Podcasts about maaseudun

Эхо Хельсинки – 17 февраля 2025 года Война – день 1090 Нельзя договариваться о мире в Украине без участия самой Украины, – уверен премьер-министр Петтери Орпо, участвовавший в Мюнхенской конференции по безопасности. Президент Финляндии Александер Стубб не поддержал идею создания собственной армии ЕС, предложенную украинским президентом. Ограждение на границе с Россией будет готово раньше срока, – утверждает издание Maaseudun tulevaisuus. В Финляндии на минувших выходных прошло несколько мероприятий в память об Алексее Навальном. С сегодняшнего дня начинаются забастовки в сфере торговли. Акция протеста коснется практически всех сетевых магазинов. В пятницу Тампере вместо музея Ленина открылся музей восточных отношений Nootti. Во вторник, 18 февраля, состоится встреча делегации США с российской делегацией в Саудовской Аравии. В еженедельной рубрике Точка зрения сегодня в эфире председатель отделения партии Зеленых в Уусима Сантери Лейнонен с комментарием о претензиях, которые высказывали Даниэлю Сазонову за его тексты на русском языке. Искусственное создание атмосферы подозрительности вокруг русского языка не способствует интеграции и только углубляет разделение в обществе, – председатель отделения партии Зеленых в Уусима Сантери Лейнонен. Я не хочу нравиться такому электорату, для которого норма – убивать. За деньги. Нет, это не норма, это плохо, – сегодня первая часть интервью, в котором координатор портала Activatica.org, участница Совета ФСР Евгения Чирикова рассказывает о своей протестной деятельности и о фильме "Узники", с презентацией которого она побывала в Хельсинки. Art of fugue, Contrapunctus 1, Баха в исполнении Гленна Гульда завершает наш выпуск.

Maakuntien taistelupari keskusta ja perussuomalaiset julkistivat kunta- ja aluevaaliohjelmansa. Perussuomalaisten mukaan vaaleissa on puhuttava rahasta, maahanmuutosta ja väestönmuutoksesta, sekä vaatii aluevaltuustorahoja pois ja sekoilua seis. Keskusta sen sijaan vaatii katsetta perusasioihin ja julistaa, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Suuntaavatko kaksi entistä maaseudun puoluetta vaaliviestiään ruuhka-Suomeen vai aitovierille? Kumpi puolueista vetää maaseudun matsissa pidemmän korren? Mikä on päivänpolitiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia ja valitsevat päivänpolitiikan sanan. Voit ehdottaa päivänpolitiikan sanoja verkkolomakkeella, sähköpostitse, tai Bluesky:ssa ja X:ssä @tapiopajunen ja @tosentti. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa perjantaisin.

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Suomen tolkullisin ohjelma! Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit!

Suomen tolkullisin ohjelma! Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #johanna #patrik

Suomen tolkullisin ohjelma! Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #johanna #patrik

Suomen tolkullisin ohjelma! Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #johanna #patrik

Suomen tolkullisin ohjelma! Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #johanna #patrik

Suomen tolkullisin ohjelma! Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #johanna #patrik

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi

Kulttuuriykkösen Perjantaistudio käsittelee jälleen viikon ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Perjantaistudiossa aiheina rauhanturvaajien rasismi, tarkka-ampuja Simo Häyhän globaali kultti, salametsästyksen motiivit, suuren journalistipalkinnon ruodinta ja korkeakulttuurin kato ja sivistyksen statuksen uudelleen määrittely. Raatilaisina tutkiva journalisti ja elokuvakriitikko Matti Rämö, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen Ja kulttuuritoimittaja, tietokirjailija Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.

Perjantaistudion raati keskustelee jälleen kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä sekä moraalikysymyksistä. Mukana toimittaja/tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, ja tietokirjailija Ville Hänninen. Provider-trendi, eli ilmiö, jossa naiset etsivät itselleen rahoittajaa, on noussut pinnalle. Raati pohtii, onko tämä suuntaus kulutuskapitalismin uusi ilmentymä vai konservatiivisten perinteisten roolien kaipuuta. Mediassa ilmiötä pidetään idiottimaisena tasa-arvon takapakkina ja mm. sosiaalityöntekijät ovat huolestuneita sokerideittailusta. Somekulttuuri on vaikuttanut provider-ilmiön ja sokerideittailu nousuun. Onko nuorten naisten seksuaalimoraali ja parisuhdekulttuuri muuttunut? Venäjällä nuoria kasvatetaan yhä militaristisemmassa ja fasismin hengessä Junarmija-liikkeen kautta. Raati vertaa tätä liikettä historiallisiin esimerkkeihin kuten Hitler-jugendiin ja keskustelee sen mahdollisista seurauksista Venäjän tulevaisuudelle ja meidän naapurisuhteellemme. Kustantamojen Siltala ja Teos yhdistyminen heijastaa laajempaa trendiä kulttuurialalla. Mitä yhdistymiset voivat tarkoittaa alan tulevaisuudelle. Liittyykä äänikirjan nousu kustantamojen peliliikkeisiin? Virpi Hämeen-Anttila tuo esiin hiljaisuuden ja äänimaailman arvostamisen tärkeyden nykypäivänä. Miksi hiljaisuus on vähissä ja miksi kaikkialla soi taustamusiikki? Ville Hänninen muistelee juuri kuollutta muusikko-koomikko Jaakko Teppoa ja pohdiskelee kuplettimusiikin asemaa nykypäivänä. Onko maaseudun kulttuuri hävinnyt musiikista ja kirjallisuudesta? Kenen nahkahousissa kiertää vanha pieru? Kalevalan päivänä SKS julkaisi Kantelettaren selityksillä varustetun painoksen. Miksi tämä Kalevalan rinnakkaisteos on jäänyt vähemmälle huomiolle, ja miten hämmästyttävän nykyaikainen se on asenteiltaan. Toimittajana Vesa Kytöoja.

