Juuso Pekkinen

Tämä on ohjelmasarjan viimeinen jakso. Jaksossa Juuso Pekkinen käy läpi kuluneita vuosia ja kertoo ohjelman tekemisestä. Mukana on parhaita paloja vuosien varrelta, viestejä kuuntelijoilta, sekä pieni tiisaus tulevasta. Juuso Pekkisen löydät Twitteristä nimimerkillä iuso. Pekkisen uusi podcast julkaistaan Yle Areenassa keväällä 2022. Siis JOS Juuso ei joudu avaruusolentojen kaappaamaksi tai jos valtava sähkömagneettinen pulssi ei tuhoa tässä välissä modernia viestintäinfraa.

Jussi Jylkkä on filosofian tohtori ja psykologian dosentti, joka tutkii psykedeelisiä kokemuksia ja tietoisuutta. Happotripin aikana ihminen voi kokea, että kaikki on yhtä - mutta miten tällaiseen kokemukseen voi asemoitua tieteellisen tiedon valossa? Jylkkä on esittänyt oman versionsa Maryn huone -nimellä kulkevasta filosofisesta ajatuskokeesta. Alkuperäisessä ajatuskokeessa neurotieteilijä Mary tietää kaiken väreistä, muttei ole koskaan niitä itse kokenut. Jos Mary eräänä päivänä näkeekin värit, oppiiko hän jotain uutta? Jylkän versiossa värien tilalla on LSD. Mitä tällainen ajatuskoe voi opettaa ns. tietoisuuden vaikeasta ongelmasta? Vaikeaksi ongelmaksi nimitetään kuilua sisäisen kokemuksen ja kokemuksen syntyä kuvaavan tieteellisen tiedon välillä.

Practical-ammunnassa liikutaan rata-alueella ja ammutaan nopeasti pistoolilla, kiväärillä ja haulikolla. Kaikkien ampumalajien juuret ovat sotilaspuolella, mutta practical-ammunta on lajina kulkenut vähitellen kauemmas tästä lähtöpisteestä. Mikä tekee urheilusta urheilua ja miten ampumaurheilija joutuu asemoitumaan suhteessa kriittiseen aseista käytävään keskusteluun? Tässä jaksossa vieraillaan ampumaradalla tutustumassa practical-ammuntaan ja IPSC-ammunnan naisten maajoukkueen harjoitteluun. Jaksossa tutustutaan lajissa käytettäviin aseisiin ja varusteisiin, sekä keskustellaan practicalin syvimmästä olemuksesta. Juuso Pekkisen haastateltavina ovat joukkueen valmentaja ja moninkertainen lajin euroopanmestari Raine Peltokoski, sekä urheilija Saara Nyman. Jaksossa kuulet myös, miten Keanu Reevesin haulikonlataus-taidot juontavat juurensa Suomeen.

Tässä erikoisjaksossa Juuso pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä myöskään sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen pienen tehtävän. Jaksossa Juuso ja nimimerkki Kissa ajautuvat keskustelemaan melusta, ääniympäristöistä ja hiljaisuudesta. Ihminen voi koettaa teknologian avulla hallita sitä mitä kuulee, mutta olisiko tarkoituksenmukaisempaa pohtia miten omaan ääniympäristöönsä voi vaikuttaa? Sähköautot muuttavat ehkä kaupunkien keskustojen äänimaisemaa - minkälaisia ajatuksia polttomoottorin ääni tulevaisuudessa ehkä herättää? Hiljaisuus on ihmiselle terveellistä, mutta sen kokemiseen vaikuttaa myös tulkinta ja hiljaisuuden syy. Kuolinvuoteen äärellä hiljaisuus on totaalista. Juuso Pekkinen Freestyle on alunperin kesäsarja. Tämä kyseinen haastattelu jäi kesällä 2021 tekemättä, joten se äänitettiin myöhemmin syksyllä.

Pelintekijä Richard Hofmeier on kertonut kehitelleensä idean Cart Life -peliinsä työskennelleensä “huonoissa työpaikoissa”. Stephen Lavelle on tuottelias pelintekijä, joka on julkaissut ala-arvoisia peräaukon klikkailupelejä, sekä nerokkaan makkaranpaistosta kertovan puzzle-pelin. Nina Freemanin pelit ovat niin intiimejä, että pelaaja saattaa tuntea olonsa kiusalliseksi. Alexandr Manzosin Kokeelliset pelit -teos luotaa nimensä mukaisesti pelimediumin rajoja koettelevia pelejä ja pelintekijöitä. Kokeelliset pelit paljastavat mm. sen, minkälainen potentiaali videopeleihin ilmaisuvälineenä liittyy. Toisaalta, myös valtavirtapeleissä voi olla elementtejä, jotka yleensä liitetään perinteiseen taiteeseen. Yhden tulkinnan mukaan esimerkiksi Spec Ops: The Line -räiskintäpeli kuvaa sitä miten aivottomien räiskintäpelien sankari syntyy. Alexandr Manzos on Juuso Pekkisen haastateltavana.

Emmi “Elianora” Junkkarin tekemiä videopelimodeja on ladattu miljoonia kertoja. Junkkarin rakentamassa digitaalisessa saunassa ovat hengailleet sadattuhannet Skyrim-pelin pelaajat. Fallout 4 -pelin ydinsodan jälkeisissä raunioissa kulkee mahdollisesti miljoonia Elianoran vaatettamia pelihahmoja. Juuso Pekkinen ja Emmi Junkkari keskustelevat jaksossa videopelien muokkaamiseen käytettävistä modeista, aiheeseen kytkeytyvästä kulttuurista, sekä siitä miksi “vaniljaversio” pelistä ei aina riitä. Elianora käyttää näkyvyyttään myös aktivismiin ja hänen Black Lives Matter -modinsa aiheutti taannoin pienimuotoisen kohun. Elianoran lisäksi jaksossa fiittaa useampi fyysinen ja digitaalinen kissa.

Juuso Pekkinen ja estetiikan dosentti Kalle Puolakka keskustelevat jaksossa fiosofi John Deweyn ajattelusta. Mitä Dewey tuumaisi Facebookista, sopiiko tämän pragmatistin esteettinen teoria erityisen hyvin videopelien tarkasteluun ja miksi 1800-luvulla syntynyt filosofi nillitti taidemuseoista? Miten Darwinin evoluutioteoria ehkä vaikutti Deweyn ajatukseen kokemuksesta? Jaksossa käydään myös läpi sitä, mitä tarkoittaa se että nykyinen taidekäsitys on itse asiassa vain joitakin satoja vuosia vanha. Kalle Puolakka on kirjoittanut kirjan John Deweyn estetiikka - Kokemus, luonto ja kulttuuri.

