Podcasts about brysseliin

Millaiseksi eurooppalainen turvapaikkapolitiikka on muotoutumassa? Haastateltavina Jean Monnet -professori Hanna Tuominen Helsingin yliopistosta ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman. Lisäksi Italian-toimittajamme Jenna Vehviläinen kertoo Sisiliasta maan harjoittamasta “Albanian mallista”. Naton liittolaismaiden puolustusministerit kokoontuvat tänään Brysseliin. Nato-erikoistoimittajamme Maria Stenroosin raportti. Häätöjen määrä on kasvanut suurissa kaupungeissa. Miten asumiskustannukset vaikuttavat ihmisten toimeentuloon? Vieraina toimitusjohtaja Juha Pantzar Takuusäätiöstä ja Kova ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. Tanskan lehtien antia on tutkinut Tanskan-toimittajamme Karoliina Kantola Kööpenhaminasta. Juontajana Mira Stenström, toimittajina Kreeta-Maria Kivioja ja Rasmus Montonen, tuottaja Matti Konttinen.

Nuorten suosimasta chat-palvelusta on paljastunut ongelmia. Ylen MOT-toimitus selvitti palkitun, lasten perustaman Apua Nuorille -chatin taustoja. Haastateltavana toimittaja Veli-Pekka Hämäläinen. Millaisin eväin tuoreet mepit lähtevät Brysseliin? Miten Suomen etua ajetaan, jos muiden eu-maiden huolet ovat toisaalla? Haastateltavana mepit Mika Aaltola (kok.), Maria Guzenina (sdp.) ja Maria Ohisalo (vihr.). Ukrainan jälleenrakennuksesta keskustellaan Berliinissä. Mitä tässä vaiheessa voidaan tehdä, kun sota vielä jatkuu? Haastateltavana Ukrainan jälleenrakentamisen suurlähettiläs Antti Vänskä. Kauppojen hyllyillä on nyt myytävävä vahvoja oluita ja siidereitä. Muuttuuko suomalainen juomakulttuuri) Haastateltavana tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä ja A-klinikkasäätiö toimitusjohtaja Hannu Jouhki. Vähittäiskaupan näkemyksistä kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho. Juontajana Mira Stenström. Toimittajina Seppo Kivimäki, Lotta Lautala, Linda Vettanen. Tuottajana Marija Skara.

Erkki Liikasen on reitti Mikkelistä Eduskuntaan 21-vuotiaana ja siitä Brysseliin sekä Suomen Pankkiin, on kuulemisen arvoinen. Musiikki on kulkenut matkassa läpi vuosikymmenten. Jazzbrunssit Brysselissä sekä vuodet Suomen Sinfoniaorkesterit ry:ssä ovat muovanneet Erkistä musiikin suurkuluttajan.

Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemukset Brysseliin. Jos Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset hyväksytään, Naton ulkopuolella on vain neljä EU-maata. Jääkö EU:n yhteinen puolustuspolitiikkaa tarpeettomiksi, jos lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon? EU pyrkii irti Venäjän fossiilienergiasta yli 200 miljardin jätti-investoinneilla. Onko REPowerEU vastaus Venäjän fossiilienergian poistamiseksi Euroopasta? Miten sotarikoksiin Ukrainassa syyllistyneet saadaan oikeuden eteen vastaamaan teoistaan? Voidaanko Moldovasta tehdä virallinen EU-jäsenehdokasmaa, maan tukemiseksi Venäjän voimapolitiikkaa vastaan? Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Henna Virkkunen (epp), Mauri Pekkarinen (re) ja Ville Niinistö (greens). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Koronatilanne kriisiytyy, mutta anarkistisessa Suomessa eletään kuin pellossa – tai ainakin siltä se Berliinissä asuvan kirjeenvaihtajan Suvi Turtiaisen silmin näyttää. Suomi on koronatoimissa jäljessä Saksaa, jossa koronapassi on peruskauraa ja testejä tehdään koko ajan kaikkialla. Nyt myös rokotepakko on nostettu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Maan terveysministeri sanoo suoraan, että talven päätteeksi jokainen Saksassa on joko rokotettu parantunut tai kuollut. Jenny puolestaan on matkustanut keskellä omikronkriisiä Brysseliin ja miettii, oliko mitään järkeä poistua kotimaasta. Pannaanko rajat taas kiinni? Perutaanko elämä? Onneksi neljännen korona-aallon keskellä elävä Suvi laittaa jäitä hattuun. Hän muistuttaa, että kahden koronavuoden aikana on opittu paljon ja ennen kaikkea: meillä on nyt rokotteet. Luvassa on vertaistukea koronatuskaan ja myös hieman lohtua. Ehkä elämä voi jatkua, kunhan muistaa järjen. Mistä maailma puhuu -podcast vaatii entistä parempia maailmanselityksiä joka toinen torstai.