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Parhaat läpät jauhetaan kahvitauolla. Maaseudun suoruutta edustaa Johanna ja kaupunkilaisen mutkikkuutta Patrik. Kaffepaussi arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Kohti kofeiinin suomaa kirkkautta, toverit! #kaffepaussi #23media

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa Jean Sibeliuksen päivänä eli suomalaisen musiikin päivänä ovat ajankohtaisista kulttuuriaiheista ja arvokysymyksistä keskustelemassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola ja yrittäjä Anna Moilanen. Journalisti-lehden päätoimittajan Maria Petterssonin työsuhde päättyy. Irtisanoutumisen taustalla on pitkä ja kiivas keskustelu Petterssonin tietokirjasta Suomen historian jännät naiset, jossa Pettersson oli lainannut tieteellisiä julkaisuja hyvän tavan vastaisesti, jopa copy-pastelta vaikuttavalla tavalla. Monien toimittajien esittämässä arvostelussa Petterssonin aseman vaativan uskottavuuden koettiin kadonneen tuollaisen epämoraalisen toiminnan takia. Valotaidefestivaali LUX Helsinkiin valittu Katariina Sourin teoskokonaisuuteen kuuluva maalaus saamelaisnaisesta ja porosta tunturimaisemassa on aiheuttanut kohun. Saamelaisvaikuttaja Petra Laiti kritisoi Lux Helsinkiä stereotyyppisen kuvaston sisällyttämisestä ohjelmistoonsa. Teosta vaadittiin poistettavaksi tai ainakin muokattavaksi. Sourin teos on saanut myös puolustajia kuten mediataiteen pioneerin Marita Liulian. Onko teos saamelaisten eksotisointia tai kulttuurista omimista? Tänä vuonna ennätysyleisö seurasi satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlintaa. Linnan juhlat keräsi television ääreen 2,66 miljoonaa katsojaa. Linnan juhlien pukuloiston ihailu ja pukujen arviointi on keskeinen osa itsenäisyyspäivän traditiota. Onko pukujen ruotiminen pinnallista, vai onko vain tervettä kansallisylpeyttä paneutua suomalaissuunnittelijoiden luomuksiin, kysyy Mirva Saukkola. Oppimisen ihmemaa Suomi koki karvaan tappion Aasian maille ja Virolle tuoreissa Pisa-mittauksissa. Suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt etenkin luonnontieteiden ja matematiikan osalta jo vuodesta 2006 lähtien. Historioitsija ja kansanedustaja (ps) Teemu Keskisarja syyttää Uusi Suomi -blogissaan “arvovallattomia opettajia”, jotka “tuuraavat vastuuttomia vanhempia”, mutta kenen on syy? Petteri Orpon hallitus on kertonut suurista leikkauksista taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen. Tästä on noussut yllättävän vähän vastalauseita. Miksi kulttuuri loistaa poissaolollaan presidenttivaalien myös vaalikoneiden kysymyksissä, ihmettelee Jouni Kemppainen. Sosiaalisessa mediassa itseään brändäävät ja nostavat niin yritykset kuin ihmisetkin. Omaan napaan tuijottavassa, aidon vuorovaikutuksen unohtaneessa todellisuudessa sivistys jää sivuosaan. Mikä rakentaa ja nakertaa Suomessa sivistystä seuraavien 106 vuoden aikana, kysyy Anna Moilanen.

Maaseudun pihapiirit täyttyvät linnunlaulusta sitä mukaa kuin kevätmuutto etenee. Lähiympäristön elinympäristövalikoima, talviruokinta ja pöntöt vaikuttavat paljon siihen, millaista laulukuoroa pihanomistaja saa ihailla. Pertti Koskimies kuulosteli kevätlintuja kahdella pihallaan. Kirkkonummella pihaa ympäröi metsä, ja lintukuoron pääsolisteja ovat rastaat, punarinnat ja tiaiset. Parikkalan piha on Siikalahden lintujärven rantamäellä, ja vieressä on niin lehtoa kuin peltojakin, minkä ansiosta laulukuoro on paljon monipuolisempi.

Suvin kaverina maanantain lähetyksessä on Mari, jolle tuli kiire lähetykseen hevosensa avuntarpeen vuoksi. Kaverin puolesta kyselen -osiossa Jani tuskailee herkkuja kotiin raahaavan puolisonsa kanssa. Millaisiin asioihin Suvi ja Mari ovat aikanaan saaneet maalla kasvaessaan vanhemmiltaan luvan, ehkä turhankin varhaisessa iässä? Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä.

