoinnista, inkluusiosta sekä väkivallattoman vuorovaikutuksen menetelmästä.

Miksi Suomessa on niin paljon lähisuhdeväkivaltaa? Keskustelemassa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki ja Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen. THL:n tutkimuksen mukaan 31 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin tekemänä. EU-tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Hietamäki kertoo, että lähisuhdeväkivalta aiheuttaa 150 miljoonaa euroa vuositasolla yhteiskunnalle, ja yhteiskunnan palveluita tarvitsevat enemmän ne, jotka kokevat väkivaltaa parisuhteessa. Syitä lähisuhdeväkivallalle voi hakea sotatraumoista, alkoholismista, mielenterveysongelmista ja sukupuolittuuneesta valtajärjestelmästä. Mitä poliitikot voisivat tehdä lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi? Oksasen mielestä ongelma Suomessa on, että tasa-arvotyössä ei olla osattu puuttua lähisuhdeväkivallan juurisyihin. Hänen mielestään kunnissa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ennaltaehkäisevää työtä ja resursseja. Hietamäki korostaa viranomaisten kouluttamista paremmin tunnistamaan toimimaan väkivaltatilanteissa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tarvitaan lisää gaaloja, parempi henkilöbrändi ja vähemmän synkkiä sarjoja. Raportti eräältä parkkipaikalta ja viestintäjohtajan villistä elämästä, olkaa hyvät!

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Suomen tuotteliain tietokirjailija eräkirjallisuuden saralla on Juha Jormanainen, jonka intohimo on latvalinnustus, jota hän kuvailee metsästyksen kuninkuusluokaksi. Kovissa oloissa tarvitaan hyvän fysiikan ja mielenlaadun lisäksi paljon muuta, joista Jormanainen puhuu Saappaat jalassa -podcastin 9. tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa. Puhelinsessio taltioitiin 9.1.2023.

Ei tuijotella kristallipalloon eikä anneta tyhjänpäiväisiä lupauksia (paitsi että vähän me Turinat-jaksossa lupaillaan asioita, joista ei vielä ole näyttää konkretiaa, mutta tosi vähän, hei, oikeesti). Onpa sinun tilanteesi mikä tahansa ja kiinnostaapa meidän jutut kuinka paljon tai vähän tahansa, toivottavasti innostut lähtemään tähän mukaan: tehdään vuodesta 2023 tekojen vuosi. Hienojen suunnitelmien ja uljaiden lupausten toteuttamisen estää meillä itsekullakin milloin mikäkin. Ajan, rohkeuden, varmuuden, rahan puute ovat kuitenkin lopulta kaikki ratkaistavissa. Tarvitaan vain tahtoa ja arjen systeemejä, eli tapoja. Ja jotenkin takaperoistahan on myös se, että kun alkaa tehdä enemmän, yhtäkkiä ehtiikin tekemään paljon enemmän. Aikaa alkaa löytyä ja varsinkin alkaa löytyä motivaatiota ja innostusta. Yrittäminenkin – kuten nyt vaikka jääkiekko – on ”momentum game”. Kun saat kiven liikkeelle ja vierimään, vauhdin kasvattaminen vaatiikin huomattavasti vähemmän energiaa. Nyt on siis aika, että sinä ja minä alamme tehdä. Sen lisäksi ME haluamme myös kuulla sinulta kaksi asiaa: 1. Miten voimme auttaa sinua tekemään asioita vuonna 2023? 2. Mitä olet tehnyt Jälkimmäisiä juhlimme, ensimmäisiä toteutamme sen minkä ehdimme. Älä siis tee uudenvuoden lupauksia, joiden voimalla lähinnä kuusen koristeet heiluvat. Jos lupaat, tee se niin, että se oikeasti synnyttää tekoja. Tai sitten älä lupaa mitään ja keskity vain tekemiseen. Tulos tottelee tekemistä ihan kaikessa.

