Podcasts about suoraa

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Anu Koivunen haluaa puhua Gazan sodasta. Hän kertoo Financial Timesin pääkirjoituksesta, joka oli otsikoitu "Lännen häpeällinen hiljaisuus koskien Gazaa". Kirjoituksen vaatimuksena oli, että Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten pitäisi tehdä enemmän Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun hillitsemiseksi. Nyt on jo melkein seitsemän viikkoa jatkunut lääkkeiden ja elintarvikkeiden kuljettamisen saarto Gazan kaistaleelle, jossa on valtava nälkäkriisi. Mitä tekee Yhdysvaltojen ja lännen poliittinen johto? Miten te tulkitsette tilannetta ja mitä odotamme Suomen poliittiselta johdolta? Miten meidän pitäisi tähän tilanteeseen suhtautua? Ruben Stiller suuntaa katseensa Yhdysvaltojen tulevaisuuteen. Millaisena näette USA:n sisäisen tilanteen Trumpin jälkeisenä aikana? Minkälaisena näette Yhdysvaltojen aseman Trumpin kauden jälkeen? Mikä on Trumpin todellinen perintö, ollaanko amerikkalaisen geopoliittisen aseman raunioilla? Entä hajoaako republikaanipuolue, kun messiaanisen kultin johtaja Trump on poistunut näyttämöltä? Taru Tujunen on lukenut Helsingin Sanomista uutisen ruotsalaisesta tutkimuksesta, joka paljasti yhteyden parisuhteen tuloerojen ja mielenterveyden välillä. Tutkimuksen yksi tulos oli sellainen, että kun parisuhteessa vaimo alkaa tienata miestä enemmän, miesten mielenterveysdiagnoosien määrä kasvaa jopa 10 prosenttia. Kiinnostavaa oli myös se, että naisten mielenterveysongelmat nousevat jos naiset alkavat tienaamaan enemmän kuin miehet - naisilla lisääntyy neuroottisuus ja stressin kokemus. Ovatko miesten mielenterveysongelmat vaimon suurempien tulojen tilanteessa merkki siitä, että tasa-arvokehitys ei ole vielä saavuttanut miesten identiteettiä? Vai onko kyse ajankuvasta, jossa mielenterveysongelmat nostavat päätä kaikissa demografisissa ryhmissä? Onko miesten mielenterveysongelmien dissausta, jos todetaan vain "koettakaa nyt miehet kestää, kun tasa-arvo edistyy"?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Kaarina Hazard ja Juha Itkonen. Paavi Franciscus kuoli pääsiäismaanantaina ja maailma on nyt tilanteessa, jossa ei ole paavia. Taru Turunen nostaa keskusteluun paavi-instituution, mutta ei halua keskustella edellisestä tai tulevasta paavista henkilönä. Paavi on yksi harvoista globaaleista johtajista, jolla ei ole käytössään sotilaallista valtaa tai merkittävää taloudellista voimaa. Miten Vatikaanin diplomatian malli, joka perustuu vuosisatojen perinteisiin, mutta toimii myös nykyajan kansainvälisessä järjestelmässä, onnistuu vaikuttamaan maailmanpolitiikan suuntaan? Vai onnistuuko? Kaarina Hazard kertoo sosiaali- ja terveysministeriön arvioineen, että tänä ja viime vuonna tehdyt leikkaukset lisäävät köyhien ihmisten määrää noin 100 000:lla. Kaarina hämmästelee, satatuhatta uutta köyhää - emme vähennä köyhyyttä, vaan lisäämme sitä! Miten elämme kansana yhdessä, kun yhteiskuntaan tuotetaan lisää köyhiä? Miten tämmöisen asiaintilan kanssa eletään? Juha Itkonen on lukenut Helsingin Sanomien uutisen, joka kertoo tanskalaisten boikotoivan yhdysvaltalaistuotteita yhdessä rintamassa ja varsin järjestelmällisesti. Ruokakauppaketjut ovat ottaneet tavaksi merkitä yhdysvaltalaistuotteet ja eurooppalaistuotteet boikotointia helpottaakseen. Osa kansalaisista on nähnyt sellaisenkin vaivan, että on irtautunut amerikkalaisista internetpalveluista ja vaihtanut ne eurooppalaisiin, erään HS:n haastatteleman käyttäjän mukaan sekä parempiin että halvempiin. Juha tiedustelee, mitä ajatuksia tämä raatilaisissa herättää. Pitäisikö meidän päättäväisesti seurata Tanskan esimerkkiä? Onko Yhdysvaltain tapahtumat ja asenneilmapiiri vaikuttanut omaan kulutuskäyttäytymiseenne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Petja Kopperoinen ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen haluaa porukan pohtivan, miksi ihmisten traagiset tarinat käyvät kaupaksi niin hyvin. Esimerkiksi hän nostaa “Laukku-Leenana” tunnetun naisen elämästä kootun kirjan, joka nousi maaliskuussa Suomen myydyimmäksi. Kuitenkin kulkurielämää elänyt edesmennyt Leena Kiviharju ei päiväkirjojensa perusteella itse halunnut nostaa tarinaansa kaupalliseen käyttöön. Onko ihmisellä tekijänoikeus omaan elämäänsä? Pekka Seppänen puolestaan tarttuu vauvojen talouteen. Finanssiala ry on ideoinut Lapsen Säästöstartin, joka tekisi kaikista vauvoista kertaheitolla sijoittajia. Hallitusohjelmassakin luvattiin selvittää vastasyntyneen osakesäästötiliä. Yle uutisoi, että vanhemmat suhtautuvat asian myönteisen innostuneesti. Miten vauvoille annettava pesämuna toimisi ja kuka päättäisi, mihin rahat pannaan kiinni? Kaarina Hazard kysyy, miksi kansan huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä ei tule esiin. Tuoreiden tietojen mukaan ilmastokatastrofi vaikuttaa vahvasti suomalaisten käyttäytymiseen, mutta se ei samassa määrin nouse julkiseen keskusteluun, saati mahdu poliitikkojen huolilaariin. Vasta käydyissä vaaleissakin kuntien ilmastoasiat jäivät muiden aiheiden tallomaksi.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Kaarina Hazard. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Juha Itkonen ja Anu Koivunen. Puheenjohtaja Kaarina Hazard muistuttaa alkukysymyksessään, että tänään liputamme sekä Mikael Agricolan kuolinpäivän että Elias Lönnrotin syntymäpäivän kunniaksi. Mihin taloudellisiin, fyysisiin tai muihin ponnistuksiin meidän olisi nyt ryhdyttävä vain meille rakkaan suomen kielen kukoistamiseksi. Maija Vilkkumaa kertoo aiheensa pohjustuksena, että Ranskassa tehtiin vuonna 1996 kieliasetus, joka sääntelee radioasemien soittaman musiikin kotimaisuuden määrää. Suomessa ei ole tällaista asetusta ja kotimaisen musiikin osuus radiosoitossa putoaa koko ajan. Radio Suomessa kotimaista musiikkia soitetaan 71 % ja kaupallisilla asemilla noin 30%. Pienen kielialueemme uhanalaisuuden nimissä Maija esittää rohkean kysymyksen, pitäisikö myös Suomessa tehdä asetus, joka sääntelisi radioasemien soittamaa kotimaisen musiikin määrää. Vai olisiko tällainen sääntely väärin? Juha Itkonen nostaa keskusteluun isoksi ilmiöksi nousseen Netflixin -sarjan Adolescence. Sarja on aiheeltaan hurja, kunnianhimoisesti toteutettu ja kriitikoiden kehuma. Se kertoo teinistä, jota epäillään murhasta. Pojan roolissa näyttelee manchesterilainen Owen Cooper, joka kuvausten aikaan oli 14-vuotias. Cooper tekee huikean roolisuorituksen, mutta mediassa on ihasteltu, miten on mahdollista että pystymetsästä tulleena pystyy tekemään tällaisen roolin. Totuus on kuitenkin se, ettei Cooper ihan suoraan kadulta kameroiden eteen hypännyt. Juha kysyy, tunnistavatko raatilaiset tällaista narratiivia, että on erityisen ihailtavaa, jos joku tekee jotain upeaa ikään kuin pystymetsästä, ilman koulutusta. Mikäli näin on, miksi sellaista halutaan ihailla? Anu Koivusen aiheena on median uutistarjonta ja uutisten kulutus juuri nyt. Johdannoksi Anu siteeraa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Laura Saarikosken Suomen Kuvalehteen kirjoittamaa kolumnia: "Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten voimatasapaino juuri nyt muuttuu Kiinan, Yhdysvaltain, Venäjän ja globaalin etelän välillä, ja mitä seurauksia sillä on Suomelle. Kaipaan journalismia, joka selittää minulle, miten Gazan kriisi vaikuttaa Lähi-idän isoon peliin ja Euroopan turvallisuuteen. En suostu alistumaan siihen, että asun informaatiotalouden reuna-alueella, jossa suomenkieliseen valistukseen ei oikein ole varaa." Anu muistuttaa, että elämme nyt päivästä toiseen suurvaltapolitiikan draamaa, on tullipolitiikkaa, globalismin loppua ja maailmantalouden murrosta. Anu tiedustelee keskustelijoilta, kokevatko he elävänsä informaatiotalouden reuna-alueella. Mikäli tunnette näin, miten sitä käsittelette?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Ruben Stiller ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora muistelee, että Pyöreän pöydän ympärilläkin on toisinaan joku parahtanut "vaalit ovat ihmisen parasta aikaa". Toisaalta tänään alkoi alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys, johon oli vaikea saada ehdokkaita ja ilmeisesti myös äänestäjiäkin. Hilkka kysyy ytimekkäästi, miksi kannattaa äänestää. Ruben Stiller ryydittää puhettaan lyömällä nyrkkiä pöytään ja samalla kertoo innostuneesti, kuinka presidentti Stubb oli seitsemän tuntia Yhdysvaltain presidentti Trumpin seurassa. Suomi puttasi itsensä maailmankartalle! Kotimaahan palattuaan Stubb ilmoitti, että meidän pitää valmistautua avaamaan uudelleen poliittiset suhteet Venäjään ja sieltä on tullut tähän ajatukseen innostunut vastaus. Ruben kysyy, missä geopoliittisessa tilanteessa Suomi on nyt. Mitä mieltä olette golf-diplomatian tuloksesta? Entä kuinka otettuja olette presidenttimme taitavuudesta? Mika Pantzar nurisee hyväntahtoisesti Pyöreän pöydän puheenaiheiden Trump keskeisyydestä, hänestä emme tunnu pääsevän eroon. Mikakin tarttuu aiheeseen, siirtämällä Trumpin ajattelua vähän Suomeen. Trumpilla on slogan "järjen ja totuuden palauttaminen Amerikan historiaan". Mikan kysymys kuuluu, mitä ajattelette jos Suomeen tulisi ääriliikkeen presidentti. Minkälainen tulisi olemaan tällaisen ajan historiankirjoitus? Mitä tehtäisiin uudelle Kansallismuseolle, mitä sinne tuotaisiin ja mitä poistettaisiin? Onko meillä kyky tuottaa uutta historinkirjoitusta ja kuka sitä tuottaa? Kertokaa millaisia ideoita teillä on uudelle ääriliikkeen edustajalle? Kenen patsaita poistetaan ja kenelle niitä pystytetään?