Suomalaisen Varjon syntyyn vaikutti perinteinen “tekisin itse paremman” -tilanne. Sittemmin yhtiö on tullut tunnetuksi huipputarkoista virtuaalilaseista, joita käyttävät mm. lentäjät, autosuunnittelijat ja astronautit. Yhtiön laite on myös mukana ensimmäisessä Euroopan lentoturvallisuusviraston hyväksymässä vr-koulutuslaitteessa. Nyt Varjo on alkanut valmistaa silmikkoa, joka mahdollisesti laajentaa asiakaskuntaa. Varjon perustaja Urho Konttori keskustelee Juuso Pekkisen kanssa mm. metaversumista, jota on väitetty internetin seuraavaksi vaiheeksi. Miten Konttori kommentoi sitä, että metaversumin konseptia ajaa haastattelua tehdessä kohujen keskellä painiva Facebook?

Pankkiryöstössä silminnäkijän katse hakeutuu aseeseen, mutta oikeudessa pitäisi muistaa minkälainen hattu ryöstäjällä oli. Kokenutkin tuomari saattaa päätellä todistajan valehtelevan, vaikka hermostuneisuus liittyisikin jännittävään kuulemistilanteeseen. Oikeudenkäyntiavustajan tavoite ei ole kysymyksillä selvittää totuutta, vaan ajaa päämiehen etua. Todistajankertomuksilla on iso merkitys oikeudessa. Silti kertomuksen virheettömyyteen ja sen tulkintaan liittyy monia epävarmuuksia. Jaksossa aihetta tutkinut Henna Marjosola avaa aihetta oikeus- ja todistajanpsykologian näkökulmasta. Jaksossa Juuso Pekkinen kulkee todistajana läpi oikeudenkäyntiprosessin nähtyään kuvitteellisen pankkiryöstön. Kohtaamisia syvässä päässä.

Juuso Pekkinen vieraili KoneAgria-messuilla tutustumassa siihen, miten uutta teknologiaa hyödynnetään maataloudessa nyt ja tulevaisuudessa. Miten robotti koulutetaan poimimaan mansikoita ja miksi nautoja kuvataan lämpökameralla? Jo nyt työkoneet ja satelliitit tuottavat dataa viljelijän avuksi, mutta oma haasteensa on tiedon jalostaminen. Tässä yhdeksi ratkaisuksi nousee tekoäly. Messuilla esiintyvien asiantuntijoiden lisäksi ääneen pääsevät messuvieraat. Uuden teknologian lisäksi keskustelua herättää ilmastonmuutos. Kohtaamisia syvässä päässä.

Syyskuussa moni hieraisi silmiään nähdessään pohjoisen Suomen taivaalla kummallisen näyn. 33 kilometrin korkeuteen noussut poikkeuksellisen suuri tutkimuspallo hehkui kirkkaana vielä auringonlaskun jälkeenkin. Kansainvälisessä projektissa stratosfääriin vietiin myös suomalaisten tutkijoiden instrumentti. Juuso Pekkinen haastattelee jaksossa projektissa mukana olleita suomalaistutkijoita. Jaksossa pääsevät ääneen Esa Turunen ja Alexandros Binios. Itse tutkimuspallon ja siihen suoraan liittyvän tutkimuksen lisäksi keskustelussa puhutaan revontulista, sekä siitä miksi on tärkeää ymmärtää ilmakehän pienimpiäkin ilmiöitä. Kohtaamisia syvässä päässä.

Suomalaista transhistoriaa on nimitetty “näkymättömyyden historiaksi”. Tietoa sukupuolen moninaisuuden historiasta kyllä löytyy, mutta sen on hajallaan ja varsinkin 1900-luvun alkupään historia jäsentyy usein välillisesti: sukupuolinormeista poikkeavien yksilöiden tarinat täytyy kaivaa esimerkiksi lääkärinlausunnoista ja oikeuden pöytäkirjoista. Turun yliopiston mediatutkija Heidi Kurvinen on vetänyt kurssia trans- ja muunsukupuolisuuden historiasta Suomessa. Kurvinen avaa jaksossa yleiskuvaa aiheesta, sekä mm. sitä miten transsukupuoliset ovat olleet esillä lehdissä eri aikakausina. Jean Lukkarinen on tehnyt gradun mm. transvestiittien kokemuksista Suomessa. Lukkarinen on tutkielmaa varten haastatellut ihmisiä, sekä tutkinut alunperin transvestiittien ja heidän puolisoidensa tueksi perustetun Dreamwear Clubin jäsenlehteä. Juuso Pekkinen haastattelee. Kohtaamisia syvässä päässä.

Folkloristiikka pääsee laajempaan julkisuuteen lähinnä juhlapäivinä, jolloin toimittajat soittelevat päivystävälle folkloristille kysyäkseen “vitun vihoista”. Mutta minkälaista on esimerkiksi se kognitiotieteestä ammentava tutkimus, jota folkloristi ehkä tekee muina päivinä? Tässä jaksossa yritetään ymmärtää magiaa ja ritualistoitunutta käyttäytymistä. Juuso Pekkisen haastateltavana on väitöskirjatutkija Siria Kohonen, joka on perehtynyt mm. suomalaiseen kansanparannusperinteeseen. Kohonen lähestyy kansanparannusta, magiaa ja ritualisoitunutta käyttäytymistä kognitiotieteen näkökulmasta. Spoiler alert: jaksossa ei kuulla tulipalloloitsuja. Maininnan saavat kuitenkin mm. Hitlerin villapaita -koe, sekä huomiot siitä miten tämän päivän ihmisen arkinen käyttäytyminen liittyy mahdollisesti kansanparannuskikoista kertovaan historialliseen aineistoon. Kohtaamisia syvässä päässä.

Jokainen tietää tarinan: henkilö kokeili kannabista ja joutui psykoosiin. Välillä tapausta käytetään varoittavana esimerkkinä osana päihdepolitiikasta käytävää keskustelua, joskus sillä valistetaan ja toisinaan stoorilla sanoitetaan huumeisiin liittyvää huolta. Mutta ovatko päihdekäyttöön ja psykoosiin liittyvät syy-seuraussuhteet näin yksinkertaisia? Turun yliopiston Solja Niemelä tutkii psykoosia sairastavien ihmisten päihteidenkäyttöä, päihteitä psykoosisairauksien riskitekijänä ja päihdepsykooseja.Tässä jaksossa Solja Niemelä avaa Juuso Pekkisen haastateltavana asiaan liittyviä moninaisia näkökulmia. Kohtaamisia syvässä päässä.

Milloin yrityksen ja valtion välinen raja hämärtyy? Ovatko kauppakomppaniat historiallinen vastine scifi-kirjailija William Gibsonin maalailemille tulevaisuuden megakorporaatioille? Ja onko valtio vain yhteisö muiden ihmisyhteisöjen joukossa? Tässä jaksossa valtiota tarkastellaan antropologin silmin! Juuso Pekkisen haastateltavina ovat tutkijat Tuomas Tammisto ja Heikki Wilenius. Tammisto ja Wilenius ovat toimittaneet teoksen Valtion antropologiaa. Jaksossa keskustellaan myös siitä, minkälaisia hallinnan työkaluja löytyy valtion (ja miksei yritystenkin) työkalupakista. Lisäksi pohditaan, miksi antropologin työhön ehkä liitetään mielikuva eräänlaisesta Indiana Jones -henkisestä tutkijasta. Kohtaamisia syvässä päässä.

