Podcasts about visala

Andarki visala drukpatham avasaram. Adi manam penpondinchukunte entho gnananni sampadinchavachu. --- Support this podcast: https://anchor.fm/pavanii.angel/support

Sukhi Hontu, BR Friends! Pastinya kita semua sudah mengetahui tentang mewabahnya Virus Corona atau COVID-19 dan tentunya hal ini menimbulkan keresahan di kalangan masyarakat. Tetapi, apakah kita pernah mendengar tentang Ratana Sutta? Apa sih sebenarnya Ratana Sutta itu? Ratana Sutta adalah sebuah sutta dalam Kanon Pali yang terdiri dari tujuh belas ayat yang isinya adalah mengenai pujian terhadap sifat tiga ratana dalam ajaran Buddha, yaitu Buddha, Dhamma, dan Sangha. Ratana Sutta dapat dijumpai pada Suttanipata dan Khuddakapatha. Latar Belakang dari Ratana Sutta sendiri adalah bahwa kota Vesali (atau Visala) saat itu sedang dalam keadaan terwabah oleh penyakit, bencana kelaparan, sedang dalam keputus-asaan. Oleh karena itu, penduduk kota meminta bantuan kepada Sang Buddha yang sedang bersama muridnya, Ananda untuk pergi ke kota tersebut dan memberitakan tentang sutta ini sehingga segala kesulitan dan kesusahan di dalam kota tersebut dapat teratasi.

Vääristääkö arkiajattelu kykyämme hahmottaa tekoälyyn ja uusiin teknologioihin liittyviä eettisiä kysymyksiä? Kykenemmekö hahmottamaan kaikkia sosiaalisiin robotteihin liittyviä potentiaalisia riskejä? Helsingin yliopiston tutkijat Michael Laakasuo, Aku Visala ja Jussi Palomäki ovat kirjoittaneet artikkelin "Kuinka ihmismieli vääristää keskustelua tekoälyn riskeistä ja etiikasta - Kognitiotieteellisiä näkökulmia keskusteluun". Laakasuo ja Visala ovat Juuso Pekkisen vieraana. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Sinäkin teet päivittäin tuhansia ratkaisuja. Perustuvatko ne vapaaseen tahtoon? Tutkijat eivät ole yksimielisiä vapaan tahdon olemuksesta. Usko tahdonvapauteen kuitenkin vaikuttaa myönteisesti ihmislajin moraaliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Se myös saa meidät kokemaan elämämme merkityksellisenä ja parantaa hyvinvointiamme. Jollain tapaa vapaa tahto liittyy ainakin itsehillintään. Akatemiatutkija Aku Visala on tutkinut vapaata tahtoa työkseen. “Vapaa tahto, jos sellaista on, on ihmisen kykyä hallita tekojaan niin, että häntä voi pitää teoistaan vastuussa”, määrittelee Visala. Havaintoja ihmisestä -ohjelmassa vapaasta tahdosta keskustelevat akatemiatutkija Visala ja toimittaja Satu Kivelä. Ohjelmassa kuullaan myös ihmisten henkilökohtaisia kokemuksia valintojen ja päätösten tekemisestä. Nimimerkki J-P Alanen ajattelee näin: “Uskon vapaaseen tahtoon. Ihminen voi tosin helposti luopua vapaasta tahdostaan.” Ohjelman toteuttanut työryhmä: Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Äänisuunnittelu: Laura Koso Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Työryhmään kuuluvat myös Rainer Korhonen ja Teemu Sipilä Lukijat: Pia-Maria Lehtola, Miikkapekka Heikkilä, Lena Nelskylä, Jyrki Koskenseppä ja Teemu Sipilä Musiikki: Epidemic Sound

Onko viha aina pahasta, jos kerran jopa itse Jumala vihaa jotain? Vai onko se peräti hyödyllistä ja hyveellistä? Entä milloin viha on epäoikeutettua? Varsinkin vaalien yhteydessä vihaiset tunteet tuppaavat nousemaan pintaan itse kullakin, kuten Olli-Pekka Vainio ja Aku Visala saivat todeta vierailullaan Yhdysvalloissa presidentinvaalin aikaan. Areiopagin podcastin tässä jaksossa Vainio ja Visala keskustelevat muun muassa […] Areiopagin podcast #17: Viha voi olla hyveellistä on Areiopagi sivuston artikkeli.