Eija-Riitta Korhola vastustaa EU:n elpymispakettia. Hänen mukaansa paketin kannattajat eivät ymmärrä, mitä paketin myötä on tapahtumassa. Korhola sanoo, että paketista neuvotteli kokematon hallitus, jolla oli kova halu tehdä hyvä vaikutus Brysseliin. #puopolo

Sari Essayah, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja aiempi MEP, europarlamentin jäsen, kuvaa EU:n rakennetta. Samin tutustumismatkalla Brysseliin hänelle esitettiin väite että EU:ssa ei ole oppositiota. Essayah pohtii väitettä sekä kansallisten parlamenttien ja niiden valiokuntien sekä EU:n päätöksentekoelimien välistä demokraattista ja epädemokraattista suhdetta. EU:n elpymispaketin hyväksyntään liittyvä perustuslakivaliokunnan ja hallituksen välinen työskentely jätti Suomen kansalliselle oppositiolle vähän aseita vastustaa liittovaltiokehitystä. EU:n lainsäädännössä heikommin tunnetut raportöörit ja varjoraportöörit ovat puolueryhmien pääkanavat direktiivien ja enenevässä määrin asetusten kehittämiseen. EU:n päätöksentekorakenne sisältää erityisesti Eurooppa-neuvoston kautta hidasteita yltiöpäiselle liittovaltiokehitykselle. Yritykset muokata EU:n vaalijärjestelmää kansalaisten kannalta mielenkiintoisemmaksi kärkikandidaateilla, spitzenkandidat, kuitenkin epäonnistui. Lopuksi Sari ja Sami pohtivat miten muuten EU:n järjestelmää voisi kehittää. Jakso on kuvattu Puheenaiheen studiolla pidemmän EU:n ja euron rakenteita (ml. ECU-2) pohtivan keskustelun yhteydessä Sari Essayahin ja Sami Miettisen välillä. #neuvottelijat-yhteisö neuvottelun tukena

Karoliina teki positiivisen raskaustestin pari päivää sen jälkeen, kun oli saapunut opiskelukaupunkiinsa Brysseliin suorittamaan toista maisterivuotta. Raskausaikana Karoliina valmistautui aktiivisesti muun muassa raskausjoogassa. Hän oli osittain myös suomalaisen neuvolajärjestelmän asiakkaana, mutta suurin osa raskausseurannasta tehtiin Brysselissä. Synnytys käynnistyi yöaikaan pikkuhiljaa ensin limatulpalla ja kevyillä supistuksilla, ja seuraavana päivänä kunnolla supistuksilla. Puolen yön aikaan supistukset alkoivat olla niin napakoita, että Karoliina lähti uberilla puolisonsa kanssa synnytyssairaalaan. Toiveensa mukaisesti Karoliina pääsi kodinomaiselle luomusynnytysosastolle, jonka synnytyssaleissa ei ollut esimerkiksi monitoreita. Karoliina pääsi ammeeseen, jossa synnytys etenikin jouhevasti. 7-8 sentin kohdalla hänelle tuli kova ponnistamisen tarve, jota hän joutui estämään läähättämällä. Noin yhdeksässä sentissä avautuminen otti tauon, kun kohdunkaulan kieleke oli vauvan pään edessä. He kokeilivat erilaisia asentoja, homeopaattisia lääkkeitä, rentoutusta ja kumppanin kanssa sängyllä makoilua, mutta avautuminen ei edennyt. Lopulta Karoliina päätyi palaamaan normaalille osastolle, jossa hän sai epiduraalin. Kun hän oli kymmenen senttiä auki, hänen piti alkaa ponnistamaan, mutta hän ei tuntenut ponnistamisen tarvetta eikä ponnistusta. Karoliinan toinen jalka oli kokonaan puutunut epiduraalin vaikutuksesta, joten hän joutui makaamaan sängyllä. Vauva syntyi lopulta kahden tunnin ponnistusvaiheen jälkeen imukupilla. Istukan irtoamisessa oli ongelmia, ja lopulta Karoliina joutui leikkaussaliin istukan käsin irrotukseen. Karoliina sai käsitellä synnytyskokemusta tuoreeltaan myös sairaalapsykologin kanssa.