Keskustelijoina pöhisevät Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä Puheenjohtaja pyytää teatterisuosituksia. Vanhin niistä on Mika Panzarin: Kansallisteatterin Kolme iloista rosvoa 1960-luvulta ... Kirjailija Juha Itkonen tuo terveisiä Hämeenlinnasta ja kertoo vastustavansa ehdotusta uudeksi raidelinjaukseksi Helsingin ja Tampereen välille. Kyse on siis metsäradasta eli Suomi-radasta suurnopeusjunalle. Mika Pantzar lohduttaa ritarikollegaansa: Rahat eivät tule koskaan riittämään. Ruben Stiller lyö kuitenkin pökköä pesään vertaamalla Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta. Hän sanoo, että Tampere on tällä hetkellä maamme dynaamisin kaupunki. Mika Pantzar puhuu tieteen apurahojen puolesta, eikä halua poliitikkojen puuttuvan yksittäisiin tiedehankkeisiin. Mika on professori, joka on mukana Suomen Akatemian toimikunnassa jakamassa apurahoja. Juha komppaa häntä vertaamalla tieteen ja taiteen apurahoja yritystukiin. Ruben ihmettelee itärajalle kaavaillu aidan perusteluita. Hänen mielestään aita on vain turvalelu. – Poliitikoilla halu tehdä suuria eleitä, hän sanoo. Mika arvelee, että poliitikot eivät ole vastustaneet raja-aitaa, koska pelkäävät pelaavansa Putinin pussiin.

Radio Novan Aamussa pohditaan ilmastoaktivismin keinoja ja oikean käden taktiikkaa. Rinne saadaan vihdoin ruskeaksi, ja Akin muoticornerissa paljastetaan syksyn trendikkäin väri. Kuuntele jälki-istunto tästä!

”Raja railona aukeaa”, runoili Uuno Kailas vuonna 1931. Vaan eipä aukea enää. Suomen ja Venäjän raja laitettiin säppiin syyskuun lopussa 2022. Ja nyt hallitus on antamassa eduskunnalle esityksen aidan rakentamiseksi itärajalle. Miksi Suomi on rakentamassa aitaa itärajalle? Mitä konkreettista uhkaa vastaan raja-aita rakennetaan? Onko uhka-arviossa otettu huomioon muitakin skenaarioita kuin siirtolaisten vyörytys itärajalle? Onko päätöksessä huomioitu karhut, hirvet, villisiat ja muut lajit, jotka eivät rajasta piittaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta ja ajatusten lentoa johtaa Pauli Aalto-Setälä. Hoitajille neuvottelutulos, ja kaikki kokevat voittaneensa, mutta mistä oikein sovittiin? Ruben on valinnut omaksi aiheeseen Suomen rajat. Pitäisikö Suomen sittenkin ottaa vastaan liikekannallepanoa pakenevia venäläisiä miehiä? Ovatko pakenevatkin syyllisiä Venäjän sotaan? Juha Itkonen haluaa puhua poliitikoista ja keskuspankeista. Taustalla ovat pääministeri Sanna Marinin tviitti ja Britannian pääministerin Liz Trussin – sittemmin perutut – verotuspäätökset. Keskustelu keskuspankeista on keskustelua aidanseipäistä? Taru Tujunen puhututtaa ritareita monarkioista. Hänestä aihe ei ole naurun asia, koska monarkiat ovat isoja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Keskustelun aikana paljastuu, että Ruben on Diana-spesialisti, että puheenjohtajan esi-isä E. N. Setälä kannatti monarkiaa Suomeen ja että Tujunen on Tuhatkunnan puheenjohtajana ollessaan esittänyt – nuorisojärjestön perinteen mukaisesti – Kokoomuksen puoluekokoukselle Suomen valtiomuodon muuttamista.

Keskustelua yhteyden mahdollisuuksista ja rajoista vaikeitakaan kysymyksiä karttamatta.