Miten erilaisia järjestelmiä koulutetaan tunnistamaan vihapuhetta? Ja miten edes määritellä mitä vihapuheella tarkoitetaan? Juuso Pekkinen paneutuu kieliteknologian mahdollisuuksiin jäsentää automaattisesti ihmisten tuottamaa sisältöä. Eräs sovellusalue aiheeseen liittyen on loukkaavan tai uhkaavan sisällön tunnistaminen. Jaksossa pääsee ääneen Aalto-yliopiston Tommi Gröndahl, joka väitöskirjassaan on tutkinut johtavia kieliteknologiamentelmiä kielen luokittelun, automaattisen tuottamisen ja merkityssisältöjen käsittelyn näkökulmasta. Helsingin yliopiston Salla-Maaria Laaksonen avaa jaksossa tutkimustuloksia liittyen projektiin, jossa seulottiin poliitikkojen someviestejä vihapuheen varalta. Miten tutkijat tässä projektissa lähestyivät kysymystä siitä, miten vihapuhe tulisi määritellä? Kohtaamisia syvässä päässä.

Miksei OnlyFans-sivuston (sittemmin peruutetussa) päätöksessä kieltää pornosisältö ollut mitään uutta? Mitä luottokorttiyhtiöiden päätös lakata palvelemasta pornosivusto Pornhubia paljastaa verkon portinvartijoista? Mitä pitäisi ajatella siitä, että Facebookin moderointipolitiikan taustamateriaalina on käytetty Vicroria´s Secret -alusvaateyhtiön materiaalia? Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen esittää, että alustojen pyrkimykset säädellä hyväksyttyä ja ei-hyväksyttyä seksuaalisuutta ja alastomuutta loukkaavat ihmisoikeuksia. Uudessa kirjassaan Paasonen taas argumentoi, että vakiintuneet tavat kritisoida verkkoa ja sen palveluita eivät tee oikeutta sille, miten merkittäviä palvelut ovat tavallisen arjen näkökulmasta. Juuso Pekkinen haastattelee. Kohtaamisia syvässä päässä.

Applen päätös alkaa skannata käyttäjien laitteita lapsen etuun vedoten on nostanut pintaan eräänlaisen klassikkoaiheen: onko ok valvoa ihmisten laitteita siltä varalta, että joltain löytyy muistista tai pilvipalvelusta laitonta kuvamateriaalia? Lasten seksuaalista väkivaltaa todistavan materiaalin (eli ns. CSAM -materiaali) leviäminen on valtava ongelma. Mutta yksityisyysasiantuntijat varoittavat siitä, että tekniset kompromissit - joita valvonta tietyissä tilanteissa edellyttäisi - vaarantavat potentiaalisesti laitteita käyttävien ihmisten yksityisyyden. Viranomaiset eivät esimerkiksi voi valvoa päästä päähän -salattua viestiliikennettä, mikäli järjestelmiin ei ole rakennettu niin sanottuja takaportteja. Keskustelu aiheesta on usein polarisoitunutta, mutta onko erilaisten ihmisoikeuksien välillä käytävä vääntö aina nollasummapeliä? Juuso Pekkisen haastateltavina ovat Suojellaan lapsia ry:n Nina Vaaranen-Valkonen, sekä kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Effi ry:n Tapani Tarvainen. Kohtaamisia syvässä päässä.

Miksi enkeleitä on oltava olemassa? Miten enkelioppi ehkä muistuttaa tämän päivän tekoälykeskustelua? Täytyykö enkeleiden käydä vessassa? 1200-lukua voidaan pitää enkeliopin eli angelologian kulta-aikana. Enkeleiden ympärillä käytävän filosofisen keskustelun yhtenä johtohahmona toimi teologi Tuomas “Enkelitohtori” Akvinolainen. Skolastikkojen enkelioppia on myöhempinä aikoina kritisoitu turhaksi pyörittelyksi; klassinen enkeliopin parodia on kysymys siitä, kuinka monta enkeliä mahtuu nuppineulan päähän. Systemaattisen teologian emeritusprofessori Reijo Työrinojan mukaan keskiajan filosofien keskustelu enkeleistä muistuttaa tietyiltä osin sitä keskustelua, jota tänä päivänä käydään tekoälystä. Työrinoja on suomentanut Akvinolaisen enkeleitä käsitteleviä tekstejä, sekä kirjoittanut niihin selitykset teokseen Enkelit ja filosofia. Työrinojaa haastattelee Juuso Pekkinen. Jakso avaa ohjelmasarjan syyskauden 2021. Kohtaamisia syvässä päässä.

Tässä kesäsarjassa Juuso Pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä oikeastaan sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen luettavaksi, katsottavaksi, kuunneltavaksi tai koettavaksi jotain, joka ehkä antaa suuntaa tulevalle. Tämänkertaisen jakson taustamateriaaliksi Juusolle on annettu kaksi fyysistä ja leikillistä tehtävää. Tehtäviä tehdessään hän havainnoi itsestään, että kävelee leveästi kuin vanhojen elokuvien samurait. Kiireessä Juuso todennäköisesti kulkee Yleisradion käytävillä pää edellä, koska haluaa olla fiksu. Juuson vieras Bunny T löytyi kidutusleiriltä. Hän on pieni, lyhyt, pohjoisesta ja joskus kovaääninen. Hänen asiakkaitaan ovat kaikki kaksiviikkoisesta lapsesta 104-vuotiaaseen ikäihmiseen ja yritysjohtajista kaupan kassoihin.

Tässä kesäsarjassa Juuso Pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä oikeastaan sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen luettavaksi, katsottavaksi, kuunneltavaksi tai koettavaksi jotain, joka ehkä antaa suuntaa tulevalle. Sarjan toisessa jaksossa Juuso kohtaa Mystisen Lenkkeilijän. Juuso ja Lenkkeilijä pysähtyvät vapauden kokemuksen ääreen ja pohtivat, saavuttaako vapauden tunteen paremmin lentokoneessa vai lenkkipolulla. Keskustelussa kohdataan myös oma haavoittuvuus ja kuolema. Jotkut yrittävät juosta pakoon pimeitä ajatuksiaan, mutta japanilaiset buddhalaismunkit yrittävät juosta kohti valaistumista. Voiko juoksemisella loppujen lopuksi saavuttaa yhtään mitään?

Tässä kesäsarjassa Juuso Pekkinen ei etukäteen tiedä, ketä hän haastattelee – eikä myöskään sitä, mistä jaksossa keskustellaan. Ennen jakson äänitystä Juuso on kuitenkin saanut etukäteen luettavaksi, katsottavaksi, kuunneltavaksi tai koettavaksi jotain, joka ehkä antaa suuntaa tulevalle. Sarjan ensimmäisessä jaksossa Juuso ja “Mr. Norpp”a haukkovat henkeään ihmisen täydellistämän koneen ylevyydelle. Kesken jakson herää epäilys, käyvätkö koneet kesken kaiken haastateltavan kimppuun. Jaksossa kysytään, johtaako ihmisen taipumus suosia söpöjä eläimiä tulevaisuuteen, jossa elää vain toinen toistaan söpömpiä eläimiä. Onko se edes sellainen maailma, jossa haluamme elää?

