Havaintoja ihmisestä

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Hirvi työnsi päänsä metsästä siihen mun eteen. Ehdin muutaman sekunnin aikana hahmottaa hirven valtavan koon. Hirvi pelästyi ja katosi metsään ja se oli ihmeellistä, että en kuullut ääntäkään, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Olin lapsena hevostyttö ja kävin usein ratsastamassa maastossa. Kerran olin ratsastamassa metsässä ja hevonen pysähtyi ja jännittyi. Hevosen korvat menivät luimuun ja minulle tuli vahva fiilis, että tässä on nyt jotain hyvin erikoista, sanoo graafikko Heidi Gabrielsson. Aurinkohirven myytti on laajalle levinnyt, ja se kertoo hirven suuresta merkityksestä meille, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kehittänyt erityisen suhteen punakettuun. Jostain syystä kohtaamiset kettujen kanssa ovat liittyneet sellaisiin hetkiin elämässä, jolloin olen tarvinnut lohtua, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Meidän pihan läpi meni ketun askeleet. Pihasta katosi tavaroita ja huomasimme, että nuori kettu nappasi irtotavaroita ja kuljetti niitä tiettyyn paikkaan metsässä. Hain tavaroita takaisin pikkuhiljaa, kertoo ketun kanssa ystävystynyt Hanna. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Kohotin katseeni tietokoneen ruudulta ikkunaan ja siellä on tyyppi joka ui. Kun juoksimme rantaan huomasin, että sillä on aika pyöreät korvat, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Olen ollut joskus ollut makuukojuissa, joissa ei pääse edes polvilleen. Karhut ovat olleet varvikossa ja tulivat metrin päähän syömään mustikoita, kertoo luontovalokuvaaja Hannu Laakso. Meillä on laajalle levinneitä myyttejä siitä, että ihmisellä ja karhulla on yhteinen esi-isä, sanoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Kaisa Herlevi Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Olen kohdannut susia ja kuullut heidän lauluaan, ja se oli ihmeellinen kokemus. En ole villiä sutta kohdannut, se on kyllä unelma, sanoo Liisa Kaski. Minulla oli sellainen tunne, että hän oli yhtä yllättynyt kuin minäkin. Me tuijottelimme toinen toisiamme, kertoo suden pellolla auton ikkunasta nähnyt Raili. Suden katseesta on Antiikissa jännä uskomus, että ihminen voi muuttua mykäksi, jos susi pääsee katsomaan, kertoo folkloristi Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Arkistotoimittaja: Samuli Kunttu Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Havaintoja ihmisestä ja kohtaamisia eläinten kanssa -sarjan viidessä jaksossa jaetaan merkityksellisiä villieläinkohtaamisia. Oravasta touhujen seuraamistesta tarttuu ilo. Oravan katse on kujeileva ja kyllä sieltä sellainen älyllinen uteliaisuus tulee esiin, kertoo folkloristi Liisa Kaski. Naivisti Anne Leppäsen teoksissa seikkailee oravia. Kantavana teemana kurremaalauksissa on idea ystävyydestä. Leppänen kertoo näkevänsä oravassa itsensä kaltaisuutta. Orava touhottaa ja ryntäilee paikasta toiseen. Aikaansaannokset saattavat olla laihoja, mutta se on tyytyväinen ja elämänhaluinen toimiessaan niin. Orava liittyy runoudessa olutmyyttiin. Myöhemmästä perinteestä löytyy uskomuksia, että jos orava tulee pihaan, se on huono enne, kertoo Liisa Kaski toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja ja käsikirjoittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Tuottaja: Pertti Ylikojola Musiikit: Epidemic Sound

Tunnetyötä tehdään monilla aloilla, kuten asiakaspalvelussa, kasvatuksessa, koulutuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ja johtamisessa. Tietysti hoitajan kuuluu olla empaattinen, kuunteleva, läsnäoleva ja aina ymmärtävä. Nämä kuuluvat niin sanotusti ammattirooliin, sanoo siis 27-vuotias sairaanhoitaja Oulusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Tunnetyö-termin on alun perin kehittänyt amerikkalainen sosiologi Arlie Hochschild. Hän tutki 1970- ja 1980-luvun taitteessa tunnetyötä muun muassa lentoemäntien ja perintätoimistoissa työskentelevien ammateissa. Tunnetyö on tärkeää ihmisyhteisöjen kannalta, mutta se jakautuu osin epätasaisesti sukupuolien ja töiden suhteen. Ihmiset, jotka tekevät runsaasti tunnetyötä työssä ja vapaa-ajalla, se voi olla uuvuttavaa, kertoo tutkija Tiina Sihto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Leena Mattila, Tuula Rajavaara ja Pauliina Motturi Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Viinamäki, Elina (2024) Käypä hoito. Otava. Rahikainen, Agneta & Sillanpää, Eira (2023). S&S Niskanen. Olli-Pekka (2024) Lastensuojelun asiakasmitoituksesta luopuminen johtaisi kriisiin. Helsingin Sanomat.

Olin nuorena villi ja luova skeittarin alku. Olin hyvin paljon omissa oloissani ja kotona ei nähty, että minkälaista elämää elän kodin ulkopuolella, kertoo 38-vuotias nimimerkki Mindlessflow. Ympäristötekijät, perhesuhteet, psykososiaaliset resurssit lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttavat siihen, miten me kasvamme. Kehitys ei mitenkään nollaannu aikuisuudessa vaan se kasautuu, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkija Jenna Grundström toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ristiriitainen kiintymyssuhde ja emotionaalinen vaille jääminen on näkynyt aikuisuudessa masennusjaksoina, kertoo 43-vuotias nimimerkki Sara. Lama-ajan kokemukset ovat lisänneet ymmärrystä siitä, että taloudellinen ahdinko sairastumisen tai korkojen nousun myötä voi kohdata ketä tahansa, sanoo eräs vastaaja Varsinais-Suomesta. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Yanagihara, Hanya, Pieni elämä (2015) Keltainen kirjasto. Tokola, Maiju, Airo, Riikka (2024) Kiintymyssuhteet ja kiintymyssuhdemallit. Lääkärikirja Duodecim.