Laulaja ja elokuvaohjaaja Anna Eriksson hallitsee valtiattarena suomalaisen taide-elokuvan kapeassa kärjessä ja jatkaa omaleimaisella tyylillään elokuvassa W. Nyt hän tekee tutkimusmatkan kuvitteellisen Madame Euroopan sieluun ja ruumiiseen. Tämä raastavan kaunis ja välillä myös makaaberin kolkko W -elokuva kertoo ajastamme mutta myös kuoleman ja seksuaalisuuden välisestä suhteesta, kielenä ranska. Elokuvan tyyliä on verrattu David Lynchiin ja Stanley Kubrickiin. Madame Eurooppa on nainen, jonka alaston keho kipuilee metallivöiden ja metallipalojen alla. Kaulassa hänellä on metallipanta. Miten Anna Eriksson valmistautui tähän vaativaan ja välillä kirkuvaan, kipuilevaan hahmoon? Repliikeissä on uskonnollisia vertauksia, Johannes Kastajaa ja Universumin paavia. W-elokuvassa on myös Kristus-myyttiä, kärsimystä, Madame Euroopan kädet vuotavat verta. Onko hän marttyyri vai masokisti? W-elokuvan ensi-ilta on 23.9.2022. Anna Eriksson on ohjelman vieraana. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Aina ei ajatus juoksu. Sukupuolten taistelussa koettiin jälleen kimurantteja tilanteita, kun Mikko ja Pauliina joutuivat pyytämään kisaan lisää apujoukkoja. Kuuntele Aten ja Heidin välinen kisa. Esillä myös perintöjoutsenet, Lauri Tähkä ja totta kai THANK GOD IT´S TIISTA!

Neh. 2:17Seurassasi: Iida Hovi

Samuel Harjanne on Suomen ainoa koulutettu musikaaliohjaaja ja se, jolle soitetaan, kun teatteriin halutaan menestystuote.

Uskon askeleita ohjelma koostuu kolmesta osuudesta, joissa jokaisessa on keskustelu, haastattelu tai opetus. Tässä jaksossa kuulemme tuokiokuvat ennen ja jälkeen Kristiina Nordmanin Harjavallan helluntaiseurakunnassa pitämää L10T viikonlopua. Virpi Nyman keskustelee Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaisasiantuntijan Taneli Skytän kanssa pakolaisuudesta, sen lievittämisestä ja Kylväjän tekemästä pakolaistyöstä Ateenassa, Kreikassa. Virpi keskustelee lisäksi erityisopettaja Piialiina Helmisen kanssa rauhoittumisen tarpeesta ja aivojen rakenteesta, joka tarvitsee palautumista. Ohjelman ensimmäisessä osuudessa Kristiina Nordman jututtaa ennen Harjavallan helluntaiseurakunnassa pitämäänsä L10T viikonloppua seurakunnan pastoria Tommi Suonpäätä hänen odotuksistaan. Mikko Matikainen kertaa tuon keskustelun jälkeen lyhyesti mistä L10T:ssä on kysymys. Sitten Kristiina Nordman jututtaa Harjavallan viikonlopun päätteeksi uudelleen Tommi Suonpäätä. Heidän kanssaan keskusteluun liittyy Tapani Tuomi, joka on Noormarkun varikkoseurakunnan vanhemmiston puheenjohtaja. Odotukset ovat täyttyneet ja miehet kehuvat kilvan kaikkea viikonlopun aikana koettua, johon Kristiina on taidollisesti johdattanut opetuksillaan ja käyttämiensä harjoitusten avulla. Ohjelman toisessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee Lähetysyhdistys Kylväjän pakolaisasiantuntija Taneli Skytän kanssa. Taneli kertoi pakolaisuuden taustoista ja siitä miten aluksi pitää vastata perustarpeisiin ja auttaa saamaan suihku, ruokaa, vaatteita ja suojaa. Tähän on tärkeää yhdistää mahdollisuus kuulla Jumalan sanaa, viestiä rakkaudesta ja rakastavasta Jumalasta. Ehkä he evankeliumin kautta saavat elämäänsä kestävän perustan ja voivat kertoa siitä myös toisille. Ei pakosta, vaan löytämisen ja löytyneeksi tulemisen ilosta. Pakolaisuuteen joutuneille on hyvä antaa mahdollisuus palvella ja kokea olevansa hyödyllisiä, jotta he saavat otetta murskaksi menneeseen elämään. Huikean syvällinen keskustelu Ohjelman kolmannessa osuudessa Virpi Nyman keskustelee erityisopettaja Piialiina Helmisen kanssa lasten ja aikuisten tarpeesta rauhoittua ja pysähtyä. Tämä on vaikeaa lapsille, mutta myös aikuisille. Levottomuus ja älylaitteiden aiheuttama informaatiotulva väsyttävät. Tarvitaan keinoja rauhoittua. Rauhoittuminen ja Jumalan edessä hiljentyminen eivät ole vain itämaisten uskontojen löytöjä, vaan meillä kristityilläkin on tässä vuosituhantinen perinne, jota olisi hyvä ottaa käyttöön. Aivotutkimuskin osoittaa, että rauhoittuminen, vaikka vain pieneksi hetkeksi on tärkeää. Luonnossa liikkuminen ja sen äänten kuuntelu ovat tärkeitä asioita ihmisen jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Luvassa tuoreita ja silti tuttuja ajatuksia. Uskon askeleita ohjelmissa rukoillaan esiin nousevien asioiden puolesta ja annetaan rohkaisua kristityn arkeen. Ohjelman lopuksi annetaan virkkeitä ja ajatuksia, joita voi soveltaa omaan elämäänsä. Ne löytyvät myös uskon askeleita Facebook-seinältä. Toimittajana on Kansan Raamattuseuran reissupastori Mikko Matikainen. KRS koulutustiimin tekemiä haastatteluja työstää ohjelmaa varten Jussi Pyysalo. Uskon askeleita ohjelman tuottavat yhteistyössä Kristityt yhdessä ry ja Kansan Raamattuseura.