Kaupunkiaktivismia ovat mm. ravintolapäivät, sissiviljely, työhuonekollektiivit, kaupunkisuunnittelun some-ryhmät ja varjokaavoittajat, block partyt, joukkorahoitetut lippakiskat ja kaikenlainen positiiviseksikin aktivismiksi nimitetty pöhinä. Mutta onko esimerkiksi Soldiers of Odinin katupartiointi kaupunkiaktivismia? Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää ja erikoistutkija Maija Faehnle ovat tutkineet ja kirjoittaneet kirjan kaupunkiaktivismista. Systeemisenä yläkäsitteenä kaupunkiaktivismille toimii ns. “neljäs sektori”. Mäenpään ja Faehlen teoksen nimi on: “Neljäs sektori - Kuinka kaupunkiaktivismi haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja laajentaa demokratiaa”. Juuso Pekkinen keskustelee Mäenpään ja Faehnlen kanssa kaupunkiaktivismista ja neljännen sektorin potentiaalista. Vaikka kansalaisten omaehtoinen pöhinä on usein kivaa ja kepeää, onko riskinä se että kansalaisten vertaistoiminnalle sälytetään muiden sektorien tehtäviä? Suomalaiseen silmään pistää se, että vakavasti sairaat ihmiset joutuvat Yhdysvalloissa keräämään joukkorahoituksilla rahaa sairautensa hoitoon. Ohjelmasarja jää kesätauolle. Uusia jaksoja luvassa elokuussa. Kohtaamisia syvässä päässä.

Kansainväliset rahapelibrändit pyrkivät puhuttelemaan suomalaisia tunnettujen henkilöiden kasvoilla, suomalaisuuden symboleilla ja hämärillä vaikuttajadiileillä. Rahapelien markkinointia valvova Poliisihallitus toteaa, että Suomeen kohdistuva nettikasinoiden markkinointi on arpajaislain vastaista; silti rahapelibrändien markkinointi tulee verkossa vastaan kaikkialla. Juuso Pekkinen haastattelee Vilja Männistöä, joka on tehnyt ensimmäisen laajemman selvityksen liittyen siihen, miten kansainväliset rahapelibrändit markkinoivat tuotteitaan nimenomaan suomalaisille. Jaksossa pääsee ääneen myös reality-ohjelmista ja mallikilpailuista tuttu Sanel Sivac. Sivac saa ulkomaisilta nettikasinoilta hämäriä yhteistyödiilejä, mutta kieltäytyy niistä henkilökohtaisten syiden vuoksi. Lisäksi koetetaan selvittää, mitä tapahtui iltapäivälehtien uutisoimalle koko kansan suosikin syntymäpäivägaalalle, jota Poliisihallitus epäili arpajaislain vastaiseksi. Kohtaamisia syvässä päässä.

Samuli Mäkinen vastaa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen kaupunkipyöräjärjestelmästä. Mäkinen on ultrapyöräilijä, joka on pyöräillyt Hangosta Nourgamiin 61 tunnissa puolen tunnin unilla. Pisin pyöräkilpailu johon Samuli on osallistunut, on ollut pituudeltaan reilusti yli 7000 kilometria. Kuinka nopeasti Helsingin kaupunkipyörien käyttäjät polkevat saman määrän yhden arkipäivän aikana? Juuso Pekkinen keskustelee Mäkisen kanssa kaupunkipyöräjärjestelmästä ja ultrapyöräilystä. Jakso on äänitetty Helsingin Rautatieasemalla. Mäkisen lisäksi ääneen pääsee “simppeliksi äijäksi” itseään kutsuva Chibi, eräs kaupunkipyörää palauttava sakkomaksua kuumottava kansalainen, sekä ehkä stadin tyylikkäin nahkatakkijäbä. Kohtaamisia syvässä päässä.

Monen mielestä esteettiset arvot ja tarpeet ovat olennaisia vasta sen jälkeen kun kaikki muut tarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Voisiko kuitenkin ajatella niin, että estetiikalla olisi rooli kaikissa valinnoissa joita ihminen tekee? Mikäli näin on, estetiikkaa ei voi ohittaa kun ratkaistaan ilmastonmuutoksen kaltaisia ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Sanna Lehtinen on erityisesti ympäristö- ja kaupunkiestetiikkaan perehtynyt tutkija. Lehtinen on tutkijana kiinnostunut mm. kestävyyden kysymyksistä, sekä teknologian ja estetiikan rajapinnoista. Juuso Pekkinen ja Lehtinen keskustelevat jaksossa kaupunkiestetiikan tavasta hahmottaa rakennettua ympäristöä, siitä miten teknologia vaikuttaa kokemukseemme kaupungista, sekä siitä miten estetiikalla on oma roolinsa ekologisten haasteiden ratkaisemisessa. Kohtaamisia syvässä päässä.

Miksei muslimien perjantairukous oikein toimi etänä? Jos kristillisen seurakunnan puhujat saavat inspiraationsa Jumalalta, onko oikein arvioida saarnastriimin houkuttelevuutta alustojen tarjoaman datan pohjalta? Pandemian myötä moni seurakunta on joutunut pakon edessä siirtämään toimintansa verkkoon. Toisaalta, monet hengelliset yhteisöt ovat aina nähneet uudet sähköiset viestimet mahdollisuutena. Ennen verkkoa sanaa levitettiin television ja sitä ennen radion välityksellä. Tässä jaksossa Juuso Pekkinen paneutuu uskonnolliseen sisällöntuotantoon verkossa. Haastateltavina jaksossa ovat Suhe-seurakunnan Sauli Puukangas ja Resalat-yhteisön imaami Abbas Bahmanpour. Lisäksi mukana on gradunsa suomalaisesta “sähköisestä kirkosta” tehnyt Heikki Kiseleff. Kiseleff katsoi aikoinaan kaikki erään viikon aikana esitetyt kristillisellä TV7-kanavalla ohjelmat. Kohtaamisia syvässä päässä.