Ikääntyminen on biologinen fakta, mutta siihen liittyvät stereotypiat saavat aikaan paljon haittaa ihmisten elämässä ja työurilla. Nuoruutta palvova yhteiskunta ja kulttuuri aiheuttaa paineita kaikenikäisille. Nuoruutta ihannoidaan ja ikääntymistä pidetään negatiivisena asiana heti, kun parinkympin ikä on ohitettu. Se tuntuu ikävälle ja luo jonkinlaista painetta iän karttuessa, kertoo siis kolmekymppinen nimimerkki Nainen Oulusta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Työmarkkinoilla minua ei enää noteerata ja TE-palveluistakin vahvistetaan, että ikä on usein este työllistymiselle. Olen päättänyt kouluttautua toisiin tehtäviin, kertoo 60-vuotias nimimerkki Milla. Ihmisen oppimiskyvyllä ei ole parasta ennen päivänmäärää. Ihminen voi oppia uutta koko elämänsä ajan, sanoo neurologi ja aivotutkija Kiti Muller toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Aapo Laakso ja Leena Mattila Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Broms, Ulla, Müller, Kiti, Laaksonen, Kirstina (2024) Treeniä varttuneelle keholle. Bazar kustannus. Kilpi, Eeva (2024) Tähdet ovat alkaneet näkyä – Eeva Kilven muistikirjat. WSOY. Haidt, Jonathan (2024) Ahdistunut sukupolvi. Terra Cognita.

Joillekin listojen kirjoittaminen saattaa näyttäytyä silkalta ajan tuhlaamiselta. Toisille taas se on tapa järjestellä ajatuksia, pitää asioita mielessä ja suunnitella. Työmuistin kuormittumista voi vähentää kirjoittamalla listoja. – Kun muistettavat asiat ovat paperilla, voi hyödyntää laajemmin aiemmin tallennettua kokemusta ja työmuistissa on tilaa paremmin käsitellä sekä uutta että vanhaa tietoa. Minä ihmisenä sekä myös neurologina ja aivotutkijana väitän, että listan tekeminen on fiksu juttu. Se vapauttaa työmuistia muistamaan muita asioita, sanoo Kiti Müller toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Veli Kauppinen, Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Päivi Nieminen, Laura Koso ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Huotilainen, Minna, Peltonen, Leeni (2017) Tunne aivosi. Otava. Huotilainen, Minna, Peltonen, Leeni (2020) Uuden ajan muistikirja. Otava. Broms, Ulla, Müller, Kiti, Laaksonen, Kirstina (2024) Treeniä varttuneelle keholle. Bazar kustannus. Liukko-Sundström, Heljä (2024) Kotiemme keramiikkataiteilija -näyttely. Elämäni listoina. Kaikki mitä haluan muistaa. Kuunteluvinkki: Tiedeykkönen: Hektinen arki uhkaa jo sydänterveyttä - lapsuuden liike on lääke

Yhteiskunnasta ja kulttuurista kumpuaa kosolti paineita nuorten harteille. Under Pressure -tutkimushankeessa tarkastellaan nuorten kokemia paineita yhteiskunnallisena kysymyksenä. Tutkimushaastatteluissa osa on kertonut, että heidän on ollut vaikeaa tehdä päätöksiä esimerkiksi jatko-opinnoista. – Osa ei pystynyt tekemään päätöstä sillä hetkellä, kun se piti tehdä. Nuori voi lamaantua tässä tilanteessa ja jopa jäädä kotiin muutamaksi vuodeksi ennen kuin pääsee eteenpäin, kertoo Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Syyt nuorten pahoinvoinnille ja mielenterveysongelmille voivat olla muun muassa yksinäisyydessä, köyhyydessä tai kouluväkivallassa. Tutkijat ovat havainneet, että nuorten mielenterveysongelmia lähestytään usein yksilökeskeisesti. – Jos nuori kokee koulussa yksinäisyyttä, ongelmaa saatetaan lähteä ratkomaan psykiatristen diagnoosien kautta, vaikka yksinäisyys on yhteisöllinen kysymys, sanoo Honkatukia. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Aapo Laakso ja Miika Lauriala Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Haru, Ylva (2019) Linnut Jokinen, Arja, Raitakari, Suvi, Ranta, Johanna (2022) Sosiaalityö yhteiskunnan marginaaleissa. Kela (2023) Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 Kilpi, Eeva (2009) Noidanlukko. Sarja lapsuudesta. LuontoPortti: Varpunen Surekin, Sakari (2020) Maahanmuuttajataustaiset nuoret päätyvät Suomessa usein hoivatyöhön – Rasistista ohjailua vai kätevä reitti työelämään? Sihto, Tiina, Hokkila, Kirsi (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? THL (2023) Katsaus: Syrjintä, kiusaaminen ja eriytyvät koulutuspolut haastavat ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointia THL Blogi (2023) Nuorten mielenterveysoireet ovat yleistyneet – tarvitsemme tehokkaita ratkaisuja Valtioneuvosto (2023) Katsaus ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointiin ilmestynyt Tuohela, Kirsi (2015) Köyhää, huumaavaa, epävarmaa: Nuoruuden kokemuksen historia

Nalleja ikkunalaudoilla, maskeja, käsidesiä, etäisyyksien pitämistä, rauhaa, pelkoa sairastumisesta, sairastumisia, yksinäisyyttä, yhteyttä ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Korona muutti ihmisten elämää monin eri tavoin. Kokemuksissa voi olla yhteneväisyyksiä, mutta se ei tarkoita sitä, että ne olisivat samanlaisia. – Aluksi korona muutti elämäämme paljon. Emme puolisoni kanssa tavanneet juuri ketään. Kun ymmärryksemme koronan leviämistavoista kasvoi ja saimme ensimmäiset rokotteet, aloimme palata normaaliin arkeen, kertoo nimimerkki Jojo Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Elämää korona-ajassa -teos pohjautuu 84:n 18–30-vuotiaan nuoren aikuisen kertomuksiin elämästään koronapandemian keskellä vuosina 2020–2022. – Osalle vaikutukset olivat kevyempiä kuin toisille. Osa nuorista aikuisista puhui korona-ajasta hyvinkin positiivisesti eri syistä. Toisilla taas kokemuksissa korostuivat yksinäisyys, kärsimys, eristyneisyys ja vaikeus saada tukea omaan tilanteeseen, kertoo nuorisotutkimuksen professori Päivi Honkatukia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Koso ja Aapo Laakso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén Lähteet: Arppa (2023) Luulin että Gallagher, Liam (2020) Liam Gallagher -WASH YOUR HANDS Compilation Honkatukia, Päivi, Kallio, Jenni, Määttä, Mirja (2024) Elämää korona-ajassa — Poikkeusolot nuorten aikuisten kokemana (2024). Vastapaino. Pedersen, Jan (2017) Pohjolan eläimet äänessä. Tammi Vanhala, Ville (2015) Seura: Huhuu naaraat, minä täällä, olen vanha ja yksinäinen – tämän huuhkaja kertoo huhuillessaan syksyisin https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/huhuu-naaraat-mina-taalla-olen-vanha-ja-yksinainen-taman-huuhkaja-kertoo-huhuillessaan-syksyisin/

