Podcasts about it suomen

Millaisia pornon kuluttajia ovat suomalaiset kristityt? Miten sosiaalinen media muuttaa seksityön luonnetta? Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Pia Rendicin uusi väitöskirja “Synti vai nautinto? Suomalaisten kristittyjen kokemuksia ja ajatuksia pornosta ja pornonkäytön vaikutuksista” tarkasteli kristityksi identifoituneiden ajatuksia pornon käytöstä. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Helenius tutkii pornoa ja eroottisia sisältöjä niiden tuottajien näkökulmasta. Vaikka nettipalvelut ovat tuoneet pornon kaikkien saataville, ovat asenteet seksityöläisiä kohtaan edelleen nihkeät. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.

Ei hengitystä, ei sykettä, ei aivotoimintaa. Nämä ovat ensimmäiset merkit kuolemasta. Ellei ihmistä voida elvyttää, kehoon alkavat pian tämän jälkeen kehittyä sekundaariset kuoleman merkit, lautumat, kuolonkankeus ja kylmentyminen. Ohjelmassa selvitetään, mitkä ovat kuoleman mekanismit ja millaiset ovat viimeiset hetket ennen kuolemaa. Millaisista merkeistä lääkäri osaa päätellä, että kuolema on lähellä? Mitä ruumiissa tapahtuu kuoleman jälkeen? Entä millainen on fysiologisesti ja lääkärin näkökulmasta hyvä kuolema? Haastateltavina ovat palliatiivisen lääketieteen professori Reino Pöyhiä Itä-Suomen yliopistosta ja oikeuslääkäri, dosentti Lasse Pakanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Oulun yliopistosta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Vuoden 2025 alussa julkiset työvoima- ja yrityspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle. Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiassa selvitettiin, millaiset mahdollisuudet alle 10 000 asukkaan kunnilla on paikkaperustaisen työvoimapolitiikan toteuttamiseen ja elinvoiman vahvistamiseen. Haastateltavina aiheesta ovat erikoistutkija Arja Kurvinen ja Pohjois-Karjalan työllisyysalueen johtaja Riikka Vartiainen.

On tyypillistä, että maaseutu nähdään mustavalkoisesti kurjistumisen paikkana tai nostalgisena idyllinä. Maaseutu siis kuihtuu kuihtumistaan, väestö ikääntyyy ja palveluihin on tolkuttoman pitkä matka. Toisaalta monelle maaseutu edustaa aitoa ja rehellistä elämäntapaa, jossa naapuria autetaan ja eletään yhteisöllisesti. Maaseutu on mielikuvissa helposti yhtä kuin maatilat, lehmät, pellot, maitolaituri ja järvenranta. Uutuusteos Monikerroksen maaseutu tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia stereotyyppisille käsityksille maaseudusta. Kirjassa tutkijat tarkastelevat kriittisesti kansallisen maaseutukuvaston rakentumista – sitä, millaisista aineksista käsityksemme ja mielikuvamme maaseudusta muodostuvat. Kulttuuriykkönen haluaa myös tarkastella maaseutua neutraalein silmin ja kysyy miten maaseutuun liitetyt stereotypiat vastaavat todellisuutta? Miten mielikuvat ovat syntyneet ja mitkä niistä ovat auttamatta vanhentuneita? Ja ennen kaikkea millainen nykyajan maaseutu on? Vieraana ovat Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Kaisa Vehkalahti sekä Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Maarit Sireni. Lähetyksessä piipahtaa myös esikoiskirjailija Eevi Iisakkila, jolta on vastikään ilmestynyt maalaisromanttinen teos Majatalo omenapuiden katveessa. Toimittaja on Reetta Arvila.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti.Yksinäisyys koskettaa yhä useampia Suomessa, eikä työelämä ole poikkeus. Työpaikoilla voidaan kokea ulkopuolelle jättämistä eli työpaikkaostrakismia, jossa yksilö suljetaan yhteisön ulkopuolelle ilman sanoja tai selityksiä. Tämä voi ilmetä esimerkiksi tervehtimättömyytenä, toisen puheen sivuuttamisena, poispäin kääntymisenä tai muilla tavoilla huomiotta jättämisenä. Työpaikkaostrakismi on henkisesti raskasta sen kohteeksi joutuneelle ja vahingollista koko työyhteisölle, heikentäen yhteistyötä, työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia.Psykologi Nina Lyytisen vieraana on yhteiskuntatieteiden tohtori, Sirpa Manninen. Sirpa väitteli vuonna 2024 aiheesta Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Nina ja Sirpa keskustelevat työelämässä koetusta yksinäisyydestä ja ostrakismista.Tässä jaksossa kuulet muun muassa:- Mitä ostrakismi tarkoittaa?- Mitkä ovat yleisimmät syyt siihen, että työntekijä joutuu ostrakismin kohteeksi?- Millaisia vaikutuksia ostrakismilla on työntekijän hyvinvointiin ja työyhteisön ilmapiiriin?- Mitä yksilöt ja yhteisöt voivat tehdä ostrakismin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi työpaikoilla?Punainen Risti tekee työtä yksinäisyyden vähentämiseksi ympäri Suomen. Jos yksinäisyys koskettaa sinua tai haluat mukaan vapaaehtoistoimintaan, lue lisää: punainenristi.fiLisätietojaSirpa Manninen LinkedIn:ssa: https://www.linkedin.com/in/sirpa-manninen-ostrakon/Sirpa Mannisen kotisivut : www.ostrakon.fiSirpa Mannisen väitöskirja: Työpaikkaostrakismi on arkipäivää terveydenhuoltoalalla. Itä-Suomen yliopisto, 14.6.2024.-----Haluatko antaa palautetta? Vinkata aiheita tai vieraita? Tee se täällä: psykopodiaa.fi/palaute tai suoraan Spotify-sovelluksessa, jos tätä sitä kautta kuuntelet.Jos pidit tästä jaksosta olisin kiitollinen, jos jaat sen somessa kavereillesi ja jos jätät arvion siinä palvelussa missä tätä kuunteletkin! Muista myös tilata Psykopodiaa, niin et missaa uusia jaksoja!Seuraa Psykopodiaa myös somessa:Facebookissa @PsykopodiaaInstragramissa @PsykopodiaaNina Lyytinen Twitterissa: @LyytinenNinaNina Lyytinen LinkedIn:ssa: @LyytinenNinaPsykopodiaa-podcastin verkkosivut: http://psykopodiaa.fiPsykodiaa-podcastin emännän, psykologi Nina Lyytisen verkkosivut: https://ninalyytinen.fi

Alustojen vallan erikoisjaksossa taustalla toimivaan tutkimushankkeeseen vuoden vaihteessa mukaan hypännyt valtiotieteen tohtori ja monessa EU-liemessä keitetty LauraNordström ja vanha tuttu akatemiatutkija Matti Ylönen suuntaavat katseensa Brysselin lobbauskulttuurin nykytilaan ja tulevaisuuteen. Millaista valtaa lobbaajat oikein käyttävät? Kuka lobbaa ja ketä, ja missä nämä aulat oikein sijaitsevatkaan? Näiden kysymysten lisäksi luodataan podcastin taustalla toimivan tutkimushankkeen Seeing Like a Tech Firm: Advocacy in the Era of Platform Capitalism tutkimuskohteisiin ja tavoitteisiin. Podcastin fanit saattavat kuulla lisää myös Laurasta kevään kuluessa. Pysykäähän linjoilla!Alustojen valta -podcast on osa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa toimivaa tutkimushanketta, jota rahoittavat Suomen akatemia ja Helsingin Sanomain säätiö.Toimittaja: Matti YlönenTuottaja: Toivo HurstiMusiikki: Pasi Savonranta ja Pietu KorhonenJakson lukemisto (viittausärjestyksessä): Nordström, L., & Teivainen, T. (2023). Inclusion of IMF in eurozone crisis management: Legitimacy through external expertise and internal depoliticisation. Global Society, 37(4), 485-505. Farrell, H., & Newman, A. L. (2019). Weaponized interdependence: How global economic networks shape state coercion. International security, 44(1), 42-79. Palkoaho, M. (26.01.2025). Some | Sebastian Tynkkysestä tuli Elon Muskin soturi: Näin hän selittää uutta aikakautta. Helsingin Sanomat. von der Leyen, U. (2024). Henna Virkkunen - Mission letter. Euroopan komissio. Gorwa, R., Lechowski, G., & Schneiß, D. (2024). Platform lobbying: Policy influence strategies and the EU's Digital Services Act. Internet Policy Review, 13(2), 1-26. EU Integrity Watch: Monitor potential conflicts of interests. (ei pvm.). Noudettu 27. helmikuuta 2025, osoitteesta https://www.integritywatch.eu Bradford, A. (2019). The Brussels Effect: How the European Union Rules the World. Oxford University Press. Ylönen, M., Mannevuo, M. & Kari, N. (2022). Viestintätoimistojen valta — Politiikan uudet pelurit. Vastapaino. Korkea-Aho, E. (2021). Legal lobbying: The evolving (but hidden) role of lawyers and law firms in the EU public affairs market. German Law Journal, 22(1), 65-84. Korkea-Aho, E. (2016). ‘Mr Smith Goes To Brussels': Third Country Lobbying and the Making of EU Law and Policy. Cambridge Yearbook of European Legal Studies, 18, 45-68. Lobbaus Suomen kunnissa -tutkimushanke (Itä-Suomen yliopisto)Tekstivastine omalla sivullaan

Itä-Suomen yliopiston kielikeskus vastaa yliopiston tutkintoihin kuuluvista kieli- ja viestintäopinnoista Joensuussa ja Kuopiossa. Mikä on kielikeskus ja missä se sijaitsee? Millaisissa tilanteissa opiskelija voi ottaa yhteyttä kielikeskukseen? Millaisia kielellisiä valmiuksia työelämässä odotetaan? Entä onko kieliopinnoista yleensä mahdollista selviytyä yliopistossa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastauksia pohdimme kielikeskuksen opettajien Marko Tikkasen ja Jasmin Pyöriäisen kanssa.

Suoraa puhetta johtaa Ruben Stiller. Keskustelijoina ovat Petja Kopperoinen, Kaarina Hazard ja Pekka Seppänen. Petja Kopperoinen on tutustunut tanskalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan maalla ihmiset ovat onnellisempia kuin kaupungeissa. Suomessa on tehty muutama vuosi sitten vastaavanlainen tutkimus, joka päätyi myös samaan lopputulokseen. Tätä on yritetty selittää sillä, että kaupungeissa on vähemmän luontoa ja vähemmän sosiaalisia suhteita. Mitä mieltä olette, missä ne syyt piilevät? Miksi maalla ollaan onnellisempia, vai ollaanko oikeasti? Kaarina Hazard on bongannut Ylen verkkoartikkelin psykologi Juni Sinkkosesta. Sinkkonen on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja hän on perehtynyt ympäristötunteisiin, eritoten metsäsuruun. Juni Sinkkosen mielestä luontoon, säähän ja ympäristöön liittyvät tunteet vaikuttavat hyvinvointiin enemmän kuin myönnetään. Kaarina aprikoi, että varmasti näin on, se tiedetään jo tutkimuksistakin. - Jos metsässä painaa naaman sammaleeseen, se tekee tosi hyvää. Ja parikymmenen minuutin metsässä oleilu saa elimistön arvotkin paremmiksi, luontokokemus tekee siis keholle hyvää. Tunteet puolestaan liittyvät ilmastokatastrofeihin ja tämän tyyppisiin asioihin. Kun näemme televisiossa isoja maastopaloja tai tulvia, ne aiheuttavat meissä ahdistusta ja pelkoakin. Pystymmekö erottelemaan koettuja ympäristötunteita, lohtuvoimaa ja toisaalta yhteiskunnallisia ympäristötunteita? Mitä raatilaiset ajattelette aiheesta? Tunnetteko te ympäristösurua? Pekka Seppänen on perehtynyt "temutukseen", joka tarkoittaa sitä että suomalaiset ostavat postitse verkon kautta halpoja kiinalaisia tavaroita, joita voi ostaa tullivapaasti, jos summa on alle 150 euroa. Tämä ostotoiminta, esim. Temusta ja Sheinistä on lisääntynyt niin räjähdysmäisesti, että siitä on Suomessa syntynyt aikamoinen julkinen keskustelu. Halvan kiinalaistavaran tilaajat halutaan lailla kuriin, kansalaisaloitekin on tehty. Mistä on kysymys? Haitallisen turhuuden kitkemisestä vai onko tässä pohjimmiltaan kyse köyhien moraalin vartioimisesta ja köyhiä polkevasta vallankäytöstä? Vai onko kyse Kiinaa tai kiinalaisia kohtaan tunnetusta pelosta, sinofobiasta? Vai kenties jostakin ihan muusta?

MIllaiset ovat politiikan asetelmat eduskunnan aloittaessa kevätkautensa? Puhelimessa yliopistotutkija Jenni Karimäki Itä-Suomen yliopistosta. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on iskenyt silmänsä Grönlannin ja Ukrainan luonnonvaroihin. Millainen poliittinen ase luonnonvaroista on tulossa? Vieraana maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistolta. Puhelimessa johtaja Hannu Lahtinen GTK:sta. Lähetyksessä kuullaan myös Ukrainan-toimittaja Justas Stasevskijin raportti. Viro ja muut Baltian maat irtautuvat viikonloppuna Venäjän ja Valko-Venäjän sähköverkosta. Virossa oleva toimittaja Rain Kooli ja Venäjän-kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen kertovat, kuinka isosta operaatiosta on kyse. EK esittää, että hallituksen pitäisi tehdä selvitykset Turusta Tukholmaan rakennettavasta tunnelista ja sillasta, Helsingistä Tallinnaan rakennettavasta tunnelista ja Vaasasta Uumajaan rakennettavasta tunnelista tai sillasta. Millaisia vaatimuksia huoltovarmuus asettaa Suomessa liikenteen infrastruktuurille? Keskustelemassa johtava asiantuntja Tiina Haapasalo Elinkeinoelämän keskusliitosta, väylä- ja liikennetekniikan professori Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta ja logistiikkajohtaja Pekka Rajala Väylävirastosta. Juontajana Mira Stenström, toimittajana Justus Laitinen, tuottajana Annette Blencowe.

Brysselin koneen vieraana on vastavalittu komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen. Ursula von der Leyenin toinen komissio on aloittanut työnsä edeltäjiään haastavammassa tilanteessa. Maailmanpolitiikan epävakaus, turvallisuusvaje, huono taloudellinen tilanne ja eurooppalaisten arvojen haastaminen nakertavat EU:n yhtenäisyyttä. Miten Eurooppa pärjää ja mitä komissio aikoo tehdä eurooppalaisen asian edistämiseksi? Jakson toisella puoliskolla kysymme Itä-Suomen yliopiston yliopistolehtori Kimmo Elolta, mikä on Euroopan paikka suurvaltapolitiikan pyörteissä. Onko nationalismi palannut Eurooppaan ja mitä se tarkoittaa EU:n yhtenäisyyden kannalta? Toimittajana Salla Jantunen.

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen. (Uusinta 18.9.2024)

Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella monia eri kieliä, kuten englantia, ruotsia tai venäjää. Opintoja voi suorittaa lisäksi muun muassa karjalan, suomen, ranskan, saksan tai vaikkapa japanin kielestä. Millaista kielen opiskelu yliopistossa sitten on? Mikä houkuttelee kielien pariin? Tämän kertaisessa Lainahaalarit podcastissa on vieraana venäjän kielen opiskelija ja venäjän kielen opiskelijoiden ainejärjestön Iskra ry:n varainhoitaja Karoliina Keskitalo sekä ruotsin kielen opiskelija ja ruotsin kielen opiskelijoiden ainejärjestön Godis ry:n puheenjohtaja Joni Leppänen. Kuuntele kuinka he ovat kieliopintoihinsa päätyneet, mitä ne ovat heille tuoneet ja mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan.

Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä OP Pohjois-Savo. OP Pohjois-Savon edustajisto päätti kokouksessaan keväällä lahjoittaa 50 000 euroa Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistolle. Lahjoitus tukee Pelastakaa Lapset ry:n varhaisen tuen palveluita Pohjois-Savon alueella. Näihin maksuttomiin palveluihin lapsiperheille kuuluvat muun muassa tukihenkilö- ja sporttikummitoiminta.   -Me viime vuoden puolella kysyttiin meidän omistaja-asiakkailta kaikkien aikojen tekoja kyselyssä, että mitkä teemat on tärkeitä. Lasten ja nuorten hyvinvointi valikoitui kaikkein tärkeimmäksi teemaksi kyseltssä ja sitä me nyt sitten ollaan tänä vuonna monilla tavoin tuettu ja edistetty, kertoo OP Pohjois-Savon pankin hallinnollisista ja niihin liittyvistä asioista vastaapa pankinjohtaja Kati Kytökorpi.  Pelastakaa Lasten tukihenkilöt ja sporttikummit ovat järjestön kouluttamia, valvomia ja tukemia vapaaehtoisia aikuisia, jotka toimivat turvallisina aikuisystävinä lasten ja nuorten elämässä.  -Pankin lahjoitus on kohdistettu Pelastakaa lasten Itä-Suomen aluetoimiston varhaisen tuen toimintaan, kuten tukihenkilö ja sporttikummi toimintaan. Mmerkittävän lahjoituksen avulla pystymme antamaan ennaltaehkäisevää tukea avun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille, kertoo Mervi Hakkarainen Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistosta.  Marraskuussa OP Pohjois-Savo lahjoitti Pohjois-Savon Liikunnan Juhlarahastoon 10 000 euroa ja HOPE - Yhdessä & Yhteisesti ry Kuopiolle 10 000 euroa vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaan sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirille 10 000 euroa kiusaamista ehkäisevään työhön.

Yliopistonlehtori Erkki Pesonen on toiminut opettajana Itä-Suomen yliopistossa jo viidellä vuosikymmenellä. Hän on nähnyt aitiopaikalta tietojenkäsittelytieteen alan ja sen opetuksen kehityksen. Miten vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on muuttunut näinä vuosina? Entä miltä näyttää alan opetuksen tulevaisuus?

Raamatun alkukertomukset (eli kaksi erilaista luomiskertomusta, syntiinlankeemus, Kain ja Abel, Nooan arkki, Babylonin torni sekä väleissä olevat tylsät sukuluettelot) muistuttavat ympäröivien kulttuurien mytologioita. Entä jos ne ovat alkujaan parodiamaisia mukaelmia omana aikanaan kaikille tutuista tarinoista? Raamatun alkukertomusten sanoma paljastuu uudella tavalla, kun kiinnitetään huomiota niihin yksityiskohtiin, jotka poikkeavat muinaisen Lähi-idän myyteistä (kuten Gilgamesh-, Atrahasis- ja Enuma Elish -eepoksista. Jakso on tallenne Markuksen syksyllä 2024 Itä-Suomen yliopistossa pitämästä Vanhan testamentin tutkimuksen luennosta. Harhaoppia on väitöskirjatutkija Markus Finnilän (TM) ohjelma täynnä epätervettä teologiaa ja vääriä vastauksia elämän suurimpiin kysymyksiin, jossa etsitään suuntaviittoja kohti sellaista uskoa, joka ei tarkoita omantunnon tai järjen hylkäämistä. Palautetta, kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen harhaoppia@gmail.com sekä Facebookin tai Instagramin kautta. Kuuntele myös Harhaoppia-podcastin sisarpodcast ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Uskonto on tylsää⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠. - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Instagramissa⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ - ⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Harhaoppia Facebookissa⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠ Teemamusa ⁠⁠⁠⁠⁠Dan Koch⁠⁠⁠⁠⁠.

Tällä kertaa Lainahaalarit-podcastissa keskustelemme reitistä yliopistoon ammattikoulutaustalla. Studiossa on vieraana Jukkapekka Auroila, psykologian opiskelija, sekä monimateriaalisen käsityönopettajaksi opiskeleva Pinja Saukko. Kuuntele heidän opintopolkutarinoistaan, kuinka he päätyivät yliopistoon ja miksi? Millainen oli heidän hakuprosessinsa ja miltä yliopisto-opinnot ovat tuntuneet? Itä-Suomen yliopistoon on monia reittejä. Mukavia kuunteluhetkiä!

Brics-maat kokoustavat Venäjällä Kazanissa. Maat haluavat eroon dollarikaupasta sekä toimia vastavoimana lännelle. Keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen sekä talous historian professori Jari Eloranta. Venäjältä raportoi kirjeenvaihtaja Heikki Heiskanen. Millaista oppositiota Turkissa on nykyisin. Vallankaappauksesta syytetty Fethullah Gülen on kuollut, vaikuttiko hän vielä Turkissa. Toimittaja Maija Liuhto raportoi. Liikenne sähköistyy, mitä tämä tarkoittaa tavalliselle autoilijalle? Löytyykö auton latauspisteitä? Entä riittävätkö kaikkien rahat sähköautoon? Keskustelemassa Liikenteen ja liikkumisen tutkimuspäällikkö Eetu Pilli-Sihvola VTT:ltä sekä autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausala. Itä-Suomen liikenteensähköistymisestä kertoo liikennejärjestelmäasiantuntija Salla Airaksinen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta. Juontajana Atte Uusinoka. Toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Anna Lehmusvesi. Tuottajana Marija Skara.

Euroopassa tehdään nyt kovaa rajapolitiikkaa. Turvallisuushaasteet realisoituvat usein rajapolitiikassa, ja moni EU:ssa haluaa tiukempaa rajapolitiikkaa. Mitä kuuluu EU:n ulkorajoille ja mitä tuleva komissio aikoo rajoilla tehdä? Brysselin koneen haastateltavana on Itä-Suomen yliopiston rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine. Toimittajana Salla Jantunen.

Ukraina jatkaa hyökkäystään Kurskissa ja hyökkää nyt myös Belgorodin alueelle. Ukrainasta raportoi Antti Kuronen. Vieraina tutkija Tyyne Karjalainen, Ulkopoliittinen instituutti ja Ukrainan sodan asiantuntija John Helin. Mielenterveysongelmien aiheuttamat poissaolot työpaikoilta maksavat valtiolle yli miljardin vuodessa. Miten kierre saataisiin katkaistua? Vieraina ylilääkäri Riitta Luoto, Kela ja johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa, Työterveyslaitos. Puhelimessa psykologian prof. Marianna Virtanen, Itä-Suomen yliopisto. Yksityisen avaruusalan yrityksen Space X:n aluksen on määrä lähteä tänään matkaan, tavoitteena päästä kauemmas avaruuteen kuin koskaan ennen. Puhelimessa professori Jaan Praks, Aalto-yliopisto. Paralympialaiset avataan tänään. Millaisia odotuksia suomalaismenestyksestä? Pariisista raportoi urheilutoimittaja Petri Sjöblom. Juontaja Atte Uusinoka, toimittajat Anna Lehmusvesi ja Seppo Kivimäki. Tuottaja Jaakko Parkkinen.

Miten Israel kostaa iskun Golanille ja mitä siitä seuraa? Johanna Antila, edustuston päällikön sijainen, Beirut, Libanon, Kirsikka Lehto-Asikainen, Persianlahden teemasuurlähettiläs, entinen Suomen Israelin-suurlähettiläs ja Olli Ruohomäki, vieraileva johtava asiantuntija, Ulkopoliittinen instituutti. Venezuela vaalien jälkeen. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen, Helsingin yliopisto. Voivatko triatlonistit sittenkään uida Seinessä? Ulkomaantoimittaja Simo Ortamo, Pariisi. Ampumistapaukset puhuttavat kotimaassa. Onko liipasinsormi aiempaa herkempi? Matti Tolvanen, rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori, Itä-Suomen yliopisto, Konsta Arvelin, poliisitarkastaja, poliisihallitus ja Matti Näsi, kriminologian yliopistonlehtori. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Linda Tammela, Seija Vaaherkumpu ja Tarja Oinonen. Tuottajana Elina Sonkajärvi.

