POPULARITY
Valtiovarainministeriö muutti suuntaa ja siunasi hallituksen puoliväliriihen täyskäännöksen. Sen takia Suomea uhkaa entistä enemmän EU:n tarkkailuluokalle joutuminen. Uusien tietojen mukaan ministeriön arvio, että yhteisöveroale maksaisi itseään takaisin, ei perustu minkäänlaisiin laskelmiin. Ministeriö muutti myös arviotaan veroalen vaikutuksista positiivisempaan suuntaan. Tanssiiko ministeriö hallituksen pillin mukaan? Miten valtiovarainministeriö perustelee toimintaansa? Vastaamassa valtiovarainministeriön ylin virkamies, kansliapäällikkö Juha Majanen. Toimittajana on Antti Pilke.
342 | Uusien esiosien myötä Nälkäpeli on valtavassa nosteessa, joten Tuplahyppy ratsastaa aallon harjan perässä puhumalla kaikista elokuvista! No ei, vain kahdesta ekasta oikeastaan. Myöhemmin käydään läpi pieniä yksityiskohtia, jotka ärsyttävät meitä elokuvissa.(00:03:09) Nälkäpeli(01:21:26) Mainos(01:26:21) Ärsyttävät asiat elokuvissa(02:36:30) Mitäpä muuta?Honor 400 Lite 5G (Maksettu mainos): elisa.fi/kauppa/tuote/honor-400-lite-5gPatreon: patreon.com/tuplahyppyKauppa: tuplahyppy.fi/kauppaInstagram: instagram.com/tuplahyppyDiscord: discord.gg/tzuKygAYouTube: youtube.com/tuplahyppyTwitch: twitch.tv/tuplahyppyTikTok: tiktok.com/@tuplahyppyEmail: podcast@tuplahyppy.fiUusi jakso joka tiistai!
Vajaa vuosi sitten Grillillä vieraillessaan Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen ennakoi kullan hinnalle tulista nousua. Vyhtisen uumoilema 3000 dollarin raja rikkoutui maaliskuussa, ja sittemmin rikki on mennyt jo 3500:kin taalaa. Mikä on Kari Vyhtisen ennustus kullan hinnalle seuraavan vuoden jaksolle? Entä mitkä tekijät ajavat arvometallin hintaa?Kullan hinta nostaa kullankaivajien tulosta kovalla vivulla, sillä yhtiöiden tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, vaikka lopputuotteen hinta kiitää. Samalla tuotantomäärällä ja samoilla kuluilla saadaan suurempi liikevaihto. Ei siis ihme, että kullankaivajat ovat olleet kurssiraketteja. Endominesin osakekurssi on miltei kaksinkertaistunut alkuvuoden aikana.Endomines tehnee tänä vuonna erinomaisen tuloksen nykyisellä kaivoksellaan, mutta yhtiön pitkän aikavälin arvo on maan alla. Endominesin tavoitteena on löytää Karjalan kultalinjalta yli miljoona unssia kultaa. Uusien kaivosten myötä tuotantovolyymikin olisi tarkoitus nostaa 70–100 000 unssiin vuodessa, kun tämän vuoden ohjeistus on 16–22 000 unssia. Kauempana siintää vielä kovempi luku, 200–400 000 unssin vuosituotantotavoite.Millaista polkua pitkin tavoitteeseen astellaan?Yhteistyössä: Endomines
Auto25-messut järjestettiin Helsingissä maaliskuun puolivälissä. Näytillä oli iso liuta uutuusmalleja ja jopa maailman ensi-iltoja. Uusien autojen myynti sakkaa pahasti, mutta maahantuojat uskovat silti tulevaan. Auto25 messuilla olivat esillä lähes kaikkie valmistajat, mutta markkinajohtaja Toyota jätti tulematta paikalle.
Mediatietojen mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi uhannut Venäjää uusilla pakotteilla, mikäli Ukraina ja Venäjä eivät pääse sopuun aselevosta tämän kuun loppuun mennessä. Kiovasta raportoi toimittaja Justas Stasevskij. Studiossa aiheesta keskustelevat strategian pääopettaja, everstiluutnantti Christian Perheentupa Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä talous- ja sosiaalihistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta. Muuttavatko uudet valtuustot kuntien suuntaa? Muutamissa kunnissa valittiin sunnuntain vaaleissa valtuustoon huomattava määrä uusia valtuutettuja. Teemme kierroksen Rovaniemellä ja Kajaanissa. Uusien valtuustojen merkitystä analysoi toimitusjohtaja Jenni Airaksinen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä. Monella on nyt viimeinen hetki tarkistaa esitäytetty veroilmoitus. Liki 1,7 miljoonan palkan- ja eläkkeensaajan pitää muistaa tarkistaa ja mahdollisesti täydentää esitäytetty veroilmoitus viimeistään tänään. Neuvoja ja vinkkejä antaa johtava veroasiantuntija Tero Määttä Verohallinnosta. Juontaja Linda Vettanen. Toimittajat Markus Liimatainen ja Annette Blencowe. Tuottajat Anna-Maria Haarala ja Petri Kejonen.
Uusien jaksojen ensimmäiset 50 minuuttia jatkossakin ilmaiseksi ja loput jäsenille edulliseen kuukausi hintaan: 4,99e. Liity tilaajaksi ja tue Suomen Nostatusta!
Uusien autojen myyntitilastot on julkistettu Euroopassa. Kärjessä on yllätys, joka ei sitten kuitenkaan jaksa yllättää. Moottorin löydät somesta nimellä @moottorimedia, Tuomaksen @rajalantumppi ja Aaken @mondostic3000
Lahtelaisen Mega-Auto oy:n toimitusjohtaja Jari Drake kertoo Radio Voiman haastattelussa autokaupan odottavan lainakorkojen laskemista. – Ensimmäinen positiivinen viesti olisi, että EKP ilmoittaisi korkojen nostamisen olevan ohi, Drake sanoo. Kun inflaatio on nostanut hintoja ja lainojen hoitokulut ovat nousseet ovat monet siirtyneet autossakin edullisempaan vaihtoehtoon. Autoalan Tiedotuskeskuksen mukaan uusien autojen kysyntä on heikkoa, asiakastilaukset ovat tänä vuonna jääneet noin puoleen normaalista tasostaan. – Vaikka olisi useampi vuosi peräkkäin hankittu tietystä hintaluokasta auto, ostetaan nyt seuraava auto edullisemmasta hintaluokasta, Drake kuvailee. Uusien autojen pitkät toimitusajat alkavat olla takana. Nyt joissakin automerkeissä uusi auto saatetaan toimittaa jopa muutamassa viikossa. Uusien autojen vähentyneet tilaukset ovat vaikuttaneet uusien autojen toimisaikoihin lyhentävästi. Mega-Auto oy aloitti lokakuun alussa korealaisen Huyndain uusien henkilöautojen myyjänä Lahdessa ja Porvoossa. Muista merkkejä ovat esimerkiksi Citroen, Mercedes-Benz ja Peugeot. Merkin huoltotoiminnot alkavat Mega-Autolla samoissa toimipisteissä ensi vuoden alusta alkaen. Radio Voiman haastattelussa Drake kertoo uuden merkin työllistävistä vaikutuksista sekä siitä, miten lahtelaisten ja porvoolaisten automerkkimieltymykset eroavat. Lahdessa perustetulla Mega Autolla on toimipisteet Porvoossa ja Lahdessa. Toimitttaja: Eeva Ristkari
(HUOM! MTV-palvelussa jaksot 1-5.) Kymppikauden ensimmäinen viikko on taputeltu, ja what a week it has been! Juhlakauden aloitus ei olisi voinut mennä paremmin, ainakin jos mittapuuna on castingin kiinnostavuus. Uusien saarelaisten joukosta löytyy jos minkälaista persoonaa, ja tuotanto on sekoittanut parhaansa mukaan pakkaa heti ensimmäisistä jaksoista lähtien. Kuka antaa tällä hetkellä eniten main character energy? Mikä pari on tämän vuoden Ekin-Su & Davide? Entä mitä ajattelemme ensimmäisestä pudotuksesta? Varoitus: Jakso sisältää juonipaljastuksia.
Tekemisessä meidän lempparia on ihmisten päivittäisen arjen helpottaminen. Joku on silti aina ylitse muiden eli mikä on meille sitä kivointa ja mukavinta ja mikä on Miikka/Oona akselistolla sitä parasta A-luokkaa? (00:00) Liven aloitus on kiusallista (01:02) Millaisia projekteja Oona haluaisi tehdä (02:12) Voisiko Kooders tehdä natiiviappin (02:51) Uusien juttujen tekeminen (03:32) Sovelluksen teknologia (07:50) Unelmia (11:50) Oonan juomapeli-idea (13:08) Vapaa-ajan projektit (15:12) Mainokset (17:16) Myyntipuhelut (18:14) Voiko puhelinmyyjät tarjota koodifirmalle jotain (20:58) Mitä kaikkea digillä voi tehdä (22:57) Sama asia pitäisi tehdä samalla tavalla (25:21) Tottumuksien tallentaminen sovelluksiin (29:17) Rajapintoja nuuskiva appi (33:07) Miikan mielestä siisteimmät projektit
Uusien vaatteiden pesu ennen käyttöä puhututtaa studiossa ja Esko kertoo vinkin, kuinka voi kuivatella ilman pyyhettä. Millainen on kodintuoksu ja mistä se tuoksu tulee? Tätä kysymystä pohditaan tänään kaverin puolesta kyselen -osiossa. Mysteerikisassa Dina arvuuttelee esinettä, mutta päätyykin saamaan rahaa Suvin erikoisen kommentin päätteeksi. Kuuntele Iltapäivän parhaat palat tästä!
Jakson sisältö: Kia nappasi entisen Opel-johtajan ja nykyisen Kian brändijohtajan Rami Kittilä'n johdolla Opelin perinteisen Vappulounaan, joka oli merkin pitkäaikaisen ja nykyään eläkkeellä olevan viestintäpäällikön Tomi Hämäläinen vuosikausia vaalima tilaisuus. Eilen 28.4.2023 oli järjestyksessään toisen Kian Vappulounaan vuoro ja ilahduttavasti Tomi Hämäläinen oli kutsuttu kunniavieraaksi paikalle. Toinen kunniavieras oli Kian Euroopan entinen markkinointijohtaja Panu Vainamo, jonka nappasin haastatteluun. Panun haastattelu on tarjolla tässä vaiheessa KaaraTV sisäpiirissä ja tulee myöhemmin myös tänne KaaraTV Podcastiin. Tässä KaaraTV Podcastin jaksossa vuorossa on kuitenkin Brand Director Rami Kittilän haastattelu. Hän kertoo viestin, jonka jokainen auto- ja asuntoalalla toimiva asiantuntija sekä ammattilainen haluaa kuulla: "Laskeva inflaatio johtaa korkojen laskuun ja uusien autojen kaupan kohentumiseen." Ensimmäisestä kommentista kuuntelemaan jakso Spotifyssa. KaaraTV Podcastin jaksot ovat tarjolla myös Apple ja Google Podcastissa sekä omassa blogissani. Kuuntelun iloa! #kaaratv #podcast #haastattelu #kia #vappulounas #ramikittilä
Euroopan avaruusjärjestö esitteli uudet astronauttinsa marraskuun lopussa Pariisissa pidetyssä tilaisuudessa. Tiedeykkönen oli mukana ja pääsi tapaamaan tuoreeltaan astronauttikandidaatteja. Erityistä tässä valinnassa oli se, että mukana on britti John McFall, jonka oikea jalka on amputoitu. Hänestä tulee maailman ensimmäinen para-astronautti, ja hän kertoo ohjelmassa miksi vammainen saattaa olla jopa parempi astronautti kuin muut. Uusien astronauttikandidaattien ainoa pohjoismaalainen on ruotsalainen Marcus Wandt. Hän kertoo ESA-astronauttien tiukoista hakuprosessin vaiheista. Ohjelmassa on mukana myös kaksi kertaa avaruudessa käynyt Luca Parmitano. Hän on suurimpaan vaaraan koskaan avaruuskävelyllä joutunut ihminen. Parmitano oli vähällä hukkua pukunsa sisään vuotaneeseen veteen. Hänellä on myös omintakeisen lämmin suhde tyhjään, kylmään ja mustaan avaruuteen. Toimittajana on Jari Mäkinen.
Uusien autojen hintojen lisäksi myös keräilymarkkinoilla tapahtuu. Viikonloppuna järjestetty RM Sotheby'sin huutokauppa herätti ihastusta ja vihastusta, sillä osa autoista on myyty suhteettoman kalliilla. Vai miltä kuulostaa E36 M3 Evolution lähes 300 000 eurolla? Lauri Ahtiainen on autotoimittaja, jonka lempipuuhaa on seikkailla tulipunaisella MX-5:llä. Hänet löytää Twitteristä ja Instagramista nimellä @lahtiain. Aake Kinnunen on autotoimittaja, jonka poliisi on pysäyttänyt turkulaisuudesta. Häntä voi seurata Twitterissä nimellä @mondostic ja Instagramissa @mondostic3000 Voit lähettää meille palautetta Facebookissa ja Instagramissa. Facebook: http://facebook.com/ajatuksiaautoista Instagram (@ajatuksiaautoista): http://instagram.com/ajatuksiaautoista English summary: complaining about car prices in 2022, mostly from the collector market.
Lahden Satamassa on ollut mahdollista osallistua ohjattuun parkruniin joka lauantai syyskuusta asti. Yhteisiä viiden kilometrin ohjattuja lenkkejä Lahden satama parkrunissa on vetänyt Noora Eresmaa perheineen. Kyseessä on Suomeenkin rantautunut yhteisöllinen juoksu- tai kävelytapahtuma, johon ei ole pääsymaksua ja johon jokainen voi osallistua sellaisen kuin on - oman kuntotasonsa mukaisesti. Eresmaa kertoi Radio Voimalla Minni Salmiselle, että lähes ihan kuka vaan voi tulla mukaan. - Alle 4-vuotiaat eivät pysty rekisteröitymään, mutta rattaissa saa olla mukana. Yläikärajaa ei ole. Koirat on tervetulleita niin, että toiveena on yksi koira per juoksija. Tampereen parkrunissa on mukana myös liikuntaesteinen, joka kulkee äitinsä työntämissä juoksurattaissa. Tälläkin tavalla pystyy osallistumaan, jos haluaa tulla mukaan. Lahdessa lenkkiporukka kokoontuu Lahden satamassa lauantaisin kello 9.20 Lahti-kyltin kohdalla. - Sieltä löytyy samaa vauhtia eteneviä ihmisiä ja siellä voi lyöttäytyä kokonaan uusien ihmisten seuraan. Tervetuloa mukaan kaikki, jotka nauttivat ulkona liikkumisesta, Eresmaa kutsuu.
IAB Studio jaksot ovat napostelupituisia podcast jaksoja päivän polttavista aiheista ja tällä kertaa meillä on studiossa Pasin vieraana Ira Vihma Improve Medialta, Joona Haatainen Trootilta ja Riina Ahonen Httpoolilta. Tässä jaksossa puhutaan erilaisista sosiaalisen median kanavista, kuten Jodelista, TikTokista ja Snapchatista. Pasi selvitti myös mikä uusi markkinoille pompannut ilmiö, BeReal, oikein on. Uusia somekanavia tulee markkinoille, kuin sieniä sateella. Kuinka hyvin tunnet uusia ja vanhoja kanavia? Toisessa jodlataan, kolmannessa käytetään erilaisia linssejä ja perinteiset kuvapalvelut ovat videoistumassa hyvää vauhtia. Miten ehkä perinteisesti teinien alustoina pidetyissä TikTokissa ja Snapissa tavoitetaan yleisöä, millainen yleisö on parhaimmillaan ja miten vastuullisuus nousee eri kanavissa ja heidän käytännöissään esille. Jaksossa kuullaan miten kanavia voidaan monipuolisesti hyödyntää yrityksen markkinoinnissa ja kuulimme esimerkiksi hyviä kokemuksia mainostajan ja jodlaajien välisestä vuorovaikutuksesta. Eli Jodel ei ole pelkästään kuluttajien anonyymi keskustelukanava vaan kanavaa voi hyvin hyödyntää esimerkiksi yrityksen AMA-alustana tai someaspana @nordea_aspa tapaan. Uusien somesovellusten käyttöön kannattaa lähteä avoimin mielin ja antaa sovelluksen näyttää mistä oikein on kyse. IAB Studio somejakson lopussa vieraat jakavat vinkkejä, kuinka tutustua esimerkiksi TikTokiin, Snapchatiin tai Jodeliin jos palvelut ovat aivan uusia ja tuntemattomia.
Pelkotiloista kärsinyt potilas oli määrätty istumaan tuomiotaan Säterin psykiatriseen sairaalaan. Ensin hän tunnusti yhden surman, sitten seuraavan, ja kahdeksan vuoden aikana vielä lisää. Potilaan nimi oli Sture Ragnar Bergwall. Hänellä oli omallatunnollaan jo lukuisia rikoksia varkauksista ryöstöihin ja pedofiliaan. Uusien tunnustusten myötä poliisi epäili hänen surmanneen lähes kolmekymmentä ihmistä. Mies tuli tunnetuksi Ruotsin pahimpana sarjamurhaajana kutsumanimellä ”Sätermannen”. Kaikki Murha Pohjolassa -podcastin uudet jaksot löydät Podimosta. Kun rekisteröidyt nyt, voit kuunnella kaikkia Podimon sarjoja ja äänikirjoja 30 päivää maksutta - https://podimo.fi.See Privacy Policy at https://art19.com/privacy and California Privacy Notice at https://art19.com/privacy#do-not-sell-my-info.
Mäkilegenda Janne Ahonen aloittaa ensi syksynä Lahteen avattavan nuorille suunnatun Lahen Mopomestan vetäjänä. Janne on itse innoisssan uudesta pestistä.
Moni yritys on paradoksaalisessa tilanteessa. Ympäröivä maailma vaatii uudistumista ja esimerkiksi vastuullisia valintoja. Uusien bisnesideoiden innovointi samalla, kun pyöritetään olemassa olevaa liiketoimintaa, on kuitenkin vaikeaa. Miten tässä ”kaksikätisyydessä” voi onnistua? Mitkä asiat haittaavat uuden liiketoiminnan kehittämistä ja miten pullonkauloja voidaan välttää? Missä määrin innovointia on mahdollista opetella? Entä miten selvittää, onko toimitusjohtajan suihkussa saama idea oikeasti kokeilemisen arvoinen? Keskustelemassa ovat Aalto-yliopiston johtamisen professori Nina Granqvist, joka tutkii uusien liiketoimintojen syntymistä ja kehittymistä, sekä Valion kasvuliiketoiminnasta ja tuotekehityksestä vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi, joka on ollut mukana kehittämässä muun muassa Valion kasvipohjaisia tuotteita. Jakson juontaa toimittaja Reetta Räty.
Victoria and New South Wales are easing their COVID-19 public health measures despite rising case numbers. The number of people in hospital with COVID-19 in Victoria is at its highest level in almost a month, and case numbers in New South Wales have quadrupled in the past two weeks. - Victoria ja NSW höllentää COVID-19 rajoituksia huolimatta tapausten määrän kasvusta. Victoriassa sairaalapotilaiden lukumäärä on korkein lähes kuukauteen ja NSW'ssä sairaalatapausten määrä on nelinkertaistunut kuluneen kahden viikon aikana.
Sähkön ja lämmön hinnat ovat Euroopassa ennätyskorkealla. Myös Suomessa on nähty ennätyksellisiä hintapiikkejä. EU:n itäiset jäsenmaat syyttävät tilanteesta EU:n päästökauppaa. Hiilipäästöjen tonnihinta on syksyn kuluessa noussut ennätystasolle. Johtuvatko sähkön ja lämmön korkeat hinnat EU:n ilmastopolitiikasta? Miten estetään, etteivät EU:n ilmastotavoitteet nosta energian hintaa pilviin? Euroopan parlamentti äänesti digimarkkinasäädöksestä. Lakipaketissa on kyse tiukemmista säännöistä suurimmille digijäteille, kuten Googlelle, Applelle, Microsoftille. Uusien sääntöjen piiriin kuuluisivat myös Amazon, Alibaba, Zalando tai Booking.com. Pystytäänkö digimarkkinasäädöksellä vaikuttamaan digijättien määräävään markkina-asemaan ja vapauttamaan kilpailua? Venäjällä vankilassa istuvalle oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyille myönnettiin Saharov-palkinto. Mitä EU-parlamentti Navalnyin palkitsemisella viestittää? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Alviina Alametsä (greens) ja Nils Torvalds (re). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Tallinnan satama, tiistai, syyskuun 27 päivä 1994. Matkustajalaiva Estonia lähti matkaan kohti Tukholmaa kello 19:15, mukanaan 989 ihmistä, joista 803 oli matkustajia. Säätiedotteet lupasivat huonoa, yöllä olisi myrsky. Noin kuuden tunnin päästä katastrofi alkaa. Estonian uppoaminen oli rauhanajan Euroopan eniten kuolonuhreja vaatinut merionnettomuus 1900-luvulla. Onnettomuuden ympärille kietoutui tiheä mysteerien ja salaliittoteorioiden verkko, johon on sotkeutuneena eri maiden tiedustelupalvelut, salainen sotateknologia, kadonnut kapteeni, Interpol ja epämääräiset peittely-yritykset. Uusien löydösten vuoksi Estonian hylyn tutkintaa on jatkettu, ja seuraavat tutkimukset aloitetaan keväällä 2022.
Tämä jakso on tuotettu kaupallisessa yhteistyössä Verdanen kanssa. https://verdane.com Tulisiko jokaisen palata koulun penkille? Spoileri: ei tule, ei kirjaimellisesti. Mutta puhe elinikäisestä oppimisesta ei kuulu pelkästään modernien hupparistoaalaisten ig-kuvateksteihin. Maailma muuttuu, ja sen mukana tulee uudenlaiset koulutukset, taidot ja uudenlaiset sivistyksen muodot. Uusien haasteiden lisäksi nykyään löytyy myös aiempaa enemmän mahdollisuuksia oppia. Tässä jaksossa puhumme siitä, mitä on e-oppiminen, miten uusia taitoja voi tarpeen tullen mielekkäästi hankkia, ja ylipäätään siitä, miten jatkuvan oppimisen tarve näyttäytyy ympärillämme. --- Valaisusetti: bit.ly/30vMf53 Kamera: bit.ly/3lRXY64 --- ▶️ Jaksot videon kera Youtubesta: http://www.youtube.com/c/Futucastpodcast
Uusien perunoiden hinta on suolanen, mökkiläiset luukuttavat musaa, antakaa nuorten metelöidä, meluavat kaupunkilaiset maalla, Elokapina voidaan hajottaa muurahaispesillä, millä kadulla saa Hesassa telttailla, futisfanit ja korona, paraurheilu on hulluutta, mihin katosivat koulun rahat, vialliset lippikset, onneksi sote saatiin maalin ja ahaa elämys. Toimittajana Petri Rinne Jatka keskustelua soittamalla numeroon 0800 154 64 tai WhatsAppilla 044 55 154 64
Uusien koronatartuntojen määrä on kasvanut Suomessa ja koko Euroopassa. Asiakasmaksulakiin on tullut muutoksia. Suomalaiset käyttävät käteistä rahaa vähemmän kuin ennen. Pohjois-Amerikassa on epätavallisen kuuma sää. Kesäkuu oli Suomessa epätavallisen lämmin.
BUZZIN'! Love Island UK:n seitsemännen kauden saarelaiset on julkaistu – spekulaatio alkakoon! Kuudennessa jaksossa Essi ja Kira esittelevät uudet kilpailijat, kertovat ensivaikutelmistaan sekä tekevät omat veikkauksensa yhteensopivista pareista. Kenestä povataan tuoreen kauden kohauttajaa? Minkälaisia rooleja kilpailijoille on annettu jo pelkkien promootiomateriaalien myötä? Mikä tuoreessa kaudessa on historiallista? Jakson lopussa myös vinkit uuden kauden katsomiseen.
Koronarokotteita aletaan tutkia myös lapsilla. Uusien koronatapausten määrä vähenee. Suomi sai jääkiekon MM-kilpailuissa hopeaa. Kuntavaalien ennakkoäänestys loppuu tiistaina. Sadekuurot yleistyvät.
NSA:n vakoilutapaus nosti tiedustelun jälleen otsikoihin. Keskustelemassa kyberturvallisuuden ja kyberdiplomatian asiantuntija Mika Kerttunen, MPKK ja Petteri Järvinen, tietoturva-asiantuntija. Maailman ensimmäisestä aids-tapauksesta 40 vuotta. Mikä on tilanne tänään? Jussi Sutinen, infektiolääkäri, HUS. Ulkomaantoimittajaraati. Aiheena Venäjä ja Valko-Venäjä. Mukana Iltasanomien erikoistoimittaja Arja Paananen, Dagens Nyheterin ja Hufvudstadsbladetin kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén ja freelance-toimittaja Outi Salovaara. Uusien ylioppilaiden mietteitä. Lilli Matveinen Tampereen lyseon lukiosta ja Alex Halme Helsingin Ressun lukiosta. Blogi. Päivi Happonen: Wolt-kuski jäi suojatiellä auton alle ja yllätti paikalta paenneen yliajajansa. Uusinta. NSA:n vakoilutapaus nosti tiedustelun jälleen otsikoihin. Keskustelemassa kyberturvallisuuden ja kyberdiplomatian asiantuntija Mika Kerttunen, MPKK ja Petteri Järvinen, tietoturva-asiantuntija. Juontajana Päivi Neitiniemi, toimittajina Mira Stenström, Hanna Juuti ja Jukka Vanninen. Tuottajina Tarja Oinonen ja Hanna Juuti.
Uusien koronatartuntojen määrä vähenee. Musiikkifestivaali Ruisrock perutaan koronan takia. Lidl poistaa pelikoneet kaupoista. Uudet sanaselitykset auttavat seuraamaan kuntavaaleja. Aurinkoinen sää jatkuu loppuviikolla.
Orna Ben Lulu on alunperin lempääläinen RARE Median päätoimittaja, jonka tarkoituksena on luoda uutta mediaa uudelle sukupolvelle kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta. Nuorille, jotka monella tavoin koetaan jääneen legacy median varjoon. Millä tavoin? Uusien kuluttamistapojen sekä erilaisten äänten ja kysymysten takia? Internet, globaali tietoisuus, lähtökohtaisuus, äänten moninaisuus ja kaupallisuus ovat asioita, jotka ovat nousseet median ja journalismin kehityksen myötä pinnalle aivan uudenlaisella tavalla. Näitä aiheita käsittelemme tässä jaksossa, muun muassa. RARE Mediaa voi seurata instagramissa handlesta @rareonkova
Alkuvaiheessa syöpäkasvain on vain pieni kökkö eikä se siitä kasva ellei pysy järjestämään itselleen happea ja ravintoa. Jos kasvaimen alulle käy hyvin, niin sen aiheuttama paikallinen hapenpuute käynnistää automaatin, joka kasvattaa uusia verisuonia hapenpuutetta korjaamaan ja kasvainta ruokkimaan. Samalla tavalla, hapenpuutteesta starttavan verisuonten kasvuautomaatin avulla, ihmissikiökin kasvattaa raajojaan sormiin ja varpaisiin asti. Miten veri- ja imusuonia kasvatetaan tai miten niiden kasvua ja syövän kehitystä estetään, siitä tietää kertoa akateemikko Kari Alitalo. Kari Alitalolla, on sormensa ja laboratorionsa pelissä myös aivokalvojen imusuonissa. Lisäksi hän on mukana suomalaisen nenään sumutettavan koronarokotteen kehittämisessä yhdessä Kalle Sakselan ja Seppo Ylä-Herttualan kanssa. Rekombinaattirokotteessa on kantajana adenovirus, joka on pitkään ollut professori Ylä-Herttualan työkaluna mm.syöpähoidoissa. Leena Mattila teki haastattelun etänä koronatilanteen vuoksi. Aluksi puhutaan syövän synnystä ja ehkäisystä. Syöpäkasvain tarvitsee uusia verisuonia, jotka tuovat sille happea ja ravintoa. Ilman niitä se ei pysty kasvamaan, mutta miksi syöpä kasvattaa myös uusia imusuonia? Uusien suonien syntyä voidaan kuitenkin estää, sanoo Kari Alitalo. Hän muistuttaa myös ihmisen immuunipuolustuksen merkityksestä ja sen käynnistämisestä syövän immunologisessa hoidossa. Ja siitä että noin 30 prosenttia syövistä voitaisiin estää ennalta. Akateemikko Kari Alitalo kertoo myös suomalaisen koronarokotteen vaiheista. Samalla hän selvittää millainen on pseudotyypattu virus ja mihin sitä tarvitaan. Alitalon ryhmä on ollut mukana nenäsumutteena annettavan rokoteen kehittämisessä. Soluviljelmissä ja eläinkokeissa rokote on ollut tehokas ja turvallinen, joten se on siirtymässä ihmiskokeisiin, kun rahoitus järjestyy.
Uusien kokemusten saaminen ei aina vaadi taitoa tai lahjakkuutta. Riittää, että on reipas, ja reipas voi olla kuka vain! Lotta Backlundilla on värikäs CV. Hän on ollut muun muassa koomikko, tv-tuottaja ja nyt Helsingin pormestarin erityisavustaja sekä esikoiskirjailija. Miten hän on saanut aikaan niin paljon? Sanomalla asioille reippaasti kyllä, vaikka välillä pelottaisikin. Nyt Lotta etsii jännityksellä uutta unelmatyötä. Välillä hänkin taistelee huijarisyndroomaa vastaan.Kun Lotta oli 27-vuotias, biologinen kello ilmoitti, että nyt on pakko saada vauva. Nykyään hän on 11-vuotiaan Adelen äiti, joka nauttii niin äitiydestä kuin sinkkuudestakin. Lotta swaippailee mielellään ja usein Tinderissä oikealle mutta olisiko hän valmis sanomaan kyllä uudelle elämänkumppanille?Kiitos @originalsokoshoteltripla, kun saimme lainata upeaa huonettanne äänitystä varten. Laita podi tilaukseen ja seuraa meitä instassa @ruuhkavuosirakkautta.
DI Laura Ranin asuu Singaporessa perheensä kanssa kahdeksatta vuotta ja johtaa mielenkiintoista, terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvää yritystä. Heidän Healthzilla applikaatio opettaa käyttäjilleen, kuinka pienillä askelilla opetellaan lisäämään "healthy habits", hyvinvointia ja tasapainoa lisääviä tapoja elämään. Laura ja hänen tiiminsä on viettänyt tuntikausia tutkien alan tutkimuksia ja tavan muodostumista sekä sitä, kuinka ihmisiä motivoidaan muutokseen. Tutkimusdataa ja käyttökokemuksia ynnäämällä on syntynyt ymmärrys siitä, kuinka tapoja voidaan muuttaa haluttuun suuntaan. Tarvitaan sisäistä motivaatiota, joustavaa mieltä, erehdystä ja oppimista sekä myötätuntoista suhtautumista itseensä matkan varrella. Olen käyttänyt asiakkaitteni ja itseni valmentamisessa zillaa liki vuoden ajan. Minun 100 päivän haaste liittyy stressin vähentämiseen ja mielen rauhoittamiseen. Ohjelma ehdottaa minulle tapoja, jotka tulevat tavoitettani. Olen mm. opetellut meditaatiota, syvähengitystä, kävelyä, parempaa unihygieniaa sekä pätkäpaastoa. Tulokset ovat olleet erittäin motivoivia ja jatkan tapojani haasteen loppumisen jälkeenkin.Lauran omia, inspiroivia sivuja voi seurata täältä:Instagram: @laura_healthgeekLinkedn: Laura RaninHealthzilla iOS applikaation voi ladata osoitteesta apple.co/2LfaZoEJa anroidin play.google.com/store/apps/detail…d=com.healthzillaJos olet liikunta- ja terveydenalan ammattilainen ja haluaisit zillan työkalun valmentamiseen, käy tutustumassa zillan PT alustaan osoitteessa www.healthzilla.ai/forhealthandfitness See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
- Laine vs. Tortorella vs. Columbus Blue Jackets; Kenen aika on lähteä seuraavaksi eri suuntaan? - Euro Hockey Tour/MM-kisat vs. Mielenkiinto; Miksi näiden pelien pitäisi kiinnostaa tässä maailman ajassa? - NHL vs Covid-19; Uusien divisioonien tuho, pitääkö jaksaa tsempata kotikatsomoissa? - Doping vs puhdas urheilu; Kulttuurin muutoksen on tapahduttava, naivismi pois! **** Yhteistyössä: Unison Coffee - Joensuulainen kahvipaahtimo. Vaihda market-kahvit parempaan kahviin kotona ja toimistolla. Www.unisoncoffee.fi. Koodilla PODCAST10 -10% tilauksen loppusummasta. *** WOLT - Uuden asiakkaan etu: Käytä koodia KAHAVI ensimmäisen kotiinkuljetuksen yhteydessä ja lunasta 6€ alennus. Pelastaa arjen sekä matsiviikonloput. Etu koskee vain uusia Woltin asiakkaita. Ei koske take away tilauksia. ****
Jakso 156. Saako ansioluettelossa kiroilla? Kaverin puolesta kyselen. Kaverin asialla Anna Karhunen ja Tiia Rantanen. yle.fi/kpk
Yle paljasti julkisuuteen pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja entisen valtiosihteerin Martti Hetemäen sähköpostit. Toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen analysoivat ajankohtaisia politiikan aiheita. Marin kirjoitti Hetemäelle, että "Olen syvästi turhautunut siihen, ettei tilanteen vakavuutta laajasti ymmärretä. Hallituksen sisälläkin "Tämä kertoo epäluottamuksesta hallitusviisikon keskuudessa", Pajunen pohtii. Pitäisikö hallituksen ottaa tiukemmat toimet käyttöön? Onko tarvetta ottaa käyttöön jopa valmiuslaki vai riittääkö tartuntatautilain muuttaminen? Entä miltä näyttää vallan vaihto Yhdysvalloissa? Uusien paljastusten mukaan Donald Trump on raivonnut lähipiirilleen ja antanut lainopilliselle avustajalleen Rudy Giulianille valtuudet johtaa vaalivastarintaa, jossa on viljelty salaliittoteorioita.
Koronatartuntojen määrä kasvaa Suomessa. Helsingin seudulle tulee uusia koronarajoituksia. Uusien koronarajoitusten takia suljetaan teattereita. Perjantaina on vietetty kansainvälistä lasten oikeuksien päivää. Etelä-Suomessa on satanut ensilumi.
Koska saadaan korona aisoihin? Rokotusten uusin riemuvoitto saatiin 25.elokuuta (2020), kun koko Afrikka julistettiin vapaaksi kotoperäisestä poliosta. Rokotteilla on pelastettu miljoonien ihmisten henki, ja yksi tappava kulkutauti, isorokko, on kokonaan juurittu ihmiskunnan kimpusta. Myös polio on melkein nitistetty rokottamalla, sitä enää kahdessa maassa maailmassa. Antibiootella hoidettiin menestyksellä bakteeritauteja satakunta vuotta. Nyt niiden liikakäyttö on totuttanut bakteerit kestämään antibiootteja. Uusien antibioottien kehittäminen on vaikeaa, koska kaikki näppärästi lääkekäyttöön sopivat vaihtoehdot on jo otettu käyttöön. Mutta miksi lääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen on niin hidasta, mikä siinä maksaa? Miksei keksitä uusia ja nopeasti? Tiedeykkösessä selvitetään sitä, miten rokotteita ja lääkkeitä kehitetään vaiheittain ja miksi se vie väistämättä aikaa. Ja mitä riskejä pitää seuloa pois ennenkuin joku ehdokkaista selviää käyttöön. Kliinisen farmakologian professori Janne Backman kertoo mm. miksi viruslääkkeiden kehittäminen on hankalampaa kuin bakteerilääkkeiden. Rokotteiden kehittämisestä kertoo dosentti Karin Blomgren. Leena Mattila tapasi molemmat tohtorit Helsingissä Meilahden työhuoneissaan. (Kuva Shutterstock)
Uusien hahmojen ja paikkojen jakso. Lucius Malfoyn esseenmittainen esittely sekä Viistokujan ja Iskunkiertokujan liikkeisiin tutustumista. Kohtaamisia ja konflikteja. Siitä on tämä jakso tehty. Kuten myös holmipulverista vai hormipurvelista vai hormipulverista. Tervetuloa mukaan! Seuraa meitä Instagramissa @laituripodcast ja Facebookista nimellä Laituri 9 ja 3/4 -podcast. Tuotanto by Terhi ja Anna. Music by Terhi. See acast.com/privacy for privacy and opt-out information.
Ravintolat ja monet muut paikat avautuivat. Poliisi puhuttaa naisia, jotka tulivat Suomeen Syyriasta. Uusien autojen myynti pieneni paljon. USA:ssa ulkonaliikkumiskielto kymmeniin kaupunkeihin. Helleraja rikottiin Suomessa.
Suomen talous supistuu paljon. Selkokieli on tärkeää kriiseissä. Uusien avioliittojen määrä väheni. Ilmanlaatu on parantunut kaupungeissa.
Vastakääntyneet häviävät vainotusta kirkosta, jos heitä ei opetuslapseuteta. Pohjoisafrikkalainen Kabil kouluttaa uusille kristityille opettajia. Muutokset näkyvät sekä seurakunnissa että uusien uskovien omassa elämässä. Oletko joskus ihmetellyt, kuinka kirkko kasvaa? Yksi kasvun avaintekijöistä on uusien uskovien opetuslapseuttaminen, opettaminen Jeesuksen seuraajiksi sekä teoriassa että käytännön esimerkein. Tämä on totta myös Pohjois-Afrikan maissa. https://opendoors.fi/?p=28436
Kenelle koronatehohoitoa? Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn jäsen Kati Myllymäki ja Turun yliopistollisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri ja Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Valtonen. Ulkomailla asuvat suomalaiset ja koronavirus. Turkin Alanyassa vakituisesti asuva Tiia Özgül. Uusien rajoitusten toteuttaminen? Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Pärjäävätkö diktatuurit paremmin koronataistelussa? Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma ja Helsingin yliopiston tutkija, tohtorikoulutettava Annastina Kallius. Kolumni Asta Leppä. Luonto ei ole romanttinen reservaatti, johon voi paeta ihmiskuntaa. Juontaja Tom Kankkonen. Toimittajat Hanna Juuti, Seija Vaaherkumpu ja Johanna Östman. Tuottaja Sakari Kilpelä.
Vääristääkö arkiajattelu kykyämme hahmottaa tekoälyyn ja uusiin teknologioihin liittyviä eettisiä kysymyksiä? Kykenemmekö hahmottamaan kaikkia sosiaalisiin robotteihin liittyviä potentiaalisia riskejä? Helsingin yliopiston tutkijat Michael Laakasuo, Aku Visala ja Jussi Palomäki ovat kirjoittaneet artikkelin "Kuinka ihmismieli vääristää keskustelua tekoälyn riskeistä ja etiikasta - Kognitiotieteellisiä näkökulmia keskusteluun". Laakasuo ja Visala ovat Juuso Pekkisen vieraana. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.
Kaikkialla puhutaan nyt energiamurroksesta. Uusien ja vanhojen energiaratkaisujen välinen vastakkainasettelu näyttäytyy ainakin mediassa hyvin mustavalkoisena, mutta tarvitseeko meidän romuttaa kaikki vanha? Eeva Vilkkumaan vieraina studiossa ovat työelämäprofessori Armi Temmes Aalto-yliopistosta sekä St1-lähienergian toimitusjohtaja Kristian Savela. Keskustelussa pureudutaan kulutusjoustoon ja sen mahdollisuuksiin niin ympäristön kuin kuluttajan näkökulmasta. Miten Suomeen saataisiin lisää puhtaiden energiaratkaisujen ympärille rakentuvaa liiketoimintaa?
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat koostaneet kymmenen uudissanan listan, sanat kuvaavat tavalla tai toisella 2010-lukua. Uusien sanojen aihepiirit ovat ilmasto, sosiaalinen media, politiikka, tasa-arvo ja kansanterveys. "Erikoisuutena mukana on harvinaisella tavalla muodostettu verbi, joka on vakiintunut suomenkielisiin mainoksiin", kertoo Riina Heikkilä. Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se
Juuri ennen jouluaattoa DNA:n ja SOS-Lapsikylän joulusadussa Nelli ja Vihreä Kettu pääsevät taikapölyn vieminä näkemään ensimmäistä kertaa, miten joulua vietetään Englannissa. Yhdessä Father Christmasin kanssa Nelli ja Vihreä Kettu tutustuvat myös Sinterklaasiin ja Pakkasukkoon. Uusien ystävien kautta he ymmärtävät joulun ajan erilaisista tavoista ja perinteistä.
CRISPR-Cas9 on uudehko perimänmuokkausmenetelmä, jonka avulla geenejä voidaan muokata mielin määrin, ja jopa ihmisen perimä voidaan periaatteessa kirjoittaa vaikkapa kokonaan uusiksi. CRISPR-menetelmät ovat tarkkoja ja tutkijoiden mukaan suhteellisen helppoja toteuttaa, ja niiden avulla geenien toimintaa voidaan tutkia aiempaa nopeammin ja tarkemmin. Muutama viikko sitten julkaistiin tärkeä parannus, prime-editointi, joka tekee menetelmästä vieläkin tarkemman. CRISPRillä nähdään suuret lupaukset lääketieteessä. Uusien täsmälääkkeiden kehittäminen nopeutuu, ja geneettisten tautien ja syövän hoito uudistuvat. CRISPRiin perustuvia uusia hoitomuotoja on jo kliinisissä kokeissa. CRISPR herättää myös epäluuloja, pelkoa ja eettisiä kysymyksiä, koska menetelmä mahdollistaa ääritapauksena jopa ihmisen jalostamisen. Myös uusien tehokkaiden biologiaan perustuvien aseiden kehittäminen mahdollistuu. Tiedeykkösessä kerrotaan CRISPRin käytöstä tutkimuksessa ja pureudutaan menetelmän etuihin ja uhkakuviin. Haastateltavana ovat tutkimusjohtaja Juha Klefström, professori Timo Otonkoski ja Suomen tulevan genomieditointikeskuksen johtaja Topi Tervonen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen. Professori Timo Otonkoski kertoo CRISPR-menetelmän hyödyistä diabeteksen syntymekanismien tutkimuksessa kantasolujen avulla ja pohtii alan eettisiä kysymyksiä. Juha Klefström avaa menetelmän historiaa, etuja ja mahdollisia ongelmia ja kertoo myös Kiinassa ihmisalkiolla tehdystä kokeesta, jonka tuloksena syntyivät ensimmäiset CRISPR-vauvat. Topi Tervonen kertoo miten CRISPR-Cas9- ja uusi prime -editointi tehdään.
Biopankit kokoavat tietoja ja näytteitä suostumuksen antaneilta henkilöiltä lääketieteellistä tutkimusta varten. Miten biopankeista saataisiin irti mahdollisimman suuri hyöty? Kenellä on pääsy biopankkinäytteisiin? Onko yhteistyö biopankkien kanssa lääkeyhtiölle vain takaovi potilastietoihin? Peter Nymanin vieraina ovat Suomen biopankkien osuuskunta FINBB:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti, Auria Biopankin johtaja Lila Kallio sekä Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi. Suomen Biopankkien sivuilta löydät lisätietoja biopankkitutkimukseen osallistumisesta.
Virtuaalikäynnit, lääke- ja ateria-automaatit, turvalaitteet ja kenties myös robotit ovat yksi ratkaisu, kun hoiva-alan työvoiman ja rahojen riittävyyttä mietitään tulevina vuosikymmeninä. Lue myös: Mitä on hyvä hoito hoivakodissa? Anninpirtissä vanhus elää kuin kotonaan Alan nykyiset työntekijät eläköityvät nopeammin kuin uusia koulutetaan, ja väestön ikärakenteen vinoutumisen vuoksi ala joutuu kilpailemaan vähenevästä määrästä osaavaa työvoimaa. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Marketta Niemelä sanoo, että tekniset ratkaisut ovat mahdollisuus, jota ei voi jättää hyödyntämättä. “Meistä suomalaisista joka viides on nyt yli 65-vuotias. Kun katsotaan kymmenen vuotta tulevaisuuteen, eläkeikäisiä on jo useampi kuin joka neljäs – noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Tarvitsemme teknologiaa ja sitä hyödyntäviä uudenlaisia palveluja”, Niemelä painottaa. Mutta millaiseksi vanhusten hoiva muuttuu, jos teknologiset palvelut ja robotit korvaavat ihmisten työpanosta? Millaiseksi se on jo nyt muuttunut? Robotit jakavat jo nyt lääkkeitä "Lääkkeenne on valmiina otettavaksi!" lääkeannostelijarobotti huhuilee kotihoivan asiakasta. Jos tämä ei jostain syystä tule lääkettään ottamaan, robotti muistuttelee ja lopulta imaisee lääkeen takaisin sisäänsä. Välistä jääneestä lääkeannoksesta lähtee tieto hoitajalle tai omaiselle. Säntillistä ja luotettavaa. Lisäksi robotin voi ohjelmoida puhumaan haluttua kieltä. Lääkkeitä ei häviä minnekään, eikä niitä tule napsittua liikaa tai väärin. Teknologia parantaa turvallisuutta, se on selvää. Jos vanhalla ihmisellä on paikantava turvaranneke, jota voi hädän hetkellä painaa tai jonka välittämästä tiedosta muistisairaan omainen näkee, minne läheinen on eksynyt, niin ranneke voi pelastaa jopa hengen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna valmistunut tutkimusraportti summaa, että turvarannekkeen käyttö on jo vakiintunut toimintatapa kotihoidossa. Lisäksi erilaista älykästä talotekniikkaa, kuten liesivahteja, palovaroittimia ja ovien aukaisuista hälyttäviä laitteita, älymattoja sekä hyvinvointia seuraavia rannekkeita on yhä enenevässä määrin tarjolla. Niille on kysyntää, sillä poliitikot ovat viime vuosina halunneet vahvistaa vanhusten kotihoitoa. Tämän vuoksi kodeissaan asuu yhä huonokuntoisempia ja apua tarvitsevia ikä-ihmisiä. Uusien teknisten laitteiden ja palvelujen avulla itsenäinen asuminen onnistuu entistä pidempään. Sosiaalinen robotti SARA on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Viriumin kehittämä. Sen näytöltä hoitaja tai ikäihminen voi valita esimerkiksi historialuennon Suomen presidenteistä. Sosiaaliset robotit viihdyttävät muistisairaita Kotihoidossa teknologia säästää rahaa, kun hoitajien ei tarvitse käydä kotihoidon asiakkaiden luona niin usein. Aivan viime vuosina joissakin kunnissa on myös testattu sosiaalisia robotteja, joiden tehtävänä on viihdyttää ja esimerkiksi laulattaa tai jumppauttaa laitoshoidossa olevia muistisairaita. On luultavaa, että teknologiaa ja robotiikkaa pyritään käyttämään tehtävissä, joiden tuottaminen olisi muuten kalliimpaa. Pelkona on, että robotit korvaavat ihmistyötä. Robotiikkaan perehtynyt tutkija Tuuli Turja Tampereen yliopistolta haluaa toppuutella robotteihin liittyvää intoilua. Hän korostaa, että ratkaisuja hoitajapulaan kannattaa etsiä myös työperäisestä maahanmuutosta ja omaisten osallistumisesta hoivaan. Turja pitäisi parhaana ratkaisuna sitä, että robotiikkaa kehitettäisiin hoitajien avuksi, ei hoivatyön korvaajaksi. Perimmiltään kyse on siitä, millaista on hyvä hoiva. Tai pikemminkin, millaista on riittävän hyvä hoiva, jos resurssit ovat niukat? Kone kun ei korvaa kosketusta. Ovatko etäkäynnit yleisiä sinun maakunnassasi? Sosiaalisia robotteja on Suomessa hoiva-alalla käytössä vielä vain harvassa kunnassa. Sen sijaan varsin yleisiä ovat kotihoidossa käytössä olevat erilaiset etäyhteystabletit, ateria-automaatit ja lääkeautomaatit. Varsinkin pitkien kulkuyhteyksien alueilla ateria-...
Tämänkertaisessa Loyalisticin podcastissa Antti Pietilän vieraana on digitaalimaailman "mielensäpahoittaja", asiakaskokemuksen analysoija, mittaaja ja kehittäjä Marko Filenius. Marko on kirjoittanut kirjan Digitaalinen asiakaskokemus. Hän on perustaja ja toimitusjohtaja asiakaskokemuksen mittaamiseen erikoistuneessa Tridea Oy:ssä ja partnerina matkailumarkkinointiiin erikoistuneessa Flowhouse Oy:ssä. Keskustelemme siis asiakaskokemuksesta erityisesti B2B-yrityksissä. Käymme läpi mm. - Asiakaskokemuksen ja -polun mallintaminen. Kosketuspisteet - Asiakaskokemuksen mittaaminen - Asiakaskokemuksen kehittäminen - Miten asiakaspalaute tulisi hoitaa asiakaskokemuksen kehittämisen näkökulmasta? - Uusien asiakkaiden sisäänajo, eli onboarding, ja miksi se on tärkeää ja kuinka se tulisi tehdä. - Kuinka huolehditaan siitä, että asiakas saa tuotteesta tai palvelusta hyödyn, eli nk. Customer Success-toiminta. - Some ja asiakaskokemus - Mikä on myynnin asiakaskokemus - Ja paljon muuta. Muista tilata kanava. Yhteyden Markoon ja Anttiin saat mm. seuraavilla tavoilla. Marko Filenius: +358 50 336 5447 marko.filenius(at)tridea.fi https://www.linkedin.com/in/markofilenius/ https://tridea.fi https://flowhouse.fi/ Antti Pietilä +358-50-5002300 Antti.Pietila(at)loyalistic.com https://loyalistic.com/ https://www.linkedin.com/in/anttipietila/
Sallasta lähtöisin olevalle Lea Pirttilälle liikunta on elämäntapa. Hän on taustaltaan kilpaurheilija, jonka yleisten sarjojen urheilu-ura päättyi noin kolmikymppisenä. Laji oli lentopallo, jota Pirttilä pelasi parhaimmillaan ykkössarjatasolla. Hän toimi aktiivisesti myös seuroissa ja oli muun muassa perustamassa naisten lentopalloseura Woman Volleyta.Lentopallon jälkeen Pirttilä on harrastanut muun muassa kaukalopalloa, salibandya, suunnistusta, hiihtosuunnistusta, pyöräsuunnistusta ja painonnostoa. Uusien lajien pariin on vienyt paitsi uteliaisuus myösaiemmissa lajeissa saadut lievät rasitusvammat. Pirttilä on sitä mieltä, että liikkumista ei kannata lopettaa, vaikka jalat tai selkä eivät kestäisi samaa kuin teininä. Kun kokeilee ennakkoluulottomasti, löytää uutta ja kiinnostavaa.Lähes kaikissa myöhemmissä lajeissaan Pirttilä on myös kilpaillut. Kisaaminen ikäkausisarjoissa on sopivasti leppoisampaa kuin yleisen sarjan kilpaurheilussa. Oma mukava jännityksensä kisoissa kuitenkin on, ja lisäksi ne motivoivat harjoittelua, sanoo Pirttilä. Tuoreimmat mitalit ovat pyöräsuunnistuksen SM-kisoista ja painonnoston Masters-sarjojen EM-kilpailuista. Seuratoimintaakaan elämäntapaliikkuja ei ole jättänyt. Parhaillaan hän on mukana järjestämässä Jukolan viestiä, joka kisataan kesällä 2020 Rovaniemellä. Tapio Nykänen lähti Pirttilän kanssa pyöräretkelle Ounasvaaralle. Elämysten etsijät on Lapin Kansan podcast-sarjan. Sarjaa toimittaa Tapio Nykänen.
With new standards in the aged care industry coming into effect from today, Australian service providers are being urged to improve the level of care they offer to non-English speaking seniors.Older Australians from migrant backgrounds are recognised as a high needs group within aged care, and under the new standards, providers will be assessed on their ability to meet the needs of culturally and linguistically diverse Australians. - Tänään voimaantulevien uusien vanhustenhoidon standardien myötä, australialaisia palveluntarjoajia kehotetaan parantamaan vanhustenhoidon palveluiden laatua, erityisesti muuta kuin englantia äidinkielenään puhuville vanhuksille.Uusien standardien myötä palveluntarjoajat arvioidaan sen perusteella, miten hyvin kulttuurisesti ja kielellisesti erilaisten asiakkaiden tarpeisiin vastataan.
Uusien tiedustelulakien myötä Suojelupoliisi muuttui tiedustelupoliisiksi. Samalla suomalainen sotilastiedustelu ulotettiin kyber- ja nettimaailmaan sekä Suomen rajojen ulkopuolelle. Tiedustelua valvoo eduskuntaan perustettu tiedusteluvalvontavaliokunta yhdessä tiedusteluvaltuutetun kanssa. Takaako tiedusteluvalvontavaliokunta, ettei kansalaisten perusoikeuksia poljeta tiedusteluviranomaisten toimesta ja ettei kansalaisten oikeusturva järky? Keitä tiedustelumaailman syövereihin syventyvät eduskunnan luottoedustajat tarkkailevat? Miksi tiedusteluvalvontavaliokuntaan valittavien kansanedustajien taustat läpivalaistaan ennakkoon tietosuojavaltuutetun toimesta? Miksi valiokunnan jäsenten kelpoisuusehdot ovat tiukemmat kuin ministereillä? Entä mitä tapahtuu, jos eduskuntaryhmä esittää valiokuntaan henkilöä, joka kärähtää turvallisuusselvityksessä? Vieraina ovat uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari (sd.), varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps.) sekä valiokunnan jäsenet Markus Mustajärvi (vas.) ja Päivi Räsänen (kd.). Toimittajana on Tapio Pajunen.
Tällä kertaa podcast-jaksossa ”palastelen” sinulle uusien taitojen oppimista. Kerron erityisesti kolmesta tärkeästä asiasta, joita sinun on hyvä miettiä, kun haluat opetella jonkin uuden taidon. Toivottavasti tästä jaksosta on sinulle iloa ja hyötyä! The post 25: Kolme tärkeää asiaa uusien taitojen oppimisessa appeared first on Astetta parempi elämä.
“Uuden paikka on jossain muualla”. Maailmassa ei useinkaan ole valmiiksi pedattua tyhjää paikkaa uusille palveluille ja tuotteille, jonka ne voisivat täyttää. Uusien palveluiden rooli onkin haastajan, syrjäyttäjän, ja korvaajan rooli.Solitan oma keksijä Mikko Haikonen on uransa aikana ollut mukana monessa teknologisen etsimisen ja löytämisen prosessissa: luomassa jotakin, jotain ei aikaisemmin ole ollut - muun muassa Nokialla tekstiviestikeskusta. Mutta mikä on tämän luovan ongelmanratkaisuprosessin todellinen luonne?Tällä kertaa annamme keskustelun polveilla entistäkin vapaammin ja kuullessamme Mikon kokemuksia kentältä. Mitä on data science? Milloin ihminen levittää itsensä millimetrin paksuiseksi kerrokseksi? Olemmeko siirtymässä alustataloudesta lopustatalouteen? Onko 224 kilometriä paljon vai vähän? Näihin, ja muihin teemoihin, sukellamme tässä Palmun alla -jaksossa.Suositukset:Maria: Sipsilakko huomioiden erityisesti ranch-linssisipsit - ja Beyoncen Lemonade-albumiMikko: - Muiden ihmisten kuunteleminen. - Statistical Rethinking -kirja ja kurssi (Richard Mcelreath)- MIT:n Open coursewareLauri: Pawel Althamerin I Am -näyttely HAMssaViitteet:Bord rating of perceived exertion (Borg-asteikko)Asteroidi-törmäyksen riskin arviointi (Torinon asteikko)Drawing with the right side of brain (Betty Edwards)Podcastin RSSTwitter: @Palmu_Finland & #palmunallaInstagram: Palmu_FinlandFacebook: PalmuFinlandPalmun alla on palvelumuotoilutoimisto Palmun oma podcast. Ohjelman ovat tuottaneet Lauri Lukka, Maria Niemi ja Henry Jalonen. Tunnusmusiikki: Juha Vaaraniemi.
Istutiin alas juttelemaan Elian kanssa Shiftistä ja lähettiin keskustelemaan heti Shiftin synnystä ja miten kaikki oikein lähti käyntiin. Tapahtumien järjestämisessä nimittäin on paljon kaikkea mitä ei tule ajatelleeksi. Esimerkiksi, miten pidät kassavirran kunnossa kun on yksi iso tapahtuma vuodessa? Tämän lisäksi juteltiin mm. investoreista ja miten niitä voi saada sekä kaikkea siltä väliltä mitä nyt tuli mieleen.
Suomeen ollaan suunnitelemassa seitsemälle eri paikkakunnalle uutta monitoimiareenaa tai jäähallia. Jokaisella paikkakunnalla riittää kuitenkin haasteita ennen ensimmäistä kiekon tiputusta.
CERNin LHC-kiihdytin on kahden vuoden ajan huoltotauolla, jonka jälkeen kiihdytin käynnistetään uudelleen. Uusien hiukkasten etsintä jatkuu vuonna 2021. Edellisen huoltotauon aikana LHC-kiihdyttimen törmäysenergiaa nostettiin, minkä uskottiin tuovan esiin lisää Higgsin hiukkasia ja jopa pimeän aineen hiukkasia. Näistä odotuksista kertovat Tiedeykkösessä vuonna 2013 tehdyssä haastattelussa CERNin entinen pääjohtaja Rolf Heuer ja entinen tutkimusjohtaja Sergio Bertolucci. Uusia Higgsin hiukkasia tai pimeän aineen hiukkasia ei ole kuitenkaan toistaiseksi havaittu LHC:n hiukkastörmäyksissä. CERNistä ilmoitettiin vastikään, että huoltotoimenpiteiden jälkeen vuonna 2021 käynnistetään FASER-koe, jossa aivan uudella ilmaisimella pyritään jäljittämään protoni-protoni -törmäyksistä pimeän aineen hiukkasia, pimeitä fotoneja ja neutraliinoja. CERNin nykytilanteesta ja FASER-hankkeesta on Tiedeykkösessä haastateltavana Helsingin yliopiston vararehtori Paula Eerola. Hän kertoo myös, miksi Higgsin hiukkasia voi olla useita ja mitä on supersymmetria, mitä ovat pimeät fotonit ja neutraliinot. Paula Eerola on Suomen edustajana mukana laatimassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuksen strategiaa, josta hän myös kertoo Tiedeykkösessä. Tulevat kiihdyttimet ovat joko lineaarikiihdyttimiä tai rengasmaisia kiihdyttimiä. CERNiin on kaavailtu uutta, jopa 100 kilometrin pituista kiihdytinrengasta. Kiinalla, Japanilla ja Yhdysvalloilla on omia kiihdytinsuunnitelmia mutta hankkeita pyritään sovittamaan yhteen Euroopan hankkeiden kanssa. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva CERN: Hiukkasten hajoaminen protoni-protoni -törmäyksessä CMS-koeasemalla vuonna 2012.
49. Uusien artistien lanseerausta ja itse luodun hypen vaaroja by Antti X Antti
Uusien akatemiaurheilijoiden hakuprosessi lukuvuodelle 2019–2020 käynnistyi. Jos mielii mukaan akatemiaan, niin hakemus täytyy jättää viimeistään 17.3. mennessä. Tällä hetkellä toiminnassa mukana olevat oppilaitokset ovat Linnankosken lukio, Borgå Gymnasium, Careeria, Prakticum, Inveon, Askolan lukio ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. – Urheiluakatemiatoimintaa on ympäri Suomen ja sen piirissä harjoittelee noin 12 000 nuorta urheilijaa, Itä-Uudenmaan Urheiluakatemian Koordinaattori Tommy Ekblom kertoo. Porvoon Weikkojen 16-vuotias Kasperi Kauhanen opiskelee Linnankosken lukiossa. Painijalahjakkuus on erittäin tyytyväinen akatemiaan. – Akatemia tukee tavoitteellista harjoitteluani painissa tarjoamalla ilmaisia hieronta kertoja, ja ilmaisen pääsyn aamuisin uimahalliin, Kauhanen sanoo.
Uusien akatemiaurheilijoiden hakuprosessi lukuvuodelle 2019–2020 käynnistyi. Jos mielii mukaan akatemiaan, niin hakemus täytyy jättää viimeistään 17.3. mennessä. Tällä hetkellä toiminnassa mukana olevat oppilaitokset ovat Linnankosken lukio, Borgå Gymnasium, Careeria, Prakticum, Inveon, Askolan lukio ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. – Urheiluakatemiatoimintaa on ympäri Suomen ja sen piirissä harjoittelee noin 12 000 nuorta urheilijaa, Itä-Uudenmaan Urheiluakatemian Koordinaattori Tommy Ekblom kertoo. Porvoon Weikkojen 16-vuotias Kasperi Kauhanen opiskelee Linnankosken lukiossa. Painijalahjakkuus on erittäin tyytyväinen akatemiaan. – Akatemia tukee tavoitteellista harjoitteluani painissa tarjoamalla ilmaisia hieronta kertoja, ja ilmaisen pääsyn aamuisin uimahalliin, Kauhanen sanoo.
Podcastin ensimmäisessä jaksossa aiheena on lihasväsymykseen estämiseen käytetty lisäravinne sitrulliinimalaatti. Uusien tutkimusten perusteella näyttää siltä, sitrulliinimalaatin käytölle on edelleenkin perusteensa. Lue blogikirjoitus "Uutta tietoa sitrulliinimalaatin käytöstä" tästä linkistä: https://www.haataja.eu/sitrulliinimalaatin-kaytto/ Alun musiikki: https://soundcloud.com/herska-lesser-arafat-nistiriemu
Vapaaottelun runsaudensarvi tursuaa kiehtovia koitoksia tulevana viikonloppuna. Dallasin UFC 228 -suurillassa jaossa on kahden painoluokan mestaruus ja äänitorvet haistelevat uusien mestareiden mahdollisuutta. Helsingissä taas isketään Cage 44 ja Team Unibet on tutusti menossa mukana. Ylilyönti tarjoaa näkemyksenä näidenkin lauantaitanssien kuumimmista nimistä. Aiheet: -> 00.30: Puheenaiheet - Mäntykivi, Suotama, karun FinnMMA-viikonlopun jälkimaku -> 09.50: Viikon matsit - UFC 228: Woodley vs. Till -> 30.00: Viikon matsit - UFC 228: Montano vs. Shevchenko -> 39.40: Viikon matsit - Cage 44: Kuivanen vs. Mircea -> 50.20: Muut tärpit: UFC 228- & Cage 44 -makupalat -> 58.20: Kuulijakysymykset: suomalaisottelijoiden jatkonäkymät, toimiva suojaus vapaaottelussa?
Perttu Lindsberg haastattelee neurologian dosentti Aki Hietaharjua American Academy of Neurologyn vuosikokouksessa Los Angelesissa.
Uusien älykkäiden maksutapojen hyödyt by Nordea Cash Management Finland
Maailmalla uhotaan kauppasodasta. Miksi taloudellinen nationalismi nostaa päätään, vaikka vapaakaupan piti vaurastuttaa meidät kaikki? Uusien tullien määrääminen on aina helpompaa kuin niiden purkaminen. Mitä protektionismin historiasta on opittavaa? Vieraina kauppadiplomatian asiantuntija Tuomas Tapio ulkoministeriöstä ja tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.
Maailman antidopingtoimisto Wada kertoo aloittaneensa tutkimukset viime vuonna käyttöön otettujen dopingtestinäytepullojen pitävyydestä. Kölnin ant .. Lisää >> http://ift.tt/2Fs6Win
Tammikuun puolivälissä voimaan astuneen maksupalvelulain sallimien uusien maksupalvelujen syntyminen vie aikaa. Näiden palveluiden avulla kuluttaja .. Lisää >> http://ift.tt/2rLXapF
Uusien immuuniaktivaation vapauttajien kliinisiä tutkimuksia on käynnissä yhden jos toisenkin syövän osalta.
Suomi on keskellä kuuminta leivonnaissesonkia. Pullan merkitystä ei voi yliarvioida. Vaan edessä häämöttää jo pitkä merkkipäivänisuista vapaa iloton elämänvaihe. Siksi on kehitettävä lisää nimikkoleivonnaisia. Ihminen joka syö pullaa ei ole läpeensä paha. Tulee vaikka mieleen eräs Jari Aarnio, joka veteli viinereitä samalla kun katseli videoita. Työpäivistä jää parhaiten mieleen ne, jolloin pullaa oli tarjolla. Juuri nyt on vuoden kiihkein pullasesonki, mutta entä sen jälkeen. Vaivummeko merkityksettömyyteen? Leipomoissa tapahtuu nyt. Runebergintorttua menee sairaalloisesti, laskiaispullaa paljon, ystävänpäiväleivoksetkin jo odottavat. Mutta sitten tulee kuoppa. Eikä pelkästään vatsan kohdalle. Pullan syönti on vähentynyt. Vehnäjauhot pelottavat. Se on leipomoille huono. Se on huono myös ihmisyydelle. Me tarvitsemme pullaa hitsaamaan kovat kuoremme yhteen sopiviksi. Me tarvitsemme rasvaisia leivoksia tuomaan merkitystä elämäämme. Keksityt leivonnaispäivät tuntuvat toimivan. Runeberginpäivänä ajatus harhailee koko pitkän päivän holtittomasti tarkentuakseen hillosilmän tuijotukseen. Silloin vasta rauhotun. Tunnen oloni arvokkaaksi - lapioin massan koneistoon. Uusien leivonnaispäivien juurrutus pitää aloittaa nyt. Se on viisivuotisprojekti, niin kuin vanhassa kunnon Neuvostoliitossa, ennen kuin nisulle hyökkääminen on automaatio. Tehdään palvelus tuleville sukupolville! Mitä enemmän menee sääntömääräistä pullaa, sitä vähemmän esiintyy vastakkainasettelua ja vihapuhetta. Aarniosta aloitetaan. Jos mies on noin tykästynyt viinereihin ja hydrauliikkaa tuijotellessaankin pystyy nauttimaan tuotteesta, lyödään päivä lukkoon ja uuni lämpenemään. Aarnion vadelmaviineri maistuisi kansan suussa joka maaliskuun 22. päivä. Sokerikuorrutusta olisi niin paljon, että huuliparta kantaisi muistoa tunteja nautiskelun jälkeen. Viinerin sisään olisi leivottu marsipaanista keltainen 200 euron seteli – ihan vaan lisäyllätystä tuomaan. Viineri muistuttaisi joka vuosi, että kaikkea ei pidä unohtaa. Jos jatketaan aakkosissa, niin totta kai tarvitaan Björn Wahlroosin kaakku. Vaaleanpunainen, housuille valahtava, mutta herkullinen. Samaan aikaan hapan ja imelä. Huhtikuun 15. päivä verensokeri hoidettaisiin kuntoon Nallen Erikoisella. Tapahtumatkin voivat saada oman syötävänsä. Pääasia, että syödään. Kotikaupungissani on lanseerattu rallitorttu. Se on käsitteenä vähän sekoittunut tapahtuman aikana kaupungilla sipsuttaviin eläviin ihmisiin. Tapahtumaleivonnaisen pitää olla kaikkien tunteman tapahtuman aikaan. Jääkiekon MM-kisojen aikaan voitaisiin ujuttaa joka paikkaan Jutin Pala. Musta läpykkä, jossa on kantena 200 grammaa suomalaisten rakastamaa lakua, sisällä puolukkahilloa ja vehnäjauhoa. Aarnion esimerkin viitoittamalla tiellä voisi tulla Annelin kakku, yhden päättyneen oikeusprosessin muistolle. Kakku olisi ruma, mutta hyvin säilyvä. Pitkä kakku, joka nautittaisiin hiljaa istuviltaan. Suolainen jälkimaku. Niille jotka eivät kaipaa imelää. Jos Nykäsen aamupala oli parhaina aikoina siideri ja munkki, niin ehkä kalenteriin voisi kesäkuussa istuttaa päivän, jolloin ahmitaan siiderimunkki. Kääreessä lukisi: nykäsenkö. Merkkileivonnaisen on ansainnut ehdottomasti myös Gösta Sundqvist. Mieletön Melinda- kappaleessa tämä tunteiden vaivaaja kiteyttää: hitto mikä hilloviiva. Kuka kehittäisi suurille massoille maistuvan vehnäisen avoleivoksen? Jos nimeksi sattuisi tulemaan vielä Rakkauden avolouhos, olen uudessa perinteessä kiinni. Jos me emme palkitse itseämme, ei sitä tee kukaan muukaan. Maallikkosaarnaaja Maasola
Kuusi vuotta Kanadassa teki Kimmo Pietiläisestä kansainvälisen miehen. Hän oppi englannin kielen. Opinnot fysiikan parissa veivät tiedetoimittajaksi. Matka jatkui mainosmiehenä. Yritysviestintää tekevä firma loppui 1990-luvun lamaan ja sitten löytyivätkin kirjat. Luonnontieteellisten kirjojen kustantaminen alkoi. Kimmo Pietiläisen kirurgi-isä vei perheensä Kanadaan vuonna 1951. Mukana seurasi neljä ja puolivuotias Kimmo, isoveli ja äiti, joka oli ammatiltaan kemisti, mutta kemistin töitä ei silloisessa Port Arthurissa ollut ja hän oli kotona. ”Vanhempani olivat avarakatseisia ihmisiä. Kaikki ihmiset olivat yhtä arvokkaita eikä omaa asemaa korostettu. Tämä periaate toteutui isäni työssä, hän hoiti Kanadassa kaikenkielisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia sekä intiaaneja, joita kanadalaiset lääkärit eivät juurikaan hoitaneet”, muistelee Kimmo Pietiläinen. Perhe palasi Suomeen, koska he halusivat pojat suomalaiseen oppikouluun. Kaupoissa oli vähemmän tavaraa kuin valtameren toisella puolella. Sitrushedelmiä ei ollut eikä televisiosta tullut samoja ohjelmia kuin Kanadassa. Uusien ajatusten etsinnästä kirjan kustantajaksi Kimmo Pietiläinen oli pienestä pitäen tiedonjanoinen. Kotona kannustettiin lukemaan monenlaisia kirjoja. Kimmo oppi tunnistamaan kiviä ja kasveja. Hän erotti jaspiksen ja ametistin. Kaikki tarzanit tuli luettua ja ihailu viidakon herraa kohtaan oli kovaa, kunnes hän luki Veikko Huovisen novellin Tarzan Suomessa. Huovisen ajatukset herättivät kriittisyyden – kaikki ei olekaan totta. Luonnontieteiden opiskelu johdatti tiedetoimittajaksi Suomen Kuvalehteen. ”Jutuistani tykättiin, sain niistä positiivista palautetta”, sanoo Pietiläinen. Asian oli huomannut myös mainosmies Seppo Ilakari. Hän sai houkuteltua Kimmon mainostoimistoon tekemään mainoksia. Viidessä vuodessa hän oppi alan ja suuntasi seuraavaksi kirja-alalle yhdessä Paavo Haavikon kanssa. Pietiläinen kaipasi Suomeen uutta ajattelua, modernia maailmankulttuuria käsittelevää kirjallisuutta. Hän julkaisi yhdessä Haavikon kanssa muutamia tietokirjoja luonnontieteen alalta, ja hyvä palaute innosti jatkamaan ja hän perusti oman kustantamon Terra Cognitan. Pietiläinen lukee paljon ja etsii maailmalta kiinnostavia tietokirjoja, hän perehtyy eri aloihin, niiden käsitteisiin ja terminologiaan. Hän suomentaa itse kirjat, ja näin on syntynyt parinkymmenen vuoden aikana reilut sata kirjaa, joista osa on myyty loppuun. Hän toivoo kirjojen täyttävän sivistyksen aukkoja suomalaisessa kulttuurissa ja tuovan uutta ajattelua. Kaikki kun eivät kuitenkaan pysty lukemaan kirjoja niiden alkukielellä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.
Helposti hyödynnettävät öljyvarat ovat loppumassa. Monien arvioiden mukaan öljyn tuotantohuippu on jo ollut muutama vuosi sitten. Uudet liuskeöljyesiintymät eivät pelasta öljypulalta. Esimerkiksi Shell pitää USA:n liuskeöljytuotantoon tehtyjä investointeja virheenä. Öljyn hinta saattaa kaksinkertaistua vuosikymmenen loppuun mennessä. Tietokirjailijat Rauli Partanen ja Harri Paloheimo ovat sitä mieltä, että Suomenkin pitäisi jotenkin varautua öljyn hinnan nousuun. Uusien energiamuotojen käyttöönotto on Suomessa varsin hidasta. Sähköautoihinkaan ei voida siirtyä nopeasti koska akkujen tarvitsemaa litiumia ei saada yhtäkkiä suuria määriä.
Uusiosoittimet ovat tehneet uutta tulemistaan populaarimusiikin piirissä muuallakin kuin skiffle-piireissä. Uusien soittimien kehittelystä usein kierrätysmateriaaleista on tullut luovaa toimintaa uuden musiikin säveltämisen rinnalle. Yhtyeet kuten Einstürzende Neubauten ja Cleaning Women ovat tuoneet uusiosoittimet perinteisen Skiffle-maailman ulkopuolelle ja kierrätysmateriaalien käyttö sopii myös hyvin yhteen ympäristöä tiedostavan kulttuurin kanssa. Asiasta kertomassa lisää aiheesta artikkeleja kirjoittanut ja Purkkiorjat-yhtyeessä uusiosoittimilla soittava Vesa Anttonen.