Työkyvyssä on kyse siitä, että ihmisellä on voimavaroja, osaamista ja motivaatiota täyttää työn vaatimukset. Kyse on siis henkisistä, sosiaalisista ja fyysisistä voimavaroista. Yksilöiden työllistyminen on kaikkien etu. Kun yksilö pystyy olemaan töissä ja osallistumaan, se lisää hyvinvointia ja antaa merkityksellisyyden tunnetta, kertoo Työterveyslaitoksen tutkija Joonas Poutanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Kaikki ei kuitenkaan ole suinkaan kiinni vain yksilöstä vaan myös elämäntilanne, työpaikan käytäneet ja yhteiskunnalliset tekijät muovaavat työkykyä. Työkykyäni edistää se, että minuun suhtaudutaan, kuten muihinkin työtä tekeviin ihmisiin, joilla on vahvuutensa ja heikkoutensa. En ole osa- tai täsmätyökykyinen, vaan työkykyinen omiin töihini. Kaikkien vammaisten henkilöiden työllistymistä edistäisi muun muassa lakien noudattaminen, kiintiöt ja ihmisten kouluttaminen, kertoo eräs vastaaja kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen, Veli Kauppinen ja Susanna Vainiola Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Bahmani, Airin (2024) Tuoreimmat tutkimustulokset korostavat tarvetta toimia rasismin kitkemiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi Helppy Hoivapalvelu (2024) Tuplaruuhkavuosi-kysely Purhonen, Sanni, Urhonen, Amu (2023) Helsingin Sanomat, Mielipidekirjoitus: Vammaiset ihmiset eivät kaipaa ulossulkevaa kieltä Miksi opiskelijat uupuvat? (2024) Yliopisto-lehti, Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt Louhimo, Riku, Airila, Auri (2024) Helsingin Sanomat, Vieraskynä: Lama-ajan lasten mielenterveyttä on hoidettava nyt

Feminiinisen henkisyyden muodot ovat monenlaisia. Se voi olla vapaata joogaa, kristalleja, tarotkortteja, kiviä ja retriittejä. On aika kiinnostavaa, että teknologisia harppauksia ottavassa ajassamme yhä useampi ihminen kokee kaipuuta johonkin maagiseen ja lmiöihin, jotka ovat selittämättömiä. Mistä se kertoo? Monet tarinat kulkevat uupumuksen tai henkilökohtaisen kriisin kautta ja henkisyydestä haetaan siihen helpotusta, kertoo väitöskirjatutkija Ella Poutiainen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Ei-tietäminen, tasa-arvoinen kaikkien kokemusten kunnioittaminen ja ihmisen rajallisen ymmärryksen hyväksyminen selittämättömän äärellä ovat mielestäni tärkeä osa feminiiniseksi ymmärrettyä henkisyyttää, kertoo nimimerkki Sanna kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Laura Korhonen ja Riikka Rahi Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Kantola, Johanna, Koskinen & Sandberg, Paula, Ylöstalo, Hanna (2020) Tasa-arvopolitiikan suunnanmuutoksia. Talouskriiseistä tasa-arvon kriiseihin. Lorde, Audre (2022) Sister Outsider. Suomenkielinen laitos. Kaijamari Sivill ja Kustannusosakeyhtiö Kosmos. Seurakuntalainen (2023) Nuoret miehet uskonnollisempia kuin samanikäiset naiset ja kannattavat kastetta ja kirkon jäsenyyttä Terävä, Hanna, Yle Uutiset (2023) Missio nuoret miehet

Työtilojen muutokset vaikuttavat ihmisten työntekemiseen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja suhteisiin. Meillä ei ole omia työhuoneita, mutta ei onneksi monitoimitilakaan. Olen ne jo kokenut, enkä pysty niissä työskentelemään, kertoo nimimerkki Sotealan asiantuntija Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Virve Peteri on tutkinut viidentoista vuoden ajan monitoimitiloihin siirtymisestä aiheutuneita muutoksia eri työpaikoilla. Olen käynyt useissa eri organisaatioissa, jossa ihmiset ovat kertoneet, etteivät he aamulla töihin tullessa moikkaa kollegaa. Avotilassa et voi tietää, että onko työkaveri juuri tekemässä keskittymistä vaativaa tehtävää, kertoo tutkija Virve Peteri toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Laura Korhonen ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Luoma-Aho, Veera (2021) R.I.P. toimisto, Helsingin Sanomat Hyvärinen, Hanna (2020) Joka neljäs työntekijä uupuu - onko työuupumus uusi normaali, Tampereen korkeakouluyhteisö Riskinä työyksinäisyys? (2023) Vaasan yliopisto

Paikkariippumaton työ mahdollistaa töiden tekemisen vaikkapa Espanjasta tai Berliinistä, kunhan tietokone ja netti toimivat. Nimimerkki Tulppaani on 31-vuotias ja hän työskentelee tutkijana Berliinissä. Diginomadina työskentely on vaikuttanut positiivisesti mielenterveyteeni, kun voin tehdä töitä vaihtelevista paikoista, mikä inspiroi minua, sanoo Tulppaani Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Diginomadit valitsevat paikkansa suhteessa siihen, että onko jossain paikassa diginomadiyhteisö, kertoo akatemiatutkija Mari Toivanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Laura Korhonen, Laura Koso ja Riikka Rahi Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén

Ilmiönä digitaalinen nomadius on ollut kasvussa 2000-luvulta lähtien. Diginomadi on henkilö, joka työskentelee ja matkustelee paikasta riippumattomasti, usein ulkomailla, kannettavan tietokoneensa kanssa. Graafisena suunnittelijana, kuvittajana ja kuvataiteilijana työskentelevä Jussi on perheellinen ja tekee töitä Berliinissä. Olen saanut päättää hyvin pitkälle omat työtuntini ja pystynyt viettämää todella paljon aikaa pienten lasteni kanssa. Pitkät lomat ja matkustus perheen kanssa on tuntunut upealta ja inspiroivalta, kertoo Jussi Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Akatemiatutkija Mari Toivanen tutkii diginomadismia. Hän on tehnyt etnografista kenttätyötä Espanjassa, Bulgariassa ja Thaimaassa. Haastateltavat korostavat vapautta perinteisestä toimistotyöstä, mahdollisuutta määritellä oma työaika ja liikkua missä ikinä haluaakin, kertoo Toivanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Veli Kauppinen ja Laura Korhonen Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet Karjalainen, Mira (2021) Työn rajojen hämärtyminen koronapandemian aikaa: etätyö ja sukupuoli