Red Dead Redemption -pelejä tai Zeldoja pelanneet tietävät, että hevosilla on näissä (ja monissa muissa) videopeleissä tärkeä pelimekaaninen rooli. Harva kuitenkaan tuntee miljoonien pelaajien pelaamien - usein tytöille suunnattujen - hevosaiheisten videopelien maailman. Howrse, Star Stable Online ja Unelmahevonen eivät sano monille mitään. Hevosaiheiset online-pelit ovat olleet edelläkävijöitä pelien sisäisissä ostoissa. Siinä missä monissa valtavirtapeleissä pelaaja käytännössä pakotetaan pelaamaan mieshahmolla, hevosaiheisten pelien maailmassa on tyypillistä, että pelihahmo on naispuolinen. Hevosaiheisia videopelejä on monenlaisia: pelit voivat olla tarinavetoisia, joissakin peleissä keskitytään tallirutiineihin ja toisissa fokuksessa on realistinen ratsastus. Jaana Tiiri on intohimoinen hevosaiheisten videopelien harrastaja. Tiirin väite on, että hevosaiheiset pelit ovat jääneet suurelta yleisöltä piiloon, koska ns. “tyttöjen juttuja” on läpi historian pidetty lähtökohtaisesti jonain sellaisena, jota ei tarvitse ottaa vakavasti tai huomioida. Kohtaamisia syvässä päässä.

Yhdysvalloissa soviteltiin hiljattain oikeusjuttu, jossa vastakkain olivat suuryritykset ja huolestuneet vanhemmat. Vanhemmat syyttivät suomalaisillekkin tuttuja pelisovelluksia siitä, että ne kohdistavat härskisti mainontaa miljoonille lapsille. Australiassa taas järjestö syyttää Facebookkia siitä, että yhtiö sallii mainostajien kohdistaa markkinointia teineille jotka ovat osoittaneet kiinnostusta tupakkatuotteisiin. Molempien tapausten taustalla on se, että yritykset keräävät käyttäjistä dataa ja tekevät sillä rahaa. Keskustelu tietosuojasta, verkossa tapahtuvasta seurannasta ja mainonnan kohdentamisesta kiihtyy. Apple ja Google ovat ryhtyneet näyttäviin toimiin vastatakseen kansalaisten ja tietosuojaviranomaisten huoliin. Mutta ovatko yhtiöt vilpittömästi hyvällä asialla, vai onko tarkoituksena vain asemoida oma mainosbisnes parempaan asentoon? Kyllä, yksityisyyttä korostavalla Applellakin on oma miljardien dollarien arvoiseksi oletettu mainosbisneksensä. Juuso Pekkisen haastateltavana on tietosuoja-asiantuntija Heikki Tolvanen. Tolvanen tunnetaan mm. siitä, että hän on kritisoinut Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin evästekäytänteitä. Tolvanen on ollut mukana perustamassa PrivacyAnt-nimistä tietosuojaan keskittyvää yritystä. Kohtaamisia syvässä päässä.

Yhdysvaltojen korkein oikeus antoi juuri päätöksensä pitkässä kiistassa, jossa vastakkain ovat olleet Google ja ohjelmistojätti Oracle. Kiistan ytimessä on noin 11 500 riviä koodia, jotka Google kopioi Android-käyttöjärjestelmäänsä. Erikoinen sivujuonne tapauksessa on vuonna 1994 päättynyt oikeusjuttu, jonka keskiössä oli Roy Orbisonin kappale Oh, Pretty Woman. Jos ei ole juristi tai koodari, Googlen ja Oraclen kiista näyttää tosi tekniseltä ja monimutkaiselta. Mutta koko keissiä kehystää se hetki, jossa älypuhelinten käyttöjärjestelmien välinen kisa lähti toden teolla käyntiin. Nokia hallitsi älypuhelinmarkkinaa, Apple lanseerasi juuri Iphonensa ja Google yritti kovasti saada jalansijaa markkinaan. Yhtenä ratkaisuna Google kopioi nuo mainitut koodirivit, jotka sittemmin johtivat pitkään kiistaan Oraclen kanssa. Haastateltavana jaksossa on alustastrategioihin perehtynyt Kimmo Karhu. Kohtaamisia syvässä päässä.

Tämä podcast on äänitetty virtuaalitodellisuudessa! Juuso Pekkinen laittaa VR-lasit pandemia-ajan äänitysvaatekomerossa päähän ja tapaa virtuaalitodellisuudessa XR-kuraattorina toimivan Santeri Suomisen. Pekkinen ja Suominen keskustelevat mm. Facebookin asemasta kuluttajapuolen VR-laitteissa, virtuaalitodellisuuden historiasta, sekä siitä mikä tekee virtuaalitodellisuudesta aivan omanlaisensa median. Jakso luotaa XR-teknologioiden ajankohtaisia, sekä avaa filosofisempia näkymiä mediumin olemukseen. Jakso sopii sekä edistyneemmille käyttäjille, että virtuaalitodellisuudesta vasta kiinnostuneille! Kohtaamisia syvässä päässä.

Toisen maailmansodan jälkeen natseista, fasisteista ja äärioikeistolaisesta kuvastosta on tullut populaarikulttuurin peruskauraa. Kansallissosialistisen Saksan symboleita paheksutaan katukuvassa, mutta niillä tehdään rahaa elokuvissa, videopeleissä ja tv-sarjoissa. Black metal -musiikkityylin sisällä on taas oma “kansallissosialistinen siipensä”. Tutkija Aila Mustamon tekemän tutkimuksen pohjalta voi kuitenkin todeta, että jokainen “natsibändien” keikoilla kävijä ei kuitenkaan välttämättä allekirjoita äärioikeistolaista maailmankuvaa; ilmiö on monisyinen ja osin ristiriitainen. Jaksossa ovat haastateltavina tutkijat Kimi Kärki, Kari Kallioniemi ja Aila Mustamo. He ovat mukana Koneen säätiön rahoittamassa projektissa, jossa tutkitaan fasismin pimeää kulttuuriperintöä Suomessa. Projektissa keskitytään erityisesti fasismin kulttuuriin jättämän jäljen tunneilmastoon. Lisäksi mukana keskustelussa on (tietysti) kuunatseista kertovien Iron Sky -elokuvien alkuperäisidean isä Jarmo Puskala. Kohtaamisia syvässä päässä.

Monet valtiot kehittävät asejärjestelmiä, joilla ne voisivat tarvittaessa tuhota satelliitteja. Satelliittien häirintää tekevät suurvallat, mutta myös ihan tavalliset ihmiset. Tässä jaksossa Juuso Pekkinen paneutuu siihen, miksi ja miten valtiot varautuvat avaruudessa tapahtuvaan konfiktiin. Jaksossa avaruusteknologiaan perehtynyt toimittaja Mikko Suominen avaa satelliittien tuhoamisen ja häirinnän erilaisia ulottuvuuksia. Minkälainen oli Neuvostoliiton suuruudenhullu sotasatelliitti? Ja minkälaista draamaa nähtiin hiljattain huippusalaisen tiedustelusatelliitin kiertoradalla? Miksi avaruudessa tapahtuva konflikti olisi koko ihmiskunnan näkökulmasta ikävä asia? Satelliittien merkitystä ihan tavallisen arjen näkökulmasta avaavat työ- ja elinkeinoministeriön Maija Lönnqvist. Lönnqvist työskentelee Suomen avaruusstrategian parissa. Eri valtioiden satelliittinavigaatiojärjestelmistä kertoo Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen Tero Vihavainen. Kohtaamisia syvässä päässä.