Ukrainan sotaa käydään isosti myös digimaailmassa. Se näkyy sekä kyberhyökkäyksinä että informaatiovaikuttamisena. ”Digiaika korostaa yksilön vastuuta. Olemme kaikki tässä strategisia korpraaleja”, sanoo Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll.

As Australia emerges from a period of heightened stress due to the global COVID-19 pandemic, many are seeking tobacco smoking as a coping mechanism.  While the dangerous health impacts of smoking are widely known, support to quit for good is still lacking for some populations. - Australian selvittyä pitkään jatkuneesta COVID-19 pandemian aiheuttamasta korkean stressin kaudesta, monet hakevat tupakan rauhoittavaa vaikutusta. Vaikka tupakoinnin vaarallisuus on laajasti tunnettu asia, tupakoinnin lopettamista auttava tuki puuttu edelleen joissakin väestönryhmissä.

Yhteisen Nato-prosessin jälkeen luulisi olevan turha epäillä, että naapuri vetää kansainvälisissä asioissa välistä, kirjoittaa Mikko Majander.

144. Miksi musiikintekijät pakotetaan TikTok-tähdiksi? Ja mihin Teosto-palkintoa tarvitaan? by Antti X Antti

Keskustelu täydentävistä ja vaihtoehtoisista hoitomuodoista eli CAM-hoidoista on usein kiistanalaista ja polarisoitunutta. Niiden käyttöä on kuitenkin syytä pohtia rakentavasti ja erilaisia näkökantoja huomioiden. Miksi vaihtoehtoiset hoitomuodot puhuttelevat länsimaisen lääketieteen parissa kasvanutta nykyihmistä?

Tämän vuoden Eurooppa-päivänä yhtenäistä, vahvaa Euroopan unionia tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Miten EU:ta pitäisi uudistaa? Siitä keskustelemassa Kokoomuksen Elina Valtonen, joka toimi yhtenä Eduskunnan edustajana juuri päättyneessä Euroopan tulevaisuuskonferenssissa.

 Älyradion vieraaksi saapui tällä kertaan Mimmit koodaa -ohjelman vetäjä Milja Köpsi. Köpsi on noussut ohjelman myötä teknologia-alan äänitorveksi.  Tehtävässään hän pitää tärkeänä, että alalla ei puhuta pelkästään koodaamisesta, kvanttitietokoneista ja tekoälystä. Kovan tekkipuheen lisäksi tulisi keskittyä siihen, että ihmiset ymmärtäisivät, miten teknologia on kaikkien muiden toimialojen moottori.   Tässä jaksossa opit:   mitä esteitä ohjelmistoalan houkuttavuudella on  miten näitä esteitä voitaisiin purkaa  mitä pitovoimia yritysten pitäisi tarjota junioritason tekijöille  Seuraa Älyradiota Spotifyssa, Suplassa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa, Podbeanissa tai YouTubessa! Voit lähettää meille palautetta ja vierasehdotuksia Twitterissä häshtägillä #Älyradio. 

