Podcasts about tarvitaan

Vaelluskalakantojen palauttaminen vesivoiman tuottamiseen valjastettuihin jokiin voi tuntua ikuisuusprojektilta. Rahaakin palaa miljoonia ajan mittaan. Voimalaitosyhtiöllä on toki velvoiteistutuksensa, mutta se pelkästään ei palauta luonnollisia kantoja. Tarvitaan paljon muutakin työtä. Ratkaisut syntyvät usein kokeilun ja kokemusten kautta.Iijoella on kaikkiaan viisi voimalaitosta. Niistä yhteen on tehty alasvaelluksen mahdollistava reitti. Lohien ja taimenten nouseminen takaisin sen sijaan on täysin ihmisavun varassa, vaikka kehitystyötä on tehty jo vuosikymmeniä. Muihin neljään voimalaitokseenkin olisi kehitettävä omat ratkaisunsa. Kalastajan Radiossa puhutaan tänään siitä miten hitaita prosessit vaelluskalakannan palauttamiseksi ovat ja mitä projektipäällikkö Mirko Laakkonen kokee työssään saavansa aikaiseksi. Toimittajana Anssi Leppänen. Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Sairaanhoitaja Raili Martinia haastattelee Jussi Häkkilä.

Mainos: Kajaanin ammattikorkeakoulu

Uusia verenluovuttajia tarvitaan ja kantasolurekisteri kaipaa uusia jäseniä, näin totesi Veripalvelu Lahden toiminnasta vastaava hoitaja Satu Kuorelahti kertoi Voiman aamussa, kun oli Sara Perttusen juttusilla.Verenluovutus saattaa jo olla tutumpaa, vaikkakin Lahdessa ollutkin liian hiljaista tänä syksynä verenluovutuksen suhten. Kantasolurekisteri taas saattaa olla vieraampaa -mutta elintärkeää. Joka viidennelle potilaalle ei löydy sopivaa luovuttajaan. Miksi kantasolurekisteriin liittyminen olisi erityisen tärkeää nuorena aikuisena? Mitä se vaatii?Näihin kysymyksiin saadaan vastaus, kuuntele haastattelu kokonaisuudessaan.

Palestiinan valtion tunnustamista pohditaan YK:n yleiskokouksessa loppukuusta. Osa Euroopan maista aikoo tunnustaa Palestiinan - osa on jo tunnustanut. Suomi empii. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi sanoo, että jos valtio kannattaa vakavasti kahden valtion mallia, sen on välittömästi tunnustettava Palestiina. Tunnustamisasia etenee rinta rinnan sen kanssa, että Israel jatkaa Gazan tuhoamista. Koskenniemi jättää YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkottavaksi sen, onko Israel syyllistynyt Gazassa kansanmurhaan. Hän toteaa, että jos Palestiinan kansan mahdollisuus elää kansana tuhotaan, niin silloin on kyseessä kansanmurha. Ohjelmassa pohditaan sitä, miksi EU-maat suhtautuvat monella eri tavalla Palestiinan tunnustamiseen ja Israel-Palestiina -konfliktiin. Esimerkiksi Liettua suhtautuu Israeliin hyvin myötämielisesti ja Slovenia on puolestaan voimakkaasti Palestiinan kannalla. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewart arvioi, että Palestiinan tunnustamista puoltavat Euroopan maat pitävät tunnustamista eräänlaisen rohkaisuryyppynä ennen hakemista tanssiin. Jatkoaskelten vaikeus on siinä, että mitä tehdään sitten, kun Israel ei suostu Palestiinan itsenäistymiseen tai palestiinalaisalueiden miehittämisen päättämiseen. Stewart muistuttaa, että Israelin tukijoissa on heitä, joiden mielestä Jumala on luvannut kiistellyt maat Israelille sekä heitä, joiden mukaan Israelin valtio on raamatussa ennustettu. Israelin taaske on ryhmittynyt myös etnonationalistista ja maahanmuuttovastaista liikehdintää, joka liittää Israelin puolustamisen eräänlaiseen sivilisaatioiden kamppailuun. Ohjelman toimittavat Maria Tolsa ja Sampo Vaarakallio. Äänitarkkailija on Juha Sarkkinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Pärjääkö yhdellä vieheellä? Siis sillä sinisellä lusikalla, jolla ”aina on tullut kalaa”. Tai tarvitaanko muka monta kelaa ja vapaa, kun vain yhtä kerrallaan voi käyttää. Eri kalalajien kalastus erilaisilla vieheillä ja eri tilanteissa on valtavan paljon muutakin kuin peruslusikan heittämistä kaislikonreunassa ja siksi sekä vieheitä että kela-vapasettejä tarvitaan useita. Tässä podcastissa kuulet pintaraapaisun tilanteista, joissa erilaisia vieheitä ja välineitä tarvitaan. Ja löytyypä jutusta muutama sellainen yksityiskohta, jonka yli 40 vuotta kalastanut toimittajakin on vasta oppinut.Kalastajan Radion mahdollistaa Maa- ja metsätalousministeriö ja kalastonhoitomaksuvarat.

Merkityskato uhkaa länsimaista konsumeristista elämäntapaa, mutta sivistyksen kautta voi kokea elämän vauraaksi ja merkitykselliseksi. Sivistys on mahdollista kaikille taustasta riippumatta. Sivistyskäsitykset heijastavat oman aikansa arvoja ja kohtalonkysymyksiä. Meidän aikanamme sivistyksen avulla etsitään ratkaisuja maailmankuvien erkaantumista vastaan ja planetaarisen hyvinvoinnin puolesta. Kulttuuriykkösen sivistyskeskustelussa ovat mukana sosiaalipedagogiikan professori Arto O. Salonen, yliopistotutkija Johanna Vuorelma ja Jyväskylän kesän festivaalijohtaja Kyösti Ylikulju. Toimittajana on Jonni Roos.