Kun Aku Visala kirjoitti keväällä tutkijan masennuksesta, hän ei arvannut, että siitä tulisi yksi suosituimpia juttuja sivustolla. Podcastin uusimmassa jaksossa Visala ja Lari Launonen keskustelevat siitä, miten masennus voi syntyä yliopistossa. Näköalattomuus, uranäyn epävarmuus ja korostuneen kilpailullinen työympäristö. Siinä joitakin tekijöitä, joista tutkijan masennus ammentaa. Mutta mitä asialle voisi tehdä? Kuuntele Areiopagin podcastin uusin jakso […] Areiopagin podcast #14: Tutkijan masennus on Areiopagi sivuston artikkeli.

In both lay and scientific writing, natural explanations (potentially knowable and empirically verifiable phenomena of the physical world) and supernatural explanations (phenomena that violate or operate outside of, or distinct from, the natural world) are often conceptualized in contradictory or incompatible terms. My research has demonstrated that this common assumption is psychologically inaccurate. I propose instead that the same individuals frequently use both natural and supernatural explanations to interpret the very same events. To support this hypothesis, my colleagues and I reviewed converging developmental data on the coexistence of natural and supernatural explanations from diverse cultural contexts in three areas of biological thought: the origin of species, the acquisition of illnesses, and the causes of death (Legare, Evans, Rosengren, & Harris, 2012; Legare & Visala, 2011; Legare & Gelman, 2008). We identified multiple predictable and universal ways in which both kinds of explanations coexist in individual minds at proximate and ultimate levels of analysis. For example, synthetic thinking (i.e., combining two kinds of explanations without integration), integrative thinking (i.e., integrating two kinds of explanations by distinguishing proximate and ultimate causes), and target-dependent thinking (i.e., two kinds of explanations remain distinct and are used to explain different aspects of an event, depending on contextual information) all illustrate different kinds of explanatory coexistence. We also discovered that supernatural explanations often increase, rather than decrease, with age. Reasoning about supernatural phenomena, in short, seems to be an integral and enduring aspect of human cognition, not a transient or ephemeral element of childhood cognition.

In both lay and scientific writing, natural explanations (potentially knowable and empirically verifiable phenomena of the physical world) and supernatural explanations (phenomena that violate or operate outside of, or distinct from, the natural world) are often conceptualized in contradictory or incompatible terms. My research has demonstrated that this common assumption is psychologically inaccurate. I propose instead that the same individuals frequently use both natural and supernatural explanations to interpret the very same events. To support this hypothesis, my colleagues and I reviewed converging developmental data on the coexistence of natural and supernatural explanations from diverse cultural contexts in three areas of biological thought: the origin of species, the acquisition of illnesses, and the causes of death (Legare, Evans, Rosengren, & Harris, 2012; Legare & Visala, 2011; Legare & Gelman, 2008). We identified multiple predictable and universal ways in which both kinds of explanations coexist in individual minds at proximate and ultimate levels of analysis. For example, synthetic thinking (i.e., combining two kinds of explanations without integration), integrative thinking (i.e., integrating two kinds of explanations by distinguishing proximate and ultimate causes), and target-dependent thinking (i.e., two kinds of explanations remain distinct and are used to explain different aspects of an event, depending on contextual information) all illustrate different kinds of explanatory coexistence. We also discovered that supernatural explanations often increase, rather than decrease, with age. Reasoning about supernatural phenomena, in short, seems to be an integral and enduring aspect of human cognition, not a transient or ephemeral element of childhood cognition.