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Hanna Inkinen, Kjarkur, jonka intohimona on saada ihmiset loistamaan. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Kun sisäinen viestintä on hyvää, toimivaa ja tehokasta, niin ihmisillä on parempi fiilis ja he voi paremmin keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja -tehtäväänsä. Johtajan tehtävä on auttaa ihmisiä olemaan parhaita versioita itsestään. Sisäiseen viestintään kuuluu virallinen tieto yritykseen ja työn tekemiseen liittyen, mutta myös sen varmistaminen, että kaikki tietävät sekä omat että toistensa roolit ja mitä niihin liittyy. Kun ne roolit ja osaaminen ovat kaikkien tiedossa, niin on helppo kysyä apua jonkun tietyn aihealueen ongelmaan tai perustaa vaikka organisaatio- ja tiimirajojen yli meneviä tiimejä jonkun aihealueen ympärille uuden suunnittelemiseksi. Toinen puoli sisäisestä viestinnästä koostuu henkilöstön välisistä vuorovaikutuksista. Se on mm. katse, jolla katsot työkaveriasi, tai kysymys mitä kuuluu ja sen vastauksen aito kuuntelu. Se on kahvitauolla käytävää keskustelua, satunnaisia käytäväkohtaamisia, kokousetikettiä, palautteen antamista ja yhdessä nauramista. Vapaamuotoisille keskusteluilla on iso merkitys henkilöstön hyvinvoinnille, luovuudelle ja koko organisaatiolle. Mitä sitten, kun monipaikkaisessa työssä olet yksin kahvitauoilla ja käytävätapaamisia ei ole? Tarvitaan uusia työkaluja ja energiaa vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi. Mieti johtajana oma rooli viestijänä ja että mikä itselle olisi luontaista ja mitä työyhteisö kaipaa. Tunnista omat vahvuudet ja hae tukea muihin osa-alueihin. Silloin jaksat paremmin ja energiaa säästyy muihinkin lukuisiin johtajan tehtäviin. 10 + 1 vinkkiä johtajalle 1. Tunteiden tuuletus. Esim. kokouksen alussa auta ihmisiä tyhjentämään päät ja luo myönteistä ilmapiiriä kohti kokouksen teemaa. 2. Ota tavaksi soittaa säännöllisesti jokaiselle suoralle alaiselle ilman erityistä agendaa. Muista aidosti kuunnella! 3. Muistuta organisaation tavoitteista säännöllisesti. Jokaisen työllä on merkitys. 4. Käytä kaunista ja arvostavaa kieltä. 5. Rohkaise henkilöstöä olemaan yhteydessä toisiinsa myös vapaamuotoisesti. 6. Järjestä myös lähitapaamisia. 7. Pidä erityistä huolta uusista työntekijöistä. 8. Päättäkää yhdessä kanavat mitä missäkin viestitään. Mikä on ykköskanava, jota kannattaa seurata. 9. Virtuaalikokousten ajat lyhemmäksi: 30 min -> 25 min, 60 min -> 50 min. 10. Pitäkää huolta toisistanne ja työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. + 1 Pidä huoli omasta jaksamisesta. Sinullakin saa olla tunteita. Hannan löydät esim. www.kjarkur.fi/ -nettisivujen kautta. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraaksi saimme modernin työelämän kehittäjän, etäjohtamisen ja monipaikkaisen työn asiantuntija Ulla Vilkmanin. Timanttia consulting -yrityksestä. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Tyypillisiä ensimmäisiä kysymyksiä etäjohtamisessa on, että voiko luottaa, että ihmiset tekevät töitä etänä. Myöhemmin, kun on totuttu toimimaan hajautetussa organisaatiossa, haasteet ovat erilaiset. Silloin saattaa mietityttää, miten pystytään seuraamaan ihmisten kuormittumista ja stressin määrää. Etä- ja hybridityössä tarvitaan vahvaa luottamusta siihen, että ihmiset ottavat vastuuta omasta työstä ja osaavat päättää milloin on toimistolla tai etänä. Johtajan kannattaisi tiedostaa, että luottamus on aina päätös. Me voimme päättää luottaa ihmisiin ja siihen, että he tekevät työnsä hyvin. Luottamus ei kuitenkaan tarkoita rajattomuutta, vaan sen pariksi tarvitaan hyvää johtamista ja selkeitä, kommunikoituja tavoitteita. Esihenkilö voi tukea erilaisilla toimintatavoilla henkilöstöä. Tärkeä on olla läsnä ja kuunnella, mutta esihenkilöiden ei tarvitse olla tavoitettavissa ja läsnä koko aikaa. Valmentavan johtamisen keinoin voi opettaa yksilöjä tekemään itse ratkaisuja tulevaisuudessa ja näin vahvistaa itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuuden kehittämisessä oleellista on, että raamit ja suunta on olemassa ja sitten annetaan vastuuta ja vapautta toimia niiden puitteissa. Esimerkiksi tällaisia toimintatapoja voisi ottaa käyttöön: - Kun käytävillä ei voi huikata, niin tartu puhelimeen, soita tai lähetä whatsapp-viesti tai teamsviesti ja huikkaa asia sinne. - Esihenkilö varaa kalenteriin aikaa esihenkilötyölle ja pitää siitä kiinni. Viestintä henkilöstölle, että voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä. - Järjestä säännöllisesti kahdenkeskisiä keskusteluita, agenda antaa näille rakennetta. - Pitäkää päivittäisiä starttipalavereita (15 minuuttia): mitä saatiin eilen tehtyä ja mitä tehdään tänään. - Tehkää lista: missä asioissa pitää tulla kysymään esihenkilöltä varmistusta ja missä voi itse päättää. Tulevaisuudessa hybridityöskentelymalli oletettavasti lisääntyy. Ei ole olemassa erikseen lähi- tai etäjohtamista, vaan johtamisessa johdetaan työtä ja tiimiä kokonaisuudessa. Ihmisiä johdetaan samalla lailla riippumatta ovatko he toimistolla vai muualla. Johtamisessa korostuu suunnitelmallisuus, systemaattisuus ja ennakoitavuus, mutta on myös huolehdittava, että on kaikilla on hyvä fiilis tehdä töitä ja yhteenkuuluvuus säilyy. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