Aika moni on tehnyt persoonallisuustestejä opiskelupaikkaa hakiessa, armeijassa tai työnhaussa. Persoonallisuus- ja soveltuvuustestejä voi luonnehtia mielen tai persoonallisuuden mittaamiseksi. Testaamisen avulla on tarkoitus saada selville millaisia tietoja, kykyjä, asenteita, tai luonteenpiirteitä esimerkiksi työpaikkaa hakevalla on. Testaamisen sosiologia -tutkimushankkeen keskiössä ovat persoonallisuustestit, joita käytetään niin opinto- ja uraohjauksessa kuin henkilörekrytoinneissakin. Meidän kiinnostuksen kohteena on se, että millaisia merkityksiä, jakoja ja arvoja testiväitteet ja manuaalit ylläpitävät. Millaisia jäänteenomaisia historiallisia merkityksiä liittyen sukupuoleen ja luokkaan niissä on, kertoo akatemiatutkija, sosiologi ja psykologi Virve Peteri toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Testaamisen sosiologia (2020) Tampereen yliopisto Simola, Inka (2024) Me Naiset, Oletko puhelias vai hiljainen? Heimovirta, Minttu, Vuorela, Ulla (2018) Minkä puun heimoon sinä kuulut? Testaa!https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/09/04/testaa-minka-puun-heimoon-sina-kuulut Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Laura Koso ja Miika Lauriala Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén

Selviytymisenkulttuurissa eläminen ruokkii meissä kollektiivisesti riittämättömyyden ja häpeän tunteita. Sosiologi ja psykologi Erich Fromm on todennut, että meidän yhteiskunnassa terveet ovat sairaampia ja sairaat ovat terveimpiä. Sopeutuminen tietynlaiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään edellyttää tunteista etääntymistä, jotta kykenee olemaan tehokas, sanoo kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola. Kirjailija, tutkija ja toimittaja Mika Pekkola on kirjoittanut Vesa Kyllösen kanssa Epävarma elämä – Tutkielma selviytymisestä ja jaetusta tunnosta -teoksen. Sen on julkaissut Vastapaino. Kirjassa tarkastellaan selviytymistä yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen kehyksen kautta. Vuorokaudessa on vain 24h, joten aikaa ei ole lähes milloinkaan tarpeeksi. Yritän kyllä asettee aina perheeni ensin. Ystävie ei ole, joten siihen ei tarvitse aikaa löytää, sanoo nimimerkki Mies. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Veli Kauppinen, Riikka Rahi ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén

Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epävarmuus ruokkivat selviytymisen kulttuuria. Pelko aiheuttaa vetäytymistä ja lamaantumista. Kun rahatilanne on epävakaa, elämä muuttuu selviytymispeliksi. Ruokaa pitää säännöstellä ja nälkää välttää nukkumalla sen ohi, kertoo parikymppinen nimimerkki JK Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Meidän yhteiskunnassa rohkaistaan yksilöitä ylikorostuneesti arvottamaan omaa yksilöllistä toimintakykyä, aloitteellisuutta ja sivuutetaan monia muita asioita kuten hoivan, läsnäolon ja empatian merkitystä elämän kannalta, kertoo kirjailija ja tutkija Mika Pekkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Saan energiaa läheisteni kanssa olemisesta. Yritän edes kerran päivässä puhua jollekin kavereistani, vaikka olisin pohjamudissa. Aikaa tähän onneksi on sopivasti opintojen ohella, sanoo nimmerkki JK. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Laura Koso ja Veli Kauppinen Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Itla (2024) Lapsiperheköyhyys datana Pekkola, Mika, Kyllönen, Vesa (2023) Epävarma elämä – Tutkielma selviytymisestä ja jaetusta tunnosta -teos. Vastapaino. Valtioneuvosto (2023) Sosiaalisten oikeuksien komitealta ratkaisu Suomen sosiaaliturvan tasosta

Yhteiset tavoitteet ovat tärkeitä, että voi identifioitua johonkin ryhmään. Kahdenväliset suhteet ja pienet työskentelyryhmät lisäävät kuulumisen kokemusta isommassakin ryhmässä, kertoo nimimerkki Maria kokemuksistaan työelämässä. Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vastanneet ovat halutessaan voineet antaa suostumuksensa siihen, että heidän kokemuksensa on mukana PEICAS- tutkimuksessa. Monitieteisessä ja kansainvälisessä PEICAS-hankkeessa tutkitaan autistilasten, huoltajien ja aikuisten kokemuksia ja muistoja koulupoluista ja työelämästä. Tutkimukseen osallistuneet työskentelevät eri aloilla kuten kasvatus, koulutus, sosiaali, terveys, kaupan, viestinnän ja median aloilla. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalalla koettiin, että juoruilut kahvipöytäkeskusteluissa eivät olleet itselle luontaisia tilanteita. Monilla taas asiakkaiden kanssa työskentely oli antoisaa, kertoo tutkijatohtori Anniina Kämäräinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Susanna Vainiola, Veli Kauppinen ja Laura Korhonen Musiikki: Epidemic Sound Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Prince-Huges, Dawn (2006) Gorillan kosketus: Matkani läpi autismin. Basam Books. Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla. Atena Kustannus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi Reiman, Saara (2022) Kaiao.fi

Jokainen meistä kokee maailman omalla tavallaan. Autistien aistimiskykyyn liittyy moniaistillista kuormittumista eli autistit kokevat ympäristön eri tavalla kuin neurotyypilliset, muistuttaa Kaiao-yrityksen perustaja, konsultti ja autisti Saara Reiman. Kansainvälinen ja monitieteinen PEICAS-tutkimushankeessa sovelletaan osallistavia menetelmiä eli autistiset lapset, heidän huoltajansa ja autistit ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hanketta. Autistilasten osallisuutta inklusiivisissa luokissa voidaan tukea monin tavoin. Kaikki lähtee kuitenkin asenteista eli erityisesti koulussa aikuisten vastuulla on luoda kaikille turvallinen ja mukaanottava ilmapiiri, kertoo tutkijatohtori Anniina Kämäräinen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Lukijat: Susanna Vainiola, Veli Kauppinen ja Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Äänisuunnittelija: Anders Johansson Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Prince-Huges, Dawn (2006) Gorillan kosketus: Matkani läpi autismin

Jokaisella on kokemuksia vaikeiden keskusteluiden lykkäämisestä. Tutkija Henriikka Mustajoki haastatteli eri ikäisiä ihmisiä eri yhteisöistä ja havaitsi, että kaikki tunnistavat ilmiön, mutta sille ei ollut olemassa sanaa tai käsitettä. Mustajoki loi ilmiölle käsitteen varjopuhe, jota hän käyttää Tästä pitäisi puhua -teoksessaan. Asiat, joita ei sanota siellä missä niihin voidaan vaikuttaa jutellaan läpi jossain muualla, kertoo Mustajoki toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Keskustelun aloittamisen suunnittelu ja siihen valmistautuminen vaatii henkisiä voimavaroja ja ilmenee itselläni hajamielisyytenä ja väsymyksenä, kertoo kolmekymppinen nimimerkki Lake Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Egotrippi (2003) Matkustaja Mustajoki, Henriikka (2023) Tästä pitäisi puhua. Gaudeamus. Kaurismäki, Aki (2023) Kuolleet lehdet