Jyväskylän yliopiston Maria Ruotsalainen ja Tanja Välisalo tutkivat Overwatch-peliin kytkeytyvää fanittamista. Vuonna 2016 julkaistun pelin fiktiivinen universumi pyrkii puhuttelemaan erilaisista taustoista tulevia pelaajia, ja pelin ammattilaissarjassa on tähän mennessä jaettu vuosittain miljoonien eurojen edestä palkintorahaa. Minkälainen jännite pelin tarinallisen ja urheilullisen puolen välillä kenties fanin näkökulmasta vallitsee? Miten hyvin Overwatch onnistuu pyrkimyksessään luoda mahdollisimman inklusiivinen hahmogalleria? Jakson ensiesitys oli toukokuussa 2020. Kohtaamisia syvässä päässä.

Amazonin kaltaisten verkkokauppojen, somealustojen ja mobiililaitteiden sovelluskauppojen hyödyt yrityksille ja tavallisille ihmisille ovat ilmeisiä. Kun yhdestä paikasta löytyy kaikki - oli kyse sitten tavaroista, palveluista tai kavereista - se hyödyttää usein niin käyttäjää kuin alustalla bisnestä tekevää yrittäjää. Mutta minkälaisia varjopuolia asiaan kytkeytyy? Amazonin tapa käyttää valta-asemaansa herättää monenlaisia kysymyksiä. Ja mistä on kyse Applen ja Spotifyn välisessä kiistassa, jossa Spotify syyttää Applea markkina-aseman väärinkäytöstä? Juuso Pekkisen haastateltavana on Oxfordin yliopistossa työskentelevä Vili Lehdonvirta. Alustojen ja digitaalisten markkinapaikkojen lisäksi Lehdonvirta tutkii mm. digitaalista keikkatyötä. Ennen keskustelua alustoista jaksossa puhutaan uusimmasta Bitcoin-hypestä ja NFT-teoksista. NFT-ilmiön takana on lohkoketjuteknologia ja se on noussut hiljattain esiin mm. siksi, että NFT-taideteoksista on maksettu tähtitieteellisiä summia. Lehdonvirta avaa jaksossa ilmiötä. Bitcoin...no, Bitcoin on Bitcoin. “Never stop the madness, ja kohta vedetään taas”, kuten meemissäkin sanotaan. Kohtaamisia syvässä päässä.

Tällä hetkellä suoratoistopalveluiden algoritmit suosittelevat meille sisältöjä, mutta luoko tulevaisuudessa tekoäly meille jokaiselle personoituja teoksia? Kuvittele, että kuulet kappaleen tai luet teoksen joka ns. kolahtaa - ja myöhemmin kuulet, että teoksen on luonut juuri sinua varten kone. Muuttuko suhtautumisesi teokseen jollakin tapaa erilaiseksi? Tässä jaksossa luodataan teknologian, tekoälyn ja taiteen rajapintoja! Yle Draama julkaisi hiljattain tekoälyavusteisen kuunnelman Paratiisiperhe. Juuso Pekkinen keskustelee tekoälyohjelman kehittäneiden asiantuntijoiden kanssa siitä miten tietokoneohjelmalle voidaan opettaa käsikirjoituksen kirjoittamista. Studiossa ovat haastateltavina Otso Huopaniemi, Hannu Toivonen, Essi Salmenkivi ja Jessica Lindström. Taidefilosofian suurten peruskysymysten äärelle päästään arvostettujen taiteilijoiden kanssa. Haastateltavina ovat myös teatterintekijät Jussi Sorjanen, Elina Snicker, sekä Akse Pettersson. Jakso on koostettu Yle Radio 1:ssä järjestetyn suoran Tekoälyillan tallenteen pohjalta. Lisäksi kuultavana on näytteitä Juha-Pekka Hotisen ohjaamasta kuunnelmasta Paratiisiperhe. Kohtaamisia syvässä päässä.

Kasvaako tulevaisuuden pihvi laboratoriossa? Tuotetaanko ruokaa joskus yhä useammin bioreaktoreissa? Ruoantuotannon kehittäminen on monessa mielessä ihmiskunnan ja planeettamme kohtalonkysymys. Ruokajärjestelmää toki viedään eteenpäin jatkuvasti, mutta ehtivätkö uudet teknologiat ratkaista ongelmat tarpeeksi nopeasti? Tutkija ja food tech -sijoittaja Lauri Reuter on päässyt tutustumaan tämän päivän ruoan tehotuotantoon, sekä tulevaisuuden ruoka-innovaatioita kehittäviin laboratorioihin. Reuter on mukana kokki Henri Alénin kanssa ruoan tulevaisuutta kartoittavassa Voiko tätä syödä? -sarjassa. Juuso Pekkinen ja Lauri Reuter keskustelevat geenimuuntelusta, laboratorioissa kasvavasta solulihasta, sekä ruokajärjestelmän kehittämisestä. Kohtaamisia syvässä päässä.

Vuosituhannen vaihteessa Nokian brändin arvo oli kymmeniä miljardeja euroja ja yhtiön puhelimia myytiin vuosittain satoja miljoonia. Nokia loi noihin aikohin yhdessä maailman huippusuunnittelijoiden kanssa kunnianhimoisen ja ominaisuuksiltaan jopa vallankumouksellisen fontin. Kirjaintyypistä ei kuitenkaan pidetty sen suurempaa meteliä - yhtenä riskinä nähtiin, että kilpailijat kopioisivat fontin. Jo kansallistaitelijamme Akseli Gallen-Kallela piti yhtenä tärkeimmistä töistään suunnittelemaansa Kalevala-fonttia, joka tosin ei koskaan ehtinyt valmistua. Tässä jaksossa kuulet tähän asti vähemmän huomiota saaneen ja sittemmin kadonneen suomalaisen fontin tarinan. Sen kertoo Nokia Font -kirjainperheen suunnittelussa mukana ollut Jussi Kapanen. Juuso Pekkinen haastattelee. Kohtaamisia syvässä päässä.

Ukrainasta on tullut yksi maailmanlaajuisen lisääntymisbisneksen keskuksista. Läpinäkyvyys alaan on heikko, mutta näyttäisi siltä että nykymuotoisen liiketoiminnan varjoissa tapahtuu mm. sijaissynnyttäjien hyväksikäyttöä. Munasolujen luovuttajien ominaisuuksien vertailu taas saattaa huumata tulevan ostajan. Luovuttajan musikaalisuus, akateeminen tausta ja näyttävät valokuvat nostavat munasolun hintaa. Kirjailija Sofi Oksanen ja toimittaja Antti Kuronen ovat perehtyneet Ukrainassa tapahtuvaan kohdunvuokrausbisnekseen ja munasolukauppaan. Oksanen on käsitellyt aihetta romaaneissaan Norma ja Koirapuisto. Kuronen taas on tehnyt aiheesta dokumentin Ukrainan vauvatehdas. Ukrainan vauvatehdas -dokumentissa lisääntymispalveluita tarjoavan yrityksen perustaja visioi lähitulevaisuudesta, jossa lapsia kasvatetaan keinokohduissa. Juuso Pekkinen kysyy tästä aiheesta sikiölääketieteen professori Juha Räsäseltä. Kohtaamisia syvässä päässä.