Dystopia tarkoittaa utopian vastakohtaa: ei-toivottua ja uhkaavaa ihanneyhteiskunnan vastakappaletta, joka maalaa kauhukuvia ihmiskunnan tulevaisuudesta. Huolestuttavaa on, että nykyajassa dystopioista on tullut paitsi valtavirtakuvastoa myös osa arkista realismia: ihmisten – erityisesti nykynuorten – tuntuu olevan yhä vaikeampi kuvitella tulevaisuuden näyttäytyvän kovinkaan valoisana ja hyvänä. Helpompi on kuvitella nykymaailman romahdus, omanlaisensa maailmanloppu, kuin ylläpitää helposti naiivilta vaikuttavaa toivoa hyvän huomisen saavuttamisesta. Usein kuulee sanottavan, että toivottamalta vaikuttava maailmantilanne edellyttää yhä enemmän utooppista ajattelua. Mutta onko myös dystooppisella ajattelulla ihmiselle jotakin tärkeää annettavaa vai mikä selittää uhkaavien kauhukuvien vuodesta toiseen jatkuvan vetovoiman? Ja miksi dystopia tuntuu ylipäätään tarjoavan utopiaa paremman tarinan – vai onko dystopia itseasiassa usein utopia valeasussa? Asuuko toivo epätoivon keskellä? Dystopioiden merkityksestä ovat keskustelemassa Teemestarin kirjalla debytoinut kirjailija Emmi Itäranta, dosentti ja yliopistonlehtori Saija Isomaa, sekä kirjallisuudentutkija, FT Juha Raipola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.