Viikon iso EU-uutinen ainakin suomalaisille oli komissaariehdokas Jutta Urpilaisen kuuleminen Euroopan parlamentissa Brysselissä tiistaina. Politiikkaradiossa analysoidaan Urpilaisen kuulemista. Haastateltavana pitkän linjan EU-virkamies Pekka Nurminen. Toimittajana Linda Pelkonen. Haastattelu äänitettiin Brysselissä EU-parlamentin studiossa 2. lokakuuta. Nurminen kertoo, millaisen prässin läpi komissaariehdokkaat menevät ennen kuin tulevat valituksi. "Yhdessäkään EU-jäsenmaassa ei ole samanlaista syyniä siihen, miten hallitukset nimitetään", Nurminen kertoo. Politiikkaradio seurasi Urpilaisen kuulemista paikanpäällä Brysselissä. Urpilaista tentattiin kolme tuntia parlamentissa. Mihin asioihin parlamentti kiinnittää huomiota kuulemisissa? Miten Urpilainen pärjäsi? Mitkä olivat Urpilaisen keskeiset painotukset? Yksi keskeinen osa Urpilaiselle sovitettavassa komissaarin salkussa on Afrikka. Nurmisen mielestä Afrikka pitää nähdä muutenkin kuin kehitysavun kohteena. "Kasvava ja vaurastuva Afrikka pitää nähdä toivon maanosana. Se on myös taloudellinen kumppani, ja se on taloudellinen mahdollisuus myös suomalaisille", Nurminen kertoo. Nurminen korostaa, että komissaarien puheissa kysymys on arvoista. Kaikki Urpilaisen painottamat arvot eivät ole koko Euroopan jakamia. Urpilainen otti rohkeasti kantaa kiisteltyihin teemoihin, esimerkiksi maahanmuuton ja kehitysavun suhteesta sekä tyttöjen aseman parantamisesta. Nurmisen mielestä on jopa vaarallista kuvitella, että maailma edistyy vääjäämättä tietyissä kysymyksissä. "Rauhantila ei ole saavutettu etu, oikeusvaltiokehitys ei ole saavutettu etu, naisten ja tyttöjen oikeudet eivät ole saavutettu etu", Nurminen kertoo. Nurminen kertoo Politiikkaradiolle, miten Euroopan parlamentti on muuttunut sen jälkeen kun hän tuli Brysseliin töihin vuonna 1995. Mitkä ovat yleisimmät väärinymmärrykset EU-parlamentista?

Juuso Pekkinen keskustelee Huawein kansainvälisestä verkkoturvallisuudesta, yksityisyydestä ja yhteiskuntasuhteista vastaavan Mika Lauhteen kanssa Huaweita kohtaan esitetyistä epäilyistä, kauppasodasta ja 5G-verkosta. Samalla tutustutaan yhtiön Brysseliin avaamaan "kyberturvallisuuden läpinäkyvyyskeskukseen". Miten Lauhde vastaa The Wall Street Journalin esittämiin väitteisiin, joiden mukaan Huawein työntekijät olisivat Afrikassa avustaneet oppostitiopoliitikkojen hakkeroinnissa? Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaisin kahdelta ja Yle Areenassa.

Toimittajina Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: Eläkkeistä pitää puhua, turhat uudet setelit ja lätkajuhlat, Mauno puhuu sankaruudesta, millä vihreät menee Brysseliin, Anjan eläkesataset, paperisotaan apua hautaustoimistosta, kansa ei tajua paljonko veroja maksamme, Leila kehuu Kelaa, Kelan toimistoon pääsy kielletty, eläkeläisyhdistykset kiistelevät, nyt tarvitaan lisää lääkäriopiskelijoita, muovinpolton käryt häiritsevät, tukkia menee sellutehtaalle, auto ja polttoaine, Intian ja Suomen päästöt, Atlantin vettä Itämereen pumpulla, hulevesirahastusta Kuopiossa, kauriinmetsästys keväällä

EU:n jäsenmaista matkustetaan Brysseliin jatkuvasti monelaisiin kokouksiin, joissa kommentoidaan ja käsitellään erilaisia EU-asioita kunkin jäsenmaan kannalta. Miten suomalaisten näkökannat EU-asioihin valmistellaan huippukokouksiin ja ministerineuvostoon? Haastateltavana on yleisten EU-asioiden yksikön päällikkö Satu Keskinen valtioneuvoston kansliasta ja toimittajana Maija Elonheimo. Kuva: EPA / Thierry Monasse

Keskustelijoina ovat Anu Koivunen, Pekka Seppänen ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Aiheita iloon etsitään savusaunasta, auringosta ja luonnosta. - Meidän pitäisi ottaa mallia talitiaisista, ahmoista ja karhuista, maalailee Olavi. Muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta koki Brysselin-iskun kuin kohtauksena Päivänä murmelina -elokuvasta, jossa asiat toistuvat. Nyt vain aiempien kaupunkien nimen tilalla oli Bryssel. - Tälläisen voisi kuitata mahdollisimman vähällä, kärjistää Pekka, koska hänen mielestään iso uutisointi pelaa terroristien hyväksi. Julkisuus on hänen mukaansa aikamoinen arvon korotus Isikselle. Mediatutkija Anu Koivunen huomasi heti Brysseliin tehdyn tiistaisen iskun jälkeen, että siitä ruvettiin keräämään poliittisia pisteitä. Hän nostaa esimerkiksi hälyn, jonka Kokoomuksen rasisminvastainen kampanja nosti Brysselin-iskun päivänä. - Miksi pitää valita, kritisoimmeko terrori-iskua vai rasismia? Yrittäjä Pekka Seppänen on ilahtunut, että Matti Vanhanen on avannut presidenttipelin ja pohtii, kuka voisi voittaa Sauli Niinistön. - Poikkeuslailla Niinistö jatkokaudelle, maalailee Anu, jonka mielestä tällaiset 1970-luvun merkit ovat ilmassa. Twitterissä #pyöreäpöytä