Venäjä on ilmoittanut muuttavansa Liettuan ja Suomen vastaista merirajaa. Olisiko aika laittaa Suomessakin jäitä hattuun, jotta emme palvelisi paniikillamme Venäjän hybridioperaation intressejä? Nordic West Office toimitusjohtaja Risto E.J Penttilä analysoi Venäjän pelin skenaarioita. Onko Venäjällä resursseja Naton sotilaalliseen haastamiseen? Eläköön akateeminen vapaus? Ovatko Venäjä-boikotit menneet liian pitkälle? Lapin yliopiston tutkijan Lassi Helmisen emeritussopimus irtisanottiin Venäjä-yhteistyön takia. Itä-Suomen yliopisto peruutti Tarja Cronbergin kunniatohtorin arvon, kun Cronbergin vierailut Venäjällä olivat herättäneet kohun. Kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi puhuu akateemisen vapauden puolesta.

Petri Roininen palaa huolestuneena studioon. Uusi hallitus, mutta onko mikään muuttunut – Suomi on yhä uppoamassa Bermudan kolmioon. Sen muodostaa huippukorkea verotus, ei kasvua ja matala yksityinen varallisuus. Petri reagoi ns. “oikeistohallituksen” veronkorotuksiin, suomalaisten jopa $700 miljardin menetettyyn varallisuuteen suhteessa Ruotsin ihmiskeskeiseen politiikkaan 2000-luvulla ja esittelee ns. Roinisen listan. Roinisen lista on kymmenen kohdan kasvu- ja säästölista, jolla hän kampanjoi sekä keskustan varapuheenjohtajaksi että eurokansanedustajaksi. Samassa yhteydessä hän kehotti Ursula von der Leyeniä investoimaan 10 miljardia Itä-Suomen rakentamiseen osana Venäjän aiheuttamaa kriisiä. #neuvottelija Sisäpiirissä Petri avaa miten Roinisen lista syntyi

Aster Hedman, sosiaalityön maisteriopiskelija, kouluttaja, traumaselviytyjä, Traumainformoitu Toivo -podcastin host Traumatisoitumista ei tarvitse pelätä. Riittävällä tuella ja avulla voi hyvinkin kipeästä asiasta syntyä kaunista ja hyvää.  Trauma voitaisiin hyvin yksinkertaistaen määritellä niin, että kyseessä on pelon kokemus, jonka aikana ei olla saatu riittävää tukea ympäristöltä, eli koemme riittävästi pelkoa ja avuttomuutta yhdessä. Ei tarvitse olla jotakin graavia, tarkkarajaista tapahtumaa jotta ihminen traumatisoituu, tästä hyvänä esimerkkinä on niin sanottu kehityksellinen trauma, josta meillä oli tällä kaudella  kertomassa Juha Klaavu. Juhan jaksoa pääsee kuuntelemaan tästä: https://traumainformoitu.fi/kehityksellinen-trauma-ja-toivon-loytyminen-vieraana-juha-klaavu-psykoanalyyttinen-psykoterapeutti-jungilainen-psykoanalyytikko/ Traumatisoituminen voi vaikuttaa erityisesti paitsi yksilön stressinsäätelykykyyn, myös muistiin ja toimintatapoihin yleensäkin. Pääset lukemaan emotionaalisen traumatisoitumisen vaikutuksesta kognitiivisille toiminnoille tästä: https://traumainformoitu.fi/traumalla-voi-olla-pitkakestoiset-seuraukset/ Traumainformoidun ajattelutavan mukaan ihminen toimii aina ymmärrettävästi, normaalilla tavalla suhteessa kaikkeen siihen epänormaaliin, mitä hän  on joutunut elämässään aikaisemmin kokemaan. Esimerkiksi päihdeongelma nähdään traumainformoidun ajattelutavan mukaan seurauksena jostakin aikaisemmin koetusta, ei välttämättä syynä, joka yksistään voitaisiin hoitaa pois, ja ongelmat tällöin helpottuisivat.  Täältä löydät lähteet, joita Aster käytti jakson aiheissa:  Bartlett, J. & Steber, K. (9.5.2019). How to implement trauma-informed care to  build resilience to childhood trauma – child trends. Saatavilla https://www.researchgate.net/publication/334679706_How_to_Implement_Trauma-informed_Care_to_Build_Resilience_to_Childhood_Trauma_-Child_Trends Bath, H. (2015). The three pillars of traumawise care: healing in the other 23 hours. Reclaiming children and youth. Winter 2015, volume 23, number 4. Saatavilla https://pdfs.semanticscholar.org/b3fb/da00061f77003960364321f76740bc99d3ab.pdf?_ga=2.41777322.965575572.1590042907-1975089827.1590042907 Becker-Weidman, A. (2013). DDP-aapinen. Vuorovaikutteinen psykoterapia pähkinänkuoressa. Näyttöön perustuva tehokas hoitomenetelmä. Tampere: PT-kustannus. Brunzell, T., Stokes, H. & Waters, L. (2015). Trauma-informed positive education: Using positive psychology to strengthen vulnerable students. Contemp School Psychol (2016) 20:63-83. California Association of School Psychologists. DOI 10.1007/s40688-015-0070-x. Burke Harris, N. (2019). Syvälle ulottuvat juuret. Turvattomasta lapsuudesta tasapainoiseen aikuisuuteen. Helsinki: Basam books Covington. S.S. (2008) Women and Addiction: A Trauma-Informed Approach, Journal of Psychoactive Drugs, 40:sup5, 377-385, DOI:10.1080/02791072.2008.10400665  Dana, D. (2020). How to help our nervous systems during a pandemic. Psychotherapynetworker. Saatavilla 6.9.2020 https://www.psychotherapynetworker.org/blog/details/1741/how-to-help-our-nervous-systems-during-a-pandemic  Elomaa, A-P. (2016). Immunomodulatory changes in depression, adverse childhood experiences and sleep disturbances. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja. Kuopio: Itä-Suomen yliopisto. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2142-0 Karlsson, L., Tolvanen, M., Scheinin, N. M., Uusitupa, H-M., Korja, R., Ekholm, E., Tuulari, J. J., Pajulo, M., Huotilainen, M., Paunio, T., Karlsson, H. & FinnBrain Birth cohort Study Group.  (2018). Cohort profile: The Finnbrain Birth cohort study (FinnBrain). International Journal of Epidemiology, Volume 47, Issue 1, (15–16). Saatavilla https://doi.org/10.1093/ije/dyx173 Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö, J. & Lipponen, L. (2015). Positiivisen psykologian jäljillä. Teoksessa L. Uusitalo-Malmivaara. (toim). Positiivisen psykologian voima (S. 224-243). Jyväskylä: PS-kust

Ehtyvä polttoaine uhkaa pysäyttää julkisen liikenteen. Puhelimessa palvelupäällikkö Kari Ström, Jyväskylän kaupunki. Kovien päätösten kevät edessä. Miten työmarkkinakaaoksen aiheuttama eripura vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon Arkadianmäellä? Vieraina kansanedustajat Petri Honkonen (kesk), Lauri Lyly (sd) ja Pia Kauma (kok). Koulut eriytyvät oppilasmäärän laskun ja alueellisten erojen myötä. Vieraina perusopetuksen erityisasiantuntija Mari Sjöström, Kuntaliitto ja yleisen kasvatustieteen prof. Sonja Kosunen, Itä-Suomen yliopisto. Puhelimessa kasvun ja oppimisen johtaja Anne Lahtivirta Suonenjoen kaupunki. Ulkomaanlehtikatsaus Moskovasta, toimittajana Heikki Heiskanen. Juontaja Jaakko Parkkinen. Toimittajat Atte Uusinoka ja Kreeta-Maria Kivioja. Tuottaja Hanna Juuti.

Itä-Suomen poliisi on saanut valmiiksi rikostutkinnan laajassa salametsästysrikosten sarjassa, joka tapahtui Lapinlahdella. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosien 2019 ja 2023 välillä. Epäillyt ovat väittäneet, että maanomistajat olivat tietoisia salametsästyksestä, mutta he eivät kuitenkaan puuttuneet tilanteeseen. Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista kertoo Anssi Saarelaisen haastattelussa kuinka maanomistaja voi toimia, jos hän epäilee maillaan tapahtuvan laitonta metsästystä ja voiko maanomistaja joutua rikosvastuuseen, jos hän puutu tai ilmoita laittomasta toiminnasta maillaan. Lisäksi kuullaan miten salametsästysvyyhdin paljastuminen on vaikuttanut salametsästyksestä tehtyihin ilmoitusten määriin.

”Ihmisillä on tarkka vainu, jos joku vaikuttaa yksinäiseltä, sitä vältellään”, pohtii nimimerkki Dreambroker Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Ostrakismi tarkoittaa näkymätöntä poissulkemista yhteisöstä, kertoo vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen toimittaja Satu Kivelän vieraana. Näkymättömällä poissulkemisella on haitallisia vaikutuksia työntekijän kokemaan stressiin ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan vaikutukset ulottuvat laajemmin työyhteisöön ja itse työhön. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani Anukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Gaudeamus. Itä-Suomen yliopisto (2023)Työpaikkaostarakismilla on selkeä yhteys terveydenhuoltoalan työntekijöiden työssä viihtymiseen E2 Tutkimus (2023) E2 Tutkimus julkaisi katsauksen suomalaisten mielenmaisemaan: Vain vajaa puolet naisista kokee yhteiskunnan reiluksi Tilastokeskus (2020) Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa

Tekoälyn mukaan tuoman muutoksen arvioidaan olevan merkitykseltään samaa luokkaa kuin oli muutos ajanjaksolla höyrykoneista tietokoneisiin - sillä olennaisella erolla, että tällä kertaa palikat menevät uuteen järjestykseen vain muutamassa vuodessa.  Mitä tämä kaikki tarkoittaa esimerkiksi osaamistarpeen ja työtehtävien, kilpailukyvyn ja investointien näkökulmasta, siitä kertoo ajatuksiaan Teknologiateollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö Esa Näätänen.  Esa on työnsä puolesta tekemisissä lukuisten erilaisten yritysten kanssa ja hyvin kartalla siitä, missä yrityskentällä mennään. Lisäksi hän seurannut tarkkaan tekoälyn kehittymistä ja soveltamista, mistä saadaan muutamia maukkaita esimerkkejä. On erittäin mielenkiintoinen keskustelu, kannattaa kuunnella ihan jo yleissivistyksen näkökulmasta.

Kolin kansallispuiston Luontokeskus Ukossa esitetään maalis-huhtikuun aikana näyttely, joka kertoo puiden merkityksestä suomalaisten elämässä. Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2019–23 toteutetun tutkimushankkeen ympärille valmistunut kokonaisuus perustuu kyselytutkimukseen, jonka tulosten perusteella puusuhteiden moninainen kirjo on analysoitu tieteellisesti. Tutkimuksen tuloksista ja näyttelystä kertoo seuraavassa tarkemmin Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston professori Eeva-Stiina Tuittila.

Aika monille perhe, ystävät ja muut läheiset ovat elämän merkityksellisyyden lähde. Arvokkuuden, merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemuksia saadaan myös yhteydestä luontoon ja eläimiin. Havaintoja ihmisestä -sarjassa toimittaja Satu Kivelän vieraana on Itä-Suomen yliopiston vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen. Hän on yhdessä Annukka Tapanin ja Tapani Kokkosen kanssa kirjoittanyt Arvoa ja arvottomuutta -kirjan. Teoksessa kerrotaan laajasta haastattelu- ja kyselytutkimuksesta, jonka avulla selvitettiin millaisissa tilanteissa arvokkuuden kokemukset mahdollistuvat ja estyvät. – Mielestäni kuulumisen kokemuksen voi estää toisten käytös tai omat ajatukset, kertoo 38-vuotias nimimerkki Meelo kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani, Annukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset hyvän elämän perustana. Gaudeamus. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2024) Pienituloisten kotitalouksien nuorilla muita useammin ikäviä mediakokemuksia

Kuopion Rakenna ja Asu -messut koetaan Kuopio-Hallissa viikonloppuna lauantaina ja sunnuntaina (24.02. & 25.02.2024).Savon Aallot on virallinen messuradio ja suoraa lähetystä Kuopio-hallissa vietettäviltä messuilta kuullaan lauantaina kello 09.00-14.00. Tämän lisäksi messulähetyksen parhaita paloja tarjoillaan taajuudella uusintana sunnuntaina, kello 09.00-12.00 välillä. Kyseessä on Itä-Suomen vanhin ja suurin rakennus- ja sisustusalan ammatti- ja yleisötapahtuma, joka ilahduttaa messuvieraita jälleen monipuolisella tarjonnalla. Tuttuun tapaan tarjolla on mm. monipuolista ohjelmaa niin uudisrakentajille, remontoijille kuin sisustajillekin. Messujen juontajana toimii iloa ja hyvää tunnelmaa loihtiva rakastettu tv-kasvo sekä pitkän linjan rakennusalan yrittäjä Perttu Sirviö. Perttu oli puhelimitse haastattelussa Savon Iltapäivässä ja kertomassa tunnelmistaan tulevan messuviikonlopun suhteen. Haastattelijana: Sami Turunen

Itärajan tilanne ja keinot rajasulun jälkeen. Rajamenettelylaki on lausuntokierroksella ja uusi välineellistetyn maanhantulon säädöshanke pikapikaa valmisteilla. Vieraina apulaisosastopäällikkö Marko Saareks, rajavartiolaitos ja etäyhteydellä monitieteisen rajatutkimuksen prof Jussi P. Laine, Itä-Suomen yliopisto. Virossa puhuttavat itäiset kaasuverkot ja energiaturvallisuus. Tallinnasta raportoi Rain Kooli. Yle julkaisee palkkakoneen, joka osoittaa, ettei koulutus aina takaa isoa palkkapussia. Vieraana tuottaja Eelis Bjurström. Mille aloille nuorten kannattaisi nyt tähdätä, mikäli haluaisi töiden jatkuvan ja palkan kehittyvän? Vieraina johtava asiantuntija Satu Ågren, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ja tutkimusohjaaja Hannu Karhunen, Labore Suuri satelliitti on iskeytymässä tänään maahan, mutta väistänee Suomen maaperän. Ranskan Bordeaux'sta raportoi Jari Mäkinen. Juontajana Mira Stenström, toimittajat Rasmus Montonen ja Anna Nevalainen. Tuottaja Hanna Juuti.

Korjauspartnerit Oy on konsulttitoimisto, joka on erikoistunut korjausrakentamisen asiantuntijapalveluihin. Kyseessä on nuorekas ja dynaaminen yritys, jolla on myös alan kokenein henkilökunta. Yrityksellä on vankkaa osaamista korjausrakentamisen sekä taloyhtiömaailman erilaisilta osa-alueilta. Korjauspartnerit avasi hiljattain toimipisteen myös Itä-Suomeen, Kuopioon. Itä-Suomen aluepäällikkö Antti Juntunen saapui Savon Iltapäivään ja Samin vieraaksi kertomaan toiminnasta tarkemmin. Haastattelijana: Sami Turunen

Miten Ylen viimeinen presidenttiväittely meni? Vieraina politiikan tutkija Johanna Vuorelma, Helsingin yliopisto ja poliittisen historian prof. Vesa Vares, Turun yliopisto. Raja pysyy suljettuna. Miltä päätös näyttää Itä-Suomen kuntien näkökulmasta? Haastateltavina Suomussalmen kunnanjohtaja Erno Heikkinen ja Tohmajärven kunnanjohtaja Mikko Löppönen. Kiihtyykö vaalihäirintä vaalipäivää kohti mentäessä? Vieraana vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeusministeriö sekä puhelimessa viestinnän tutkija Elisa Kannasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Suomi päättää kehitysyhteistyön maaohjelman Keniassa ja sillä on monenlaisia vaikutuksia. Nairobista raportoi Pasi Toivonen. Juontajana Mikko Haapanen, toimittajat Kreeta-Maria Kivioja ja Satu Heikkilä. Tuottaja Hanna Juuti.

Rakenna ja Asu -messut koetaan Kuopio-Hallissa 24 & 25. helmikuuta. Kyseessä on Itä-Suomen vanhin ja suurin rakennus- ja sisustusalan ammatti- ja yleisötapahtuma, joka ilahduttaa messuvieraita jälleen monipuolisella tarjonnalla. Tämän vuoden messutapahtumassa on huomioitu erityisesti lapsiperheiden viihtyvyys. Tuttuun tapaan tarjolla on monipuolista ohjelmaa niin uudisrakentajille, remontoijille kuin sisustajillekin. Messutunnelmiin pääsimme syventymään taajuudella tarkemmin, kun Savon Iltapäivään saapui studiovieraaksi ja Samin haastatteluun messupäällikkö Katja Leinonen Kuopion Näyttely Oy:sta. Haastattelijana: Sami Turunen

Millaisia kehityssuuntia, ennusteita ja malleja planetaarisen terveyden näkökulmasta on havaittu, mitä uusia ilmiöitä on tunnistettu, ja millaisia ratkaisuja olisi tarjolla? Mikä rooli on yhteiskunnan politiikkatoimilla ja yksilön arkivalinnoilla? Näistä teemoista keskustellaan Itä-Suomen yliopiston tiedekahvilassa. Keskustelemassa ovat TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo Savonia-ammattikorkeakoulusta ja professori Arto O. Salonen Itä-Suomen yliopistosta. Podcast on koostettu Kuopiossa 8.9.2023 järjestetystä Café Smart -tiedekahvilasta. Pidempi, tekstitetty videoversio tilaisuudesta osoitteessa: https://vimeo.com/830196295

Mikä miehen sadoista miljoonista siittiöistä pääsee hedelmöittämään naisen munasolun? Satunnainen siittiöiden uintikilpailu ei kuitenkaan ratkaise peliä. Hedelmöittyminen tunnetaan jokseenkin huonosti, mutta tutkimus tarjoaa uutta tietoa. Yhdyntään johtava valinta tapahtuu luonnollisesti yksilöiden välillä. Nyt on tietoa, että valintaa tapahtuu myös sukusolutasolla, munasolun ja siittiöiden kesken. Mitä ovat valintaan johtavat periaatteet? Onko immuunijärjestelmän HLA-geeneillä roolia? Ja miten asiaa voidaan tutkia? Itä-Suomen yliopistossa professori Jukka Kekäläisen johdolla on kehitetty malli, jossa voidaan laboratorio-olosuhteissa mitata siittiöiden liikettä ja elinkykyä naisen lisääntymiselimistöä simuloivissa olosuhteissa. Apua näytteiden keräämiseen saatiin hedelmöityshoitoklinikasta. Biologi Annalaura Jokiniemi sai käyttöönsä lapsettomuushoidossa olevien naisten munarakkulanestettä ja kohdunkaulan limaa. Nämä näytteet ja mainosten perusteella mukaan tulleiden miesten siittiöt saatettiin maljalla yhteen. Ohjelmassa mukana Jokiniemen ohella SPR:n veripalvelun tutkimusjohtaja, immunologi Jukka Partanen. Tuloksia kommentoi molekyyligenetiikan professori Juha Kere Karoliinisesta instituutista. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tulivuori purkautuu Islannissa. Odotettu laavapurkaus on käynnistynyt Reykjanesin niemimaalla Islannissa. Hurjista kuvista huolimatta laavavirta on ajautunut poispäin asutuksesta ja tilanteeseen oli varauduttu hyvin. Mitä purkauksesta voi seurata? Puhelimessa Viron geologisen tutkimuskeskuksen seismologi Heidi Soosalu. Miten talouden synkistely näkyy arjessa?  Miten rahaa käytetään joulun aikaan? Kuinka valtiontaloustoimet vaikuttavat kansalaisten kukkaroon? Keskustelemassa toimitusjohtaja Risto Murto eläkeyhtiö Varmasta ja ekonomisti Juho Kostiainen Nordeasta. Kierrätystuote sopii myös lahjaksi. Haastateltavana myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskusta. Ilmaiset koronarokotukset päättyvät Virossa. Rain Kooli raportoi Tallinnasta.  Joulun aikaan kiertävät hengitystieinfektiot. Kuinka huomioida tämä joulunvietossa? Haastateltavana johtava asiantuntija Niina Ikonen THL:stä sekä anestesiologian ja tehohoidon professori  Matti Reinikainen (KYS, Itä-Suomen yliopisto). Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Anna Lehmusvesi ja Seppo Kivimäki, Marija Skara.

Joensuulainen Carbonaide Oy on oiva esimerkki ns. vihreän siirtymän tuomista mahdollisuuksista. Carbonaiden business on hiilinegatiivinen betoni, ja menetelmäänsä yritys nyt vinhaa vauhtia kaupallistaa. Miten se käytännössä tapahtuu, onko vihreän siirtymän mahdollisuuksia vielä ymmärretty ja missä piilevöt Itä-Suomen vahvuudet, kertoo meille Carbonaiden operatiivinen johtaja Jonne Hirvonen. Jonnen kanssa juteltiin myös rahoituskuvioista, onko start up -status ajoittain jo haitta ja millainen maa Suomi on tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisen näkövinkkelistä.    Kannattaa pistää kuunnellen!   Lisää tuolta: https://carbonaide.com/

Suomen Urheilugaala on valinnut Tarinagolf ry:n kolmen parhaan ehdokkaan joukkoon Vuoden urheiluseura-kategoriassa. Suuri raati äänestää ja julkaisee voittajan Urheilugaalassa tammikuussa. Tarinagolf ry on kasvanut 40 vuodessa miljoonan kilometrin liikuttajaksi ja koko Itä-Suomen suurimmaksi urheiluseuraksi. Ehdokkuudesta ja golfista sekä hiihdosta keskustellaan seuraavaksi Tarinagolf ry:n toiminnanjohtaja Osmo Ruuskan kanssa. Anssi Saarelainen.

Linja-auto putoaa sillalta lähes kymmenen metriä junaradalle. Aviopari Pekka ja Leila ovat kaksi matkustajista kyydissä on Kuopioon kylpyläreissulle lähtenyt kalixilainen lauluklubi, jonka kaikki jäsenet eivät selviä turmasta. Lyssna på alla avsnitt i Sveriges Radio Play. En buss kör av en bro och faller tio meter ner på ett järnvägsspår. Ombord är medlemmar i en sångklubb på väg mot ett spahotell i östra Finland. Det gifta paret Pekka och Leila är två av dem.Programmet är på finska.Haastateltavat/Intervjupersoner: Pekka Komulainen, Pekka Jäntti/Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario/kriminalkommissarie vid polisinrättningen i Östra Finland Reportteri/reporter: Jorma IkäheimoTuottaja/Producent: Hanna SihlmanKäsikirjoitus/Manus: Tiina Laitila Kälvemark, Jorma Ikäheimo ja Hanna SihlmanLoppumiksaus/Slutmix: Elin HagmanKertojaääni/Berättarröst: Ramin FarzinLisää Dokumentti-podcasteja löydät Sveriges Radio Play -apista hakusanoilla ”finska dokumentti”.Mikä oli Kuopion bussiturma?Neljä henkilöä kuoli ja kaikkiaan 19 loukkaantui vuonna 2018 sattuneessa Kuopion bussiturmassa. Ruotsin Kalixista Suomen Kuopioon matkalla ollut linja-auto törmäsi risteyksessä useaan henkilöautoon, ajoi kaiteen läpi ja syöksyi sillalta. Bussi putosi lähes kymmenen metriä sillan alapuolella kulkeville rautatiekiskoille, törmäten kallionseinämään. Matkustajat olivat suomen- ja meänkielisen Kalixin lauluklubin jäseniä matkalla viikonloppuretkelle kuopiolaiseen kylpylään.Vad hände vid bussolyckan i Kuopio?Fyra personer omkom och totalt 19 skadades vid bussolyckan i Kuopio i Finland år 2018. Olycksbussen var på väg från svenska Kalix till Kuopio i östra Finland då den körde in i flera personbilar i en korsning och fortsatte igenom broräcket. Bussen störtade ner nästan tio meter innan den landade på järnvägsspåren nedanför samtidigt som den slog i en klippvägg. Passagerarna var finsk- och meänkielitalande medlemmar i Kalix sångklubb, på en weekendresa till ett spahotell i Kuopio.Reportteri/reporter Jorma Ikäheimojorma.ikaheimo@sverigesradio.seTuottaja/Producent Hanna Sihlmanhanna.sihlman@sverigesradio.se

Itä-Suomen tanssin aluekeskus juhlii vuonna 2024 jo 20-vuotissyntymäpäiviään. Tanssitaiteen tuki ry:n tarkoituksena on tukea aatteellisesti ja taloudellisesti ammatillisen tanssitaiteen tunnettuutta ja kehittymistä Itä-Suomessa sekä edistää tanssitaiteen saatavuutta ja saavutettavuutta alueella, lisätä tanssitaiteen ammattilaisten työllistymisen yleisiä edellytyksiä ja edistää tanssitaiteen ammattilaisten verkostoitumista muihin toimijoihin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys ylläpitää Itä-Suomen tanssin aluekeskusta (ITAK). ITAK:n toiminta-alue on Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Toiminta pyrkii vahvistamaan alueen kulttuuritarjonnan monimuotoisuutta, ammattitaiteen roolia ja saavutettavuutta osana paikalliskulttuuria. Toiminta-alueen taiteen tekijöiden vahvuuksia ovat laaja-alaisesti saavutettava ja sisällöllisesti monipuolinen tanssi- ja esittävä taide, yhteisötaide ja taiteen soveltava käyttö. Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen toiminta pohjautuu monipuoliseen yhteistyöhön taiteilijoiden ja organisaatioiden kanssa niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Organisaation keskeiset toiminnot ovat osatuotanto-, esitys- ja tapahtumatoiminta, alueellinen kiertuetuotanto, viestintä, yleisötyö, taiteen ammattilaisten vertaistuki- ja mentorointi, ammattilaiskurssi- ja workshoptoiminta, yhteisötanssi ja tanssin soveltava käyttö. Toimintoja ohjaa aktiivinen, jatkuva ja kokonaisvaltainen kehittämistyö. Tavoitteiden edistämiseksi ITAK rahoittaa ja osatuottaa alueella tehtävää tanssitaidetta, järjestää esitysvierailuja ja tapahtumia, verkottaa alueen tanssitaiteilijoita ja muita toimijoita, viestii tanssitaiteesta ja harjoittaa monipuolista, helposti lähestyttävää yleisötyötä. Osaamisen kehittymistä ja ylläpitoa tuetaan vahvistamalla alueellista vuoropuhelua, osaamisen jakamista ja koulutuksiin osallistumista. ITAK on toimialueensa tanssin tietolähde, aktiivinen asiantuntija- ja välittäjäorganisaatio. ITAK:n kaikessa toiminnassa pyritään yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen. Vuosittain Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen toimintaa tukee Taiteen edistämiskeskus, Kuopion kaupunki, Mikkelin kaupunki, Joensuun kaupunki, Pieksämäen kaupunki ja Kangasniemen kunta. Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen taiteellinen johtaja Veera Lamberg saapui tällä kertaa Savon Aaltojen lauantaivieraaksi. Oheisessa juttutuokiossa kuullaan tarkemmin Veeran omasta elämänpolusta tanssitaiteilijana ja myöskin siitä, että mitä Itä-Suomen tanssin aluekeskukselle kuuluu näin syyshetkissä 2023. Haastattelijana: Sami Turunen

Tuusjärven Viitakko toimii Rakkauden kasvuviikonlopun näyttämönä perjantaista 29. syyskuuta aina sunnuntaihin 1. lokakuuta asti. Tämä viikonloppu toimii inspiroivana työkaluna kaikille sukupuoleen, parisuhdestatukseen tai ikään katsomatta. Tähän tapahtumaan saamme tutustua ohessa tarkemmin nyt lisää. Savon Aalloilla käytiin keskustelua rakkaudesta ja rakastamisesta sekä ihmisyydestä ja inhimillisyydestä, kun studioon saapui vieraaksi Kimmo Anttonen, Rakkauden rakennusinsinööri Kuopiosta. Kimmo on perheenisä ja rakennusinsinööri, joka työskentelee Rakennusteollisuus RT ry:n Itä-Suomen aluepäällikkönä. Lisäksi Kimmo on myös lyhytterapeutti ja ennen kaikkea ihminen, joka jokaisella elämän osa-alueella tahtoo sanoillaan ja teoillaan edesauttaa rakkauden kasvamista tässä elämässä. Tarkemmin Kimmon omasta elämänpolusta tämän rakkausteeman äärellä sekä myös Rakkauden kasvuviikonlopun moninaisesta tarjonnasta, kuulet seuraavassa lisää. Haastattelijana: Sami Turunen Haastattelu on toteutettu kaupallisena sisältöyhteistyönä Rakkauden kasvuviikonlopun kanssa. Lisätietoja tapahtumasta: https://rakkaudenrakentaja.fi/tapahtuma/rakkauden-kasvuviikonloppu/

Millaista apua Marokon maanjäristysalueille tarvitaan? Puhelimessa kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski, SPR. Lahdessa alkaa tänään suuren terrorismirikosvyyhdin oikeuskäsittely. Puhelimessa rikosoikeuden prof. Matti Tolvanen, Itä-Suomen yliopisto. Äärioikeistoterrorismi Suomessa ja sen yhteydet maailmalle. Vieraana Tarja Mankkinen, sisäministeriön lähettämä asiantuntija EU:hun, radikalisoitumisen ehkäisyn yksikkö ja etäyhteydellä tutkija, tietokirjailija Yannick Lahti. Kiinassa halutaan rajoittaa lasten kännykänkäyttöä sen haitallisten seurausten vuoksi. Pekingistä raportoi Mika Hentunen. Tapaavatko Putin ja Kim asekauppojen merkeissä? Pohjois-Korean ja Venäjän välisistä suhteista keskustelemassa tutkija Jyri Lavikainen, Ulkopoliittinen instituutti ja meet-yhteydellä maailmanpolitiikan emeritusprof. Pekka Korhonen, Jyväskylän yliopisto. Juontaja Mira Stenström, toimittajat Atte Uusinoka ja Elina Sonkajärvi. Tuottaja Hanna Juuti.

Torstain aamussa keskutelua esimerkiksi:Millä nimellä Samuel kutsuu puolisoaan?Itä-Suomen pienistä peniksistä Jyrki69 5-vuotissuunnitelmastaAlice Cooperin Poisonin teknoversiostaSekä mukana tietysti Pornoo vai saippuaa- kisa ja epäsuositut mielipiteet.

Aluksi faktat pöytään: Itä-Suomen työikäinen väestö on vähenemässä nykyisestä noin 25% vuoteen 2030 mennessä. Itä-Suomi ei houkuttele työperäisiä maahanmuuttaneita: v. 2021 Suomeen muuttaneista 30 000 ihmisestä vain 790 tuli Pohjois-Savoon ja 788 Pohjois-Karjalaan. (alla kuva tähän liittyen) Opiskelijakaupunki Joensuu -selvityksen mukaan kv-opiskelijat jäisivät mielellään Joensuuhun, mutta jääminen on epätodennäköistä, koska opiskeluaikana ei päästä kiinni työmahdollisuuksiin. 70% yrittäjistä sanoo osaavasta työvoimasta olevan pulaa. Teknologiateollisuus tarvitsee 130 000 uutta työntekijää vuoteen 2029 mennessä, sote-ala 230 000 seuraavan kymmenen vuoden sisällä.  Samaan aikaan työikäisten määrä vähentyi 136 000 henkilöllä vuosina 2010-2020. Toisin sanoen: Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat vain maahanmuuton kautta. Kv-osaajia siis tarvitaan, mutta kuinka saada heidät A) tulemaan ja B) jäämään? Tätä ongelmaa pohtivat ja siihen ratkaisuja kehittävät Itä-Suomen yliopiston Jatkuvan oppimisen keskuksen Senni Pykäläinen ja Virpi Moilanen. Sennin ja Virpin kanssa juteltiin muun muassa, mikä on kielitaidon merkitys kotoutumisessa, miten kv-opiskelijoiden jalka saadaan työpaikan oven väliin jo opiskeluaikana, ymmärretäänkö työpaikoilla mitä kaikkea monimuotoisuus pitää sisällään ja estävätkö asenteet kv-osaajien palkkaamisen?Aihe on ajankohtaisempi kuin koskaan, kannattaa asettua kuulolle!  

Tieteen päivät 2023- tapahtumaa vietetään 26.08.2023 Kuopiossa. Itä-Suomen yliopisto järjestää tapahtuman Elonkorjuujuhlien yhteydessä Kuopion museon tiloissa sekä myös Kuopion torilla. Yksi käsiteltävä aihe tapahtumassa on aivoterveys, josta saimme kuulla taajuudella tarkemmin, kun Savon Aaltojen lauantaivieraaksi saapui tutkimusjohtaja Eino Solje. Solje on opiskellut lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitoksella. Soljen väitöskirja on julkaistu vuonna 2016, ja se käsittelee C9orf72-toistojaksomutaatioon liittyvää otsalohkodementiaa diagnostiikan ja hoidon näkökulmista. Aikaisemmin Solje on työskennellyt muun muassa Brescian yliopistossa Italiassa. Lisäksi hän on työskennellyt tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa ja neurologina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Solje on otsalohkodementian arvostettu tutkija ja luennoitsija. Vuonna 2021 Solje palkittiin vuoden nuorena kliinisenä tutkijana. Vuonna 2020 Solje kutsuttiin Lindau Nobel Laureate Meeting -kokoukseen. Lisäksi hänet on palkittu vuonna 2022 Martti Hämäläinen -palkinnolla. Haastattelijana: Sami Turunen

Suomen kirkon sisällä vaikuttavista herätysliikkeistä herännäisyys eli körttiläisyys on lestadiolaisuuden jälkeen toiseksi suurin. Siinä missä liikkeen nimen voisi tulkita viittaavan herätys- tai hurmahenkisyyteen, todellisuus on päinvastainen. Se suhtautuu pidättyvästi hengellisten kokemusten näyttämiseen tai edes niistä puhumiseen. Historiallisesti katsottuna herännäisyyttä leimaa suoranainen ilottomuus ja vaatimattomuus. Vuosittain järjestettävät Herättäjäjuhlat kokoavat jopa 50000 osallistujaa. Juhlien ohjelma koostuu lähinnä puheista, joita rytmitetään virsilaululla. Laulettavat virret ovat liikken oman virsikirjan, Siionin virsien lehdiltä. Puhujina on usein myös tunnettuja ei-kirkollisia henkilöitä, ministereistä viihdetaiteilijoihin. Historiassa herännäisyyden piirissä oli runsaasti suomalaisen äärioikeiston kannattajia, mutta nykyisin herännäisyyttä pidetään kirkon liberaalisiiven liikkeenä. Mikä tämän muutoksen selittää? Mitä herännäisyys eli körttiläisyys on ollut historiassa ja mitä se on tänään ja missä se näkyy? Aiheesta keskustelevat Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Ilkka Huhta, pastori-kanttori Samuli Korkalainen sekä Herättäjä-yhdistyksen aktiivi Salla Ranta. Toimittajana on Ville Talola.

Propaganda on muuttunut Euroopassa jälleen sodankäynnin välineeksi - eikä kukaan ei ole täysin sen tavoittamattomissa. Propagandasta tuli osa sotilaallista hyökkäysoperaatiota Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä. Länsimaissa oltiin totuttu ja osin turruttukin venäläiseen informaatiovaikuttamiseen, jonka päämääränä pidettiin yleisesti halua hämmentää ja heikentää läntistä maailmaa kylvämällä sisäistä eripuraa. Nyt propagandan tunteminen ja tunnistaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Miten propaganda toimii ja miksi ihmiset uskovat siihen? Entä mitä ovat Venäjän propagandan erityispiirteitä historian valossa? Asiantuntijoina ovat propagandaan perehtynyt tutkijatohtori Silja Pitkänen Turun ja Jyväskylän yliopistoista, yliopistonlehtori ja Venäjän historian dosentti Kati Parppei Itä-Suomen yliopistosta sekä sosiaalipsykologian yliopistonlehtori ja dosentti Eemeli Hakoköngäs niin ikään Itä-Suomen yliopistosta. Toimittajana on Ville Talola.

Valtaosa maapallon väestöstä altistuu ilmansaasteille. Maailman terveysjärjestön mukaan ne aiheuttavat jopa viisi miljoonaa kuolemaa vuodessa. Aivojen kannalta ilmansaasteet vaikuttavat epäedullisesti keskushermostoon, ja aiheuttavat aivoja rappeuttavia sairauksia. Dementian riski on suurempi isojen teiden läheisyydessä. Meksikossa, jossa on korkeat ilmansaastepitoisuudet, on tehty pelottavia havaintoja. Tutkittaessa esimerkiksi liikenneonnettomuuksissa kuolleiden aivoja on aivoista löydetty amyloidiplakkeja, jotka ovat tyypillisiä Alzheimerin taudissa. Eläinkokeista tiedetään, että muisti heikkenee ilmansaasteiden vaikutuksesta, sekä ahdistunut ja depressiivinen käytös lisääntyy. Liikunta puolestaan suojelee aivoja. Oppiminen ja muisti kohenevat. Mutta kannattaako liikkua korkeissa ilmansaastepitoisuuksissa? Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat panivat merkille, että reipas liikunta jopa kohtalaisen ilmasaastekuormituksen alueella saattaa vähentää tai poistaa liikunnan edullisia vaikutuksia aivoihin. Haastateltavana apulaisprofessori Katja Kanninen, joka johtaa sairauden neurobiologia -ryhmää Itä-Suomen yliopistossa, sekä samasta yliopistosta liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Kanninen valottaa myös pitkittyneen koronataudin vaikutuksia aivoissa. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

”Tieto on valtaa, ja tietämättömyys on siunaus”, näin pohtii professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta Tiedeykkösessä. Materiaalinen huoltovarmuus on tuttu asia meille suomalaisille. Kriisin tullen meillä on viljaa varastoissa ja öljyä kallioissa, mutta tämä ei enää riitä. Globaali toimintaympäristö muuttuu nopeasti, päätöksenteko on monimutkaista, ja sosiaalinen media haastaa tietoa ja tietämättömyyttä sekä perinteistä kriisivalmiutta. Siksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa neljän yliopiston ja korkeakoulun tiedon huoltovarmuuden tutkimushanketta. Sitä vetää Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii. Koronapandemia oli yksi kimmoke tälle tutkimushankkeelle. Perinteiset yhteiskunnan hallinta- ja sääntelystrategiat sekä valmiusrakenteet eivät pysyneet koronatoimenpiteiden vauhdissa mukana. Kuinka tiedon huoltovarmuus jalostuu monipuoliseksi yhteiskunnalliseksi kyvykkyydeksi, jossa kansalaisilla on selkeä rooli? Miksi soteuudistuksen valmistelu vuosina 2015-19 tarjoaa huonon esimerkin tiedon huoltovarmuudesta, kun taas tiedustelulain valmistelu hyvän esimerkin? Asiasta tietää Itä-Suomen professori Anssi Keinänen. Toimittaja on Teija Peltoniemi.