Podcasts about vuosittain

Vuosittain kristittyjen vainoja seuraava lista, World Watch List on jälleen julkaistu. Vainojen määrä on kasvussa ja myös länsimaissa tilanne on hiljaisessa muutoksessa. Listan tuloksia analysoi maailman helluntailiikkeen uskonnonvapauskomitean sihteeri Rauli Lehtonen. Nyt on viimeistään jokaisen kristityn aika herätä rukoilemaan vainottujen veljien ja sisarien puolesta sekä pitämään huolta siitä, ettei uskonnonvapautta hiljalleen kavenneta myös Suomessa. 

Lahtelaistaustainen kitaristi Olli Siikanen on soittanut uransa aikana tuhansia keikkoja erilaisissa kokoonpanoissa lavoilla, studiossa ja televisiobändeissä. Kulunut vuosi on mennyt pääosin Koop Arposen Flute of Shame -bändin kitaristina.  Vuonna 2024 tarkoituksena on aktivoitua myös oman musiikin merkeissä.  Tiirismaan lukion jälkeen ammattikitaristina työskennellyt Siikanen kertoo Radio Voiman haastattelussa, että ei ole koskaan käyttänyt keikoillaan iPadia nuotteja varten.  – Päätin että keskityn mieluummin opettelemaan kappaleet ennen keikkoja, koska nuotteja pitäisi pystyä lukemaan lavalla huomaamattomasti. Musiikkivarastoni on kuin tennispalloputkilo, kun uusia biisejä tulee niin toisesta päästä tippuu kappaleita pois.    Ura kitaristina on merkittävä, mutta Siikasen mukaan työmyyristä ei yleensä juttuja tehdä ja uran merkittävimmät tv-esiintymiset Enoset-yhtyeen Broadcastersin ohjelmissa sijoittuvat aikaan ennen nettiä.  Tammikuun lopulla Siikanen suuntaan jo neljättä kertaa NAMM show'hun Kaliforniaan Anaheimiin. NAMM tulee sanoista National Association of Music Merchants. Vuosittain järjestettävä tapahtuma on musiikkialan tuotteiden suurtapahtuma.  – Tapahtumaa ei käsitä, jos ei ole käynyt siellä, satatuhatta musiikkialan ihmistä samassa paikassa, Siikanen kuvailee.  Radio Voiman podcastista voit kuunnella Siikasen vuosista Yhdysvalloissa ja samalla selviää, kenen vaatekomerossa Siikanen asui New Yorkissa. Hän kertoo myös kokemuksistaan NAMM Show -tapahtumasta sekä siitä, kenet hän tapasi ensimmäistä kertaa legendaarisen Jyrki-musiikkiohjelman kuvauksissa. Haastattelussa Siikanen kertoo myös hauskan tarinan siitä, kuinka kitara voi mennä rikki pyykkien kuivattamisen seurauksena.  Toimittaja: Eeva Ristkari

Suomen kirkon sisällä vaikuttavista herätysliikkeistä herännäisyys eli körttiläisyys on lestadiolaisuuden jälkeen toiseksi suurin. Siinä missä liikkeen nimen voisi tulkita viittaavan herätys- tai hurmahenkisyyteen, todellisuus on päinvastainen. Se suhtautuu pidättyvästi hengellisten kokemusten näyttämiseen tai edes niistä puhumiseen. Historiallisesti katsottuna herännäisyyttä leimaa suoranainen ilottomuus ja vaatimattomuus. Vuosittain järjestettävät Herättäjäjuhlat kokoavat jopa 50000 osallistujaa. Juhlien ohjelma koostuu lähinnä puheista, joita rytmitetään virsilaululla. Laulettavat virret ovat liikken oman virsikirjan, Siionin virsien lehdiltä. Puhujina on usein myös tunnettuja ei-kirkollisia henkilöitä, ministereistä viihdetaiteilijoihin. Historiassa herännäisyyden piirissä oli runsaasti suomalaisen äärioikeiston kannattajia, mutta nykyisin herännäisyyttä pidetään kirkon liberaalisiiven liikkeenä. Mikä tämän muutoksen selittää? Mitä herännäisyys eli körttiläisyys on ollut historiassa ja mitä se on tänään ja missä se näkyy? Aiheesta keskustelevat Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Ilkka Huhta, pastori-kanttori Samuli Korkalainen sekä Herättäjä-yhdistyksen aktiivi Salla Ranta. Toimittajana on Ville Talola.

Eilen tiistai-iltana Aleksanterinkadulla, Lahdessa katu petti henkilöauton alla. Henkilöauton kuljettaja oli ajamassa Aleksanterinkatua, kun auto vajosi kuoppaan kadun alkupäässä, Aleksanterinkatu 1:n kohdalla. Lahden kaupungin kunnossapitopäällikkö Pasi Leppäaho kertoi Radio Voimalla, että Aleksilla, että paikalla oli havaittu vaurio myös kaupungin sadevesikaivon ritiläkaivon purkuputkessa. - Olemme sopineet tänään, että Lahti Aqua korjaa myös sen, kun ovat nyt siellä. He korjaavat sen meille kaupungille kuntoon, kun siellä on osaava porukka jo valmiiksi paikalla. Onko odotettavissa, että seuraava auto tippuu Aleksilla monttuun pian? - Ei. En ainakaan jaksa uskoa, että näin on. Lahti Aqua parhaiten tietää viemäreiden kunnon. Uskaltaako Aleksia pitkin siis ajaa autolla? - Uskaltaa ajaa, ellei siinä ole poliisi tai työmaa-aita edessä. Aleksanterinkadun korjausta on lykätty, olenko ymmärtänyt oikein, että syynä on Lahdessa järjestettävät tapahtumat ja se, että kaupunkikuva tahdotaan pitää siistinä niiden aikana? - Olen kunnossapidon puolelta, enkä ihan tarkkaan tiedä sitä, mutta Lahdessa todellakin on tänä vuonna suurtapahtumia, jotka vaikuttavat omalta osaltaan tähän keskustassa olemiseen, ja jotkut voivat vaikuttaa jopa kulkemiseen. Tänne tulee todella paljon ihmisiä tiettyihin tapahtumiin, eli se voi olla yksi syy ilman muuta. Voiko Aleksin korjausta edelleen lykätä, kuin katu näin hurjasti petti auton alla? - Tällaisia reikiä johonkin, vaikka kaivorakenteisiin, voi oikeasti tulla melkein mihin vain. Tällaisia kohtia, missä maat häviävät joskus jopa ihan selittämättömästi, vaikka asvaltin alta, niin niitä tapahtuu kuitenkin, tietoni mukaan, Lahdessakin lähes vuosittain. Niille kaikille ei löydy välttämättä edes mitään syytä. Kuuntele koko haastattelu:

Monet naiset jättävät hormonikorvaushoidon väliin rintasyövän pelossa. Kuitenkin vuonna 2020 aikuisten naisten yleisin kuolinsyy Tilastokeskuksen mukaan oli verenkiertoelinten sairaudet. Kasvaimet ja muistisairaudet sekä alkoholin aiheuttamat kuolemat tulevat selvästi jäljessä. Estrogeenikorvaushoidolla voidaan ennaltaehkäistä ennenaikaisia sydän- ja verisuonitauteja. Estrogeeni auttaa myös osaltaan ennaltaehkäisemään iän myötä tulevaa lihas- ja luukatoa. Painonhallinta helpottuu ja vaihdevuosioireiden kanssa on helpompi elää. "Hormonihoidon aloitus terveelle 50 - 59-vuotiaalle naiselle tuo yleensä mukanaan enemmän terveyshyötyjä kuin haittoja, eikä hoidon kestolle ole ehdotonta ylärajaa. Vuosittain on arvioitava, onko hoidon jatkamiseen vielä tarvetta ja edellytyksiä. Ellei hormonihoitoa haluta käyttää, voidaan kuumia aaltoja ja hikoiluja yrittää lieventää elämäntapamuutoksilla ja muilla lääkkeillä." Näin summasivat Naistenklinikan lääkärit Pauliina Tuomikoski ja Elina Lyytinen tutkimuksessaan ""Näin hoidan vaihdevuosioireita."Miksi estrogeenihoito pelottaa ja miksi niin monet naiset ehkä tietämättäänkin yrittävät sinnitellä hoidettavissa olevien oireiden kanssa? Ja onko testosteronihoidosta apua myös naisille, esimerkiksi libidon vahvistamiseen?Näistä aiheista kanssani keskustelee Synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Sari Ahonkallio. www.mehilainen.fi/Sari AhonkallioDuodecim: Näin hoidan vaihdevuosioireitaTilastokeskus: https://stat.fi/til/ksyyt/2020/ksyyt_2020_2021-12-10_tie_001_fi.html Hosted on Acast. See acast.com/privacy for more information.

Heinolan lintuhoitolassa on hoidettu loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja jo vuodesta 1963. Vuosittain hoitoon tulee noin 200-250 lintua, joista 30-40% pystytään palauttamaan luontoon. Ne, joita ei voida syystä tai toisesta vapauttaa, jäävät tarhalle asumaan. Kotimaisten lintujen lisäksi lintutarhalla on nähtävänä erilaisia papukaijoja, jotka tulevat lintutarhalle erilaisten pitovaikeuksien vuoksi. Radio Voiman Kristoffer Ignatius ja Kaisa Korkeamäki vierailivat lintohoitolassa Parasta Päijät-Hämeessä -kiertueella. Haastattelussa lintohoitolan Pekka Niemelä. Kuuntele haastattelu!

Vuosittain lähisuhdeväkivallan uhriksi Suomessa joutuu 1 500-2 000 miestä, joista poliisin tietoon tulee pieni osa. Ja tästä pienestä osasta rikosilmoitukseen johtaa vain muutama prosentti. Miehisyyden menetyksen pelko muiden miesten silmissä ja pelko lasten yhteishuoltajuuden vaikeutumisesta ovat muutamia syitä siihen, miksi miehet häpeävät puhua kokemuksistaan ääneen. Niko eli henkisen lähisuhdeväkivallan uhrina vuosia. Kuinka hän löysi tiensä ulos?

Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistuksen PESU ry:n puheenjohtaja Riikka Ala-Hulkko kertoi FUN Tampereen lähetyksessä Suomessa olevasta kissakriisistä. Ala-Hulkko antoi haastattelussa ohjeita kriisin hillitsemiseksi.

Onko maahanmuutto ratkaisu väestön vanhenemisen haasteisiin? Vieraana keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Suomen väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Maahanmuutolla voidaan paikata Suomen heikentyvää huoltosuhdetta, Kotamäki kertoo. Kotamäen mukaan Suomeen pitäisi houkutella lisää erityisesti työntekijöitä ja opiskelijoita ulkomailta. Hänen mielestään pitäisi pohtia konkreettisia lukuja tavoitteiksi. Esimerkiksi noin 30 000 maahanmuuttajaa vuodessa voisi olla Suomen tavoite. Mutta syrjäytääkö maahanmuutto kantaväestön työllisyyttä tai polkeeko maahanmuutto kantaväestön palkkoja? Tästä ei Kotamäen mukaan ole näyttöä. Miksi Suomeen tulee vähemmän maahanmuuttajia kuin esimerkiksi Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan? Vuonna 2018 Suomen väestöstä seitsemän prosenttia väestöstä oli syntynyt ulkomailla. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku oli noin 10, Norjassa 15, Ruotsissa 18 ja Sveitsissä 30 prosenttia. Millä keinoilla Suomi voisi houkutella osaajia? Toimittajana on Linda Pelkonen.

Vuosittain 5 000 suomalaista naista sairastuu rintasyöpään ja jokainen heistä tarvitsee tukea. Terveysradio Extra on Rochen podcast, jossa kuulemme erilaisia tarinoita rintasyövästä. Tässä jaksossa seksuaali- ja pariterapeutti Elina Tanskasen haastateltavana on 44-vuotiaana rintasyöpään sairastunut Heidi, jonka hoitopolku alkoi lääkehoidolla. Heidi ja Elina keskustelevat muun muassa rintasyövän hoitojen yksilöllisyydestä. Aihetta valottaa myös Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Vuosittain 5000 suomalaista naista sairastuu rintasyöpään ja jokainen heistä tarvitsee tukea. Terveysradio Extra on Rochen podcast, jossa kuulemme erilaisia tarinoita rintasyövästä. Tässä jaksossa seksuaali- ja pariterapeutti Elina Tanskasen haastateltavana on Eveliina, joka sairastui rintasyöpään 27-vuotiaana. Keskustelussa Eveliina kertoo muun muassa rintasyöpäpotilaan roolista hoitotiimissä. Mukana jaksossa kommentaattorina on myös Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Lapsettomuuskriisi on yksi elämän isoimmista kriiseistä. “Tahattomassa lapsettomuudessa ihmiseltä uhataan ottaa pois sellaista, joka on ainakin joillekin elämän merkityksellisin asia. Kokemus koettelee rajusti”, kertoo psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokola. Tahattomalla lapsettomuudella tarkoitetaan sitä, että raskaus ei ole alkanut vuoden yrittämisen jälkeen. Vuosittain noin 3 000 uutta suomalaisparia hakeutuu saamaan lääketieteellistä apua lapsettomuuteen. Havaintoja ihmisestä -ohjelma oli mukana Pinokkio-klubilla lokakuussa, kun aiheena oli tahaton lapsettomuus. Illan aikana äänessä oli muun muassa stand up -koomikko Olli Siiki. Hän on käynyt kihlattunsa kanssa puolitoista vuotta lapsettomuushoidoissa. “Multa ei ole juuri koskaan kysytty, miltä musta tuntuu. Olisi kiva, jos joku kysyisi ja kuuntelisi”, kertoo Siiki. Omia tarinoitaan tahattomasta lapsettomuudesta kertovat myös Aspa-säätiön Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeen päällikkö Milla Ilonen sekä aikuinen adoptoitu,koulutukseltaan kätilö Reetta Kurjonen. Pinokkio-klubi järjestettiin Lavaklubilla Helsingissä, jossa ohjelma myös taltioitiin. Toimittaminen ja käsikirjoitus: Satu Kivelä Liven taltioinnista vastaavat äänitarkkailijat: Mikko Kuokka ja Matti Littunen Äänisuunnittelu: Laura Koso Internet-tuottaja: Rainer Korhonen Tuottaja: Anna Simojoki Kuvat: Tuuli Laukkanen Puffi- ja tarinaäänitysvastaava: Teemu Sipilä

Kausi 2, 2/10. Vuosittain noin kolme miljoonaa tyttöä ja naista ovat uhattuna joutua silvotuiksi ympäri maailmaa. Ulla Dahlen on asunut kahdeksassa maassa neljällä eri mantereella. Vuonna 2011 hän julkaisi väitöskirjan naisten ja tyttöjen ympärileikkauksesta. Kuuntele miksi Ulla päätti tehdä aiheesta väitöskirjan ja minkälaista sisältöä hän löysi tutkimustyönsä tuloksena.

Vuosittain ostamme vaatteita, jotka eivät kestä, joita ei voi kierrättää ja jotka kuluttavat merkittäviä määriä luonnonvaroja, kuten puhdasta vettä. Esimerkiksi uusi pari farkkuja saattaa kuluttaa jopa yhden ihmisen 17 vuoden juomaveden määrän. Suurin osa vedestä on sidottuna muuhun kuin hanasta virtaavaan veteen - tavaroihin ja palveluihin. Miten vaatteita ostaessa voi tehdä fiksuja valintoja? Kuinka toimia vastuullisesti ja säästää sekä ympäristöä että omaa lompakkoa? Luonnonvarojen kulutuksen lisäksi kestävä kuluttaminen antaa paremman elämän edellytykset vaatetehtaiden työntekijöille. Valot päälle! -podcastissa vieraana Trashionista, blogisti Outi Les Pyy.

Vuosittain peliongelmaisten joukkoon liittyy kymmeniä ihmisiä. Yksi peliongelmaisista on Riku Forsell, joka nuoren elämänsä aikana on pelannut kesätyörahansa, palkkansa ja opintolainansa kunnes ulosottoon kertyneitä velkoja oli jo yli 60 000 euroa. Miten ongelmapelaamisen kanssa pitää toimia?

Hammassairaudet lisäävät muiden sairauksien riskiä, koska niitä aiheuttavat bakteerit pääsevät hampaista suoraan elimistöön. Lisää >> http://ift.tt/2GqDA5l

Suomessa on yli 190 000 muistisairasta ihmistä. Vuosittain sairastuu 14 500 ihmistä, joten sairaus koskettaa monia. Miten kohdata ja hoitaa muistisairaita ihmisarvoisesti? Olga Ketosen kanssa keskustelemassa ovat hoivakoti Atzalean perustaja, toiminnanjohtaja Tuija Uusitalo sekä toimittaja, isänsä hoidosta kirjan kirjoittanut Hanna Jensen. He puhuvat mm. sairastuneen oikeudesta ilmaista oman tahtonsa, tyttärien ja poikien eroista suhtautumisessa vanhemman sairauteen, rahasta, omaisen tiedon tarpeesta ja hoitotahdosta. Asiakkaat ovat laatineet Tuija Uusitalolle haastattelua varten listan hyvän hoidon vaatimuksista: - Hoitajat vaihdetaan robotteihin, jos ei heillä ole jatkuva hymy. - Antakaa minun olla semmonen, kun minä olen. - Hoidot on aina hyviä ja tarpeen, ne otetaan vastaan mielellään. Ei kannata valittaa. - Silloin tällöin kermakakkua hymyn kanssa. - Kalliolle kukkulalle, sinne edelleen haluaisin. Keskustelu kuultiin alun perin Ihan pihalla ohjelmassa 7.1.2016.