Onko mahdollista kuvitella tulevaisuuden kyberhyökkäys, jota voidaan verrata ensimmäisen atomipommin pudottamiseen? Juuso Pekkinen vertailee jaksossa ydinasetta ja kyberasetta. Vaikka kyseiset “kyvykkyydet” ovat monella tavalla kaukana toisistaan, niiden väliltä löytyy myös yllättäviä yhteyksiä. Yksi niistä on Stuxnet, johon viitataan usein tähän asti ehkä merkittävimpänä haittaohjelmana. Stuxnet levisi laajalle, mutta se oli suunniteltu aiheuttamaan tuhoa vain yhdessä paikassa - eräässä aseluokan uraania rikastavassa tutkimuslaitoksessa. Ydinaseen ja kyberaseen vertailun kautta päästään myös kiinni molempien aseiden syvimpään olemukseen. Voidaanko ajatella, että kylmän sodan seuraava näytös tapahtuu kyberissä? Ja voitaisiinko kyberhyökkäykseen vastata ydinaseella? Jaksossa ovat haastateltavina tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen, ydinasevalvonnan parissa työskennellyt Olli Heinonen sekä Maanpuolustuskorkeakoulussa opettava Tom Malmström Kohtaamisia syvässä päässä.

Aivotutkija ja koulutettu proviisori Lauri Elsilä tekee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjaa psykedeelien farmakologisista vaikutuksista. Tiiviisti: Lauri tutkii mm. sitä, miten “happo” toimii. Psykedeelien lääke- ja tutkimuskäyttö on monessa mielessä perusteltua. On mahdollista, että psykedeelejä voisi käyttää mielenterveyden häiriöiden tai addiktioiden hoidossa. Toisaalta, aineiden toimintamekanismien selvittäminen voi myös potentiaalisesti tarjota tietoa itse mielen häiriötiloista. Juuso Pekkinen keskustelee Elsilän kanssa LSD:n farmakologiasta, psykedeelitutkimuksiin liittyvistä epävarmuuksista, sekä itse tutkimuksen tekemisestä. Kun tutkija hankkii eläinkokeita varten aineita, mitä muuta pitää tehdä kuin mennä ainetta valmistavan yrityksen verkkokauppaan klikkaamaan “lisää ostoskoriin”? Kohtaamisia syvässä päässä.

Aleksanteri Suuri oli valloittaja sekä Makedonian kuningas, joka matkasi tunnetun maailman ääriin ja tappoi kännissä ystävänsä. Yli 2300 vuotta sitten eläneen hallitsijan elämästä on historian saatossa poimittu niitä puolia, jotka kulloinkin ovat sattuneet sopimaan Aleksanteriin viittaavan tahon omiin tarkoitusperiin. Aleksanteri on toiminut tuhansien vuosien ajan esikuvana, nationalististisena tai uskonnollisena symbolina, varoittavana esimerkkinä sekä viihteenä. Toisaalta, Aleksanterin henkilöbrändillä voi ehkä viestiä elämäntavasta vähän samalla tavalla kuin luksusbrändin viidensadan euron t-paidalla. Juuso Pekkisen haastateltavana on Aleksanteri Suuri -tutkijana profiloitunut Jaakkojuhani Peltonen. Tällä hetkellä hän vaikuttaa Tampereen yliopistossa. Peltonen on kirjoittanut kirjan Aleksanteri Suuri - sankari ja myytti. Kohtaamisia syvässä päässä.

Markkinoilla on hyvin monenlaisia kuluttajille suunnattuja itsensä mittaamiseen tarkoitettuja laitteita. Viimeisten vuosien aikana yleistrendi on ollut selkeä: aiemmin rannelaitteet ja sykemittarit olivat suunnattu enemmän aktiiviliikkujalle, tänä päivänä valtaosa markkinoiden laitteista on keskittynyt arkiseen hyvinvointiin. Mielikuvilla on laitteiden markkinassa vahva rooli, mutta vaikutelmat laitteiden potentiaalista eivät ole sama asia kuin tutkittu tieto. Juuso Pekkisen haastateltavana on Ouran perustajiin kuuluva Petteri Lahtela. Aiheina jaksossa ovat kuluttajille suunnatun terveysteknologian markkina, Ouran tarina sekä laitteiden markkinointiviestien synnyttämien mielikuvien ja todennettujen lupausten välinen suhde. Lisäksi jaksossa pääsee ääneen liikuntabiologi Laura Karavirta. Juuso Pekkinen keskustelee Karavirran kanssa siitä, miten aktiiviliikkujille suunnattujen kuluttajalaitteiden antamaan dataan tulisi suhtautua. Kohtaamisia syvässä päässä.

Pseudohistorialliset teoriat Suomen historiasta ovat moninaisia: suomea on väitetty ihmiskunnan alkukieleksi ja Egyptin pyramideja suomalaisten rakentamiksi. Erään teorian mukaan Vatikaanin kuolemanpartiot kävivät aikoinaan Ahvenanmaalla teloittamassa suomalaisia shamaaneja. Suomalaisen pseudohistoriallisen tutkimuksen klassikkona taas voidaan pitää Suomen muinaiset kuninkaat teesiä. "Todellisen historian" salaamisesta on syytetty mm. ruotsinkielisiä. Näennäishistoriallisten teorioiden takaa löytyy mm. sellaisia nimiä kuin Sigurd Wettenhovi-Aspa ja Lemminkäisen temppelistä puhunut Ior Bock. Nykyään teoriat leviävät verkossa. Turun Yliopiston tutkijat Reima Välimäki ja Mila Oiva työskentelevät hankkeessa, jonka tarkoituksena on kartoittaa pseudohistoriallisten tekstien leviämistä suomen- ja venäjänkielisessä verkossa. Ohjelmassa on lisäksi mukana arkistomateriaalia, joka kytkeytyy suomalaiseen pseudohistorialliseen kenttään. Jakso on alunperin julkaistu keväällä 2020. Kohtaamisia syvässä päässä.

Salaukset suojaavat valtioita, yrityksiä ja tavallisia ihmisiä - niitä käyttävät myös terroristit, huumekauppiaat ja pedofiilit. Miksei salauksia voi heikentää ilman, että siitä kärsivät kaikki? Miten satunnaisuus liittyy salauksiin? Minkälaisen haasteen kvanttitietokoneiden kehitys asettaa salausmenetelmien kehittämiselle? Juuso Pekkisen haastateltavana on VTT:n kyberturvallisuuden erikoistutkija ja Oulun yliopiston soveltavan kryptografian dosentti Kimmo Halunen. Jakso on uudelleenjulkaisu. Aihe on taas ajankohtainen, koska salauksien uhkia ja mahdollisuuksia punnitaan jälleen kerran EU-tasolla. Kohtaamisia syvässä päässä.