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Kaarina Hazard muistuttaa, että meitä lähestyy tuotapikaa kansalaisen kaunein hetki eli vaalikoppi. Meidän pitää löytää tavalla tai toisella oikea ehdokas itsellemme. Tähän toimeen meille on suunniteltu vaalikoneita, joita kaikki itseään kunnioittavat viestimet ovat meille tarjonneet jo jonkun aikaa. Vaalikoneet ovat Kaarinan mielestä täysin sekaisin. Ne kysyvät mitä sattuu, sellaisia asioita jotka liittyvät ehdokkaan olemukseen, ei niinkään hänen tekoihinsa. Kaarina on pettynyt vaalikoneisiin ja pyytää kanssakeskustelijoilta apua. Mistä löytyy vapaata, demokraattista kansalaiskeskustelun tilaa, jossa voisi aidosti punnita ehdokkaita? Pienellä ihmisellä ei ole enää puolustajaa, väittää Pekka Seppänen. Ennen vanhaan jos ei saanut ymmärrystä viranomaisten taholta tai eri oikeusasteilta, oli yksi joka ymmärsi ja oli puolellasi: Hannu Karpo. Yhteiskuntamme on nykyään kylmä ja kova, emme me pientä ja vähäosaista yksinäistä ihmistä täällä muista. Kenen puoleen voi nykyään enää kääntyä? Kuka on se, joka pitää pienen ihmisen puolta? Onko se Tasavallan presidentti vai kuka se on? Maija Vilkkumaan aiheena on luksus ja statussymboolit. Luksusbrändit ovat nykyään vaikeuksissa, niiden suosio ja myös tuottavuus on pudonnut. Yhtenä syynä pidetään luksus-statussymbolien arkistumista somen loputtomassa kuvavirrassa. Millaisia voisivat olla luksuksen jälkeiset statussymbolit. Olemmeko palaamassa jonkun vanhan, olennaisen äärelle, kohtaamisten maailmaan, sellaisten kokemusten maailmaan joista ei saa valokuvaa someen?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Ruben Stiller ja Juha Itkonen. Maija Vilkkumaa haluaa puhua vastuullisesta sijoittamisesta ja miten se on aikojen saatossa muuttunut. Ennen oli ilmiselvää kaikille, että vastuullista sijoittamista ei ole esim. asekauppaan sijoittaminen. Tämä on muuttunut ihan totaalisesti ja tällä hetkellä monet pankkien- ja eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat pitävät aseisiin sijoittamista myös osana vastuullista sijoittamista. Maija kysyy kanssakeskustelijoiden mielipidettä, onko aseisiin sijoittaminen vastuullista sijoittamista. Ruben Stillerin aiheena on Donald Trumpin loppunäytös. Millainen tulee olemaan Trumpin tarinan loppu, jos ajattelemme että se on esim. elokuva tai kirjallinen tarina? Rubenin mielestä ihmisiltä on mennyt perusturvallisuuden tunne, koska Trump ei ole saanut rangaistusta, joka kuuluu tällaiselle "kaaoksen ruhtinaalle", vaan hän selviytyy kaikesta. Välttämättä Trumpin loppunäytös ei ole niin kaukana kuin monet luulevat. Ruben kysyy raatilaisilta, millainen heidän mielikuvissa ja ennustuksissa on Donald Trumpin loppunäytös ja mitä sen jälkeen välittömästi tapahtuu. Juha Itkonen nostaa keskusteluun kirjallisuusteeman. Lukevan älymystön suosima kirjailija Rachel Cusk kävi Helsingissä julistamassa pitkälti erilaisista kielloista koostuvat kirjalliset teesinsä. Juha esittelee muutaman Cuskin esiin nostamista teeseistä: - Rachel Cusk inhoaa juonta. Tosielämä ei hänen mukaansa seuraa juonta, miksi romaani tekee niin. - Cuskin mukaan minä-kertojan pitäisi kirjallisuudessa olla varattu vain niille, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Ihmisille jotka ovat marginalisoituja ja joilla ei ole muuta kuin oma todistuksensa. - Toisaalta Cusk ei tunnu pitävän myöskään siitä, että kirjailijat kirjoittavat jostain muusta kuin itsestään. Hän ei usko romaanihenkilöihin. Juha kysyy raatilaisilta, mitä ajatuksia teeseistä herää? Vastaavatko nämä kirjallisia ihanteitanne?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Pekka Seppänen toi esiin näin vaalien alla kuohuttaneen sukupolvikiistan. Keski-Suomen kokoomusnuoret nimittäin ehdotti äänestämisen 80 vuoden yläikärajan käyttöönottoa. Tämä pöyristytti Kansallisen senioriliiton, joka piti ajatusta epäkunnioittavana. Myös kokoomuksen puoluesihteeri teilasi idean vastenmielisenä. Miten Pyöreän pöydän ritarit näkevät äänioikeuden rajoittamisehdotuksen? Taru Tujunen oli kaivanut tuoreen Työterveyslaitoksen kyselyn, jonka mukaan pahoinvointi työpaikoilla olisi vihdoin pysähtynyt. Työelämä näyttää menneen monella mittarilla parempaan suuntaan, mutta työelämästä käytävä keskustelu ja tarinat työpaikoilta maalaavat kuitenkin asiasta synkemmän kuvan. Tujunen perääkin kanssakeskustelijoiden kokemuksia nykytyöelämästä ja selitystä sille, miksi mittarit näyttävät toista kuin todellisuus antaa ymmärtää. Petja Kopperoinen pohti ihmisen itsekkyyttä, onko se lisääntynyt? Psykologi ja emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen totesi viime viikolla lehtihaastattelussa, että itsekkyys on aikamme suurin uhka. Se, mitä ennen pidettiin narsistisena käytöksenä on nykyään normiarkea. Hän kokee nyky-yhteiskunnan suorastaan kannustavan itsekkyyteen. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa taas näkee itsekkyyden selviytymiskeinona, kun pärjäämisen kulttuuri on lisääntynyt ympärillä ja itse täytyy kaikessa pärjätä. Mistä itsekkyyden vahvistuminen ja jopa siihen kannustaminen kumpuaa? Ja onko se pelkästään pahasta?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Hilkka Olkinuora haluaa puhua huijauksista. Huijauksia on monenlaisia esim. klassisia puhelimella tai sähköpostilla tapahtuvia nettihuijauksia, romanttisia huijauksia ja hauraiden ihmisten hyväksikäyttöä. Hilkka kertoo esimerkin somessa levinneestä ”Pekan” tarinasta, joka osoittautuikin huijaukseksi. Suorastaan raivoissaan Hilkka on siitä, että tämäntyyppisissä huijauksissa käytetään hyväksi ihmisten luottamusta ja empatiaa, ja juuri näitä ominaisuuksiahan me maailmaan kaipaamme. Miksi huijaaminen sen kuin vain yltyy ja mitä voisimme tehdä sen estämiseksi? Anu Koivunen nostaa keskusteluun kansainvälisen avustustoiminnan tämänhetkisen tilanteen ja tulevaisuuden. Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa Yhdysvaltain liittovaltion kehitysyhteistyövirasto USAIDin. Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Mitä tästä seuraa, kun Yhdysvallat on pysäyttänyt kansainvälisen avun ohjelmia? CNN:n toimittaja Fareed Zakaria vieraili Ezra Kleinin uusimmassa podcast-jaksossa ja heillä oli kiinnostava keskustelu siitä, mitä tämä tarkoittaa Yhdysvaltojen kansainväliselle maineelle ja yhdysvaltalaisille itselleen? Mitä tarkoittaa, kun kansakunta päättää ajatella kansainvälisen avun olevan vedätystä, se ei kuulu meille? Mitä raatilaiset ajattelette tästä? Mika Pantzar on lukenut Juho Saaren toimittaman kirjan "Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva". Kirjassa parikymmentä tutkijaa tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Teos muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista elämänlaadun, terveyden, turvallisuuden ja luottamuksen näkökulmasta. Samalla se tarkastelee työmarkkinoiden, kansantalouden ja hyvinvointivaltion tilaa. Mika kysyy raatilaisilta, miten on mahdollista että Suomi menestyy kansainvälisissä hyvinvointitarkasteluissa. Miksi Suomessa on tapana keskittyä vain surkuttelemaan huonoa tilannettamme ja 2000-luvun menetettyjä kasvulukuja?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Anu Koivunen pohti maailmanpolitiikan nopeita käänteitä ja kannanottoja niihin. Saksan tuleva liittokansleri Friedrich Merz totesi, että "Yhdysvaltoja ei enää kiinnosta Euroopan kohtalo". Suomessa poliitikkojen lausunnot ovat olleet varovaisempia, mutta tutkijat ovat puhuneet toisin. Esimerkiksi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg totesi “Yhdysvaltojen luopuneen ylläpitämästään ja puolustamastaan sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä presidentti Donald Trumpin johdolla" ja vaati poliitikkoja kirjoittamaan osin uudelleen vielä eduskunnan hyväksymistä odottavan puolustuspoliittisen selonteon. Koivunen halusi kuulla tulkintoja siitä, miksi poliitikot ja tutkijat puhuvat niin eri sävyyn. Ja voisiko Suomella olla Trumpin ajattelussa joku erillinen asema? Juha Itkosta mietitytti nuorten mielenterveyskriisi. Eittämättä nuoret näyttävät voivan voivan ennennäkemättömän huonosti ja monen terapiaa tarvitseva nuoren vaikea saada apua. Mutta onko usko terapian auttavaan voimaan menossa jo överiksi? Itkonen viittasi Helsingin Sanomissa julkaistuun kahden asiantuntijan haastatteluun, jonka mukaan terapiapuheesta alkaa olla nuorille jo haittaa. Elämmekö ajassa, jossa omiin tunteisiin keskitytään jo liikaakin? Taru Tujunen tuo lopuksi pöytään positiivisen uutisen: Tammikuussa uutisoitu pelätyn kaupunkiasteroidin iskeytyminen maahan onkin peruttu! Tappaja-asteroidin todennäköisyys iskeytyä maahan onkin häviävän pieni, se korkeintaan sipaisee vähän kuuta. Tästä intoutuneena Tujunen kysyikin, mikä uutinen kanssaritareita on tänään ilahduttanut ja mitä hyvää tästä käynnissä olevasta maailman myllerryksestä voisi seurata.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen on tutustunut tanskalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maalla ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Suomessa on tehty muutama vuosi sitten vastaavanlainen tutkimus, joka päätyi myös samaan lopputulokseen. Tätä on yritetty selittää sillä, että kaupungeissa on vähemmän luontoa ja vähemmän sosiaalisia suhteita. Mitä mieltä olette, missä ne syyt piilevät? Miksi maalla ollaan onnellisempia, vai ollaanko oikeasti? Kaarina Hazard on bongannut Ylen verkkoartikkelin psykologi Juni Sinkkosesta. Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja hän on perehtynyt ympäristötunteisiin, eritoten metsäsuruun. Juni Sinkkosen mielestä luontoon, säähän ja ympäristöön liittyvät tunteet vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin myönnetään. Kaarina aprikoi, että varmasti näin on, se tiedetään jo tutkimuksistakin. - Jos metsässä painaa naaman sammaleeseen, se tekee tosi hyvää. Ja parikymmenen minuutin metsässä oleilu saa elimistön arvotkin paremmiksi, luontokokemus tekee siis keholle hyvää. Tunteet puolestaan liittyvät ilmastokatastrofeihin ja tämän tyyppisiin asioihin. Kun näemme televisiossa isoja maastopaloja tai tulvia, ne aiheuttavat meissä ahdistusta ja pelkoakin. Pystymmekö erottelemaan koettuja ympäristötunteita, lohtuvoimaa ja toisaalta yhteiskunnallisia ympäristötunteita? Mitä raatilaiset ajattelette aiheesta? Tunnetteko te ympäristösurua? Pekka Seppänen on perehtynyt "temutukseen", joka tarkoittaa sitä että suomalaiset ostavat postitse verkon kautta halpoja kiinalaisia tavaroita, joita voi ostaa tullivapaasti, jos summa on alle 150 euroa. Tämä ostotoiminta, esim. Temusta ja Sheinistä on lisääntynyt niin räjähdysmäisesti, että siitä on Suomessa syntynyt aikamoinen julkinen keskustelu. Halvan kiinalaistavaran tilaajat halutaan lailla kuriin, kansalaisaloitekin on tehty. Mistä on kysymys? Haitallisen turhuuden kitkemisestä vai onko tässä pohjimmiltaan kyse köyhien moraalin vartioimisesta ja köyhiä polkevasta vallankäytöstä? Vai onko kyse Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan tunnetusta pelosta, sinofobiasta? Vai kenties jostakin ihan muusta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Kaarina Hazard on lukenut Helsingin poliisilaitoksesta kertovan artikkelin verkkojulkaisusta uusijuttu.fi. Siinä kävi ilmi, että Helsingin poliisin linja on viime aikoina muuttunut rajusti. Siellä on uusi poliisipäällikkö, jonka myötä on kokonaan luovuttu ennalta estävästä yksiköstä, jossa palveli kymmeniä poliiseja. Muutoksen ydin on se, että luovutaan pehmeistä arvoista esim. sellaisesta toiminnasta, jossa poliisi jalkautuu kentälle ja saa tietää, millainen meno on huudeilla ja mikä nuorisoa vaivaa. Nyt kelkka on kääntynyt ja panostetaan rangaistuksiin. Uuden pomon mukaan rangaistukset toimivat hyvin, koska niillä on pelotevaikutus. Kaarina kysyy keskustelijoilta, kumpi on tärkeämpää, että porukka luottaa poliisiin vai pelkää poliisia. Tämä kysymys taitaa päteä laajemminkin aikaamme, kun keskinäiselle luottamukselle rakentuvaa maailmanjärjestystä tahdotaan kovalla kiireellä taannuttaa voimaan eli pelotteluun perustuvaksi maailmanjärjestykseksi. Mika Pantzar nostaa aiheeksi Maailman talousfoorumin kokouksen Davosissa ja siellä julkaistun riskiraportin. Mitä pitäisi ajatella, että raportin mukaan erityisesti yritysmaailman asiantuntijat korostavat polarisaatiota suurena riskinä tai että vain nuoret asiantuntijat nostavat riskiksi taloudellisen kasvun pysähtymisen. Pantzar ei näe Suomessa etujärjestöjen ja hallituksen toimissa poliittista painetta polarisaation vähentämiseen. Mitä ajattelette, onko Suomessa elinkeinoelämä niin tyhmää, että eivät tunnista tätä? Vai onko tämä vain Davosin ylevää puhetta, että olemme huolissaan polarisaatiosta? Ruben Stiller haluaa tietää, mitä raatilaiset ajattelevat Suomen geopoliittisesta tilanteesta ja asemasta tällä hetkellä. Ja eritoten Rubenia kiinnostaa, mitä kansalaiset tästä ajattelevat. Rubenin mukaan maailma on kaaoksessa ja olemme juuri saaneet turvallisen isän, Naton. Tämän turvallisen isän yksi johtohahmo on henkilö, joka on yhtä arvaamaton kuin juoppohullu isä. Onko menossa epävarmuuden aika, jonka vaikutusta kansalaisten mielipiteisiin emme pysty vielä hahmottamaan? Jotkut valmistautuvat ainakin puheiden tasolla kolmanteen maailmansotaan, kuten eduskunnan puhemies Halla-aho. Mihin te arvon raatilaiset valmistaudutte?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Kaarina Hazard. Juha Itkonen on tutkinut ensimmäistä kertaa julkistettua Sukupolvibarometria. Hän nostaa siitä tarkasteluun sukupolvien välisen hoivavastuun. Barometrissa oli seuraava väite: heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Väitteen kohdalla kansakunta jakaantuu siististi kahtia, 45% oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ja 46% eri mieltä. Yle uutisoi aiheesta otsikolla "Lähes puolet suomalaisista työntäisi aikuisille lapsille enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä". Juha huomioi, että tämä oli ensimmäinen kerta kun kyseinen tutkimus tehtiin ja meillä ei ole dataa, miten kyseiseen väitteeseen olisi aikaisemmin vastattu. Raatilaisille hän heittää kysymyksen, miten te tulkitsette tutkimustulosta, yllättääkö se teitä? Näettekö yhteiskunnallisessa ilmapiirissä suuren muutoksen suuntaan, hyvivointivaltion lupaus rikki ja vanhukset lastensa hoidettaviksi? Anu Koivunen kertoo hieman naurahtaen oman aiheensa. Se on radioon hyvin sopiva – valokuvan analysointi. Tasavallan presidentti Alexander Stubb jakoi some-tileillään sunnuntai-iltana kuvan, jossa hänen lisäkseen olivat Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin sekä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre illastamassa Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin kotona. Kuvassa vieraat ovat ruokapöydän äärellä, ruoka on konstailematonta, eikä kattauskaan ole ihan viimeisen päälle. Tätä kuvaa on jaettu somessa paljon ja se on saanut runsaasti kommentteja. Anu tiedustelee, minkälaisia ajatuksia kuva raatilaisissa herättää? Kaarina Hazardin aihe liittyy läheisesti Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin ensi päiviin presidenttinä. - Olemme saaneet seurata Yhdysvaltojen tech-jätkien touhuja ja siihen nivoutunutta "äijäuhoilua", joka minun silmissäni näyttää todella lapselliselta ja poikamaiselta. Muistan vielä ajan, jolloin vasemmistossa oli vihaisia miehiä. Miksi ihmeessä ne nykyään ovat äärioikeistossa? Ehkä tämä kuitenkaan ei ole puoluekysymys eikä liity puoluepolitiikkaan ollenkaan, vaan lapsellinen miehekkyys on syrjäyttänyt aikuisen miehekkyyden. Miten kiusaava, uhoava ja pullisteleva keskenkasvuinen poika on tullut meidän mieheksemme ja miten asiantilan voisi muuttaa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Ruben Stiller. Taru Tujunen on pannut merkille, että meillä on parhaillaan käynnissä ennennäkemätön teknologian ja politiikan liitto. Suurista amerikkalaisista teknologiajäteistä on tullut merkittäviä poliittisia vallankäyttäjiä. Ei ollut Nokian kulta-aikana tällaista! Amazonin, Metan ja X:n kaltaisista yrityksistä on tullut poliittisia toimijoita. Nämä yhtiöt muokkaavat ja päättävät siitä, mistä me kommunikoimme, mistä saamme tietoa ja sitä kautta ne ohjaavat myös miten ajattelemme. Tekoälyn kehitys on ulkopoliittinen kysymys, kiinalaiset ja amerikkalaiset eivät mittaa toisiaan enää ainoastaan sotilaallisella voimalla, vaan sillä kummalla on isommat teknologia-jäbät rosterissa mukana. Miksi mielestänne näin on tapahtunut? Mitä perinteisen poliittisen vallan ja teknologisen vallan yhdistämisestä voi mielestänne seurata? Mitä näet uhkana tai mahdollisuutena? Mika Pantzar haluaa raatilaisten pohtivan tekoälyn käyttöä profiloinnissa. Mika kertoo Euroopan unionin ja myös Suomen lainsäädännön rajoittavan nykyään aika vahvasti profilointia tekoälyllä tai algoritmeillä. Niillä ei saa profiloida ihmisiä erilaisiin ryhmiin. Mikaa ärsyttää sosiaalisen median tapa luokitella ihmisiä, esim. että olet persu, fasisti tai fillari-kommunisti. Ikään kuin sovitettaisiin ihmisen kokonaisuus johonkin stereotyyppiseen yhteen kuvaan, siinä häviää ihmisen moninaisuus. Vaivaako teitä ihmisten luokittelu kapeisiin kategorioihin? Voisimmeko vaatia samaa ihmisiltä kuin tekoälyltä, että ei ryhdytä liian pitkälle vietyyn profilointiin? Ruben Stiller ihmettelee Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin ensimmäisen virkapäivän päätöksiä, mm. Meksikonlahti on nyt Amerikanlahti ja tammikuun 6. päivän valtaajat kaikkiaan 1500 henkilöä armahdettiin. Mitä ajattelette Trumpin ensimmäisistä päätöksistä ja millainen historiallinen murros on menossa? Onko kyseessä amerikkalaisen unelman viimeinen vaihe – spektaakkelien sirkus?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Juha Itkonen on seurannut hämmästyneenä kahden perussuomalaisen kansanedustajan edesottamuksia. Ensin oli Timo Vornanen ja nyt Tomi Immonen. Vornanen ammuskeli katuun yökerhon edessä viime huhtikuussa ja Immonen käännytettiin poliisivoimin Bangkokin lennolta viime lauantaina. Immonen pyrki koneeseen 1,5 promillen humalassa ja katsoi itse olevansa lentokunnossa. Kansanedustaja Timolla ja Tomilla on yllättävän samankaltaiset profiilit, molemmat ovat viisikymppisiä, ensimmäisen kauden kansanedustajia maakunnista. Timo Vornanen on virkavapaalla oleva poliisi ja Tomi Immonen puolestaan entinen ammattiupseeri - kurin ja järjestyksen miehiä sekä turvallisuutemme takaajia. Vähentääkö tällainen käytös poliisilta ja upseerimieheltä luottamustanne lailliseen esivaltaan? Pekka Seppänen on pistänyt merkille, että kunta- ja aluevaalit ovat jo kolmen kuukauden kuluttua, mutta hän ei ole havainnut minkäänlaista vaalihuumaa tai innostusta vaaleista, päinvastoin. Pekka on huomannut, että netissä puolueet yhä houkuttelevat ehdokkaita pyytämällä, ilmoittaudu ehdokkaaksi! Kaiken lisäksi puolueet vielä kutsuvat avuksi kansalaisia, että ehdottaisivat netissä mahdollisia ehdokkaita vaaleihin. Nyt kun on toista kuukautta aikaa kunta- ja aluevaaleihin ehdokkaita asettaa, niin kiinnostus vaaleihin vaikuttaa hyvin epätoivoiselta. Nämä kaksi vaalia yhdistettiin samaksi päiväksi, jotta äänestysprosentti ei vajoaisi nollan alapuolelle. Pekasta homma näyttää nyt ihan pannukakulta. Hän ehdottaa luovaa ja yksinkertaista ratkaisua, säädetään äänestämispakko! Suomalaisten tulisi äänestää rangaistuksen uhalla. Mitä mieltä olette äänestyspakosta? Somejätit ovat luopumassa faktantarkistuksesta. Maija Vilkkumaa on miettinyt, voiko tämä uusi vaihe somessa lopulta johtaa johonkin hyvään? Somessa on aina ollut disinformaatiota, joka aiheuttaa myllerryksiä. Kun faktantarkistus loppuu on kaikille ilmiselvää, että mihinkään mitä somesta näkee, ei enää voi luottaa. Näettekö mahdollisena, että some saattaa muuttua tulevaisuudessa tarina-aitaksi, urbaanilegendojen tyyssijaksi, jota ihmiset kuluttavat viihdetarkoituksessa? Faktatietoa haetaan muualta, vaikkapa hitaan journalismin palveluista. Voiko tällainen muutos olla alkusysäys sille, että tulee uusi maailmanjärjestys?