Ihmislajille on tyypillistä tarkkailla ympäristöään vaarojen varalta. Mutta, tiesitkö, että voimme lähettää toisillemme myös turvallisuusignaaleja? Ne voivat olla tervehtimistä, silmiin katsomista, hymyilyä, oven avaamista ja äärimmäisen pieniä juttuja, että minä huomaan sinut ja kaikki on hyvin, sanoo turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä tutkiva Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Julkisten tilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kohtaamiseen ja turvallisuuden tunteeseen. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 29-vuotias nimimerkki Vanheneva kertoo näin: Turvallisuutta lisää järkevä yhteiskuntajärjestelmä, demokratia ja yleisesti ihmisten hyvä tahto ja inhimillisyys. Lähteet: Helsingin Sanomat (2020 ) Vihamieliset kaupungit (tarkista vielä) Maaseudun tulevaisuus (2022) MT-Gallup 60 prosenttia suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen

Luhtikylän jäälyhtytapahtuma järjestetään Orimattilassa tänään perjantaina ja huomenna lauantaina. Nuorela ry:n puheenjohtaja Helena Kainulainen kertoi Radio Voimalla, että leudon sään sulattamien lyhtyjen vuoksi ämpäreitä jouduttiin hankkimaan lisää, että luvatut yli 1000 lyhtyä saatiin jäädytettyä. - Meillä oli 300 ämpäriä siellä aina kerralla tulossa. Kainulainen lähetti terveiset myös kunnille, valtioille ja päättäjille. - Täällä maalla kun asutaan ja pitäisi pitää koko Suomea ja maaseutuakin asuttuna, niin kyllä se vaatii panoksia muiltakin. Esimerkiksi juuri kouluista ja palveluista pitäisi pitää huolta, että ihmiset pysyisivät maalla ja voisivat myös muuttaa maalle kaupungeista. Kuuntele koko haastattelu:

Millainen vuosi 2022 oli politiikassa? Studiossa politiikan toimittajat Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdestä ja Alec Neihum MTV3:sta sekä Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa on leimannut vuotta. Sodan seurauksena Suomessa on kärsitty energian ja ruuan hintojen noususta. Inflaatio laukkaa ja taantuma on edessä. Valtio on tullut kansalaisten avuksi vaikeina aikoina, mutta ovatko tuet kohdentuneet oikeudenmukaisesti? Millaista keskustelu metsistä ja hiilinieluista on ollut tänä vuonna? Kuka on ollut tänä vuonna aikaansaavin politikko? Monia nimiä mainittiin. Toimittajana on Linda Pelkonen.

Suomessa väki vanhenee ja pakkautuu kaupunkeihin, mutta jonkun se maaseutu olisi kuitenkin pidettävä hengissä. Se joku voi olla maahanmuuttaja – mutta millaisilla ehdoilla? Jaksossa matkustetaan maaseudulle ja selvitetään asiaa perinpohjin eettisiä kysymyksiä sivuuttamatta. Äänen saavat niin asiantuntijat kuin maahanmuuttaneet.  Jaksossa käytettyjä lähteitä: Kuntaliitto: Väestöennuste 2019-2040: Väestökato on voimakkainta pienissä kunnissa Tilastokeskus: Maahanmuuttajat väestössä Yle: Närpiön kiskontatapaus siirtyy syyttäjälle  MATILDE EVA: Näin maahanmuutto pelastaa Suomen Podcastin on Siirtolaisuusinstituutille tuottanut Jaksomedia.

Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista kuten Elon Muskin Twitter-kaupoista, venäläisestä vodkasta ja kirjallisuudesta, nousevasta Intiasta, konsulttikirjailijoista ja elämänohjetaiteesta ovat keskustelemassa kulttuurituottaja Annu Kemppainen, liikemies Sami Kuusela ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ensimmäistä kertaa miesmuistiin Uusimaa on muuttotappioalue maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Samaan aikaan moniin vuosikymmeniin muun muassa Lappi on kasvattanut asukasmääräänsä. Koronapandemian myötä moni asia on ollut poikkeuksellista, ja monet ilmiöt voidaan kuitata tilastoharhoina. Mutta voivatko pandemian jälkivaikutukset oikeasti myös haastaa betoniin valetun näkemyksen vääjäämättömästä kaupungistumisesta ja syrjäseutujen autioitumisesta? Onko maaseutu saamassa revanssin kaupungeista ja urbaanista elämänmuodosta? Aiheesta keskustelevat aluekehitykseen keskittyneen MDI-konsulttiyrityksen johtava asiantuntija Timo Aro, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Hilkka Vihinen sekä Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula. Juontajana on Ville Talola.