Pelicansin päävalmentaja Sami Kapanen kertoo Radio Voiman haastattelussa, miten kevään pelit olivat hänelle 35-vuotisen kiekkouran paineisimmat hetket.  Haastattelussa Kapanen sanoo, että joukkueeseen kaivataan vielä keskushyökkääjää ja ylivoimaan puolustajaa. Kapanen kertoo myös mitä ajatuksia hänellä on siitä, että tulevalle kaudelle Pelicansilla on koossa nuori joukkue. Radio Voiman haastattelussa Kapanen kertoo myös, minkälaista on seurata oman pojan Kasperi Kapasen Stanley Cup -finaalipelejä. toimittaja: Eeva Ristkari

Ilman luontoa ei olisi ihmiselämää eikä myöskään ihmisten taloudellista toimintaa. Luonnon kartoittaminen on tärkeää, jotta sen arvo pystytään kääntämään myös talouden kielelle, kirjoittavat professorit Anna-Liisa Laine ja Tomas Roslin. Työtä riittää, sillä tunnemme maapallon eliölajeista vasta murto-osan. Laineen ja Roslinin teksti Ekologinen tieto ja luonnon arvo on alun perin julkaistu tiedekustantamo Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston Tiedekulman yhteistyössä suunnittelemassa Mitä ilmasto muuttaa? -pokkarissa. Julkaisemme kirjan tekstejä ääniversioina. Mitä ilmasto muuttaa? Elämää lämpenevässä maailmassa -kirjassa (Gaudeamus 2024) tutkijat kertovat, millaisten murrosten keskellä elämme ja mitä on odotettavissa. Kuinka voimme sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon että estää pahimpien vaihtoehtojen toteutumisen? Lue lisää teoksesta Gaudeamuksen verkkosivuilta: https://www.gaudeamus.fi/teos/mita-ilmasto-muuttaa/ Tekstin lukija on Johanna Kokko.

Arviolta 40 000 kristittyä joutui pakenemaan Myanmarissa pelkästään viime vuonna. Pommitukset ovat tuhonneet kristittyjen kyliä. Monilla ei ole ruokaa eikä suojaa. Kristittyjen usko on joutunut kovemmalle koetukselle kuin koskaan, mutta maailma on unohtanut heidät.   On toimittava nopeasti. Open Doorsin kumppanit ovat paikan päällä valmiina auttamaan. Tarvitsemme tukeasi. https://opendoors.fi/kauppa/hyvantekijan-lahja/?kohde=myanmar  

Joka arkipäivä tarvitaan noin 700 luovuttajaa turvaamaan verivalmisteiden riittävyyden potilaiden hoitoon päivittäin. Luovutettu veri on elintärkeää esimerkiksi onnettomuuksien uhreille, keskosvauvoille ja syöpäpotilaille.Uusia verenluovuttajia tarvitaan jatkuvasti, sillä tällä hetkellä noin 3 % suomalaisista luovuttaa verta vuosittain. Veripalvelu ja Sinfonia Lahti järjestävät yhteisen verenluovutustilaisuuden Lahden kaupungintalon sisäpihalla tiistaina 27.5.2025. Minikonserttien lomassa voi luovuttaa verta klo 14–18. Aika verenluovutukseen varataan Veripalvelun ajanvaraus-sivulta, mutta paikalle voi tulla myös ilman ajanvarausta. Radio Voiman Kristoffer Ignatius soitti Veripalvelu Lahti toiminnasta vastaavalle hoitajalle Satu Kuorelahdelle, joka kertoi lisää tapahtumasta ja mitä varta tarvitaan juuri nyt (21.5.).Veripalvelu Lahti palvelee kauppakeskus Trion Hansakujalla.Maanantai 11:00–18:00Tiistai 11:00–18:00Keskiviikko 11:00–18:00Torstai 11:00–18:00Perjantai 10:00–17:00Soita +358293001240OsoiteKauppakatu 10, 15140 Lahti

Pelicans saa runkosarjan toiseksi viimeiseen kotipeliinsä vieraakseen Raimo Helmisen luotsaaman SaiPan, joka kärkkyy paikkaa neljän parhaan joukosta. Keskiviikon tappiopelistä Pelicans-hyökkääjä Konsta Hirvosella on selvä näkemys. - Ässät-peli oli pelillisesti hyvä, mutta maalit jäi. Nyt pitää olla jämäkämpi maalintekopaikoissa, Hirvonen sanoo Radio Voiman haastattelussa. Liigan runkosarjaa on jäljellä neljä kierrosta. Pelicans kohtaa vielä tänään kotijäällään SaiPan ja viikon päästä TPS:n sekä Nokia-areenassa sarjakärki tiistaina Ilveksen ja perjantaina Tapparan. Tänään Lahteen matkustava SaiPa hävisi eilen perjantaina Lappeenrannassa Jukureille. Miten Hirvonen kommentoi Sami Kapasen valmentamista, ja mitä ajatuksia kansainvälinen naistenpäivä hyökkääjässä herättää? Kuuntele haastattelu!

Kansanradiossa ollaan tällä kertaa ajan hermolla, kun ihmetellään somekäyttäytymistä ja tekoälyn tarpeellisuutta. Kevään tulevat aluevaalit herättävät paljon näkemyksiä, esimerkiksi vanhustenhoitoa katsotaan useasta kulmasta. Pieneläkeläisen näkemys on, että Suomi ei ole hyvinvointivaltio. Ja mikä se semmonen HJK on? Toimittajana Lauri Koivisto. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64. Kansanradion ihmisvastaaja numerossa 0800 154 64 sunnuntaisin klo 12.30 - 15.30. Kuuntelijoiden juttupaikka - tosikoille ja veitikoille. yle.fi/kansanradio

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on tutkija Jarkko Tirronen. Hänen kanssaan jutellaan yliopistojen ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta sekä tutkimuksen vaikuttavuudesta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience

Maailmalla kiehuu ja kuohuu, uutisia sodista ja monista kärsimyksistä kuullaan eri puolilta maailmaa. Mikä on siis lähetysjärjestön rooli tässä ajassa? Mitä yksi järjestö voi saada aikaan? Vuoden ensimmäisessä Avainradiossa pohditaan näitä kysymyksiä toiminnanjohtaja Eero Antturin sekä Avainmedian Idäntyön asiantuntijan Heikki Jäntin voimin. Ohjelman toimittaa Reija Taupila

Ranskan hallitus kaatui ja nyt uusi pääministeri sorvaa koalitiota. Myös Saksassa sisäpolitiikka on kaaoksessa, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa. Miten kahden Euroopan mahtimaan sisäpoliittiset kriisit vaikuttavat koko muuhun Eurooppaan? Jatkuuko Ukrainan tuki vahvana? Haastattelussa väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta ja professori Luis Clerc Turun yliopistosta. Clerc kertoo, että äärioikeisto hyötyy Ranskan ja Saksan taloudellisesti heikoista tilanteista. Ronkainen arvioi, että Euroopan pitää saada Donald Trumpin kanssa "jonkinlainen diili" aikaan, jotta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle jatkuu ja Naton turvatakuut pysyvät uskottavina. Tämä tarkoittaisi Ronkaisen mukaan, että rahaa pitäisi löytyä puolustukseen ja aseita pitäisi ostaaa Yhdysvalloista. Clerc pitää epävarmana, että poliittista tahtoa ja rahaa löytyy Ranskasta ja Saksasta puolustuksen parantamiseksi. Euroopan pitäisi todennäköisesti ottaa uutta yhteisvelkaa puolustuksen parantamiseksi, Ronkainen arvioi. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Iso osa rikollisuudesta ja sen mukanaan tuomista hankaluuksista irti pyrkivistä putoaa vankilasta vapauduttuaan yhteiskunnan turvaverkkojen läpi. Millaisia turvaverkostoja vapautuville vangeille on ja miten monitoimijainen sosiaalityö voisi tukea rikostaustaisia asiakkaita vankilastavapautumisen nivelvaiheessa? Yliopisto-opettaja Mari Suonio Itä-Suomen yliopistosta ja tutkija, sosiaalityöntekijä Katja Surakka Pohjois-Savon hyvinvointialueelta etsivät vastauksia näihin kysymyksiin VAPAA-tutkimushankkeessa.

Pitäisikö Suomen puolustusmenoja kasvattaa? Vastaamassa kansanedustajat Toni Immonen (ps.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja Timo Furuholm (vas.). Miksi poliisin apua tarvitaan kouluissa niin usein? Keskustelemassa oikeustieteen tohtori ja poliisioikeuden dosentti Henri Rikander, rikoskomisario Kaisamaria Holappa Itä-Uudenmaan poliisista ja puheenjohtaja Sari Hakola Helsingin seudun rehtorit ry:stä. Millä tolalla lastensuojelu on eri hyvinvointialueilla? Puhelimessa THL:n tutkimusprofessori Taina Laajasalo. Egyptin Kairossa oleva toimittaja Maija Liuhto kertoo tapaamisistaan Gazasta evakuoitujen palestiinalaisten kanssa. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Rasmus Montonen, Roosa Kajander ja Lotta Lautala, tuottaja Annette Blencowe.

Radiotyö on edelleen erittäin tehokas ja tarpeellinen työmuoto. Asia tulee erityisesti esille Ukrainassa, jossa käydään sotaa ja puolestaan myös Perussa, jossa vuoristoinen maasto asettaa omat haasteensa. Radioaallot pääsevät niin rintaman sotilaiden kuuluviin kuin syrjäisiin vuoristokyliin. Hyviä uutisia radiotyöstä on ohjelmassa kertomassa Avainmedian toiminnanjohtaja Eero Antturi. 

Etiikan tutkija Mikko Puumalan mielestä moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ilmastonmuutoksen torjuntaan Filosofi, etiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta sanoo, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan koordinoitua toimintaa instituutioiden tasolla. Yksilö ei kuitenkaan ole vapaa velvoitteista, vaikka häneltä ei voi vaatia kohtuuttomia. Moraalin nimissä on oikeutettua edellyttää ihmisiltä itseltään aktiivisuutta. Ympäristö- ja ilmastoetiikan tutkija Mikko Puumala Turun yliopistosta toteaa, ettei ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä velvoitteita voi jättää yksin yksilöiden vastuulle. Tarvitaan kollektiivisia ratkaisuja. Mutta vaikka kyseessä on kollektiivinen ongelma, yksittäinen ihminen voi osallistua henkilökohtaisin teoin esimerkiksi vaikuttamalla yhteiskunnallisesti ja osallistumalla demokraattiseen päätöksentekoon. Moraalifilosofian asiantuntijana Puumala tarkastelee ilmastonmuutosta arkimoraalin näkökulmasta. Hän sanoo, että moraalin nimissä ihmisiltä voi vaatia aktiivisuutta ja suostumista arkea mahdollisesti hankaloittaviin ilmastotoimiin. Humanisti vastaa -podcastissa hän kertoo, miten arkimoraalimme selviää stressitestistä. Avaruusetiikan tutkijana Mikko Puumala tähdentää omistusoikeuksiin liittyviä sopimuksia. Uutinen nestemäisen veden löydöstä Marsissa herättää tutkijan mielestä tärkeän keskustelun siitä, kenelle Marsin vesi kuuluu. Parhaillaan Puumala on mukana Koneen säätiön rahoittamassa Elonkirjon äänettömät ja puhe niiden puolesta -tutkimuksessa. Tästä näkökulmasta hän arvioi elokuussa paljastunutta poikkeuksellista raakkutuhoa Stora Enson työmaalla. Filosofian oppiaine siirtyi Turun yliopistossa humanistisesta tiedekunnasta yhteiskuntatieteelliseen vuonna 1967. Podcastin pikatestissä yhteiskuntatieteiden tohtori paljastaa, onko hän filosofina humanisti vai yhteiskuntatieteilijä. Kirjavinkkinä hän suosittelee Joshua Greenen teosta Moral Tribes, jota hän luonnehtii moraalifilosofian kannalta tärkeäksi. Greene puhuu siitä, miten kaikki ihmiset tavoittelevat hyvinvointia ja vaikka ihmisillä on eri näkemys hyvästä elämästä, yhteinen sävel voi silti löytyä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Viha on usein yhdistetty ihmisen pahuuteen – tästä on tehty tavalla tai toiselle huonon, epäonnistuneen, pelättävän ja vältettävän ihmisen merkki. Onpa viha nimetty jopa yhdeksi seitsemästä kuolemansynnistä. Tunteena viha näyttäytyy usein jonakin, mistä tulisi päästä eroon tai ainakaan sen näyttäminen ei ole soveliasta tai hyväksyttävää. Jo pienelle lapselle saatetaan opettaa, että “uhma on tuhmaa”. Mistä vihan negatiivinen maine kumpuaa ja onko kyse väärinymmärretystä tunteesta? Mitä viha oikeastaan on, mitä sen rakentava valjastaminen voi ihmiselle tarjota ja miten kääntää viha voimaksi omassa arkielämässään? Mikä muuttuisi, jos ihmiset oppisivat näkemään, kohtaamaan ja käsittelemään sekä omia että toisen vihaisia tunteita? Keskustelemassa ovat “Viha voimaksi. Vaikeat tunteet ihmissuhteissa” -kirjan (Tammi, syyskuu 2024) kirjoittaneet psykoterapeutit Heli Pruuki ja Terhi Ketola-Huttunen. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”, kuuluu Jeesuksen lähetyskäsky Matteuksen evankeliumissa. Perinteisesti kristillisten toimijoiden harjoittama lähetystyö on rakentunut tälle kutsulle viedä kristillistä uskoa eteenpäin ja levittää kirkon sanomaa maailmalla sekä sanoin että teoin. Mutta mitä ajatella lähetystyön ydintehtävästä tässä ajassa? Voidaanko toiminnan katsoa epäonnistuneen, jos ihmiset eivät lähetystyön seurauksena kääntyisikään kristityiksi – vai ovatko tavoitteet nykypäivänä jossain muualla? Miten lähetystyö lopulta eroaa kehitysyhteistyöstä, tuoko uskonnollinen toimijuus ylipäätään maailmaan jonkinlaista lisäarvoa? Entä minkälaisia riskejä tähän liittyy – voiko lähetystyö olla uhka kulttuuriselle kestävyydelle? Vieraina ovat Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala ja Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Petri Merenlahti. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Elina Vaittinen.

Suomen tilanne on vakava. Tarvitaan uudenlainen ihmistyyppi, joka yhdistää porvarillisen säästäväisyyden ja vasemmistolaisen höveliyden – mutta mistä löytäisimme moisen politiikan yksisarvisen? Kestääkö Mika Malirannan kantti Matti Apusen arvonlisäveroaiheisessa revolverihaastattelussa, vai lyökö hän pyyhkeen kehään ja vastaa "mene ja tiedä"? Miten ravintoloiden pöytävarauksista saataisiin irti maksimaalinen hyöty? Ja miksi, oi miksi, saksalainen poliitikko haluaa asettaa dönerille hintakaton?

Kuuntele Hannele Haapion pohdintaa odotusten johtamisen hyödyistä ja käytännön tavoista.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Maija Vilkkumaa.

Toivon vieraana on tällä kertaa vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen. Pinjan kanssa keskustellaan siitä, mikä on poliittisten nuorisojärjestöjen rooli yhteiskunnassa ja politiikassa, ja mitä sellaista nuorisojärjestöt tarjoavat, mitä mistään muualta ei saa.Lisäksi puhetta riittää kesäkuun europarlamenttivaaleista. Mikä on vasemmistonuorten analyysi EU:n tilasta, ja mitä vasemmistonuoret tarjoaa ratkaisuiksi koko maanosaa koskettaviin ongelmiin?Support the showTue podcastia ja sivistä itseäsi: tilaa Kansan Uutiset helposti tästä!Instagram: @kansanuutisetTwitter: @kansanuutiset

Erityispedagogi Meri Lähteenoksan mielestä kaikki asiat, hankalatkin, ovat opeteltavia asioita. Meri tutustui traumainformoituun työotteeseen kahden autisminkirjolla olevan lapsensa kautta. Perhe oli saanut runsaasti ohjeita tiukan struktuurin säilyttämisen tärkeydestä sekä siitä, miten tärkeää on hyödyntää kiinnipitoja — ja liudan muita vastaavia neuvoja, jotka todellisuudessa johtivatkin vain koko perhettä syvempään pahoinvointiin. Hyvin puristuneissa, raskaissa tilanteissa voi syntyä elämää upeasti eteenpäin ohjaavia oivalluksia. Merillä tällainen tilanne oli silloin, kun hänen voimakkaasti oireileva lapsensa haastoi oman kuormituksensa ja tuskansa vuoksi äitiä ja ympäröiviä vaatimuksia aivan toden teolla. Merin käydessä poikansa kanssa läpi lapsen kokemia tunteita ja niiden vapauttamista sai alkunsa ns. stressiprofiili, jonka kautta Meri nykyään kouluttaa ja auttaa monia muita vanhempia ja kasvattajia tukemaan lapsiaan syvemmin ja paremmin.  Meri Lähteenoksa ajattelee, että ihmisen hermostoa voidaan oppia ohjaamaan ja ajamaan, omia reaktioita voi ikään kuin kouluttaa ja ohjata kohti toimivampaa arkea, samalla myös kohti ehjempää olemista. Tarvitaan syvää, monikerroksellista ymmärrystä niin nepsyydestä, traumasta kuin muistakin hermoston tiloista, että päästään kohti aidosti hyvinvoivaa arkea.  Podcastissa mainittuja linkkejä:  PIRHAN sivuilla stressiprofiilista: https://dreambroker.com/channel/7klcguan/i3m2luns?quality=1080p Meri Lähteenoksan oma ydintaito-sivusto on päivityksen alla, uudet sivut julkaistaan maalis-huhtikuun 2024 aikana. https://ydintaito.fi/  https://ydintila.fi/ Muualla Meristä:  https://autismiliitto.fi/materiaalia/autismi-lehti/olen-joutunut-ikaan-kuin-opiskelemaan-elaman/ https://erityisvoimia.fi/kirjoittajat/ Meri on yksi erityisvoimia-sivuston kirjoittajista

Mielen puolikkaiden uuden jakson vieraana on MIELI ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck, jonka kanssa keskustellaan terapiatakuusta ja nuorten mielenterveydestä. Wahlbeck kertoo, mikä terapiatakuu on, ja millaisia hyötyjä siitä olisi suomalaisten mielenterveydelle. Lisäksi hänen kanssaan keskustellaan aikuisten kriisikodeista, nuorten mielenterveyskriisistä sekä siitä, miten tärkeää mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisy on. Mielen puolikkaat -podcastissa kaksi ihmistä pysähtyy puhumaan mielenterveydestä. Haastattelijana toimii MIELI ry:n johtava psykologi Frans Horneman. Podcast ilmestyy kerran kuukaudessa. Podcastia tuottaa MIELI Suomen Mielenterveys ry. Järjestön perustehtävä on mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy.

Pian kansakunnalle valitaan seuraava johtaja. Kun tomu on vaalikentillä laskeutunut, uusi presidentti saa johdettavakseen Nato-Suomen ulkopolitiikan, yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, isolla tai pienellä tauolla. Mitä merkitystä presidentin valinnalla on? Missä uuden presidentin pitää onnistua? Minkäläista valtaa hän oikeasti käyttää? Mikä on presidentin paikka suomalaisessa demokratiassa? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdimme tällä kertaa. Jakson asiantuntijavieraat ovat väitöskirjatutkija Maarika Kujanen Tampereen yliopistosta ja tutkija Henri Vanhanen Ulkopoliittisesta instituutista.

Miksi kuvata isolla kameralla ja isolla budjetilla kun taskupuhelimellakin saa?

Suoraa puhetta Maria Petterssonin johdolla. Keskustelijoina vuoden 2024 ensimmäisessä Pyöreässä pöydässä ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Pyöreän pöydän 18. toimintavuoden alkuun puheenjohtaja kysyy, mitä ritarit toivoisivat pienten ja suurten toiveiden keijulta. Mika Pantzar kertoo, että hänen isovanhempansa olivat 1930-luvulla linnoittamassa Karjalaa. Hänen mielestään tätä nykyäänkin Suomi linnoittautuu. Globalisaatiokiimasta ollaan siirtymässä ulkomaan pelkoon, hän sanoo. Kaarina Hazard on pettynyt "algoritmijournalismiin". Isot vaalit ovat tulossa, mutta hänestä toimittajat eivät auta kansalaista presidentin valinnassa. Epäselväksi hänelle on jäänyt, miksi presidenttiä tarvitaan. Etunenän julkkikseksiko? Pekka Seppänen päivittelee päivittäiskauppojen kalliita bonus-järjestelmiä. Hän arvioi, että joko kauppaketjut ovat tyhmiä, ihmiset ovat tyhmiä tai hän itse on tyhmä. - Pekka Seppänen ihmettelee

Puhutaan teologiaa -podcastissa Soili Haverisen vieraana teologian tohtori ja Suomen teologisen instituutin teologinen asiantuntija Vesa Ollilainen. Millaista uskon puolustamista eli apologiaa nyt tarvitaan? Miten postmodernin ajan tuomiin haasteisiin voidaan vastata apologian kautta? Miten tavallinen kristitty voi varustautua apologeettisiin keskusteluihin?

Mitä on työnohjaus ja mentorointi ja mihin sitä tarvitaan? Tästä aiheesta keskustelemassa Daniel Nummelan kanssa Hanna-Mari Vuorinen. 

Yksi sana tai lause oikeaan aikaan luettuna tai kuunneltuna voi muuttaa koko elämän. Mutta jos todella haluat luoda muutoksen ja toteuttaa sen mistä unelmoit, tarvitaan muutakin, nimittäin uusia rutiineja, sitä, että otat käyttöön sen mitä oivalsit etkä jätä sitä siihen. Tarvitaan sitoutumista prosessiin. tarvitaan sitä, että toistat yksinkertaisia mutta ei aina niin helppoja asioita kolmen kuukauden ajan. Mitä muutosta sinä kaipaat? Mistä unelmoit? Missä sinä haluaisit olla kolmen kuukauden päästä ja katsoa ylpeänä taaksenpäin siksi että teit sen, koska lopetit odottamisen ja siirtämisen ja olosuhteiden syyttelyn ja sitouduit prosessiiin? Tee päätös, valitse ja keskity. Sinusta todella on vaikka mihin. Kuuntele jakso ja rohkaistu kohti unelmiasi nyt enemmän kuin koskaan ja muuta elämäsi kolmessa kuukaudessa. Mahdollisuuksia on, sinua varten. Ja kolme kuukautta voi muuttaa ihan kaiken, jos teet päätöksen ja annat mennä. Ps. Tsekkaa nämä

Ihmiskunta on energiamurroksen edessä: öljystä, kivihiilestä ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Fossiilisten polttoaineiden tilalle pitäisi saada uusiutuvaa energiaa, mutta tuuli- ja aurinkoenergia on riippuvaista sääolosuhteista. Tarvitaan keinoja, joilla energia saadaan talteen. Vetyyn pystytään varastoimaan energiaa, ja se nähdään tärkeänä tekijänä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Jos Suomi pelaa nyt korttinsa oikein, sillä on mahdollisuus olla tässä kehityksessä mukana. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan meillä on edellytykset valmistaa jopa kymmenen prosenttia EU:n vihreästä vedystä 2030. Vetyä on tutkittu Suomessa jo pitkään, ja nyt VTT:n Bioruukissa avattiin aivan uudenlainen testilaitos E-fuel-nimisessä tutkimushankkeessa. Siellä valmistetaan vedestä vetyä, josta jatkojalostetaan lopulta sähködieseliä Nesteellä. Hankkeella tähdätään suomalaisen vetyteknologian läpilyöntiin maailmalla, sillä Suomi haluaa viedä vedyn lisäksi myös vihreään vetyyn liittyvää osaamista ja teknologiaa – kokonaisia vetyekosysteemejä. Haastateltavana teollisuus ja vety tutkimusalueen johtaja Antti Arasto ja vetytiimin tutkimusryhmän vetäjä Olli Himanen VTT:ltä. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Edistyksellistä äitienpäivää, ei monisynnyttäjien ja siittäjien päivää. Lastenteko-ohjeita jaellaan ja mieskin voi olla emäntä. Varamummuja ja varavaareja reserviin ja hampaattoman eläkeläisen terveiset. Uusi kansantauti uhkaa ja autoilija keventäisi kaasujalkaa, mutta perään kertyy jono. Näytä närhin munat, Petteri Orpo ja verota ökyveneitä metrien mukaan. Lukutaitoiset päätyivät Savoon ja kyllä työntekijöitä löytyy kun maksetaan kunnon liksaa. Meidän koira on Hän, posti on puoli vuotta myöhässä, muoviämpäreitä tarvitaan lisää ja Suomi voisi neuvotella rauhasta Ukrainassa. Rouva länsirannikolta kiittää tuoleista ja tarina siitä, miksi joillain miehillä on monta naista. Toimittajana Johanna Östman. Osallistu keskusteluun ja soita 0800 154 64 tai WhatsApp 044 55 154 64.

Jaksossa käydään läpi Bakun GP:n tapahtumat Sergio Perezin voitosta Valtteri Bottaksen mahalaskuun. Lisäksi aiheena Max Verstappen. Mestari on profiloitunut valittamalla tuon tuosta. Se alkaa olla rasittavaa. Mikä hollantilaista vaivaa?

Arttu Seppänen vieraili Takakansi-podcastissa etäyhteydellä suoraan Roomasta, taustalla saattaa kuulua pientä linnunlaulua ja kahvilan hälinää. Keskustelimme mm. kritiikin ideasta, siitä millaista on hyvä kritiikki ja mitkä olisivat kulttuurikeskustelua eteenpäin vieviä kehityksiä. Kiitos Arttu vierailusta! Artun kirjavinkki: Georges Perec: Häviäminen https://www.sammakko.com/tuote/georges-perec-haviaminen/ --- Takakansi-podcast --- Some ja www: Instagram: https://instagram.com/takakansipodcast Facebook: https://facebook.com/takakansipodcast Takakansi.fi https://takakansi.fi Tuottaja Marko Suomi: https://instagram.com/markosuomi https://twitter.com/markosuomi https://linkedin.com/in/markosuomi Tunnusmusiikki: Bucket - No More Than Human https://bucketpunk.bandcamp.com/album/always-chasing-greener-grass https://www.instagram.com/bucketpunks/

Afganistanissa taliban rajoittaa ihmisten elämää uusilla määräyksillä lähes viikoittain. Monet Afganistanin miehet ovat huolissaan naisten oikeuksien kapenemisesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa kuullaan tällä viikolla liberaalia afganistanilaismiestä. Toimittaja Maija Liuhto kävi Kabulin yliopistolla kuulostelemassa naisopiskelijoiden ajatuksia. Ohjelmassa myös tunnetun avustusjärjestön Norwegian Refugee Councilin edustajan haastattelu pääkaupungista. Suomeen Afganistanista on tullut turvapaikan hakijoita varsin vähän. Ohjelman toimittavat Maija Liuhto ja Erja Tuomaala. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen.

Vieraana työelämä professori, asiantuntijaylilääkäri, ylilääkäri ja psykoterapeutti Hannu Lauerma. Lapsuuden varhainen traumatisoituminen altistaa Lauerman mukaan jossain määrin kaikille psykiatrisille sairauksille. – Traumaattiset lapsuuden kokemukset vaikuttavat yksilön myöhempään kehitykseen ja hyvinvointiin. Erityisesti niillä voi olla yhteyttä persoonallisuushäiriöiden syntyyn ja kehitykseen, Hannu kertoo Traumainformoitu Toivo -podcastissa. Jaksossa podcastin host Aster kysyy Hannulta muun muassa siitä, miten parhaiten tukea lapsia ja nuoria, jotka oireilevat vakavalla häiriökäyttäytymisellä ja väkivallalla. – Ympäristön täytyy tarjota runsaasti lämpöä ja ymmärrystä nuorelle sekä ohjausta sellaisiin aktiviteetteihin, jotka ovat positiivisia, lasta ja nuorta vahvistavia. Sosiaalisten taitojen harjoittelua tulee tehdä yhdessä aikuisen kanssa, sam​​oin kuin arjen taitojen opettelua. Päihteiden käytön välttäminen on tärkeää! Tarvitaan myös tiukkoja rajoja ja johdonmukaisuutta. Silloin toipuminen mahdollistuu, mutta helppoa se ei ole, Hannu vastaa. – Tarvitaan tavallisia, hyviä asioita ja vuorovaikutusta ihmisten välille. Mikään hoitomuoto yksistään ei tehoa. Lääkkeet usein juuri mahdollistavat liikkeellelähdön ja vuorovaikutuksen syntymisen, Lauerma jatkaa. – Myös myöhemmässä elämänvaiheessa toipuminen on mahdollista, jos elinympäristö on riittävän vakaa. Aikuisuudessa voi tulla vaihe – jos ympäristö on tosiaan riittävän vakaa ja turvallinen – jossa esimerkiksi epävakaasta persoonallisuushäiriöstä voi merkittävästi toipua ihmisen saadessa riittävästi korjaavia kokemuksia. Tällöin uuden oppiminen ja hidas kypsyminen vaikuttavat toipumiseen suotuisalla tavalla, kunhan ei ihminen ei ole suistunut syvälle depressioon tai tähän masennukseen on saatu hoitoa, Hannu kertoo. Kirjat, joita Hannu Lauerma jaksossa suosittelee: Sariola, Esa: Kuolemaani saakka. Otava 1986. Kautto, Timo: Auervaara. Aurinko ja kevätmies. Edita 1999. Haanpää, Pentti: Taivalvaaran näyttelijä. Otava 1938.

Karjalan Heilin päätoimittaja Hanna Käyhkö (ei upeasta sukunimestään huolimatta sukua studioemännälle) on ehtinyt tehdä komean uran toimittajana, ja viimeisimmät kolme vuotta hän on luotsannut Joensuun kaupunkilehteä. Hanna suhtautuu riippumattomaan journalismiin suurella intohimolle ja on kesällä lähdössä vuodeksi Oxfordiin täydentämään osaamistaan. Kenpä olisikaan parempi puhumaan median tulevaisuudesta kuin hän! Miksi riippumaton media on yksi yhteiskunnan peruspilareista, miten media pitää pintansa kentän sirpaloituessa, onko jokaisen median pakko erikoistua tarjoamaan tiettyä sisältöä tietylle kohderyhmälle, kuinka some on muuttanut pelikenttää ja entäs ne nuoret? Hanna puhuu melkein yhtä hyvin kuin kirjoittaa, kannattaa siis kuunnella ihan jo yleissivistyksellisistä syistä!

Luontokadon torjuminen leikkauslistojen paineessa: ympäristöjärjestöjen luontoselvitys paljasti, että luontoväen on pidettävä ääntä ennen vaaleja. Siksi puhumme 18.3. järjestettävästä Luontomarssista ja kansalaisvaikuttamisen keinoista. Studiossa modernin metsäaktivismin syväasiantuntija, Greenpeacen pohjoismaiden ohjelmajohtaja Sini Harkki ja poliitikkojen metkut läheltä nähnyt maajohtaja Touko Sipiläinen.

Onko oikein, että kouluissa on painotettuja erityisluokkia, vai eriarvoistavatko ne lapsia liikaa? Keskustelemassa vanhempi yliopistolehtori Maria Ahlholm ja kasvatustieteiden professori Risto Hotulainen. Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ollaan valmistelemassa uudistusta, joka muuttaisi painotettua opetusta nykymuodossaan. Suunnitelmissa voisi olla painotetun opetuksen luokkamuotoisuudesta luopuminen. Hotulaisen mielestä vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi joustavat oppimisympäristöt tai laajat oppimisympäristöt, joissa voi esimerkiksi yläasteella jo opiskella lukion kursseja, vaikka koko porukka on samassa tilassa. Painotetun opetuksen mahdollisuuksista pitäisi Ahlhomin mielestä ainakin tiedottaa paremmin. Pitäisikö erikoisluokille valita oppilaat valita pääsykokeilla tai peräti arvalla? Ahlholm ja Hotulainen Segregaatiota koulujen sisällä ja koulujen välillä pitäisi vähentää. Miten se tehdään? Pitäisikö koulushoppailu tehdä mahdottomaksi? Oppimistulokset Suomessa ovat heikentyneet pitkään. Suomea toisena äidinkielenä opiskelevien S2-oppilaiden oppimista tutkinut Ahlholm korostaa, että S2-oppilaiden kielenoppimiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Tarvitaan kielellistä sosialisaatiota, ja paras tilanne olisi, että maahanmuuttajalapsi pääsee suoraan omanikäisten kanssa ryhmään, jossa pääsee kiinnittymään sosiaalisesti toisiin samanikäisiin lapsiin. Hotulainen kertoo, että selittävä tekijä maahanmuuttajataustaisten lasten heikoissa oppimistuloksissa on sosioekonominen asema, kuten kaikilla lapsilla. "Heikko-osaisuutta pitäisi ryhtyä kohottamaan", hän toteaa. "Kaikki keinot, joilla saadaan ryhmäkokoja pienemmiksi ovat tehokkaita", Ahlholm kertoo. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Miksi Suomessa on niin paljon lähisuhdeväkivaltaa? Keskustelemassa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki ja Amnestyn asiantuntija Pia Puu Oksanen. THL:n tutkimuksen mukaan 31 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista naisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin tekemänä. EU-tutkimuksen mukaan Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Hietamäki kertoo, että lähisuhdeväkivalta aiheuttaa 150 miljoonaa euroa vuositasolla yhteiskunnalle, ja yhteiskunnan palveluita tarvitsevat enemmän ne, jotka kokevat väkivaltaa parisuhteessa. Syitä lähisuhdeväkivallalle voi hakea sotatraumoista, alkoholismista, mielenterveysongelmista ja sukupuolittuuneesta valtajärjestelmästä. Mitä poliitikot voisivat tehdä lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi? Oksasen mielestä ongelma Suomessa on, että tasa-arvotyössä ei olla osattu puuttua lähisuhdeväkivallan juurisyihin. Hänen mielestään kunnissa tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ennaltaehkäisevää työtä ja resursseja. Hietamäki korostaa viranomaisten kouluttamista paremmin tunnistamaan toimimaan väkivaltatilanteissa. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Tarvitaan lisää gaaloja, parempi henkilöbrändi ja vähemmän synkkiä sarjoja. Raportti eräältä parkkipaikalta ja viestintäjohtajan villistä elämästä, olkaa hyvät!

Politiikkaradio lähestyy Natoa kahdesta eri suunnasta. Naton ympärillä on kuohunut, kun Turkki ilmoitti peruvansa toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä. Ulkoministeri Pekka Haavisto nostatti Ruotsissa kohun julkisella pohdinnallaan, että Suomi voi edetä Natoon yksinkin, mitä hän kuitenkin kiirehti pian pehmentämään. Muuttavatko uutiset käsitystä siitä millaiset mahdollisuudet Suomella ja Ruotsilla on päästä Naton jäseniksi? Mitä Natosta on jäljellä Turkin toiminnan jäljiltä? Natosta ja vallasta keskustelevat Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen. Viikon toinen uutinen on, että pääministerin kansliassa on aloitettu oma valmistautuminen Suomen Nato-jäsenyyteen. Pääministerin avuksi ollaan perustamassa kiireellä uutta turvallisuuspolitiikan huippuvirkaa ja tehtävää varten omaa yksikköä. Miten roolit käytännössä jakautuisivat Nato-Suomessa? Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa, yhteistoiminnassa hallituksen kanssa, ja osallistuu sotilasliiton huippukokouksiin puolustusvoimain ylipäällikkönä. Sotkisiko uusi yksikkö päätöksentekoa vai toisiko se kaivattua koordinaatiota? Toimittajana on Antti Pilke.

Keskustelijoina pöhisevät Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä Puheenjohtaja pyytää teatterisuosituksia. Vanhin niistä on Mika Panzarin: Kansallisteatterin Kolme iloista rosvoa 1960-luvulta ... Kirjailija Juha Itkonen tuo terveisiä Hämeenlinnasta ja kertoo vastustavansa ehdotusta uudeksi raidelinjaukseksi Helsingin ja Tampereen välille. Kyse on siis metsäradasta eli Suomi-radasta suurnopeusjunalle. Mika Pantzar lohduttaa ritarikollegaansa: Rahat eivät tule koskaan riittämään. Ruben Stiller lyö kuitenkin pökköä pesään vertaamalla Helsinkiä, Turkua ja Tamperetta. Hän sanoo, että Tampere on tällä hetkellä maamme dynaamisin kaupunki. Mika Pantzar puhuu tieteen apurahojen puolesta, eikä halua poliitikkojen puuttuvan yksittäisiin tiedehankkeisiin. Mika on professori, joka on mukana Suomen Akatemian toimikunnassa jakamassa apurahoja. Juha komppaa häntä vertaamalla tieteen ja taiteen apurahoja yritystukiin. Ruben ihmettelee itärajalle kaavaillu aidan perusteluita. Hänen mielestään aita on vain turvalelu. – Poliitikoilla halu tehdä suuria eleitä, hän sanoo. Mika arvelee, että poliitikot eivät ole vastustaneet raja-aitaa, koska pelkäävät pelaavansa Putinin pussiin.

”Raja railona aukeaa”, runoili Uuno Kailas vuonna 1931. Vaan eipä aukea enää. Suomen ja Venäjän raja laitettiin säppiin syyskuun lopussa 2022. Ja nyt hallitus on antamassa eduskunnalle esityksen aidan rakentamiseksi itärajalle. Miksi Suomi on rakentamassa aitaa itärajalle? Mitä konkreettista uhkaa vastaan raja-aita rakennetaan? Onko uhka-arviossa otettu huomioon muitakin skenaarioita kuin siirtolaisten vyörytys itärajalle? Onko päätöksessä huomioitu karhut, hirvet, villisiat ja muut lajit, jotka eivät rajasta piittaa? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja sähköpostitse, tai Twitterissä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Keskustelijoina Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Suoraa puhetta ja ajatusten lentoa johtaa Pauli Aalto-Setälä. Hoitajille neuvottelutulos, ja kaikki kokevat voittaneensa, mutta mistä oikein sovittiin? Ruben on valinnut omaksi aiheeseen Suomen rajat. Pitäisikö Suomen sittenkin ottaa vastaan liikekannallepanoa pakenevia venäläisiä miehiä? Ovatko pakenevatkin syyllisiä Venäjän sotaan? Juha Itkonen haluaa puhua poliitikoista ja keskuspankeista. Taustalla ovat pääministeri Sanna Marinin tviitti ja Britannian pääministerin Liz Trussin – sittemmin perutut – verotuspäätökset. Keskustelu keskuspankeista on keskustelua aidanseipäistä? Taru Tujunen puhututtaa ritareita monarkioista. Hänestä aihe ei ole naurun asia, koska monarkiat ovat isoja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Keskustelun aikana paljastuu, että Ruben on Diana-spesialisti, että puheenjohtajan esi-isä E. N. Setälä kannatti monarkiaa Suomeen ja että Tujunen on Tuhatkunnan puheenjohtajana ollessaan esittänyt – nuorisojärjestön perinteen mukaisesti – Kokoomuksen puoluekokoukselle Suomen valtiomuodon muuttamista.

As Australia emerges from a period of heightened stress due to the global COVID-19 pandemic, many are seeking tobacco smoking as a coping mechanism.  While the dangerous health impacts of smoking are widely known, support to quit for good is still lacking for some populations. - Australian selvittyä pitkään jatkuneesta COVID-19 pandemian aiheuttamasta korkean stressin kaudesta, monet hakevat tupakan rauhoittavaa vaikutusta. Vaikka tupakoinnin vaarallisuus on laajasti tunnettu asia, tupakoinnin lopettamista auttava tuki puuttu edelleen joissakin väestönryhmissä.