Muinaiset astronautit -teoriat kytkeytyvät vahvasti noin 50 vuoden takaiseen Suomen ufobuumiin. Koko kansakuntaa villinneen ilmiön jälkimainingeissa ministerinäkin toiminut Juho Tenhiälä kirjoitti kirjan, jossa Tenhiälä tulkitsee raamattua todisteena maapallon ulkopuolisista vierailuista. Suomalaiset ufotutkijat taas lähettivät presidentti Kekkoselle kirjeen, jossa vaadittiin ufoasian huomioimista. Ultra-lehden päätoimittaja Marko Kananen teki aikoinaan gradunsa muinaiset astronautit -teorioiden tulosta Suomeen. Opinnäytetyöllä oli roolinsa myös siinä, että Kananen päätyi “rajatiedon tiennäyttäjäksi” itseään tituleeraavan lehden lukijoiden palvelukseen. Kananen ja Juuso Pekkinen keskustelevat jaksossa muinaiset astronautit -teorioista, joiden ehkä merkittävin popularisoija oli sveitsiläinen kirjanpitonsa kanssa “huolimaton” hotellinpitäjä. Ohjelma jää muutaman viikon tauolle. Uusia jaksoja on luvassa taas tammikuussa 2021. Kohtaamisia syvässä päässä.

Koronarokotteesta toivotaan ratkaisua koronapandemiaan. Samalla pelko rokotteisiin liittyvän epäröinnin vaikutuksista on nostanut päätään. Jo ennen pandemiaa WHO nimesi rokote-epäröinnin merkittäväksi globaaliksi terveysuhaksi. Sosiologian dosentti Pia Vuolanto ja väitöskirjatutkija Suvi Rytty ovat hankkeessa, jonka tarkoituksena on ymmärtää vaihtoehtohoitojen käyttöä ja rokotekriittisyyttä sekä niihin liittyvää koululääketieteen kritiikkiä. Kansanterveyden näkökulmasta haastavan rokotevastaisuuden ymmärtäminen saattaa särähtää jonkun korvaan, mutta tutkijat painottavat tämän hankkeen yhteydessä pyrkimystä nimenomaan taustoittaa - ei arvottaa - ilmiötä. Juuso Pekkisen tekemässä haastattelussa Vuolanto avaa tutkimusta, joka liittyy tieteen ja ei-tieteen välisiin rajanvetoihin. Lisäksi käsittelyssä on rokote-epäröinnin moninainen luonne. Rytty käy jaksossa läpi rokotevastaisuuden historiaa. Samalla selviää, miten 1900-luvun alun aatteellinen vegetarismi eroaa monessa mielessä tämän päivän kasvissyönnistä. Kohtaamisia syvässä päässä.

Euroopan avaruusjärjestön Gaia-avaruusteleskooppi lähettää maahan päivittäin valtavasti dataa. Suomalaiset tutkijat tekevät datan pohjalta mm. asteroidien päivittäistä ratalaskentaa, jotta maapalloa potentiaalisesti uhkaavista asteroideista olisi tietoa hyvissä ajoin. Kvasaareita mittaamalla teleskooppi on tuottanut tietoa Aurinkokunnan kiihtyvyyden mittaamiseksi, sekä esimerkiksi tulevaisuuden entistä tarkempaa satelliittipaikannusta varten. Juuso Pekkisen haastateltavina ovat nimikko-komeetatkin saaneet professorit Karri Muinonen ja Markku Poutanen. Gaia-teleskoopin tuottaman tiedon lisäksi keskustelussa sivutaan mm. Turun paloa tähtitornista seuranneen tähtitieteilijän tekemiä mittauksia, sekä maapalloa uhkaavien asteroidien torjuntaa. Voisko “gravitaatiotraktori” olla jossain tilanteessa elokuvistakin tuttua ydinasetta parempi vaihtoehto? Kohtaamisia syvässä päässä.

On arvioitu, että koronapandemian hinta matkailuteollisuudelle tulee olemaan jopa biljoonia euroja. Maailmalla ala työllistää satoja miljoonia ihmisiä, Suomessa ainakin yli 140 000. Kun tämä pandemia joskus päättyy, miten kriisi tulee vaikuttamaan matkustamiseen? Juho Pesonen on Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö. Pesonen oli viimeksi Juuso Pekkisen haastateltavana noin puolitoista vuotta sitten. Tuolloin aiheina olivat matkailutrendit, matkailu ja teknologia, sekä matkailun tulevaisuus. Näihin aiheisiin palataan tässä jaksossa - miten teemat jäsentyvä nyt kun pandemia on laittanut lähes koko matkailualan polvilleen? Yhdeksi suureksi teemaksi nousevat myös matkailuteollisuuden pandemiaa edeltäneet ongelmat. Kohtaamisia syvässä päässä.

Tässä jaksossa tutustut erityiseen televisioeläimen lajiin! Perinteisessä luontodokumentissa saatetaan yhä näyttää “koskematonta luontoa”, vaikka ihmisen vaikutus ulottuu maapallolla käytännössä kaikkialle. Luontosisällöt vetoavat usein autenttisuuteen, mutta tosiasiassa ohjelman sisältö on ehkä käsikirjoitettu ennen kuin yhtäkään kuvaa on tallennettu. Tämän päivän luontokuvaajat eivät kuvaa vain tämän päivän katsojille - nyt kuvataan jälkipolville luontoa, jota ei ehkä enää tulevaisuudessa ole. Juuso Pekkinen paneutuu jaksossa luonnon esittämiseen, sekä luontodokumenttien ja -elokuvien luontokäsitykseen. Haastateltavana ovat väitöskirjatutkija Kristiina Koskinen, elokuvantekijä Marko Röhr, sekä luontotoimittaja Markku Sipi. Kohtaamisia syvässä päässä.

Tämän hetkisten arvioiden mukaan kuudennen sukupolven langattomien verkkojen kaupallistaminen alkaa 2030. Tulevaisuuden verkon toivotaan voivan siirtä jopa teratavun verran dataa sekunnissa ja teraherstialueen taajuuksia voidaan ehkä langattoman tiedonsiirron lisäksi käyttää myös perinteisen tutkan tavoin havainnoimaan ympäristöä ja sen muutoksia. Tulevaisuuden verkon on visioitu kytkeytyvän esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen - siitäkin huolimatta, että verkkoihin kytkeytyvät geopoliittiset kysymykset saattavat eräässä skenaariossa johtaa jopa globaalien verkkostandardien eriytymiseen. Siinä missä tämän hetken verkkostandardeista on sovittu maailmanlaajuisesti, yhtenä vaihtoehtona voi olla idän ja lännen verkkojen eriytyminen. Juuso Pekkisen haastateltavana on Oulun yliopiston 6G Flagship -tutkimuskokonaisuuden johtaja Matti Latva-Aho. Kuudennen sukupolven verkkojen lisäksi Pekkinen ja Latva-Aho keskustelevat 5G verkkojen tämän hetkisestä tilanteesta, sekä laajemmin langattomien tietoverkkojen sukupolvisiirtymistä. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta.