Podcasts about tutkimusten

Aura Koiviston uutuusromaani Lahottajat (Into, 2025) kertoo sienten ja ihmisten yhteiselosta syrjäkylässä. Tarinassa pappi näkee sienissä jumaluutta, muusikko kuuntelee sienisinfonioita ja mummo kietoutuu sienirihmastoon. Kirja tarkastelee ihmisyyttä uusista näkökulmista ja esittelee hämmästyttävää sienitietoa – niiden kyvyt ja lajit ovat moninaiset, ja sienet voivat olla yhteistyökumppaneita tai loisia. Sienistä voisi olla apua myös mielenterveysongelmien hoidossa. Psilosybiinit ja psilosiinit ovat luonnossa esiintyviä, erityisesti tietyissä sienissä esiintyviä psykoaktiivisia yhdisteitä, jotka vaikuttavat aivojen serotoniinireseptoreihin. Tutkimusten mukaan psilosybiini voi lievittää vaikeaa masennusta ohjatun psykoterapian yhteydessä. Hannu Alhon johtama tutkimus selvitti, miten psilobysiineillä voitaisiin hoitaa alkoholiriippuvuutta. Sienet ovat monimuotoisuutensa takia sopeutumisen mestareita. Biokemistin ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessorin Matti Vuennon uusi tietokirja Hämmästyttävät sienet (Gaudeamus, 2025) kertoo sienten viihtyvien yhtä lailla kuivissa ja märissä sekä kuumissa ja kylmissä ympäristöissä, myös meissä ihmisissä. Sienet ja itiöt ovatkin läsnä myös suositussa pelissä The Last of Us ja sen pohjalta tuotetussa draamasarjassa (MAX), jossa ihmiskunta kamppailee ihmiset tunnistamattomiksi hirviöiksi muuttavan tartunnan kautta. Tartunnan saanut ihminen alkaa puskea ruumistaan sienimäisiä ulokkeita menettäen oman kehonsa ja mielensä hallinnan, ja menettää minuutensa. Mikä on ihmisen ja sienten suhde, ja kumpi voittaisi taistelussa, sienet vai ihmiset? Voiko sienistä todellisuudessa kasvaa uhka ihmiskunnalle? Ja miten sienet voivat olla apuna mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien hoidossa? Haastateltavana ovat kirjailija Aura Koivisto, päihdelääketieteen professori emeritus Hannu Alho ja biokemisti ja Jyväskylän yliopiston biokemian emeritusprofessori Matti Vuento. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Univaikeuksia tai huonolaatuista unta? Stressi tai rauhaton olo?Rentouttava vihreä kohina on erinomainen tapa rauhoittaa kehoa ja mieltä, jolloin nukahtaminen helpottuu ja unenlaatu paranee. Jos kärsit unettomuudesta, kokeile tätä taustamelua!Vihreä kohina (green noise) on yksi monista taustakohinan muodoista, ja sen ääniprofiili muistuttaa erityisesti luonnon ääniä, kuten metsän huminaa, aaltojen kohinaa tai lempeää tuulta. Se on valkoista ja ruskeaa kohinaa pehmeämpi ja miellyttävämpi kuunnella – vähän kuin luonnon oma "rauhoittava soundtrack".seuraa instagramissa ⁠jennyjakkila⁠ ⁠tilaa youtubekanava ⁠Nuku paremmin tämän vihreän kohinan avulla. Musta ruutu yhdistettynä rauhoittavaan ääneen luo ihanteelliset olosuhteet uneen. Vihreä kohina on tehokas apuväline, jonka on tutkimuksissa todettu edistävän rentoutumista ja syvempää unta. Toisin kuin valkoinen tai ruskea kohina, vihreä kohina muistuttaa luonnon ääniä – kuten meren aaltoja tai metsän huminaa – ja sen sävy on pehmeämpi ja miellyttävämpi korville.Tutkimusten mukaan vihreä kohina voi auttaa tasapainottamaan hermostoa ja vähentämään häiriötekijöiden vaikutusta uneen. Se stimuloi aivojen alfa-aaltoja, jotka liittyvät rentoutuneeseen mutta valveilla olevaan tilaan – täydellinen siirtymävaihe uneen. Lisäksi vihreä kohina voi auttaa erityisesti heitä, jotka heräilevät helposti yön aikana, sillä se peittää taustaäänet lempeästi mutta tehokkaasti.Rentoudu aaltojen ääneen ja anna unen tulla.Kuuntele vihreää kohinaa tai meren rauhoittavaa ääntä – täydellinen apu rauhalliseen iltaan tai hyvään yöhön.#kohina #valkoinenkohina #kohinaavauvalle #unimusiikki

TrailPodder podcast jakson 125 luontolenkillä vieraana maastopyöräilijä, lintubongari ja tanssija Tom Nylund. Helsingin keskuspuistossa havainnoimme pari kanahaukkaa ja käpytikan. Tom kertoi tanssin hyödyistä polkujuoksijalle.Tanssin ja polkujuoksun yhdistäminen tarjoaa polkujuoksijalle ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää sekä fyysistä että henkistä suorituskykyä. Tanssiharrastuksesta saatavat edut ulottuvat lihasvoiman ja liikkuvuuden parantamisesta kognitiivisten kykyjen ja stressinhallinnan vahvistamiseen, mikä täydentää polkujuoksun vaatimuksia monella merkittävällä tavalla. Tutkimusten mukaan tanssin monipuoliset liikkeet parantavat tasapainoa ja koordinaatiota, kun taas sen luova ulottuvuus aktivoi aivojen eri alueita, mikä voi parantaa navigointikykyä vaativissa polkuolosuhteissa. Tanssista saatava yhteisöllisyys ja ilon kokemus toimivat tehokkaana motivaattorina pitkäkestoisen harjoittelun tukena.Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tanssijoiden kehonhallintaan liittyvät aivomuutokset voivat parantaa motorista oppimisnopeutta muissakin liikuntalajeissa. Tämä avaa mahdollisuuksia täsmällisemmille harjoitusmetodeille, joissa tanssin neuroplastisia vaikutuksia hyödynnetään polkujuoksutekniikan opettamisessa. Erityisesti virtuaalitodellisuusteknologian yhdistäminen tanssiin ja polkujuoksun simulointiin voi tulevaisuudessa tarjota innovatiivisia harjoitteluvälineitä.Tanssin ja polkujuoksun yhdistäminen ei ole pelkkä harjoitusvariatio, vaan kokonaisvaltainen filosofia, joka korostaa kehon ja mielen monipuolista kehittämistä. Tämän lähestymistavan avulla polkujuoksijat voivat rakentaa kestävän pohjan huippusuorituksille samalla, kun he parantavat elämänlaatuaan laajemmin. Tulevaisuudessa lajien välinen koulutus tulee todennäköisesti olemaan keskeinen osa huippu-urheilun valmennusmetodeja, ja tanssilla on siinä keskeinen rooli motoristen ja kognitiivisten taitojen integroijana.Lue blogi Tanssiharrastuksen hyödyt polkujuoksijalle https://trailpodder.blogspot.com/2025/02/tanssiharrastuksen-hyodyt.htmlKuuntele TrailPodder podcast jakso 125 Spotify, Apple Podcasts tai https://poddtoppen.se/podcast/1573605878/trailpodder

Nykyään traumoista puhutaan paljon, ja aika kevyeenkin sävyyn. Traumoja saatetaan nähdä sielläkin missä niitä ei ole ja siten traumatisoitumisen käsite on kärsinyt hieman inflaatiosta. Traumatisoitunut keho ja mieli kirjan kirjoittaja Marko Punkanen haluaa oikoa väärinkäsityksiä: esimerkiksi tietyt kokemukset eivät aina johda traumatisoitumiseen ja on syytä selventää mitä traumatisoitumisella oikeastaan tarkoitetaan. Tutkimusten mukaan ainakin noin viisi prosenttia ihmisistä kärsiii traumaperäisestä stressihäiriöstä jossakin vaiheessa elämäänsä. Millaisia väärinkäsityksiä traumoihin liittyy? Miten mediassa puhutaan traumoista ja miten se vaikuttaa traumoista käytävään puheeseen? Puhuvatko ihmisetkin liian herkästi traumoista, vaikka kyseessä on elämään kuuluvat “tavan” vaikeudet ja haasteet? Liittyykö terapiakulttuuri jotenkin ilmiöön? Kulttuuriykkösen vieraana ovat Traumatisoitunut keho ja mieli kirjan kirjoittaja, vaativan erityistason traumapsykoterapeutti, Marko Punkanen sekä kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio, jonka viimeisin kirja Mielenrauha sivuaa myös traumoja ja niistä parantumista. Toimittaja on Reetta Arvila.

Onko musiikkiala yhä vain miesten oma hyvävelikerho, vai onko muillakin, esimerkiksi naisilla tasaveroinen mahdollisuus luoda musiikkiuraa Suomessa? Tutkimusten mukaan naiset joutuvat musiikkialalla kohtaamaan vähättelyä, henkistä väkivaltaa ja nöyryyttämistä. Osittain siitä syystä vain 21% Suomen säveltäjistä ja sanoittajista on naisia. Studiossa on kolme pitkän linjan muusikkoa, joilla on kanttia puhua: Aija Puurtinen, Liisa Akimof ja Maritta Kuula ovat työskennelleet musiikkialalla säveltäjinä ja sanoittajina jo 40 vuotta. He kertovat kohtaamistaan vaikeuksista ja siitä, mikä alalla on muuttunut. Arvon leidit laativat myös raikkaan mimmisoittolistan kuulijoiden iloksi. Lähetyksen toimittaa Harto Hänninen. Soittolista: Maritta Kuulan valinnat: Rebekka Holi: Kukkaan Rosita Luu: Äiti Iiro Haarla Electric Ensemble: Deep in the Eye of The Whale Aija Puurtisen valinnat: Joni Mitchell: Both sides now (sekä 1969 että 2000 versiot) Vilma Jää: Saatanan saalistaja Josefina Vannesluoma: Mortal Lease -LP, esim The Moment came Liisa Akimofin valinnat: Rosita Luu: Rottanainen Litku Klemetti: Jos olisin koira Lyyti: Olen matkalla kaatamaan patsaita Harto Hännisen valinnat: Maritta Kuula: Mä putoon jaloilleni Liisa Akimof: Apteekin edessä Aija Puurtinen: Koko ajan tuulee

Kristitty nationalismi kerää kannattajia enenevästi Yhdysvalloissa keulakuvanaan republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump. Tutkimusten mukaan noin kolme kymmenestä yhdysvaltalaisesta kannattaa kristittyyn nationalismiin liitettyjä teemoja, kuten ydinajatusta siitä, että Yhdysvallat on kristitty valtio ja sen tulisi näkyä maan laeissa ja hallinnossa. Ohjelmassa kysytään kristittyyn nationalismiin perehtyneiltä yhdysvaltalaistutkijoilta, mitä kristitty nationalismi Yhdysvaltoihin oikein havittelee. Politiikantutkijan mukaan republikaanipuolue on muuttunut kristillisnationalistisia arvoja ja politiikkalinjauksia ajavaksi. Lisäksi selviää, millaisia kristityn nationalismin teemoja on sisäänkirjoitettu konservatiivisen ajatushautomon koostamaan Project 2025 -politiikkaohjelmaan. Siinä perinteiset perhearvot ovat keskiössä. Naisten asemaa se tutkijoiden mukaan heikentäisi miehiin nähden. Vaikka Trump on etäännyttänyt itsensä Project 2025 -suunnitelmasta, tutkijat pitävät sitä Trumpin voittaessa selvänä politiikkaohjeena. Synkimmän yhdysvaltalaistutkijan arvion mukaan Trumpin voitto merkitsisi Yhdysvaltoihin autoritaarisen teokratian syntymistä ja jäähyväisiä nykyisenlaiselle Yhdysvaltain demokratialle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.

Yhä useampi suomalainen vaihtaa työuransa aikana kokonaan toiselle alalle - osa useammankin kerran. Tutkimusten (mm. Duunitori) mukaan jopa 32,8 prosenttia suomalaisista harkitsee alan vaihtoa tai on jo vaihtanut uuteen ammattiin - toisin sanoen vaihtaminen on jo nyt uusi normaali. Rookiessa harjoittelua tekevä Tiina Rantala ehti tehdä 30 vuoden uran kokkina ja opiskelee nyt media-alaa. Bronxcastissa juttelimme Tiina kanssa muun muassa, miksi hän ratkaisuun päätyi, kuinka uusi ura valikoitui, onko opiskelumotivaatiota pitänyt kaivaa kovinkin syvältä, pelottaako muutos ja voisiko hän suositella vastaavaa peliliikettä muillekin asiaa pähkäileville? https://www.rookiecom.fi/bronxcast-188-joka-kolmas-suomalainen-miettii-alanvaihtoa-tai-on-vaihtanut-jo-millainen-projekti-alanvaihto-on-siita-kertoo-tiina-rantala/

Väkivallan kokeminen on Suomessa merkittävä ongelma ja se koskettaa kaikkia väestöryhmiä. Tutkimusten mukaan väkivalta jää kuitenkin romaniyhteisössä helpommin piiloon verrattuna valtaväestöön. Romano miritsin vieraanamme on Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Janette Grönforsin, joka toimii myös romaniasiankunnan pääsihteerinä. Jaksossa keskustellaan siitä, miten kehittää romaniväestön avoimuutta sekä yhteisöllisyyttä, sekä millaista tukea yhteiskunta voisi tarjota lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Toimittaja on Mira Lahti.

”Ihmisillä on tarkka vainu, jos joku vaikuttaa yksinäiseltä, sitä vältellään”, pohtii nimimerkki Dreambroker Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Ostrakismi tarkoittaa näkymätöntä poissulkemista yhteisöstä, kertoo vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen toimittaja Satu Kivelän vieraana. Näkymättömällä poissulkemisella on haitallisia vaikutuksia työntekijän kokemaan stressiin ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan vaikutukset ulottuvat laajemmin työyhteisöön ja itse työhön. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani Anukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Gaudeamus. Itä-Suomen yliopisto (2023)Työpaikkaostarakismilla on selkeä yhteys terveydenhuoltoalan työntekijöiden työssä viihtymiseen E2 Tutkimus (2023) E2 Tutkimus julkaisi katsauksen suomalaisten mielenmaisemaan: Vain vajaa puolet naisista kokee yhteiskunnan reiluksi Tilastokeskus (2020) Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa

Erika haluaa analysoida UMK:ta, vaikka siitä on jo viikko. Irene on larpannut neurotyypillistä 38 vuotta. Siskokset eivät jostain syystä ole kiinnostuneita Taylor Swiftistä, mutta iloitsevat siitä, että tämä pelottaa konservatiiviukkeleita. Myös lihantuottajien itku Provinssin vegeruokakannustimesta on musiikkia Naakkojen korville! Ireneä ei ärsytä mikään niin paljon kuin itsekeskeiset kokoomuslaiset, jotka luulevat, että kaikki Irene-räntti koskee nimenomaisesti heitä. Erika on niin kurttulelli, että hän käy yksin taidenäyttelyissä. Tulevan presidentin lausunnot hämmentävät siskoja: voiko sanoa, ettei ole suomenruotsalainen vaikka on? Erikan soft spot on vanhat miehet. Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Kaupallinen yhteistyö: JHL.Koetko uupumusta työssäsi? Et ole yksin. Työuupumus on yleistä, mutta mikä meitä työelämässä oikein uuvuttaa? Löytyvätkö syyt työntekijästä vai työn määrästä tai laajemmista rakenteista?Työuupumuksesta, siihen liittyvistä ilmiöistä ja syistä näiden takana psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, sosiaalipsykologian dosentti Helsingin yliopistosta Jari Hakanen sekä kansanedustaja (MuT, YTM) Minja Koskela.Suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt (vrt. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus 2023). Monilla aloilla työn vaatimukset ovat muuttuneet. Työssä uupumista ei nähdä vain asiantuntiijatehtävissä, vaan se on jopa yleisempää suorittavamman työn aloilla. Työssä ei uuvuta pelkästään määrällinen kuormitus vaan myös rakenteelliset ongelmat, arvostuksen puute ja työn kuvan epäselvyydet. Terveen ja hyvinvoivan työpaikan kehittämiseen olisi hyvä ottaa mukaan työntekijät. On tärkeä tunnistaa työn psykososiaaliset kuormitus- ja voimavaratekijät. Tutkimusten mukaan hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi työntekijä.Jaksossa käsitellään mm. näitä kysymyksiä: - Mikä työssä uuvuttaa? - Millaiset työelämän muutokset voivat lisätä työuupumusta? - Entä miten laajemmat yhteiskunnalliset muutokset voivat vaikuttaa? - Miten ilmiöt kuten quiet quitting ja toksinen positiivisuus liittyvät työuupumukseen? - Miten me voimme vaikuttaa tekijöihin työuupumuksen taustalla?Lisätietoa:Jari Hakanen X (Twitter) ja LinkedIn. Työterveyslaitos verkossa: www.ttl.fi Arvioi oman työhyvinvointisi (ml. työuupumus): Miten voit? -työhyvinvointitesti (ttl.fi)TTL:n kehittämää työuupumuksen arvioinnin liikennevalomallia käsittelevä julkaisu: Työuupumuksen arviointi Burnout Assessment Tool (BAT) -menetelmällä (julkari.fi)Minja Koskela (MuT, YTM) on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja ensimmäisen kauden kansanedustaja (Vas.). Koskela on julkaissut kolme tietokirjaa (Ennen kaikkea feministi, Karisto 2019; Toisin tehty – keskusteluja koulusta, S&S 2020 (Koskela & Tuomi); Äidiksi tuleminen, Into 2021). Koskela väitteli musiikin tohtoriksi kesällä 2022 populaarimusiikkikasvatuksen demokratiasta.Minja Koskela Instagram ja X (Twitter).Minja Koskelan verkkosivut: minjakoskela.fiTyöuupumusta ja siihen liittyviä aiheita käsitellään myös mm. jaksoissa - 15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti. - 51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen. - 63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen. - 79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno.Mikä sinun työssäsi uuvuttaa? Kiinnostaako työelämän kuormituksen lisääntyminen laajemmin? JHL on tehnyt kuormitukseen ja stressiin liittyviä kyselyitä eri ammattialoille, joista voit lukea enemmän JHL:n verkkosivuilta. Tätäkin ongelmaa pyrimme JHL:ssä ratkomaan yhdessä jäsentemme kanssa. Tule mukaan tekemään parempaa työelämää kanssamme: jhl.fi/liity.Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL on yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista. Tehtävänämme on parantaa ja puolustaa jäsentemme työehtoja ja työoloja, muuttaa työelämää positiiviseen suuntaan sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Jäsenillämme on noin tuhat eri ammattinimikettä ja puolustamme tinkimättä koko tämän laajan ammattikirjon etuja ja oikeuksia työelämässä. -----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNina Nina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNina Psykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fi Psykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Ylen Jälkiviisaiden veteraani, Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield paljastaa kulttuuritestissä oman kirjallisen makunsa. Kirjamessujen teemana on valta. Teemaa sivuten analysoimme Sanna Marinin ja presidenttiehdokkaiden brändejä. Tutkimusten mukaan 9000-11000 suomalaissiirtolaista kuoli Stalinin vainoissa. Inkerinsuomalaisia uhreja oli noin 13000. Sosiologi ja historiantutkija Anni Reuter kertoo suomalaisista, jotka joutuivat Stalinin vainojen uhreiksi.

Yksityisetsivä ja entinen poliisi Taylor Wright katosi vuoden 2017 syyskuussa Floridassa. Ennen katoamistaan Taylor oli ollut vaikeassa elämäntilanteessa ja poliisien ensimmäinen teoria olikin, että Taylor oli lähtenyt karkuun omaa elämäänsä. Tutkimusten edetessä poliisit saivat kuitenkin selville, että katoaminen tuskin liittyi Taylorin vaikeaan elämäntilanteeseen, vaan siihen että hän oli hädän hetkellä luottanut väärään ihmiseen. Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @ jaljillapodcastMusiikki: This work contains Music Track Doug Maxwell Media Right Productions - Heartbeat of the Hood that is licensed under a Creative Commons Attribution license. Source: https://directory.audio/free-music/ambient/5275-doug-maxwell-media-right-productions -heartbeat-of-the-hoodAuthor: Doug Maxwell Media Right Productions Kuuntele uusi Jäljillä-jakso joka perjantai Podme Premiumissa. LÄHTEET: “Buried in the Backyard”-dokkarisarjan jakso “Femme Fatale” (kausi 3, jakso 5)“Killer Cases”-dokkarisarjan jakso “Taylor Wright” (kausi 1, jakso 1)https://www.youtube.com/watch?v=k1mGe6WEzvM&ab_channel=A%26Ehttps://www.youtube.com/watch?v=MSu-H24Qa34&ab_channel=Law%26CrimeNetworkhttps://www.youtube.com/watch?v=hIkRjdu7O4E&ab_channel=A%26Ehttps://www.youtube.com/watch?v=SihladY97g0&ab_channel=Law%26CrimeNetworkhttps://www.youtube.com/watch?v=pq7iQA1yWDA&ab_channel=Law%26CrimeNetworkhttps://law.justia.com/cases/florida/first-district-court-of-appeal/2021/19-3491.htmlhttps://eu.pnj.com/story/news/crime/2017/10/19/arrest-made-after-body-believed-missing-private-investigator-taylor-wright-found/782741001/https://eu.pnj.com/story/news/local/2017/09/18/northwest-florida-private-investigator-missing-pensacola/676309001/https://eu.pnj.com/story/news/crime/2019/08/30/ashley-mcarthur-murder-trial-jury-deliberating-case-ex-crime-scene-tech-accused-killing-private-inve/2164275001/https://eu.pnj.com/story/news/crime/2019/08/30/ashley-mcarthur-murder-trial-jury-deliberating-case-ex-crime-scene-tech-accused-killing-private-inve/2164275001/https://eu.pnj.com/story/news/crime/2018/04/06/suspect-pis-murder-also-accused-starting-business-fire-avoid-avoid-confrontation-over-fraud-allega/493580002/https://lawandcrime.com/live-trials/ashley-mcarthur/ashley-mcarthur-found-guilty-of-murdering-private-investigator-who-trusted-her/https://www.distractify.com/p/ashley-mcarthur-nowhttps://www.oxygen.com/buried-in-the-backyard/crime-news/taylor-wright-murder-ashley-mcarthur-thefthttps://www.crimeandinvestigation.co.uk/shows/murder-masterminds/ashley-mcarthur-killed-her-friend-taylor-wright-over-a-stolen-34-000https://heavy.com/news/taylor-wright-murder/https://www.the-sun.com/news/8604448/taylor-wright-murder-ashley-mcarthur-dateline/https://thecinemaholic.com/taylor-wrights-murder/

Miten sosiaalinen media, kuten TikTok ja Instagram vaikuttavat vaaleissa? Haastateltavana poliittisen viestinnän tutkija, Seinäjoen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Elisa Kannasto. "Ihmiset saavat ison osan tietoa, ja perustavat jo osan äänestyspäätöksiäänkin someen", Kannasto kertoo. Sosiaalisen median nousu on ilmeistä. Esimerkiksi TikTokissa on jo yli miljoona suomalaista käyttäjää. Tutkimusten mukaan TikTokia käyttävien nuorten suosikkipuolue on perussuomalaiset. Miksi juuri perussuomalaiset ovat onnistuneet TikTokissa? Kiinalaisen TikTokin tietoturvariskeistä on varoiteltu. Kannaston mielestä kansanedustajien ja ministerien ei pitäisi käyttää eduskunnan työpuhelimilla TikTokia, koska tietoturvariski on ilmeinen. Kuinka paljon some-suosio tuo ääniä vaaleissa? Voiko suosio sosiaalisessa mediassa ratkaista tiukat vaalit? Kannaston mielestä pitää erottaa suosio ja poliittinen suosio. Suuret seuraajamäärät somessa eivät välttämättä tuo vaalivoittoa. Some-seuraajia voi myös ostaa rahalla, joten seuraajien määrä ei kerro paljon siitä, miten suosittu joku käyttäjä on. Kannasto kuitenkin korostaa, että Suomessa on paljon liikkuvia äänestäjiä ja moni tekee äänestyspäätöksensä juuri ennen vaaleja. "Yksittäisillä viesteillä ja hyvällä kampanjalla voi olla tosi iso merkitys sille miten meillä käy". Puolueet ovat käyttäneet kymmeniä tuhansia euroa kampanjoihin sosiaalisen median palveluissa Toimittajana on Linda Pelkonen.

Meditaatioharjoitukset, nuo jokseenkin mystiset mutta monilta kiitosta keräävät läsnäolo ja itsetuntemusharjoitteet, ovat tämän kertaisen Väkevä elämä -jakson aiheena. Vieraan kanssa pohdimme mm. millaisia myyttejä ja väärinymmärryksiä meditaatioon ja harjoituksiin liittyy ja mitkä ovat asioiden oikea laita? Monelle meditaatioharjoitukset näyttäytyvät hyvin teknisenä tekemisenä ("keskity hengitykseen 10min risti istunnassa") mutta onko niissä kyse myös jostain syvemmästä havahtumisesta? Tuntuuko meditaatioharjoittelu aina hyvältä vai joskus myös vaikealta ja epämiellyttävältä? Millainen ihmisen mieli on ennen harjoittelua ja niiden jälkeen? Tutkimusten mukaan mindfulness- ja meditaatioharjoittelu kehittää ihmisen itsehavainnointikykyä, mitä se tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Miten meditaatioharjoituksia voi konkreettisesti tehdä?  Näitä ja muita teeman mielenkiintoisia kysymyksiä pohdin psykologi, tietokirjailija ja puhuja Tony Dunderfeltin kanssa. Linkit Optimal Performance - Hyvinvointiluennot ja verkkovalmennukset: https://www.optimalperformance.fi/ - Kuntosali ja valmennuskeskus, Helsinki: https://www.opcenter.fi/ Lahti: https://www.opcenterlahti.fi/ Tony Dunderfelt - Kotisivu: https://www.dunderfelt.digital/tony-puhumaan - Youtube-kanava: https://www.youtube.com/@tonydunderfelt7199 - Valoisaksi-kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/valoisaksi-9789522606624 - Hyvä fiilis -kirja: https://www.adlibris.com/fi/kirja/hyva-fiilis-9789523793101

Suoraa puhetta ystävistä ja niiden merkityksestä! Studiossa korotetaan ääntä ja kehotetaan miettimään tarkoin ystävien tärkeyttä. Tutkimusten mukaan olemme nimittäin viiden ystävämme summa. Emme halua, että kukaan heittää ystäviään romukoppaan mutta jos sinulla esimerkiksi on ihmisiä ympärilläsi, jotka aina ajattelevat kaikesta negatiivisesti, vetäydyt helposti mukaan ja sellainen ajattelu tapa ei vie ketään eteenpäin. Jaamme jaksossa parhaat ystävävinkkimme, ketä tarvitset ympärillesi, ketkä vie sinua eteenpäin ja mistä löydät tarvitsemasi ystävät. Muista seurata meitä sosiaalisessa mediassa: Syö nuku säästä, Ronja , Ida ja Erja. Jos haluat tutustua enemmän ystävä teemaan, ja nappaa konkreettisia ystävyysharjoituksia, kannattaa tutustua työkirjaamme ja tilata se! www.naistakomo.fi/kauppa

Mehiläisen pisto -podcastissa keskustellaan uupumisesta ja jaksamisvaikeuksista, kun työterveyspsykologi Mikko Luukkainen saa vieraakseen Minttu Viitasen Accenturelta. Uupuminen on kasvussa oleva ilmiö, joka näkyy mielenterveystilastoissa, sairauspoissaolojen määrässä sekä yksilöiden ja organisaation työkyvyssä. Tutkimusten mukaan 65 % suomalaisista työntekijöistä kokee uupumuksen selvänä vaarana tai ainakin ajattelee uupumusta silloin tällöin. Uupumus on monitahoinen ilmiö, joka kehittyy, kun kuormitus on ollut liian kovaa liian kauan eikä palautuminen ole ollut riittävää.

Moni kouluttaa koiraansa rankaisemalla, eli tuottamalla sille negatiivisia tunteita. Äärimmillään koirankoulutuksen yhteydessä on koiriin kohdistunut väkivalta. Mitä koirien oppimisnopeudesta ja koulutuksen tuloksista sanoo tiede? Tieteessä on osoitettu jo kauan sitten, että toivotun käytöksen vahvistaminen palkitsemalla on parempi kuin rankaisujen käyttö sekä koiran hyvinvoinnin että oppimistulosten kannalta. Tutkittu tieto ei ole siirtynyt kaikkien kouluttajien käytäntöön ja koirille aiheutetaan turhaa kipua ja stressiä, eläinsuojelulain vastaisesti. Tilannetta voi verrata menneisiin vuosikymmeniin, jolloin väiteltiin siitä, saako lapsia kurittaa fyysisesti. Miten saisimme parannuksia parhaan ystävämme kohteluun? Asiantuntijoina eläinfysioterapeutti Tiina Kuusisto, eläinten käyttäytymisetieteen tohtori Helena Telkänranta ja eläintenkouluttajia Tampereen yliopistossa opettava Jari Parkkisenniemi. Toimittajana on Pirjo Koskinen.

Visuaalinen viestintä vaikuttaa meihin kaikkiin koko ajan. Tutkimusten mukaan visuaalisuus muokkaa yksilön mielipiteitä jopa enemmän kuin kielellinen ilmaisu. Mikä rooli sosiaalisella medialla on informaatiosodassa? Keskustelua mm. sinikeltaisista logoista, fonttien kieltämisestä sekä Hiring for Peace -kampanjasta. Asiantuntijana graafinen suunnittelija Oona Raadelma.

Vuosi on alkanut jälleen rajoitusten merkeissä. Sisäliikunta ja kuntosalit ovat kiellettyjen listalla. Näin siitäkin huolimatta, että THL on arvioinut juuri nämä liikuntamuodot kaikkein turvallisimmaksi. Samaan aikaan eri alueet toimivat eri tavalla, Pohjois- ja Itä-Suomessa saa käydä kuntosaleilla, muualla ei. Tutkimusten mukaan kuntosaleilta on lähtenyt 100 000 kävijää kohden 1 koronavirustapaus. Eli 99 999 ihmiseltä kielletään liikunta, yhden positiivisen tuloksen vuoksi. Mitä tästä ajattelee pitkän linjan kuntosaliyrittäjä, Fressin toimitusjohtaja Hannu Välikoski.

Somevaikuttajat kauppaavat muutaman viikon mittaisia verkkovalmennuksia ja lupaavat niiden olevan loistava startti hyvinvoivaan elämään. Usein vaikuttaa kuitenkin siltä, että valmennuksissa lähinnä kilpaillaan siitä, kuka laihtuu nopeimmin, sanoo vapaa toimittaja Johanna Malinen kolumnissaan.

Tutkimusten mukaan kotimaista osaamista ja käsityötä pidetään suuressa arvossa, mutta silti monesti ulkomailta tuotu halpis-tuote menee laadukkaamman ja hinnakkaamman käsityön ohi. Ossi Arvelan haastattelussa suunnittelija ja käsityöläinen Susan Vatanen, sekä hienopuuseppä Jari Karppinen keskustelevat käsityön arvostuksesta.

Huoltamolla kolistellaan rautaa, mutta myös kiivetään köysissä. Voimaharjoittelu on tärkeää joka iässä - lapsuudesta vanhuuteen. Lapsuudessa tärkeää on kehittää motoriikkaa ja sitä kautta myös lihaksistoa - ja kun taitoa on tarpeeksi voi myös painoja ottaa mukaan harjoitteluun. Viimeistään myöhäisessä keski-iässä kannattaa tosissaan miettiä voimaharjoittelua osana omaa fyysistä harjoittelua. Vahvalla lihaksistolla on merkitystä niin arjen askareisiin kuin mielen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan voimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti veren rasva- ja sokeriarvoihin ja sen on osoitettu pienentävän esim. aikuistyypin diabeteksen puhkeamisriskiä. Tämän lisäksi voimaharjoittelun on osoitettu vahvistavan luita ja ehkäisevän osteoporoosia. Voimaharjoittelu myös helpottaa painonhallintaa. Miten sitten kannattaa treenata? Mikä ero on painonnostolla ja kuntosaliharjoittelulla? Voiko lapsena oikeasti harjoitella voimaominaisuuksia? Mitä erityistä pitää ottaa huomioon naisten voimaharjoittelussa? Muun muassa näitä aiheita käsitellään painonnostovalmentaja Katariina Variksen ja liikuntafysiologi Petri Jalangon kanssa.

Kulunut hellekesä on tuonut Suomeen hurjiä lämpötiloja, mikä on puolestaan tehnyt hurjan kysyntäpiikin puhaltimille ja ilmalämpöpumpuille. Teollisuudessa ja esimerkiksi maataloudessa kylmäketjulla on myös tarpeensa, joihin kuuma kesä on tuonut myös lisähaasteensa. Onneksi on ammattilaisia, jotka pitävät huolen riittävästä viilennyksestä ja kylmälaitteiden asuntamisesta sekä huollosta. Radio Voima vieraili Kärkölässä Kylmäkärki Oy:n toimipaikassa, missä on paiskittu töitä hurjat määrät viime kuukausina. Yritys on toiminut vuodesta 1973 ja on erikoistunut kylmälaitteiden huoltoon ja myyntiin. Kuumat kesät ovat yritykselle erittäin kiireistä aikaa - toisaalta monet kiireet voisi olla vältettävissä. Tuulettimissa ja ilmalämpöpumpuissa on tuttu ongelma. Niiden tarpeellisuuden huomaa vasta siinä vaiheessa, kun niitä oikeasti tarvitaan. Kulunut kesä aiheutti hurjan kysyntäpiikin, missä useat jäivät ilman tuotteita (tai niitä joutuu odottamaan). Tämän on nähnyt myös kylmälaitasentaja Tomi Mustasalo Kylmäkärjeltä. Puhelin soi etenkin kuumilla keleillä. - Silloin kun se tarve on suurin, puhelin tarttuu käteen. Meidän toivomus olisi se, että asiakkaat rupeaisivat pohtimaan tätä asiaa hyvissä ajoin, ottaisivat asioista selvää (tietoa on hyvin saatavilla), hän muistuttaa. - Esimerkiksi juuri nyt asennukset kulkevat syys-lokakuun puolella. Se (apu) ei kerkeä näihin helteisiin juurikaan vaikuttaa. Kannattaa tarttua toimeen saman tien. Päästään kartoittelee asiaa hyvissä ajoin. Pystytään sopimaan asennus jo esimerkiksi ensi keväälle. Ilmalämpöpumppu auttaa myös talvella ja antaa silloin lisälämpöä. - Ilmalämpöpumppu on rakennettu tänne pohjolan olosuhteisiin silleen, että siinä on lämmitystoiminto. Ihmiset ovat todenneet että se on erittäin hyvä lisälämmön muoto. Painotan tässä lisälämpöä. Se ei saa koskaan olla pääsääntöinen peruslämmön lähde, vaan aina se lisälämpö, Mustasalo kertoo ja muistuttaa, että lämmityksessä tulee aina olla useita lämmön kohteita. Mikäli ilmalämpöpumpun haluaa lämmittämään talven viimoja, on niidenkin asennus tehtävä ennen paukkupakkasia. Pakkaskeli tuo lisähaasteensa pumppujen asennukseen. Kuuntele koko haastattelu. Mistä lähdetään liikenteeseen, kun kotiin halutaan ilmalämpöpumppu ja mitä se kustantaa? Kylmäkärki -kotisivut Tiesitkö? Tutkimusten mukaan lämpöpumput ovat erittäin edullinen tapa lämmittää taloa, kesämökkiä tai muita rakennuksia. Lämpöpumpputekniikka ja pumppujen hyötysuhteet ovat kehittyneet huimasti vuosien saatossa. Ilmalämpöpumput ovat edullisuutensa takia ylivoimaisesti eniten myytyjä lämpöpumppuratkaisuja. Suomessa myydäänkin vuosittain noin 60.000 ilmalämpöpumppua.

3500 vuotta sitten Egyptissä syntyi tyttövauva, josta oli tuleva maan ensimmäinen ja ehkä ainoa naisfaarao. Hatshepsutin naiseus oli ongelma, ja niinpä taiteessa hänet kuvattiin tekoparralla varustettuna. Faarao Hatshepsut on juuri nyt ajankohtainen, sillä hänen muumionsa oli yksi niistä 22, jotka keväällä siirrettiin Kairon läpi kulkeneessa paraatissa Egyptiläisestä museosta uuteen lepopaikkaan eli Egyptiläisen sivilisaation kansallismuseoon. Hatshepsut kunnostautui erityisesti vaikuttavien monumenttien, temppeleiden ja obeliskien rakennuttajana. Hatshepsutin jälkeen toiset faaraot omivat hänen rakennuttamansa monumentit omiin nimiinsä, ja kesti yli 3000 vuotta, ennen kuin selvisi, että suuri rakennuttaja oli juuri Hatshepsut. Hatshepsutin muumio taas löytyi vuonna 1903, mutta kesti yli sata vuotta, ennen kuin sen henkilöllisyys selvisi. Tutkimusten avulla on voitu selvittää mm. häntä vaivanneet sairaudet. Tiedeykkösen on toimittanut Riikka Suikkari ja haastateltavina ovat egyptologi Mia Meri sekä papyrologi-egyptologi Erja Salmenkivi. Hän vertaa Hatshepsutia 1400 vuotta myöhemmin vaikuttaneeseen Kleopatraan. Kleopatra on päähenkilö myöhemmin kuultavassa Tiedeykkösessä. Areenasta löytyy Riikka Suikkarin toimittama Tiedeykkönen faarao Tutankhamonista. Sen haastateltavana on arkeologi Minna Silver. Lisäksi Areenassa on kuultavana Tiedeykkönen siitä, mitä muinaiset egyptiläiset ajattelivat kuolemanjälkeisestä elämästä.

Mihin Suomen kannattaa panostaa ja kuinka monen miljardin edestä investointeja tarvitaan, jos aiomme pysyä kansainvälisen kilpailun kelkassa? Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitsemme lisää Solar Foodsin kaltaisia startupeja, jotka ratkaisevat systeemisiä ongelmia tieteen ja teknologian keinoin. Rahapodin jaksossa 248 vierailee VTT:n pääjohtaja Antti Vasara, joka perehdyttää Miikan ja Martinin VTT:n eksponentiaalisen toivon listan saloihin. Miikka ja Martin ihmettelevät kuin harrastelijateekkarit pienoismallikaupassa, kun Antti käy läpi viittä keihäänkärkihanketta. Miten tieteen ja teknologian avulla voidaan luoda kestävää kasvua ja toivoa? Kuuntele jakso, jossa otamme selvää! 0:00 VTT 20:40 Biotekninen ruokatuotanto 40:00 Ydinreaktorit 48:55 Kvanttiteknologia 1:15:14 Tutkimusten rahoitus 1:23:34 Muovin kemiallinen kierrättäminen 1:30:16 Materiaalin käytön merkittävä optimointi 1:38:18 Vety Vastuunrajoitus. Rahapodiin kerätyt tiedot on voitu hankkia useista eri julkisista lähteistä. Nordnetin pyrkimyksenä on käyttää luotettavaa ja kattavaa tietoa, mutta tämä ei sulje pois mahdollisuutta siitä, että tiedoissa ei voisi esiintyä virheitä. Nordnet ja sen palveluksessa oleva henkilökunta eivät vastaa vahingoista, jotka aiheutuvat tässä rahapodissa kuultujen tietojen käytöstä tai näiden perusteella tehtävien sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta. Mikään tässä rahapodissa esitetty ei ole, eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi, tarjoukseksi tai kehotukseksi ostaa tai myydä rahoitusvälineitä. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan tutkimukseensa, arvioonsa rahoitusvälineen arvoon vaikuttavista seikoista ja ottaa huomioon omat tavoitteensa, taloudellinen tilanteensa sekä tarvittaessa käytettävä neuvonantajia. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Sijoittajan tulee myös ymmärtää, että historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Tässä rahapodissa esitetyn tiedon sisältö voi muuttua milloin tahansa. Nordnet ei sitoudu ilmoittamaan mahdollisista materiaalin sisällön muutoksista. Tämä rahapodi on tarkoitettu ainoastaan kuuntelijan yksityiseen käyttöön. Materiaalin muokkaaminen, levittäminen ja kaupallinen hyödyntäminen ilman Nordnetin kirjallista lupaa on kielletty. Nordnet eri kanavissa: Kotisivut: www.nordnet.fi Nordnet Blogi: blogi.nordnet.fi/ Facebook: www.facebook.com/nordnetsuomi/ Twitter: www.twitter.com/nordnetfi Youtube: www.youtube.com/nordnetsuomi Instagram: www.instagram.com/nordnetsuomi/ Linkedin: www.linkedin.com/company/nordnet-bank-ab

Suomi valitaan toistuvasti maailman onnellisemmaksi maaksi. Tutkimusten mukaan tänne ei kuitenkaan ole helppo kotiutua. 71 prosenttia maahanmuuttajista ilmoittaa, että suomen kieltä on vaikea oppia. 57 prosenttia kertoo, että paikallisia ystäviä on vaikea saada. Millaista on integroitua maailman onnellisimpaan lintukotoon? Roman Schatzin vieraina ovat Stephania Perez ja Taleb "Tabu" Hossaini.

Nuoret ja koulutetut musliminaiset kokevat, että tekemällä töitä, he voivat kuulua suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimusten mukaan korkeasti koulutettujen nuorten musliminaisten aiempi koulutus ja tutkinto usein sivuutetaan. Heitä painostetaan kouluttautumaan hoiva-aloille, kertoo tutkija Fath E. Mubeen. Suomessa on vahva normi, että meidät nähdään työntekijäkansalaisina, sanoo tutkija Nina Tokola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Laura Koso.

Tutkimusten mukaan menestyvät ja elämässään tyytyväiset ihmiset kysyvät itseltään TÄYSIN ERILAISIA kysymyksiä, kuin paikallaan junnaavat ja tyytymättömät. Tämä on tärkeää, koska suurin osa sisäisestä puheestamme on kysymysten muodossa. Mikä on se kaikkein huonoin - ja valitettavasi myös yleisin - kysymys? Kysymys, joka yksinkertaisesti ei toimi?  Tässä jaksossa kerron, mikä on tuo kaikkein varmimmin surkeita tuloksia tuova kysymys, joka pitää sinut takuuvarmasti kiinni ongelmassa ja syventää huonoa olotilaa. Kerron myös reitin ulos tästä loukusta, joka on helppo välttää, kun sen tiedostaa. Sinun ajatuksesi ovat energiaa. Kysymykset, joita itseltäsi kysyt, ohjaavat tätä energiaa. Ne määräävät sen, mihin huomio menee. Jo kysymysten laadusta voi päätellä lopputuloksen. Muuta ajatuksesi, muuta värähtelysi ja luo haluamasi elämä. Rakkaudella Elina

Tämä jakso käsittelee 18-vuotiasta Aaron Lee Pajich-Sweetmania, joka joutui murhan uhriksi, kun toisen tekijän fantasia sarjamurhaajana olemisesta muuttui todeksi. Aaron tunsi entuudestaan toisen tekijän. Tämä entinen naapuri ja ystävän äiti hyväksikäytti Aaronin hyväuskoisuutta ja juonitteli hänet ansaan. Tutkimusten aikana tekijöiden kotoa löytyi yllättävän paljon omituisia asioita, jotka paljastivat sen, että murhaamista oli suunniteltu pitkään. Tapauksen ratkaisemiseen ei mennyt kauaa, koska tekijät eivät olleet peitelleet jälkiään kovinkaan hyvin. Ota yhteyttä: rikosjaratkaisu@gmail.com Instagram: @rikosjaratkaisu Musiikki: Kevin MacLeod-Bleeping Demo Lähteet: https://en.wikipedia.org/wiki/Murder_of_Aaron_Pajich https://www.watoday.com.au/national/western-australia/aaron-pajich-murderers-thrill-killing-women-to-learn-fate-20180227-h0wqd9.html https://www.stitcher.com/show/murder-in-the-land-of-oz/episode/the-murder-of-aaron-pajich-sweetman-65027242 https://www.abc.net.au/news/2017-11-02/aaron-pajich-walked-into-a-real-life-horror-movie/9109668 https://www.bbc.com/news/world-australia-43168509 https://www.watoday.com.au/national/western-australia/women-accused-of-murdering-autistic-wa-teen-aaron-pajich-blame-each-other-20171025-gz8bze.html https://www.youtube.com/watch?v=lWUNnHUPY-w https://www.news.com.au/entertainment/tv/jemma-lilley-her-father-says-shes-innocent-a-jury-took-three-hours-to-convict-her-of-murder/news-story/16f28b410907eb34f8a0ca2d9e7f38ec https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005586830.html https://www.autismiliitto.fi/autismikirjo/aspergerin_oireyhtyma

Tutkimusten mukaan motivoitunut työntekijä on innovatiivisempi, oma-aloitteisempi ja tuottavampi kuin epämotivoitunut kollegansa. Lisäksi hän palautuu arjen haasteista ja vastoinkäymisistä paremmin kuin motivaatiopulasta kärsivä ihminen. On todettu, että tämä tulee esille myös työntekijän – ehkä myös työnhakijan jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa. Eri ihmiset motivoituvat eri asioista. Missä kaikessa tämä tuleekaan esille? Tässä jaksossa puhutaan motivaatiosta ja motivoitumisesta, sekä sen sanoittamisesta esimerkiksi työnhaussa. Vieraanani on johtamisen ja työhyvinvoinnin kouluttaja ja valmentaja, sertifioitunut RMP-motivaatiovalmentaja ja kätilö Shani Livson! Podcastin jingle: Joonas Lindström Editointi ja jälkityöt: Juhani Valkama

Jaksossa pureudumme palautumisen ja laiskottelun mentaliteettiin. Miksi on niin vaikea pysähtyä ja laiskotella hyvällä omallatunnolla? Tutkimusten mukaan laiskottelu on edellytys luovalle ajattelulle ja toiminnalle, mutta silti se ei tunnu kauhean kivuttomasti meiltä suomalaisilta luonnistuvan. Kummalla meistä on lista niistä ihmisistä, joiden seurassa palaudutaan kaikista parhaiten? Kumpi meistä syttyy omien sanojensa mukaisesti ''sairaalla tavalla'' pienestä paineen tunteesta arjen keskellä? Tässä jaksossa pohdimme myös millaisia paineita ympäristö meille tuottaa suhteessa ahkeruuden 24/7 julkiseen esiintuomiseen ja miten tällainen virheellinen ajattelun vinoutuma saattaa aiheuttaa tunteen siitä, että on itse vähemmän aikaansaava tyyppi kuin muut. Jatketaan keskustelua aiheesta @rohkaisuryyppypodi instassa

Lokakuun 20. päivä vuonna 1996 Victor Lopatka löysi vaimonsa Sharonin jättämän viestin. Viestissä luki: "Jos ruumistani ei ikinä löydy, älä ole huolissasi. Tiedä, että olen turvassa." Tutkimusten myötä alkoi paljastua, että Sharon vietti internetissä elämää, josta hänen lähipiirillään ei ollut aavistustakaan. Lähteet: http://www.aintnowaytogo.com/bdSuicid.htm https://kernelmag.dailydot.com/issue-sections/headline-story/16932/usenet-sharon-lopatka-consensual-murder/ https://web.archive.org/web/20030406115408/http://www.crimelibrary.com/notorious_murders/classics/sharon_lopatka/1.html?sect=13

THL:n jätevesitutkimusten mukaan amfetamiinin käyttö on lisääntynyt pääkaupunkiseudulla poikkeusolojen aikana. Miten tätä voi selittää? Miten koronakriisi on laajemmin vaikuttanut päihteiden käyttöön ja päihdepalveluihin? Juuso Pekkisen vieraana on päihde- ja mielenterveyspalveluita tarjoavan A-klinikan toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Simojoki toimii myös päihdelääketieteen työelämäprosessorina Helsingin yliopistossa. Koronan vaikutusten lisäksi haastattelussa puhutaan myös kasvussa olevista huumekuolemista, huumausainekeskustelusta, alkoholista ja päihdepolitiikasta. Yhtenä keskustelunaiheena on myös vahvojen oluiden ja lonkeroiden saapuminen ruokakauppoihin; voiko taannoiset ennusteet alkoholihaittojen kasvusta julistaa jo suutariksi? Lisäksi jaksossa on haastateltavana THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Hakkarainen on ollut mukana koostamassa katsausta, jossa tarkastellaan huumeiden dekriminalisoinnin toteuttamismalleja ja vaikutuksia eri puolilla maailmaa. Tutkimusten mukaan huumeiden käytön ja hallussapidon rangaistavuuden poistaminen vähentää mm. huumekuolemia. Lisäksi käyttäjien on tällöin potentiaalisesti helpompi hakeutua hoitoon. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Suomalaisissa yrityksissä tapaa paljon erinomaista johtamista, mutta parannettavaa on. Henkilöstötuottavuuden ja johtamisen tutkija ja kehittäjä Ossi Aura arvioi, että Suomessa voitaisiin saavuttaa jopa 9 miljardin euron lisäys yritysten käyttökatteissa johtamiseen panostamalla. Tutkimusten mukaan hyvä johtaminen on selkeästi yhteydessä tuottavuuteen. Johtaminen on laaja kokonaisuus, jossa tavoitteiden asetannalla, palautteella ja palkitsemisella on iso rooli. Mitä erinomainen johtaminen ja tuottavuuden lisääminen vaatii johtamisketjuilta ja esimiehiltä? Kuka tekee tuloksen yrityksissä? Aiheesta keskustelevat Palkittu-podcastissa Mandatum Lifen palkitsemispalveluiden johtaja Kiisa Hulkko-Nyman ja tutkija Ossi Aura.

Tutkimusten mukaan kaksi kolmesta setämiehestä syö keskimäärin 2,5 kiloa rahkaa viikossa. Miksi, miten ja mitä tämä kaikki tarkoittaa? Vastaamme kuulijan kysymykseen: Montako wc-paperirullaa teillä on?

Vuosina 2001-2005 kaksi naista kuoli samanlaisen henkirikoksen uhrina melko lähellä toisiaan - joku oli tunkeutunut naisten kotiin ja puukottanut heitä lukuisia kertoja. Vuonna 2008 kolmas nainen joutui samanlaisen hyökkäyksen kohteeksi, mutta selvisi hyökkäyksestä hengissä. DNA- tutkimukset veivät poliisit Michael Gargiulon jäljille. Tutkimusten perusteella alkoi vaikuttaa vaikutaa siltä, että Michael oli ehkä tappanut ensimmäisen uhrinsa jo vuosia sitten, ollessaan vielä teini-ikäinen.Ota yhteyttä: jaljillapodcast@gmail.comInstagram: @jaljillapodcastMusiikki: Doug Maxwell - Hearbeat of the HoodLÄHTEET:https://www.youtube.com/watch?v=4cz5Q0goDTg&t=621shttps://www.laweekly.com/chiller-killer-michael-gargiulo-accused-of-murdering-ashton-kutchers-girlfriend-got-close-as-their-helpful-repairman/https://www.washingtonpost.com/nation/2019/10/19/jury-says-hollywood-ripper-should-die-murder-two-women/https://www.latimes.com/california/story/2019-10-18/michael-gargiulo-penalty-verdicthttps://www.oxygen.com/crime-time/michael-gargiulo-convicted-killing-2-ashley-ellerin-hollywood-ripperhttps://www.cbsnews.com/pictures/serial-killers-victims-michael-gargiulo-stabbing-deaths/https://www.oxygen.com/martinis-murder/maria-bruno-hollywood-ripper-michael-gargiulohttps://www.courthousenews.com/emotional-testimony-as-hollywood-ripper-trial-winds-down/https://abcnews.go.com/US/hollywood-ripper-murderer-learn-hell-sentenced-death-killing/story?id=66109594https://www.latimes.com/local/lanow/la-me-ln-michael-gargiulo-serial-killer-trial-20190501-story.htmlhttps://lawandcrime.com/live-trials/live-trials-current/michael-gargiulo/heres-what-happened-in-the-hollywood-ripper-opening-statements/https://www.latimes.com/california/story/2019-10-07/opening-statements-in-penalty-phase-of-hollywood-ripper-trialhttps://www.latimes.com/california/story/2019-08-07/michael-gargiulo-murder-trial-closing See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Tutkimusten mukaan joka neljäs meistä on ujo. Mistä tämä piirre johtuu ja pitääkö siitä päästä eroon? Tässä jaksossa Zaida löytää itsestään hippusen ujoutta ja Kirsi muistelee yksinäistä talvea koulun pihalla. Mukaan mahtuu myös pohdintaa ujouden ja narsismin yhteydestä sekä peräkammarin poikiin liittyvästä tutkimuksesta.

Tutkimusten mukaan ihmiset odottavat organisaatioilta yhä enemmän arvotekoja. Arvojen esille tuominen lisää luottamusta ja tuo buustia liiketoimintaan. Miten sitten viestiä oikealla tavalla arvoista ja miten säilyttää linja myös kriisien keskellä? Mitä jokainen voisi tehdä arvopohjaisemman viestinnän eteen? Tiedotusosaston vieraana on viestintätoimisto Kaiku Helsingin viestintäkosultit Laura Vuorio-Kuokka ja Petteri Puustinen.

Tutkimusten mukaan pelkästään jo se, että kokee aikapulaa, voi aiheuttaa stressiä ja vaikuttaa hyvinvointiin. Ainoa tapa ratkaista asia, on keskittyä parantamaan ajanhallintaa ja organisoida työtä ja muuta tekemistä toisin.  Tässä jaksossa puhutaan ajanhallinnasta työpaikalla. Toisinaan aika valuu kuin hiekka sormien välistä. Työpäivän aikana tuli tehtyä paljon kaikkea, mutta mitään ei oikein saanut aikaiseksi. Kiire on työpäivässä jatkuvasti läsnä. Kuulostaako tutulta? Työasiaan keskittyminen katkeaa jatkuvasti eri viestintävälineiden vilkkuessa ilmoitusta uudesta viestistä, puhelimen soidessa ja työpöydän kulmalle milloin kenenkin pysähtyessä vaihtamaan pari sanaa. Jatkuva keskeytys ja työn pirstaloituminen useisiin pieniin tehtäviin saattaa aiheuttaa tunteen työn hallitsemattomuudesta. Toisinaan voi tuntua, etteivät asiat etene, ja aika valuu merkityksettömiltä tuntuviin tehtäviin ja toistuvaan reagointiin.  Jatkuva kiire lisää virheiden määrää. Jos työntekijöillä on tunne, etteivät he varsinaisessa työajassa pysty hoitamaan työtään ja venyttävät tästä syystä jatkuvasti työpäiväänsä, häiritsee se palautumista ja muuta elämää. Kiire ja väsynyt työntekijä taas on yhdistelmä, joka takuuvarmasti saa aikaa mokailua.  Työyhteisössä voidaan tehdä paljon kiireen taltuttamiseksi ja ajanhallinnan parantamiseksi. Ainakin seuraavat kolme asiaa on hyvä käydä läpi työpaikalla, jos tuntuu, että ajanhallinnan haasteet aiheuttavat ongelmia. 1. Sovitaan yhdessä työkäytännöt, jotka helpottavat ajankäyttöä. Jokaiseen viestintävälineeseen ei välttämättä tarvitse reagoida välittömästi, vaan esimerkiksi vuorokauden sisällä. 2. Löydä aikavarkaat. Puhu yhdessä työyhteisössä, mitkä päivittäiset asiat ahmivat työaikaa pois tärkeämmiltä työkokonaisuuksilta. Onko kaikilla samoja haasteita järjestelmien tai viestintävälineiden kanssa? Onko palaverikulttuurissa parannettavan varaa? 3. Ajanhallinnan työkalujen opettelu. Työpaikalla voidaan sopia yhteisistä ajanhallinnan työkaluista tai käytännöistä. Ne, jotka ovat jo löytäneet toimivia tapoja organisoida työaikaa, voivat sparrata niitä, joilla on haasteita. Samassa elämäntilanteessa olevat pystyvät parhaiten tukemaan toisiaan.  Ja bonuksena jokaiselle työntekijälle: mielenhallintataitojen harjoittaminen. Kiireen ajatteleminen lisää tunnetta kiireestä. Keskittyminen vaatii myös taitoa sulkea häiritseviä asioita oman mielen ulkopuolelle. Tätä voi ja kannattaa treenata, esimerkiksi erilaisten mindfulness-sovellusten avulla. Aiemmassa stressinhallinta-jaksossa käytiin läpi sitä, miten itseään voi rauhoittaa, jos tuntuu, että stressi ottaa ylivallan. Kuuntele lisää ajanhallinnasta podcast-jaksosta. Miten sinun työpaikallasi on ratkaistu ajanhallinnan ongelmat? Laita meille kokemuksiasi aiheesta viestilomakkeella tai somekanavien kautta. Kuulemisiin!

Tunteen tunnistaminen, sen sanoittaminen, ilmaiseminen ja sääteleminen ovat tunnetaitoja. Tutkimusten mukaan hyvät tunnetaidot ovat yhteydessä lapsen oppimiseen, sosiaaliseen pärjäämiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Tiina Lundbergin huoltamolla keskitytään nyt tunnetaitoihin ja niiden vahvistamiseen ensin psykologien Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin kanssa, ja sitten urheilupsykologi Tatja Holmin vastaanotolla. Tunteen takana on aina tarve. Lapsen tunnetila - riehuminen, kiukkuaminen tai huutaminen on ennen nähty ns. huonona käytöksenä, mutta nyt aletaan ymmärtää, että taustalla on tarve tulla nähdyksi, kuulluksi tai sillä haetaan turvaa. Tunnetaidot eivät ole ihan valmiita aikuisillakaan ja niitä on ihan ok harjoitella läpi elämän, toteavat psykologit Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston, jotka ovat kirjoittaneet Fanni -kirjasarjan tunnetaitojen harjoittelemisesta. Tatja Holm puolestaan muistuttaa, että urheilu hyvä alue harjoitella erilaisia tunteita ja viisas valmentaja antaa vuorovaikutukselle aikaa: “Jokainen valmennustilanne on vuorovaikutusta ja psyykkistä valmennusta. Valmentajan avulla voidaan treenata esimerkiksi tunteiden säätelyä harjoituksissa vaihtelemalla vireystilaa välillä rauhoittumalla ja taas toisaalla tekemällä asioita energisemmin ja pirteästi.”

Tutkimusten mukaan diversiteetti toimii organisaatiolle kilpailuetua tuovana voimavarana. Ymmärretäänkö työpaikoilla kuitenkaan täysin, että tuottava ja hyvinvoiva työyhteisö tarvitsee nimenomaan erilaisuutta eikä samankaltaisuutta?  Kasvatustieteiden maisteri ja mentaalivalmentaja Jasmi Qvick on havainnut, että jo koulumaailma pyrkii mahduttamaan yksilöitä samanlaiseen muottiin. Sama ilmiö jatkuu työelämässä, jossa saatetaan odottaa kaikilta työntekijöiltä samankaltaisia vahvuuksia.

Tutkimusten mukaan naiset ovat usein miehiä parempia sijoittajia, sillä heiltä löytyy kärsivällisyyttä. Mutta mitä ennakkoluuloja naissijoittajat kohtaavat? Kaisa Kivipellon ja Jasmin Hamidin vieraana sijoitusbloggaaja Pia-Maria Nickström.

- Susijengin karsintalohko oli yksi heikkotasoisimmista ja silti joukkue pihalla kisoista. Missä vika? - Miten NCAA:n orjatyövoiman voisi muuttaa pelaajille edullisemmaksi, tuleeko NBA väliin? - Onko Henrik Dettman johtaja? - Auttavatko valmentajanvaihdokset koskaan? Tutkimusten mukaan harvoin - Päivän puheenaihe: miten Lebron saa Lakersista suuren? - Viikon ottelu: Lakersin neljän ottelun viikko - Viikon pysti: Luka Doncic ja vuoden tulokas - Yleisökysymyksiä: Eikö kukaan usko Milwaukee Bucksiin? Voittaako Houston GSW:n, mutta häviää muille? Miten Korisliigaan saadaan valot päälle, kuka liigaa johtaa?

Tutkimusten mukaan yhä suurempi joukko EU:n maiden kansalaisista haluaa jäsenmaiden armeijoiden lisäävän yhteistoimintaansa. EU-maiden yhteisillä varusteluhankinnoilla voidaan saavuttaa vuosittain miljardien eurojen kustannussäästöt. Erityisesti Ruotsissa ja Suomessa on havaittu turvattomuuden lisääntyneen pääasiassa Venäjän vuoksi. Näissä maissa on jopa tärkeämpää kuin muissa Naton ulkopuolisissa EU-maissa lisätä varustelua sekä kasvattaa puolustusponnistuksiaan enemmän EU:n puitteissa. Uutena elementtinä eurooppalaisessa turvallisuusajattelussa korostuvat myös taloudelliset investoinnit Pohjois-Afrikkaan. Moniääninen Eurooppa ohjelman on Berliinissä toimittanut ja tuottanut Jorma Mattila. Kuvassa: Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin erityisneuvonantaja Nathalie Tocci.

Mitkä asiat lisäävät työuupumuksen riskiä? Voiko siitä toipua? Millä keinoilla työuupumuksen syntymistä voi ennaltaehkäistä? Suomessa joka neljäs työntekijä kokee stressiä työssä. Pitkään jatkunut kuormitus voi johtaa työuupumukseen. "Olen kokenut työuupumuksen, joka laukaisi masennuksen. Minulla on uupumukselle altistavia ominaisuuksia, kuten itseeni kohdistuva vaativuus ja täydellisyyden tavoittelu sekä liiallinen sinnikkyys. Näihin olen oppinut yrittäjäperheessä kasvaessa. Työuupumuksen syntyyn liittyi kuitenkin olennaisesti myös epämiellyttävät esimiehet sekä huono johtaminen", Laura kertoo. Työuupumus määritellään krooniseksi stressioireyhtymäksi, jonka yleisin oire on pitkään jatkunut väsymys. Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tutkinut parikymmentä vuotta työuupumusta ja työn imua. "Kaikista vahvin tutkimusnäyttö on epäedullisista työoloista. Jatkuvasta työn paljoudesta, kiireestä, aikapaineista, roolikonflikteista, epäselvistä tavoitteista työssä ja työn epävarmuudesta. Nykyisessä työelämässä näitä tekijöitä on monella työpaikalla", sanoo Hakanen. Jos ihminen on työn imussa, se suojelee häntä työuupumukselta. Tutkimusten mukaan myös työntekijöiden resurssit, kyvyt ja mahdollisuus vaikuttaa lisäävät innostusta työhön. Myös johtamisen tavalla on merkitystä. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Annina Aho, Hannele Kurkela, Miika Lauriala ja Salla Matusiak Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: Työterveyslaitos

Tutkimusten mukaan jopa neljäsosa suomalaisista kärsii lievästä uupumuksesta ja yli kaksi prosenttia vakavasta työkykyä heikentävästä uupumuksesta. Yhä useampi meistä kokee olevansa stressaantunut, ahdistunut, kiireinen tai masentunut. Tuhannet suomalaiset kärsivät univaikeuksista ja väsymyksestä. Tuntuu siltä, että monelle meistä nykyelämä on liian raskasta. Mikä suomalaisia uuvuttaa ja mitä asialle voitaisiin tehdä? Roman Schatzin vieraina Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi ja Lyyti Oy:n toimitusjohtaja Petri Hollmén.

Ohjelmassa pohditaan tällä kertaa perhettä. Tutkimusten mukaan suomalaisessa kulttuurissa perhe rajataan koskemaan juuri ydinperhettä. Millä muulla tavoin perheen voi määritellä? Onko normaalia perhettä olemassakaan? Toimittaja Satu Kivelä tapasi AntroBlogin päätoimittajan Ninnu Koskenalhon kahvilassa, Helsingissä.

Vanhempien ikäluokkien koko kasvaa ja nykyajan vanhukset ovat entistä hyväkuntoisempia. Niinpä ei ole ihme, että tutkimusten mukaan ikäihmisten seksuaalinen aktiivisuus lisääntyy koko ajan. Tutkimusten mukaan seksi parantaa myös vanhusten terveydentilaa. Miksi vanhusten seksiä pidetään edelleen kiusallisena asiana? Miten ikääntyneiden seksielämää voisi kannustaa ja parantaa? Roman Schatzin vieraina ovat toimittaja Pirkko Arstila ja pari- ja seksuaaliterapeutti Jouni Pölönen.

"Omista Facebook-kavereistani kaksi henkilöä silloin tällöin tölväisee epäasiallisesti, aina ne samat kaksi. Olen saattanut poistaa koko aloittamani ketjun, koska en ole halunnut nähdä hämmästyttävän epäystävällisiä kommentteja", kertoo Marika. Miksi empatia toimii huonosti netissä? Voiko väärinymmärryksiä verkossa estää? Kysymyksiin vastaa aivotutkija Katri Saarikivi, joka työskentelee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän veti pari vuotta sitten NEMO-hanketta, jossa tutkittiin vuorovaikutusta netissä. "Jos visualisoitasiin keskustelijoiden sykettä, tulisiko siinä sellainen fiilis, että keskustelee ihmisen kanssa", pohtii Saarikivi. Parhaillaan Saarikivi jatkaa tutkimustyötä uuden hankkeen, HUMEX:in parissa, jossa selvitetään laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja, ja miten niitä voisi edistää verkon työkaluilla. Tutkimustyö ja kokeilut ovat tarpeen, koska kivikautiset aivomme tekevät tulkintoja digitaalisessa ympäristössä. "Tutkimusten mukaan ihmiset tutkivat neutraaleja sähköposteja lähtökohtaisesti negatiivisemmin. Meidän aivot on vain viritetty sellaisiksi", kertoo Saarikivi. Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Jouni Kenttämies, Laura Koso, Salla Matusiak, Heikki Puskala ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

"Koulun opinto-ohjaajalla oli hieno läsnäolon taito. Hän oli tarpeeksi rento, mutta silti hänestä huokui luotettavuuden tuntu ja se, että hän oli meidän oppilaiden puolella. Kävin opon luona tankkaamassa uskoa itseeni", kuvailee Sari kokemuksiaan lukiossa. Tutkimusten mukaan opettajan lämmin ja kannustava suhtautuminen vaikuttavat siihen miten oppilas oppii. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, erityisopettaja Kaisa Vuorinen haluaa tuoda kouluihin vahvuudet huomioivan positiivisen pedagogiikan. "Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada peruskoulun aikana huomata hyvä itsessään ja löytää omat vahvuutensa. Tärkein tavoite on, että koulussa kasvaa terveellä itsetunnolla varustettuja lapsia ja nuoria", sanoo erityisopettaja Kaisa Vuorinen. Myönteisyyden hyödyistä motivaatioon, oppimiseen ja hyvinvointiin on olemassa myös kansainvälistä tutkimustietoa. Mitä positiivinen pedagogiikka on? Mikä estää meitä kannustamasta, kehumasta ja kiittämästä toisiamme? Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Salla Matusiak Lukijat: Timo Asikainen, Rainer Korhonen, Hannele Kurkela, Miika Lauriala, Salla Matusiak ja Marja Vehkanen Kuvat: Tuuli Laukkanen Yhteistyössä mukana: AntroBlogi.fi, HelsinkiMissio, Kohdataan-hanke, Suomalainen tiedeakatemia, Suomen mielenterveysseura ja Väestöliitto

Tutkimusten mukaan jo pikkulasten ruokavalio on epäterveellinen. Miksi ravintoloiden lastenlistatkin usein korostavat nakkeja ja ranuja? Miten äidin raskausajan ruokavalio vaikuttaa lapsen makuaistiin? Mitä meidän tulisi oppia ranskalaisesta ruokakulttuurista? Voiko ronkeliuteen vaikuttaa? Noora huijaa sellerin lasten suuhun smoothien muodossa ja Ossi brändää punajuurinaksut. Jaksossa vieraana tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelo. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Puu palaa ja mökki lämpiää. Metsäradiossa tehtiin selväksi se, että puun poltossa kaukolämpölaitoksen erikoiskattilassa ja pientalon tulipesässä on tietty ero. Vaikka lämpölaitoksen kattila saa huimia tehoja irti tuoreehkosta puusta, on pientalon kattilassa tai tulipesässä syytä polttaa vain ylivuotista, toisin sanoen kuivaa puuta. Ajatelkaapa hyvät Metsäradion kuuntelija, että nytkin puuta poltetaan jopa yli puolessa miljoonassa pientalossa. Tutkimusten mukaan jopa 600 000 pientalossa on tulisija tai kattila, joka toimii joko pääasiallisena tai merkittävänä osana lämmitystä. Tosiasia on sekin, että uusimalla esimerkiksi kattiloita saataisiin puusta paljon enemmän tehoja irti. Metsäradion reportteri Olli Ihamäki tapasi Bioenergia ry:n toimialapäällikön Hannes Tuohiniityn. Kuva: Olli Ihamäki / Yle

Vaihdevuodet ovat universaali, naisten noin 50 vuoden iässä kokema kehollinen muutos. Kuukautiset loppuvat eikä nainen voi enää tulla raskaaksi. Tutkimusten mukaan vaihdevuodet ja niihin liitetyt oireet vaihtelevat suuresti eri kulttuuripiirien välillä. Negatiivinen suhtautuminen vanhenemiseen ja vaihdevuosiin näyttäisi tutkimusten valossa pahentavan vaihdevuosioireita. Onkin syytä kysyä, kuinka suuri osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä. The post Osa vaihdevuosioireista syntyy korviemme välissä appeared first on AntroBlogi.

Miksi maallistunut ihminen kaipaa henkisyyttä? Tutkimusten mukaan itsensä hengellisiksi, mutta uskonnottomiksi itsensä luokittelevien ihmisen määrä on kasvanut länsimaissa. Uskontososiologi Paul Heelas on kutsunut muutosta henkiseksi vallankumoukseksi. Mistä tällainen kehitys johtuu? Onko se osa notkistuvaa uskonnollisuutta vai sekularisaatioprosessin sivutuote? Haastateltavana on vasta ateistisesta henkisyydestä väitellyt tutkija Mikko Sillfors. -Yhteiskunnan vauraus, turvallisuus, demokratia sekä individualismi korvaavat uskontoa ja kasvattavat uskonnottomien määrää, kertoo Sillfors. Entä, milllaisin argumentein ihminen on pyrkinyt todistamaan jumalan olemassaolon? Millainen on jumaltodistusten historia? Tietokirjailija Jussi K. Niemelä kertoo tästä. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva.

"Islam ei istu suomalaisuuteen. Mielipiteeni ei muutu. Mustakaapuinen ja viljapelto. Ei kiitos" "Yleensä kääntyneet siskot tai veljet ovat tiukempia kuin me, jotka ollaan synnytty muslimeiksi. Heidän seurassa ei voi heittää vitsejä tai olla rentoja. En todellakaan halua yleistää, mutta moni heistä on aika jäykkiä" Tutkimusten mukaan varautuneisuus Islamiin kääntyneitä muslimeja kohtaan on huomattavaa verrattuna muihin uskontoihin. Sekä kantasuomalaisilla että muslimiksi syntyneillä on ennakkoluuloja kantasuomalaisia kääntyneitä kohtaan. Miksi kantasuomalainen haluaisi kääntyä muslimiksi? Miten Islam istuu suomalaiseen arvomaailmaan? Miksi sisäministeriön mukaan kääntyneiden muslimien riski radikalisoitua on suurempi kuin muslimiksi syntyneillä? Mahadura&Özberkan pureutuvat aiheeseen, joka ärsyttää ja jakaa mielipiteitä. Vieraana studiossa valtiotieteiden maisteri ja islamin lehtori Isra Lehtinen sekä kantasuomalainen muslimiksi kääntynyt valkoinen heteromies Yahye Sadeluoto.

Houkutteleeko lähiöelämä? Ai ei? Et ole yksin. Tutkimusten mukaan kantasuomalaiset pakenevat lähiöalueilta, joissa maahanmuuttajia on “liikaa”. Köyhyys, heikko koulutustaso, työttömyys, huumeongelmat ja väkivalta ajavat ihmisiä pois tietyistä lähiöistä. Onko lähiöpelko aiheellinen? Uhkaako Suomen lähiöitä Ruotsin Malmön kohtalo? Millaista on lähiönuoren elämä? Mahadura&Özberkan tekevät lähetyksessä tutkimusmatkan syvälle Suomen lähiöihin, mutta retki olisi liian vaarallinen ilman kunnon oppaita. Studiossa vieraana Kontulan Hassan Maikal, useammassa lähiössä asunut Pazilaiti Simayijiang sekä ylikomisario Jussi Huhtela.

Uusi markkinointimalli tuo liidejä myynnille verkon kautta. Asiakkaamme löytävät meidät ja konvertoituvat liideiksi. Asiakkaat tulevat vapaaehtoisesti. Tämä poikkeaa huomattavasti siitä myyntimallista, jossa myynti on aktiivinen asiakkaan suuntaan ja koittaa häiritä ja keskeyttää asiakkaan arjessa saadakseen huomion, jossa esitellä tuotteitaan ja palveluitaan. Tutkimusten mukaan asiakkaan mielenkiinto katoaa nopeasti verkkovierailun jälkeen. Meidän tulisi johtaa myyntiorganisaatioitamme siten, että uusi tapa myydä on mahdollista. - Myynti on nopea nappaamaan kiinni asiakkaasta - Yritys rakentaa oman myyntiprosessin vastaamaan asiakkaan ostoprosessia - Myyjä personoi oman myyntitapansa vastaamaan asiakkaan ostoprosessia Ongelmia: - hyvin moni yritys elää analogisessa todellisuudessa -> muutos digitalisuuteen on vaikea - myyntiä johdetaan edelleen myyjän aktiivisuudesta käsin kun pitäisi johtaa asiakkaiden sitoutumisesta käsin. - markkinoinnissa tulee keskittyä ihmiseen ja luoda merkityksiä - Ylin johto tulee saada mukaan tekemiseen Ratkaisuna voi olla valmentava johtaminen jossa ihmistä autetaan itse ymmärtämään, oivaltamaan ja sisäistämään uusi tapa tehdä työtä. Jani Aaltosen haastattelussa Heikki Pajunen, joka on yksi Novetoksen valmentajista, joka on kirjoittanut kirjan Syty ja Sytytä yhdessä Tapio Aaltosen ja Kalevi Tuomisen kanssa sekä Merkityksen Kokemus yhdessä Tapio Aaltosen ja Pirjo Ahosen kanssa.

Helsingissä järjestettiin syyskuun lopulla konferenssi nimeltä ‘Wild or Domesticated – Uncanny in Historical and Contemporary Perspectives’. Konferenssin teemana ollut kumma puhutti tapahtumaan osallistuneita tutkijoita ja taiteilijoita. Kummaa käsiteltiin kokemuksena, joka rikkoo totunnaisen rajoja, ja ilmiönä jolle on vaikeaa löytää selitystä. Siitä puhuttiin mahdollisuutena toisiin todellisuuksiin sekä jaettuna tai yksityisenä yliluonnollisena uskomuksena. Tutkimusten mukaan kummia kokemuksia luonnehtii niiden erityislaatuisuus ja poikkeavuus arkikokemuksiin verrattuna. The post Mistä puhumme, kun puhumme kummasta? appeared first on AntroBlogi.

”Seksi on toimintaa, joka tähtää hyvänolon tunteeseen ja nautinnon saavuttamiseen sekä lisääntymiseen. Seksiä voi olla yksin tai toisen kanssa.” Näin alkaa Väestöliiton määritelmä seksistä. Tutkimusten mukaan suomalaiset harrastavat yhä vähemmän seksiä toistensa kanssa ja yhä enemmän yksin. Mistä tämä johtuu ja miten tätä ilmiötä tulisi tulkita? Muuttuuko seksi ennen pitkää kokonaan virtuaaliseksi? Vieraina ovat seksineuvoja Henriikka Sundell ja professori Osmo Kontula.

Onko nyt närkästyjien aika? Mikä Suomea vaivaa? Mistä me löytäisimme lisää ideoita? Marko Miettisen vieraana Ihan pihalla -ohjelmassa Hupparihörhö, sarjayrittäjä ja start-uppien puolestapuhuja Sami Kuusela. Kuusela kertoo yrityksensä nimen Hupparihörhö syntyneen EVA:lle kirjoitetusta pamfletista "Hupparihörhö ja bisnesmies". - Tämä kirjoitus oli hätähuuto isojen firmojen ja start-uppien yhteistyön puolesta. Jenkeissä Piilaaksossa isot firmat skannaavat koko ajan ympärilleen, etsien nerokkaimpia pikku porukoita ja tekevät niiden kanssa yhteistyötä tai sijoittavat niihin. Suomessa tälläista toimintaa ei silloin ollut laisinkaan. Väitteet Suomen yrittäjävastaisesta ilmapiiristä saavat Kuuselan tuohtumaan. Hän syyttää yrittäjäjärjestöjä negatiivisen sanoman levittämisestä. - Tutkimusten mukaan Suomessa on hyvin yritysmyönteinen ilmapiiri, yksi maailman myönteisimpiä paikkoja perustaa yritys. Muistelen, että 87 % suomalaisista suhtautuu erittäin myönteisesti yrittäjyyteen. "Suomen kommunistisin liikkeenjohdon konsultti", kuten Kuuselaa myös kutsutaan, tunnustaa olevansa erittäin vahva hyvinvointivaltion puolustaja. - Rakastan verotusta. On upeaa, että Supercellin menestyjät Paananen ja Kodisoja kertovat maksavansa mielellään veroja Suomessa, koska ovat myös niin paljon meiltä saaneet. Kuusela kehuu yhteisöpalvelu Facebookin perustaja Mark Zuckerbergia, joka on saanut ihmiset lähemmäs toisiaan. - Kun räntäsateisena päivänä istun bussissa ja vieressäni istuu väsyneitä ihmisiä, puhelimeni ruudulla tapahtuu paljon enemmän ja kiinnostavampaa, kuin bussin sisällä. Näyttöruudussani on ihmisiä, jotka merkitsevät minulle jotain. Olemalla heidän kanssaan interaktiossa, saan sosiaalisesti paljon enemmän aikaan, kuin olemalla väkinäisesti viereisen tyypin kanssa sosiaalinen. Some on tänä päivänä todellisuutta, joka rikastuttaa elämäämme. Uuden maailman menestyjän on junttia säilyttää kaikki tienattu raha itsellään, laukoo Kuusela. - Asiat ovat muuttuneet, enää ei rahaa haudota, vaan pistetään kiertämään. Start up -maailmassa jos yrittäjä myy yrityksensä ja tekee sillä hyvän potin, hän myös pistää ainakin osan rahasta sijoituksina toisiin yrityksiin.

Viime talvena puhelimeni soi. Mies nimeltään Erkki Hiltunen soitti ja alkoi kertoi minulle tutkimuksista, joihin hän osallistui 1970-luvulla. Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää sitä, miten eri kielet tuottavat erilaista ajattelua ja niitä johti norjalaissyntyinen psykologi Frode J. Strömnes. Tein hiukan muistiinpanoja ja kiitin herra Hiltusta puhelusta. Koska aihe on aina pohdituttanut minuakin, aloin selvittää aikoinaan vapaana toimittajana ja elokuvaohjaajana työskennelleen Hiltusen juttuvinkkiä. Löysin yhteyden samoihin tutkimuksiin osallistuneesta psykologi Antero Johanssonista ja pian sain käsiini myös Strömnesin kirjan The Fall Of The Word And The Rise Of The Mental Model. Kielen ja ajattelun välisen suhteen elokuvalliset tutkimukset saivat alkunsa siitä, kun nuori psykologi vietti talven 1976 Tromssassa. Iltaisin hän teki pitkiä kävelyretkiä kaupungin kaduilla. Tavallisesti talojen ikkunoista kajasti television kuvaputken sinertävä hohde, mutta pian kävelijämme havaitsi, että tiettyyn aikaan illasta tuo kajastus sammui suuressa osassa ikkunoista. Strömnes päätti ottaa selvää, miksi suuri osa kaupunkilaisista lopetti television katselun samaan aikaan. Tulos oli, että katselukatkoksen aiheutti se, että maan ainoa kanava, Norjan Televisio, lähetti tuolloin suomalaisia elokuvia. Kun Strömnes katsoi suomalaisfilmejä sukulaistensa kanssa, nämä keksivät yhtäkkiä jotain muuta tekemistä ja lähtivät pois television ääreltä. Psykologimme otti suomalaisfilmit puheeksi norjalaisten tuttujensa kanssa ja kävi ilmi, että suurin osa ei pitänyt niistä, koska tekstityksestä huolimatta he eivät tajunneet, mitä niissä tapahtuu. Strömnes ajatteli, että tämä elokuvien ymmärtämättömyys johtuu suomalaisten kielellisesti erilaisista ajatusmalleista, mutta vasta kun hän muutama vuosi myöhemmin Turussa opettaessaan tapasi toimittaja Hiltusen ja oppilaansa Johanssonin, hän sai heidän kanssaan kehiteltyä välineen asian tutkimiseen. Elokuvan tekemistä opiskellut Hiltunen laati yhdessä ohjaajaystäviensä kanssa menetelmän tila-avaruudellisen liikkeen mittaamiseksi elokuvasta ja analyysin kohteeksi valittiin aluksi neljä eri maissa tehtyä klassikkonäytelmien filmatisointia. Ryhmä tutki Moliéren Tartuffen, Tšehovin Vanja-Enon ja Ibsenin näytelmien Nukketalo sekä Villisorsa televisioversiot, jotka oli kuvattu sekä indoeurooppalaisella kielialueella Ruotsissa ja Norjassa, että fennougrilaisessa Suomessa. Tulokset olivat hämmästyttäviä: suomalaisversiot olivat täynnä staattisia lähikuvia henkilöistä, kun taas skandinaaviset versiot vilisivät kokokuvia, joissa liikuttiin. Vain Tartuffessa erilaisten kuvien määrät olivat samankaltaiset, epäsuomalaiset. Kun suomalaisohjaajaa sitten haastateltiin, hän vastasi nimenomaan pyrkineensä noudattamaan näytelmästä tehtyä ranskalaisfilmatisoinnin henkeä. Ryhmä tutki myös suomen- sekä ruotsinkielisten lehtien otsikoita. Tulos oli se, että suomalaiset tunkivat otsikkoihin substantiiveja, kun taas ruotsinkieliset käyttivät mieluummin verbejä. Mitä tämä tarkoittaa? Eivätkö kielet olekaan keskenään samanlaisia merkkijärjestelmiä? Psykologi Antero Johansson kertoo. Ohjelma on uusinta syyskuulta 2009. Sen ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta on mies, joka tietää suomalaisten arvomaailmasta. Miten arvomaailmamme muotoutuu ja mihin suuntaan se on menossa? "Landepaukuista ja uusavuttomista kaupunkilaisista" puhuttiin Kaikki kotona -lähetyksen aluksi. Rahkonen kuvailee maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden olevan nykyään enemmän henkistä, ihmisen pään sisällä olevaa. - Muuttoliike on johtanut siihen että talonpoikaiset ja kaupunkilaiset arvomaailmat ovat meillä sekoittuneet. Tutkimusten mukaan yli 40 % suomalaisista kertoo lapsuuden tärkeimmän elinympäristön olevan maaseudun haja-asutusalue. Vaikka kiihtyvä muuttoliike vie asukkaita maaseudulta kaupunkeihin, niin lapsuudesta periytynyt arvomaailma säilyy edelleen. Suomessa on noin 5 % aidosti kaupunkilaisia, meillä on todella vähän urbaaneja ihmisiä. Taloustutkimuksen arvokyselyssä puhutaan kahtia jakautuneesta Suomesta: on maakuntasuomalaisten Pölöslandia ja edelläkävijöiden Stubblandia. Tutkimuspäällikkö Rahkosen mukaan maaseutu-kaupunki vastakkainasettelua on vielä jonkin verran. - Olen yllättynyt siitä että nyt kun keskusta nousi valtaan suurimpana puolueena, olisi voinut odottaa että maaseutu - kaupunki vastakkaisuus olisi noussut poliittisessa keskustelussa myös keskiöön. Näin ei käynyt. Se johtuu ehkä siitä, että meillä on nyt mietittävänä kansakuntaa yhdistäviä suurempia ongelmia, kuin se että kuka on landelta ja kuka on cityjuppi. Keskustan nousu on kuitenkin palauttanut keskusteluun vanhan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun esimerkiksi asuntopolitiikan, haja-asutuksen ja koko maan asuttamisen muodoissa. Maaseudun ja kaupunkien välinen arvokuilu ei ole ainoa kuilu joka meitä suomalaisia jakaa. Taloustutkimuksen arvobarometrissä todetaan, että tuskin koskaan historiassa on nuorten ja vanhojen ikäluokkien arvomaailmoissa ollut niin suuret erot kuin nyt. Mikä kuilun on näin syväksi kaivanut? Maailma on nykyään niin erilainen kuin kymmeniä vuosia sitten muistuttaa Rahkonen.  - Suuret ikäluokat ovat lapsuudessa eläneet niukkuudessa, kun taas 80-90 -luvulla syntynyt Y-sukupolvi on kasvanut yltäkylläisyyden maailmassa. Suuret ikäluokat ovat kasvaneet ajattelutapaan, että työn tekeminen ja materialisen elintason kasvattaminen on tie onneen. Suhtautuminen työhön on heillä lähes uskonnollis-viritteinen.  - Y-sukupolvella materialiset perusasiat ovat kunnossa. Työ on heille väline, jolla hankitaan rahaa ja toteutetaan itseään. He arvostavat vapaa-aikaa ja elämyksellisyyttä. Nuorilla modernit, humanistiset pehmeät arvot ovat pinnalla.  Mikä meidän arvojamme muuttaa? Suomessa tärkein arvojen muuttaja on kaupungistuminen kertoo Rahkonen. Ihmiset hakevat helpompaa ja mukavampaa elämää kaupungista. - Yli puoli miljoonaa ihmistä tulee muuttamaan maalta kaupunkeihin lähi vuosikymmenien aikana. Toinen megatrendi on globalisaatio ja kolmantena tulee digitaalisuus, joka tuo kaiken lähemmäksi.   Kaikille suomalaisille yhteisiä arvojakin vielä löytyy huomauttaa Rahkonen.  - Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat edelleen oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja kunnioitus toisia kohtaan. Arvomme ovat maailman mitassa aika hyvät ja ihailtavat. Niitä kannattaa yhä puolustaa. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen vieraili Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 25.8.2015. Toimittajana oli Sanna Pirkkalainen.

Miksi pienipainoisina syntyneillä vauvoilla on muita enemmän kroonisia sairauksia aikuisiässä? Tutkimusten mukaan pienipainoisilla vauvoilla on todettu olevan suurentunut riski sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. ? Voi olla hyvinkin niin, että jo sikiöaikana aineenvaihdunta muotoutuu osittain geneettisten tekijöiden ja osittain ympäristötekijöiden eli äidin elämäntapojen vaikutuksesta sillä tavalla, että pystytään jo hyvin varhaisessa vaiheessa jossakin määrin ennustamaan, minkälaisia sairauksia aikuisiässä syntyy. Tämä on hyvin mielenkiintoista, toteaa professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana Anne Heikkinen.