Askel uppoaa, eteneminen on raskasta, ajantaju katoaa ja näkökulmat muuttuvat. Suo ottaa kulkijan syleilyynsä ja hillakuume ottaa vallan. Kahdelle ystävykselle Kati Saonegille ja Niina Kivilälle hilla on muusa. He ovat kirjoittaneet yhdessä Hillasuolla kaikki on toisin teoksen, jonka on julkaissut Into Kustannus vuonna 2023. Hillasoille on päästävä joka vuosi kesäloman viimeisellä viikolla. Olen kokenut hillasuolla ajan pysähtymisen. Unohdun poimimaan hilloja ja yhtäkkiä on kulunut tunti, kertoo Niina Kivilä. Hillasuolla pystyy vapautumaan koko vuoden taakoista ja voi vapautua omista rooleista, kertoo Kati Saonegin toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Koen suon maagisena ja puoleensa vetävänä. Pelkästään jo suolle meneminen virittää jonkinlaisen alkukantaisen tunteen. Mitä useammin ja kauemmin hillakaudella suolla ehtii olla, sitä syvemmälle tunteeseen pääsee sisälle, sanoo nimimerkki Virpi Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Miika Lauriala Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Kivilä, Niina, Saonegin, Kati (2023) Hillasuolla kaikki on toisin. Into Kustannus Oy. Lunde, Maja (2016) Mehiläisten historia. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Malkamäki, Arttu (2017) Minne ovat mehiläiset menneet? Helsingin yliopisto.

Tarinat koulukiusaamisesta kehystetään mediassa usein aika kapealla tavalla. Mediassa ovat usein esille koulukiusaamista menneisyydessä kokeneet, mutta siitä selviytyneet. Vallalla on myös yksilökeskeinen näkökulma, joka sivuttaa yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat. Meillä vaikuttaa toistaiseksi olevan hyvin vähän tietoa siitä, millainen ilmiö koulukiusaaminen on lasten vertaiskulttuurin silmin nähtynä ja tulkittuna, sanoo antropologi Suvi Jaakkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukija: Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Jaakkola, Suvi (2023) Koulukiusaamisen kulttuurinen muotokuva. Antropologinen katsaus koulukiusaamiskeskusteluun Suomessa. Rauma, Iida (2022) Hävitys Saint-Exupéry, de Antoine (1943) Pikku Prinssi Sosiaali- ja terveysministeriö (2022) Lapsin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä kehitetään monin tavoin Opetushallitus (2023) Kouluterveyskysely 2023: Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin Kangasniemen kunnan verkkosivut, Kuka suojelee minua -dokumentti

”Ihmisillä on tarkka vainu, jos joku vaikuttaa yksinäiseltä, sitä vältellään”, pohtii nimimerkki Dreambroker Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Ostrakismi tarkoittaa näkymätöntä poissulkemista yhteisöstä, kertoo vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen toimittaja Satu Kivelän vieraana. Näkymättömällä poissulkemisella on haitallisia vaikutuksia työntekijän kokemaan stressiin ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan vaikutukset ulottuvat laajemmin työyhteisöön ja itse työhön. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani Anukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Gaudeamus. Itä-Suomen yliopisto (2023)Työpaikkaostarakismilla on selkeä yhteys terveydenhuoltoalan työntekijöiden työssä viihtymiseen E2 Tutkimus (2023) E2 Tutkimus julkaisi katsauksen suomalaisten mielenmaisemaan: Vain vajaa puolet naisista kokee yhteiskunnan reiluksi Tilastokeskus (2020) Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa

Aika monille perhe, ystävät ja muut läheiset ovat elämän merkityksellisyyden lähde. Arvokkuuden, merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemuksia saadaan myös yhteydestä luontoon ja eläimiin. Havaintoja ihmisestä -sarjassa toimittaja Satu Kivelän vieraana on Itä-Suomen yliopiston vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen. Hän on yhdessä Annukka Tapanin ja Tapani Kokkosen kanssa kirjoittanyt Arvoa ja arvottomuutta -kirjan. Teoksessa kerrotaan laajasta haastattelu- ja kyselytutkimuksesta, jonka avulla selvitettiin millaisissa tilanteissa arvokkuuden kokemukset mahdollistuvat ja estyvät. – Mielestäni kuulumisen kokemuksen voi estää toisten käytös tai omat ajatukset, kertoo 38-vuotias nimimerkki Meelo kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani, Annukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset hyvän elämän perustana. Gaudeamus. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2024) Pienituloisten kotitalouksien nuorilla muita useammin ikäviä mediakokemuksia

Ranskalaisille ovien avaaminen ja toiseen reagoiminen ovat kohteliaisuuden osoituksia. Suomalaisten kohteliaisuus on taas hiljaisuutta ja tilan antamista. Käsityksiimme kohteliaisuudesta vaikuttaa kulttuuri, aika, paikka, tilanteet ja suhteet. Suomalaiset puhuivat siitä, että heidän tuli oppia ranskalaiseen puhekulttuuriin, jossa keskeyttäminen on kiinnostuksen osoittamista. Monet kokivat, että Suomessa tapaa ei voinut jatkaa, kertoo ranskankielen apulaisprofessori Johanna Isosävi toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Nimimerkki Lila on asunut Italiassa, Ranskassa, Englannissa ja Saksassa. Olen huomannut eroja kohteliaisuuskäsityksissä eri maissa ja Suomen sisällä eri maakunnissa. Itä-Suomessa ollaan Etelä- ja Länsi-Suomea sosiaalisempia: siellä on kohteliasta jutella tuntemattomillekin, epäkohteliasta on jurottaa hiljaa, kertoo nimimerkki Lila Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kokemuksistaan. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Louis, Édouard (2021) Naisen taistelut ja muodonmuutokset, Keltainen kirjasto PAM (2023) Epäasiallista käytöstä ei tarvitse sietää - edes asiakaspalvelutyössä. https://www.pam.fi/artikkelit/epaasiallista-kaytosta-ei-tarvitse-sietaa-%E2%88%92-edes-asiakaspalvelutyossa/ Sortiraparis.com (2024) Elokuva ja matkailu: Ranskalaiset fiktiot lisäävät tutkimusten mukaan vierailuja Pariisiin

Kaunokirjallisuuden lukeminen on vahvasti kehollinen kokemus. Kirjoittamalla voi tehdä näkymätöntä näkyväksi. Meillähän olemassa tunteille vaikka minkälaisia taulukoita. Mutta, eihän se paljon kerro, jos sanon, että olen iloinen. Mitä se minulle merkitsee? Saanko näillä sanoilla sanottua, että mitä haluan, saanko kehollisesti ilmaistua sen, kertoo kirjallisuudentutkija Päivi Kosonen Turun yliopistosta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Aika moni haluaa lukea enemmän kuin mitä tällä hetkellä lukee. Kiireinen ja kuormittava arki vaikuttavat lukemisen mahdollisuuksiin. Someriippuvuus ja jatkuvien keskeytysten työelämä ovat aiheuttaneet sen, että keskittymiskykyni ei ole entisen veroinen. Se vaikeuttaa lukemista. Kuvittelen lukemisen lieventävän ahdistusta. Se antaa myös tunteen siitä, että teen jotain hyödyllistä, joka on parhaimmillaan rentouttavaa, sanoo nimimerkki Booklover Havaintoja ihmisestä -sarjassa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Ernaux, Annie (2022) Tapaus, Gummerus Kaur, Rupi (2023) Kotikeho. Sammakko Kosonen, Päivi, Ihanus, Juhani (2023) Hoitava lukeminen — Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön, Vastapaino Louis, Edouard (2021) Naisen taistelut ja muodonmuutokset, Keltainen kirjasto Louis, Edouard (2022) kuka tappoi isäni, Keltainen kirjasto Louis, Edouard (2023) Muutos: Metodi, Keltainen kirjasto Lukukeskus, Kymmenen faktaa lukutaidosta maailmalla https://lukukeskus.fi/10-faktaa/

Kirjoja lukemalla voi saada uutta tietoa, sanoja ja ymmärrystä itsestä ja muista. Olin yksinäinen lapsi, joka luki paljon. Pienessä hämäläisessä kaupungissa tajusin lukemisen kautta, että on olemassa erilaisia maailmoja, kertoo kirjallisuustutkija Päivi Kosonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Päivi Kosonen opettaa parhaillaan kirjallisuutta Turun yliopistossa. Kosonen on myös kirjallisuutieteen dosentti Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Kosonen on toimittanut yhdessä Juhani Ihanuksen kanssa Hoitava lukeminen -teoksen, jossa pohditaan hoitavaa lukemista. Mie luen kirjaa kotona yleensä päivällä ja illalla. Kirjojen aiheet ovat vaihtelevia. Kirjasto edistää lukemistani, kun saa käydä ilmaiseksi lainaamassa kirjoja, kertoo nimimerkki Reettah Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Musiikki: Epidemic Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen, Laura Koso ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Kosonen, Päivi, Ihanus, Juhani (2023) Hoitava lukeminen — Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön Lääkärikirja Duodecim (2022) Lapset, nuoret ja älypuhelimet − tukea 2020-luvun vanhemmille Nutti, Ella-Maria (2023) Pohjoisessa kahvi on juotu mustana. Kustantamo:Johnny Kniga Näkövammaisten Liitto (2023) Lukeminen ja kuuntelu Kuntoutussäätiö (2022) Lukivaikeus

Koulussa kaikki sellainen tekeminen, joka häiritsee aikuista voi määrittyä häiriöksi. Kuten esimerkiksi liian tarkka karttapiirros, kynän teroittaminen, miksi-kysymysten kysyminen. Häiriö koulussa voidaan määritellä eräänlaisena katkoksena vuorovaikutuksessa tai ihmissuhteissa. Usein kyse on kuitenkin ristiriitaisista tavoitteista tai ymmärryksestä liittyen siihen miten tilanteen pitäisi mennä, pohtii Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Maija Lanas toimittaja Satu Kivelän haastattelussa Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Maija Lanas on kirjoittanut yhdessä Tomi Kiilakosken kanssa Häiriö? Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa- teoksen, jossa tarkastellaan häiriötä kulttuurin, yhteiskunnallisten olosuhteiden, vallan ja suhteiden kautta. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukija: Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Alasaari, Nea, Aromaa, Ekku, Stenius, Nasti (2023) Tasa-arvoinen kasvatus. Opas vanhemmille ja muille läheisille Bruun, Erik (2023) Vielä yksi työ Gauriloff, Katja (2023) Je´vida Helin, Tiina (2023) Tiina Helinin kolumni: Yhteiskunnan eriytymisen seuraukset on tiedetty pitkään, mutta vasta nyt ne ovat alkaneet häiritä keskiluokan arkea Lanas, Maija, Kiilakoski, Tomi (2022) Häiriö? — Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa Lehtisalmi, Kai (2023) Päiväkodin johtajan päiväkirja Saamen tyttäret (2019) Yle Areena Sano se Saameksi -sivusto

Jokaiselle muusikolle tulisi painottaa aivan lapsesta asti, ettei kenenkään ihmisen arvo riipu hänen silloisesta soittotaidostaan millään tavalla, sanoo kolmekymppinen nimimerkki Kulttuurin muutos Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoss Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkimustaan viimeistelevä Anna Ramstedt tutkii mitkä tekijät klassisen musiikin kulttuurissa altistavat henkiselle väkivallalle. Kaikki opettajat eivät tietenkään harrasta sitä, mutta on liikaa, jos yksikin ihminen joutuu kokemaan henkistä väkivaltaa, sanoo väitöskirjatutkija Anna Ramstedt toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Klassisen musiikin opiskelua varjostaa edelleen mestari-kisälli-malli, jossa opettaja saattaa henkisesti murskata oppilaan palasiksi. Lähteet Jää, Vilma (2023) Kosto-levy Ramstedt, Anna (2023) Emotional Abuse in Classical Music Education in Finland: A Study of Finnish Women Musicians' Experiences Ramstedt, Anna (2023) Voittajien ja häviäjien kulttuuri? Henkinen väkivalta klassisen musiikin koulutuksessa. Tutkimusyhdistys Suoni ry:n Toiminta soi -verkkolehti Tiikkaja, Samuli (2023) Ei onnistuttu tätä tyttöö tuhoomaan. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009941591.html Whiplash (2014) Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Musiikki: Epidemic Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén

Suomalaisessa kulttuurissa hävikin minimoiminen on vahva ihanne, mutta joustavan ruokasuhteen muodostamiseen tarvitaan myös sallivuutta ja rentoutta. Kouluruokailussa painottuvat edelleen tehokkuuden ja tankkauksen mentaliteetit, sanoo tutkija Sanna Talvia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Aika monella Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan jakaneilla on kouluruokailusta ikäviä muistoja. Kun menin ekaluokalle kouluun, oli ensimmäisenä päivänä lounaaksi silakkalaatikkoa. Siinä oli kamalasti pieniä ruotoja. Se suoraan sanottuna aiheutti ällötyksen kouluruokaa kohtaan koko peruskoulun ajaksi, kertoo nimimerkki Anemone viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Miika Lauriala, Laura Koso ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola

Kulttuurissamme korostetaan yksilön vastuuta myös ruokaan ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myös yhteisö, yhteiskunta, kulttuuri ja talous muovaavat meitä. Syntymästä lähtien meillä on erilaiset resurssit, jotka vaikuttavat valintoihimme, sanoo tutkija Sanna Talvia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haluan syödä itseni kylläiseksi jatkuvan napostelun sijaan. Syön mieluiten muiden kanssa ja rauhassa. Inhoan vain "nopeasti tankkaamisen" mentaliteettia. Myös negatiivinen kalorikeskeinen ruokapuhe ahdistaa. Syömisessä pitää olla ruokarauha, kertoo nimimerkki Aina vääränlainen kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala Kuva: Tuuli Laukkanen ja Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Aalto-yliopisto (2023) Vuoden nuori suunnittelija 2023 on Henna Lampinen Juuti Pauli, Salmi, Pontus (2015) Tunteet ja työ Lassfolk-Feodoroff, Crista (2017) Tässä on maailman suosituin lohturuoka – terveellistä se ei ole millään mittarilla Potilaan Lääkärilehti (2017) Kenelle lihavuusleikkaus? Syömishäiriöliitto, SYLI (2022) Syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut lapsilla ja nuorilla koronapandemian aikana Moyer, Wenner, Melinda (2022) The Science of Comfort Food

Lama-ajan Suomessa ruoka-avun piti olla väliaikainen ratkaisu kansallisessa talouskriisissä, joka syöksi ihmisiä konkursseihin ja köyhyyteen. Laman jäljet ulottuvat useiden tutkimusten mukaan vielä tähänkin päivään saakka. Eriarvoisuus kasvoi ja syveni monin tavoin. Jos ruoka-apu on ikään kuin ratkaisu niin mikä me ajatellaan olevan ongelma siellä taustalla. Onko meidän keinot ja päämäärät linjassa keskenään vai onko siinä jotain ristiriitaa, pohtii tutkija Anna Salonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Salonen johtaa parhaillaan Utopioita ruokajonoista tutkimushanketta, jonka tavoitteena on etsiä ruoka-avun toisenlaisen tulevaisuuden tarinoita. Hankkeen tavoitteena on myös uudistaa yhteiskunnallista keskustelua ja tuoda siihen mukaan moniäänisyyttä. Ruokajonot kertovat mielestäni siitä, että köyhyys on Suomessa lisääntynyt. Olen hakenut joskus ruoka-apua säästääkseni ruokarahassa, jotta olen voinut ostaa lapselle vaatteita tai muuta tarpeellista, kertoo nimimerkki Äiti kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Laura Koso Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Ala-Renko, Kati, (2023) Yle Uutiset: Ruoka on jo niin kallista, että osa opiskelijoista päätyy jopa varastamaan: ”Aliravitun oman käden oikeus” Ohisalo, Maria, Saari Juho (2014) Kuka seisoo leipäjonossa

Intensiivisen äitiyden ideologia kasaa paineita erityisesti äitien harteille. Ihanne on laajasti tunnettu länsimaissa ja myös Suomessa. Äidit kokevat oman ajan tarpeesta syyllisyyttä ja häpeän tunteita, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja E2-tutkimuksen asiantuntija Eija Eronen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vanhemmuudesta ja omasta ajasta vastasi kolme- ja nelikymppisiä vanhempia eri puolelta Suomea. Itsekin huomaa ottavansa paljon enemmän vastuuta lapsen asioista ja näiden vastuiden jakaminen täytyy tehdä tietoisesti jotta kaikki ei kaatuisi omaan niskaan, kertoo nimimerkki Allfine. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Miika Lauriala, Laura Korhonen ja Susanna Vainiola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Airio, Elina (2022) Metsässä juoksee nainen Setälä, Esa (2023) Helsingin yliopisto, Sateenkaariperheet törmäyskurssilla yhteiskunnan palvelujärjestelmän kanssa Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022

Taloudellinen ajattelu muovaa kasvatuksen arvoja myös koulussa. Kun toivomme tiettyjä oppimistuloksia ja mitattavia asioita, niin taustalla on usein taloudellinen ajattelu, sanoo neljän lapsen isä, kirjailija ja Kirkkohallituksen johtaja Jarmo Kokkonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu ja yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään. Kasvu ja kasvatus on aina suhteessa toisiin tapahtuvaa. Toivon, että opetuskeskusten sijaan palaisimme vaalimaan pieniä kouluja. Kyläntapaisia yhteisöjä, joissa jokainen tulee nähdyksi, kertoo kolmekymppinen nimimerkki Ruutiainen Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Aronen, Jukka (2023) Länsimaiset arvot erkanevat muun maailman arvoista Helin, Tiina (2023) Kulttuurimme tuottaa itsekkäitä ihmisiä, Helsingin Sanomat Junttila, Niina (2022) Lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään – pandemia on heikentänyt tilannetta entisestään Kokkonen, Jarmo (2023) Huomenna kaikki on paremmin Salmela-Aro (2023) Nuorissa on tulevaisuus, mutta masennus ja uupumus kalvavat heitä useammin kuin koskaan Salo, Anne-Elina (2023) Nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen rakentaa resilienssiä varhaisnuoruudessa

Haavan monet seuralaislajit ovat erikoistuneet elämään tietyissä puissa ja tiettyjen lajien kanssa. Systeemi on hyvin hienosyinen, kertoo biologi Iiris Kalliola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haapa on ekosysteemin avainlaji. Puista on viime vuosina tullut mulle mielettömän tärkeitä. Metsässä olo on hoitanut mielenterveyttä, ja menen sinne usein rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Puut näyttävät tyyniltä ja niiden läsnäolo maadoittaa, sanoo nimimerkki Saniainen Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Miika Lauriala Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Holm, Minna (2020) Pyhät puut, Suomalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvaa tarinaa puista Kalliola, Iiris, Hypén, Kai (2023) Haapa — ekosysteemin avainlaji McConaghy, Charlotte (2022) Viimeinen muuttolintu Saavalainen, Heli (2021) Helsingin Sanomat: Suomalais­tutkimus: Suosittu rikkakasvi­myrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa Tukes, Glyfosaatti

Työelämä kuuluu kaikille. Inklusiivisuuden avulla on mahdollista rakentaa yhdenvertaista ja syrjimätöntä työelämää. Henkilöt, joilla voi olla vähän vaikeampi saada työpaikkaa avoimilla työmarkkinoilla hyötyvät usein työn muotoilusta, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -kyselylomakkeen kautta ihmiset kertoivat kokemuksiaan työstä ja työelämästä. Nimimerkki Lepakko kokee, että työelämässä pysymistä estävät työpaikan jatkuvat muutokset ja monitoimitilat. Olen sokea henkilö ja teen asiantuntijatöitä tietoteknisten apuvälineiden avulla. Työssä tehdään jatkuvasti tietoteknisiä muutoksia ja otetaan käyttöön uusia sovelluksia, joiden käytön joudun yksin opettelemaan, koska kaikki ohjeistus on tehty näköön perustuvaksi, esimerkiksi videoina, kertoo Lepakko viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Silja Raunio Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Duunitori (2023) Joka neljäs kokee syrjintää työnhaussa – asiantuntija: anonyymi rekrytointi ei riitä ratkaisuksi Duodecim (2011) Osaatko tunnistaa työuupumuksen ja hoitaa sitä? Reiman, Saara (2021) Kaiao nettisivut Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla

Koulutus ja TE-toimiston aktivoinnit eivät ole tae työpaikan saamisesta. Eri ikäiset ihmiset eri puolelta Suomea kertoivat kokemuksiaan työttömyydestä Havaintoja ihmisestä -kyselyn kautta. Opiskelin diplomi-insinööriksi ja vallalla oli - ja todennäköisesti on edelleen - myös käsitys, että jokainen tekniikan alan opiskelija pääsee kyllä ammatillisesti kehittäviin kesätöihin niin halutessaan. Häpeä oli suurta, kun näin ei tapahtunutkaan, kertoo nimimerkki Arppa. TE-toimistot aktivoivat työttömiä työnhakijoita erilaisiin välityömarkkinoihin kuten harjoitteluun tai CV-kurssille. Aktivoinnit saattavatkin kääntyä työnhakijaa vastaan. Työnantaja voi Lena Näreen mukaan ihmetellä, että miksi työnhakija on ollut vain lyhyissä harjoittelupätkissä. Tilanteet ovat tulleet esille työttömien kokemuksia koskevissa tutkimuksissa, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Tuomas Niemelä Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Sitra (2023 Tulevaisuusbarometri 2023 Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometri 2022 - Taiteilijoiden työhyvinvointi Valtioneuvosto (2023) Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi Valtiovarainministeriö (2021) Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto ja HEUNI tiedottavat Uusi opas auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kotimaisissa julkisissa hankinnoissa

Työttömyys on yhteiskunnallinen olosuhde eikä yksilön ominaisuus. Toisin kuin julkinen puhe antaa ymmärtää, työttömyys on harvoin työttömän oma vika, sanoo sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan työttömyydestä kertoi yli 70 ihmistä eri puolelta Suomea kuten muun muassa Hyvinkäältä, Porista, Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Savonlinnasta. Nimimerkki Nanna on nyt 35-vuotias Hänen oli 24-vuotiaana opintojen päätyttyä tarkoitus päästä työelämään. Mutta uran sijaan häntä odotti viiden vuoden silpputyö ja työttömyys. Olen nyt ollut vuoden päivät siinä työssä, jota tavoittelin vuonna 2012. Tässä välissä ehdin olla sen viisi vuotta enemmän tai vähemmän työtön ja opiskella päätoimisesti toiset viisi vuotta itselleni korkeakoulututkinnon, kertoo Nanna viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset ovat keskeinen suunnannäyttäjä taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämistyössä Työ ja elinkeinoministeriö (2023) Työmarkkinaennuste: Ikääntyvät ja osa-aikaiset pitävät työllisyyden kasvun plussalla

Köyhyysriski on kasvanut myös työssäkäyvillä inflaation myötä. Rahat eivät riitä ja joka kuu saa laskea rahoja seuraavaan tiliin. Lapsille saa aika monesti tuumata, ettei nyt ole varaa. Se aiheuttaa todella paljon stressiä, kertoo 31-vuotias nimimerkki Persaukinen. Hän työskentelee pienipalkkaisella alalla. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa eri puolella Suomea asuvat ihmiset kertoivat kokemuksistaan. Palkansaajien tilipussin ostovoima on heikentynyt eniten yli 60 vuoteen. Juho Saari on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani ja professori. Saari tutkii pärjäämis- ja duunariköyhyyttä kolmen käsitteen avulla. Ne ovat niukkuus, autonomia ja statusarvostus. Jos rahat eivät riitä, sitä huonommin ihminen voi. Jos ihmisellä ei ole yhtään autonomiaa eli puskuria elämässään, sillä on valtava elämänlaatua alentava vaikutus, kertoo Saari toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Korhonen, Laura Koso ja Pauliina Motturi. Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: De Fresnes, Tulikukka, Hyytinen Tuomas (2023) Yle Uutiset: Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari Elovaino, Mirka, Kivipelto, Minna (2023) Toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää takaamalla ihmisille riittävä perusturva ja varhaista tukea Hyytinen, Tuomas (2023) Yle Uutiset: Toimeentulotuen saajien määrä aiotaan puolittaa – hallitus selvittää myös, voidaanko tuki evätä kokonaan Kajander-Ruuth, Sanna (2021) Laman lapset: Mitä meille tapahtui? Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022 Yle Uutiset (2011) Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätköhdyttävä kuva

Ideaalityöntekijyyteen liittyvät normit ovat kapeita ja voivat syrjäyttää työelämästä. Mittaamista korostavassa työmaailmassa työntekijöiden oletetaan olevan samanlaisia ja helposti korvattavissa. Miten työelämästä tehdään tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja syrjimätön? Väitöskirjatutkija Saara Leppänen on kiinnostunut tutkimuksellisesti työelmän eriarvoisuuden kysymyksistä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työntekemisen esteistä ja mahdollistajista. Kulttuurirahasto rahoittaa Leppäsen väitöskirjatutkimusta, jonka teemat liittyvät inklusiivisuuteen ja siihen, miten kaikki voisivat olla mukana työelämässä. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kertoi kokemuksiaan myös 27-vuotias nimimerkki Väsynyt. Hän mukaansa työhön pääsemistä estävät liialliset vaatimukset. "Liialliset vaatimukset jo ennen työhön pääsyä. Annetaan uudelle työntekijälle armoa ja aikaa päästä talon tapoihin sisälle. Annetaan nuorille ja vanhoille työnhakijoille ja -tekijöille mahdollisuus", kertoo nimimerkki Väsynyt viestissään. Työelämän ja HR:n kontekstissa inklusiivisuuden määrittelyyn vaikuttaa niin konteksti kuin toimialakin. Kestävässä henkilöstöjohtamisessa keskiössä on se, että ihmisiä tuetaan heidän lähtökohdistaan käsin, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja Raunio Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhänkangas, Leila, Leppo Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla SAK, Työsuhteen jatkuva tila ei voi olla epävarmuus Hottola, Anna (2023) Yle Uutiset, Stora Enso aikoo sulkea paperikoneen Anjalan tehtaalla Kela (2022) Pitkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä kääntyivät jälleen kasvuun Näveri, Anna (2023) Yle Uutiset, Verkkokauppa.com irtisanoo 75 työntekijää ja lomauttaa johdon Riksosuhripäivystys, Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työsyrjintä Reiman, Saara (2021) Kaiao nettisivut Suoranta, Anu, Leinikki, Sikke (2018) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta - Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus? Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla