Podcasts about suoraa

Suoraa puhetta johtaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina Juha Itkonen, Petja Kopperoinen ja vierailijana Pekka Vahvanen. Pekka Vahvanen haluaa kuulla ajatuksia miljonääriverosta. Elon Musk pääsi vastikään otsikoihin nousemalla maailman ensimmäiseksi biljonääriksi. Varallisuuden lipuessa yhä harvempien käsiin, on joissakin Yhdysvaltain osavaltioissa otettu käyttöön miljonäärivero. Miten tästä ajatellaan: ratkaisisiko se eriarvoistumisen ongelmaa vai karkottaisiko miljonäärivero kaikki rikkaat siltä alueelta, jossa sitä perittäisiin? Petja Kopperoinen on huomannut, ettei Pride-aika näy firmoissa entiseen tapaan. Vielä pari vuotta sitten moni yritys veti kesäkuuksi sateenkaarilipun salkoon, antaen Priden näkyä ja kuulua. Samalla yhteiskunnan keskusteluilmapiiri sateenkaarivähemmistöjä kohtaan tuntuu koventuneen. Onko se saanut yritykset himmailemaan? Juha Itkonen lyö pöytään ihan uuden termin: aatekimppuuntuminen. Alkuaan toimittaja Eeropekka Rislakin luomalla termillä tarkoitetaan aktivismin kasautumista ja sitä kautta heikentymistä. Kun kaikki aktivismi kietoutuu yhteen, saattaa yksittäisten asioiden edistäminen olla vaikeampaa. Onko tämä ilmiö tunnistettavissa ja voiko sitä väistää?

Kalle Harmaala on toiminut Sijoitusasunnot.comin myyntijohtajana vuodesta 2023. Hän on taustaltaan entinen kilpaurheilija, joka siirtyi urheilu-ura loppuvaiheessa yrittäjäksi ja myynnin pariin. Suoraa kokemusta asuntosijoittamisesta ja vuokraustoiminnasta hänellä on parinkymmenen asunnon salkun pyörittämisen kautta. Juttelimme ainakin näiden aihealueiden ympärillä: Kilpaurheilijataustalla älykelloteknologian hyödyntämisestä yrittäjämäisen työtahdin tasapainottamisessa Siirtymävaiheesta urheilusta liiketoimintaan Kiinnostumisesta myyntiin Myyntikirjoista ja myynnin opiskelusta vs. ostokirjoista ja ostamisen opiskelusta Sijoitusasunnon osto-osaamisen tärkeydestä Sijoitusasunnot.comin myyntijohtajana aloittamisesta, kun korot olivat nousseet jyrkästi Kolmen tukijalan toiminnan muuttamisesta yhteen, nopean kierron toimintaan fokusoitumiseen Onko asuntomarkkinoilla tulossa uusi normaali vai syklin kääntyminen vanhan kaltaiseen elpymisvaiheeseen  Kiinteistönvälittäjien kauppamäärien laskevasta ja nopean kaupan tukkukauppiaiden kauppamäärien nousevasta trendistä Pk-seudun kohteiden lisääntyvästä mukaantulosta tarjontaan Omasta mielestäni yksi parhaista jaksoista, mutta edellyttää keskittymistä ja pohtimista, jotta mahdolliset ajatukset sieltä löytää. Kalle Harmaala Insta, LinkedIn Lue Ostan Asuntoja Blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Sijoitusasunnot.com ostaa huolellisesti tutkimiaan kokonaisia kerrostaloja ja myy niistä valmiiksi vuokrattuja sijoitusasuntoja alle markkinahinnan. Mikäli etsit kassavirtapositiivista sijoitusasuntoa, liity sijoitusasunnot.comin sijoittajalistalle. Saat uusista kohteista kattavat myyntimateriaalit, joissa on asuntosijoittajan keskeisimmät tunnusluvut ja taloyhtiöiden tiedot selkeässä muodossa. Tarjolla on myös monimuotoista opastusta asuntosijoittamisen saloihin ja sisältöä Instassa, Facebookissa ja YouTubessa. Tutustu maksuttomaan Asuntosijoituskouluun Kolmen kivijalan kasvattamisesta fokus yhteen Henri Neuvonen – Ostan Asuntoja Podcast #378 Lue Sijoitusasunnot.com Blogia Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille:   Vuokraustoiminta on tärkeä osa asuntosijoittamista. Ajan tai taitojen puuttuessa sen voi ulkoistaa OVV:n ammattilaiselle oli kyseessä sitten yksittäinen vuokra-asunto tai suursijoittajan asuntosalkku. Mikäli haluat vain keskittyä nauttimaan sijoitusasuntosi tuotosta, OVV Kokonaispalveluon sopiva vaihtoehto. Se on kaiken kattava "avaimet käteen" -konsepti, jossa OVV hoitaa kaiken vuokrasuhteen alusta loppuun myöntäen vuokratakuun koko vuokrasuhteen ajalle. Jos vuokralainen ei maksaisi vuokraansa, paikallinen OVV:n toimisto maksaa sen. Mikäli haluat apua hyvän vuokralaisen löytämisessä mutta hoidat vuokrasuhteen hallinnan itse, OVV Vuokravälityspalveluon oikea vaihtoehto. OVV palvelee ja neuvoo koko vuokrasuhteen ajan. OVV.com OVV Asuntopalvelut Instagram, Facebook- Marko Kaarton Blogi Jyväskylässä 250 asuntoa vuodessa Kim Kähkönen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #381 Kiitos Ostan Asuntoja -sisällön mahdollistavalle sponsorille: On kuulopuheita ja luulopuheita – ja sitten on oikeaa tietoa. Tätä tietoa ja tukea tarjoaa yli 34 000 jäsenen Suomen Vuokranantajat.  Jäsenenä saat pääsyn muun muassa vuokranantajan työkaluihin, markkinatietoon, kattavaan tietopankkiin ja maksuttomaan lakineuvontaan. Luotettavaa osaamista.  Grahn, Karlsson, Parviainen, Huru – Kuukausipalaveri 30 – Ostan Asuntoja Podcast #402 Lue Suomen Vuokranantajat blogia   Naapurikodit ostaa kokonaisia kiinteistöjä, jalostaa niistä viihtyisiä koteja ja jää omistajaksi nostamaan taloyhtiön arvoa. Osa asunnoista tarjotaan ostettavaksi. Haluatko asuntosijoittajana mukaan? Lue lisää naapurikodit .fi Naapurikoteja Anniina ja Jesse Parviainen Osa 1 – Ostan Asuntoja Podcast #283 Seuraa Naapurikoteja Instassa   Taloyhtiösäästö etsii säästö- ja lisätulokohteita taloyhtiöllesi. Palvelulla on tulostakuu. Maksat vain toteutuneesta taloudellisesta tuloksesta. Katso lisää taloyhtiosaasto.fi   Uudistunut Vuokraovi on entistä houkuttelevampi vuokra-asuntojen markkinapaikka, jossa hyvää vuokrakotia etsivät vuokralaiset ja niitä tarjoavat vuokranantajat onnistuvat löytämään toisensa vieläkin helpommin. Vuokraovi.com   "Haluaisitko olla itsevarma asuntosijoittaja? Jo yli sata asuntosijoittajaa on käynyt Ostan Asuntoja Podistakin tutun Suvi Schwabin Asuntoasiaa -valmennuksen, jossa teoria muuttuu käytännön teoiksi henkilökohtaisen sparrauksen avulla. Lisätietoa viestimällä suvi@asuntoasiaa.fi tai Instassa Asuntoasiaa.  Seuraa Asuntoasiaa Instassa   Valvo on kotimainen pilvipalvelu, joka kokoaa kiinteistösi vedenkulutuksen, energian, sisäilman ja paloturvallisuuden tiedot yhteen helppokäyttöiseen näkymään. Valvo mittaa huoneistokohtaisen vedenkulutuksen etänä, automatisoi vesilaskutuksen ja havaitsee vuodot ajoissa. Anna valvon valvoa puolestasi. Valvo.fi" Asuntosijoittamisen lumipalloefekti -kirjan tilauspaikka on asuntosijoituskirja.fi. Alekoodi TAVOITE. Sinustako flippaaja? -kirjan alekoodi on FLIPPAA. E-kirjat saa luettavaksi heti.  Marko Kaarton esikoiskirja "Sijoita Asuntoihin! Aloita, kehity, vaurastu" löytyy samalta sivustolta. Koodilla ALOITA saat lisäalennuksen. Kirjat ja valmennukset ovat vuokratuloista verovähennyskelpoisia kuluja. Samalta sivustolta löytyy "Harrin privaattisparraus" -kuvaus ostanasuntoja@primal.net, Ostan Asuntoja X, Ostan Asuntoja Insta, Ostan Asuntoja FB, Ostan Asuntoja TikTok, Ostan Asuntoja Threads, LinkedIn

Jatko-osassa käydään läpi Saara Karasvirran kanssa kymmenen tiivistettyä kysymystä organisaatiomuutoksista. Miksi 70 % muutoshankkeista epäonnistuu? Kaatuvatko projektit oikeasti keskijohtoon? Onko muutosjohtamisessa perusreseptiä? Luvassa suoraa puhetta, käytännön esimerkkejä ja bonuksena Saaran suosikkimallit muutosjohtamisen työkalupakkiin. Jos et ole vielä kuunnellut ensimmäistä osaa Saaran kanssa, aloita siitä!

Suoraa puhetta johtaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Jokakeväinen Suvivirsi-kohu on saanut Maija Vilkkumaan pohtimaan juhlaperinteiden uudistamista. Loppuisiko toistuva riita, jos uskonnottomille oppilaille järjestettäisiin kirkkokäyntien ajaksi muuta mielekästä tekemistä ja kaikki olisivat ikään kuin samalla viivalla. Pitäisikö riitelyn sijaan alkaa pohtia, millaista yhteistä juhlakulttuuria moniuskontoisessa ja osin uskonnottomassa Suomessa pitäisi rakentaa? Mika Pantzar jatkaa koulumaailmassa ja tuo pöytään toisten suosikin, toisten inhokin: matematiikan. Millaista matematiikkaa koulussa pitäisi opettaa, jotta yhteiskunta saisi tarvitsemansa? Onko tämä sukupuolikysymys? Taru Tujunen pohtii turvallisuuden olemusta. Vastikään julkaistussa kansainvälisessä turvallisuusindeksissä Suomi sijoittui sijalle yhdeksän. Tujunen haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mistä puhumme, kun puhumme turvallisuudesta ja mistä turvattomuus syntyy?

Suoraa puhetta johtaa Pekka Seppänen. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Hilkka Olkinuora. Anu Koivunen nostaa pöytään journalismin kyvyn tarkastella kriittisesti turvallisuuspolitiikkaa. Helsingin Sanomat paljasti, että pari viikkoa sitten uutisoidussa Uudenmaan drooniuhassa oli kyse Ukrainan vahingossa Suomeen suunnatuista drooneista, joista Ukraina Suomea varoitti. Asiasta ei kerrottu kaikkea edes ulkoasiainvaliokunnalle. Mitä kansan tästä pitäisi asiasta ajatella? Koululaiset ja opiskelijat ovat vastikään kirmanneet kesälaitumille - tai kesätöihin, jos niitä joku sattui saamaan. Kaarina Hazard haluaa kuulla keskustelijoiden ajatuksia ammatillisen koulutuksen tilasta. Miten itseohjautuvuuden eetos sujuu, kun ammatillisen opetuksen määrä sekä laatu tuntuvat sakkaavan, eikä tasalaatuisuutta valvota? Hilkka Olkinuora tuo näin kesän juhlasesongin alettua esiin erilaisten perheenjäsenten kyvyn juhlia samoissa pöydissä. Kuinka esimerkiksi uusperheissä voidaan saavuttaa juhlarauha, jotta itse juhlittava ei kärsisi ikävästä tunnelmasta? Mistä johtuu, ettei juhliminen yhdessä aina onnistu ja pitäisikö sen?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Väkivalta lisääntyy, köyhyys kasvaa, opiskeluun ei ole varaa, nuoret myyvät huumeita – meille kerrotaan jatkuvasti mikä tässä maassa on pielessä ja retuperällä. Kaiken kurjuuden keskellä Petja Kopperoinen haluaa tietää: onko rakkaassa kotimaassamme jotain hyvääkin? Lasten ja nuorten säätiön kyselytutkimus paljastaa, että nuoret unelmoivat edelleen. Hienoa – unelmat eivät ole kuolleet! Mutta mistä he unelmoivat? Rikastumisesta. Rahasta. Erityisesti pojat. Onko tämäkin hienoa ja ilonaihe, kysyy Pekka Seppänen. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta myi talousvaikeuksien vuoksi Vanhan ja Uuden ylioppilastalon työeläkevakuuttaja Kevalle. Maija Vilkkumaa tuo pöytään kysymyksen siitä, olisiko yhteisen kulttuuriperinnön nimissä jonkun pitänyt pelastaa talot – ja kuka tuo ”joku” olisi voinut olla?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Mika Pantzar, Kaarina Hazard ja Hilkka Olkinuora. Viime viikolla pääkaupunkiseutukin heräsi drooniuhkaan. Kaarina Hazard haluaa kuulla, miten kanssakeskustelijat pärjäsivät droonitiedotuksen syövereissä. Ja kenen sanoihin uskotaan jälkiselvittelyssä - poliitikkojen, puolustusvoimien, poliisin vai lakimiesten? Hilkka Olkinuora pohtii kansalaisaloitteiden mielekkyyttä. Näyttää siltä, että vaalikauden lopulla aloitteiden kanssa kikkaillaan, jotta ne eivät ehtisi käsittelyyn. Lisäksi vain pieni osa kansalaisaloitteista etenee lainvalmisteluun. Olkinuora kysyykin, ovatko kansalaisaloitteet toimivaa demokratiaa vai sen näennäiskuva? Mika Pantzar pohtii, miksi johtaminen - oli se sitten yrityksen tai valtakunnan - ei enää kiinnosta entiseen malliin. Nuoret eivät halua esimiestehtäviin tai poliitikot aluevaltuutetuiksi. Sauli Niinistökään ei aikoinaan halunnut pyrkiä presidentiksi. Pantzar kysyykin, miksi johtajuus ei monelle enää ole se tavoite, jota kohti pyrkiä?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Petja Kopperoinen. Ylioppilaskirjoitusten tulokset tulivat ja media täyttyi älläsuman saaneiden haastatteluista. Petja Kopperoinen pohtii, aiheuttaako hyvin menestyneiden nuorten nostaminen paineita jo entisestään isoista odotuksista kuormittuneille lukiolaisille. Joko jokakeväinen hehkutusperinne kanssaritareita kyllästyttää? Juha Itkonen tuo pöytään Väestöliiton tuoreen ehdotuksen vauvabonuksesta. Siinä jokainen syntyvä lapsi saisi 5000 euron bonuksen, jonka lapsi saisi moninkertaisena käyttöönsä aikuistuttuaan ja saatuaan oman lapsen. Voisiko tämä keino pelastaa suomalaiset sukupuutolta? Anu Koivunen nostaa esiin kaltoinkohtelun lastensuojelussa. Aiemmista paljastuksista juontuneesta ministerin anteeksipyynnöstä on jo kymmenen vuotta, mutta miksei haitallisia toimintatapoja ja väärinkäytöksiä ole vieläkään saatu kitkettyä? Onko alan valvonta liian löperöä?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Kaarina Hazard. Maija Vilkkumaa pohtii missä menee vaikuttamisen ja propagandan raja. Nato kutsuu elokuvantekijöitä salaisiin tapaamisiin ja Suomen Puolustusvoimat pitää Maanpuolustuskursseja tärkeille ihmisille, jotka jakavat innoissaan sieltä tunnelmia someen. Mihin vedetään vaikuttamisen rajat, vedetäänkö mihinkään? Äskettäin saimme lukea uutisen siitä, että Amsterdam kieltää lihan, kaukomatkojen, lentolippujen ja bensiiniautojen mainostamisen kadulla. Millä tavoin ja missä ilmastokatastrofin pitäisi nousta kaiken politiikan tekemisen keskiöön niin, että myös suomalaiset alkaisivat matkia? Kysyy Kaarina Hazard. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman piti 9. toukokuuta 1950 historiallisen puheen, jossa hän esitti suunnitelman yhteistyön syventämiseksi Euroopassa. Puhe tunnetaan Schumanin julistuksena. Nyt tulevana lauantaina 9.5 juhlitaan taas Eurooppa-päivää. Taru Tujunen pohtii mitä konkreettista ehdotuksia olisi, jotta rauha, yhdentyminen ja yhteistyö Euroopassa edistyisi?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Petja Kopperoinen. Petja Kopperoista pohdituttaa työnteko ja sen merkitys suomalaisille. EK:sta vastikään eläköityneen Jyri Häkämiehen mukaan suomalaisten pitäisi tehdä enemmän töitä. Toisaalta Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela perää työajan lyhentämistä ja arkipyhien lisäämistä. Miten paljon töitä pitäisi tehdä tai olla tekemättä? Anu Koivunen tuo pöytään toimittajien puoluemieltymykset. Asia nousee aika ajoin esiin ja vastikään pohjoismaisten toimittajaopiskelijoiden puoluekannoista julkaistiin selvitys. Onko toimittajien puoluekantoja tärkeää selvittää ja niistä keskustella? Hilkka Olkinuora nostaa esiin vanhuspalvelujen tilan. Vaikka osa hoivasta toimii hyvin, huonoja uutisia ikäihmisten palveluista satelee. Ensi viikon perjantaina onkin luvassa Rollaattorimarssi, hyvän ja arvokkaan vanhuuden puolesta. Olkinuora kysyy nyt ennakoivasti, mitä ritarien kyltissä tai banderollissa lukisi?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Mika Pantzar pohtii, onko nykynuorison alkoholin välttäminen johtanut sosiaalisten suhteiden köyhtymiseen ja nuorten eristäytymiseen toisistaan. Ajatuksen on alunperin esittänyt amerikkalainen markkinoinnin professori Scott Gallaway. Pantzar kysyykin, voisiko uudenlainen alkoholipolitiikka rohkaista nuoria sosiaalisiin suhteisiin? Juha Itkonen tarttuu lähetyksen aikana vielä meneillään olevaan kehysriiheen ja sen mahdollisiin vaikutuksiin järjestökentällä. Hallitus uhkaa nipistää rahaa jälleen järjestöiltä, joissa uskoo olevan otettavaa. Itkonen kysyy, ymmärretäänkö järjestöjen merkitys yhteiskunnassa ja mitä konkreettisia seurauksia järjestöiltä leikkaamisessa voi olla? Taru Tujunen listaa erilaisia visioita, joita maamme sanotaan tarvitsevan. On hyvinvointivisiota, maankäytön visiota, kokonaisturvallisuuden visiota jne. Mihin tarvitsemme kaikkia näitä visioita ja mistä puhumme, kun puhumme Suomen tarpeesta saada aina uusi visio?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja vierailijana Julia Thurén. Petja Kopperoinen haluaa palauttaa nuorten uskoa tulevaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämän asiantuntijaryhmän raportti osoitti, että nuorten tulevaisuususko on romahtanut. Valoisaa tulevaisuutta ei osata edes kuvitella, kaikki näyttää synkältä. Kopperoinen haluaa kuulla kanssakeskustelijoilta, millä konkreettisilla toimilla nuoret saadaan taas luottamaan parempaan tulevaisuuteen? Julia Thurén tuo pöytään ikäihmisten hoivalaskun ja sen maksamisen. Tällä hetkellä ikäihmisten hoivamaksuja maksetaan tuloista, mutta ei omaisuudesta. Thurén kysyy, pitäisikö tilanteen muuttua niin, että myös hoivaa tarvitsevan säästöihin, sijoituksiin tai jopa asuntoihin kajottaisiin maksujen kattamiseksi? Kaarina Hazardin mukaan sote-verkon hapertuminen on luonut uskonsa menettäneen ja pelkäävän tunneyhteisön. Myös viranomaispalvelujen siirtyminen digitaaliseksi vie yhteyttä ihmisten väliltä. Hazard kysyy, millainen tunneyhteisö tämä meidän Suomemme nykyään on?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tuo pöytään miehen, joka sai taas koko maailman pidättämään hengitystään viime yönä. Ei tullut Iraniin täystuhoa, vaan tulitauko. Helsingin Sanomat löysi yhtäläisyyttä Trumpin ja entisten Nokia-pomojen johtamistavoista - molempia vie tunne. Vilkkumaa haluaa kuulla ritareiden ajatuksen tästä vertauksesta, voiko tunteen vallassa johtaa? Anu Koivunen nostaa esiin paljon puhuttaneet valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän mediahaastattelut, aiemmin Ylessä ja viikonloppuna Hesarissa. Miten kanssakeskustelijat arvioivat virkamies Niemelän ulostuloja ja esiintymistä demokratian kannalta? Taru Tujunen pohtii suomen kielen opetusta maailmalla. Opetushallituksen mukaan Suomi saattaa säästöjen vuoksi lopettaa tukensa suomen opetukseen ulkomailla. Jos tähän päädytään, niin mitä tämä päätös kertoo meistä? Ja onko sillä väliä, opetetaanko suomea muualla vai ei?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen nostaa esiin runsasta keskustelua kirvoittaneen kansanedustaja Päivi Räsäsen tuomion, jonka Korkein oikeus langetti hänelle kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Osa kansanedustajista ja kansalaisista on ollut sitä mieltä, että päätös vaarantaa sanan- ja uskonnonvapauden. Ovatko ne nyt mennyttä? Pekka Seppänen tarttuu tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan 70 % sekä ruotsalaisista, norjalaisista että tanskalaisista lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen, suomalaisista vain puolet. Suomalaiset lahjoittavat mieluusti kotimaahan, muut pohjoismaalaiset hädänalaisiin maihin. Lisäksi miehet ovat lahjoittajina ohittaneet naiset. Miten tämän selitetään? Kaarina Hazard pohtii aprillipäivän hengessä nykyistä meininkiä, jossa poliitikot valehtelevat julkisesti ja tavikset suvereenisti somessa. Samaan aikaan videomanipulaatio on normi ja tekoäly otsikoi uutiset. Hazard kysyykin ritareilta ketä tai mitä he uskovat sekä ketä tai mitä pitäisi uskoa?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Mika Pantzar. Mika Pantzar nostaa pöytään onnellisuustutkimuksen, jonka kärjessä suomalaiset taas keikkuivat. Tuntuu kuitenkin siltä, ettei tässä maassa haluta hyväksyä suomalaisten johtoasemaa. Podemmeko onnellisuuden huijarisyndroomaa? Juha Itkonen pyörittelee aikamme muoti-ilmiönä pidettyä itsekkyyttä. Esimerkiksi professori Liisa Keltikangas-Järvisen kirja Itsekkyyden aika on myynyt hyvin ja aihe on ollut vahvasti julkisuuden valokeilassa. Itkonen kuitenkin kysyy, olemmeko me todella niin valtavan itsekkäitä? Hilkka Olkinuora pohtii ihmisen kuolemalla ilakoimista. Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin avoin riemu FBI:n entisen johtajan Robert Muellerin kuolemasta oli liikaa jopa hänen omille kannattajilleenkin. Millaisella taktiikalla ritarit suhtautuvat maailmantilaan, jossa mikään ei tunnu olevan enää pyhää?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Pekka Seppänen ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen nostaa Kansainvälisen kierrätyspäivän kunniaksi esiin suomalaisten niukan muovinkierrätyksen. Suomessa vain reilu kolmasosa pakkausmuovijätteestä menee oikeaan osoitteeseen, loput sekajätteeseen. Tämä tulee kalliiksi, maksamme siitä vuosittain EU:lle 90 miljoonaa euroa sakkoja. Seppänen kysyykin, ovatko suomalaiset tyhmiä vai onko tämä nyt sitä suomalaisten erityistä luontosuhdetta? Maija Vilkkumaa nostaa esiin naisten aseman Lähi-idän taistelujen kiihtyessä. Afganistanissa naisten asema taliban-hallinnon alla muuttui hirvittäväksi. Iranissa se on jo valmiiksi huono. Miksi naisten asema ääri-islamislaisen vallan alla jää varjoon? Olisiko äärijärjestöjen selkeämpi tuomitseminen mahdollista? Anu Koivunen pohtii nimettomyyttä journalististen haastattelujen yhteydessä. Osa paheksuu median tapaa lähestyä esimerkiksi onnettomuuden uhrien läheisiä tai silminnäkijöitä. Jos heitä jututetaankin, pitäisi anonyymius säilyttää. Mistä kumpuaa nimettömyyden vaatimus journalismiin ja laajeneeko nimettömyyden kulttuuri pikkuhiljaa myös vallankäyttäjien haastatteluihin?

Mikko Kuustonen on julkaissut uuden kappaleen "Suoraa huutoa". Hän kertoo laulussa olevan havainto, että ajan tiivistyessä pitäisi säilyttää kiitollisuus elossa olemisesta.Mikolla on luvassa kahdenlaisia keikkoja: Konserttisarja eri kaupunginorkesterien kanssa, jossa on sovitettu biisejä vuosien varrelta ison klassisen orkesterin kautta. Lisäksi Mikko lähtee kesällä keikkailemaan uuden bändikokoonpanon kanssa.

Mikko Kuustonen on julkaissut uransa aikana 14 sooloalbumia ja valtavan määrän bändi-ja yhteislevytyksiä, jotka ovat rikkoneet kulta- ja platinalevyjen myyntirajoja. Tällä hetkellä hän viimeistelee studiossa myöhemmin tänä vuonna ilmestyvää albumia. Perjantaina julkaistiin Kuustosen uusin single Suoraa huutoa.Kuustonen kertoi perjantaina Radio Voimalla Minni Salmisen haastattelussa, mitä hän tekee nukkumaan mennessä.- Haaveilen. Olen ollut järkyttynyt siitä, kun olen kuullut, että kaikki ihmiset eivät tee sitä. Olen luullut, että se on hyvin yleistä, sanoi Kuustonen.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Taru Tujunen, Petja Kopperoinen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoinen pohtii ydinaseiden liikkeitä. Jos ydinrajoitteiden purkaminen toteutuu ja ydinaseita alkaa kulkea Suomen halki, millaisia ajatuksia se keskustelijoissa herättää? Ja nukkuvatko nämä yönsä paremmin tietäen, että kotimaassakin saattaa tulevaisuudessa olla ydinkärkiä? Taru Tujusen katse on tiukasti tulevaisuudessa. Jokainen sukupolvi vuorollaan puntaroi, mitä taitoja jatkossa pidetään arvossa. Entä tekoälyn ja humanoidirobottien maailmassa: Mitä sellaista ihminen osaa, jonka muuttuu arvokkaammaksi juuri siksi, että kone tekee kaiken muun? Kaarina Hazard nostaa pöytään julkisen keskustelun pelastamisen. Etenkin poliittisen somesisällön on katsottu algoritmien vuoksi olevan niin kallellaan, että sen katsotaan uhkaavan demokratiaa. Tähän päätyi Sitra. Samaan aikaan perinteiset viestimet näyttävät matkivan yhä enemmän somemaailmaa, eikä olla sen vastavoima. Hazard kysyykin, missä voimme jatkossa käydä julkista, yhteistä keskustelua? Oikaisu 11.3. Pyöreän pöydän lähetykseen: Lähetyksessä väitettiin, että viiteen Nato-maahan (Belgia, Italia, Saksa, Turkki ja Alankomaat), joihin ydinaseiden sijoittaminen olisi mahdollista, ei olisi niitä sijoitettu. Tämä ei pidä paikkaansa, kaikissa näissä maissa on sijoitettuna yhdysvaltalaisia ydinaseita.

Suoraa puhetta johtaa Ruber Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard palaa vielä urheilutunnelmiin. Milanon talviolympialaisten päättymisestä on nyt kulunut kolme yötä. Mitä kisoista jäi käteen: teille, meille ja maailmalle? Pekka Seppänen haluaa summata Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Ovatko neljä vuotta kestäneen viimeisimmän vaiheen ennakko-odotukset toteutuneet? Mikä sodassa on ollut yllätyksellisintä? Mika Pantzar pohtii eläkesijoitusten kohtaloa. Hän haluaakin kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mihin Työeläkelaitosten jättiläismäiset eläkesijoitukset kannattaisi panna.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Petja Kopperoinen, Taru Tujunen ja Hilkka Olkinuora. Petja Kopperoista painaa keskustelukulttuurin muutos. Somepostausten henkilöön menevät solvaukset ovat arkipäivää ja kynnys haukkua omalla nimellä ketä tahansa on madaltunut. Onko käynyt niin, että mitä enemmän huonoa käytöstä yritetään säännöillä suitsia, sitä pahemmaksi se muuttuu? Hilkka Olkinuora nostaa esiin buddhalaismunkit, joiden yli sata päivää kestänyt rauhanmarssi on päättynyt Washingtoniin. Marssin kulkua seurasivat reitin varrella kymmenet tuhannet ihmiset ja poliisit turvasivat sen etenemistä. Mistä suosio kertoo? Ja onko tällä sanomalla mahdollisuuksia alati polarisoituvassa ja vihaa tihkuvassa Yhdysvaltain ilmapiirissä? Taru Tujunen haluaa puhua Kanadasta. Maa, josta emme ennen kuulleet juuri mitään, onkin nyt maailmanpolitiikan keskiössä. Mikä on suomalaisten ja tässä tapauksessa kanssaritarien suhde Kanadaan? Edustaako maa meille muutakin kuin kiekkoa ja Kummelia?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen jäi miettimään Ylen Muumit-lukumaratonin suosiota. Viime viikonloppuna ohjelmaa katsoi 1,7 miljoonaa suomalaista. Mistä tämä kertoo: onko parjattu lukemisen väheneminen sittenkin myytti? Vai haluavatko laiskat lukijat vain katsoa, kun muut lukevat? Ja mikä voisi olla seuraava koko kansan leirituliteos? Anu Koivunen haluaa hämmentää eläkekeskustelua. Eläkkeethän nostettiin jälleen tikunnokkaan, kun Talouspolitiikan arviointineuvosto sanoi niidenkin joutavan leikkuriin, muiden etuuksien tavoin. Asia on kinkkinen, ovathan vaalit lähellä ja eläkeläiset ahkeria äänestäjiä. Koivunen kysyykin, onko itsekäs eläkeläinen julkisuuden olkiukko vai poliittinen fakta? Juha Itkonen nostaa keskusteluun ex-pääministeri Sanna Marinin kirjan pärjäämisen. Kirjailija Karo Hämäläisen laskelmien mukaan teos aiheutti Gummerukselle noin 100 000 euron tappion. Marin sai kirjasta suuret ennakot, koska sille ennustettiin isompaa myyntiä, kuin lopulta toteutui. Itkonen, Gummeruksen kirjailija itsekin, haluaa kuulla kanssakeskustelijoilta, millainen maku heille jäi koko kirjaepisodista?

Takavuosien suosikkiautot Škoda Kodiaq ja Octavia tekevät uutta paluuta, mutta melkoisilla hintalapuilla. Ovatko autot hintansa arvoisia, vai käykö kilpailu liian kuumana? Testasimme myös "omakotitalon kokoisen" Hyundai Ioniq 9:n Suomen karkeilla teillä, ja puolivalmisteena asiakkaille päästetyn Toyota bZ4X:n. Suoraa puhetta uutuuksista tarjoilevat autotoimittajat Arttu Toivonen ja Henri Posa.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Taru Tujunen. Mika Pantzar ihmettelee, miksi miehiä ei oikein näe enää missään. Varsinkin vanhenevat miehet näyttävät ajan myötä kadonneen niin katukuvasta, liikuntapaikoilta kuin kulttuuritapahtumistakin. Pitääkö asiasta olla huolissaan? Kaarina Hazard tarttuu Ylen kolumniin, jonka mukaan ideologinen jumi estäisi tosiasioiden tunnustamisen. Tällä viitataan siihen, että valtaapitävät haluavat talouden kiihkeästi kasvavan, vaikka samalla tiedetään ylikulutuksen kiihdyttävän ilmastonmuutosta. Onko ideologia ajautunut kauas liian todellisuudesta? Taru Tujunen pohtii, miten vanhemmat voisivat olla samaan aikaan sekä töissä että kotona. Yhteiskunta toivoo täyttä työpanosta, mieluummin työpaikalla kuin etänä, mutta samaan aikaan lasten päivähoidossa viettämää aikaa tulisi lyhentää. Miten tämä mahdoton yhtälö ratkaistaan?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Täsmälleen samaan aikaan Pyöreä pöydän kanssa kokoontuivat Yhdysvaltain, Tanskan ja Grönlannin edustajat keskustelemaan siitä, kuka omistaa, kenet ja miksi. Hilkka Olkinuora haluaakin tämän kaiken kuohunnan keskellä kysyä ritarien ennustusta siitä, miten Trumpille lopulta käy? Viikonloppuna ei kukaan vähänkään mediaa seuraava suomalainen voinut välttyä uutisilta valtamerisoutaja Jari Saarion haaksirikosta Etelä-Atlantilla. Vaikka Saario pääsi turvaan, keskustelu jatkuu. Pekka Seppänen kysyy, mitä ajatuksia episodi herätti ja mitä opetuksia se tarjosi? Kaarina Hazard on huolissaan luku- ja kirjoitustaidon rapistumisen vaikutuksesta ihmisten ajattelukykyyn. Lyhytvideoiden ja tekoälyn aikakaudella ihmisten oman ajattelun sanotaan jäävän vähemmälle. Onko näin ja olemmeko tyhmistymisen tiellä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Mika Pantzar. Kaarina Hazard haluaa kuulla ritarien ennustuksia siitä, mihin silmienvenyttelykuvista alkanut kohu lopulta johtaa. Jos tämä joulunalus jostain muistetaan, niin siitä, että maailma tuntee Suomen nyt valtiona, jossa toimitaan rasistisesti aasialaisia kohtaan. Pyöreän pöydän lähetystä seuraavana päivänä perussuomalaisten eduskuntaryhmä käsittelee asiaa sisäisesti. Rankaisevatko perussuomalaiset lopulta omiaan? Ja jos ei, niin saammeko hallituskriisin vielä ennen joulua? Juha Itkonen pohtii hyvinvointivaltion ympäristövaikutusta. Kansanedustaja Anna Kontula kirjoitti Helsingin Sanomissa, että hyvinvointivaltio olisi lähestymässä loppuaan ja törmäämässä ekologisiin rajoihin. Itkosen mielestä ylikulutus on kuitenkin vielä enemmän voimissaan esimerkiksi Yhdysvalloissa. Onko hyvinvointivaltio siis jotenkin erityisellä tavalla ekokriisiä kiihdyttävää ja pitäisikö sitä sen vuoksi alkaa purkamaan? Mika Pantzar pohtii saarnan asemaa nykypäivänä, vaikka kumpikaan Pyöreän pöydän pastorijäsenistä ei ole paikalla. Joulusaarnalla halutaan yleensä nostaa esiin yhteiskunnallinen ongelma tai muu asia, johon toivotaan muutosta. Ovatko nykyihmiset johdateltavissa toisenlaiseen käytökseen? Millaisen joulusaarnan kanssakeskustelijat haluaisivat kuulla tänä vuonna?

Keskustelijoina Taru Tujunen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Pekka Seppänen avaa näinä rauhanhieronnan aikoina keskustelun suhtautumisesta venäläisiin. Tällä viikolla kerrottiin päätöksestä, jonka mukaan venäläiset ja valkovenäläiset hiihtourheilijat saattavat päästä kilpailemaan olympialaisiin. Asia on nyt Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n käsissä. Olisiko venäläishiihtäjien kisalipun leimaaminen oikein vai väärin? Ja miten yksittäisiin venäläisiin ylipäätään pitäisi suhtautua? Hilkka Olkinuora haluaa puhua toivosta. Ensin pitäisi määritellä toivon mittari ja se vasta onkin vaikeaa. Samaan aikaan, kun nuorten aikuisten on kerrottu lamaantuneen taloudellisten paineiden alla, hallituksella toivoa riittää: aina suhdanteiden kääntymisestä kohti Länsiradan rahojen löytymiseen. Jos entisen pääministerin kirjaa mukaillen “toivo on tekoja”, mitä ne teot olisivat? Pitäisikö mediankin liittyä toivotalkoisiin ja luoda tulevaisuudenuskoa? Taru Tujusta pohdituttaa ruotsalaisten Suomi-kuva. Miltä näytämme naapurin silmissä? Jos Lidlin suomalaisiin ruokaviikkoihin on uskominen, niin hyvin perinteiseltä lauantaimakkarakansalta. Aina on puhuttu, ettei naapurikansa meistä paljoa tiedä, mutta vastaako ruotsalaisten kuva meistä todellisuutta? Ja jos ei, mihin suuntaan ritarit sitä muuttaisivat?

Keskustelijoina Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Anu Koivunen haluaa keskustella Suomen julkisen talouden liian suuren alijäämän vaikutuksista. EU:n komissio esittää, että Suomi joutuu EU:n “tarkkailuluokalle”, termi joka alijäämämenettelystä on nyt vakiintunut käyttöön, vaikka tarkkailuluokat poistettiin stigmatisoivana jo 80-luvulla. Koivunen kysyy, miten tämä uusi tarkkislaisuus tulee meihin suomalaisiin vaikuttamaan? Missä muissa asioissa Suomi voisi tarvita erityisopetusta? Maija Vilkkumaalle kirjallisuusalaa ravistelevat lukuaikapalvelut tuovat mieleen samanmoisen muutoksen aiemmin musiikkialalta, striimauksen yleistyttyä. Muutoksessa raha kasautuu yhä vahvemmin suurille tekijöille ja kansainvälisille tähdille. Onko kehitys vääjäämätön? Miten kotimainen kirjallisuus ja musiikki saadaan pidettyä hengissä alustatalouden puristuksessa? Juha Itkonen iloitsee siitä, että sydäntauteihin kuollaan aiempaa harvemmin. Lasku on ollut jyrkkä, sydäntautien aiheuttamia kuolemia on nyt 60% vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Samaan aikaan kuitenkin aivotauteihin kuolevien osuus on noussut, eli yhä useamman minuus voi elämän ehtoopuolella kadota, vaikka elämä jatkuukin. Itkonen haluaa kuulla ritarien ajatuksia loppuvaiheestaan: miten pitkään ja millaisena he toivoisivat vanhuutensa jatkuvan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Anu Koivunen, Mika Pantzar ja Juha Itkonen. Juha Itkonen toi pöytään - pitkästä aikaa- Donald Trumpin toimet. Yhdysvaltain presidentti otti viikonloppuna hämmentävällä tavalla kantaa Yhdysvaltain johtoa kritisoiviin mielenosoituksiin. Trump julkaisi tekoälyllä tuotetun videon, jossa hän kruunupäisenä hävittäjälentäjänä heittää ulostetta mielenosoittajien niskaan. Itkonen kysyy, miten on mahdollista, että länsimainen sivilisaatio on taantunut tällaiseen tilaan? Onko tästä enää paluuta? Mika Pantzar haluaa herättää keskustelua koulujen “ulkomaisista marjanpoimijoista” eli Suomeen houkutelluista opiskelijoista, jotka jätetään lopulta oman huonon onnensa varaan. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot houkuttelevat koulutusviennin nojalla opiskelijoita kolmansista maista, vaikka he eivät kalliissa maassa sitten tule perheineen toimeen. Pitääkö opiskelijoiden maahantuontia jatkaa ja miten se voitaisiin reilummin toteuttaa? Anu Koivunen kysyy, kenen ja millaisen taloustiedon varassa poliittisia päätöksiä tehdään. Tikunnokassa on nyt ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Sen entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä vahvisti blogissaan, että Björn Wahlroosin kirjassaan paljastamat “puhdistukset” eli epätoivottuja näkemyksiä edustaneiden taloustieteilijöiden siirrot toisaalle todella tapahtuivat. Horjuttavatko uudet tiedot ritarien luottamusta taloustieteelliseen tutkimukseen? Kuinka laadukasta taloustieto on ja kenen antamaan tietoon pitäisi uskoa?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelemassa Juha Itkonen, Maija Vilkkumaa ja Anu Koivunen. Juha Itkosta kiinnostaa kanssakeskustelijoiden tulkinnat siitä, miksi suomalaiset ovat niin innokkaita etätyöläisiä. Suomi on yksi Euroopan johtavista etätyömaista. Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti etätyön syylliseksi olemattomaan talouskasvuun ja jopa kaupunkien keskustojen kuihtumiseen. Miksi etätyö kolahtaa suomalaisiin niin vahvasti? Mitä se kertoo suomalaisesta työkulttuurista? Maija Vilkkumaa ihmettelee, miksei yhteiskunnassa puhuta enemmän siitä, mikä ohjaa kristillisiin arvoihin pohjaavien poliitikkojen päätöksentekoa. Esimerkiksi Kristillisdemokraattien poliitikot ovat kyllä itse tuoneet esille Raamattuun perustuvia ajatuksiaan Gazan kriisin suhteen, mutta heitä ei Vilkkumaan mukaan mediassa haasteta asiasta sen enempää. Hän kysyykin, pelkääkö media loukkaavansa poliitikkoja kyseenalaistamalla heidän uskonnolliset argumenttinsa. Anu Koivunen hyödyntää mahdollisuuttaan kysyä kahden taiteilijaritarin ajatuksia omakustanteista. Kirjailija Niko Hallikainen yllätti alkuviikosta julkaisemalla omakustanneromaanin, jonka hän tarjoaa omalla verkkosivullaan vapaasti ladattavaksi. Samaan aikaan musiikissakin kulutetaan tuoreita omakustanteita, esimerkiksi Aili Järvelän ja Arpan albumeja. Onko nyt menossa jokin isompi liikehdintä kirjallisuuden ja musiikin indie-tuotannoissa? Mikä omakustanteiden tekemisessä vetää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Taru Tujunen pohtii, viihtyvätkö suomalaiset todella paremmin töissä kuin ennen. Näin ainakin todistaa Työterveyslaitoksen tuore Miten Suomi voi? -tutkimus. Sen mukaan työhyvinvoinnissa näkyy paranemisen merkkejä ja työpaikkaa ei enää olla vaihtamassa yhtä hanakasti kuin ennen. Mistä tämä kertoo? Mika Pantzaria kiinnostaa suomalaisten suhtautuminen talousvaikuttaja Björn Walhroosiin. Hän on ollut taas kovasti pinnalla muistelmiensa kolmannen osan myötä. Miksi häntä ja hänen tekemisiään niin kovasti inhotaan ja onko tahoja, joissa Nallea myös fanitetaan? Ja miksi hänen julkisuuskuvansa alkaa muistuttaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkisuuskuvaa? Hilkka Olkinuora kysyy, ovatko kaikki asiat todella mitattavissa? Viime aikojen säästöpäätöksiä on vastustettu sillä, miten paljon rahaa yhteiskunta niiden myötä menettää. Pitääkö kaikesta saada hyötyä, missä menevät ritarien mielestä mittaamisen rajat?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Maija Vilkkumaa, Petja Kopperoinen ja Kaarina Hazard. Maija Vilkkumaa haluaa herättää keskustelua sananvapaudesta. Yhdysvalloissa koomikko Jimmy Kimmelin talk shown peruuttaminen ja palauttaminen sen jälkeen, kun Kimmel kommentoi Charlie Kirkin murhaa ja Trumpin liittolaisia, on herättänyt huolta Yhdysvaltain sananvapaustilanteesta. Voisiko Suomessakin tapahtua jotakin samankaltaista, että poliittinen painostus ja sananvapaus ajautuisivat vastakkain? Vai onko suomalainen media ryhtynyt varomaan sanojaan jo etukäteen? Kaarina Hazard etsii ritareilta vastausta siihen, mistä taantumuksen taideviha oikein kumpuaa. Vaikka kansa rakastaa taiteen tuotoksia, kuten ikonisia maalauksia tai sukupolvesta toiseen rakastettuja musiikkikappaleita, ei niiden synnyttämiseen haluta osallistua. Jos emme pysty tekemään taidetta edes maan sisällä, miten sitten vientituotteeksi asti? Vai onko kaikki tarvittava taide jo tehty? Petja Kopperoinen tuo rohkeasti pöytään oman alansa ja kysyy, onko aika ajanut kirkosta ohi. Evankelisluterilaisen kirkon sisällä kuohuu ja näkemykset ajautuvat törmäyskurssille. Ensin uutisoitiin espoolaispapista, joka sai tuomiokapitulin nuhteet somekirjoittelusta ja sitten helsinkiläisdiakonista, joka on irtisanoutunut virastaan arvoristiriitojen vuoksi. Onko kirkko ajautumassa kohti sisäistä tuhoaan? Ja mihin kirkkoa vielä tarvitaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Paljon keskustelua herättänyt PMMP-dokumentti toi esiin median muutoksen; ennen vanhaan totuttu naisia vähättelevä ja kova tyyli on vähentynyt. Juha Itkonen on asiaa pohtinut ja kysyy nyt, päästiinkö siitä sittenkään. Onko piikikkyys vain siirtynyt sosiaalisen mediaan, jossa sivalletaan nimimerkin takaa tai päättäjiin, joista osa lausuu törkeyksiä julkisesti? Keskusteluilmapiirihän on kaikkea muuta kuin siistiytynyt. Anu Koivunen avaa keskustelun suomalaista joukkoviestintää ravistelleesta uutisesta, eli Suomen Tietotoimiston epävarmasta tulevaisuudesta. Sanoma ilmoitti vastikään suunnittelevansa STT:n palveluista luopumista ja pian Keskisuomalainen ilmaisi saman. Harveneva tilaajakanta voi merkitä uutistoimiston kuolinkamppailua. Pitäisikö STT pelastaa ja jos, niin miten? Kenen tehtävä kansallisen uutistoimiston hengissäpitäminen on? Taru Tujunen haluaa kuulla, uskovatko kanssakeskustelijat vielä Suomen säilymiseen, vaikka tuoreet väestöennusteet ovat mykistäviä. Vain aniharvassa kunnassa syntyy enää enemmän ihmisiä kuin kuolee. Muutosta pidetään pysyvänä. Voisiko väestön muutos johtaa uudenlaisen Suomen syntymiseen? Mikä ylipäätään tekee Suomesta Suomen?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen on pannut merkille, että Suomessa on perinteisesti kriittisesti syynätty työntekijöitä, he ovat laiskoja ja työtä vältteleviä, ja heihin pitää kohdistaa kaikenlaisia työvoimatoimia, jotta he olisivat ahkerampia ja tuottavampia. Nyt valtalehti Helsingin Sanomat on ylläpitänyt keskustelua ja tuonut esiin tyystin erilaisia puheenvuoroja. Esimerkiksi EK:n hallituksen puheenjohtaja Aaro Cantell vaati HS:n haastattelussa yritysjohtajilta enemmän asennetta ja rohkeutta. Lehti julkaisi myös McKinsey konsulttiyhtiön raportin, jossa yritysjohtajat saivat huutia. Raportin mukaan, he ovat osasyyllisiä siihen, että Suomen talous ei kasva. Maanantaina 8.9. HS kirjoitti artikkelin otsikolla "Suomen surkeat johtajat". Suomesta puuttuu kyvykkäitä yrityspomoja. Kirjoituksessa kolme asiantuntijaa ruotii Suomen yritysjohtajien huonoutta. Mitä mieltä olette, onko Suomen talouden kasvuttomuus huonojen yritysjohtajien vika, eikä (kulloisenkin) hallituksen vika? Ruben Stiller tiedustelee raadilta, missä kulkee suomalaisen poliitikon demonisoinnin raja. Milloin poliitikkoa solvataan tavalla, joka on vaarallista? Väkivallalla uhkailu on tietysti selvä tapaus, mutta poliitikoista luodaan myös mielikuvia, joissa he edustavat kaikkea pahaa. Sosiaalisessa mediassa nämä mielikuvat kertautuvat. Esimerkeiksi Ruben nostaa Riikka Purran ja Sanna Marinin - missä teidän mielestänne kulkee sellaisen solvaamisen ja mielikuvien luomisen raja, että se on vaarallista myös poliitikkojen turvallisuuden kannalta? Millainen lietsonta menee liian pitkälle? Kaarina Hazard on lukenut Yliopisto-lehdestä tiedon, jonka mukaan Suomi putosi akateemisen vapauden vertailussa 38 sijaa kahdessa vuodessa, nyt sijaluku on 47. Suomalaisen akateemisen vapauden tila on romahtanut. Artikkelissa mainittiin syyksi tutkimusrahoituksen epävarmuus, hierarkkinen johtaminen sekä tutkijoiden häirintä ja uhkailu. Kaarina kertoo kasvaneensa maailmaan, jossa tarkoituksena oli, että jos en ymmärrä jotakin, otan asiasta selvää tai kysyn. Ennen myös kunnioitimme sitä, mitä emme ymmärtäneet ja nyt sitä on muotia halveksua. Miten tällainen muutos tapahtui? Miksi nyt ehdoin tahdoin halutaan painaa alas kaikki parhaimmat meistä, ne jotka ovat suuntautuneet ajatteluun ja tieteen tekemiseen? Miksi meistä on tullut tällaisia?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Hilkka Olkinuora, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora on lukenut Ylen artikkelin, joka alkaa sanoilla "viranomaiset ovat jo pitkään keränneet ilmiantoja työttömistä". Sana ilmianto herätti Hilkassa stalinistiset vibat. Juttu käsitteli työttömyysetuuksien väärinkäyttöä työnteon, opiskelun tai yritystoiminnan salaamisella. Viranomainen sanoi jutussa innoissaan, että kuka tahansa voi ilmiantaa nimettömästi vaikka sukulaisensa. Olemmeko siirtymässä luottamusyhteiskunnasta ilmiantoyhteiskuntaan mm. sen vuoksi, että viranomaisvalvontaa halvemmaksi tulee kansalaisvalvonta? Petja Kopperoinen nostaa puheenaiheeksi peukun eli muuntohuume Alfa-PVP:n. Nyt kun luo katseen mediaan, jokaisesta tuutista tulee kauhukuvia siitä, mitä peukku aiheuttaa, mistä sitä löytyy, mitä se maksaa ja miten pitää peukun käyttäjiä pelätä kotimatkalla. Muun muassa rikostarkastaja Kimmo Sainio otti kantaa Ylen Uutispodcastissa, että huumeista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä, ettei huumausaine muutu tavanomaiseksi, eli pitäisi puhua Alfa-PVP:stä eikä peukusta. Sainion mukaan ilmiöstä tulee myös hyväksyttävämpää, kun mediassa puhutaan peukusta ja samalla viihdekäytöstä. Petja toteaa tietoisuuden lisäämisen olevan asialle hyväksi, mutta onko tällä nykyisellä uutisoinnilla enää mitään muuta tarkoitusta, kuin aiheuttaa pakokauhua meissä "vähän paremmissa" ihmisissä. Minkä takia huumeista puhutaan lempinimillä ja näin arkipäiväistetään koko huumeiden käyttöä? Mika Pantzar kertoo tutustuneensa 12-vuotiaana Helsingin pörssiin isoisänsä innostamana. Tämän vierailun jälkeen Mika ryhtyi sijoittajaksi. Mika osallistui 14-vuotiaana Fennia Patrian yhtiökokoukseen, jossa läsnä oli 12 ruotsin kieltä puhuvaa pukumiestä, kun hän oli paikalla villapaitaan pukeutuneena, eikä ymmärtänyt kokouksesta yhtään mitään. Tämän kokouksen jälkeen hän ei ole vieraillut yhdessäkään osakkaiden kokouksessa. - Tämä nuoruuteni tarina liittyy siihen, että tänä päivänä suhtaudun aika kriittisesti tällaiseen sijoittajavetoiseen maailmaan. Ennen vanhaan piti aina säästää, mutta tänä päivänä nuorilla on käsitys, että nyt pitää sijoittaa. Osittain tämä on eläketurvakysymys, heille on kerrottu "suurta huijausta" siitä, että heillä ei tule olemaan eläketurvaa ja siksi tulisi aloittaa sijoittaminen. Mitä ajattelette, onko tällainen sijoittaminen ok? Miksi Suomessa halutaan nyt niin kovasti nuorison piirissä kansankapitalismia?

Suoraa puhetta johtaa Marianne Pettersson. Studiossa keskustelemassa Anu Koivunen, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Anu Koivunen on poiminut puheenaiheeksi hallituksen esityksen ”finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseksi” eli velkajarrun. Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa. Onko 50 vuoden aikajänne ja tavoitetaso 40 prosenttia bkt:sta, poliittisesti mahdollinen ja/tai mielekäs? Mitä se tarkoittaisi tulevaisuuden politiikan kannalta? Helsingissä on parhaillaan käynnissä suurlähettiläspäivät. Taru Tujunen kertoo Helsingin Sanomien tämänpäiväisestä artikkelista, jossa kuvailtiin diplomaattien keskustelua maakuvan merkityksestä. Tällä on edelleen arvoa diplomatiassa ja suomalaista maakuvaa maailmalla luodaan mm. sillä, miten pukeudutaan ja millä tavoin Suomea edustetaan. Taru tiedustelee raatilaisten näkemyksiä, mistä puhumme, kun puhumme maakuvasta. Onko se mielestänne joku ihan oikea asia ja jos on, mihin sitä tarvitaan? Mikä mielestänne on Suomen maakuva? Ja onko se toivomanne kaltainen? Ruben Stiller kysyy, onko Suomessa presidentti-instituutio jollain tavalla muuttunut Niinistön kaudesta. Rubenin mielestä Niinistön kaudella suomalaisen perinteisen median suhde presidenttiin oli hieman "jälki-kekkoslainen". Toimittajakunta ei ole käynyt tästä minkäänlaista keskustelua, miksi näin oli ja mitä he oikein pelkäsivät. Millainen on median suhde nykyiseen presidenttiimme Alexander Stubbiin?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Petja Kopperoinen. Kaarina nostaa keskusteluun Euroopan suurten maiden johtajien matkan Yhdysvaltoihin, jossa keskusteltiin presidentti Trumpin kanssa, miten saataisiin rauha Ukrainaan. Mukana matkalla oli myös pikkuisen Suomen presidentti Stubb. Kaarina korostaa että oli aivan fantastista, että meidän presidenttimme oli mukana suuren pöydän keskustelussa. Etukäteisarvioissa puhuttiin Stubbin olevan mukana, koska hän voi toimia jonkinlaisena pehmikkeenä Trumpin ja Zelenskyin välissä, jotta kaikki menisi vaivattomasti. Kaarinan mielestä tällainen myötäilijän tai hovipojan rooli muistuttaa hänen nuoruusvuosiaan, jolloin samalla tavalla oltiin hyvää pataa idän suuntaan. Onko tilanne nyt sama tuonne lännen suuntaan? Kaarina haluaa kuulla raatilaisten mielipiteet presidentti Stubbin roolista neuvotteluissa. Juha Itkonen on lukenut tarkalla silmällä Helsingin Sanomien tuoreen mielipidemittauksen puolueiden kannatuksesta. Siinä oli keskustan kannatus jo 16,3 prosenttia, viisi prosenttia perussuomalaisten edellä ja vain 2,5 prosenttia kokoomuksen takana. Sdp oli ylivoimaisessa johdossa 25,2 prosentin kannatuksella. Juha muistelee, että keskustapuolueen hiipumista pienpuolueeksi on povattu melkein koko hänen aikuisiän ajan. Kuitenkin keskusta on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Eduskuntavaaleissa 2015 se oli vielä Suomen suurin puolue ja nappasi pääministeripaikan. Sen jälkeen tulikin sitten niin jyrkkä lasku, että ennustus näytti viimein käyvän toteen. Marinin hallituksen loppuvaiheissa, joulukuussa -22, keskustaa kannatti Ylen gallupissa alle 9 prosenttia suomalaisista. Ei siis todellakaan enää suuri puolue.  Mutta kuinkas sitten kävikään. Tuuli on kääntynyt ja keskusta on selvästi noussut kanveesista ja poliittinen peli seuraavasta hallituksesta on eri asennossa. Yllättääkö tämä teitä? Onko kyseessä normaali hallitus-opposiotio asetelmiin liittyvä kannatusvaihtelu vai onko keskusta jonkinlainen erityistapaus? Edustaako se teille nimensä mukaisesti poliittista keskustaa vai jotain muuta? Petja Kopperoinen haluaa puhua kasvot peittävien huntujen käytöstä. Parisen viikkoa sitten Riikka Purra ja Sanni Grahn-Laasonen nostivat jälleen keskusteluun, pitäisikö kasvot peittävät hunnut kieltää kouluissa. Kun keskustelunavaukset burkan ja niqabin käyttökiellosta nousevat lähes poikkeuksetta poliittisen kartan oikealta, niin näissä on ihan omanlainen klanginsa, eikä hiertävä ongelma välttämättä ole hunnuissa. Petjan mielestä on omituista, että mediassa näkyy eniten ei muslimeita keskustelemassa huntukiellosta. Mitä arvon pöytä on mieltä, korjaisiko huntukielto niitä ongelmia, jotka huntujen käyttöön liitetään? Toisiko huntukielto tasa-arvon tämän maan naisille? Vai mitä tässä haetaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelemassa Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Mitä Katri Helenan jälkeen? Pekka Seppänen kertoo odottavansa kiihkeästi Katri Helenan viimeistä esiintymistä lauantaina 16.8. Helsingin Olympiastadionilla. Onko Katri Helenan jätettyä estradit enää yhtään artistia, joka yhdistäisi kaikkia suomalaisia iästä ja asuinpaikasta riippumatta? Onko ketään sellaista ihmistä millään elämänalueella? Löytyykö ketään muuta suomalaista, johon voisi enää liittää adjektiivin sinivalkoinen? Ja onko tuleva lauantai yhtenäiskulttuurin viimeinen voimannäyte ja loppuhenkäys? Hilkka Olkinuora tuo pöytään viime viikkoina mediassa paljon puhutun aiheen, kenelle kuuluu velvollisuus hoitaa vanhempia. Hilkka luki 10 vuotta sitten sveitsiläisestä Neue Zürcher Zeitung sanomalehdestä artikkelin, jossa saksalaisilta aikuisilta kysyttiin, miten ja miksi he ovat roudanneet vanhuksensa ns. "kaalimaihin" eli entisiin itäblokin maihin hoitoon. Syy, miksi vanhuksia sinne vietiin oli raha. Saksassa on laki, joka edellyttää lapsien pitävän vanhuksistaan huolta. Se rahasumma, joka meillä pitää jäädä vanhuksille käyttörahaksi on Saksassa summa, joka pitää jäädä lapsille. Kun saa vanhuksen halpaan hoitoon, se on voittoa. Artikkelin luettuaan Hilkka ajatteli "ihanaa tuollaista ei ole meillä", kunnes työeläkevakuutusyhtiö Varman toim.joht. Risto Murto räväytti puheenaiheeksi, pitäisikö Suomessakin lasten kantaa vanhempien hoidosta isompi vastuu – jos ei peräti ottaa vastuulleen kokonaan. Hilkka kertoo ymmärtävänsä, että Murto älähti talouden kannalta, koska tämähän on iso asia. Omaishoitajia on rekisterissä ja sen ulkopuolella 60-70 tuhatta aikuista, heistä yli puolet on eläkeläisiä. Suomessa ikääntyneiden palveluihin kuluu viidesosa sote-kuluista eli noin 5 miljardia. Mitä ajatuksia tämä tärkeä ja rankka aihe teissä herättää? Taru Tujunen haluaa puhua suomalaisten oikeistolaistumisesta. Tällä viikolla julkaistiin Ylen gallup, jossa Petteri Orpon oikeistohallituksen kannatus oli alhaalla. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA puolestaan julkaisi kesällä raportin, jonka perusteella ensimmäistä kertaa puolet suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaisiksi. Mistä tässä on kysymys, eikö oikeistolainen kansakunta pidä hallituksen oikeistolaisesta polittikasta? Oletteko havainneet tällaisen ilmiön? Mistä se mielestänne kertoo? Jos oikeistolaistuminen jatkuu, niin mihin se voi mielestänne johtaa? Jos iso osa suomalaisista määrittelee itsensä oikeistolaisiksi, niin miksi Petteri Orpon hallitus on ennätyksellisen epäsuosittu?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaa on seurannut kohua siitä, saako ministeri olla humalassa julkisella paikalla niin sanotusti työaikana. Kukaan ei kysy, mitä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan ja pääministeri Petteri Orpon käytös Ruisrock-festivaalilla kertoo heidän suhtautumisestaan suomalaiseen popmusiikkin. Olisivatko samat ministerit voineet käyttäytyä samoin Savonlinnan oopperajuhlilla yleisön joukossa tai Musiikkitalossa RSO:n konsertissa, kysyy Vilkkumaa.  Ruben Stiller haluaa puhua valkoisesta katseesta. Ruben on lukenut Helsingin Sanomien esseen otsikolla "Minä valitsen toisin". Esseen kirjoittaja Ndéla Fayen mielestä valkoinen katse määrittää yhä sitä, mitä pidämme arvokkaana kirjallisuutena. Siksi hän on päättänyt olla lukematta vapaa-ajallaan valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja. Ruben kysyy raadilta, mitä ajattelette tällaisesta boikotista, jossa ei lueta esim. valkoisten heteromiesten kirjoittamia kirjoja, koska ne edustavat tiettyä valtarakennetta. Petja Kopperoinen kertoo lasten uimataidon laskeneen kovaa tahtia viimeisen 10 vuoden aikana. Tänä päivänä vain alle puolet kuudesluokkalaisista osaa uida, kun vielä kymmenen vuotta sitten luku oli 76%. Tällä viikolla Yle uutisoi, että uimataito on vaarassa muuttua vain varakkaiden etuoikeudeksi, koska uimakoulujen hinnat ovat korkeat ja halpoihin opetuksiin eivät mahdu läheskään kaikki halukkaat. Uimataito lukeutuu perustaitoihin kuten lukeminenkin. Myös lukutaidossa on nähtävissä samanlainen ilmiö, korkeampien yhteiskuntaluokkien lapset osaavat lukea paremmin, kun taas alempien yhteiskuntaluokkien lapsien lukutaito heikentyy. Pitääkö tässä huolestua, että perustaidot painuvat unholaan ja jäävät vain rikkaiden etuoikeudeksi? Miten tämän kehityksen suunnan saisi muutettua ja kenen vastuulla muutos oikein on?

Suoraa keskustelua luotsaa puheenjohtaja Maria Pettersson. Sananvapauttaan käyttämässä ovat Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Hilkka Olkinuora. Kaarina Hazard nosti pöydälle kuuman perunan: Miksi Palestiinan tunnustaminen on Suomelle niin vaikeaa? Kansa vaikuttaa olevan eduskuntaa myöten pääosin asian puolella. Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi kuitenkin maanantaina Kultarannassa, ettei hän ”näe lisäarvoa” Palestiinan tunnustamiselle juuri nyt. Mitä Stubb tällä tarkoitti? Petja Kopperoinen on havainnut provider-kulttuurin nostavan päätään. Tällä tarkoitetaan siis sukupolvien takaista mallia, jossa perinteisesti miehen tehtävänä oli elättää ja naisen tehtävänä olla kaunis. Nyt näyttää siltä, että esimerkiksi Tiktokissa ovat nuoret miehet alkaneet liputtaa mallin puolesta. Mistä johtuu provider-kulttuurin uudelleennousu? Hilkka Olkinuora kysyy näin juhannusviikon kunniaksi kanssakeskustelijoilta, joko nämä ovat päässeet rantakuntoon. Millainen tämä kysymys ja tavoitteenasettelu on, sekä eettiseltä että esteettiseltä kannalta? Onko rantakuntoon pääseminen sukupuolittunut asia vai onko “velvoite” siihen kaikilla? On hyvä muistaa, että lihavuus itsessään on vaarallista. Miksi suhtaudumme siihen kuitenkin näin ulkonäkökeskeisesti? Pyöreä pöytä palaa kesätauolta keskiviikkona 30.7.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Kaarina Hazard ja Taru Tujunen. Ruben Stiller tarttuu tällä hetkellä kovin ajankohtaiseen aiheeseen, Elokapinan mielenosoituksiin. Mitä ajattelette tämän viikon mielenosoituksista? Missä kulkee teidän mielestänne kansalaistottelemattomuuden raja? Onko Elokapinan mielenosoitukset tehokasta toimintaa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa? Kaarina Hazard peräänkuuluttaa keskustelua siitä, millainen Nato maa Suomi on. Puolustusministerimme Antti Häkkänen sanoi eilen, ettei tulevien vuosikymmenten jättimäisistä puolustusmenolisäyksistä nyt ehditä jutella. Ei summista, käyttökohteista, ei sisällöstä ollenkaan. Natoon liittymisen piti suojella meitä, antaa rentoutta ja rauhaa. Miksi näyttää siltä, että sen sijaan jäsenyys vei meidät sotatilaan, jossa käskyjä ei tarvitse perustella, niitä on vain toteltava. Onko suomalainen demokratia niin heikko, että sille voi sanoa turpa kiinni? Mitä ajattelette tästä? Taru Tujusen aiheena on kotiopetus. Taru kertoo kotiopetuksen olleen laillista Suomessa iät ajat. Alun perin 1900-luvun alkupuolella kotiopetus oli yleisempää, erityisesti maaseudulla, missä koulut saattoivat olla kaukana. Nykyinen kotiopetuksen säätely perustuu perusopetuslakiin, joka tuli voimaan 1999. Lain mukaan oppivelvollisuus voidaan täyttää kotiopetuksella, jos opetus on "opetussuunnitelman mukaista ja riittävää". Merkittävä muutos tapahtui 2010-luvulla, kun kotiopetuksen aloittaminen yksinkertaistui - aiemmin tarvittiin kunnan lupa, mutta nykyään riittää vanhempien ilmoitus. Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna Suomi on melko liberaali kotiopetuksen suhteen - monissa maissa se on joko kielletty tai tiukemmin säännelty. Käytännössä kotiopetuksessa olevia lapsia on Suomessa suhteellisen vähän, mutta määrä on ollut kasvussa, erityisesti korona-ajan jälkeen. Mitä mieltä olette, onko kotiopetus uhka vai mahdollisuus? Edelläkävijyyttä, vai ajasta jäänyt perinne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Pekka Seppänen haluaa kuulla kanssakeskustelijoiden ajatuksia siitä, mihin presidentin kannattaa lähteä mukaan ja mihin ei. Tasavallan presidentti Alexander Stubb suostui ensimmäisenä istuvana presidenttinä puolisoineen Helsingin Pride-viikon suojelijaksi. Tämä herätti närää muun muassa kansanedustaja Onni Rostilassa (ps), jonka mukaan presidentti osoittaa huonoa harkintaa. Onko sillä merkitystä, mitä presidentti suojelee ja mitä ei? Entä mihin suojelijoita tarvitaan? Maija Vilkkumaa herättelee keskustelua kilpailun tarpeellisuudesta. Elämme kilpailuyhteiskunnassa, jossa kaikki on mitattavissa: klikit mediassa, streamit musiikissa, tykkäykset somessa. Maijalle itselleen kilpailu ei toimi suoritusta parantavana voimana, vaan päinvastoin heikentää suorituskykyä ja vie iloa. Hän ei ole ajatustensa kanssa yksin, kilpailu voi olla yksi tekijä lisääntyneen työuupumuksen takana yhteiskunnassa. Miksi me silti jatkamme tiellä, jossa kilpailu tuntuu vain kiristyvän koko ajan? Mika Pantzar tuo pöytään rakkausaiheen, ei elollisiin vaan elottomiin kohdistuvan. Hollantilainen Eternally Yours -säätiö esitti aikoinaan kestävän kehityksen takaajaksi sitä, että rakastumme esineisiin. Jos ihmiset rakastuisivat esineisiin, he eivät hennoisi luopua niistä ja korvata niitä uudella. Pelastaisiko tämä maailman ja järkevöittäisi kulutusta? Pitääkö kestävämpää tuotetta halajavan maksaa siitä enemmän?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Petja Kopperoisen aiheena on yliopistojen valintakoeuudistus. Tämän kevään osalta yliopistojen pääsykoerumba on alkanut ja samalla valintakoeuudistus on astunut voimaan. Valintakoeuudistuksen myötä järjestetään yhteensä vain yhdeksät pääsykokeet ja samalla pääsykokeella voi hakea usealle eri alalle. Tähän mennessä on järjestetty vasta kahdet kokeet ja silti on jo ollut useampia otsikoita, kuinka nuorten haaveet ovat kaatuneet, kun juna on myöhästynyt tai henkkarit unohtuneet kotiin. Petjaa kiinnostaa pöytäläisten näkemys valintakoeuudistuksesta. Onko valintakoeuudistus sittenkään hyvä, jos yhden kokeen epäonnistuminen kaataa useita hakukohteita ja katkaisee nuoren opiskelumahdollisuudet kerrasta? Onko uudistus tehty vain leikkaukset edellä, eikä hakijoiden mielenterveyttä ajatellen? Anu Koivunen kertoo kasvaneensa aikana, jota leimasi koulutusoptimismi – ajatus siitä, että koulutus on yhteishyvää, jolle kansalaisuus rakentuu ja jossa pyrkimyksenä on kasvava tasa-arvoisuus. Tutkimukset koulutuksesta ovat jo pitkään kertoneet aivan muuta. Useissa medioissa on viime aikoina haastateltu juuri väitellyttä Penni Pietilää, joka on tutkinut ammattikoulutusta. Anu siteeraa Helsingin Sanomien Tuomas Kasevan artikkelia "Mitä ihmettä amikselle tehtiin?" Tuomas Kaseva kirjoittaa: "Penni Pietilän väitöskirjan väite on, että ammattikoulutus pitää tiukasti huolen, että duunarit myös pysyvät duunareina. Tutkijan mukaan eri suunnista välittyy tiukka viesti, että työläistä ei saa sivistää. Hänestä ammattikoulutuksessa suhtaudutaan sivistykseen jopa vihamielisesti." Anun mielestä oheinen kirjoitus kertoo karmaisevaa kieltä ammatillisen koulutuksen tilasta. Tunnistatteko te yhteiskunnassa laajemmin tällaista "duunari pysyköön lestissään" tai "jokainen pysyköön yhteiskuntaluokassaan" kehitystä? Kaarina Hazardin aihe saa pontimensa OECD:n juuri julkaistusta maaraportista. Eräs kohta maaraportissa kertoo, että Suomen pitäisi leikata yritystukia. Kaarina odotti, että raportin julkaisun jälkeen mediassa lähtisi vilkas keskustelu siitä, minkälaista yritystoimintaa Suomessa halutaan tukea. Mistä leikkaamme? Mikä on Suomen suunta? Mikä on yhteinen visio, millä Suomi selviää? Kaarina kysyykin ihmeissään, miksi tämä mahtavan mehukas aihe ei ottanut tulta mediassa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Tarkennus ohjelman alussa olleeseen keskusteluun helsinkiläisestä kirjakaupasta: yliopiston kirjaston kiinteistön omistaa Helsingin yliopiston rahastot, joka ei liity Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan mitenkään. Juha Itkonen hämmästelee, mihin on sivistyksen arvostus hävinnyt. Aiheensa pohjustukseksi hän kertoo pari uutista viime viikoilta. Eduskunnan lukusalin kaunokirjallisuuskokoelma ollaan lakkauttamassa säästösyistä - vuositasolla säästöä saavutetaan noin 5000 euroa. Päätöksestä vastaava tieto- ja viestintäosaston johtaja Rainer Hindsberg perustelee ratkaisua sillä, että kaunokirjallisuuskokoelmalla on kansanedustajien keskuudessa kaikkien vähiten puolustajia.   Myös Kaisaniemessä Helsingin yliopiston pääkirjaston alakerrassa toimivan Rosebud-kirjakaupan tulevaisuus on epäselvä. Kirjakauppa haluaisi jatkaa tiloissa, mutta ilmeisesti vuokranantajalla Helsingin Yliopistokiinteistöt oy:llä on kiikarissa mahdollisesti vähän paremmin maksava vuokralainen. Nämä uutiset herättävat Juhan mielessä synkkiä ajatuksia. Suomessa sivistystä ei ole hänen elinaikana arvostettu yhtä vähän kuin nyt. Vähän joka suunnassa näkee puhdasta teknokratiaa ja excel-meininkiä. Pyöreän pöydän keskustelijoilta Juha kysyy, onko sivistyksen arvostus hävinnyt. Mitä mieltä olette? Hilkka Olkinuora haluaa puhua sähkölaudoista, joita ei pitäisi kutsua sähköpotkulaudoiksi, koska eihän niitä kukaan potkiskele. Parissa vuodessa on sähkölautaonettomuuksissa kuollut 4-5 ihmistä. Hilkka ihmettelee, miten monta henkilöä sähkölaudoilla on tänä kesänä kuoltava, ennen kuin sähkölaudat kielletään Suomessa. Mitä mielestänne pitäisi tehdä ja kenen tulisi tehdä? Entä miksi Suomi on näin nössö tässä asiassa? Pekka Seppänen kertoo Helsingin Sanomien julkaisseen tänään keskiviikkona 21.5.2025 ensimmäisen HS Hyviä uutisia -uutiskirjeen, joka sisältää vain hyviä uutisia. Pekka toteaa kaikkien Pyöreän pöydän ääressä tällä hetkellä istuvien jossakin vaiheessa elämäänsä syyllistyneen toimittajana työskentelemiseen. Pekka tiedusteleekin raatilaisilta, mitä mieltä he ovat hyvistä uutisista. Onko HS Hyvät uutiset -uutiskirjeen lanseeraus hyvä uutinen? Entä mitä tarkoittaa "hyvä uutinen"? Kuka sen määrittelee? Onko olemassa objektiivisesti katsottuna "hyviä uutisia"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Mika Pantzar ja Maija Vilkkumaa. Ruben Stiller ihmettelee, miksi ihmeessä ihmiset ovat aivan spagettina Euroviisujen takia. Stiller tunnustaa, että on pitkäaikainen Euroviisujen boikotoija. Se on ainoa aate, joka hänellä on elämänsä aikana ollut. Erityisen tuohtunut hän on tapahtuman estetiikasta ja glitterin paljoudesta, kuvailee sen olevan eurotrashiä. Minkä takia Euroviisut on niin jättimäinen spektaakkeli? Entä mikä on tämän laulukilpailun funktio? Mika Pantzar haluaa puhua populismista. Mitä populismi oikeastaan tarkoittaa, sitä kritisoidaan paljon suomalaisessakin keskustelussa. Vasemmistolainen populismi on sitä, että epäillään rikkaiden ihmisten huijaavan ja vievän kaiken. Oikeistolainen populismi, varsinkin Yhdysvalloissa on ollut kulttuuritaisteluja ja tieteen sekä kaiken korkeakulttuurin kyseenalaistamista. Pitäisikö meidän Pyöreän pöydän jäsentenkin katsoa peiliin, edustammehan jonkinlaista eliittiä, kun saamme höpöttää radiossa. Pitäisikö katsoa peiliin, jotta näkisimme että ihmisillä on erittäin hyvä syy äänestää ns. populistisia liikkeitä? Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kokevat joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Tarvitaanko Suomeen populistipuolue ja mitä ajattelemme ihmisistä, jotka heitä äänestävät? Maija Vilkkumaan aihe kumpuaa Oskari Onnisen Uusi juttu verkkomediaan kirjoittamasta artikkelista, joka käsitteli tekijänoikeuksia ja tekoälyä. Tällä hetkellä digijätit kouluttavat koko ajan tekoälyn kielimalleja sellaisilla teksteillä, jotka ovat jo olemassa. Internetissä on olemassa jo valtavia varjokirjastoja, joita ainakaan eurooppalaisen tekijänoikeuslainsäädännön mukaan ei saisi käyttää ilmaiseksi ja kysymättä lupaa. Mitä mieltä olette, onko oikein vai väärin, että digijätit näin toimivat ja mitä kaikkea tästä voi seurata?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Kaarina Hazard ja Juha Itkonen. Paavi Franciscus kuoli pääsiäismaanantaina ja maailma on nyt tilanteessa, jossa ei ole paavia. Taru Turunen nostaa keskusteluun paavi-instituution, mutta ei halua keskustella edellisestä tai tulevasta paavista henkilönä. Paavi on yksi harvoista globaaleista johtajista, jolla ei ole käytössään sotilaallista valtaa tai merkittävää taloudellista voimaa. Miten Vatikaanin diplomatian malli, joka perustuu vuosisatojen perinteisiin, mutta toimii myös nykyajan kansainvälisessä järjestelmässä, onnistuu vaikuttamaan maailmanpolitiikan suuntaan? Vai onnistuuko? Kaarina Hazard kertoo sosiaali- ja terveysministeriön arvioineen, että tänä ja viime vuonna tehdyt leikkaukset lisäävät köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla. Kaarina hämmästelee, satatuhatta uutta köyhää - emme vähennä köyhyyttä, vaan lisäämme sitä! Miten elämme kansana yhdessä, kun yhteiskuntaan tuotetaan lisää köyhiä? Miten tämmöisen asiaintilan kanssa eletään? Juha Itkonen on lukenut Helsingin Sanomien uutisen, joka kertoo tanskalaisten boikotoivan yhdysvaltalaistuotteita yhdessä rintamassa ja varsin järjestelmällisesti. Ruokakauppaketjut ovat ottaneet tavaksi merkitä yhdysvaltalaistuotteet ja eurooppalaistuotteet boikotointia helpottaakseen. Osa kansalaisista on nähnyt sellaisenkin vaivan, että on irtautunut amerikkalaisista internetpalveluista ja vaihtanut ne eurooppalaisiin, erään HS:n haastatteleman käyttäjän mukaan sekä parempiin että halvempiin. Juha tiedustelee, mitä ajatuksia tämä raatilaisissa herättää. Pitäisikö meidän päättäväisesti seurata Tanskan esimerkkiä? Onko Yhdysvaltain tapahtumat ja asenneilmapiiri vaikuttanut omaan kulutuskäyttäytymiseenne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen haluaa porukan pohtivan, miksi ihmisten traagiset tarinat käyvät kaupaksi niin hyvin. Esimerkiksi hän nostaa “Laukku-Leenana” tunnetun naisen elämästä kootun kirjan, joka nousi maaliskuussa Suomen myydyimmäksi. Kuitenkin kulkurielämää elänyt edesmennyt Leena Kiviharju ei päiväkirjojensa perusteella itse halunnut nostaa tarinaansa kaupalliseen käyttöön. Onko ihmisellä tekijänoikeus omaan elämäänsä? Pekka Seppänen puolestaan tarttuu vauvojen talouteen. Finanssiala ry on ideoinut Lapsen Säästöstartin, joka tekisi kaikista vauvoista kertaheitolla sijoittajia. Hallitusohjelmassakin luvattiin selvittää vastasyntyneen osakesäästötiliä. Yle uutisoi, että vanhemmat suhtautuvat asian myönteisen innostuneesti. Miten vauvoille annettava pesämuna toimisi ja kuka päättäisi, mihin rahat pannaan kiinni? Kaarina Hazard kysyy, miksi kansan huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ei tule esiin. Tuoreiden tietojen mukaan ilmastokatastrofi vaikuttaa vahvasti suomalaisten käyttäytymiseen, mutta se ei samassa määrin nouse julkiseen keskusteluun, saati mahdu poliitikkojen huolilaariin. Vasta käydyissä vaaleissakin kuntien ilmastoasiat jäivät muiden aiheiden tallomaksi.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?