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Pekka Seppänen. Kaarina Hazard on lukenut Ilta-Sanomista Taloustutkimuksen tekemän kyselyn tulokset suomalaisten huolenaiheista, jotka ovat sitten edellisen kyselyn (2,5 vuotta aiemmin) muuttuneet merkittävästi. Valtavasti on noussut kansalaisten huoli eriarvoistumisen ja tuloerojen kasvun suhteen. Kaarinan mielestä suomalaiset seuraavat sisäpolitiikkaa hyvin ja tarkasti. Hänestä kyselyn tulokset myös heijastelevat aika lailla hallituksen tekemiä päätöksiä, niiden seurauksia ja niistä syntyvää huolta. Kaarina esittää raatilaisille kysymyksen, mitä ajattelette huolenaiheista ja muutoksista niissä? Seuraako oma sisäinen kansalaispulssinne suomalaista trendiä vai oletteko yhtä mieltä valtiovarainministerimme kanssa, jonka mukaan suomalaiset ovat väärin huolissaan? Maanantaina 6.1. vahvistettiin USA:n presidentinvaalien tulos. Hilkka Olkinuora haluaa tietää, kenet me itse asiassa olemme saaneet sinne presidentiksi? Saimmeko tupla Trumpin? Castorin ja Polluxin vai Romuluksen ja Remuksen? Onko Elon Musk varjopresidentti, perskärpänen vai Rasputin? Onko hän uhka demokratialle ja jopa ihmishengille? Hilkka tiedustelee keskustelijoilta kahta asiaa. Mikä mies Trump on ja miten Trump-ilmiö on mahdollinen? Amerikkaan on syntymässä plutokratia eli rikkaiden harvainvalta, jossa rikkaat häpeämättä käyttävät rikkauttaan esim. ostavat valtaa. Onko plutokratian pelko aiheeton? Nato-maita on uhattu sotilasvoimien käytöllä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole sulkenut pois sotavoiman käyttöä, jotta Grönlanti saataisiin Yhdysvaltain hallintaan. Pekka Seppäsen mielestä nyt näyttää siltä, että olemme maailmassa jossa Natoon hyökätään jopa Naton sisältä. Onko Suomen Nato-jäsenyys edelleen pelkkä oikotie onneen, vai sotkeudutaanko yhä todennäköisemmin aina vain mutaisempiin velleihin? Olemmeko velvoitettuja puolustamaan Tanskaa, johon Grölanti kuuluu ja olemaan tärkeimmän liittolaisemme vihollinen tässä kiistassa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Joulu on antamisen ja saamisen juhlaa ja näin se on myös eduskunnassa. Petja Kopperoinen on valinnut aiheekseen eduskunnan perinteikkäät joulurahat. Valtionvarainministeri Purra ehdotti, jos tänä jouluna ei olisi rahoja jaettu, vaan niillä rahoilla olisi paikattu valtion budjettia, mutta silti rahat jaettiin. Oliko oikein että rahaa jaettiin yhteensä 50 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan kaikkien pitää osallistua leikkauksiin ja kantaa kortensa kekoon? Viime viikolla äänestettiin Lucia-neito ja heti sen jälkeen pahantahtoiset kiusaajat alkoivat mylvimään, että väärin äänestetty. Ystävälliset ihmiset vastasivat tähän lahjoittamalla rahaa Lucia perinnettä ylläpitävälle Folkhälsanille. Kaarina Hazard kysyy, miten tulkitsette kirkkonummelaisen Daniela Owusun valintaa Luciaksi ja sen herättämiä reaktioita, Folkhälsanin saamia tuhansia rasistisia viestejä ja nyt ennätyksellistä keräystuottoa? Anu Koivunen on kiinnittänyt huomiota loppuvuonna julkaistaviin vuoden paras listauksiin. Listauksia löytyy kirjoista, elokuvista, levyistä, kosmetiikasta, oluista ja vaikka mistä. Nykyisin digitaalinen kulttuuri tarjoaa myös erilaisia algoritmisia peilikuvia: Spotifyn Wrapped tuli ensin, nyt niin Yle kuin esimerkiksi Kesko, Goodreads ja urheilu- ja hyvinvointitrackerit tarjoavat kuluttajalleen "kääreen" - mitä kuuntelit, katselit, luit, kulutit, söit. Paljonko kävelit ja nukuit ja miten palauduit. Oletteko tällaisen digitaalisen seurannan ja raportoinnin piirissä? Tutkitteko peilikuvianne ja jos, niin vastaavatko omakuvianne? Millaisia ajatuksia ne herättävät? Hyvää joulua kuuntelijoille! Radio Suomen Pyöreän pöydän suora lähetys kuullaan taas keskiviikkona 8.1.2025 kello 17.30.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Taru Tujunen ja Ruben Stiller. Hilkka Olkinuora palaa aiheessaan viime vikkoiseen Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon. Minkälainen identiteettikysymys on saada kutsu juhliin? Onko Linnan juhlien arvostus ikäkausikysymys? Mitä linnan kutsuihin pääseminen, joutuminen, niihin tuleminen ja sieltä poisjääminen kertoo? Taru Tujunen puhuu sosiaalisen median käytön ikärajoista. Australiassa päätettiin kieltää some alle 16-vuotiailta. Norjassa pohditaan samaa, eikä ajatus ole Suomessakaan vieras. Somen haitoista lapsille ja nuorille on kiistattomia näyttöjä. Mutta samalla mm. useat tutkijat ovat vastustaneet somen ikärajojen nostoa. Sosiaalisen median haitat perustuvat nimenomaan sen liiketoimintamalliin, johon on ikäänkuin sisäänajettu sen synnyttävän riippuvuutta. Miksi yhteiskunta ratkaisee ongelmaa rajaamalla yksinomaan yksilön oikeuksia? Miksi valtiot epäröivät säännellä someyhtiöitä yhtä tiukasti kuin muitakin riippuvuutta aiheuttavia ja erityisesti lapsia vahingoittavia toimialoja (tupakka, alkoholi, uhkapelit)? Ruben Stiller ihmettelee, onko vasemmistoaktivismissa tietynlaisia muoti-ilmiöitä ja kaksoisstandardeja? Rubenin mielestä näyttää, että israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti herättää vasemmistoaktivisteisssa voimakkaita tunteita, mutta arabimaissa tapahtuvat väkivaltaisuudet eivät ole herättäneet yhtä voimakkaita tunteita. Ruben kysyy raatilaisilta, onko vasemmistoaktivismissa kaksoisstandardeja esim. suhteessa Lähi-Itään? Jos on, mistä ne mahtavat johtua?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Petja Kopperoinen ja Mika Pantzar. Ylentäkäämme mielemme ja ajatelkaamme kansakuntaa, kehottaa Anu Koivunen tulevan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Meillä on paljon rituaaleja, jotka liittyvät itsenäisyyden juhlintaan. Linnan juhlien lisäksi pidetään paraateja, puheita ja mielenosoituksiakin, joissa kamppaillaan kansakunnan kertomuksesta. Mikä on Suomen kertomus, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne menemme? Millainen kansakuntakertomus elähdyttää teitä? Petja Kopperoinen nostaa keskusteluun uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi viime viikolla. Suositukset synnyttivät leikkeleraivoksi kutsutun kohun mediassa ja varsinkin somessa. Uudet suositukset kehottavat käyttämään prosessoitua punaista lihaa mahdollisimman vähän - ja ylipäätään punaistakin lihaa enintään 350 grammaa viikossa. Miksi lihankulutuksesta on tullut pyhään verrattava asia suomalaisessa yhteiskunnassa? Mikä siinä on, ettei suomalaisten suureen lihankulutukseen saa puuttua? Mika Pantzar kertoo amerikkalaisten suuryritysten rekrytointien yhteydessä esiintyvästä ongelmasta. Työnhakijat lähettävät hirveän hyviä kuvauksia omasta osaamisestaan, tiedoista ja taidoista. Nämä työhakemukset ovat tekoälyn tuottamia. Jos tekoäly pystyy tuottamaan ei autenttista kuvausta ihmisten osaamisesta, mistä kaikesta muusta se pystyykään tekemään keinotekoista? Tulevaisuudessa kun kaikkea on tekoälyllä helppo tehdä, niin esim. vaivannäöstä voi tulla arvokas asia. Käsin kirjoitettu, omin sanoin tehty, itse piirretty - kaikki tällainen on arvokasta. Yleensä trendeille ja hypetyksille syntyy vastavoimia. Mika kysyy ritareilta, onko mahdollista, että tekoälylle syntyisi vastavoima?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Kaarina Hazard ja Anu Koivunen. Pekka Seppänen on tutustunut vastikään julkaistuun Tiedebarometriin. Sen mukaan 86 % suomalaisista luottaa tieteeseen ja tutkimukseen. Kun kysytään tarkemmin vain 75 % suomalaisista uskoo evoluutioon, vaikka tiede ja tutkimus sen melko aukottomasti on todistanut. Barometri kertoo myös, että suomalaisista 27 % uskoo homeopatian olevan tehokas tapa hoitaa sairauksia, vaikka lääketiede väittää toisin. Pekkaa nämä barometrin tulokset hämmentävät, suomalaisten usko tieteeseen ja tutkimukseen on voimakasta, mutta yksityiskohtia kysyttäessä usko ei olekaan enää niin vankkaa. Raatilaisilta, "kaikkien alojen erityisasiantuntijoilta" Pekka kysyy, mistä tämä kertoo. Kaarina Hazard kertoo viime viikonlopun hyvin synkronisoidusta uutisesta, jossa Ulkopoliittisen instituutin uusi johtaja, puolustusvoimat ja pääministeri ilmoittivat melkeinpä yhtä aikaa, että nyt alamme Suomessa keskustelemaan jalkaväkimiinoista. Kaarinan mielestä viestimet alkoivat heti tehdä työtään, aivan kuin olisimme sotatilassa ja media olisi valjastettu propagandan tarpeisiin. - Media oli täynnä erilaisia spekulaatioita. Myös ministeritasolla vakuutettiin, että jos Suomessa olisi taas jalkaväkimiinoja, niin siviilejä ne eivät voisi vahingoittaa. Nämä suomalaiset miinat olisivat sillä tavalla "isänmaallisia erillismiinoja", että ne räjähtäisivät vain ei suomalaisen jalan alla. Mihin katosi Nato jäsenyyden tuoma turvallisuuden tunne, kun tällä hetkellä erillispuolustamme ja jalkaväkimiinoitamme itärajaa kuin olisimme maailmassa aivan yksin? Anu Koivunen muistuttaa, että tänään jaetaan vuoden 2024 Finlandia-palkinnot. Tänä vuonna kaunokirjallisuuden palkinnon valitsee näyttelijä Alma Pöysti, tietokirjallisuuden kansanedustaja Pekka Haavisto ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnon toimittaja Maria Veitola. Suomessa on käytössä diktaattori-malli, jossa yksi henkilö valitsee palkinnon saajan esiraadin valitsemien teosten pohjalta. Onko Suomen diktaattori-malli hyvä ja pragmaattinen ratkaisu palkitsemisen problematiikkaan vai pitäisikö sitä muuttaa?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Maija Vilkkumaa ja Pekka Seppänen. Ukrainan sotaa oli tiistaina (19.11.2024) sodittu tuhat päivää. Anu Koivunen nostaa keskusteluun yhden keskeisen Ukrainan sodan kommentaattorin, Ilmari Käihkön ansiokkaan Ylen verkkokolumnin. Se oli otsikoitu "On aika tehdä kriittinen välitilinpäätös Ukrainan sodan julkisesta keskustelusta". Anun mielestä mediassa on ollut intensiivistä sodan seurantaa, mutta nyt kun on sodittu jo tuhat päivää, seuranta on laimentunut ja liukunut julkisuudesta jo vähän takavasemmalle. Anun näkemyksen mukaan sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkön ehdottama Ukrainan sodan julkisen keskustelun läpivalaisu olisi nyt tarpeen. Anu tiedustelee raatilaisilta, seuraatteko Ukraina-uutisointia? Jos seuraatte, niin millaisin ajatuksin? Oletteko jääneet Käihkön lailla kaipaamaan historioitsijoita keskusteluun? Maija Vilkkumaa äimistelee presidentti Trumpin kabinetin outoa kokoonpanoa. Trump on ehdottanut oikeusministeriksi Matt Gaetzia, jota epäillään seksin ostamisesta alaikäiseltä. Puolustusministeriksi on esitetty Pete Hegsethiä, joka on myöntänyt maksaneensa hyssyttelyrahaa seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle naiselle. Ja maailman rikkain mies, Elon Musk on valittu johtamaan tehokkaan hallinnon toimielintä. Mitä ajattelette näistä Trumpin kabinetin nimityksistä? Onko sillä mitään väliä keitä kabinetissa on? Kuinka paljon pelkäätte demokratian puolesta? Pekka Seppänen on lukenut Aamulehdestä artikkelin, jossa puhuttiin sukupuolineutraalista asepalveluksesta. Se tarkoittaa, että tulevina vuosina myös naiset miesten lisäksi joutuisivat suorittamaan pakollisen varusmiespalveluksen. Artikkelista paljastui myös se, että jo viisi eduskuntapuoluetta (kokoomus, rkp, sdp, vasemmistoliitto ja vihreät) kannattaa sukupuolineutraalia asepalvelusta eli "naiset aseisiin" -kantaa. Mitä mieltä olette naisten asepalvelusta? Olisiko se hieno askel tasa-arvon tiellä, vai kammottava askel militarismin tiellä? Kannatatteko vai ettekö kannata ja miksi?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Kaarina Hazard ja Taru Tujunen sekä vierailulla käyvä näyttelijä Mitra Matouf. Kaarina Hazardin aihe kumpuaa viime viikkoisesta Händel-episodista. Kohu nousi kun kirkkonummelainen koulu perui barokkimusiikin konsertin, sillä tapahtuma sisälsi uskonnollisia viitteitä, eikä koulu ehtinyt tiedottaa sisällöstä huoltajia. Kyseessä oli klassinen Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio. Kaarina haluaa kuulla keskustelijoiden mielipiteen koulujen uskonnonopetuksesta. Pitäisikö uskontoa tai uskontoja opettaa enemmän vai vähemmän, tai ei ollenkaan? Taru Tujunen pohtii yhteiskunnan määrittämiä ikärajoja. Mitä ajattelette siitä, että valtio määrittelee meille joukon erilaisia ikärajoja ja arvioi meidän puolesta, onko yksilö valmis tekemään joitakin asioita, kuten ajamaan autoa tai äänestämään? Onko valtion tehtävä ottaa kantaa, minkä ikäisenä ihminen "saa pilata elämänsä", esimerkiksi 18-vuotiaana vaikkapa tekemällä seksuaalista toimintaa kaupallisesti? Mitä ajattelette ikärajoista? Ovatko ne tällä hetkellä oikein määriteltyjä? Vai onko teknologinen murros tuonut mukanaan tarpeen arvioida, minkä ikäisenä saa tehdä mitäkin? Mitra Matouf kysyy raatilaisilta, seuraako kulttuuri aikaansa vai ei? Suomi on monikulttuuristunut, mutta se mikä näkyy katukuvassa ja liike-elämässä ei vielä samalla tavalla näy teatterilavoilla tai leffoissa. Yritysmaailma joutuu raportoimaan, mittaamaan, kertomaan ja kehittämään mm. monimuotoisuutta ja tasavertaisuutta. Onko liike-elämä pidemmällä kuin kulttuurielämä vastuullisuus teeman ja erityisesti siihen sisältyvän monimuotoisuuden toteuttamisessa käytännössä? Jos on, niin miksi?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Maija Vilkkumaa ja Mika Pantzar. Taru Tujunen nostaa keskusteluun juuri päättyneet Yhdysvaltain presidentinvaalit. Näyttää vähän siltä, että jälleen kerran eurooppalaiset tulivat yllätetyiksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista. Sosiaalisen median päivityksissä on ihmetelty järkyttyneinä, miten näin pääsi käymään, että Donald Trump valittiin presidentiksi. Taru haluaa tietää, olivatko raatilaiset yllättyneitä tuloksesta. Mikä yllätti eniten? Miksi meidän on niin vaikea ymmärtää yhdysvaltalaisia äänestäjiä? Maija Vilkkumaa palaa muistoissa 90-luvulle, jolloin hän kiersi tyttöbändin kanssa Suomea. Silloin ei ollut niin "hähmäistä" naisvihamielistä ilmapiiriä kuin on nyt. - Olemme menneet yllättävän nopeasti asenteissa taaksepäin. Trump käytti varsinkin vaalitaistelun loppuvaiheessa sukupuolten sota argumenttia. Hän innosti alle kolmekymppisiä nuoria miehiä äänestämään, heitä jotka eivät yleensä äänestä. Internetissä miesaktivistit vaativat; naiset keittiöön, yhteiskunnan pitää olla sellainen, että naisella ei ole siellä mitään valtaa, vaan he hoitavat kotia. Näen tämän hillittömänä sukupuolten välisenä sodanjulistuksena. Mitä mieltä olette, onko tässä sotatila, jota amerikkalaiset naiset eivät ole huomanneet? Mika Pantzar tunnustaa, että hänen aiheensa on hyvin henkilökohtainen ja liittyy taloustieteilijöiden rooliin suomalaisessa keskustelussa. Mika oli lukenut Kauppalehdestä entisen pääministerimme Esko Ahon kommentin. Aho toteaa, että Mika Malirannan Pinnan alta -kirja on tuonut keskusteluun piirteitä, joita voi luonnehtia ”vaaralliseksi”. Pantzarin mukaan tuottavuustutkija Malirannalla on kirjassaan optimistinen käsitys siitä, että meillä syntyy paljon pieniä yrityksiä, jotka ovat pian suuria yrityksiä. Tällä tavalla tulevat korjattua tuottavuuden ja taloudellisen kasvun ongelmamme. Esko Aho totesi Kauppalehden artikkelissa, että kirja on tuonut keskusteluun vaarallisia piirteitä. Mika Pantzar kysyy, pitäisikö kokeneiden tutkijoiden olla hiljaa, jos heidän huolellisesti tehdyt tutkimukset ovat konsensuksen kannalta vaarallisia.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Hilkka Olkinuora ja Kaarina Hazard. Pekka Seppänen oli lukenut Helsingin Sanomista uutisen, jonka mukaan keskustanuoria ei olekaan niin paljon, kuin keskustapuolue luuli heitä olevan. Asia tuli ilmi kun opetusministeriöön oli lähetetty avustuspyyntö, jossa väitettiin keskustanuoria olevan enemmän kuin heitä todellisuudessa on. Jäsenmäärä on yksi ministeriön myöntämien valtionavustusten suuruuteen vaikuttavista tekijöistä. Pekka muistutti, että muidenkin poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen jäsenmäärä on romahtanut. Mistä johtuu nuorison vähentynyt kiinnostus jäsenyyteen ja mihin tämä johtaa? Keskittyykö puoluevalta harvainvallaksi muutaman aktiivisimman puoluejyrän käsiin? Onko demokratia maassamme uhattuna? Vai jättääkö tämä tilaa aivan uusille puolueille tai peräti uudenlaisille aktivismin kanaville? Hilkka Olkinuora esitti kysymyksen, onko virkamiesluokasta, tavallisista keskiluokan ihmisistä tullut uusi populistinen paarialuokka, jota voi "amputoida" ja "mätkiä" miten halutaan. Mihin seurauksiin julkisen hallinnon sokea leikkaaminen johtaa? Kaarina Hazardin aihe sopi hyvin pyhäinpäivä viikolle, hän puhui kuolemanjälkeisestä viestinnästä. Afterlife niminen uusi suomalainen startup-yritys oli aloittanut toimintansa. Se tarjoaa palvelua, jolla voit lähettää viestejä läheisillesi kuoleman jälkeen. Yritys lähettää, etukäteen suunnittelemasi viestit jälkeenjääville. Viestit voivat olla ääni-, video-, kirje- tai korttitervehdyksiä. Ne voidaan ajastaa lähetettäviksi esim. syntymäpäivinä. Kaarina oli miettinyt myös yrityksen toiminnan kehitystä tulevaisuudessa. - Kun tekoäly vielä vähän jalostuu, niin voin jutella vainajan kanssa loppuelämäni ajan ja kysellä häneltä neuvoja. Tekoälyllä saadaan vainajan vastaukset tuntumaan, kuin ne tulisivat hänen suustaan. Mitä te raatilaiset ajattelette kaikesta tästä kehityksestä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vakioritarit Maija Vilkkumaa ja Ruben Stiller sekä vierailulla käyvä pastori Petja Kopperoinen. Maija Vilkkumaan aiheena on suomen kieli ja sen tulevaisuus. Maijan somessa on kiertänyt ahkerasti vanhan luokkakaverinsa Janne Saarikiven HS:n essee "Eliitin englanti on köykäinen kielitaito". Siinä pohditaan mm. maahanmuuttaja koululaisten suomen kielen oppimista. Usein sanotaan, että he ovat kielitaidottomia, vaikka osaavat monesti ainakin jonkinlaista suomea. Saarikiven mukaan samaan aikaan meillä on suuri määrä huippuosaajia, joita ylistetään ja paapotaan, vaikka he eivät puhu ollenkaan suomea, eivätkä aio sitä opiskellakaan. Maija kysyy raatilaisilta, onko meillä sadan vuoden kuluttua taiteessa käytettävää suomen kieltä. Uskotteko suomen kielen pysyvän hengissä itsestään vai pitäisikö tehdä jotain, jotta se pysyisi elinvoimaisena? Ruben Stiller esittää huolensa entisen Suomen Washingtonin-suurlähettilään Mikko Hautalan uuden kirjan sodalla pelottelulla. Hautalan kirja on nimeltään "Sotaa ja rauhaa: Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella". Kirjassa Hautala varoittaa, että Suomen tulisi yksiselitteisesti olla varautunut täysimittaiseen ja pitkään sotaan. Eikä vain varautunut, vaan monilta osin jopa suoranaisesti olla valmis. Ruben ihmettelee, mihin tällä sodalla pelottelulla pyritään. Pelotellaan kaikki suomalaiset puolikuoliaaksi, varsinkin nuorempi ikäluokka. Sehän on selvää, että Puolustusvoimat aina varautuvat sotaan, mutta miksi siitä pitää pelotella? Petja Kopperoinen tuo raatilaisten pohdittavaksi tunnetaidot. Peruskoulun opetussuunnitelmaan tunnetaidot lisättiin tasan kymmenen vuotta sitten. Tunnetaitojen opetuksen järjestäminen on kuntien päätettävissä, eli kunnittain erot ovat merkittäviä. Onko tässä nähtävissä, että pian tunnetaidot ovat tiettyjen alueiden erityisosaamista? Ja kuuluuko tunnetaitojen opetus lopulta kouluun vai kotiin? Asiantuntijat ovat kuuluttaneet, että myös vanhempien pitäisi opetella tunnetaitoja. Pitäisikö aikuisille järjestää hyvinvointitutoreita, joita esim. Kouvolassa on järjestetty oppilaille. Vai pitäisikö kansalaisopistoissa opettaa tunnetaitoja aikuisille?

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä ekonomisti Heikki Pursiainen sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Mika Panzar. Heikki Pursiainen kertoo liberaalin porvarin dilemmasta. Kirsi Pihasta on tullut liberaalin porvarin tuskan ammattimainen kanavoija. Piha on Apu lehden haastattelussa ja HS:n esseessä kertonut, miksi hän lähti kokoomuksesta ja miksi ei halua osallistua nykyisen hallituksen toimintaan. Hallituksen rasistinen sekoilu ja muu toiminnan epämiellyttävyys kouraisee Pursiaista syvältä. - Täytyykö meikäläisten liberaali porvarien tehdä "Pihat" ja erota kokoomuksesta. Ja jos täytyy, mihin tässä pitää mennä? Kaarina Hazardin mielestä viestimet ja poliitikot toimivat yhteisillä edellismaailman asetuksilla, eivätkä ne siksi pysty käsittelemään esim. kiihtyvää ilmastokatastrofia. Siitä siirretään katse sivuun, samalla tavalla kuin ennen Neuvostoliitosta. - Todellisuudessa on tabun luonnetta, mihin poliitikot ja media eivät halua tarttua. Tämä tuottaa realismirailon kansalaisten ja instituutioiden välille. Oletteko te huomanneet tällaista millään alueella ja mihin realismirailo ihmisten ja instituutioiden välillä johtaa? Mika Panzarin aihe kumpuaa historiasta. Suomi on ollut satoja vuosia eri imperiumien periferia. Ensin oli Ruotsi ja Venäjä, itsenäistymisen jälkeen ennen toista maailmansotaa löydettiin identifiointikohteita Saksasta ja Yhdysvalloista. Taloustieteilijänä Panzaria kiusaa, että otamme aina jonkun maan, josta täysin irrallaan kontekstista pitäisi ottaa mallia. - Joskus se maa oli Uusi-Seelanti ja välillä taas Itävalta. Nythän meillä on aikamoinen kriisi taloudessa, kun pari vuotta sitten vielä ajattelimme, että Saksa on menestystarina ja meidän pitää pystyä tekemään kuin saksalaiset. Nyt Saksa on romahtanut ja autoteollisuus on vaikeuksissa. Mistä meidän tulisi etsiä mallia nyt? Vai olisiko paikallaan keksiä oma identiteetti?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Hilkka Olkinuora. Helsingissä kohistaan, koska Suomalainen klubi ei muuttanut sääntöjään niin, että jäseniksi kelpaisivat muutkin kuin miehet. Pekka Seppäsen mielestä kohina on ollut aika yksimielistä, klubilaiset ovat tyhmiä ja ajastaan jäljessä. Pekka ihmettelee, mitä se muille kuuluu, keitä Suomalaisen klubin jäseninä on. Eikö riitä, että yhdistys noudattaa lakeja ja omia, Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymiä sääntöjään? Jos miehet haluavat pitää keskenään yhdistystä niin pitäkööt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio päätti, että Suomi jää Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo ja inklusiivisuusliittoutuman ulkopuolelle. Ruben Stillerin mielestä Taviolle on uhka se, jos Ukrainan jälleenrakentamisessa jollain tavalla otettaisiin huomioon myös homot ja tasa-arvo. Ruben tiedustelee, mitä mieltä keskustelijat ovat tästä sopasta, johon on joutunut sekaantumaan myös tasavallan presidentti Alexander Stubb. Mitä peliä tässä pelataan? Onko ministeri Ville Tavio Venäjän arvoyhteisön kannalla?  Maailmaa näyttävät johtavan tällä hetkellä pahat ja usein mieleltään epävakaat miehet. Hilkka Olkinuora kysyy, missä on eettis-poliittinen johtajuus. Me tiedämme missä ovat aikamme Stalin, Hitler ja Mao. Mutta missä ovat aikamme Martin Luther King, Mandela ja Gandhi? Missä ovat ihmiset, jotka yhdistävät aatteen ja toiminnan? Mikä ja kuka voisi korvata nämä moraalin ja etiikan majakat, vai tarvirtaanko niitä enää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Suomen hallitusta syytetään usein siitä, että se ei saa mitään aikaan. Pekka Seppäsen mielestä väite on virheellinen, koska päivittäistavarakauppoihin on saatu oikeaa viiniä miedommat "leikki viinit". Nyt hallitus selvittää oikeiden 15 % viinien pääsyä sinne mukaan, koska viinilasin jalka on jo oven välissä. HS:n kyselyssä 55% kannatti oikeiden viinien tuomista päivittäistavarakauppaan. Onko hallitus oikealla asialla, kun haluaa viinit maitokauppoihin ja mitä tästä seuraa? Juha Itkonen kertoo raatilaisille Uusi juttu -nimisestä, Suomeen mahdollisesti perustettavasta audiovetoisesta mediasta. Tiistaina 17.9. käynnistyi kampanja, jossa uuteen mediaan haetaan perustajajäseniksi kutsuttuja asiakkaita. Jos 5000 perustajajäsentä saadaan mukaan, media syntyy ja 20 toimittajaa palkataan. Hankkeen taustalla on tanskalainen mediafirma Zetland. Näyttävässä asiakashankinta vaiheessa on selvä viesti – suomalainen media on rikki ja se tarvitsee uutta alkua. Missä määrin jaatte Uuden jutun tekijöiden tilannekuvan? Tarvitseeko suomalainen media uutta alkua? Voiko joukkoviestintäväline syntyä näin, että tehdään media itselle? Kaarina Hazard on lukenut Ylen nettiartikkelin, jossa haastateltiin kansanedustaja Anna Kontulaa, joka on kirjoittanut kirjan ”Kadonneen järjen metsästys”. Haastattelussa Kontula puhuu, että olemme menneet tunteidemme kanssa aivan liian pitkälle. Politiikassakin on käynyt niin, että asioiden hoitamisen sijaan, yhä useammin poliitikot hoitavat ikään kuin äänestäjien tunteita. Kontulan mukaan poliitikkojen tunnepuhe tuottaa huonoja poliittisia päätöksiä, esimerkkinä ilmastokatastofi, jonka tuottamaa huolta pyritään hoitamaan, mutta ei sen syytä. Sen sijaan, että muuttaisimme asioita, maailmaa ja rakenteita, meitä yritetään saada vaan paremmalle mielelle. Kaarina tiedustelee ritareilta, onko tunteiden hoitaminen saanut politiikassa vallan ja tuottaako poliitikkojen tunnepuhe huonoja poliittisia päätöksiä.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Hilkka Olkinuora, Mika Panzar ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tarttuu ajankohtaiseen therian-ilmiöön, jossa lapsi pukeutuu eläimeksi esimerkiksi naamiolla ja hännällä varustettuna sekä liikkuu eläimen tavoin. Tällainen toiminta on aiheuttanut hämmennystä lasten vanhemmissa ja opettajissa, osa kouluista on myös kieltänyt therian-leikit. Netissä ilmiö on aiheuttanut yllättävän isoa raivoa. Mitä ajattelette therian-ilmiöstä? Pyöreän pöydän keskusteluissa ollaan harvoin oltu solidaarisia ja ymmärtäväisiä hallitukselle. Mika Panzar on päättänyt olla myötätuntoinen Purran ja Orpon hallitukselle. Mikä olisi panelistien ratkaisu, kun vuosi vuodelta valtion menot kasvavat enemmän kuin tulot. Millaisen vaihtoehtobudjetin te tarjoatte Suomen hallitukselle? Hilkka Olkinuora siteeraa keskustan kansanedustaja Annika Saarikon Instagram -päivitystä. Saarikko oli ottanut kaksi kuukautta vanhan Lauri poikansa mukaan töihin. Lauri puklasi ja kitisi. Rauhoittakseen kitinän poika piti imettää, ja sen jälkeen tuli kakka vaippaan. Saarikko kertoi nolostelleensa ja pahoitelleensa tilannetta ja vauvaa rinnalla ruokkiessa myös kainostelleensa tapahtumaa. Kotona hän ihmetteli, miksi hitossa reagoin noin, pikkuvauvat kuuluvat maailmaan ja tarvittaessa kokouksiin. Saarikon Instagram -päivityksestä innostunut Olkinuora kysyy raatilaisilta, mikä on äitiyden tila ja lapsen paikka tällä hetkellä Suomessa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Kaarina Hazard luonnehtii aihettaan kevyeksi, hauskaksi ja syksyyn sopivaksi. Kari Hotakainen on julkaissut "Helmi" nimisen romaanin, joka on Pirkka-kirja, jota myydään vain K-ryhmän kaupoissa. Tästä uudesta markkinointi-ideasta on tullut älämölöä. Eräs ruoveteläinen kahden miehen kirjakauppa ilmoitti, että he boikotoivat Hotakaista ja poistavat toistaiseksi valikoimastaan jo myynnissä olevat Hotakaisen aiemmat kirjat. Yksinoikeudella myymistä on paheksuttu monelta kantilta. Mitä arvon raatilaiset ajattelette asiasta? Onko oikein vai väärin, paheksutteko? Ruben Stiller tähyää aiheellaan jo tulevaan itsenäisyyspäivän juhlaan. Hän haluaa raatilaisten miettivän, minkälaista draamaa kansallisesta identiteetistä meille esitetään. Onko meillä tarvetta vanhan malliseen identiteettitarinaan, joka yhdistää meitä? Taru Tujusen puheenaihe kumpuaa Venezuelan presidentin päätöksestä aikaistaa joulu lokakuulle. Päätöksen takana ajatellaan olevan pyrkimys lepyytellä kansaa, jolla meni kesän vaalivilppi ns. tunteisiin. Mikä on mielestänne sellainen Suomen historiassa tehty/tekemättä jätetty (poliittinen) päätös, josta olette henkilökohtaisesti suuttuneet niin paljon, että vaaditte korvaukseksi joulun tai jonkin muun juhlapyhän aikaistamista? Minkä juhlapyhän valitsisitte ja miksi? 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Juha Itkonen ja Mika Panzar. Anu Koivunen ottaa käsittelyyn uhanalaisten raakkujen pelastustyöt Suomussalmen Hukkajoella. Tänään (28.8.) uutisoitiin, että Stora Enso epäilee toista sääntörikkomusta raakkupurolla Kainuussa ja hakkuut siellä on lopetettu. Anun mielestä nyt olisi aika perata suomalainen suojelupolitiikka. Mitä se oikeasti on kaiken kauniin puheen taustalla? Ketä tästä kaikesta pitäisi syyttää? Juha Itkosen aiheena on HSL:n "Ihan lipun laitonta" -kampanja, jolla pyritään nostamaan tietoisuutta siitä, että väärennetty lippu on rikos. HSL palkkasi nuorten tuntemia somevaikuttajia kampanjaan. Mukana ovat mm. parikymppiset somalitaustaiset vantaalaismiehet Ibrahim ”Iba” Manzan ja Abdirahman Keinaan, jotka tunnetaan yhdessä nimellä Molybros. Iba ja Keinaan olivat kampanjakuvissa liikennevälineissä ja niistä tuli kansalaisvalituksia, kampanja koettiin rasistiseksi. HSL nosti heti modernin kriisiviestinnän oppien mukaisesti käden pystyyn virheen merkiksi ja ilmoitti poistavansa mainokset. Molybrosin Manza ja Keinaan kommentoivat tätä Instagramissa: "Olemme syvästi pettyneitä ja turhautuneita siihen, että vähemmistöihin kuulumattomat henkilöt puhuvat meidän puolesta ja kertovat muille, mikä on rasismia." Tästä seurasi että HSL palautti mainokset vähän muokattuina. Mitä ajatuksia tapahtumien kulku herättää raatilaisissa? Mika Panzar haluaa puhua kännykkälaista. Syksyllä on todennäköisesti tulossa eduskunnan käsittelyyn laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kiellon kouluissa. Pitääkö eliitin puuttua kaikkien uusien hyödykkeiden tuloon lainsäädännöllä ja ovatko lapset vain "tahdottomia idiootteja", joita ei tarvitse lainkaan kuunnella? Mikä on opettajan rooli ja mitä sanovat tutkimukset? Mitä kaikkea lailla pitäisi lapsilta kieltää?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Maija Vilkkumaa tiedusteleee raatilaisten mielipiteitä marjakriisiin, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Suomeen on tuotu thaimaalaisia marjanpoimijoita keräämään marjoja myytäväksi. On ilmennyt ongelmia riittämättömistä majoitusolosuhteista, ruoka on ollut ala-arvoista ja poimijoilla on teetetty valtavan pitkiä työpäiviä. Miksi Suomen viranomaiset eivät pysty suojelemaan tänne tuotuja poimijoita? Miksi suomalaisen marjayrittäjän konkurssi on pahempi kuin thaimaalaisen työntekijän käyttäminen orjatyönä? Pekka Seppänen nostaa pöydälle iloisemman aiheen, syntymäpäivien vieton. Pääministeri Petteri Orpo jätti menemättä eurooppalaiseen kokoukseen Britanniaan. Hän lähetti "pojan" eli presidentti Alexander Stubbin sinne edustamaan Petteri Orpoa, ja samalla myös Ruotsin pääministeriä. Tästä syntyi kohu, miksi Orpo ei mennyt Britanniaan? Hän ei mennyt, koska vietti silloin puolison 50-vuotissyntymäpäivää. Syyllistyikö Petteri Orpo jonkinlaiseen poliittiseen tai moraaliseen virheeseen? Tekikö hän oikein vai väärin? Politiikan penkkiurheilija Taru Tujusen puheenvuoro liittyy Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjointiin. ”Amerikka. Toivo on tekemässä paluuta!” sanoi Michelle Obama puheessaan demokraattien puoluekokouksessa Chicagossa, jossa Kamala Harris nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi. Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz puolestaan sanoi jokusen viikko sitten Trumpista ja hänen varapresidenttiehdokkaastaan ”these guys are just weard” eli "nämä tyypit on vain outoja". Nämä vaalikampanjoiden lauseet innoittivat Tujusen pohtimaan poliittista keskustelutapaa, jota on viimeiset 15 vuotta leimannut repivyys ja polarisaatio. - Minusta tuntuu, että demokraattien tapa suhtautua presidentinvaaliin on erilaista. Uskotteko että politiikan keskustelussa on tapahtumassa muutos? Olemmeko astumassa aikaan, jossa syrjään olisi siirtymässä repivä keskustelu, jossa mitä tiukemmin ja tylymmin sanoo, niin sitä enemmän saa hurraata? Vai onko kysymys ainoastaan siitä, että Kamala Harris on löytänyt tavan olla immuuni Donald Trumpille ja polarisaatio vain syvenee ja kysessä olisi ainoastaan vaalikampanjan kikka?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Studiossa keskustelemassa ovat Kaarina Hazard, Hilkka Olkinuora ja Ruben Stiller. Miten presidentti Joe Bidenin kulisseissa haahuillut, täysin kadonnut varapresidentti Kamala Harris singahti yhtäkkiä esiin – ja kaikki oli toisin. Hilkka Olkinuora kysyy, mitä mieltä olette Kamala -ilmiöstä, mikä se on ja mistä kertoo. Kaarina saa tästä aiheesta "koneen käyntiin" ja riekkuu Bidenille ja Trumpille. - Bidenin ollessa ehdokkaana asetelmana oli, ottakaa näistä kahdesta äijästä tämä, jolla on edes jotakin tolkkua päässä! Kamala Harris teki Trumpista vanhan yhdessä yössä. Kamala Harrisin ei tarvitse kuin olla, hän on olennoitunut keskisormi Trumpille! Kaarina Hazardin puheenaihe on suomalainen nuori uusnatsi, joka tietokoneensa takaa ohjaili brittimellakoita. Miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että suomalainen jässikkä osallistuu toisen maan kaaoksen aiheuttamiseen, jossain toisessa maassa? Onko tämä kansalaisaktiivisuutta vai kansainvälistä rikollisuutta? Onko kansainvälinen lainsäädäntö jäänyt kohtalokkaasti jälkeen siitä, miten rikokset leviävät? Ruben Stiller katsoi olympialaisia innolla ja tunnustaa olevansa kriisissä, koska Suomi ei saanut yhtään mitalia – Ruotsi sai peräti 11. Ruben tiedustelee raatilaisilta, mitä he ajattelevat tästä historiallisesta katastrofista. Onko sillä merkitystä pärjäämmekö huippu-urheilussa ja onko sillä merkitystä kansallisen tarinan kannalta?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Kevätkauden viimeisessä Pyöreän pöydän -lähetyksessä keskustelijoina ovat Pekka Seppänen, Ruben Stiller ja Maija Vilkkumaa. Ohjelma palaa kesätauolta keskiviikkona 14.8. Media on tiiviisti seurannut presidentti Alexander Stubbin ja puoliso Suzanne Innes-Stubbin valtiovierailua Virossa. Pekka Seppäsen mielestä median erikoistarkkailussa on ollut presidenttiparin vaatteet ja asusteet. Eikö toisten vaatteiden suorasukainen arvostelu ole huonoa käytöstä? Tekeekö presidenttipari tähän poikkeuksen? Leijaileeko päällemme kuningaspölyä kun puhumme heidän vaatteistaan ja arvioimme edustuskelpoisuutta?  Maija Vilkkumaa puhuu innostuneena Taina Saarikiven nettilehti Säröön kirjoittamasta artikkelista: Neromyytti ja karismaattinen vallankäyttö taidekoulutuksessa. Maija ihmettelee, miksi ihminen ylipäätään kaipaa neroja ympärilleen. Olisiko kauhistus, jos maailma olisi täynnä vain virkamiesmäisiä tunteettomia suorittajia? Lähetyksen lopuksi vietetään nostalgisten muistojen hetkeä, kun Ruben Stiller kertoo katselleensa 70-luvun dokumentteja Ahti Karjalaisesta, Kalevi Sorsasta ja Kekkosestakin. Millaiset kulttuurituotteet ja menneen ajan ilmiöt herättävät raadin jäsenissä nostalgisia tunteita? Onko meillä kaipuu yhtenäiskulttuurin maisemaan?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Ruben Stiller ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja Maria Pettersson tiedustelee raadilta, millaisia ajatuksia herättää Venäjän mahdollinen aie muuttaa merirajaa. Kyseessä on Venäjän puolustusministeriön asetusluonnos, jossa Venäjä muuttaisi merirajoja Suomen ja Liettuan lähellä. Suunnitelmasta tai sen toteuttamisyrityksestä tiedetään hyvin vähän. Onko syytä huoleen? Onko kyseessä oikea uhka vai typistyykö paniikki kohta vääräksi hälytykseksi? Ruben kuvailee eloisasti suhdettaan Venäjän vaikuttamisoperaatioon, jonka tarkoitus on herättää suomalaisissa hämmennystä. - Välillä tuntuu siltä että yskäys Kremlin käytävillä, jopa vessassa voi kuulostaa Helsingissä tykin laukaukselta. Juha Itkonen myöntää, ettei Jääkiekon MM-kisojen katselu ole kuulunut hänen vuosiohjelmaansa. Poikkeuksena tietysti jos Suomi on päässsyt loppuotteluun asti. Passiivisen kansalaisen näkökulmasta hän on huomioinut, että yhtäkkiä jännitetään trillereitä jotain Tanskaa vastaan! Jos emme enää pärjää jääkiekossa, niin missä urheilussa sitten pärjäämme – miten sykkii leijonasydän ja mitä käy kansalliselle identiteetille? Taru Tujunen nostaa käsittelyyn tulevat europarlamenttivaalit. Oikeistopopulististen puolueiden ennustetaan nostavan kannatustaan tulevissa EU-vaaleissa. Ilmiössä ei Tujusen mielestä ole mitään yllättävää, onhan kehitys ollut saman suuntainen monissa jäsenvaltioissa. Suomessakin Kokoomus ja Perussuomalaiset ovat löytäneet toisensa. Muuttuuko EU:n poliittinen linja, jos EPP:n ja S&D:n voimasuhteet muuttuvat merkittävästi? Jos muuttuu, niin missä asioissa ja mihin suuntaan? Ruben Stiller kysyy, tuottaako some pimeää konformismia, jonka ideana on se, että jokainen someposeeraus väärässä seurassa voi olla rikos? Jos ihminen näkyy samassa kuvassa vääriä mielipiteitä edustavan ihmisen kanssa, hän on syyllinen. Näettekö mitään huolestuttavaa tässä ilmiössä?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Mika Panzar ja Pekka Seppänen. Puheenjohtaja Maria Pettersson nostaa keskusteluun yläkouluikäisten kouluakäymättömyyden. Mistä päästä sitä pitäisi ryhtyä purkamaan? -  Mika Panzar ehdottaa ratkaisuksi Aku Ankan mukaista koulupoliisin käyttöä. Välillä Tupun, Hupun ja Lupun noutaa koulupoliisi opinahjoon. Kaarina Hazard kysyy huolestuneena, vihaammeko nuoria. - Poliitikot ja me aikuiset emme korvaamme lotkauta nuorison edessä olevan ilmastokatastrofin käsittelylle. Pitäisikö nuorison olla tämän johdosta epätoivoisia vai peräti raivoissaan? Mika Panzar esittelee kiinalaisten tapaa tehdä työtä kello 9:stä 9:ään, kuutena päivänä viikossa. Tätä työnteon mallia havitellaan Suomeenkin, koska talouskasvumme sakkaa. Voisimmeko ajatella että kilpailukykyä on se, että meillä on hyvä työn ja vapaa-ajan tasapaino? Miksi emme miellä myös lomien olevan osa kilpailukykyämme? Pekka Seppänen innostaa raatilaisia Euroviisujen jälkipyykin pesuun. Miten suhtautua Israelia äänestäneeseen Suomen kansaan? Miten "hassusta laulukisasta" tuli huomionarvoisempi selkkaus kuin Gazan ja Ukrainan teurastuksista?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Hilkka Olkinuora ja Maija Vilkkumaa.

Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Maija VIlkkumaa. Ruben kysyy aluksi: Minkä yhteiskunnallisen keskustelun toivoisitte presidentti Alexander Stubbin aloittavan? Kaarina Hazard haluaa kysyä yhteisestä muistamisesta. Sysäys tähän on uutinen Tampereen Lenin-museon lopettamisesta. Pitääkö ikävät vaiheet kumittaa pois? Vai kertoa koko maailmalle? Anu Koivunen puhuu oikeusvaltiosta ja oikeusministeri Leena Merestä. Häntä kiinnostaa, onko kyse oikeusvaltion rapauttamisesta vai enemmistöparlamentarismista. Maija Vilkkumaa pohtii tarkkailuluokkaa eli EU:n alijäämämenettelyä. Miksi media on toistellut "tarkkailuluokkaa" ? Miksi suomalaiset haluavat olla malliopppilaita?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Ruben Stiller, Taru Tujunen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja kysyy ritareilta, mihin heidän huomionsa kohdistui hallituksen kehysriihessä. Ruben Stiller aikoo puolustaa valtiovarainministeri Riikka Purraa. Missä kulkee poliitikkojen demonisoinnin raja? Taru Tujunen kertoo, että puolustusvoimat on tuonut varustemallistoonsa rintaliivit eli liki 30 vuotta sen jälkeen, kun naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi. Varusmiesliiton mukaan liivit eivät ole keränneet kehuja.  Maija Vilkkumaa pohtii lääkkeiden plasebovaikutusta ja ihmiskehon voimaa parantaa itseään. 

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Hilkka Olkinuora. Puheenjohtaja kysyy sosiaaliturvan leikkauksista Helsingin kaupunginjohtajan Juhana Vartiaisen somepäivityksen pohjalta. Juha Itkonen puhututtaa ritareita työeläkkeiden mahdollisesta leikkaamisesta. Hilkka Olkinuora pohtii hitaita juttuja. Opiskelijat haluavat katsoa luentostriimejä nopeutetusti. Vain luuserit kuuntelee äänikirjoja ykkösellä. Tunnetteko kiirellistymisilmiön? Mika Pantzar on tutustunut tutkimussuunnitelmaan Ratkaisuja pönötyksen muotoihin utopioiden avulla. Se on saanut apurahan Koneen säätiöltä. Keskustelua siis pönötyksen tai patsastelun muodoista!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Taru Tujunen. Aluksi ritarit puhuivat työmarkkinoista: Onko suhtautuminen muuttunut lakkoviikkojen aikana? Kaarina Hazard on tutustunut Ruotsin nuorisobarometriin, jonka tulos oli pessimistinen. Miten me voimme parantaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen, vai voimmeko? Anu Koivunen puhututtaa ritareita kielimuurista. Rekrytoijien mukaan suomalaisten tulee tottua siihen, että esim. kahviloissa ei saa aina palvelua suomeksi. Eduskunnassa on vaadittu kielilain muutosta. Taru Tujunen on lukenut arvion, että 20 vuoden kuluttua alle puolet suomalaisista kuuluu luterilaiseen kirkkooon. Miten se vaikuttaa yhteiskuntaan, esimerkiksi pyhien viettoon?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Maija Vilkkumaa. Kellokeskiviikkona puhuttiin aluksi armosta. Kirjailija Juha Itkonen ihmettelee uutista, jonka mukaan yliopistojen valintakokeesen esitetään isoa muutosta. Tulossa on hänen mukaansa koneluettavia monivalinta- tai aukkotehtäviä. Muusikko Maija Vilkkumaa haluaa puhua suomalaisuudesta. Hänestä suomalaisuuden rajat ja kriteerit ovat liankin tiukat. Tutkija Anu Koivunen pohtii, onko minä-muoto, omakohtaisuus tai autofiktio vielä voimissaan kulttuurissa, tutkimuksessa tai journalismissa. Kirjailijoista Saara Turusen lisäksi keskustelussa mainittiin Karl Ove Knausgård, Nathan Hill, Iida Turpeinen, Pirkko Saisio, Annie Ernaux ja Édouard Louis.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat vierailulla käyvä toimittaja, käsikirjoittaja Maryan Abdulkarim sekä vakioritarit Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Pekka Seppänen puhututtaa ritareita jalkapalloilijan velvollisuuksista. Robert Taylor kieltäytyi maajoukkuepestistä juuri EM-jatkokarsintaottelun Wales-Suomi alla. Maryan Abdulkarim ihmettelee, miten Suomessa varmistetaan, että deaktivoidut aseet pysyvät deaktivoituina. Kaarina Hazard haluaa keskustelua naisille pystytetyistä patsaista. Hänellä on ehdotus, jolla miehille pystytettyjä näköispatsaita voisi tuunata!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Hilkka Olkinuora ja Taru Tujunen. Märän illan aluksi puheenjohtaja haluaa kysyä puolustusvoimien operaatioiden läpinäkyvyydestä. Taru Tujunen puhuu kuninkaallisista valokuvausharrastuksista, koska hän ei ymmärrä, mistä brittikohussa on kysymys. Kukapa ei olisi Instagramissa käyttänyt filtteriä? Juha Itkonen on lukenut väitöskirjatutkija Leea Lakan havainnoista ysiluokan takarivistä. Takarivissä vastustetaan kaikkea, mikä ei hänelle ole ihan uusi asia. Keskustelijat lainaavat HS:n Tuomas Kasevan 10.3.2024 julkaistua artikkelia "Tutkija seurasi vuoden ysiluokkalaisten opiskelua, ja nyt hänellä on ehdotus: "On ihan pakko pakottaa." . Hilkka Olkinuora kysyy toiveikkaana, olisiko räyhäpuheiden aika ohi. Tämä on hänen mukaansa kansalaisten toive: Ruvettaisiinko olemaan ihmisiksi? Juha murskaa muiden toivon oraat: "Ihmiset eivät halua tätä, mutta kyse on järjestelmästä, josta emme pääse irti."

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Ruben Stiller. Nordic Response -taisteluharjoitus herättää ritareissa erilaisia ajatuksia ja tuntemuksia. Rubenia huvittaa median tuottama aseporno, Kaarina kaipaa kriittistä Nato-harjoitusjournalismia ja Anu on havahtunut Insta-story-päivitysten myötä, että Nato arkistuu. Kaarina Hazard haluaa puhua operaatio Savukukosta. 34 miestä epäillään salametsästyksestä Lapinlahdella Pohjois-Savossa. Muutkin ovat uutisesta sydämistyneitä mm. asemäärän, joutsenien ja yhteisön vaikenemisen vuoksi. Ruben Stiller sanoo olettaneensa, että hallitusvastuu alentaisi perussuomalaisten kannatusta. Tuloksena onkin ollut (helmikuussa) pikemminkin nousujohteinen kannatuskäyrä. Mistä se johtuu? Anu Koivunen nostaa aiheeksi digialustojen "paskoontumisen" ("enshittification"). Toimittaja Cory Doctorow mukaan digialustat rappeutuvat, muuttuvat kuonaksi, koska ne eivät lunasta lupaustaan.   – Haluan valittaa jonnekin! Anu sanoo.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Mika Pantzar, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Puheenjohtaja haluaa tietää, mitkä asiat ovat paremmin kuin ennen. Pekka Seppänen pohtii, miksi johtajat voivat Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kurjasti. Syitä löydetään ainakin hierarkiasta ja sälästä. – On opittava erottamaan tärkeät ja kiireelliset asiat toisistaan, kertaa Taru kokeneen johtajan neuvoa. Taru Tujunen kysyy, kuka johtaa kirkkoa. Kysymykseen häntä on innostanut parin viikon takaiset kirkkolliskokousvaalit. Onko nykyinen rakenne ongelmallinen? Pitäisikö sidos kirkon ja valtion välillä purkaa? Mika Pantzarin pohtii Kalevalan päivänä suomalaisuutta. Hänen mielestään suomalaisinta Suomessa ovat uimahallit ja ulkoilu! Pekka ei oikein löydä mitään erityisesti suomalaista... Tarusta suomalaisuus on muuttuvaa.

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina Juha Itkonen, Kaarina Hazard ja Hilkka Olkinuora. Vaikuttaako Alexei Navalnyin kuolema Putinin vastustajiin millään tavalla? – Hilkka laittaa toivonsa äiteihin ja Kaarina toivoo parempaa uutisointia Venäjän oppositiosta. Poliittista keskustelua seurannut Kaarina Hazard väittää, että identiteetti mielessä näyttää siltä, että meidän pitäisi valita isänmaallinen uhrimieli tai talkoot. Toinen on sodasta tuttua ja toinen jälleenrakennuksesta tuttua retoriikkaa. – Mikä sana sopisi kaikille, tivaa Juha. Juha Itkonen on huolestunut Z-sukupolvesta eli v. 1997–2012 syntyneistä. Tässä ikäpolvessa naisten ja miesten yhteiskunnallisiin mielipiteisiin väliin on revennyt arvokuilu. Naiset liikkuvat vasemmalle ja liberaaliin suuntaan, miehet oikealle ja konservatiiviseen suuntaan. – Missä on positiivinen maskuliinisuus? kysyy Kaarina. Hilkka Olkinuora pohtii ikäihmisten vähäistä näkyvyyttä mediassa. Hän siteeraa Long Playn toimituspäällikön Anu Silfverbergin kirjoitusta: Missä ovat kaikki viisaat ja hauskat vanhukset?

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Taru Tujunen. Aluksi puheenjohtaja haluaa ystävien kertovan, miten media suhtautuu jatkossa uuteen presidenttiin. Vastauksissa lanseerataan käsitteet "kriittis-fantisoiva suhde" ja "kissapresidentti". Anu Koivunen kysyy: Oletteko huomanneet, että meillä on uusi kansallinen kertomus? Sen mukaan Suomi on vaalikamppailun ja poliittisen keskustelun mallimaa. Mutta onko tarina sivistyneistä vaaleista todenmukainen? Taru​ Tujunen harrastaa vaalimatematiikkaa, eikä hän ole varma​, ​mihin suuntaan Pekka Haaviston seksuaalinen suuntautuminen vaikutti vaalitulokseen​. Pekka Seppänen on viikonlopun aikana pettynyt demokratiaan ja kansanvaltaan – sekä suomalaisten käsitykseen kulttuurista ja nerokkaasta biisistä. Suomi kun lähettää Euroviisuihin hänen mielestään väärän valinnan eli Windows95manin eikä Sara Siipolaa. UMK-finaalin voittajaa arvellaan Uuno Turhapuron perinteen jatkajaksi, ja uudeksi taiteilijanimeksi ehdotetaan MikroMikkoa!

Suoraa puhetta johtaa Maria Pettersson. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Maija Vilkkumaa. Puheenjohtaja tivaa ritareilta: Onko lakkoilu turhaa? Antti Häkkänen pohti Kyrönmaa-lehdelle, että oikeus erota reservistä pitäisi kieltää. – Eli intti on ikuinen, tiivistää Kaarina Hazard. Hän kiittää puolustusministeriä Nato-keskustelun aloittaisesta. Mitä oletamme Suomen sotilaiden puolustavan? Puheenjohtajan saaman tiedon mukaan reservistä on Häkkäsen haastattelun jälkeen eronnut 954 henkeä. Juha Itkonen toivoo, että koulu olisi rauhallinen ja konservatiivinen saareke. Häntä ihmetyttää Helsingin kaupungin visio 2030-luvun koulusta, ja häntä harmittaa, että siinä tekoäly nähdään hyväntahtoisena ja neutraalina apuvälineenä, puhutaan itseohjautuvuudesta ja algoritmisen ajattelun taidosta. – Keskustelussa hän saa selkeitä vastaväitteitä. Maija Vilkkumaa puhututtaa Pyöreää pöytää tulevan presidentin puolisosta. Keskustelu puolisoista on hänestä ummehtunutta ja juoruilupainotteista.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Kaarina Hazard, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. (Vinkkejä toimittajille tipahtelee pitkin matkaa.) Mitä haluaisit kysyä presidenttiehdokkailta? – Milloin aiotte vaatia Israelilta, ettei Gazassa tapahtuisi mitään kansanmurhaa vastaavaa? – Miksei toinen teistä ei olisi varapresidenttinä? – Miten kampanjabudjettienne erilaisuus vaikuttavaa lopputulokseen? Anu Koivunen on huomannut, että skenaarioharjoitukset ovat olleet presidenttitenttien uutuutena. Toisella kierroksella ne tuntuvat kiihtyvän. Millaista journalismia tämä on ja mitä niillä testataan? Mika Pantzar paheksuu kylmän sodan ajattelua ja rauhanskenaario puutetta. Kaarina Hazardin mielestä malli sopii algoritmijournalismiin, jonka tarkoitus on säikäyttää. – Maanpuolustuksellisena mielikuvituksena se on taidetta, hän sanoo. Koivusen mielestä kyseessä on yhteisen liturgian opettelua. Silkkaa politiikkaa ja yksiäänistä. Mika Pantzar on lukenut toimittaja Juha-Pekka Raesteen kolumnin Helsingin Sanomissa, jossa Raeste puhui itsetunnon tärkeydestä. Hänelle vastasi professori Jukka Rintamäki Aalto-yliopistosta, jonka mukaan kova itseluottamus ei kerrokaan kyvykkyydestä. Keskustelussa mainitaan mm. isottelu, varmuusloukku ja sisäisesti koettu kansalaispätevyys. Kaarina Hazard elää kaksijakoisuuden keskellä: metsä edustaa jykevää suomalaisuutta ja samaan aikaan vallitsee "luonnonmetsän hätätila". Miten tällaisen ristiriidan kanssa eletään?