Perjantaistudiossa ovat ajankohtaisista aiheista keskustelemassa vakiraatilaiset, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, mainonnan ja markkinoinnin suunnittelija Jussi Turhala ja Antiikki ja design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Saarna Hyvän toivon kappelissa 8.8.2021Matt. 11: 20-24Päivän evankeliumissa Jeesus saarnaa kiehtovalla tavalla kaupungeille. Korasin, Betsaida ja Kapernaum saavat moitteita, Tyros ja Sidon kehuja. Kaupungeista tulee ilosanoman todeksi eläjiä.Kristinusko on alun perin syntynyt Lähi-idän kaupungeissa; Rooman, Efesoksen ja Korintin kaduilla. Se on syntynyt uskontojen ja aatteiden mosaiikin keskellä. Viime vuosisadalta lähtien olemme myös täällä Suomessa liikkuneet kohti samantapaista henkistä maisemaa. Maaseudun elämäntapaan rakentunut yhtenäiskulttuuri on murtunut. Maaseudulta ollaan muutettu moniarvoisiin kaupunkeihin. Karjan kutsuhuuto on vaihtunut ratikoiden kirskunaksi.Kaupungistuminen on iso muutos sekä Suomessa että koko maailmassa. Monessa mielessä elämme kaupunkien aikaa. Mitä evankeliumin kuuleminen voisi käytännössä tarkoittaa tässä ajassa, tässä kaupungissa? Millainen sanoma meidän pitäisi Helsingissä kuulla ja miten tehdä siitä totta?I Yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden tanssiaAloitan yhteisöllisyydestä. Olen itse Helsingissä kuvainnollisesti ja kirjaimellisesti junantuoma. Kolmisenkymmentä vuotta tulin junalla Vaalasta Helsinkiin. Kannoin Rautatieasemalta kamani rinkassa opiskelijakämppääni Dommalle, Hietaniemen hautausmaan kupeeseen. Karussa huoneessa ei ollut edes patjaa. Myös oma elämäni tuntui pitkään tyhjältä. En oikein löytänyt paikkaani isossa kaupungissa. Vaikka seinien takana asui naapureita, yhteys puuttui. Vähitellen se kuitenkin löytyi, ja nyt olen iloisesti stadilainen. Kannatan kyllä edelleen jääkiekossa Oulun Kärppiä mutta fudiksessa tunnustan HJK:n värejä!Kaupungissa voimme valita ne yhteisömme, joihin haluamme kuulua. Täällä on tilaa luoda omannäköistä elämää. Jumala on luonut meidät yksilöiksi. Kaupungissa luomistyön rikkaus pääsee valloilleen. Parhaimmillaan kaupunkielämä on vähän kuin luovaa tanssia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden välillä.Yhteisöjen valitsemisen tanssilla on kuitenkin kääntöpuolensa. Lukemattomien omannäköisten ihmisten ja ryhmien keskellä iso kysymys on, miten säilytämme kosketuksen yhteiseen elämään. Tästä kirjoittaa hienosti historiantutkija Francis Fukuyama kirjassaan Identiteetti. Kaupungissa on mahdollista löytää omannäköisiä ryhmiä, mutta samalla omat näköalani voivat kaventua. Siksi tarvitsen aktiivista asettumista toisen asemaan.Kristityn kutsumus on rakentaa yhteisöjä, jotka eivät saa voimaansa toisten asettamisesta oman ryhmän alapuolelle. Olemme erilaisia mutta samanarvoisia. Voima syntyy yhteydestä, ei ulos sulkemisesta. Tämä on näkymme myös täällä Hyvän toivon kappelissa.II Polis-tiikkaa kaupungissaYhteisöjä tarvitaan, sillä yksinäisyys on Helsingissä todellinen kipupiste. Keskellä kaupungin kuhinaa voin olla myös todella yksinäinen, niin kuin minäkin olin Domman opiskelijakämpässäni. Kiire, kilpailu ja työn paineet ajavat myös ihmisiä syrjään, tuntemaan itsensä tarpeettomiksi.Syrjäytyneiden ihmisten kasvot ovat Kristuksen kasvot. Jumala kutsuu meitä kutomaan yhteyksiä ja rakentamaan yhteisöjä kaupungin keskelle. Yhteisön rakentaminen voi lähteä vaikka siitä, että moikkaan tuttuja ja tuntemattomia kotipihallani. Silloin tuntemattomista voi vähitellen tulla tuttuja. Tuttujen ja tuntemattomien auttaminen kadulla ja muut pienet hyvät tahdon eleet kutovat myös meitä yhteen. Tästä hyvä esimerkki oli vähän aikaa sitten Hesarissa. Pyörällä Pasilan asemalla kaatunut kertoi siinä saaneensa ylitsepursuavan ystävällistä apua monelta ihmiseltä.Kristityn kutsumusta on myös toimiminen verkostoissa. Niin kuin Jeesus evankeliumissa julistaa, pelastus ei tarkoitettu vain omalle sielulleni. Se on tarkoitettu myös yhteisöille. Siksi kaupunginosaliikkeet ja taloyhtiöt, kansalaisjärjestöt ja harrastusryhmät ovat hyviä paikkoja kristityn kutsumuksen toteuttamiseen ja yhteisöjen rakentamiseen. Yhteisöjen rakentamisessa tarvitaan myös politiikkaa. Politiikka-sanan juuret ovat kreikan polis-sanassa. Se tarkoittaa kaupunkia. Laajasti ajatellen politiikka on hyvän kaupungin rakentamista. Sitä tapahtuu puolueiden kautta, mutta se tarkoittaa kaikkea yhteisten asioiden hoitoa. Kun mahdollisimman moni on rakentamassa hyvää kaupunkia, estetään monien jääminen yhteisöjen ulkopuolelle.III Hetkessä eläminen kiireen keskelläYhteisöllisyyden lisäksi toinen tärkeä kysymys kaupungissa on aika. Usein kaupungissa on kiire. Kiire kertoo, että ihmiset touhuavat monenlaisia asioita. Tässä on paljon hyvää. Touhu synnyttää uusia ideoita, saavutuksia ja työtä.Tiukat aikataulut kuitenkin myös ajavat meitä ahtaalle. Ne ruokkivat stressiä ja estävät meitä elämästä nykyhetkessä. Aina pitäisi olla jokin projekti vireillä! Elämän eläminen edeltä käsin estää Jumalan läsnäolon kuuntelemista nykyhetkessä. Jumalan aika on nyt.Suunnittelemisen ja varmistelun sijaan Jumala kutsuu meitä spontaaniuteen. Spontaanit kohtaamiset tuntemattomien kanssa ovat yksi suuri kaupunkielämän lahja. Kadun vilinän keskellä vaihdetut sanat ja hymyt koskettavat. Ne vahvistavat syvässä mielessä kokemusta yhteisestä kaupungista, yhteisestä ihmisyydestä.Kiireen keskellä tarvitaan ihmettelyä. Kaupungissamme on lukemattomia Jumalan ihmeitä: rakennusten muotoja, taidegallerioita, bändien keikkoja, puistoja, patsaita. Niiden ihmettely kirkastaa niiden merkityksen ja Jumalan luomistyön kauneuden. Ihmettely vie meitä kohti ilmiöiden sisintä, niin että emme jää vain pintaan.Kiire pitää välillä katkaista, muistuttaa itseä siitä, että lopulta meillä ei ole kiire mihinkään. Yksi hyvä tapa tähän on hengitys. Kiireisessäkin hetkessä voin pysähtyä hengittämään sisään ja ulos ja tuntemaan Pyhän Hengen sisälläni. Henki tuntuu hengityksessä. Lopuksi: kiireen ja asioiden paljouden keskellä pysähtyminen auttaa myös näkemään olennaisen. Se palauttaa meidät rakkauden luo, josta kaikki kumpuaa. Rakkaus vie meidät kaupungin sykkeeseen, sen iloon ja tuskaan. Siellä, kaupungin keskellä, Jumala tarvitsee meitä. Ja siellä, kaupungin keskellä Jumala on läsnä.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista ovat keskustelemassa kosmologi Kari Enqvist, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen ja Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Kalifornialaiset hipit unelmoivat villistä ja vapaasta netistä. Unelma törmäsi todellisuuteen. Unelman raunioilla kysymme: oliko Trumpin Twitter-tilin sulkeminen ainoa oikea ratkaisu? Hesarin politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen kertoo mille alustalle Trump pakenee. Millainen draaman hahmo Trump on? Näytelmäkirjailija Juha Jokela tekee roolianalyysin. Onko poliittisen väkivallan todennäköisyys kasvanut Suomessa? Oliko hyökkäys Juha Sipilää kohtaan merkki tulevasta? Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoo oman näkemyksensä.

Yhdysvaltain tilanne. Varapresidentti ei aio käynnistää Trumpin viraltapanomenettelyä mutta onko väkivallan uhka todellinen? Studiossa tutkija Maria Annala, UPI. Mitä kuuluu lyhyen sodan keskenään käyneisiin Armeniaan ja Azerbaidzaniin? Studiossa Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Kirsti Narinen, joka kommentoi myös Viron hallituskriisiä. Narinen on entinen Tallinnan-suurlähettiläs. Rakastavatko suomalaiset veroja ja miltä verottamisen tulevaisuus näyttää? Keskustelemassa johtaja Emilia Kullas, EVA, pääekonomisti Patrizio Lainà, STTK ja päätoimittaja Jouni Kemppainen, Maaseudun tulevaisuus. Virossa on hallituskriisi, pääministeri Jüri Ratas erosi aamuyöllä. Toimittaja Rain Kooli. Kolumni. Matti Mörttinen: Sana on vapaa, mutta valheesta pitää jäädä kiinni – Amerikassa ja muuallakin. Uusinta. Yhdysvaltain tilanna. Onko väkivallan uhka todellinen? Studiossa tutkija Maria Annala, UPI. Juontajana Marjo Näkki, toimittajina Kaija Kellman ja Carolus Manninen, tuottajana Tarja Oinonen.

TEASER Millaista elämä, opiskelu, harrastaminen, urheileminen, kulttuurin kokeminen on maalla? Mitä tarkoittaa citymaalaisuus? Tässä podcastissa vastaamme näihin aiheisiin ja kysymyksiin kun ääneen pääsevät aidot ihmiset maaseudulta. Tervetuloa kuuntelemaan! Juontajana toimii Annika Kartano. Podcastin tuottaa Studio Empire. Jingle: Mika Miettinen Logo: Annika Kartano IG: @maaseudun_mahdollisuudet

Heikelä ja Koskelo, maailma pakettiin 23 minuutissa! Seuraa, tykkää ja ♥️

Kulttuuriykkösen kisastudiossa ajankohtaisista kulttuurin aiheista ovat keskustelemassa Maaseudun tulevaisuus -lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen, kosmologi Kari Enqvist ja ekonomisti Heikki Pursiainen. Lähetyksen juontaa Pauliina Grym.

Sonkajärveltä kotoisin olevasta Jussi Vatasesta piti tulla radiotoimittaja, mutta päätyi Helsinkiin opiskelemaan näyttelijäksi. Maaseudun voimavaraksi kääntäminen oli oma tiensä teatterilavoilta ja hittisarjoista tunnetulle Vataselle. Syyskuussa ensi-iltansa saavan Metsäjätti-elokuvan päärooli tuntui läheiseltä jo vuosia sitten ja elokuvan ajankohtaisuus koskettaa. Suorien Putous-lähetysten jännitys tulee taas tänä syksynä tutuksi All Stars-kauden myötä, aiempi ohjelman tuoma hurmoksellinen julkisuus on taittunut ja se huvittaa miestä jälkikäteen.

Kristittyihin kohdistuva vaino vaihtelee alueittain. Esimerkiksi kaupunkiseuduilla ja pääosin protestanttien asuttamilla alueilla kristityt kohtaavat vähemmän vakavia vaikeuksia jättäessään ortodoksisen kirkon. Heidän perheensä saattavat silti vastustaa valintaa. Maaseudun yhteisöissä, joissa on enimmäkseen ortodoksisen kirkon jäseniä, toisen kirkkokunnan valitsevat kristityt joutuvat usein eristetyiksi tai jopa hyökkäysten kohteiksi. Pääasiassa muslimien asuttamissa maaseutuyhteisöissä kristittyjä estetään käyttämästä paikallisia palveluja. He saattavat joutua myös jopa äärimuslimien hyökkäysten kohteeksi. Kristityiksi kääntyneet muslimit kokevat myös perheidensä ja lähiyhteisöjensä painostusta.   https://opendoors.fi/etiopia

Onko termi ”citymaalainen” jo tuttu? Jaksossa on aiheena asuminen maaseudun rauhassa, asuminen kaupungin vilinässä ja ennen kaikkea se, jos on päättänytkin asua yhtä aikaa vähän molemmissa. Jakson vieras, valokuvauksen ja kuvataiteiden asiantuntija Heli ”Bang Bang” Mäenpää on uuden Citymaalaiset-työryhmän perustajajäsen. Hän teki ison elämänmuutoksen vuosi sitten vuokrattuaan Helsingin Kallion kerrostaloasuntonsa ja muutettuansa järven rannalle, maaseudulle. Siltikään hän ei ole valmis luopumaan kaupunkielämästä. Myös Henriikka kertoo, millaisesta citymaalaisuudesta hän haaveilee lähitulevaisuudessa. Mikä maaseudun rauhassa viehättää, mikä vetää kaupunkielämän sykkeeseen ja tarviiko osata kaikki ihan ite, jos haluaa asua omakotitalossa? Siitä tässä jaksossa. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.

Kulttuurin ajankohtaisista aiheista Kulttuuriykkösen kisastudiossa ovat keskustelemassa Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen, kulttuurituottaja Annu Kemppainen ja liikemies Sami Kuusela. Ohjelman juontaa Pauliina Grym.

Miessakkien Joonas paljastaa miesten auttamisen suurimman ongelman. Palvelujärjestelmää ei ole tehty nykymiehiä varten, jotka olisivat valmis auttamaan itseään omalla tavallaan. Palvelut on rakennettu yhteiskuntaa varten, jossa miehen elämän ongelmista ei puhuta. Samalla maaseudun miehet ja kaupunkien miehet kärsivät alueellisesta eriarvoitumisesta, kun kaupunkien palvelut ovat paremmalla tasolla.

Korona tuskin pysäyttää kaupungistumista, ellei se luo haja-asutusalueille tuhansia uusia työpaikkoja, sanoo Ylen toimittaja Tuija Siltamäki blogissaan.

Yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen lähteistä on eläinperäisen ruoan tuotanto. Liha- ja maitokarja on itsessään merkittävä päästöjen lähde. Lisäksi eläinten ruokkimiseen tarvitaan valtavasti peltoja, jotka muuten voitaisiin käyttää ihmisravinnon kasvattamiseen. Tutkijat ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että kasvisten osuutta ruokavaliossa on kasvatettava. Pääsyitä on kaksi. Ilmastopäästöjä täytyy pienentää, mutta ruoantuotannosta täytyy tehdä myös nykyistä monipuolisempaa ja paremmin poikkeusoloja sietävää. Maaseudun elinvoiman näkökulmasta tulevaisuus ei ole pelkästään synkkä. Kun ruoantuotantoa kehitetään monipuolisemmaksi, syntyy sinne myös työpaikkoja. Edessä voi olla uusi maallemuuton aika, sanoo ympäristötutkija Ville Lähde. Vaikka julkisesta keskustelusta voisi joskus päätellä muuta, lihantuotannon täyskieltoa ei aja juuri kukaan. Tärkeintä on kasvattaa kasvisten osuutta ruokavaliosta selvästi. Se lihantuotanto, johon jatkossa panostetaan, tulisi rakentaa mahdollisimman ekologisella tavalla. Yksi suunta, jota eläintieteissä on hahmoteltu, liittyy niin sanottuihin alkuperäisrotuihin, kuten lapinlehmään. Pienikokoinen, vähäruokainen ja pitkäikäinen lapinlehmä voi ylläpitää perinnebiotooppeja ja tarjota sekä maitoa että lihaa. Nykyisenlaajuista lihan- tai maidontuotantoa sen varaan ei voi rakentaa. Edessä on uusi tulevaisuus, jossa ihmiset ja eläimet hakevat paikkaansa. Jälleenrakennus 2.0 -sarjan kolmannessa osassa vieraillaan Pellon Alposjärvellä, jossa Heidi Pantsar pitää pientä lapinlehmäkarjaa. Haastateltavana on myös yliopistotutkija Päivi Soppela. Aluksi mennään kuitenkin Helsingin Vaasankadulle kasvisravintolaan, jossa lounaskaverina on Ville Lähde.

Kulttuuriykkösen Kisastudion vakiovieraina kulttuurituottaja Annu Kemppainen, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä Antiikki & Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Juontajana Tuukka Pasanen.

Kulttuuriykkösen kisastudiossa vakiovieraat kulttuurituottaja Annu Kemppainen, somevelho Sami Kuusela ja Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin ja ilmiöihin Helsingin Keskustakirjasto Oodissa. Onko urheilu kulttuuria tai taidetta? Miten me suomalaiset suhtaudumme amerikkalaiseen keynote-puheeseen, jossa faktasta tehdään viihdettä? Millä tavalla taide voi auttaa ilmastoahdistukseen? Juontajana on Pia-Maria Lehtola.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Aleksi Pöytäkangas Puheenaiheita: Saunalle oma viikonpäivä. Kielipoliisit kokoontuvat. Tyhmää puhua ihmisten ulkonäöstä. Kuinka laihtua? Kuinka saisin painoa lisää? Eettinen ruokalautaseni. Kasvotatuointi on tyylikäs. Sakaalit ennen ja nyt. Mikä Suomi on puhumaan oikeusvaltiosta? Lentorahdit ja hulevedet. Hallitus ja jääkiekon maailmanmestaruus. Elämää pikkukaupungissa. Maaseudun ihmistä kiusataan. Joensuussa kaikki hyvin.

Uskaltavatko tiedotusvälineet tehdä pilailu-uutisia valeuutisten aikakautena? Vihastuttavat ja ihastuttavat aprillipilat ovat varsinkin paikallislehtien perinne. Suuremmat mediat vetoavat vastuuseen ja luotettavuuteen. Kulttuuriykkösen suuren aprillikeskustelun vetää Jakke Holvas ja vieraina ovat Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä median moniottelijat Reetta Räty ja Jani Halme.

Toimittajana Olli Haapakangas Puheenaiheita: Herätkää nukkuvat, gallupeiden pudotuspeli riehuu. Joka pylväässä ehdokkaan kuva! Hornetit ei vanhuksia hoida. Kertausharjoitusten ryssintä harmittaa. Nuorten ilmastotalkoot. Maaseudun kaapelointia. Leskeneläke, äitinsä haudanneen katkeruus. Hoivayhtiöt vois haudatakin. Hauva vai vauva? Elämää Hervannan itsenäisessä valtiossa. Kenian aasit, pellavansiemenöljy ja vitamiinien pilaama maksa.

Toimittajana Olli Haapakangas Puheenaiheita: Varma vinkki verenpaineeseen. Viina pyörittää yhteiskuntaa, vaan ei pyöritä meitä. Kivijalkakauppa on hyvinvointiteko. Uskottavuus kärsii resuisesta olemuksesta. Hallitus erosi, uhka vai mahdollisuus? Onko vanhat gallupeissa? Passin ja henkilökortin hankinta. Saataisko kaikki vanha takaisin? Sähkövero, -autot ja -linjat. Ötökät ja metsien suojelu. Itäisen Leppävirran huolia. Maaseudun tulevaisuus. Soteveteraanikeräys lähestyy. Perinneleikit, lastenlapset ja poralla leukaluuhun. Katsastaja pilasi elämäni. Miksi tuemme urheilua? Pankin pesurahat.

Kun Suomen suurimmat kaupungit alkoivat kasvaa 1800-luvun jälkipuolella, heijastui kaupungistuminen myös aatteelliseen keskusteluun. Jo silloin alkoi itää ajatus, että nykyaika on positiivista ja radikaalia ja vanha aika oli pysähtynyttä ja konservatiivista. Siitä rakentuivat rintamat, joissa kaupunki edusti kehitystä ja nykyaikaa ja maaseutu konservatiivisuutta. Tämä johti myös keskusteluun siitä, asuiko aito suomalaisuus maaseudulla vai voisiko myös kaupungistunut Suomi edustaa kansakunnan identiteettiä. Maaseudun ja kaupungin jännite on hyvin vanhaa eurooppalaista perua. Suomessa kuten monissa muissakin maissa kansallista identiteettiä pyrittiin rakentamaan maaseudun elämäntavan ja arvojen varaan. Kaupungit nähtiin paheellisina synninpesinä, jotka eivät kelvanneet puhtaiden ja ylevien kansallisten arvojen perustaksi. Uusimmassa kirjassaan Koti, katu, kortteli professori Laura Kolbe on tutkinut kaupunkilaisen identiteetin syntyä ja olemusta sekä kaupunkien roolia modernisaation murroksessa.

Maaseutu autioituu, työpaikkoja ei ole ja nuoret muuttavat kaupunkeihin. Postit, pankit ja kaupat katoavat. Vaivalla rakennetut talot homehtuvat ja romahtavat. Samaan aikaan pääkaupunkiseudulla rakennetaan tornitaloja, ja asuntojen hinnat kasvavat vielä korkeammiksi. Mitä tälle trendille pitäisi tehdä? Katsoa vierestä vai vauhdittaa vääjäämätöntä kehtitystä ? Vaiko pitäsikö kehitystä hidastaa antamamalla tukirahaa maaseudulle? Suomen maaseudun tulevaisuudesta ja aluepolitiikasta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina sekä politiikan että viihdealan veteraani Mikko Alatalo ja kirjailija Antti Heikkinen.

Suomalaisten pako maalta kaupunkeihin on jatkunut jo kymmeniä vuosia. Maaseudun asunnot jäävät tyhjilleen ja niitä ei saa myytyä järkevään hintaan. Kaupungeissa ovat vastassa ahtaammat asuinolot ja jatkuva melu, tosin myös paremmat palvelut. Uusia kerrostaloja rakennetaan entistä tiiviimmin ja yhä korkeammalle. Luonto-Suomessa selvitellään 5.12 sitä, jätetäänkö luonnolle ja metsille enää tilaa tulevaisuuden kaupungeissa ja miten asia on otettu huomioon jo tämän päivän rakentamisessa. Minkälaisella aikataululla kerrostaloihin tulevat viherkatot ja vihreät parvekkeet? Omakohtaisia kokemuksia ja toiveita sekä tulevaisuudenvisioita voi kertoa suorassa radiolähetyksessä. Asiantuntijoina studiossa ovat Elävät kaupunkikeskustat yhdistyksen toiminnanjohtaja, arkkitehti Pokko Lemminkäinen ja professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.

Kaupunkilaiset haluaisivat romantiikkapäissään muuttaa maalle, mutta he eivät tajua että maaseutu on yhtä epäromanttinen paikka kuin kaupunki. Suomalainen kirjallisuus on käsitellyt maaseutua tuhansissa teoksissa ja Pietari K. kävi täällä -kirjallisuuspodcastin tieteellis-esseistisessä otannassa käy ilmi, että oikeasti maaseutu on modernin kiihdytyksen tyyssija, missä sosiaaliset ja taloudelliset suhteet ovat jatkuvan uudelleenarvionnin kohteena. Ohjelman toimittaa Pietari Kylmälä.

Jakso #26 – Maaseudun tulevaisuus by Kaarle Hurtig

Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta on mies, joka tietää suomalaisten arvomaailmasta. Miten arvomaailmamme muotoutuu ja mihin suuntaan se on menossa? "Landepaukuista ja uusavuttomista kaupunkilaisista" puhuttiin Kaikki kotona -lähetyksen aluksi. Rahkonen kuvailee maalaisuuden ja kaupunkilaisuuden olevan nykyään enemmän henkistä, ihmisen pään sisällä olevaa. - Muuttoliike on johtanut siihen että talonpoikaiset ja kaupunkilaiset arvomaailmat ovat meillä sekoittuneet. Tutkimusten mukaan yli 40 % suomalaisista kertoo lapsuuden tärkeimmän elinympäristön olevan maaseudun haja-asutusalue. Vaikka kiihtyvä muuttoliike vie asukkaita maaseudulta kaupunkeihin, niin lapsuudesta periytynyt arvomaailma säilyy edelleen. Suomessa on noin 5 % aidosti kaupunkilaisia, meillä on todella vähän urbaaneja ihmisiä. Taloustutkimuksen arvokyselyssä puhutaan kahtia jakautuneesta Suomesta: on maakuntasuomalaisten Pölöslandia ja edelläkävijöiden Stubblandia. Tutkimuspäällikkö Rahkosen mukaan maaseutu-kaupunki vastakkainasettelua on vielä jonkin verran. - Olen yllättynyt siitä että nyt kun keskusta nousi valtaan suurimpana puolueena, olisi voinut odottaa että maaseutu - kaupunki vastakkaisuus olisi noussut poliittisessa keskustelussa myös keskiöön. Näin ei käynyt. Se johtuu ehkä siitä, että meillä on nyt mietittävänä kansakuntaa yhdistäviä suurempia ongelmia, kuin se että kuka on landelta ja kuka on cityjuppi. Keskustan nousu on kuitenkin palauttanut keskusteluun vanhan maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelun esimerkiksi asuntopolitiikan, haja-asutuksen ja koko maan asuttamisen muodoissa. Maaseudun ja kaupunkien välinen arvokuilu ei ole ainoa kuilu joka meitä suomalaisia jakaa. Taloustutkimuksen arvobarometrissä todetaan, että tuskin koskaan historiassa on nuorten ja vanhojen ikäluokkien arvomaailmoissa ollut niin suuret erot kuin nyt. Mikä kuilun on näin syväksi kaivanut? Maailma on nykyään niin erilainen kuin kymmeniä vuosia sitten muistuttaa Rahkonen.  - Suuret ikäluokat ovat lapsuudessa eläneet niukkuudessa, kun taas 80-90 -luvulla syntynyt Y-sukupolvi on kasvanut yltäkylläisyyden maailmassa. Suuret ikäluokat ovat kasvaneet ajattelutapaan, että työn tekeminen ja materialisen elintason kasvattaminen on tie onneen. Suhtautuminen työhön on heillä lähes uskonnollis-viritteinen.  - Y-sukupolvella materialiset perusasiat ovat kunnossa. Työ on heille väline, jolla hankitaan rahaa ja toteutetaan itseään. He arvostavat vapaa-aikaa ja elämyksellisyyttä. Nuorilla modernit, humanistiset pehmeät arvot ovat pinnalla.  Mikä meidän arvojamme muuttaa? Suomessa tärkein arvojen muuttaja on kaupungistuminen kertoo Rahkonen. Ihmiset hakevat helpompaa ja mukavampaa elämää kaupungista. - Yli puoli miljoonaa ihmistä tulee muuttamaan maalta kaupunkeihin lähi vuosikymmenien aikana. Toinen megatrendi on globalisaatio ja kolmantena tulee digitaalisuus, joka tuo kaiken lähemmäksi.   Kaikille suomalaisille yhteisiä arvojakin vielä löytyy huomauttaa Rahkonen.  - Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat edelleen oikeudenmukaisuus, rehellisyys ja kunnioitus toisia kohtaan. Arvomme ovat maailman mitassa aika hyvät ja ihailtavat. Niitä kannattaa yhä puolustaa. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen vieraili Kaikki kotona -lähetyksessä tiistaina 25.8.2015. Toimittajana oli Sanna Pirkkalainen.

Kansallisteatterissa esitettävä "Maaseudun tulevaisuus" -näytelmä on ollut yksi viikon puheenaiheista. Yleisö jakaantuu kahtia - osa ei pysty komediaksi nimettyä, ihmisten ja eläinten yhteiseloa kuvaavaa näytelmää katsomaan loppuun saakka. Teatteri siis taas puhuttaa. Mitä rohkealla esityksellä haetaan, sitä kysytään Leikola ja Lähde -ohjelmassa näytelmän ohjaajalta Leea Klemolalta.